Vapaus, March 25, 1926

              > / ' S^^Bo^ftnyna* Out, Joka töataS, torstai j« laoaataL
T o i m i t t s j s t :
' m» only organ of Finnfah Woikers in Caaa<ta. Fa^
V. IW»din^odbu^, Ont, every Toeaday, Thnrrfay and
, r **^SSSe»d at the Post Offic» D«q»irtrBent, Ottawa,
, > ' : mAUSBZKNAT:
\. .«Janadaon ykrivk. f4.00,.pnoU vk. » 2 ^ . kolme kk.
^*'?ÄJ^^ttS; j^Snomeen. ykd - k . 15.60, pooli vk.
$8.00 j a kolme ^kk. $1.75. ,au-.**a-.3s«
« Tilaokoa, joita ei nennui r«»ha, ei ttt.Te läbettämaän.
^>a>tgi agJamiesten ioflla on takantogt
NalmaUnjotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioKittoonmenollmotoksct 60c paktataoma.
Nimcnmnatosarootakset 50c körta, $1.00 a kertaa.
. Syntymäilmotoksct $1;00 kerta,'$2.«) 3 k»taa.
: AVioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kakrf kertaa.
Xuol^manilmotakset $2.00 kerta, |50c liaSmaksu
«iitoalaaseelta toi niulstov3r88yltä.
Halntaantiedot Ja osoteffanotnkset^eOc kerta, $1.00
fcdmekertaa.
Tilapäfsflmottaiien ja dmottteakenttomien en, vaa-fllttaesaa.
lähetettävä JlmotnaMnta etnkateen.
•PJi«taln 'tebtcen n^jöt^t flmoltnkset pitSä olla kont-torissa
taaantafna, torstain lehteen tiistaina ja lanant^n
lehteen torstaina kello 3.
T General edvertlänir Tates 76c per col. inch. Ml-
«fnmm diargefor Single Insertion 75c The Vapaus
,U the best advertisins; medium «mong tbe Flnnisb
^;Peop!e >;in i Canadeu ,
Vapauden konttori ja -toimitus: laberty Bldg Lomo
tt. PnheliD 1038. Postiosoter Box 6&. gndbury, Ont.
lotf^ette mirrin talmnsa «aa vairtaosta enidmälseen
tttieeseenne, kirjoittakaa nudeneen liikkeenhoitajani
fenoontOIisdlla Hfni-eDä.
/ . -V.' KmSASTOs XlikkeenholtaJa.
Belgian ininakaarti
kri matelen sosiaH3emokraattinen sanomalehdistö on
stdftauttinut -yleiseen sorvjtuTla aaneCfömyydellä Belgian
sosioUdemolcraatfiscn puolueen organisoimaan tyoväeii
ascfltÄsecn fasciamia »vastaan, häiden lehtien enem-
' misto. on ty}a;^]rt jtillca^emaan vain lyhyen säUcösano-
' ihan diasta» Jotkut lehdet ^ a t kuitenkin käsitelleet,
lapsSrtumäa jonkun verran tyhjentavammin. Niinpä
kopeidiaminalainen «SociaT-DemoTcraten», joka alkaa
asiaa koskettelevan ^ artikkelinsa sillä huomautuksella,
ettet Belgian fascisfisia organisationeja tarvinnut ottaa
€'^h%1tkeäti>f multa että iiäita tiiki kuitenkin koko
«Belgian taantumus ja kapitalistinen lehdistö», minkä
' jälkeen 3ehfi jo&aas /
«Belgian sosialidemokratia tuli sen vudcsi siihen kä-
' sitykseeii, ettei Iata kehitystä voitu seurata ilman vasta-
' vetoa. ' Etäässä kokoulcsessa Brysselin kansantalolla,
missä oli läsnä sekä anUnattiyhdistysfen että sosialide»
luökr^ian edustajia, päatettim heti*^ paikalla ryhtyä toi*
' xnintaän^fasrasdsia suunnitelmia' vastaan. ' Päätettiin
^' ,kattfUi: Belgian muodostaa asestcUu ^työväenjärjestö
samojen IcaarojJe» mokaao kuin Itavailan-^ sosialidemo*
ijraattien muodostamat suojeluskunnat, ja on sen teh;
lavana, suojella kasun demduaattista vapautta fascis>
tien väkivaltayrityksiä vastaan. Aluksi ollaan 25,000
^jmiestä käsittävän kunnan organisoimishommissa, mikä
kaarti tullaan jakamoaii 160 osastoon, mutta tarkotuk*
senaon kohottaa joukkojen lukua aina 400,000:nteen,
. , mikäli tilanne kay uhkaavaksi. Brysselissä on j a muo-äo^
UMu yldseaikunta, joka käsittää armeijaa sosialide-
V ' mokraottisia upseereja ja aliupseereja, samoin kuin ao-
' sialidemokratian johtajistoon lukeutuvia sota«alantunti*
joita.» . '
cAsiaa' ovat myös käsitelleet eri maiden kommunisti-lehdet.
Oslolainen ^Konununisthlad» lausuu puoles-iami
' r .
.«Belgian tapahtumat eivät saata olla tekemättä voi*
mokasta vaikutusta työläisiin piddn Europaaw Esimer*
kin mahti on suuri. Mikään propaganda ei ole niin
vaikntusvoimaista kuin teon propaganda-»
Porvarilehdet huolissaan Krups-
^ ^ kajasta
' , Eri maiden porvarislehdet ovat nykyisin ylen huolis-
AsaanX^niiiin lesken kohtalosta.; Kun^^I^ kuollut
eikä häntä enää voida myrkyttää taikka heittää säkissä
Volgaan suunnilleen kerran kuukaudessa, on huolen»
pito siirretty hänen leskeensä, Krupsikdjaan. Niinpä
: I mainitaan hänen jo henke
: ' u l k ^ Tämän onnettomuuden johdosta kirjottaa;
-yimiuon ruotsalainen; porvarislehti vakavasti Jhuolissaan
seuraavaa:
«Tämä maanpakolainen oli kylliksi rohkea vaatiak­seen,
eJtä kunnioitettaisiin ihannetta, minkä puolesta
; Krupskaja on vaatinut, että työläiset ja
; .talonpojat hallitsisivat Venäjää, ja että ainakin yritet-
^ täisiin t ohjelmaa, ja protestec*
rannut pientä klikkiä vastaan, joka mässää yltäkylläi­syydessä,
loistossa ja rikkaudessa samaan aikaan, kun
c joukot ovat oikeudettomia, kurjistettuja, piinattuja.
A; Krupskaja on sitä mieltä,' että kun kunnioitetaan Le>
niniä^ olisi myös kunnioitettava hänen ajatuksiaan.
' Sen vuoksi on hän vihattu, sen vuoksi on hänen läh­dettävä
maanpakoon. ; Selvempää (simerkkia huijauk-ivr8esta-;
Venäjällä voidaan tuskin toivoa.
il^eninin leski on kommunisti, ja sen vuoksi on hä-
'nenrlähdettä\'ä Venäjältä siinä toivossa, eitä sellainen
.kapitalistinen maa kuin Englanti tarjoisi hänelle katon
: pään päälle. - Tavallisissa kapitalistisissa maissa voi-r,-
daan vielä: sietää' kommunistejakin. Venäjällä ei sen
V sijaan sellaisia haluta. Silla he muodostavat osin uhan
uusia aristokraattisia etuoikeuksia kohtaan, osin edus­tavat
he teatt^rikommunismin huonoa omaatuntoa.»
^:'.Ruj>tsaIainen porvarislehti puhuu täten ylen kau-jniisti^^^^^^^^^^
joka «taisteli ihanteidensa puolesta».
Aikaisemmin mainittiin samaa miestä pahimpana r i ­kollisena
niaan päällä, häntä ja hänen omaisiaan ja
yBtSvVSSnt kttlen Krupskajao.
Kaikeksi onnettomuudeksi ei Krupskaja kuittikaan
ole -lähtenyt - maanpdkoon eikä ole IStuion.•• hankkeissa'
kaan- Sillaahan voi erinomaiäraflt)r^
voimissaan ja sieluineen ja ninmiineen työssä, jota hän
suorittaa tovereineen Kremlissä. Jos Iiänellä olisi ai­kaa
ottaa selvää, mitä tolaltaan loksahtaneet porvaril
listen lehtien toimittajat kirjottavat hänen «puolestaaij*,
hymyilisi hän yhtä herttaisesti kuin aikoinaan häien
miesvainajansa aina, kun sai tietää jälleen kerran kuol--
leensa taikka ettei häntä' ollut koskaan ollut olemassa
kaan.
Torstaina, maalia 25 p:nä—Tfanr.» Mar. 25,1926
BiitaiiDian aynaat vastdstavat
i
mm
Kalishin -marlienäytelmä
Kuten tunnettua, ovat ratsastavat poliisit Kalishissa
tappaneet 3 ja haavottaneet 60 mieltäänosottavaa työ­töntä;
Mielenosotus johtui sittäi että kaupunginhallin­to,
jonka enemmistönä ovat sosialidemokraatit, oli jär­jestänyt
hätäaputöitä niin alhaisella palkalla — 3 zlo­tyä
päivässä perheettömille -rr ettei sillä voinut miten-kään
tulla toimeen maassa, missä elämänkalleus on
suorastaan huimaava.' Mutta ei tällä hyvä^^
gihhallinto oli päättänyt alentaa tämänkin niukan pal­kan
2 zlotyksi — noin 25 senttiä päivässä — ja ra-jottaa
työaikaa 10 päivällä kuussa. Työttömät jou­tuivat
tästä tietysti kuohuksiin ja lähtivätmieleiioso-lukselle
kaupungintalon edustalle. .-Täällä mursivat he
poliisiketj Iin» joka ei lienekään erityisemmin pidätel­lyt
mielenosottajia, ja tunkeutuivat kaupungintaloon
saadakseen käsiinsä ne, jotka olivat vastuussa tästä
kurjistuttamisestai Täällä lupasi heille pormestari y^-.
deksäii hyvää ja, kahdeksan kaunista, mutta kutsutti sa-,
maila paikalle sotaväen osaston. Tämä kieltäytyi kui­tenkin
ampumasta iyöläislä,-minkä jälkeen paikalle
joudutettiin - ratsastava poliisiosasto ; sosialidemokraat­tisten
kuniianpamppujensuojaksiijä se hyökkäsi työt-töraäin
joukkoon, suorittaen edellämainitun vveritekoii-
Sos.-dem. lehdistö vaikenee asiasta. *
sa;
300,000 työläistä vaatii kommunis­tien
vapauttamista Engrlannissa |
Canadalaisissakin porvarislehdissä olemme nähneet
kuvan, missä englantilainen kommunisti' Saklatvala on
raahaainassa alahuoneen toimistoon rnimikirj otuspink*
koja, jotka käsittävät 300,000 nimeä, ja jotka on kir-
,[Otettu 12 vangitun-kommunistin ja walesilaisen am-mattiyhdistysmiehen
vapauuamisanomuksen alle. Ja
nämä 300,000 nimeä' muodostavat vasta alun- ^ Luok-katietoisten
työläisten tarkotuksena on kerätä kaik­kiaan
1 miljoona mmeä taantumuksen kostonuhrien,
työväenluokan esitaistelijain, vapauttamisen, hyväksi.
Itse asiassa ovat kuitenkin nuo 300,000 nimeen hy­vänä
todistuksena inaan työväenluokan keskuudessa val­itsevasta
: taistelumielialasta.
Huomattava lyöläisvoitto pariisilai­sessa
täytevaalissa '
Pariisin kolmannessatoista Vaalipiirissä toiinitettim
äskettäin ^valtuuston täytevaali. - Kommunistipuolue as6t-^
ti ehdokkaakseen Louis Celisin, joka on vuosikausia
kuulunut «Humaniten» tounittajdc;untaan. Vaalissa
voittivat kommunistit suurella, enemmistöllä.; Gelis^:8
3,376 ääntä. Hänen jälkeensä sai suurimman ääni­määrän
> «radikaalien» ehdokas, nim. 1,940 ääntä. So­sialidemokraattien
ehdokasta äänesti 530 ja «sosialisti-kommunistien
» ehdokasta iO äänestäjää.
Tulos on sitäkin huomattavampi, kun ra,dtkaalien eh­dokas
sai viime vuoden vaaleissa 5,200 ja Celis vain
3,125 ääntää Radikaalien ehdokas menetti siis näissä
vaaleissa yli 3.000 ääntä. Jyrkempää tuomiota va-semmistohlokin
politiikalle voisi Pariisin työläisväestö
tuskin antaa. , - ' ,
Brittiläisen imperialismin äUniin-pistävin'
.saavutus ulkopolitiikassaaii
viime vuoden aikana oli LocarnoJB
sopimus. Locamon sopimuksen kautr
t a . o n Suarbritannia onnistunut; en­siksi,
pakottamaan Saksan Neuvos-
JfcoHittovastaiseen >ryhznään; toiseksi,
taboamaan^; Banskan vaikutusvallan
Europanr ^maiden ylitse; - kolman­neksi,
saattanut, aikaan. laajaa etir
ropalaista 'vastustusta alati laajene­valle
yhdysvaltalaiselle, imperialis-mille.
Chamberlain^ Suurbritannian u l ­koministeri^
oli -Englannissa päivän
sankarina . L o c a m o n 'menestyksen
johdosta. • Eainnyttyään: menestyk-;
sellisesti brittiläisen imperialismin
agenttina,: s a i M n osakseen suurta
kuuluisuutta ja; kunnianosotuksiäi
Mutta : muutaman viikon' kuluttua
alkaa tämä keinotekoinen Xocarno^
rakenne.; osottamaan -rakoilemisen
merkkejä. ^Lontoosta ilmotetaan niin;
äärimäisen/ tärkeitä uutisia, että
brittiläiset alusmaat ovat alkaneet
ilmitaomaan oppositionia Xocamon
sopimukseen nähden.
^Brittiläinen 'siirtomaapolitiikka bn
Acbillen;kahta'pää, kaikkein lieikoin
j a 'vaaralle a l t t i i m p i kohta koko Bri-;;
tannian valtakunnan ulkopolitiikasi
sa. Brittiläinen hallitus ja- britti^r
Iäinen jparlamentti; ohjaa ulkopoli-r
tiikkaa; mutta kaikki diplomaattiset;
askeleet, ittitä britti vallassa
oleva i luokka A ottaa,: ovat myös s i -.
tovia Canadaan, Austraaliaan, Irr
läntiin,. Etelä-Afrikaan : j a Intiaan
nähden. Näin ainakin o l i asian l a i ­te
• ^nnen viimeistä maailmansotaa
j a sodan aikana;/: Mutta sodanjälkeir
sinä vuosina alkoi hiljalleen, j a air
van riime. vuosina n
vauhdissaj :kristalloitua aivan uusia:
nSkokantoja^Britannian siirtomaiden
taholla, l^e, eivät ole enää niin au­liisti
valmiita :. 'alisttunaan ; brittiläi.^
sen porvariston' ulkopolitiikan ,vasäl-,
leiksi. - Useat: eri syyt ovat olleet
vailmttamassa nykyisen tilanteen ke,-^
hittymiseen.vf Ensiksi, sodan aikana
olivat siirtomaat pakotetut teke­mään
^suuria uhrauksia brittiläiselle
imperialismille miesvoiman j a rahan
muodossa.A.x-Tämän^ johdosta- ovat
s i i r t o m a a t t u l l e e t varovaisenunikä.
sotaisten .selkkauksien ilmetessä.
Toiseksi, sodan aikana kehittyi teol-
: I^IisuuB kaikissa'' hibomatuimmissa s i i r ­tomaissa
riinä;^thäärin,. että siirta
maiden <bma .porvaristo on - saairat
Pariisin rakennustyöläisten vaa- ^
timukset
Pariisissa on 15,000- rakennusteollisuuden työläistä
äskettäin pitänyt joukkokokouksen. Tilaisuudessa hy­väksytyssä
päätöslauselmassa vastustetaan kaikkea 8-
tutmin työajan pidennystä ja repostelua. On pidettävä
tiukasti kiinni 8-tunnin työaikalain koskemattomuudes­ta
vja mitä tarmokkaimmin vastustettava sitä koskevia
poikkeusmyönhytyksiä halliimollista tietä. Päätöslau­selmassa
kehotetaan kaikkia alan järjestöjä käyttämään
kaikki voimansa seuraavain vaatimusten läpiajamiseksi:
Yleinen palkkain lisäys; liikkuvan palkka-asteikon
sovelluUamincn; 8-tunnin työajan pysyttäminen; typ-väenpuolustuksen
• organisoiminen; maahan siirtyvän
ulkomaisen työvoiman kontrolloiminen ammattiyhdis­tysten
kautta.
• •••^'^ .' f • :','•:'•'.••':['•••
Jyrgrenin ansioluettelo
Saksan valtakunnanoikeuden tutkintotuomarin van­gitsemisen
yhteydessä ansaitsee mainita, että juuri hän
kaksi vuotta sitten organisoi tunnetun poliisihyökkäyk-sen
Neuvostoliiton lähetystöön Berliinissä. ;
Jyrgeniä vastaan nostettiin sotavuosina ei vähempää
kuin 60 kannelta Inhjustenotosta, petoksista ja virka­virheistä.
Tästä huolimatta nimitettiin hänet valta­kunnanoikeuden
tutkintotuomariksi, ja hänen nimittä­jänsä
oli tasavallan cnsiraäisen hallituksen kansanko-missaario,
sosialidemokraattinen johtaja Landsberg!
— «Joka tapauksessa on meidän säilytettävä. soti*
Isällinen kuntoisuutemme- Huolimatta jo imperialis­mille
antamistamme iskuista, on meidän hinnalla millä
hyvänsä säilytettävä Punainen Armeijamme täysin tais-
Icluvalniiina ja lujitcttav.i sen taistelukuntoisuutta.»
l.enin joulukuussa 1921.
— Militarismi voidaan nykyisin voittaa vain sen
kautta, että sotilaat itse osottautuvat epäluotettaviksi.
Karl Kautsky (ennen vanhaan sosialistina).
nussa- /myöskin niiden 'omien , etujen
kanssa, '
: Britannian hallitus aikoo taas k u t ­sua
koolle valtakunnan-konferensän
ensi kesäkuulla.; Mutta tämä kon­f
e r e n s s i - v o i hyvih vähän : auttaa
aisiaa. Se ei v o i saattaa aikaan val­takunnan
yhtenäisyyttä, vaan päin-vastcyn
se tulee - julkituomaan: en­tistä
karkeammin nykyään vallalla
o l e v i a ' ennakkoluuloja valtakunnan-välisis^
suhteissa.,
Naiset ja luokkataistelu
Ruotsissa
selkärankaa ^ ryhtyä. vaatimaan itse'
määfäämisoikeutta- tullitaksa- ja. u l -
komaapplitiikassdan. Kolmanneksi,
mahtava amerikälainen imperialismi
on tuhonnut brittiläisen imperialis.
min finanssimonopolin j a yhä enem­män
j a enemmän on kehittymässä
Britannian siirtomaiden luottoiäh-teeksi
j a täjlä tavoin;saanut itsensä
siirtomaiden vastustamattoman huo­mion
esineeksif' j o k a niitä magneet­tisen
vuoren tavoin vetää puoleensa.
J o V. 1925 alussui jolloin b r i t t i ­läisessä'Ulkopolitiikassa
otettiin en-simäisiä
tärkeimpiä askeleita j a hy­väksyttiin
Ghentin protokolla, kiel­täytyivät
siirtomaat yhteistoiminnas­t
a . Britannian hallitus halusi kut-sua
koolle yle|sen valtekunnaTi-kon-ferenssin,
mutta, siirtomaat kieltäy­tyivät
kutsusta sen tähden, että ne
konferenssin tuloksien johdosta j o u ­tuisivat
jonkunlaisten velvollisuuk­sien
alaisiksi uusien sotien sattues­sa.
Brittiläisen valtakunnan pää-äänenkannattaja,-
Times, julkasi sii­hen
aikaan kokonaisen- s a r j p n a r i ; i k -
keleita tästä Britannian valtakuntaa,
uhkaavasta vaarasta. ; M.mf lausut,
tiin artikkeleissa: ''Britannian tär­kein
probleemi nykyisenä sodanjäl­keisenä
aikana: on kysymys siitä,
kuinka Suurbritannian ..kuusi itse­näistä
osaa, jotka ^ • kokonaisuudes­saan
tosiasiassa muodostavat • todel­lisen
imperialististen Britannian val­lan,
voidaan saada vedettyä j a koot­tua
yhtenäiseen ' p o l i t i i k k a a n niitä
vaaroja vastaan, jotka uhkaavat val­takuntaa.
Meillä o n edessämme prob-:
leemi, joka on äärimäisen tärkeä
siksi, : että se käsittää koko valta-kunnan
olemassaolon. Jos nämä
Britannian valtakunnan kuusi yk­sikköä
eivät, voi. päästä yhteisymmär­rykseen
yhtenäisen ulkopolitiikan
suhteen, niin niiden itsenäiaksi val­loiksi
muuttuminen on vain ajan k y ­symys.
Ne eivät voi ratkaista tätä
kysymystä muuten; kuin vastaamal­l
a : meidän onv tunnustettava yhte­näisen
ulkopolitiikan tarpeellisuus,
tai muussa tapauksessa täjrtyy koko
valtakunnan hajota.'.*
Times on oikeassa. Kysymys on
tosiaankin siten. - että brittiläiseh
porvariston on menestyksellä ohjat­tava
yhtenäistä valtakunnan maail­manpolitiikkaa,'
t a i muussa tapauk­sessa
tulee Britannian valtakunta
hajoamaan. Niinpä ttäemmekin u l ­kopolitiikan
seurauksista, -että äir-tomaat
eivät enää siedä brittiläistä
"yhtenäistä" manihnanpolititkkaa,
tai toisin sanoen» sitä imperialistis-
Kansainvälisenä : naistenpäivänä
Ruotsissa pidetyissä kokouksissa, hy-v
ä k ^ t i i n . : seuraavasisältöinen pää­töslauselma:
Työläiskodin alituinen taistelu
oleAiassaölosta käy j o k a päivä yhä
ankarammaksi. Työttömyys kasvaa
j a käsittää jo yli'4O,00J0 perhettä.
Miehiä Viskataan • työttömyyteen Ja
naistyövoimaa s i i r t y y työmaille pie­nemmällä
palkalla j a huonompiin
työehteihin. Mutta -typnantejat e i ­vät
sittenkään ole tyytyväisiä.- H e i ­dän
rajaton voitonnälkänsä tarttuu
kasvavaankin sukupolveen, lapsiin,
ja vie heidät grottemyllyn, tehdas-helvettiin,
j a antaa heidän" koiVata
vanhempansa tuotantoprosessissa.
N y l k y r i t eivät tunne-mitään rajoja,
eivätkä anna minkään • huolen lap­sista
j a näiden tulevaisuudesta h i l - ;
litä itsfeään. Kaikki tämä kaivaa
työväenluokan taloudellisen;: aseman
pohjaa ja heikentää sen vastustus-'
voimaa. Koti on kaikesta huolimato
tBj kuitenkin pidettävä koossa, n y l -
kyrivuokrat malcsettava,' ruokaa ja
vaatteita hankittava sekä lapsia
huollettava j a hoidettava.
7 Huotsissa on sosialidemokraattinen
hallitus, joka san-oo edustavansa
työväenluokkaa. Tämä työväenhal-li-
tus ei kuitenkaan ryhdy - m i h i n ­kään
teimenpiteisiin työ-väenluokan
todellisten etujen varteenottemisek-si.
Sen pääasiallisena .tehtävänä
näjrttää olevan vallassapysyminen —
hallitsemattakin. ' Se lykkää vuo­desta
vuoteen, työväenluokan tär­keimmät
kysymykset. Kaikkf nämä
ehdotukset (kantavat enemmän yyhr
teiskuntaa säilyttävän hengen kuin
sosialistisen käsityksen leimaa.: ;
Suuria ryhmiä on vielä ulkopuo­lella
~8-tunniri: työajan - r - ' j u u r i sel­laiset
ryhmät, jotka-eniten tarvitsi­sivat
»sellaista^, Hallrtaksen työttö-myysvakuutusehdotus:
on- työväen­luokan
' kataantekaimalta ; jepostelu-tuote.
Työnantajat /ovat vapaita
kaikista suorituks?3ta, mutta työ-
Iäisten on- ensin maksettava puo­l
e t vakuutu^ustennukasta suora-<.
naisesti j a sitten edelleen suurim­man
osan teisesta: puolesta valtion
verotulojen kautta. Hallitus; tukee
myös • mitä taantumuksellisempla
porvarisluokan .vaatimuksia, kuten
esim. "työrauha"-ehdotusta.
Ruotsissakin kärjistyy luokkatais­telu.
Näemme kuinka toverejamme
muissa -maissa. Bulgariassa, Virossa,
Iteliassai Suomessa, Rumaniassa
j.n.e. vainotaan, murhataan j a vis­kataan
-vankiloihin sen vuoksi, että
taistelevat työväenluokan taloudelli­sen
vapautuksen puolesta.- Kaikista
vainoista i u o l i m a t t e seuraavat yhä
uudet , vallankimioukselliset joukot
uhrien jälkiä ja
tetstclevat, kunnes kaikissa maissa
" . on saavutetta voitto
Näemme Neuvosto-Venäjässä suu­ren
.ja ylpeän esikuvan. Näemme,
kuinka työläiset, miehet j a naiset,
ovat kasvaneet sosialistisessa uudel­leen
rakentamistyössä. . Ruotsin työ-yäenluokka
ottanee oppiakseen ve­näläisten
. , toveriensa , taistelusta
kommunismin puolesta.'
Tehokas taistelu vaatii kuitenkin
tehokkaita järjestöjä. ' Työläisten
on yhdyttä-vä kansallisesti j a kan­sainvälisesti
ammattiyhdistyksissä,
heidän : on yhdyttävä - taistelun käy­miseksi
vallankumouksellisen Iu<Ä;-
kataistelun pe^hjalla. Kehotamme
työläisten i yhtymään . vGöteborgrii)
(eheys-) konferenssin • tunnustuk-distyksistä.
• Jokainen työläinen ja
seen sataprosenttisista a-mmattiyh-työläisnainen
ammattiyhdistyksiin.
Kehotamme myös solidaarisuuteen
j a eheyteen : työväenluokan miesten
j a naisten välillä. Ei mitään j a ­kaantumista
mies- ja naisryhmiin,
vaan taistelua k y l k i kyljessä nyljet­tyjen
etujen puolesta nylkyrejä vas­taan.
, , »
Päätöslauselmassav esitetään seu­raavat
vaatimukset: Lakisääteinen,-
jatkuva 8-tuntinen työaika, j o k a kä­sittää
kaikki työläiset, naiset ja
miehet. Työttörosrysavastusta kai­kille
työläialle, miehille j a naisille,
työnantajain kustannuksella. Ihmis­arvoisia
asuntoja i l m a n nylkyri-vuok-ria.
Sama palkka samasta - työstä;
E i lainkaan lapsia ansiotyöhön. .
'Vallankumouksellisen tyovaenluo^
Vilkaisu liittoparla-mentin
nykyisen • istuntokauden lakiehdotukr
siin tekee proletaariin; rauhottayan
vaikutuksen; kohta tässä ' e i enää
tarvitse- huolehtia 'vanhan' päivän
varasta, edellyttäen, että: elää, kylr
Iin vanhaksi. Parlamentiil: alahuo­neessa
?ovat näet iyöväenedustejat,
Woodsv(rörtJi j a Heaps, saaneet ^is­tuntokauden
työjärjestykseen kysyr
myksen vanhuudeneläkelain laatimi­s
e s t a - A s i a e i . ole »mikään uusi; se
on ollut -vireillä j o noin parikym­mentä
vuotta^ alkaen -vuodesta 1906.
.Tällä kertaa joutui vanhuudenelä-kekysymys
parlamentin rtyöjärjes-^
tykseen, voisipa sanoa;. vasten edus­tajiston
suuren enemmistön; tahtea.
Kummallakaan ^vallitsevalla porvaris-puolueella
ei näet ole edustajiston
ehdotonta -enemmistöä. , Liberaälir
sella puolueella, ' j o k a on hallitus-ohjaksissa;-
oB 245 edustajapaikasJ-ta
hallussaan vain 101; konserva>
tiiveilla ö n l l 6 edustajaa. Pysyäk­seen
vallan satulassa, täytyy libe­raalien
turvautua ei ainoastaan pro-gressiiveihin,
. vaan myös työväen-^;
edustajiin, jotka luonnollisesti käsit­tävät
tilaisuutta hyväkseen, -anta­malla
kannatuksensa vain visseillä
ehdoilla.
Konservatiiveja; jotka haluaisivat
itse o l l a • vallan ohjaksissa, suututtaa
liberaalien luoviminen ja:; työväen-edustajain
vaatimukset. Varsin3dn
•viimeksimainittuja katselevat kon.
servatiivit kauhullav verraten heitä
''rosvoon, /"joka -olosuhteita , hyväk­seen
käyttäen otfaa: väkivalloin mitä
tahtoo, olipa hänellä - siihen :oikeut-ta
tai e i , " k u t e n Prontenac-Adding-ton
vaalipiirin - konservatiivinen
edustaja, xEdvirards, lausui, f Minun
käsitykseiii -mukaan," aanoi hän,'
"ovat moiset menettelytavat vahin­gollisia
vastuunalaisen hallituksen
ensimäisille periaatteille."^
Koettaessaan esiintyä mallikelpoi­sena,
sääntöjä noudattavana parla­mentaarikkona,
unhottaa Edwards
• sen seikan, että esitetty vanhuuden,
eläkelaki on. luonteeltaan perin vaa­timaton
; j a , että' se semmoisenaan. s i ­sältyy
Kansainvälisen ' työtoimiston
(Ksmsainliiton:; alaosaston)- ohjel-:
maan, mikä on saanut porvariemme
siunauksen j o konservatii-vien h a l l i -:
tuskautena. Työtoimiston ohjelman
esipuheessa sanotaan muun muassa:
"Koska- Kansainliiton päämääränä
on aikaansaada yleismaailmallinen
rauha, joka voidaan. toteuttaa vain
yhteiskunnallisen oikeuden perustel­l
a ;
"Ja koska kansan suuri .enemmisr
tö .työskentelee semmoisen • väärsry-den,
koettelemuksen'ja köyhyyden
alaisena, että niistä johtuva levot­tomuus
uhkaa maailman rauhaa ja
-»sopusointua, on moisten olosuhtein
'den parantaminen ehdoton ; välttä-
-mättömsrys, kiiten esim. -työtuntien
järjestely^ työpäivän j a -viikon p i ­tuuden
rajottaminen;työttöniyyden
ehkäiseminen: säädös elinkustannuk­siin
riittävästä: palkasta; suojelu sai­rautta,
työoloista johtu-ria tauteja
j a tapaturmia vastaan; huolehtimi­nen
lapsista, nuorisosta j a naisista;
säädös yanhuudeaeläkkeestä j a t a.
paturmavakuutuksesta, jin.e.V
- Mutta ajat ovat muuttuneet. K a n ­sainvälisen
työtoimiston ..perustami­sesta
: on kulunut - kcshta seitsemän
vuotta. Työtoimiston perustamls-ajalla
olivat työtätekevät joukot v a l ­lankumouksellisen
innostuksen <. v a l ­taamina.
Ne eivät pyytäneet aino­astaan
vanhuudeneläkettä, vaan uh­kasivat
kukistaa koko kapitalistisen
järjestelmän perustuksiaan myöten.
Porvarit olivat kauhuissaan; heidän
uskolliset lakeijansa laativat kaunis,
sanaisen esipuheen Kansainvälisen
työtoimiston ohjelmaan. M u t t a ' n yt
on kapitalismi ,vakaantanut —- aina­k
i n väliaikaisesli —- Dawes^unni-telman,
Locarnosopimuksen j a ' Y h ­dysvaltain
rahakuninkaiden kulta-mahdin
avulla. Vaatimattoman van­huudeneläkelain
esille ottamista n i ­mittää
canadalainen porvari nyky-
Melko lievää-^ 'Wohonnn«r
N i u k k a on. 20 dollarin annoTil''
kaudessa v a i A a n päivän torvaS"
Canadan työläisille, joista B o a r i ' ^ -
on ulkomailla .syntyneitä j a joS "
huomattava määrä-on työkyS
mänä j o paljoa ennen kuin ovat ift!
vuotiaita, on lakiehdotus nykyisesi
muodossaan vähämerkitykse^>'
Siitä huolimatta c a n a d a l a i n e n^
malehdistö mukana nnnrtanria
työväenlehtiäkin — seKttää, kninfa^
parlamentissa vallan balanssi on i '
senäisen, ^progressiivisen j a työ^^ l
ryhmän käsissä; todistuksena mjj-i
nitaan - vaiihnudeneläkelakielidolas
j a toida samanarvoisia tekeleitä.
' Vallan balanssi lienee todella mai. ^
nittujen tyhmäin käsissä, mutta vai»
n i i n kauan, ikuiö nuo ryhmät W y ^
vät leikkimään ,napeilla; muttksi «i '
v o i sanoa «hdotusta vanhundeneE-^
kelaista' nykyisesäsä muodossaan. Ot
sipa kyseessä eläkkeen maksaminen ^
k a i k i l l e työkyvyttömille järjestpej. '
den työläisten paBckataksan mnkaan,
n i i n ..pian tulisivat Herodes ja K b . :
tus ystäviksi. Esimerkit ovat näet?
moneen kertaan todenneet sen sei­kan,
että-milloin hyvään työväestö
v a a t i i porvarilliselta valtiolta joite.;
kin todellisia myönnytyksiä, uriiot.
tavat kilpailevat kapitalistiset l yt
mät keskenäisen riitansa ja feäänty.
vät yhteisin voimin kukistamaa
lu-okkansa vihollista, työväestöä ' '^f
Mutta parlamentin nykyinen na- •
peiliä leikkiminen on välbtäniäiöntä 4
j a . e d u l l i s t a . Mackenzie Kin^n liat
litukselle, joka on herkkä btak. '}
maan yhdysvaltalaisen pääomamah-d
i n ^vihjauksia; konservatiiveille, jot- -
ka kulissien takana kuhertelevat
brittiläisen^^ • M > e d a s t^
'kanssa, ön napeilla leikkimrnen vas­tenmielistä
j a epäedulliste; ja Wio.
nipegin .'itaenäisen työväenpQoIQ4ea'
:edustajat,- "kohtuuden miehinä" oy'
len^ eivät uskalla astua vaatimokä-n
^ n niin: pitkälle, että parlamentin'
porvarillinen aines joutaisi totea­maan
-'^parlamentin olevan vain fe.
pitalistiluokan -toimeenpanevan ko.
mitean."
Liikemiesten kellossa
on ääni muuttunut
ään "rosvohommaksi";
Suunniteltu eläkelaki on todella
vaatimaton. Sutä tulisivat hyöty.,
mään vain henkilöt, jotka ovat:
TOrVuotiaita; asuneet maassa yhtä­mittaisesti
20 vuotta, jos ovat-syn­nyltään
brittiläisiä; j a j o s ovat ulko-raaalais^
tyisiä, asuneet maassa
yhtämittaisesti 25 vuotta ja olleet
kansalaistettuna Vähintäin 15 vuot­t
a . Eläkkeen suuruus tulisi ole­maan
20 dollaria kuukaudessa.
ta politiikkaa, joka ei olesopnsoin- kan kansainvSIineii b^stehpäivälnit^
suu kaikkien maiden työläisiä, mie­hiä
j a naisia, yhteiseen taisteluun
kapitalistista yhteiskuntaa vastaan.
Taantumuksen hyökkäykset vaativat
luokan yhtymistä —' maaseudun ja
kaupunkien proletariaatin yhteisrin­tamaa,
lausutaan pSatSdanseUnassa.'
; kanadalaiset liikemiehet ovat tä- ;^
hän saakka olleet h y v i n vastaMoi-1
sia tekemään: - kauppaa bolsheväieii
/koptrolloiman- Neuvostotesavaltain |
liiton, kanssa. Kauppa on etnpäSsslM:
r a j o t t u n u t . maanviljelysfcalojen ; ja J
jauhojen; -vientiin; ja niidenKn;|
msrynti on nähtävästi aihentnmit '4
Montrealissa ; sijaitsevan Nenvostota-1
savaltain liiton - kauppalähetyston
p'bnnistuksista. Mutta njrt aUcaav
ääni kellossa muuttumaan. Tämän c
maan liikemiehet alkavat janoamaan
•venäläisiä markkinoita, jorte mnnta-1
mat: kapitalistiset: maat o-vat epäröi-.
mättä tavaroillaan tjrydyttäncet jo |
monina vuosina. Ganadalaisten lii-kemiesten
suhtautuminen Neuvosto-tasavaltaih
liiton markkinoihin sei-1
viäähyrih:,seuraavista lainauksista,^!
j o t k a on i>oimittu Canadan löke- i 5
mie'sten äänenkannattajan. TJie Br;
nancial ; Post-Iehd^n, maalislkiiun S ; ^
päiv^'-numerosteV - • *
"Menneisj^dessä: ovat muntamat;;
canad^laiset tehtailijat arvelleet,
tä - jos he etsi-vät - tavaroilleen fr
lauksia Venäjältä, antautuvat le
epävarmalle,! vaaralliselle alaHe. Arr. ^
velussaön o l l u t jonkunverran aäet-,.
te j ä luoton kanssa o n -vieläkin plt^'
va varuillaan:' Mutia nykyään bä-;
tonkin jotkut'canadalaiset liiiemie-het
käsittävät, että he ovat menet-
'täneetkauppansa laajentamiseen fr
laisiuuden, j o n k a toiset ovat huoman-;
neet j a arvelematta ottaneet. Tnon
tilaisuuden käyttämisestä on aiheu­tunut
-eräs mielenkiintoineB s e im
joka nähtävästi tulee .ratkaisemaan ?
canädalaigten liikemiesten kannan,
kysymykseen nähden. Siitä aSoin
k u i n Neuvostotasavaltain liitto
harjottanut ulkomaista kauppaa,«»
sanomalehdissä huomattavasti vähen­nyt
j u t u t bolshevikisen Venäjän
muisista olosuhteilta. Niitä koste-vissa
artikkeleissa on 'ääni IBan^
t u n u t ' ; j a Neuvostotasavaltain liJf» ,
tilastot osottevat, että fiskaalivnoa- ^
na 1925 titattiin Neuvostoluttoo»
tavaroita jitsistä^n YhdysvaDo^ ;
8^088,022 dollarin arvosta.
pä -.canadalaisten liikemiesten *»'
kuudessa-voittaa.yhä enemmän aöi
käsite, että vaikka heillä on ^
känään toisenlaiset poliittiset ffje^,
piteet k u i n bolshevikeilla, niin aeo
ole kyDin pätevä syy hyliääifflf^^
kauppasuhteita Neuvostotasava»^
mton kanssa, mistä voi t u l e v s i^
dessa kehittyä mainio vientipä^»*-
"Neuvostotasavaltain liitto v:^
ostoksensa pitkäaikaisen lo^»*?* ^ ^
Tusteella, milloin Bemnioio«» '
suinkiix mahdolKsta. - Useat « » » ^