1926-03-25-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
nassa, «tteiyat 'voi 'antaaJpitläai- •ostotasayäham l i h t o . tolasta mais^ a, j a Caiiadatt ~ei;Tj»i toivoa et aaaiat. ; Sqlri^laiset -, td&täa^ ;si0j., ovat h^Tnkkaita^anJMnaanypit^ :äaikaiäa lainoja j a s i i ^ on sea-asavaKain liiton Jcansscali- Mutta: ani-en Jainain antaniinenJon^.-Bafcsala iU^ raahdojliöa? Todennäköisesti :aav3t he pääomaajTXlidysvalloistai iUä saksalaisilla Jtsellään - Otti-sitä jyvin ninkastu" . " ' Ja lehti jatkaa:"Mikäli NeuvoV atasavaKaia liiton yleinen ^väkaan-^ uminen on kyseesi on-puhetta äitä tähän saakkar^gidetl^: juttuna, Dolshevikien-levittänjänäy propagan-lana. -• Olkoon 'sen? aäan^ l a i t a n i in ai näin, tosiasia / o n ' kuitenkin - se, jttä moni terävänäköinen : liikemies sn ottanut jutun täydestä, -myyden nykyään 'tavaroitaan, soäalistisille tasav^loille. ^ "Neuvostovaltio itse välittää k a i ken ulkomaakaupan — vain muutamilla pienillä järjestöillä on oikeus itsenäisen kaupan;: harjottamiseen. Semmoiäa ovat ; vosuuskaupat - j a muiEtamat itsenäiset: toiminimet. Mutta niiden kokonaiskauppa on .vä-hämerJrityksellinea; :-93 .pros; tuonnista tapahtuu valtfon elinten alaisena." Tuo äänen muuttuminen, (kauppasuhteisiin: pjrrkiminen Neuvostotasa-valtain liiton kanssa olisi pitänyt t a pahtua jo aikoja sitten. Kauppar suhteisini% ryhtyniistä; neuvostovaltion kanssa onMn Canadan järjesty-^ nyt työväestö paintJstanut jo useana vuotena. • Työväestön vaatimus on pöhjustunut: etupäässä: kahteen ^seikkaan : haluun osottaa kansainvälistä soHdaarisnutta neuvostovallan ^ työläisille ja heidän ^ hallitukselleen; hankkia työtä j a toimeentulon suur reUe joukolle Canadan työläisiä, jotka työttömyyden: kourissa talvi t o i sensa jälkeen kamppailevat elämästä j a kuolemasta. * Kuinka itsekkäitä lienevätkään ne pjryteet, jotka^itällä kertaa kannustavat Canadan: liikemiehiä pyrkimään kauppasuhteisiin . Neuvostotasaval-tain liiton kanssa,, tulee työläisten: ka'nnustaa pyrkimystä eteenpäin omain ja Neuvostotasavaltain liiton työläisten tetujen- vuoksi entistä te-hoisammalla tavalla. Canadan Ijike-miehiltä -r-^ kokonaisuudessaan laskettuna ei ainakaan pitäisi puuttua luottoon tarvittavaa pääomaa, sillä yksistään Canadan viimevuotinen kauppabalanssiosotti 272,000,- .pOP^ -dpUaria. edullisella^^u . Mnisfosanoja liiokka- ~ unio^ta Maaliskuun^ aikana, jolloin kevään voimat alkavat murskaamaan talven kahleita; pohjoisella pallonpuoliikolr la, on 'hiettu syntysanat- monelle "sourmerkitykselliseUe tapahtumalle työväenliikkeessä. Yhtenä semmoisena voidaan, pitää O. .B. U:n -— kaikkia eri - ammattialoja käsittävän Inokkaunion perustamista, mikä tapahtui Calgaryssa,. Alta.,, maaliskuun 13 päivänä 1919. . Perustavassa kokouksessa "oli edustajia läsnä 239, edustaen miltei kaikkia e r i - nimiaä ammattiyhdistyksiä Jäntises-sä Canadassa, aUtaen: Port Arthurista j a ylettyen' aina Victoriaan, ää-rimäisessä lännessä. . ' Kokouksessa vallitsi todella lännen mdikaalinen mieliala, joka maailmansodan -.aiheuttamista kahleista vapautnessaan. oli samalla imenyt • itseensä Europan eri maissa kuohuvan, kruunuja .kukistavan vallankumouksen rohkaisevaa toimeliaisuutta j a päättäväisyyttä- Kursailematta lähdettiin liikkeelle. Kaikki näytti lupaavalta. Hyvällä syyllä voitiin päätellä, että monien, il^ajanaisten ammattiyhdistysten päivät , kuuluvat kohta menneisyyden joukkoon länsi- Canadassa. Perustamisvuoden loppuun mennessä nousikin uuden luokkaunion jäsenmäärä noin 42,000 rteen. U n i - ollävoli kaikkiaan 101 paikallisjärjestöä. Mutta jo ensimäisenä vuotena saavutti uusi tulokas knkois-tffksen iuipun. vLuokkaunion toisena «linvuotena alkaa': rappeutumis-prosessi, mikä on.;;miltei yhtä nopea, ellei nopeampi, kuin keht^s-prosesai. ^ _ Uappectumista edisti, vaikka ei sen vvai-sinaisena syynä, ollut, yleis-niaailmallinen tuotantokriisi,; joka vuoden 1920 alkupuolella ilmeni jo äärimäisillä idän mailla, Japanissa, y .m j a j o k a saman vuoden loppuun mennessä tuntui kaikissa, maailman teollisuusmaissa. Varsinainen: rappeutumisen syy osottaatui kuitenkin olevan itsensä luokkaunion • olemuksessa," j o k a yhtäaikaisesti pyridi ajamaan kahta, toisilleenr perin vastakkaista asiaa: ä) olemaan luokkatie-toisten työläisten ^ poliittisen mielipiteen ilmaicnna: b) taistelemaan < työläisten jokapäiväisten vaatimusten, lyhemmän työpäirön, korkeamman i^alkan, parempain, teryeyssah- > teiden^ ;y.nus. puolesta. Ainoastaan loddcatietoiset työläiset pystyvät tayti&näan nuo ehdot ' Mntta heitä o l i venattain mitätön prosentti nesta, mutta perin niukalla luokka-tietoiaiudella varustetta tai akkanaan sitä väiDa. Muuten ei voinut bllaka4n. - Olihan suuri ;'Osa heistä eivät 'ikään bHut^:/^^ anunatti-jäseniä; toiset taasen läeläneet edes ammatillisen gärjestäytymisen:. /^^ #: • heidät pakotetän puolittain väkisin, ylei- ^^n; jäijestäytymisaaUoni v^ liittymään 'luokkannioon. • Voiko heiltä sitten kriitillisen tUaisuuden tuHen odottaa vluokkaäetoista poliittista' toimintaa?' E i ! Semmoinen on mahdotonta: Mahdottomuus tuli todettua syk-; ^llä 1920,"jolloin alkoi' teollisnus-pula j a jolloin. luokkaunion jäsenis*> tön ratkaistavaksi sukeutui -kysymys: onko laakkaunion jäsenistö halukas, j a kykenevä toimimaan' yhtenä miehenä työttömyydetr* kouriin joutuneen jäsenistön -osan kanssa? : Siihen; ei tuokkaunio :kyennyt.: - Sen jä.: senistö, r pmaten monen erilaiset poliittiset mielipiteet, hajaantui ensi-mäisenvastoinkäymisen tullen kulkemaan lomia; polkujaan: r vastahakoisesti' ; unioon liittyneet huoiöasi-vat nyt tulleen otollisen tilaisuuden vapautua uniolle menevistä • jäsenmaksuista, : kääntää järjestölle selkänsä; työpaikkansa menettämisen pelosta: eivät' edes iunion tukevim-mat pönkät uskaltaneet muuta tehdä, kuin hiljaisuudessa maksaa omat jäsenmaksunsa, ' j a puida nyrkkiä voitti Laamasen Jehusta 7 xmn. 65 sek.' yjnfTnntrtn Haittasi' n^täväsl^ punte.. Hän o l i muuten .l«htelä Kisasta.Voitti, Kurosen To- ::;onton. Yrf^isestä 10. niinuutdssä. " "on",f hyvää'': jijuiiesta taskussaan:' vain - työttömäksi • jou-fcu-neiden radikaalisin • osa. pyrki edelleen toteuttamaan, luokltaunion periaatetta, yksi kaikkein ja Icaikki yhden puolesta. Mutta kun järjestön- heikommat lenkit olivat pettä-; neet, ei noiden vankempien lenMden lujuus auttanut- ketään: koko Inok-kaunio meni sirpaleiksi ensimäisessä tulikasteessa. ' ' Nykyään ei ole luokkauniosta muuta kuin muisto jälellä, ellei oteta lukuun One Big Union Bulletin nimistä sanomalehteä, joka ilmestyy Winnipegissa, kerta viikossa. Bul^ letin saa ylläpitokustannuksensa, j a l - kapallokeinottelusta johtu'mta tuloista. Sillä on -vain -nimelcsi varsir naisia tilaajia, suurin osa sen kannattajista on englanninkieltätaita-: matonta, uhkapeliä suosivaa, ulkomaalaista ainesta; Mutta tuota keir nottelun j a uhkapelin a-vulla elävää sanomalehteä ei voida yhdisrtää.var-sinaiseen työväenliikkeeseen, jota rehe^västi alkanut j a nopeaan kukistunut luokkaunioliike oli kaikista erheistään huolimatta. . Tällä hetkellä, jolloin Canadan ammatällinenv työväenliike on v uudel-' leen. mitä - vaka'vimman kriisin pyörteissä, tärkeimpänä kysymyksenä o l len ammattiliittojen muodostaminen pelkästään kansallisiksi järjestöiksi, tulee meidän ottaa Varteen luokkauniosta saadut opetukset. Ne ovat: taloudelliset järjestöt, joiden jäsenyyteen on otettava sekä luokkatie-toisia että -tiedottomia työläisiä, voivat' taistella ainoastaan 'työläisten jokapäiväisten vaatimusten puolesta; taistelu jokapäiväisten vaatimusten puolesta voi olla mahdollisim-mari tehoisaa vain silloin, kun kaikki saman teollisuushaaran työläiset käyvät taisteluun yhtä aikaa; yhtäaikainen taistelu edellyttää keskitettyä / järjestökoneistoa, teollisuus-uniota; teoUisuusuniojen . muodostaminen nykyisistä monenkirja-vista ammattiyhdistyksistä, ja samalla pääomaa' vastaan käydyn taistelun tehostaminen on se koulu, jossa proletariaatin parhaat, ainekset ka-., raistuvat luokkatietoisiksi taistelijoiksi; luokkaunio, joka samanaikaisesti pyrkii olemaan sekä luoklca-tietoisten työläisten -poliittisen mielipiteen ilmaisuna että jokapäiväisten vaatimusten ajajana, on mahdottomuus. Siihen kykenee ainoastaan kömmanistincn puolue, johon otetaan jäseniksi vain vissin luokkatietoisuuden omaavia henkilöitä- Jussi Juurakkomaki. C. s. T. U:n painimes* taruuskilpailut Viime Inuantaina pidettiin Sudbu-ryn Ki^an järjestäminäC: S. T - Um mestaruuskilpailut painissa. Kilpailuihin oli ilmottautunut ja saapunut 12 osanottajaa. Baskaa-siin sarjoihin oli. tullut niin vähän osanottajia; että kevyeeseen raskaaseen sairjaan — alle 170 naulaa — ei ilpiaantunut edes mestaruuden tavottelijaa. Se oli iyllä osaltaan seurauksena tarmokkaasta .laihdut-tainisesta, joka «n kännissä aina kilpailujen edellä. Näidenkin k i l - pailujen edellä kävivät painijat ahkeraan saunassa, hikoilemassa ja pudottamassa' liikaa painoa • pois. Samaan tulokseen pyrittiin juoksulla j a paastoamisella. , ^Luettelemme tässä ottelut siinä jäxjes^rkseesä Icuin: ne tapahtuivat: Kevyessä saijaasa, alle 140'naulaa ftteltäin ensiksL Laine Kisasta :miittia:^ai3<i^ kin vielä- alkuasteella. Innostusta harjottelnon vain kaivataan., " : v'Kolniantena;'^:k^ n i 5bli;Honk^^^ ta, kumpikin, pieniä > ja terhakkaita^ Salo .voitti 6 m. 45 sek. . , Sitten seurasi kaksi erää seuraavassa sarjassa, alle 15S naulaa. Sainio Vesasta, voitti Solkelan Jehusta kilpailujen lyhimmässä ajassa, nii-> nuutissa: ja.kolmessa sekunnissa. 5oI<- lelan pitäisi käydä useammin ma-tolla^ -vierailemassa. , Bautio Creighton Yrityksestä voitti Oinosen Toronton Yrityksestä 4 m. 20 sek. Miehet olivat painossa tasasuhtaisia,: mutta Rautio lienee paremmin;' treenattu, ja- niinollen voitti helposti. Basikaassa sarjassa oli vain kaksi painijaa, mutta ne olivatkih toisilleen, mitä sitkeimpiä nujerrettavia;' Painittuaan kaksi ikymmenen minuutin erää eivät he saaneet^ selvää toisistaan. Kataja: Vesasta oli seit-: semän naulaa Kisan Lagerbomia raskaampi; , Tämän : kirjottajasta tuntui; kuin Lagerbom olisi tehnjrt'pai-! nissa parempaa työtä. Näiden ottelujen jälkeen ryhdyt-^ tiin • :^ ratkomaan , 'välejä; perusteellisemmin. Laine j a . Lehtelä otteli^ vat 20 minuutin ajan saamatta selvää toisistaan; Ottelu oli' kilpailujen mielenkiintoisin. Solkelan j a Bautioh ottelu päättyi jälkimäisen voittoon 2 m. 5 se?<. Laineen.-ja: Hongan-ottelu päättyi jälkimäisen häviöön T m/;20. sttk. Kevyessä sarjassa keskeytti^vät kilpailun Laamanen/ j a Kuronen. : Lehtelän j a Salon ottelu päättyi edellisen hyväksi 7 m / 20 s. Salo, joka oikeastaan, on; kärpässarjan tu-; leva mestari teki hyvää työtä -vas-' tustaessaan Lehtelää: niinkin kauan. Kataja ja Lagerbom ilmestyivät uudelleen matolle ratkaisevaa otte-- lua. varten. - K . onnistui saamaan L. onnistuneen heiton,^jolloin: L.' hartiat: kä-rivät matossa., :Aika yhteensä 22 min. 30 sek. ^ -Sainio j a Oinonen; Edellinen, joka on liittomme ete-rin painija, teki' toisen jtikaisen voittonsa 1 m: 27 sek.. Oinonen on - hyvää .painija-ainesta, kunhan pitäisi harjottelemi-sesta huolta. : , Laineen j a Salon välisessä pai-; nissa voitti L . 3 m. 27 sek—mikä on ke^vyessä sarjassa saa-vutettu pikai-: sin voitto, j ~ • ^ Solkelan j a Oinosen välien vsel- •vitteljirssä voitti jälkimäinen 8 m. 35 sek. Sainion j a Baution ottelu selvitti sarjan palkintojärjestyksen. Sainio voitti 5 m. 3 sek. . 'Viimeisenä oli Lehtelän ja Laineen ottelu mestaruudesta. ; Pojat painivat 20 min. saamatta toisiaan seljalleen. : Jotkut, väittivät Xaineen käyneen jo kerran seljallaan, mut-: ta palkintotuoraarit. eivät olleet sitä mieltä. Toimitetussa äänestyksessä puolsi kolme palkintotuomaria ottelua ratkaisemattomaksi, mutta nel-: jä kannatti työvoittoa Lehtelälle, joten :hän^tä nähtävästikin oikeudeur mukaisesti tuli mestari. • Joikata-pauksessa oli heidän paininsa illan mielenkiintoisin. Soossa tulevaa, kuun 8. ja 9 päivinä pidettä-vissä kilpailuissa he yrittävät uudelleen, sillä heidän välinsä ci ole oikein selvästi ratkaistu; : Samoin on- mielestämme laita Lagerbomin ja Katajan lanssa,' sillä vaikka Kataja onkin mestari sarjassaan tulevan talven mestaruuskilpailuihin saakka, niin .ei ole oikein perin ^selvää, kuka näistä kahdesta on " h a ka", sillä he tapasivat toisensa matolla vasta ejisimäisen kerran, : Mestaruudet ja palkinnot jakautuivat seuraavasti: F v M . Stafford, Michaad's Pharma-cy, Davis^ Bros., Acme.J)rog Co. A. BeatH, Fovrler Hardvraxe, H - Moses, H. ;W€iiisfcein, Tois^ Service Station, J l G. Henry, H . Läng-lois, Northern Drug Co., P. H . Corn- Jtöis,' Quality Meat & Grocery Co., J . L . Xaberge,, A . C. Edwards, Afei-j a Seppälä,-'A. Heiskanen, Gamble Robinson.- Toiineenpaneva s^u-ra lia^uaa täten kiittää.kaikkia lah-jottajia heidän avustuksestaan.' kuten maimttiin; tullaan senräa- -viat v painikiipailut pitämään .Soossä; Ttulevan- iuun:<8v j a 9 päivä. Sillein kilpaillaan Karl: Lehdon > lahjottamas* ta Canadan suomalaisten'työläispai-nijaih mestaruusvyöstäj joka; on tällä >erää Kusti Sainien hallussa. < \ , ' Häiriö. - luessa. Toronton ootisia Sarja alle 140 Mestari Jussi Lehtelä, Kisa, , 2 % •voittoa. 2. Kusti Laine, Kisai 3 .voittoa ja % häviötä. 3. A. Salo, Vesa, 1 voitto ja 2 häviötä. Sarja alle 155 Kusti Sainio, Vesa, 3 Yri- Mestari voittoa. 2. Onni Rautio, Creighton tys, 2 voittoa ja 1 häviö. 3. P. Oinonen, Yritys, 1 voitto ja 2 hä'viötä. Sarja yli 170 Mestari Urho Kataja, Vesa 1 voitto. 2. , E . Lagerbom, V K!isa, 1 häviS-Kilpailut sujuivat kaikin - puolin hyvin, Palkintotuomarien .toiminnassa tuntui- hiukan heikkputta. i l u t t a sipien vaikutti huomattavasti myöskin alitaat tilat. .Palkinnoiksi näihin -.^pailuihi^ olivat lahjottaneet. seuraavat snd-burylaiset ta'varaa tai rahaa: Chas. Boffey, R. Clencsk, A. H- To-bey, Sxidbnry^ , 1 ^ ^ Fbarmacy, Karl Ldxto, W. H . Dor-sett, Codirane Danlop. Hardwarer RSätali Wibbel ottaa vastaan räätälin töitä ' e n ä lauantaina Suomalaisen seuran haalilla, j a ; piste-- leekin: se poika.niin: rinhaan neutal-la^ että> paikat;'Soi. Vieläpä katselee -akkunasta': omia hautajaisiaan n i i n liikutettuna, että ved6t aijäh silmiin:, herahtaa; Vieläpä - loppujen lopuksi: ottaa .akan, toisin sanoen, ottaa oman akkansa uudestaan. Niin,: Wibbel on näytelmä saksan-: kielestä : suomeilnettu. J a saa siinä nauraa - riisi ;k<k!ronaista^-:: näytöstä alusta - loppuun.'; Saapukaa ajoissa, sillä .-kappalej-onpititäi että (keretään dj oissa katuvaunuihin; Katso ilmotusta tästä numerosta. : :.Senraavä aaytelma o n " U n k a r in satakieli",' operettij varustautukaa! Pariisin Kommuunin maistonviet-to Toronto»»».:: Kommunistien; t o i mesta juhlittiin tätä -viidettäkymmentä viidettä: Pariisin Kommuunin vuosipäivää :Alhambra-haalilhv maaliskuun 18 päivän iltana. Samaan aikaan "sosdemit olivat myös ilmot-' taneet juhlivansa Pariisin Kommuunin muistoa - j ä juhlapaikka sattui olemaan saman,kadun varrella, kahden eli kolmen minuutin kävelymatkan päässä.-' :, Idiinpä tuli mieleeni mennä katsomaan sosdemien juhlia; sitäkin^suuremmalla syyllä, kosr ka muutama Viikko sitten entinen •kommunistiosastop jäsen Unhola kehui minulle; sos.-dem. suurta lukua, niiden suuria voimia kaikkialla, niiden sopivaisuutta rauhallisiin, 'normaalisiin oloihin, ja kun tämä juhla nyt heidän yhteisillä voimillaan toimeenpannaan; on minun Vapauden kirjeenvaihtajana se nähtä'vä. Siis kerrottakoon.J^^y^sti mitä kirjeenvaihtajanne näki ja kuuli; Kun asr tuin feisään avaraan juhlasaliin oli siellä - noin kaksikymmentäviisi henkeä. ~ . M|lä — olenko minä liian alkanen! — Katson kellooni. Se on kymmentä -vailla' yhdeksän ja juhlan p i t i alkaa kello kahdeksan. Orkes^ teri soittaa jotakin musiikkötappa letta, siis juhla on luonnollisesti a l kanut. — Mutta suuria joukkoja puuttuu. Juhlassa annettiin myös jokaiselle nelisi-vuinen lentolehtinen. Siinä musiikkia kuunnellessani pää tin syventyä .siihen, ajatellen, että se on painettu kaottamaan juhlatunnelmaa yleisössä Pariisin Kommuunin "muistolle, — Mutta suuresti petyin ajatuksessani.' Lentolehti o l i kokonaan omistettu Vejiäjän soviet-tihallituksen mustaamiselle. Tunteihin' vetoamalla dinä selitettiin miten so-viettihallitus rääikkää vankeja- Nuoria naisia ja vanhuksia, jotka ovat vastavallankumouksellisia -kuletetäan vankiloihin, jotka ovat niiri (kaukana rautateistä; että van-r kien on käveltävä kuusikin' kuukautta.. Siinä lehtisessä sanottiin, että Venäiällä vang?taan j a kidutetaan yksinpä zionistejä ja vedottiin a-vun antoon näiden vankien pelastamiseksi. - Siinä tätä lehtistä katsellessani oli yleisöä saapunut, luultavasti mennen jonkun ; verran^ y l i 'viiden- Ikymmenen. Connor astui puhujan paikalle, puhuen työväen lainsäädännöstä j a saavutuksista Ontarion maakunnassa. Minusta alkoi tuntua' tukahduttavalta jsisalläolo. ei :sen tähden^ että stiuri ylei.«ö olisi ilman pilannut si- «ällä, mutta toisexilaista' olin 'odottanut juhlassa, missä juhlitaan Pa-. riisin Kommuunia. Siinä sanoin Leskiselle (hän on raivaajalaisten toimimiehiä), ettekö lähde kanssani katsomaan kommunistien juhlaa, ja niin lähdimme. Kun saavuimme A l - hambra-häalille, oli meidän mahdotonta saada istuinta. Kaikilla käytävillä seisoi yleisöä.: Pian siinä seistessämme juhlapuhuja, Spector, astui puhumaan, yleisön oeottaessa hänelle suosiotaan,' Vahinko, ettei Leskinen voinut seurata englanninkielistä puhetta. Hän tahtoi lähteä takaisin, j a kenties salissa oli vähän tukahduttavaa suuren, .yleisön tähden; eaisihan siellä toisessa "juhlassa" ntaiavasti istua, niin hän pyysi minua takaisin sos>deniOkraat^ .tien -inhliin kanssaan. Muttd en tuntenut kaipaavani makavaa istuinta. Eikä.ise yleisö, joka täytti Alham-bra4iaa] in, näyttänyt kaipaavan fyy-nllistS. mukavmitta, ae janosi henkisesti, puhjeteti vsea$ti s);(>siott-osotuksiih Spectorin ,,KDn Spector puhui proletanaatin ~; isänmaa^,. puhkesi yleisö' :&auankestfi]i^n - suosionoso-tnkseen. Pariisin Konnnuunin j u h - la päättyi AÄainbra-iäalissa, yleisön sydämellisesti* laulaessa Kan-sainyälistä orkesterin i^estykseUä, j a huutaen elaköötä Pariisin lömiij muuninjinuistollfe j a - Sorietti-Ven jälle, jonkar jälkeen se hajaantui maaliskuun kuulakkaan yön verhotessa suuren kaupungin. Osastoa edustajikn Labpr Paftyn ^onventsioniin Londoniin, Ont,, •viime kokouksessa valittiin J . W. Ahl-srist, A. Kivi, Alf. Hautamäki ja naisedustajako Aili Hautamäki ja Varalle A. T. H i l l sekä E. Nyran. Ne tyttöjen ja potkiin iltamat ovat huhtikuun .• 3 päivä, ; Ohjelma «ämän kirjottajalle on salaisuus, koska minulla ei ole lupa olla saapuvilla heidän kokouksissaan, enkä ole muitakaan teitä saanut tietoa heidän puuhistaan, muuta kuin sen, että- ne ovat 3 päivä huhtikuuta. Mutta luonnollisesti siitä iltamasta hyvä tulee, kun,on kilpailu kysymyksessä siitä,/ kuka ^pystyy paremmat iltamat ohjelman puolesta toimeenpanemaan, tytöt j a pojat, vaiko akat j a ukot. — Kirjeenvaihtaja. ::ää^iW:'^?äS5-;^#¥;tÄ nen maalima katseli pyöveliä ja; heir. dän toimintaansa. Teos ei ole'mi kään sensationijuttu; vaan* oOceu» | | i ^ r i j J [ H ^^ - Vuonna 1685 saapui mairiiton pyö-v^ lisuyun perustaja Charlra S, P a riisiin ja sai Ludvig X I V \'altakirjan. iOmjifesientl^^ Eri paikynmiulta BEAVER LAKE, ONT. Jehun jäsentenväliset hiihtokilpailut. Sunnuntaina l t.k. 28 päivänä suoritetaan Jehun jäsentenväliset hiihtokilpailut. Matkat: miehille 10 km., pojille alle 18 vuoden 6 km. naisille 2 km. Miesten hiihto on järjestetty siten, että voi* kilpailla 5 km. matkallakin jos niin haluaa, ja josta jaetaan.vain yksi palkinto. Kilpailut ovat viimeiset tämän talven aikana; joten saapukaa jou- Icolla katsomaan, viimeisiä hiihtokilpailuja; : Sifillähän nähdään kenestä tulee seuran hiihtomestarit. niaksi on järjestetty iloiset iltar mat; jossa ohjelma tulee olemaan monipuolinen. Rossin Onni esittää pilapiirroksia menneistä seurainvä-lisistä joukkuehiihtokilp^iluista, ja joka on ennen nähnyt; Rossin piirroksia tietää, että nauraa niillä saa nytkin. Lopuksi tanssitaan hyvällä soitolla. Ken'saapuu sfe näkee. — Jehu. FORD CITY, ONT. Täällä meilläkin alkaa olla jo kevät, kunjunta ei näy missään ja onhap Jo ollut lämpöisiä ilmoja. Rinnakkain kevään kanssa . näyttää meidän osastotoimintammekin elpyvän, kun on touhuttu oikein hartiavoimin. Vumeiaet suuret juhlat olivat t.k. 13 ja 14 päi^vinä v meidän osaston hameväen toimesta täydellä tyydytyksellä. Ja tuskin on näistä päästy, kun jo äijämiehet supisevat jo tain: tyttöjen korviin ja hymyilevät, josta mekin, vaikka ollaan poika-miehiä, päätetään, että taas on t u lossa . jotain erinomaista, kun varrotaan. Mutta siinä varrotessa vissiin mennään ensi lauantaina, t.k. 27 päivänä, taas joukolla haalille, N'yt voidaan varmasti nuorentaa itseämme siellä joillain vuosilla, kun kuulemma on kappale, joka saa nauruhermot väräjämään, ja se on se nuorentamislääke jä onhan siel-^ lä jotain muutakin ohjelmaa ja lopuksi voidaan laittaa jalalla kauniisti haitarin säestykscUu, Siis, silloin tavataan. — Timo. Sanson kotoisin pohjois-Ranskastä, jossa hänen 'esi-isonsä kuuluivat hovin korlieimpiin < piireihin. " Hin» vaikka . olikin itse v sotilaskapteeni, rakastui kauniiseen Margnerita Joa-^ eneen, pyövelin tyttäreen. ^ Hänet, karkotettiin upseeripliristä sentakia, että liän nai pyövelin tyttären ja liitti siten itsensä tiUiän saastaiseen perheeseen; jota kartettUn yhtä pal;\ jon kuin ruttoa. Charles Sanson pysyi kuiteAkin uskollisena vaimolleen j a pukeutui; kun muita keinoja, ei oUut: pyövelin tulipunaiseen m8nt-> teliin, . Elämä, joka odotti uutta Parilan' mestaria, ei ollut ruusujen' päällä tanssimista. Pyöveli kuului yhteiskunnan pohjakerroksien : alimpaan luokkaan. Mestaaja, joka ei ollut muuta kuin valtion j a oikeuden toimeenpaneva välikäsi, tiHi rikollisuuden perikuvaksi. Pyöveli oli syntisistä syntisin, mataluuden ja kataluuden saatana. - HUn: ei saanut; asua toisten ihmisten läheisyydessä,: vaan täydellisesti eristettynä jossakin l a i takaupungilla, j a pyövelin asuntotalo piti varustaa erikoisella; ulkonaisella merkillä. Pyövelillä ei ollut helppoa päästä naimisiin. Ei, yksikään vapaa nai. nen suostunut' menemään naimisiin mestaajan 'kanssa; vaan olivat ^pyövelit yleensä pakotettuja: hakemaan elämäntovcrin^a-omasta: piiristään; Jos; hän; sai vaimon itselleen ja tämä sairastui tai joutui lapsivuoteelle, niin ei:rkukaan muu nainen' «aa-- nut;tuUa häntä auttamaan.,: Kuole», man sattuessa esiintyi .uudet:pul« mat: Millä tavalla säätäisin pyövelit haudattua. Ennemmin kansa tarttui tulikuumaan rautaan;; kuin kuolleen pyövelin kirstuun. Valtiokirkkokin,' vaikka se muuten siunasi valtion langettamat kuolemantuomiot, erotti pyövelit lampaistaan. ' K i r kossa sai hän :seisoa vain oven suul. la. "Herran ehtoollista" ei pyövelin sallittu nauttia muitten ihmisten, kanssa yhdessä, vaon erikseen ja sit« tenkin annettiin hänelle pyhää viiniä kirkolliskalkin pohjassa. Ravintoloihin j a muihin julkisiin paikkoihin, ei pyöveleille myönnetty l u paa saapua. Ylipäänsä ioutui pyöveli koko. vyhteiskuntaeliijnän ulkopuolelle. Sattuvasti kutsui kansa häntä "kärsimyksien mieheksi" (der Angstmann) -i Jouduttuaanf näin erietettyyn asemaan koettivat pyövelit kuluttaa ^ i ; kaansa tieteellisillä tutkimultsilla. Tämä oli luonnollista. Pyövelit, jotka käyttivät kaikkia kidutusvälineitä, alkoivat myöskin tutkia ana-löytyy Saiisonin muistikiriasta;^ Lqp.^,v>,. pujen lopuksi lausuu Sanston oiieji*^;^, ,^; piteensä ^kuolemanrang^isi^ikaen.-vai-;,./ '-'^^ fcutuksesta ja sanoo,'etta JJStt^vira}-/' ^ J lisena pyövelinä oii tulhjthnottöa^ ''"''"^ifl i maan, ettei knolelmaibangiustiikaiella': rikosloontoisiin asioihin < nähden ole, :] ,r'y, sellaista vaikutusta,-fttä s e . p o i s t a i s i ,'4^- rikbUisQuden. Miten se Tiuikattaa - "-"^t^l ' poliittisissa jutulBsa,, jättää 'tam^ , v J < ammattimies sanomatta.^ V"^^'^ ' UUDISTAKAA mÄUKSENNE! SI 1 Knrssi SnopD HaMaa Canadan DoHarista. LXHETYSKULUTi 40c lähetyksistä , olle «30.00, fiöc läAetyksiBtä $80.DO>-$50.09, ?6e tähetykaistä 900.00—99.09-ja «LOO kalkuta $100.00 talkki tAVk sQurem-miltä IBhetykslltä. . ä^kosanomalahetykcUle on killat J8.60., , Sudburyäsa Ja ympäidlstöllä asovat yolyat kftydä Vapauden {(onttorisM tiedUBtamafisa erikoiskttrosia. Kaikki sähkeiähettyksQt tehdäSn suoraan Sudburvsta- ^^Hekinkiin sa- ; mana, päivänä kuin* seapnvat V a pauden konttoriin'.r . A' >^ LAIVAPILETTEJX MYYDXXN. TIEDUSTAKAA P I L E T T I A S I O I TA Tehkää lähetykset osotteelU T A P A U S , Box «9,.SUDäURY; ONT. , ;r:g;!:yöiv^||5|^ Vapaudelle ottavat rahavalityksiä vastaan mydsl^nt > ^ / VAPAUS BRANCH OFFItE ^ 816 Bay Street, forl Arthur, Ontarte.- D A V I D H E U N ' */ eripaikkaknnnilla Pohj.-Ontariossa* 'mm sm Sirpaleita ranskalaisen pyöveliperheen päiväkirjasta , . Niistä lukuisista pyövelisuvuista, jotka 16. ja 1700 luvulla elivät ja harjoitivat veristä ammattiaan siellä täällä Europassa ja joiden parissa oikeuden miekka kulki niinkuin vaK taistuimet perintönä isältä pojalle, suvusta sukuttn, on Sansonin suku Pariisissa kuuluisin; Ei vähempää kuin 162 vuoden aikana on tämän mestauslavan hallitsijasuvun jäsenet kantaneet titteliä /'executuer des hautes auvres de l a Cour* de Paris' Se oli pyövelin virallinen nimitys. Virallisestikin : ovat Sansonit tällä pitkällä toimintakaudellaan passittaneet kaikkien taiteen- sääntöjen mukaan tuhansia ihmisiä toiseen maailmaan.- Ens»mäinen Sanson-ni-minen pyöveli astui virkaansa v. t688 j a viimeinen samaan sulcukun-taan, joka yhtämittaisesti oli toimessaan; kuuluva mestaaja otti •virka-eron v- 1847 saaden valtiolta eläkkeen. Suvun, viimeinen •irantolmittaja Henri Sanson on jättänyt jälkeensä "Ssnsonin perheen muistelmat". Jotka munan saksalainen;, tiedemies on kääntänyt saksan kielelle (Henry; Sanson: Tafirebucher der Henker in Paria; Pariisin pyövelin päiväkirja). Muistelmateoksesta käy vardn k u . vaavaa^ selville mUIä silmUIä siUoi- Vapauden Vappunumersota tehdään tänä vuotena huortottavo; Se on ^ ' • ^«r* .i* f.'i^" että jokainen Canadan suomalainen rehellinen, tySlöi- ^T- onnittc uilmotuköensa. Tällaisten Umotusten hinta oii seka yksityisiltä että perheiltä 25c. ja saa tähön hintaan seku,nimensä etta myds osotteensa. Erikoisesti kehotetaan metsä- ja kaivoakämplköiim ' " ' j a missa *ahansa panemaan yhteisilmotuksio, joissa hintana voidSjan.pl- , , taa joko 60c taikka $1.00 nimeltä Ja osotteeltn. Tällaisilla ilmotuksUla on erikoisen toveruuden luonne. , , ^ ' /, , A PJ^ä oHa Vapauden, konttorissa viimeistään huhtikuu» . 10 paivddn mennessä ja tietysti sitä parempi mitä aikaisemmin heovat. ' Vappunumero julkaistaan huhtik. 27 p. j a asiamiehiä kehotetaan hanfc: Idmaan siihen myöskin liikemiesten ilmotaksia. Kirjottakaa aelvarti i a en paikkakunnat eri listalle. ' VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont Paikkakunta ,:j^.4/jÄ,/,;-:.fX,i-;; ;„.aiu.;';ti,i:;i;,;ji.;,,.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 25, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-03-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260325 |
Description
Title | 1926-03-25-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
nassa, «tteiyat 'voi 'antaaJpitläai-
•ostotasayäham l i h t o . tolasta mais^
a, j a Caiiadatt ~ei;Tj»i toivoa
et aaaiat. ; Sqlri^laiset -, td&täa^
;si0j., ovat h^Tnkkaita^anJMnaanypit^
:äaikaiäa lainoja j a s i i ^ on sea-asavaKain
liiton Jcansscali- Mutta: ani-en
Jainain antaniinenJon^.-Bafcsala
iU^ raahdojliöa? Todennäköisesti
:aav3t he pääomaajTXlidysvalloistai
iUä saksalaisilla Jtsellään - Otti-sitä
jyvin ninkastu" . " '
Ja lehti jatkaa:"Mikäli NeuvoV
atasavaKaia liiton yleinen ^väkaan-^
uminen on kyseesi on-puhetta
äitä tähän saakkar^gidetl^: juttuna,
Dolshevikien-levittänjänäy propagan-lana.
-• Olkoon 'sen? aäan^ l a i t a n i in
ai näin, tosiasia / o n ' kuitenkin - se,
jttä moni terävänäköinen : liikemies
sn ottanut jutun täydestä, -myyden
nykyään 'tavaroitaan, soäalistisille
tasav^loille. ^
"Neuvostovaltio itse välittää k a i
ken ulkomaakaupan — vain muutamilla
pienillä järjestöillä on oikeus
itsenäisen kaupan;: harjottamiseen.
Semmoiäa ovat ; vosuuskaupat - j a
muiEtamat itsenäiset: toiminimet.
Mutta niiden kokonaiskauppa on .vä-hämerJrityksellinea;
:-93 .pros; tuonnista
tapahtuu valtfon elinten alaisena."
Tuo äänen muuttuminen, (kauppasuhteisiin:
pjrrkiminen Neuvostotasa-valtain
liiton kanssa olisi pitänyt t a pahtua
jo aikoja sitten. Kauppar
suhteisini% ryhtyniistä; neuvostovaltion
kanssa onMn Canadan järjesty-^
nyt työväestö paintJstanut jo useana
vuotena. • Työväestön vaatimus on
pöhjustunut: etupäässä: kahteen ^seikkaan
: haluun osottaa kansainvälistä
soHdaarisnutta neuvostovallan ^ työläisille
ja heidän ^ hallitukselleen;
hankkia työtä j a toimeentulon suur
reUe joukolle Canadan työläisiä, jotka
työttömyyden: kourissa talvi t o i sensa
jälkeen kamppailevat elämästä
j a kuolemasta. *
Kuinka itsekkäitä lienevätkään ne
pjryteet, jotka^itällä kertaa kannustavat
Canadan: liikemiehiä pyrkimään
kauppasuhteisiin . Neuvostotasaval-tain
liiton kanssa,, tulee työläisten:
ka'nnustaa pyrkimystä eteenpäin
omain ja Neuvostotasavaltain liiton
työläisten tetujen- vuoksi entistä te-hoisammalla
tavalla. Canadan Ijike-miehiltä
-r-^ kokonaisuudessaan laskettuna
ei ainakaan pitäisi puuttua
luottoon tarvittavaa pääomaa,
sillä yksistään Canadan viimevuotinen
kauppabalanssiosotti 272,000,-
.pOP^ -dpUaria. edullisella^^u .
Mnisfosanoja liiokka-
~ unio^ta
Maaliskuun^ aikana, jolloin kevään
voimat alkavat murskaamaan talven
kahleita; pohjoisella pallonpuoliikolr
la, on 'hiettu syntysanat- monelle
"sourmerkitykselliseUe tapahtumalle
työväenliikkeessä. Yhtenä semmoisena
voidaan, pitää O. .B. U:n -—
kaikkia eri - ammattialoja käsittävän
Inokkaunion perustamista, mikä
tapahtui Calgaryssa,. Alta.,, maaliskuun
13 päivänä 1919. . Perustavassa
kokouksessa "oli edustajia läsnä
239, edustaen miltei kaikkia e r i -
nimiaä ammattiyhdistyksiä Jäntises-sä
Canadassa, aUtaen: Port Arthurista
j a ylettyen' aina Victoriaan, ää-rimäisessä
lännessä. . '
Kokouksessa vallitsi todella lännen
mdikaalinen mieliala, joka maailmansodan
-.aiheuttamista kahleista
vapautnessaan. oli samalla imenyt
• itseensä Europan eri maissa kuohuvan,
kruunuja .kukistavan vallankumouksen
rohkaisevaa toimeliaisuutta
j a päättäväisyyttä- Kursailematta
lähdettiin liikkeelle. Kaikki näytti
lupaavalta. Hyvällä syyllä voitiin
päätellä, että monien, il^ajanaisten
ammattiyhdistysten päivät , kuuluvat
kohta menneisyyden joukkoon länsi-
Canadassa.
Perustamisvuoden loppuun mennessä
nousikin uuden luokkaunion
jäsenmäärä noin 42,000 rteen. U n i -
ollävoli kaikkiaan 101 paikallisjärjestöä.
Mutta jo ensimäisenä vuotena
saavutti uusi tulokas knkois-tffksen
iuipun. vLuokkaunion toisena
«linvuotena alkaa': rappeutumis-prosessi,
mikä on.;;miltei yhtä nopea,
ellei nopeampi, kuin keht^s-prosesai.
^
_ Uappectumista edisti, vaikka ei
sen vvai-sinaisena syynä, ollut, yleis-niaailmallinen
tuotantokriisi,; joka
vuoden 1920 alkupuolella ilmeni jo
äärimäisillä idän mailla, Japanissa,
y .m j a j o k a saman vuoden loppuun
mennessä tuntui kaikissa, maailman
teollisuusmaissa. Varsinainen: rappeutumisen
syy osottaatui kuitenkin
olevan itsensä luokkaunion • olemuksessa,"
j o k a yhtäaikaisesti pyridi ajamaan
kahta, toisilleenr perin vastakkaista
asiaa: ä) olemaan luokkatie-toisten
työläisten ^ poliittisen mielipiteen
ilmaicnna: b) taistelemaan
< työläisten jokapäiväisten vaatimusten,
lyhemmän työpäirön, korkeamman
i^alkan, parempain, teryeyssah-
> teiden^ ;y.nus. puolesta. Ainoastaan
loddcatietoiset työläiset pystyvät
tayti&näan nuo ehdot ' Mntta heitä
o l i venattain mitätön prosentti
nesta, mutta perin niukalla luokka-tietoiaiudella
varustetta tai akkanaan
sitä väiDa. Muuten ei voinut
bllaka4n. - Olihan suuri ;'Osa heistä
eivät
'ikään bHut^:/^^ anunatti-jäseniä;
toiset taasen
läeläneet edes ammatillisen
gärjestäytymisen:. /^^ #: • heidät
pakotetän puolittain väkisin, ylei-
^^n; jäijestäytymisaaUoni v^
liittymään 'luokkannioon. • Voiko
heiltä sitten kriitillisen tUaisuuden
tuHen odottaa vluokkaäetoista poliittista'
toimintaa?' E i ! Semmoinen
on mahdotonta:
Mahdottomuus tuli todettua syk-;
^llä 1920,"jolloin alkoi' teollisnus-pula
j a jolloin. luokkaunion jäsenis*>
tön ratkaistavaksi sukeutui -kysymys:
onko laakkaunion jäsenistö halukas,
j a kykenevä toimimaan' yhtenä
miehenä työttömyydetr* kouriin joutuneen
jäsenistön -osan kanssa? : Siihen;
ei tuokkaunio :kyennyt.: - Sen jä.:
senistö, r pmaten monen erilaiset poliittiset
mielipiteet, hajaantui ensi-mäisenvastoinkäymisen
tullen kulkemaan
lomia; polkujaan: r vastahakoisesti'
; unioon liittyneet huoiöasi-vat
nyt tulleen otollisen tilaisuuden
vapautua uniolle menevistä • jäsenmaksuista,
: kääntää järjestölle selkänsä;
työpaikkansa menettämisen
pelosta: eivät' edes iunion tukevim-mat
pönkät uskaltaneet muuta tehdä,
kuin hiljaisuudessa maksaa omat
jäsenmaksunsa, ' j a puida nyrkkiä
voitti Laamasen Jehusta 7 xmn. 65
sek.' yjnfTnntrtn Haittasi' n^täväsl^
punte.. Hän o l i muuten
.l«htelä Kisasta.Voitti, Kurosen To-
::;onton. Yrf^isestä 10. niinuutdssä.
" "on",f hyvää'': jijuiiesta
taskussaan:' vain - työttömäksi • jou-fcu-neiden
radikaalisin • osa. pyrki edelleen
toteuttamaan, luokltaunion periaatetta,
yksi kaikkein ja Icaikki yhden
puolesta. Mutta kun järjestön-
heikommat lenkit olivat pettä-;
neet, ei noiden vankempien lenMden
lujuus auttanut- ketään: koko Inok-kaunio
meni sirpaleiksi ensimäisessä
tulikasteessa. ' '
Nykyään ei ole luokkauniosta
muuta kuin muisto jälellä, ellei oteta
lukuun One Big Union Bulletin
nimistä sanomalehteä, joka ilmestyy
Winnipegissa, kerta viikossa. Bul^
letin saa ylläpitokustannuksensa, j a l -
kapallokeinottelusta johtu'mta tuloista.
Sillä on -vain -nimelcsi varsir
naisia tilaajia, suurin osa sen kannattajista
on englanninkieltätaita-:
matonta, uhkapeliä suosivaa, ulkomaalaista
ainesta; Mutta tuota keir
nottelun j a uhkapelin a-vulla elävää
sanomalehteä ei voida yhdisrtää.var-sinaiseen
työväenliikkeeseen, jota
rehe^västi alkanut j a nopeaan kukistunut
luokkaunioliike oli kaikista erheistään
huolimatta.
. Tällä hetkellä, jolloin Canadan
ammatällinenv työväenliike on v uudel-'
leen. mitä - vaka'vimman kriisin pyörteissä,
tärkeimpänä kysymyksenä o l len
ammattiliittojen muodostaminen
pelkästään kansallisiksi järjestöiksi,
tulee meidän ottaa Varteen luokkauniosta
saadut opetukset. Ne ovat:
taloudelliset järjestöt, joiden jäsenyyteen
on otettava sekä luokkatie-toisia
että -tiedottomia työläisiä, voivat'
taistella ainoastaan 'työläisten
jokapäiväisten vaatimusten puolesta;
taistelu jokapäiväisten vaatimusten
puolesta voi olla mahdollisim-mari
tehoisaa vain silloin, kun kaikki
saman teollisuushaaran työläiset
käyvät taisteluun yhtä aikaa; yhtäaikainen
taistelu edellyttää keskitettyä
/ järjestökoneistoa, teollisuus-uniota;
teoUisuusuniojen . muodostaminen
nykyisistä monenkirja-vista
ammattiyhdistyksistä, ja samalla
pääomaa' vastaan käydyn taistelun
tehostaminen on se koulu, jossa
proletariaatin parhaat, ainekset ka-.,
raistuvat luokkatietoisiksi taistelijoiksi;
luokkaunio, joka samanaikaisesti
pyrkii olemaan sekä luoklca-tietoisten
työläisten -poliittisen mielipiteen
ilmaisuna että jokapäiväisten
vaatimusten ajajana, on mahdottomuus.
Siihen kykenee ainoastaan
kömmanistincn puolue, johon
otetaan jäseniksi vain vissin luokkatietoisuuden
omaavia henkilöitä-
Jussi Juurakkomaki.
C. s. T. U:n painimes*
taruuskilpailut
Viime Inuantaina pidettiin Sudbu-ryn
Ki^an järjestäminäC: S. T - Um
mestaruuskilpailut painissa.
Kilpailuihin oli ilmottautunut ja
saapunut 12 osanottajaa. Baskaa-siin
sarjoihin oli. tullut niin vähän
osanottajia; että kevyeeseen raskaaseen
sairjaan — alle 170 naulaa —
ei ilpiaantunut edes mestaruuden
tavottelijaa. Se oli iyllä osaltaan
seurauksena tarmokkaasta .laihdut-tainisesta,
joka «n kännissä aina
kilpailujen edellä. Näidenkin k i l -
pailujen edellä kävivät painijat ahkeraan
saunassa, hikoilemassa ja pudottamassa'
liikaa painoa • pois. Samaan
tulokseen pyrittiin juoksulla
j a paastoamisella.
, ^Luettelemme tässä ottelut siinä
jäxjes^rkseesä Icuin: ne tapahtuivat:
Kevyessä saijaasa, alle 140'naulaa
ftteltäin ensiksL Laine Kisasta
:miittia:^ai3 ja terhakkaita^
Salo .voitti 6 m. 45 sek. . ,
Sitten seurasi kaksi erää seuraavassa
sarjassa, alle 15S naulaa. Sainio
Vesasta, voitti Solkelan Jehusta
kilpailujen lyhimmässä ajassa, nii->
nuutissa: ja.kolmessa sekunnissa. 5oI<-
lelan pitäisi käydä useammin ma-tolla^
-vierailemassa.
, Bautio Creighton Yrityksestä voitti
Oinosen Toronton Yrityksestä 4
m. 20 sek. Miehet olivat painossa
tasasuhtaisia,: mutta Rautio lienee
paremmin;' treenattu, ja- niinollen
voitti helposti.
Basikaassa sarjassa oli vain kaksi
painijaa, mutta ne olivatkih toisilleen,
mitä sitkeimpiä nujerrettavia;'
Painittuaan kaksi ikymmenen minuutin
erää eivät he saaneet^ selvää
toisistaan. Kataja: Vesasta oli seit-:
semän naulaa Kisan Lagerbomia raskaampi;
, Tämän : kirjottajasta tuntui;
kuin Lagerbom olisi tehnjrt'pai-!
nissa parempaa työtä.
Näiden ottelujen jälkeen ryhdyt-^
tiin • :^ ratkomaan , 'välejä; perusteellisemmin.
Laine j a . Lehtelä otteli^
vat 20 minuutin ajan saamatta selvää
toisistaan; Ottelu oli' kilpailujen
mielenkiintoisin.
Solkelan j a Bautioh ottelu päättyi
jälkimäisen voittoon 2 m. 5 se?<.
Laineen.-ja: Hongan-ottelu päättyi
jälkimäisen häviöön T m/;20. sttk.
Kevyessä sarjassa keskeytti^vät
kilpailun Laamanen/ j a Kuronen. :
Lehtelän j a Salon ottelu päättyi
edellisen hyväksi 7 m / 20 s. Salo,
joka oikeastaan, on; kärpässarjan tu-;
leva mestari teki hyvää työtä -vas-'
tustaessaan Lehtelää: niinkin kauan.
Kataja ja Lagerbom ilmestyivät
uudelleen matolle ratkaisevaa otte--
lua. varten. - K . onnistui saamaan
L. onnistuneen heiton,^jolloin: L.'
hartiat: kä-rivät matossa., :Aika yhteensä
22 min. 30 sek. ^
-Sainio j a Oinonen; Edellinen, joka
on liittomme ete-rin painija, teki'
toisen jtikaisen voittonsa 1 m: 27
sek.. Oinonen on - hyvää .painija-ainesta,
kunhan pitäisi harjottelemi-sesta
huolta.
: , Laineen j a Salon välisessä pai-;
nissa voitti L . 3 m. 27 sek—mikä on
ke^vyessä sarjassa saa-vutettu pikai-:
sin voitto, j ~ • ^
Solkelan j a Oinosen välien vsel-
•vitteljirssä voitti jälkimäinen 8 m.
35 sek.
Sainion j a Baution ottelu selvitti
sarjan palkintojärjestyksen. Sainio
voitti 5 m. 3 sek.
. 'Viimeisenä oli Lehtelän ja Laineen
ottelu mestaruudesta. ; Pojat
painivat 20 min. saamatta toisiaan
seljalleen. : Jotkut, väittivät Xaineen
käyneen jo kerran seljallaan, mut-:
ta palkintotuoraarit. eivät olleet sitä
mieltä. Toimitetussa äänestyksessä
puolsi kolme palkintotuomaria ottelua
ratkaisemattomaksi, mutta nel-:
jä kannatti työvoittoa Lehtelälle, joten
:hän^tä nähtävästikin oikeudeur
mukaisesti tuli mestari. • Joikata-pauksessa
oli heidän paininsa illan
mielenkiintoisin.
Soossa tulevaa, kuun 8. ja 9 päivinä
pidettä-vissä kilpailuissa he yrittävät
uudelleen, sillä heidän välinsä
ci ole oikein selvästi ratkaistu; : Samoin
on- mielestämme laita Lagerbomin
ja Katajan lanssa,' sillä vaikka
Kataja onkin mestari sarjassaan
tulevan talven mestaruuskilpailuihin
saakka, niin .ei ole oikein perin ^selvää,
kuka näistä kahdesta on " h a ka",
sillä he tapasivat toisensa matolla
vasta ejisimäisen kerran, :
Mestaruudet ja palkinnot jakautuivat
seuraavasti:
F v M . Stafford, Michaad's Pharma-cy,
Davis^ Bros., Acme.J)rog Co.
A. BeatH, Fovrler Hardvraxe, H -
Moses, H. ;W€iiisfcein, Tois^ Service
Station, J l G. Henry, H . Läng-lois,
Northern Drug Co., P. H . Corn-
Jtöis,' Quality Meat & Grocery Co.,
J . L . Xaberge,, A . C. Edwards, Afei-j
a Seppälä,-'A. Heiskanen, Gamble
Robinson.- Toiineenpaneva s^u-ra
lia^uaa täten kiittää.kaikkia lah-jottajia
heidän avustuksestaan.'
kuten maimttiin; tullaan senräa-
-viat v painikiipailut pitämään .Soossä;
Ttulevan- iuun:<8v j a 9 päivä. Sillein
kilpaillaan Karl: Lehdon > lahjottamas*
ta Canadan suomalaisten'työläispai-nijaih
mestaruusvyöstäj joka; on tällä
>erää Kusti Sainien hallussa.
< \ , ' Häiriö. -
luessa.
Toronton ootisia
Sarja alle 140
Mestari Jussi Lehtelä, Kisa, , 2 %
•voittoa.
2. Kusti Laine, Kisai 3 .voittoa
ja % häviötä.
3. A. Salo, Vesa, 1 voitto ja 2
häviötä.
Sarja alle 155
Kusti Sainio, Vesa, 3
Yri-
Mestari
voittoa.
2. Onni Rautio, Creighton
tys, 2 voittoa ja 1 häviö.
3. P. Oinonen, Yritys, 1 voitto ja
2 hä'viötä.
Sarja yli 170
Mestari Urho Kataja, Vesa 1 voitto.
2. , E . Lagerbom, V K!isa, 1 häviS-Kilpailut
sujuivat kaikin - puolin
hyvin, Palkintotuomarien .toiminnassa
tuntui- hiukan heikkputta.
i l u t t a sipien vaikutti huomattavasti
myöskin alitaat tilat.
.Palkinnoiksi näihin -.^pailuihi^
olivat lahjottaneet. seuraavat snd-burylaiset
ta'varaa tai rahaa: Chas.
Boffey, R. Clencsk, A. H- To-bey,
Sxidbnry^ , 1 ^ ^
Fbarmacy, Karl Ldxto, W. H . Dor-sett,
Codirane Danlop. Hardwarer
RSätali Wibbel ottaa vastaan räätälin
töitä ' e n ä lauantaina Suomalaisen
seuran haalilla, j a ; piste--
leekin: se poika.niin: rinhaan neutal-la^
että> paikat;'Soi. Vieläpä katselee
-akkunasta': omia hautajaisiaan
n i i n liikutettuna, että ved6t aijäh
silmiin:, herahtaa; Vieläpä - loppujen
lopuksi: ottaa .akan, toisin sanoen,
ottaa oman akkansa uudestaan.
Niin,: Wibbel on näytelmä saksan-:
kielestä : suomeilnettu. J a saa siinä
nauraa - riisi ;k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-03-25-05