Vapaus, August 4, 1926

              8tm 2 Keskiviikkoiia, elok. 4 p;iia~-Wed., Ang. 4,1926
OsnnstoimiiilaliitoD asema ja tehtävät
Kominternin teeseistä kansainvälistä osuustoimintapäivää varten
Heinäkuan alussa oli Kansainväli­sen
osuustolmintaliiton puolesta, sen
Itongressin päätöksen mukaan, jär­jestetty
erityisen päivän vietto
osuustoiminnallista propagandaa ja
j u h l i a varten. Päivän viettoa var­ten
julkaisi Kominternin keskusko­mitea
päätöslauselman, jossa esi­tetään
osuusliikkeiden nykyinen ase­ma
j a tehtävät työväenliikkeen etu­j
en edistämiseksL ; Vaikk?i juhla­päivän
viettämisen aika onkin jo
sivuutunut, niin hiukan lyhennellen
selostamme tässä kuitenkin maini­tun
päätöslauselman sisällön, kos­k
a siinä, esiintyy paljon varteen-ottamista
yleensä työväenliikkeessä
toimiville.
I. OSUUSTOIMINTALIIKKEEN
YLEINEN ASEMA
OsaMtoimiaiudlisaB jaUapiivin
Kansainvälinen osuustoimintaliit-to
hyväksyi juhlapäivän vieton v.
1922. Sen vietto järjestettiin hei-näk.
ensimäiseksi lauantaiksi. L i i ­ton
enemmistö suunnitteli päivän
viettoa, vastapainoksi työläisten va­pun
vietolle. Nämä pikkuporvarilli
set, "puhtaan > osuusliikkeen" johta­jat,
järjestivät. päivän oguusliikkei-den
voiman oBotukseksi, jotka hei­dän
käsityksensä mukaan yhdistävät
eri luokat ja joiden kehittämisen
kautta "siavää" kehitykselltstä tie­tä
saadaan uudistuksia j a päästään
^sosialismiin. Kolmisen vuotta on
näitä juhlia jo pidetty eri maissa.
Ne .ovat olleet vain humujuhlia,.. i l - ,
ipotus-' ja propagandatilaisuuksia
osuusliikkeiden 'puolesta, ' mutta ei­vät
ole muodostuneet suuren^paa.
proletaarista merkitystä sisältäväksi.
Luokkatietoiset työläiset tietävät,
että puheet sievästä kehityksestä so­sialismin
toteuttamiseksi ovat'/ puh­dasta,
vieläpä vahingollista > lorua.
Päämaja voidaan toteuttaa vain
proletariaatin ' taloudellisen . j a val-ttiollisen
järjestymisen ja. vallankti-anouksön
kautta. . Osuuskuntiin. kuu­l
u v i l l a proletaareilla, j o i ta Jiitden jä.
^senet ovat suurelta enemmistöltä,
•pa^ toisenlainen käsitys kansainväli­sestä
työnpäivästä. Työläiset autta­vat
sellalsUle päiville '^kuiin vatiun-päivälle,
kansainväliselle naisten
päivälle, nuorten työläisten päiväl­le
ja osuustoimintapäivälle oman
luokkataistelusiaältönsä. Ne ovat
voimien katselmuksen ja taistelun
kehittämisen päiviä, työläiset tuo­vat
julki vaatimuksiaan; j a periaat­teitaan
riistettyjen joukkojen jär-jestyneissä
riveissä kotimaista ja
maailman poifvari^toa vastaan. Ne
ovat köyhälistöjoUkkojen solidaari­suuden
osotuksen päiviä, j<illoin . e ri
kapitalististen maiden työläiset si-
, tovat keskinäisiä siteitä ja toiselta
puolen lujittavat ystävyyssuhteitaan
voittoisien työläisten ja talonpoi­kain
kanssa Neuvostoliitossa. Tältä
kannalta katsoen meidän täytyy
järjestää suhteemme osuustoiminta-päivän
viettoon.
; TaloudelliBea j« poliittinen atema
. Viime vuosien käytännölliset ta­pahtumat
todistavat selvästi, ettei
työläisten j a kapitalistien etuja voi­d
a yhdistää. Kapitalismi kokoaa
Reformi*ti«t«a johtojiea tyolii»'
yastaiaea politiikiui.
Edellä sanottu koskee myös
osuustoimintajärjestöjä. Useimmis­sa
maissa nousee niihin kuuluvien
työläisten lukumäärä satoihin tu­hansiin,
jopa miljooniin. ^^vK^
välisessä suhteessa ne ovat 31 vuot­ta
kuuluneet 'Kansainväliseen osuus-toihimtaliittoon;
johon nyt kuuluu
32 maasta noin 50 idilj: jäsentä.
Jos tällainen järjestömahti liittyisi
koko voimallaan kajpitalismia vas­taan,
niin työläisteii tärkeimpien
vaatimuksien puolustaminen olisi
helppo. Kaikissa kapitalistisissa
maissa tämä voima kuitenkin laa­hustaa
jälessä.
Taistelua kapitalismia vastaan
karttavat osuustoimintaliikkeen luo­kastaan
eroon pyrkivät jbhtajakli-kit,
jotka ovat matkassa omien etu­jensa
-edistämiseksi monesti-, vielä
ilmeisemmin kuin ammattiunioissa.
Jotkut heistä ovat sillä kannalla,
että osuustoimihtaliike ei ole lain
kaan työläisten iuokkajärjestq» pu-huvat~
"puolueettomuudesta^ ja tar-kottavat
koota kaikki luokat; (Sak-saj
Sveitsi, Ruotsi; yim.) Toisissa
lAaissa (Itävalta, Belgia, osaksi
Englanti j a Ranska) myöntävät l i i k ­keen
viralliset johtajat kyllä sen,
että osuustoiminta bn työläisten
järjestäytymistä, mutta* käytännössä
johtavat liikettä sosialidemokratian
j a reformismin; poluilla Inokkasor
vinnon piirissä ja siten erottavat
liikkeen muista työläisten f taistelu-järjestöistä,
ajaen omaa politiik­kaansa
ja kauppaetujaan suuresti­kaan
välittämättä edes .järjestöjen­sä
jäsenien eduista..
Oauatkuatiea "valuiatumiaia." :
N i i n sanottu pääoman "vakiintua
misprosessi" on'-koskenut myöskin
osuuskuntien valta-alueeseen. Varsi­naisissa
Tahakannan laskumaissa.
Ranskassa, Belgiassa, Puolassa j.n.e.,
tapahtunutta ':• osuuskauppojen kuo-leentumista
tukkukauppojen hyväk­si,
ovat lukuisat osuuskaupat jou­tuneet
seuraamaan muissakin mais­sa.
Ruotsissa, Suomessa, Tshekko­slovakiassa,
- Englannissa, Norjassa
j a Sveitsissä ovat tukkuliikkeet kuo-
.Icttaneet, lukuisia ;. osuuskauppoja.
Kuoieentuneiden prosenttimäärä
vaihtelee yhdestä viiteentoista, jois­sakin
maissa ollen korkeampikin
Tämä' tendenssi näyttää yhä jatku­van.
Mutta reformistiset johtajat
suhtautuvat siihen periaatteettomil­la
lörpötyksillään luokkien etujen
sovittamisesta, sen kautta Tfmka
telun . kaikinpuolisia avustajia ja
valvoji^, sai vilkasta myötätuntoa
laajoissa joukoissa. Mutta molem'
pien liikkeiden taantumukselliset
johtajat pe'ttivät tämänkin vaati­muksen
ja estivät todellisen sopi­muksen
eri liikkeiden välillä.
J a täten kävi Englannin työläi­sille
siten, että he historiansa suu
rimmassa taistelussa jäivät, i l m ^
omien järjestöjensä, osuuskuntien
apua, j a mikä vielä, ikävintä, TyS-läistea
osuaslraBtanaio Vetosi mo^
nissa tapanluuM poliiseihiä ja mn»-
bia UkoarikknrijirjestöihiB "busi-neksensä"
ylläpitämiseksL Yleinen
kuva' ei paljon, muutu niistä muu­tamista
poikkeuksellisista paikka-,
kunnista, joissa paikallinen osuus­kauppa
j a lakkokomitea olivat k i i n ­teässä
yhteistoiminnassa.
II. PROLET^^ARISEN OSUUS-LIIKEPOLITIIKAN
TAR­PEELLISUUS
Hiatakysymy* ja paoickataisteBa
Mikä on proletaarinen käsitys
osuusliikkeiden merkityksestä j a teh­tävistä?
Työläisten osuusliike syn­t
y i k a u p p a k j i p i t a l i s m i n riiston va»*
tustamiseksi. Ne tahtoivat luttää
palkankorotustaisteluun järjestyneen
taistelun hintojen alentamiseksi. A i ­kaisempina
aik<]ina, jolloin niitä
vastassa olivat pienemmät järjesty^,
mättömät yksityisliikkeet, ne saa­vuttivat
huomattavia etuja jäse­nilleen
jo pelkästään paremmilla
teknfllisillä menetelmillä, oston kes­kittämisellä,,
ostajien järjestämisellä
j a jo pelkästään paino- ja mitta­suhteissa
-rehellisemmällä menette­lyllä.
*
Mutta nyt, f i n a n s s i f ^ o m a n kon-.
t r o l l in aikazia, voimakkaiden pank­kien,
trustien, ^osastokauppojen ja
ketjukanppojen vallan aikana, voi­vat
osuuskaupat varsin vähän tuoda
jäsenistölleen etuja pelkillä . k a u ­pallisilla
keinoilla^ Osuuskuntien
liikepienettelytavat on tietysti jär­jestettävä
mahdo3isimman hyvin»
matta ae : voivat täyttää tkrkotuk-
• e B M vaia, jo»:ae taistelussa hiato-jea
«leatamisäksi ja. työläisten elia-tasoa
luhottaaiiseksi ovat yhteis-t
o i m i a B a s s a uaioidea ja muidea p r o -
letaaristea laokkajSu-jestojea kaas-sa.
Siten taistelu Hintoja vastaan
muodostuu taisteluksi koko kapita­listista
hallitusta vastaan.
Taistelu t r u s t i e a h i a t a p o l i t i i k k aa
' v a s t a aa
Proletaarien taistelua kapitalistis-osuuskuntien
vaikutuksen vahvista- ten laitoksien j a trustien hinnotte-miseksi.
• • • . • ..• \ • • •
Liikenäkökannalta voivat osuus­kunnat
kapitalismin nykyisellä as­teella
kuitenkin sangen yähän^ tuoda
etuja työläiskuluttajille. Kysymys
onkin siitä, muodostetaanko osuus­kunnista
todellisia proletaaristen
kuluttajoukkojen taistelu järjestöjä,
vai tyytyvätkö ne olemaan ainoas­taan
suurien kapitalististen tuotan­tolaitoksien
jakolaitoksia ja agent­teja.
Vanhoillisten johtajien edus­tama
osuuskuntien "järkiperäiselle
liikekannalle asettamispyrkimys"
useia tapahtuu vielä osuuskuanal-listea
laHoksiea ja aiihia kuuluviea
työläisten etu jea , kustaanuksella.
Näin tapahtuu varsinkin .nykyisenä
lua vastaan täytyy vahvistaa j a laa­jentaa
hyvin hoidettujen ja järjes­tettyjen
osuusjärjestöjen kautta.
Monet työläisryhmät, jotka eivät voi
kuulua unioihin, kuten esim.- per-heenemännät,
kotityöläiset, j.p.e.,
voidaan osuusjärjestöjen kautta
mobilisoida taisteluun kapitalistisia
monopoleja vastaan, etenkin tärkei­den
. kulutustavaroiden, elintarpei­den
» j.n.e. hintakysymyksien yhtey­dessä.
Eliatarpeidea (r»tojeB aleataaräaes
j a valbtustyo
Huomattavaa painoa on asetetta­va
pyrkimykselle saada tuotantolai­toksista
suoraan osuuskaupoille ta­varoita
halvenunilla hinnoilla. • Sen
kautta alennettaisiin elintaJrpeiden
hintoja, j a 'kohotettaisiin työläisten
elintasoa. Tätä pjrrintöperää apttaa
osuustoimintaliikkeen tiukka yhteys
tehdas-, kuljetustyöläisten j a unioi-den
kanssa.
Osuuskuntien johtavilta orgaaneil­t
a on vaadittava, että ne ylläpitävät
sanomalehtien julkaisemista, oi»tus-j
a valistustyötä työväen jenkkojen
keskuudessa. Valistustyön tulee no­jautua
luokkaperusteille, Osuus-lamtien;
tblee toimia -yhdessä
muiden työläisten kumouksellisteh
järjestöjen; kanssa kapitalistisen sa­nomalehdistön
ja koulun myrkylli­sen
vaikutuksen poistamiseksi:
Uaiot ja osnnsknnaat
Y k s i osuuskuntien perustarkotus
täytyy olla tukea työläisten talou­dellisia
taisteluita. Tulee antaa
aineellista apua ja luottoa lakoissa
tai työMuluissa taisteleville työläi-;
sille heidän perheittensä avustami­seksi.
Tältä näkökannalU täytyy
unioiden j a osuuskuntien, hyväksyä
tiukka sopimus. Nprmaalidssakia
oloissa tulee näiden liikkpiden k u l ­kea
käsikädessä, niin että kun tais­telu
syntyy, ei minkäänlaisilla vää-rihymmäiryksillä
ole tilaa vaan, et­tä
esiinnytään yhteisrintamassa ka­pitalismia
vastaan. Dnioiden tulee
puolestaan puttaa osuuskuntia ja
lujittaa niitä. Niiden jäsenet yhty­kööt
osuuskuntiin. Unioiden tulisi
myöskin sijottaa kohtuullisessa mää­rässä
varojaan . työläisten osuuskun­t
i i n 'työläisten taloudellisen voiman
lujittamiseksi.
Periteeaemaatiea avastamiaea
Monille tyÖläisvaimoille oyat o-suuskiinnat
ainoat, joiden kautta he
tulevat välittömään kosketukseen
työläisten iotdfekojärjestöjen kanssa.
OstidBsilla käyvät • naiset tulee
osuuskuntien kautta kehittää lubk-katietaädku
taistelijoiksi. Osuus­kuntien
tulee yrittää kaiken voin­tinsa
; mukaa;n .; huojentaa perheen-emäntiep.
tiaakkaa talousasioiden
hoidossa rakentamalla keskusruoka-loita,
; vaatetuslaitoksia, pesulaitok-sia,
lasten koteja j.n.e., siten aut­taakseen
naisia pääsemään miesten
kanssa -rinsakkaistoyereiksi taiste­lussa
Idokkamme puolesta.
LUtt» taloapoikiea kaassa .
Proletaariselle^ taistelulle hyvin
ratkaiseva liitto talonpoikien ja
farmarien kanssa voidaan usein me-nestykselliisesti
solmia osuuskuntien
j a maatalousosuuskuntien välisen;
yhteyden ja tavaravaihdon kautta
usein poistetaan välikäsiltä nylke­misen
mahdollisuus j a liitetään maa-laisraatajat
yhä tiukempaan yhteis­toimintaan
proletaarien kanssa, l u ­jitetaan
heidän taisteluaan maaher<-
roja ja kapitalisteja.; vastäan^^ja l a a -
jennetaian' riistettyjen luokkien yh­teistoimintaa;,
j a .taistelua työläisten
j a "farmarien Uallitukseh perusta-miseksL
, , . • •
Säliaiiys NeuvcUtoliittoon
j a järjestää voimiaan uudestaan s i i - i luokkaristiriitojen kärjistymisen jäi­tä
hajaannustilasta, mihin ne so'das-1 kana useissa maissa. Vastoin pro-sa
joutuivat. Keskeytymättömästi letaarien oikeutettuja vaatimuksia,
hyökätään työläisten elintasoa vas­taan.
Nyt systemaattisemmin kuin
ennen. "Järkiperäinen" järjestely
merkitsee työläisille lisää • työttö-rnjryttä
j a kurjuutta. Pääoman " v a ­kiintuminen"
mericitsee yhä suu­rempia
monopoleja; tuotanto- ja
vanhoilliset johtajat kieltävät avun
Kapitalististen hallituksien tulli
j a veropolitiikka myöskin kaikkialla
asettaa laajenevia taakkoja kulutta­j
a joukkojen harteille. Niiden kaut­ta
piehistä palkoista imetään suuria
Kapitalismin kukistamisen jälkeen,
proletariaatin' diktatuurin aikana,
osuuskunnat ovat tärkeitä sosialisti­sen
tuotannon rakennusorgaaneita.
• Osuuskunnat kukoistavat Neuvosto­liitossa.
10 milj.: työläis- j a talon-poikaisperhettä
kuuluu jäseninä
osuuskauppoihin, 5 , m i l j . maatilaa
viljellään maatalousosuuskuntien
summia takaisin, pankkiirien ja k a u t ^ . Osuuskuntien kautta suu-maanomistajien
kukkaroihin. Va-' joukot välittömimmin ottavat
rustuksien hinnat täten sysätään' sosialistisen tuotannon raken-työläisten
suoritettavaksi. TuUien>™iseen. Niiden kautta teoUisuus-
, j a verojen kautta perheenemännäl-:t"o"eet saadaan kuluttajille pikai^
taistelevalta työväestöltä ( e s i m . k i s k o t a a n penni penniltä tava--^™™™ alhaisimmilla kustannuk-
Englannin yleislakossa). Voittojen',ojgjg^ joita hän päivittäin ostaa'^'"^^ ja toiselta puolen niiden kaut-sca
»»a.mv..i„s»ei,kos,'i vaativat .o„s.,u..u„s.k„.u.n.*t-aub„y pgj.^^;^ elämän ylläpitämiseksi.'pikkuteollisuuden ja maatalou-rokraatit
korkeita hintoja ja palk­kojen
polkemista. Vaalitrikeillä ja
kieroilla sivusäännöillä'" estetään
kauppaläitoksien joutumista finans-• joukkgjelT ääni pääsemästä kuulu-siruhtinaiden
haltuun; trustien ja ville johdon arvostelussa. Joku pa-syndikaattien
vahvistumista, jotka
kontrolloivat osasto-kauppahuoneita.
romplpsainen työläinen pääsee vai­kuttamaan,
ja vastoin työläisjoufc
ketjukauppoja j.n.e. Monopolit an- j kojen etuja ne koettavat: johdon
tavat kapitalistisille hyenoille t i l a i - kanssa kehittää niistä vain liike-suuden
kiskoa suunnattomia, hinto- laitoksia taistelevien joukkojärjestö-
|a. Valtioiden varoja tuhlataan
häpeämättömästi kapitalistisiin tar-kotuksiin
ja kansanjoukkoja kisko­taan
verojen j a tullien kautta. Täl­laista
on nykyinen "vakiintuminen".
Se merkitsee joukkojen elintason
polkemista ja niiden perusteellisem­paa
kiskomista.
Porvarit tietävät, että tämänlais^
ta "vakiinnuttamista" voidaan' edis­tää
vain energisen hyökkäyksen
avulla työläisten oikeuksia vastaan.
He onnistuvat vain jos saavat työ­läisten
voimat hajotetuksi ja osan
niistä tukemaan itseään. Italian
Sen vuoksi on osuusliikkeille aivan
välttämätöntä, että ne ovat mukana
j a vieläpä ottavat alotteita joukko­jen
järjestämiseksi taisteluun sitä
den tuotteita saadaan markkinoilla
parhaiten järjestyneiden suhteiden
alaisena. 30,000 osuuskunnallista
yhdistystä, 50,000 :en ,kaupungeissa
Jos^ tämä liitto todella tahtoisi
.edustaa siihen kuuluvien miljoonien
proletaarien etuja, niin tulisi sen
liittyä kansainväliseen taisteluun to­dellisella
vtoiminnan ohjelmalla ja
paljastaa kapitalistien j a Kansain­liiton
vehkeilyt j a sotajuonet, joita
ne edustavat valheilla j a "aseista-riisumis"
ikonferenssiteeskentelyilIä.
Kuinka suturesta merkityksestä olisi­kaan,
jos liitto kokoaisi voimansa
taisteluun- fascismia vastaan, jonka
itse liiton johtajatkin myöntävät
pahimmaksi osuusliikkeen vihollisek­si,
Mutta kaildd Neuvostoliiton
osuuskuntien — jotka myös kuulu­vat
liittoon - ^ t e k e i n ä t vaatimuk­set
kansainvälisen solidaarisuuden
j a toimintaohjelman hyväksymisek­si,
ovat kaikuneet reformististen
johtajien kuuroille korville. Nämä
johtajat liittoutuvat "poliittisen
puolueettomuuden" taakse eivätkä
tahdo tietää mitään todellisesta toi.
minnasta. Ehkä kaikkein häpealli-
.simmin käyttäjrtyivät nämä johta­j
a t kieltäytyessään Englannin yleis­lakon
.puhjettua muodostamasta
.kansainvälistä • osuustoimmnallista
avustusta lakkolaisille, j o t a Neuvosr
t o l i i t on osuuskuntien edustaja esit­t
i . Englannin j a Saksan osuuskun­t
i i n kuuluvien joukkojen sietää pai­naa
mieleensä, että ne olivat juuri
heidän edustajansa, jotka tyhjäksi
tekivät avustustoiminnan, järjestä-misen.
IV. PROLETAARISEN OSUUS­LIIKKEEN
VAATIMUKSET
Olemme nähneet, että työläisten
järjestämät osuusktinnal; ovat työ.
väenluokan järjestöjä, samanlaisia
työväen taloudellisten järjestöjen
kanssa j a että ne ovat hyvin t a r -
peelliäa. vä3ikappa3eita taistelussa
s o r r e t t u j a oikeuksien puolesta sor­t
a j i a vastaan. Osuuskunnat saate­taan
viedä pois työväenluokan itär-kotnksien
piiristä vain siellä, missä
ne ovat byrokraattisten johtajien
käsissä, jotka käsittävät osuuskun­nat
vain pelkiksi liikelaitoksiksi ja
siten väistävät sekä työläfejoukko-j
en todelliset edut j a vaatimukset
j a myös proletaarisen taistelun In-jittamisen.
Osuuskuntien'todellisen
tehtävän täyttämiseksii niiden pr o-letaarisen
sisällön mukaisesti niiden
taistelukunnon lujittamisekä, esite­tään
teeseissä joukko tunnussanoja
j a vaatimuksia, jotka ovat tärkeitä
meidänkin oloissamme:
; Lnfttykää jäseniksi ' psmrskuntiin!
I Jokainen kommunisti j a jokainen
luokfcatietoinen työläinen on myös
aktiivinen osuuskunnissa f
Jokainen osuuskunta jäsen myös
aktiiviseksi luo5Sataistelijaksi!
E i voitontavottelua, vaan hinto.
jen alennusta!
• Osuuskuntien ja unioiden tulee
aina pysyä lujassa yhteisrintamassa
taistelussa!
Pois poliittinen puolueettomuus
j a eristäytyminen osuuskunnista!
Yhteys Ja. solidaarisuus kaikkien
työväenjärjestöjen kanssa!
Poistakaa reformistiset ja pikku­porvarilliset
johtajat, osuuskunnista
jja unioista j» ottakaa itse niiden
johto käsiinne! ^
Ajatelkaa solidaarisuutta Englan­nin
hiilenkaivajille!
Taistelkaa työttömien avustamisen
puolesta!
Taistelkaa kapitalististen hallituk­sien
tulleissa ja veroissa harjotta-maa
ryöstöä vastaan!
Punainen rintama fascismia vas­taan!
Avustakaa proletariaatin luokka*
sotauhreja!
Oppikaa Neuvostoliiton työläis­ten
ja talonpoikien osuuskunnista!
Lähettäkää edustajianne' Neuvos­toliittoon!
*
Vaatikaa Kansainvälisen osuus-toiniintaliiton
hyväksymään prole­taarinen
toimintapolitiikka!
Muodostakaa luja riistettyjen
maanviljelijäin ja työläisten liitto
taistelemaan työläisten ja maalais-raatajien
haintuksen muodostami­seksi!
salata rosvousta vastÄn, jota tul- J f sijaitsevien kauppapuo-jen
asemesta. i
Eaglaania yleislakon opetukset
Englannin työläisten taistelu, joka .„.^„ «..«^.«v «i
jokaiselfa. kannalta katsoen oli r a - luottoa, myyvät tavaraa halv
kentava ja suurimerrkityksellinen
koko kansainväliselle työväestölle,
muodostui hyvin yalaisevaksi varo­tukseksi
proletaareille osuusliikkeis­sä.
Lakko osotti työläisten luokka-lien
ja verojen kautta harjotetaan
vallitsevan luokan hyväksi.
Työttömien avustanynea
Osuiiskuntien tulee myöskin ot­taa
paikkansa taistelussa työttö­myyttä
vastaan. Ei riitä ainoas­taan,
että ne ovat mukana työttö­mien
avustamisessa, antavat niille
cemr
maila, järjestävät lapsille hyvin­voinnin
mahdollisuuksia ja yleisiä
ruokailupaikkoja. Niiden tulee vaa­tia
valtion ja kunnan apua ja va­r
o j a osuusjärjestöjen kautta hätä-järjestöjen
solidaarisuuden tarpeen ayun järjestämiseksi työttömille,
j a vanhoillisen johdon kelvottomuu­den
ja petollisuuden. Kuukausia
ovat Englannin luokkatietoiset työ­läiset
vaatineet tiukkaa keskmäis-tä,
yhteistoimintaa unioiden ja
faseismin metoodit j a samanlaiset ^osuuskuntien kesken ja myös, että
pyrkimykset n.s. "demokratian" • lakkolaisille ruokatavaran hankkimi-maissa
osottavat, kuinka porvaristo nen . tulisi järjestää osuusliikkeiden
osaa käyttää hyväkseen työväen keskinäisten laitoksien kautta. E n g - ^
joukkojfrjestöjen heikkoa johtoa lannm kommunistipuolueen j a vä-1ietaartpten k^uttajten^teStelua *to
j a tarkotuksistaan tietämättömyys jhemmistöliikkeen vaatimus p i i o i s s a . ' p i t a l i s t i s t a keinottelua vastaan ruo-tä.
että osuuskauppojen tulisi öUa tais-katavarakaupassa.
Sen sijaan, että yleisiä varoja käy­tettäisiin;
kapitalististen laitoksien
hyväksi, tulee osuuskuntien vaatia,
että -työttömille ansiomahdollisuuk­sien
hankkimiseksi niitä käytetään
osuusliikkeiden ja osuuslaitoksien
leipomolaitoksien, teurastamojen,
myllyjen j.n.e. rakentamiseksi tiiin,
että samalla kerralla lujitetaan pro-tiensa
kautta kontrolloivat kaikkien
tavaroiden hinnat j a pitävät kurissa
yksityisen kaupan, koko työtäteke­vän
kansan hyväksi osuuskunnat p i ­tävät
yllä opetus- ja valistustoi­mintaa,
kirjastoja, lukuhuoneita, las­ten
koteja, parahnuslaitoksia, ylei­siä
ruokaloita j.n.e. Osuuskunnat,
nauttien hallituksen ja voimakkai­den
unioiden kannatusto, ovat muo­dostuneet
Neuvostoliiton taloudel­lisen
elämän tärkeimmiksi keskuk­siksi
ja ovat voimakkaita aseita
työläisten ja 'talonpoikien käsissä
sosialistisen järjestelmän rakenta­miseksi.
IIL OSUUSKUNNALLINEN
Il^TERNATIONALE
Kansainvälinen
to voi näjrteUä tärMeää osaa, jos se
vallataan pois reformististen jol^a-jien
kontrollista. .Tämä voima voisi
olla suureksi avuksi kansainvälisen
unioyhteyden nkentarniseksi, jota
kumoukselliset proletaarit vaativat.
Mutta nykyisellään ollen ei Uitto t u .
le yhteisrintamataisteluun unioiden
kanssa.
Kylpylaitos
Naughtonissa
Sooa tie, 11 naSia Sudborysta
Sauna lämpiää joka päivä. Hy­vä
virkistyspaikka. Hierontaa ja
hoitoa annetaan kaikkina aikoina.
Tervetuloa! ,
Ida ja Otto Ylönen
Piano Harmonikkoja
(Vuodea takauksella)
y. m.
Myös Saqmalaisia
, Foaofrafi , levyjS myyvät
88 Darikam St.. Sudbary, OatariaC
Seuraava Blue*n kaupasta.
— Phoa* 1694-:-.
Osastojen ja JärjestOf
jen os9te]lmotukset
C^axtadaa Komranaist.pao7neea
sihteeriä osote.
Kommunistipuolneelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava aUaoIeval-l
a osotteella: Mr. J . MacDonald,
Bobm. 304, 95 King St., E . , To­ronto
2, Ontario.
Bowie'B S. S. oiton kokoukset pi«
detään l.-nen ja 3:mas. sunnuntai
' kuussa. iKirjevaihto-^osote on: Bo-vrie,
via -Solsqna;- B . C :
Beaver Lkkea S. osaston kokoukset
joka ikuun ensi sunnuntai, kello 1
- päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, 'Worthington, Ont.
Voimisteluseura Jehun osote on
•• sama." •
Canadaa Snomalaiaea Järjestöä,
laillistetun, sihteerin osote on:
A . T. H i l l , 957 Broadvievr Ave.,
Torontof Ont.
Canadan ;; Snomalaistea Työläisten
Urheiluliitto. Liittotoimikunnan
kbtipaildca on Sudbury. Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes ^ Sula, os.
Box ;69, Sudbury, Oöt.
CaAadaa Kommuaistipuölaeea piiri
B : O 5:aBeB (K.-0.) tp. piirilconi>-
tcaä ja Sudburya kaupaddkoaii-teaa
; osotteet ovat: Box 754,
Sndbnry, Ontario. ' ^
CobaMn s.a. osaston osote on: TBot
818 Cbbalt. Ont.
K. P. S. J . Cotean Hilliä M U C O B
työ&okonkset pidetään jokaisen
kuukauden ehsimäinen j a Imlmas
sunnuntai kello 2 päivällä. J S r j e -
vaihto-osote on: J . E. Kaää,
Dinsmore, P. O.,fSask., Canada.
S. Ji. Cr^t^ton osastoa kokous
joka Imukauden 4 :jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. Box 92.
Coleniäaia s j i . osaston kokoukset pi­detään
joka toinen ja viimeinen
aunnuptai klo 1 i.p.- Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman.' Alta.
Connausht Kommunistipuoiueen o»
saston kokous pidetään joka kuu­kauden
ensimäinen sunnuntai, a l ­kaen
kello puoli 10 aamupäivällä.
' K a i k k i osastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä' osotteella: Connaught
Stetion, Box 35, Ont., Canada.
Uaiö-osastOB kokous pidetään^ joka
kuukauden ensimäinen sunnuntai
alkaen kello 1- iltapäiyällä. Kaik-
•• ki'Uhio-osästoUe aiotut kirjeet on
.lähetettävä osotteella: Connaught
' Station, Box 35, Ont. Canada.
Fort Williamia koraraunistipnolueea
os|iston kokoukset joka kuukao-den
fisEmas sunnuntai j a ji^a»-
- kunnan kokoukset työkokbukäiela
edelQsipä tiistaina. ,
SuonialaMen järjestöä Fialaadia
osaston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osote on: S. osas­to,
'Pinland, via Barwick, Ont-
Fort Frances Komniunistipuolueea
suomalaisen kielijärjestSn osaston
kirjieenvaihtajan osote ön: Henry
Mäki, Box 681, Fort Frances,.
Ont., Canada.
I N T O L A N S.S. osaston työkokonluet
^ pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sästo,
Intola, Ont.
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake,^ Ont.
CaMkdaa Snomalaisea järjeatoB La­ite
Cotean osastoa B O . 41 kokouk­set
pidetään osaston haalilla joka
kuun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote o n : Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladyst-ithin S. S. osaston kokoulc-set
pidetään joka toinen sunnuu-t
a i , alkaen kello 7 :män illalla.
' Kirjeenyaihtoosote on Box 2ö3,
Ladysmith, B. C. : ' , *
Long Lakea K . P . S . osaston kirjeen­vaihtajan
osote ön: Wm. Martti­nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont.
Kokoukset on jokainen ensimäi-neii
sbhhuntai kuussa klo 2 i.p.
Lumber Workers Industrial Upioa
of Canadan, itäisen piiriviraeton
kirjevaihto ja rahalähetyksetf pn
tehtävä seuraavalla osoitteella:
A l f . Hautamäki, 966 Gerrard St.,
East, Toronto 8, Ont
L. W- L Union of **rniiiT« 1»n^ »
ttmin osaston osoiteTif^^^-H'
B A ^ v Canada. 316 Bay SL
Port Arthur, Ont. •*
Larder Lake C. K . P . Suomalaisen
osaston osote o n : Box 20, Lard«.
Lake, «Ont •
I*v.«lDa S. S. O-.to. kirjeenvaib.
tajan osote on: S. S. Osasto, Le.
VB(Sk Mine, Ont. Box 72.
1^ P. S.. J . Namntnlaa osaston osote
von Box 29,- Shaunavan, Sask.
S. J . Noialua osaston kokoukset on
jokaisen Jcuukauden 2aien sun­nuntai
keäo 2 j . pp. Kb-jevaihto-osote:
Frank Nurmi, Nolalu P
A. D., Ont. ' '
Nipicoa 8 3 . osaston työkokoukset oi.
detään joka kuun 2 j a 4 sunnunSd
j a kirjeenvaihto-osote on: S j . H
sasto, Box 11. Nipigon, Ont
K. P. S. J . North Braachin osastoa
osote on: Sanna Kannasto. Box
430 Port Arthur, Ont. •
C. S.^ J . Pbttovillea osasto No. 14.
Porcupine, Ont.
Port Arthuria osaston kokoukset o-vat
joka . toinen sunnuntai käio
8 i l l a l l a , omalla talolla 316 Bay
St., sekä naisjaoston kokoukset
j o k a toinen torstai Kirjeenvaib-to-
osote: 316 Bay St., Port Aii
thnr, Ont. .
P i i r i kuuden T . . P . Komitean sihtee­r
i n osote on: 191 Secord St,
Port Arthnr, Ont.
Rose Gtoven suom. K. P. osaston
kokoukset pidetään joka kuun
toinen sunnuntai klo 1 j.pp. Kir-jeenvaifato-
osote: Peter Hiltunen,
Rose Grove, P. O., Ont.
Sanit Ste. Harien S; J . o. n:o 5 työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunhimtai ja ohjelmakokoukset
toisina, iEilkaen kello 8 i.p. Osote:
126 Thompson St., Sault Ste.
Marie, Ont.
Sointulan osasto, osote: Sotntnla,
B. C. Työkokoukset kuukauden
1 j a 3 sunnuntai kello 1. Ohjel­makokoukset
samoina päivinä kel­lo
3 i.p.
S«ath Porcapinea K. P. S. oiMtoa
• työkakonkset pidetään joka kuu­kauden
kolmantena sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Box
628.
fims^asin C T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaiTito-osote:
S. Osasto, Box 1090, Tim-mins,
Ont. I^ikkakunnalla oa
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
. fa nietsätyöläistcn järjes-tÖÖT
. ^
K. S. J:n Toronton Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957 Broadyievr Ave.,, jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 Broadview Ave.
K.P.S;J. Wel>sters' Cornerin osas-ton
kokoukset pidetään ensimäi­nen
j a kolmas sunnuntai kuukau-
\ dessa kello 7.30 illalla. Kirje,
vaihto-psote on O. Salmi, Webs-ters'
Corners, • B . C.
k . P. S. J . Wanupin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jok»
kuukauden 3 :mas sunnuntai Uo
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Opt
Vancouverin The Finnish Societyn
kokoukset pidetään joka toinen
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der
St., E . , Vancouver, B. C.
Amerikan Vorkerspuolueen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton osotteet ovat:
J ' i n n i s h Federation, 1113 W.
"Washington ät., Chicago, nL—
K a i k k i kirjeenvaihto ja rahalähe-tykset
on tehtävä yllämainitulla
• osotteella.
Työ^oTeri! Oletko jö tilaniiDt Vapauden?.7
Aaalan & Seppälän SAUNA
Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, kesldritkkoaa, perjantaina j«
lanantuna kello 1 j.p.p. kello 12:ta voUi.
Sprnce St. . ' ' P u h e l i n 1107 •—— Sadbory, Ont.
Lähellä, Vapauden konttoria.
w w i e w
• -e
Vapauden kirjakauppaan on juuri Suomesto saapunut Työ-
\ väen järjestöjen Tiedonantajan kusctantama. Edo Fimmen kirjo^
' tama k i r j a , nimeltä -
Osakeyhtiö
Yhdysvallat
\. Tämä ^ k i r j a on sellainen jonka jokaisen kommunistin pitäisi
lukea j a oikeastaan odotamm monta kommunistia on,
jotka tällaisen oman kirjansa^ tiIaaWt Kirjan h i n ^ on 75 sent­tiä.
Tilatkaa osotteella?' VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.