1926-08-04-02 |
Previous | 2 of 9 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
8tm 2 Keskiviikkoiia, elok. 4 p;iia~-Wed., Ang. 4,1926 OsnnstoimiiilaliitoD asema ja tehtävät Kominternin teeseistä kansainvälistä osuustoimintapäivää varten Heinäkuan alussa oli Kansainvälisen osuustolmintaliiton puolesta, sen Itongressin päätöksen mukaan, järjestetty erityisen päivän vietto osuustoiminnallista propagandaa ja j u h l i a varten. Päivän viettoa varten julkaisi Kominternin keskuskomitea päätöslauselman, jossa esitetään osuusliikkeiden nykyinen asema j a tehtävät työväenliikkeen etuj en edistämiseksL ; Vaikk?i juhlapäivän viettämisen aika onkin jo sivuutunut, niin hiukan lyhennellen selostamme tässä kuitenkin mainitun päätöslauselman sisällön, kosk a siinä, esiintyy paljon varteen-ottamista yleensä työväenliikkeessä toimiville. I. OSUUSTOIMINTALIIKKEEN YLEINEN ASEMA OsaMtoimiaiudlisaB jaUapiivin Kansainvälinen osuustoimintaliit-to hyväksyi juhlapäivän vieton v. 1922. Sen vietto järjestettiin hei-näk. ensimäiseksi lauantaiksi. L i i ton enemmistö suunnitteli päivän viettoa, vastapainoksi työläisten vapun vietolle. Nämä pikkuporvarilli set, "puhtaan > osuusliikkeen" johtajat, järjestivät. päivän oguusliikkei-den voiman oBotukseksi, jotka heidän käsityksensä mukaan yhdistävät eri luokat ja joiden kehittämisen kautta "siavää" kehitykselltstä tietä saadaan uudistuksia j a päästään ^sosialismiin. Kolmisen vuotta on näitä juhlia jo pidetty eri maissa. Ne .ovat olleet vain humujuhlia,.. i l - , ipotus-' ja propagandatilaisuuksia osuusliikkeiden 'puolesta, ' mutta eivät ole muodostuneet suuren^paa. proletaarista merkitystä sisältäväksi. Luokkatietoiset työläiset tietävät, että puheet sievästä kehityksestä sosialismin toteuttamiseksi ovat'/ puhdasta, vieläpä vahingollista > lorua. Päämaja voidaan toteuttaa vain proletariaatin ' taloudellisen . j a val-ttiollisen järjestymisen ja. vallankti-anouksön kautta. . Osuuskuntiin. kuul u v i l l a proletaareilla, j o i ta Jiitden jä. ^senet ovat suurelta enemmistöltä, •pa^ toisenlainen käsitys kansainvälisestä työnpäivästä. Työläiset auttavat sellalsUle päiville '^kuiin vatiun-päivälle, kansainväliselle naisten päivälle, nuorten työläisten päivälle ja osuustoimintapäivälle oman luokkataistelusiaältönsä. Ne ovat voimien katselmuksen ja taistelun kehittämisen päiviä, työläiset tuovat julki vaatimuksiaan; j a periaatteitaan riistettyjen joukkojen jär-jestyneissä riveissä kotimaista ja maailman poifvari^toa vastaan. Ne ovat köyhälistöjoUkkojen solidaarisuuden osotuksen päiviä, j<illoin . e ri kapitalististen maiden työläiset si- , tovat keskinäisiä siteitä ja toiselta puolen lujittavat ystävyyssuhteitaan voittoisien työläisten ja talonpoikain kanssa Neuvostoliitossa. Tältä kannalta katsoen meidän täytyy järjestää suhteemme osuustoiminta-päivän viettoon. ; TaloudelliBea j« poliittinen atema . Viime vuosien käytännölliset tapahtumat todistavat selvästi, ettei työläisten j a kapitalistien etuja void a yhdistää. Kapitalismi kokoaa Reformi*ti«t«a johtojiea tyolii»' yastaiaea politiikiui. Edellä sanottu koskee myös osuustoimintajärjestöjä. Useimmissa maissa nousee niihin kuuluvien työläisten lukumäärä satoihin tuhansiin, jopa miljooniin. ^^vK^ välisessä suhteessa ne ovat 31 vuotta kuuluneet 'Kansainväliseen osuus-toihimtaliittoon; johon nyt kuuluu 32 maasta noin 50 idilj: jäsentä. Jos tällainen järjestömahti liittyisi koko voimallaan kajpitalismia vastaan, niin työläisteii tärkeimpien vaatimuksien puolustaminen olisi helppo. Kaikissa kapitalistisissa maissa tämä voima kuitenkin laahustaa jälessä. Taistelua kapitalismia vastaan karttavat osuustoimintaliikkeen luokastaan eroon pyrkivät jbhtajakli-kit, jotka ovat matkassa omien etujensa -edistämiseksi monesti-, vielä ilmeisemmin kuin ammattiunioissa. Jotkut heistä ovat sillä kannalla, että osuustoimihtaliike ei ole lain kaan työläisten iuokkajärjestq» pu-huvat~ "puolueettomuudesta^ ja tar-kottavat koota kaikki luokat; (Sak-saj Sveitsi, Ruotsi; yim.) Toisissa lAaissa (Itävalta, Belgia, osaksi Englanti j a Ranska) myöntävät l i i k keen viralliset johtajat kyllä sen, että osuustoiminta bn työläisten järjestäytymistä, mutta* käytännössä johtavat liikettä sosialidemokratian j a reformismin; poluilla Inokkasor vinnon piirissä ja siten erottavat liikkeen muista työläisten f taistelu-järjestöistä, ajaen omaa politiikkaansa ja kauppaetujaan suurestikaan välittämättä edes .järjestöjensä jäsenien eduista.. Oauatkuatiea "valuiatumiaia." : N i i n sanottu pääoman "vakiintua misprosessi" on'-koskenut myöskin osuuskuntien valta-alueeseen. Varsinaisissa Tahakannan laskumaissa. Ranskassa, Belgiassa, Puolassa j.n.e., tapahtunutta ':• osuuskauppojen kuo-leentumista tukkukauppojen hyväksi, ovat lukuisat osuuskaupat joutuneet seuraamaan muissakin maissa. Ruotsissa, Suomessa, Tshekkoslovakiassa, - Englannissa, Norjassa j a Sveitsissä ovat tukkuliikkeet kuo- .Icttaneet, lukuisia ;. osuuskauppoja. Kuoieentuneiden prosenttimäärä vaihtelee yhdestä viiteentoista, joissakin maissa ollen korkeampikin Tämä' tendenssi näyttää yhä jatkuvan. Mutta reformistiset johtajat suhtautuvat siihen periaatteettomilla lörpötyksillään luokkien etujen sovittamisesta, sen kautta Tfmka telun . kaikinpuolisia avustajia ja valvoji^, sai vilkasta myötätuntoa laajoissa joukoissa. Mutta molem' pien liikkeiden taantumukselliset johtajat pe'ttivät tämänkin vaatimuksen ja estivät todellisen sopimuksen eri liikkeiden välillä. J a täten kävi Englannin työläisille siten, että he historiansa suu rimmassa taistelussa jäivät, i l m ^ omien järjestöjensä, osuuskuntien apua, j a mikä vielä, ikävintä, TyS-läistea osuaslraBtanaio Vetosi mo^ nissa tapanluuM poliiseihiä ja mn»- bia UkoarikknrijirjestöihiB "busi-neksensä" ylläpitämiseksL Yleinen kuva' ei paljon, muutu niistä muutamista poikkeuksellisista paikka-, kunnista, joissa paikallinen osuuskauppa j a lakkokomitea olivat k i i n teässä yhteistoiminnassa. II. PROLET^^ARISEN OSUUS-LIIKEPOLITIIKAN TARPEELLISUUS Hiatakysymy* ja paoickataisteBa Mikä on proletaarinen käsitys osuusliikkeiden merkityksestä j a tehtävistä? Työläisten osuusliike synt y i k a u p p a k j i p i t a l i s m i n riiston va»* tustamiseksi. Ne tahtoivat luttää palkankorotustaisteluun järjestyneen taistelun hintojen alentamiseksi. A i kaisempina aik<]ina, jolloin niitä vastassa olivat pienemmät järjesty^, mättömät yksityisliikkeet, ne saavuttivat huomattavia etuja jäsenilleen jo pelkästään paremmilla teknfllisillä menetelmillä, oston keskittämisellä,, ostajien järjestämisellä j a jo pelkästään paino- ja mittasuhteissa -rehellisemmällä menettelyllä. * Mutta nyt, f i n a n s s i f ^ o m a n kon-. t r o l l in aikazia, voimakkaiden pankkien, trustien, ^osastokauppojen ja ketjukanppojen vallan aikana, voivat osuuskaupat varsin vähän tuoda jäsenistölleen etuja pelkillä . k a u pallisilla keinoilla^ Osuuskuntien liikepienettelytavat on tietysti järjestettävä mahdo3isimman hyvin» matta ae : voivat täyttää tkrkotuk- • e B M vaia, jo»:ae taistelussa hiato-jea «leatamisäksi ja. työläisten elia-tasoa luhottaaiiseksi ovat yhteis-t o i m i a B a s s a uaioidea ja muidea p r o - letaaristea laokkajSu-jestojea kaas-sa. Siten taistelu Hintoja vastaan muodostuu taisteluksi koko kapitalistista hallitusta vastaan. Taistelu t r u s t i e a h i a t a p o l i t i i k k aa ' v a s t a aa Proletaarien taistelua kapitalistis-osuuskuntien vaikutuksen vahvista- ten laitoksien j a trustien hinnotte-miseksi. • • • . • ..• \ • • • Liikenäkökannalta voivat osuuskunnat kapitalismin nykyisellä asteella kuitenkin sangen yähän^ tuoda etuja työläiskuluttajille. Kysymys onkin siitä, muodostetaanko osuuskunnista todellisia proletaaristen kuluttajoukkojen taistelu järjestöjä, vai tyytyvätkö ne olemaan ainoastaan suurien kapitalististen tuotantolaitoksien jakolaitoksia ja agentteja. Vanhoillisten johtajien edustama osuuskuntien "järkiperäiselle liikekannalle asettamispyrkimys" useia tapahtuu vielä osuuskuanal-listea laHoksiea ja aiihia kuuluviea työläisten etu jea , kustaanuksella. Näin tapahtuu varsinkin .nykyisenä lua vastaan täytyy vahvistaa j a laajentaa hyvin hoidettujen ja järjestettyjen osuusjärjestöjen kautta. Monet työläisryhmät, jotka eivät voi kuulua unioihin, kuten esim.- per-heenemännät, kotityöläiset, j.p.e., voidaan osuusjärjestöjen kautta mobilisoida taisteluun kapitalistisia monopoleja vastaan, etenkin tärkeiden . kulutustavaroiden, elintarpeiden » j.n.e. hintakysymyksien yhteydessä. Eliatarpeidea (r»tojeB aleataaräaes j a valbtustyo Huomattavaa painoa on asetettava pyrkimykselle saada tuotantolaitoksista suoraan osuuskaupoille tavaroita halvenunilla hinnoilla. • Sen kautta alennettaisiin elintaJrpeiden hintoja, j a 'kohotettaisiin työläisten elintasoa. Tätä pjrrintöperää apttaa osuustoimintaliikkeen tiukka yhteys tehdas-, kuljetustyöläisten j a unioi-den kanssa. Osuuskuntien johtavilta orgaaneilt a on vaadittava, että ne ylläpitävät sanomalehtien julkaisemista, oi»tus-j a valistustyötä työväen jenkkojen keskuudessa. Valistustyön tulee nojautua luokkaperusteille, Osuus-lamtien; tblee toimia -yhdessä muiden työläisten kumouksellisteh järjestöjen; kanssa kapitalistisen sanomalehdistön ja koulun myrkyllisen vaikutuksen poistamiseksi: Uaiot ja osnnsknnaat Y k s i osuuskuntien perustarkotus täytyy olla tukea työläisten taloudellisia taisteluita. Tulee antaa aineellista apua ja luottoa lakoissa tai työMuluissa taisteleville työläi-; sille heidän perheittensä avustamiseksi. Tältä näkökannalU täytyy unioiden j a osuuskuntien, hyväksyä tiukka sopimus. Nprmaalidssakia oloissa tulee näiden liikkpiden k u l kea käsikädessä, niin että kun taistelu syntyy, ei minkäänlaisilla vää-rihymmäiryksillä ole tilaa vaan, että esiinnytään yhteisrintamassa kapitalismia vastaan. Dnioiden tulee puolestaan puttaa osuuskuntia ja lujittaa niitä. Niiden jäsenet yhtykööt osuuskuntiin. Unioiden tulisi myöskin sijottaa kohtuullisessa määrässä varojaan . työläisten osuuskunt i i n 'työläisten taloudellisen voiman lujittamiseksi. Periteeaemaatiea avastamiaea Monille tyÖläisvaimoille oyat o-suuskiinnat ainoat, joiden kautta he tulevat välittömään kosketukseen työläisten iotdfekojärjestöjen kanssa. OstidBsilla käyvät • naiset tulee osuuskuntien kautta kehittää lubk-katietaädku taistelijoiksi. Osuuskuntien tulee yrittää kaiken vointinsa ; mukaa;n .; huojentaa perheen-emäntiep. tiaakkaa talousasioiden hoidossa rakentamalla keskusruoka-loita, ; vaatetuslaitoksia, pesulaitok-sia, lasten koteja j.n.e., siten auttaakseen naisia pääsemään miesten kanssa -rinsakkaistoyereiksi taistelussa Idokkamme puolesta. LUtt» taloapoikiea kaassa . Proletaariselle^ taistelulle hyvin ratkaiseva liitto talonpoikien ja farmarien kanssa voidaan usein me-nestykselliisesti solmia osuuskuntien j a maatalousosuuskuntien välisen; yhteyden ja tavaravaihdon kautta usein poistetaan välikäsiltä nylkemisen mahdollisuus j a liitetään maa-laisraatajat yhä tiukempaan yhteistoimintaan proletaarien kanssa, l u jitetaan heidän taisteluaan maaher<- roja ja kapitalisteja.; vastäan^^ja l a a - jennetaian' riistettyjen luokkien yhteistoimintaa;, j a .taistelua työläisten j a "farmarien Uallitukseh perusta-miseksL , , . • • Säliaiiys NeuvcUtoliittoon j a järjestää voimiaan uudestaan s i i - i luokkaristiriitojen kärjistymisen jäitä hajaannustilasta, mihin ne so'das-1 kana useissa maissa. Vastoin pro-sa joutuivat. Keskeytymättömästi letaarien oikeutettuja vaatimuksia, hyökätään työläisten elintasoa vastaan. Nyt systemaattisemmin kuin ennen. "Järkiperäinen" järjestely merkitsee työläisille lisää • työttö-rnjryttä j a kurjuutta. Pääoman " v a kiintuminen" mericitsee yhä suurempia monopoleja; tuotanto- ja vanhoilliset johtajat kieltävät avun Kapitalististen hallituksien tulli j a veropolitiikka myöskin kaikkialla asettaa laajenevia taakkoja kuluttaj a joukkojen harteille. Niiden kautta piehistä palkoista imetään suuria Kapitalismin kukistamisen jälkeen, proletariaatin' diktatuurin aikana, osuuskunnat ovat tärkeitä sosialistisen tuotannon rakennusorgaaneita. • Osuuskunnat kukoistavat Neuvostoliitossa. 10 milj.: työläis- j a talon-poikaisperhettä kuuluu jäseninä osuuskauppoihin, 5 , m i l j . maatilaa viljellään maatalousosuuskuntien summia takaisin, pankkiirien ja k a u t ^ . Osuuskuntien kautta suu-maanomistajien kukkaroihin. Va-' joukot välittömimmin ottavat rustuksien hinnat täten sysätään' sosialistisen tuotannon raken-työläisten suoritettavaksi. TuUien>™iseen. Niiden kautta teoUisuus- , j a verojen kautta perheenemännäl-:t"o"eet saadaan kuluttajille pikai^ taistelevalta työväestöltä ( e s i m . k i s k o t a a n penni penniltä tava--^™™™ alhaisimmilla kustannuk- Englannin yleislakossa). Voittojen',ojgjg^ joita hän päivittäin ostaa'^'"^^ ja toiselta puolen niiden kaut-sca »»a.mv..i„s»ei,kos,'i vaativat .o„s.,u..u„s.k„.u.n.*t-aub„y pgj.^^;^ elämän ylläpitämiseksi.'pikkuteollisuuden ja maatalou-rokraatit korkeita hintoja ja palkkojen polkemista. Vaalitrikeillä ja kieroilla sivusäännöillä'" estetään kauppaläitoksien joutumista finans-• joukkgjelT ääni pääsemästä kuulu-siruhtinaiden haltuun; trustien ja ville johdon arvostelussa. Joku pa-syndikaattien vahvistumista, jotka kontrolloivat osasto-kauppahuoneita. romplpsainen työläinen pääsee vaikuttamaan, ja vastoin työläisjoufc ketjukauppoja j.n.e. Monopolit an- j kojen etuja ne koettavat: johdon tavat kapitalistisille hyenoille t i l a i - kanssa kehittää niistä vain liike-suuden kiskoa suunnattomia, hinto- laitoksia taistelevien joukkojärjestö- |a. Valtioiden varoja tuhlataan häpeämättömästi kapitalistisiin tar-kotuksiin ja kansanjoukkoja kiskotaan verojen j a tullien kautta. Tällaista on nykyinen "vakiintuminen". Se merkitsee joukkojen elintason polkemista ja niiden perusteellisempaa kiskomista. Porvarit tietävät, että tämänlais^ ta "vakiinnuttamista" voidaan' edistää vain energisen hyökkäyksen avulla työläisten oikeuksia vastaan. He onnistuvat vain jos saavat työläisten voimat hajotetuksi ja osan niistä tukemaan itseään. Italian Sen vuoksi on osuusliikkeille aivan välttämätöntä, että ne ovat mukana j a vieläpä ottavat alotteita joukkojen järjestämiseksi taisteluun sitä den tuotteita saadaan markkinoilla parhaiten järjestyneiden suhteiden alaisena. 30,000 osuuskunnallista yhdistystä, 50,000 :en ,kaupungeissa Jos^ tämä liitto todella tahtoisi .edustaa siihen kuuluvien miljoonien proletaarien etuja, niin tulisi sen liittyä kansainväliseen taisteluun todellisella vtoiminnan ohjelmalla ja paljastaa kapitalistien j a Kansainliiton vehkeilyt j a sotajuonet, joita ne edustavat valheilla j a "aseista-riisumis" ikonferenssiteeskentelyilIä. Kuinka suturesta merkityksestä olisikaan, jos liitto kokoaisi voimansa taisteluun- fascismia vastaan, jonka itse liiton johtajatkin myöntävät pahimmaksi osuusliikkeen viholliseksi, Mutta kaildd Neuvostoliiton osuuskuntien — jotka myös kuuluvat liittoon - ^ t e k e i n ä t vaatimukset kansainvälisen solidaarisuuden j a toimintaohjelman hyväksymiseksi, ovat kaikuneet reformististen johtajien kuuroille korville. Nämä johtajat liittoutuvat "poliittisen puolueettomuuden" taakse eivätkä tahdo tietää mitään todellisesta toi. minnasta. Ehkä kaikkein häpealli- .simmin käyttäjrtyivät nämä johtaj a t kieltäytyessään Englannin yleislakon .puhjettua muodostamasta .kansainvälistä • osuustoimmnallista avustusta lakkolaisille, j o t a Neuvosr t o l i i t on osuuskuntien edustaja esitt i . Englannin j a Saksan osuuskunt i i n kuuluvien joukkojen sietää painaa mieleensä, että ne olivat juuri heidän edustajansa, jotka tyhjäksi tekivät avustustoiminnan, järjestä-misen. IV. PROLETAARISEN OSUUSLIIKKEEN VAATIMUKSET Olemme nähneet, että työläisten järjestämät osuusktinnal; ovat työ. väenluokan järjestöjä, samanlaisia työväen taloudellisten järjestöjen kanssa j a että ne ovat hyvin t a r - peelliäa. vä3ikappa3eita taistelussa s o r r e t t u j a oikeuksien puolesta sort a j i a vastaan. Osuuskunnat saatetaan viedä pois työväenluokan itär-kotnksien piiristä vain siellä, missä ne ovat byrokraattisten johtajien käsissä, jotka käsittävät osuuskunnat vain pelkiksi liikelaitoksiksi ja siten väistävät sekä työläfejoukko-j en todelliset edut j a vaatimukset j a myös proletaarisen taistelun In-jittamisen. Osuuskuntien'todellisen tehtävän täyttämiseksii niiden pr o-letaarisen sisällön mukaisesti niiden taistelukunnon lujittamisekä, esitetään teeseissä joukko tunnussanoja j a vaatimuksia, jotka ovat tärkeitä meidänkin oloissamme: ; Lnfttykää jäseniksi ' psmrskuntiin! I Jokainen kommunisti j a jokainen luokfcatietoinen työläinen on myös aktiivinen osuuskunnissa f Jokainen osuuskunta jäsen myös aktiiviseksi luo5Sataistelijaksi! E i voitontavottelua, vaan hinto. jen alennusta! • Osuuskuntien ja unioiden tulee aina pysyä lujassa yhteisrintamassa taistelussa! Pois poliittinen puolueettomuus j a eristäytyminen osuuskunnista! Yhteys Ja. solidaarisuus kaikkien työväenjärjestöjen kanssa! Poistakaa reformistiset ja pikkuporvarilliset johtajat, osuuskunnista jja unioista j» ottakaa itse niiden johto käsiinne! ^ Ajatelkaa solidaarisuutta Englannin hiilenkaivajille! Taistelkaa työttömien avustamisen puolesta! Taistelkaa kapitalististen hallituksien tulleissa ja veroissa harjotta-maa ryöstöä vastaan! Punainen rintama fascismia vastaan! Avustakaa proletariaatin luokka* sotauhreja! Oppikaa Neuvostoliiton työläisten ja talonpoikien osuuskunnista! Lähettäkää edustajianne' Neuvostoliittoon! * Vaatikaa Kansainvälisen osuus-toiniintaliiton hyväksymään proletaarinen toimintapolitiikka! Muodostakaa luja riistettyjen maanviljelijäin ja työläisten liitto taistelemaan työläisten ja maalais-raatajien haintuksen muodostamiseksi! salata rosvousta vastÄn, jota tul- J f sijaitsevien kauppapuo-jen asemesta. i Eaglaania yleislakon opetukset Englannin työläisten taistelu, joka .„.^„ «..«^.«v «i jokaiselfa. kannalta katsoen oli r a - luottoa, myyvät tavaraa halv kentava ja suurimerrkityksellinen koko kansainväliselle työväestölle, muodostui hyvin yalaisevaksi varotukseksi proletaareille osuusliikkeissä. Lakko osotti työläisten luokka-lien ja verojen kautta harjotetaan vallitsevan luokan hyväksi. Työttömien avustanynea Osuiiskuntien tulee myöskin ottaa paikkansa taistelussa työttömyyttä vastaan. Ei riitä ainoastaan, että ne ovat mukana työttömien avustamisessa, antavat niille cemr maila, järjestävät lapsille hyvinvoinnin mahdollisuuksia ja yleisiä ruokailupaikkoja. Niiden tulee vaatia valtion ja kunnan apua ja var o j a osuusjärjestöjen kautta hätä-järjestöjen solidaarisuuden tarpeen ayun järjestämiseksi työttömille, j a vanhoillisen johdon kelvottomuuden ja petollisuuden. Kuukausia ovat Englannin luokkatietoiset työläiset vaatineet tiukkaa keskmäis-tä, yhteistoimintaa unioiden ja faseismin metoodit j a samanlaiset ^osuuskuntien kesken ja myös, että pyrkimykset n.s. "demokratian" • lakkolaisille ruokatavaran hankkimi-maissa osottavat, kuinka porvaristo nen . tulisi järjestää osuusliikkeiden osaa käyttää hyväkseen työväen keskinäisten laitoksien kautta. E n g - ^ joukkojfrjestöjen heikkoa johtoa lannm kommunistipuolueen j a vä-1ietaartpten k^uttajten^teStelua *to j a tarkotuksistaan tietämättömyys jhemmistöliikkeen vaatimus p i i o i s s a . ' p i t a l i s t i s t a keinottelua vastaan ruo-tä. että osuuskauppojen tulisi öUa tais-katavarakaupassa. Sen sijaan, että yleisiä varoja käytettäisiin; kapitalististen laitoksien hyväksi, tulee osuuskuntien vaatia, että -työttömille ansiomahdollisuuksien hankkimiseksi niitä käytetään osuusliikkeiden ja osuuslaitoksien leipomolaitoksien, teurastamojen, myllyjen j.n.e. rakentamiseksi tiiin, että samalla kerralla lujitetaan pro-tiensa kautta kontrolloivat kaikkien tavaroiden hinnat j a pitävät kurissa yksityisen kaupan, koko työtätekevän kansan hyväksi osuuskunnat p i tävät yllä opetus- ja valistustoimintaa, kirjastoja, lukuhuoneita, lasten koteja, parahnuslaitoksia, yleisiä ruokaloita j.n.e. Osuuskunnat, nauttien hallituksen ja voimakkaiden unioiden kannatusto, ovat muodostuneet Neuvostoliiton taloudellisen elämän tärkeimmiksi keskuksiksi ja ovat voimakkaita aseita työläisten ja 'talonpoikien käsissä sosialistisen järjestelmän rakentamiseksi. IIL OSUUSKUNNALLINEN Il^TERNATIONALE Kansainvälinen to voi näjrteUä tärMeää osaa, jos se vallataan pois reformististen jol^a-jien kontrollista. .Tämä voima voisi olla suureksi avuksi kansainvälisen unioyhteyden nkentarniseksi, jota kumoukselliset proletaarit vaativat. Mutta nykyisellään ollen ei Uitto t u . le yhteisrintamataisteluun unioiden kanssa. Kylpylaitos Naughtonissa Sooa tie, 11 naSia Sudborysta Sauna lämpiää joka päivä. Hyvä virkistyspaikka. Hierontaa ja hoitoa annetaan kaikkina aikoina. Tervetuloa! , Ida ja Otto Ylönen Piano Harmonikkoja (Vuodea takauksella) y. m. Myös Saqmalaisia , Foaofrafi , levyjS myyvät 88 Darikam St.. Sudbary, OatariaC Seuraava Blue*n kaupasta. — Phoa* 1694-:-. Osastojen ja JärjestOf jen os9te]lmotukset C^axtadaa Komranaist.pao7neea sihteeriä osote. Kommunistipuolneelle lähetettävä kirjevaihto on osotettava aUaoIeval-l a osotteella: Mr. J . MacDonald, Bobm. 304, 95 King St., E . , Toronto 2, Ontario. Bowie'B S. S. oiton kokoukset pi« detään l.-nen ja 3:mas. sunnuntai ' kuussa. iKirjevaihto-^osote on: Bo-vrie, via -Solsqna;- B . C : Beaver Lkkea S. osaston kokoukset joka ikuun ensi sunnuntai, kello 1 - päivällä osaston talolla. Osaston osote: Box 87, 'Worthington, Ont. Voimisteluseura Jehun osote on •• sama." • Canadaa Snomalaiaea Järjestöä, laillistetun, sihteerin osote on: A . T. H i l l , 957 Broadvievr Ave., Torontof Ont. Canadan ;; Snomalaistea Työläisten Urheiluliitto. Liittotoimikunnan kbtipaildca on Sudbury. Ont. L i i ton sihteeri on Hannes ^ Sula, os. Box ;69, Sudbury, Oöt. CaAadaa Kommuaistipuölaeea piiri B : O 5:aBeB (K.-0.) tp. piirilconi>- tcaä ja Sudburya kaupaddkoaii-teaa ; osotteet ovat: Box 754, Sndbnry, Ontario. ' ^ CobaMn s.a. osaston osote on: TBot 818 Cbbalt. Ont. K. P. S. J . Cotean Hilliä M U C O B työ&okonkset pidetään jokaisen kuukauden ehsimäinen j a Imlmas sunnuntai kello 2 päivällä. J S r j e - vaihto-osote on: J . E. Kaää, Dinsmore, P. O.,fSask., Canada. S. Ji. Cr^t^ton osastoa kokous joka Imukauden 4 :jäs sunnuntai kello 2 j.pp. P. O. Box 92. Coleniäaia s j i . osaston kokoukset pidetään joka toinen ja viimeinen aunnuptai klo 1 i.p.- Kirjeenvaih-to- osote: S. S. Osasto, Box 31, Coleman.' Alta. Connausht Kommunistipuoiueen o» saston kokous pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai, a l kaen kello puoli 10 aamupäivällä. ' K a i k k i osastolle aiotut kirjeet on lähetettävä' osotteella: Connaught Stetion, Box 35, Ont., Canada. Uaiö-osastOB kokous pidetään^ joka kuukauden ensimäinen sunnuntai alkaen kello 1- iltapäiyällä. Kaik- •• ki'Uhio-osästoUe aiotut kirjeet on .lähetettävä osotteella: Connaught ' Station, Box 35, Ont. Canada. Fort Williamia koraraunistipnolueea os|iston kokoukset joka kuukao-den fisEmas sunnuntai j a ji^a»- - kunnan kokoukset työkokbukäiela edelQsipä tiistaina. , SuonialaMen järjestöä Fialaadia osaston kokoukset pidetään kerran vuodessa. Osote on: S. osasto, 'Pinland, via Barwick, Ont- Fort Frances Komniunistipuolueea suomalaisen kielijärjestSn osaston kirjieenvaihtajan osote ön: Henry Mäki, Box 681, Fort Frances,. Ont., Canada. I N T O L A N S.S. osaston työkokonluet ^ pidetään joka kuun ensimäinen sun nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sästo, Intola, Ont. Kirkland Laken S. osaston osote on Box 240, Kirkland Lake,^ Ont. CaMkdaa Snomalaisea järjeatoB Laite Cotean osastoa B O . 41 kokoukset pidetään osaston haalilla joka kuun toinen sunnuntai kello 1 päivällä. Postiosote o n : Box 15, Dunblane, Sask. Ladyst-ithin S. S. osaston kokoulc-set pidetään joka toinen sunnuu-t a i , alkaen kello 7 :män illalla. ' Kirjeenyaihtoosote on Box 2ö3, Ladysmith, B. C. : ' , * Long Lakea K . P . S . osaston kirjeenvaihtajan osote ön: Wm. Marttinen, Box 237 Copper Cliff, Ont. Kokoukset on jokainen ensimäi-neii sbhhuntai kuussa klo 2 i.p. Lumber Workers Industrial Upioa of Canadan, itäisen piiriviraeton kirjevaihto ja rahalähetyksetf pn tehtävä seuraavalla osoitteella: A l f . Hautamäki, 966 Gerrard St., East, Toronto 8, Ont L. W- L Union of **rniiiT« 1»n^ » ttmin osaston osoiteTif^^^-H' B A ^ v Canada. 316 Bay SL Port Arthur, Ont. •* Larder Lake C. K . P . Suomalaisen osaston osote o n : Box 20, Lard«. Lake, «Ont • I*v.«lDa S. S. O-.to. kirjeenvaib. tajan osote on: S. S. Osasto, Le. VB(Sk Mine, Ont. Box 72. 1^ P. S.. J . Namntnlaa osaston osote von Box 29,- Shaunavan, Sask. S. J . Noialua osaston kokoukset on jokaisen Jcuukauden 2aien sunnuntai keäo 2 j . pp. Kb-jevaihto-osote: Frank Nurmi, Nolalu P A. D., Ont. ' ' Nipicoa 8 3 . osaston työkokoukset oi. detään joka kuun 2 j a 4 sunnunSd j a kirjeenvaihto-osote on: S j . H sasto, Box 11. Nipigon, Ont K. P. S. J . North Braachin osastoa osote on: Sanna Kannasto. Box 430 Port Arthur, Ont. • C. S.^ J . Pbttovillea osasto No. 14. Porcupine, Ont. Port Arthuria osaston kokoukset o-vat joka . toinen sunnuntai käio 8 i l l a l l a , omalla talolla 316 Bay St., sekä naisjaoston kokoukset j o k a toinen torstai Kirjeenvaib-to- osote: 316 Bay St., Port Aii thnr, Ont. . P i i r i kuuden T . . P . Komitean sihteer i n osote on: 191 Secord St, Port Arthnr, Ont. Rose Gtoven suom. K. P. osaston kokoukset pidetään joka kuun toinen sunnuntai klo 1 j.pp. Kir-jeenvaifato- osote: Peter Hiltunen, Rose Grove, P. O., Ont. Sanit Ste. Harien S; J . o. n:o 5 työkokoukset pidetään joka toinen sunhimtai ja ohjelmakokoukset toisina, iEilkaen kello 8 i.p. Osote: 126 Thompson St., Sault Ste. Marie, Ont. Sointulan osasto, osote: Sotntnla, B. C. Työkokoukset kuukauden 1 j a 3 sunnuntai kello 1. Ohjelmakokoukset samoina päivinä kello 3 i.p. S«ath Porcapinea K. P. S. oiMtoa • työkakonkset pidetään joka kuukauden kolmantena sunnuntaina, kello 2 iltapäivällä. Osote: Box 628. fims^asin C T. P. Suom. osaston kokoukset pidetään joka toinen sunnuntai. Osaston kirjevaiTito-osote: S. Osasto, Box 1090, Tim-mins, Ont. I^ikkakunnalla oa edistymässä järjestäytyminen kaivanto- . fa nietsätyöläistcn järjes-tÖÖT . ^ K. S. J:n Toronton Osaston työkokoukset pidetään Toronton Suomalaisen Seuran huoneustolla, 957 Broadyievr Ave.,, jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00. Ohjelma- ja keskustelukokoukset pidetään jokaisen kuukauden toinen ja neljäs sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 957 Broadview Ave. K.P.S;J. Wel>sters' Cornerin osas-ton kokoukset pidetään ensimäinen j a kolmas sunnuntai kuukau- \ dessa kello 7.30 illalla. Kirje, vaihto-psote on O. Salmi, Webs-ters' Corners, • B . C. k . P. S. J . Wanupin osaston kuukausikokoukset pidetään jok» kuukauden 3 :mas sunnuntai Uo 2 j.pp. Postiosote: Quartz, Opt Vancouverin The Finnish Societyn kokoukset pidetään joka toinen keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der St., E . , Vancouver, B. C. Amerikan Vorkerspuolueen Suomalaisen Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdistysten Keskuksen ja Näyttämöliiton osotteet ovat: J ' i n n i s h Federation, 1113 W. "Washington ät., Chicago, nL— K a i k k i kirjeenvaihto ja rahalähe-tykset on tehtävä yllämainitulla • osotteella. Työ^oTeri! Oletko jö tilaniiDt Vapauden?.7 Aaalan & Seppälän SAUNA Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, kesldritkkoaa, perjantaina j« lanantuna kello 1 j.p.p. kello 12:ta voUi. Sprnce St. . ' ' P u h e l i n 1107 •—— Sadbory, Ont. Lähellä, Vapauden konttoria. w w i e w • -e Vapauden kirjakauppaan on juuri Suomesto saapunut Työ- \ väen järjestöjen Tiedonantajan kusctantama. Edo Fimmen kirjo^ ' tama k i r j a , nimeltä - Osakeyhtiö Yhdysvallat \. Tämä ^ k i r j a on sellainen jonka jokaisen kommunistin pitäisi lukea j a oikeastaan odotamm monta kommunistia on, jotka tällaisen oman kirjansa^ tiIaaWt Kirjan h i n ^ on 75 senttiä. Tilatkaa osotteella?' VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 4, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-08-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260804 |
Description
Title | 1926-08-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
8tm 2 Keskiviikkoiia, elok. 4 p;iia~-Wed., Ang. 4,1926
OsnnstoimiiilaliitoD asema ja tehtävät
Kominternin teeseistä kansainvälistä osuustoimintapäivää varten
Heinäkuan alussa oli Kansainvälisen
osuustolmintaliiton puolesta, sen
Itongressin päätöksen mukaan, järjestetty
erityisen päivän vietto
osuustoiminnallista propagandaa ja
j u h l i a varten. Päivän viettoa varten
julkaisi Kominternin keskuskomitea
päätöslauselman, jossa esitetään
osuusliikkeiden nykyinen asema
j a tehtävät työväenliikkeen etuj
en edistämiseksL ; Vaikk?i juhlapäivän
viettämisen aika onkin jo
sivuutunut, niin hiukan lyhennellen
selostamme tässä kuitenkin mainitun
päätöslauselman sisällön, kosk
a siinä, esiintyy paljon varteen-ottamista
yleensä työväenliikkeessä
toimiville.
I. OSUUSTOIMINTALIIKKEEN
YLEINEN ASEMA
OsaMtoimiaiudlisaB jaUapiivin
Kansainvälinen osuustoimintaliit-to
hyväksyi juhlapäivän vieton v.
1922. Sen vietto järjestettiin hei-näk.
ensimäiseksi lauantaiksi. L i i ton
enemmistö suunnitteli päivän
viettoa, vastapainoksi työläisten vapun
vietolle. Nämä pikkuporvarilli
set, "puhtaan > osuusliikkeen" johtajat,
järjestivät. päivän oguusliikkei-den
voiman oBotukseksi, jotka heidän
käsityksensä mukaan yhdistävät
eri luokat ja joiden kehittämisen
kautta "siavää" kehitykselltstä tietä
saadaan uudistuksia j a päästään
^sosialismiin. Kolmisen vuotta on
näitä juhlia jo pidetty eri maissa.
Ne .ovat olleet vain humujuhlia,.. i l - ,
ipotus-' ja propagandatilaisuuksia
osuusliikkeiden 'puolesta, ' mutta eivät
ole muodostuneet suuren^paa.
proletaarista merkitystä sisältäväksi.
Luokkatietoiset työläiset tietävät,
että puheet sievästä kehityksestä sosialismin
toteuttamiseksi ovat'/ puhdasta,
vieläpä vahingollista > lorua.
Päämaja voidaan toteuttaa vain
proletariaatin ' taloudellisen . j a val-ttiollisen
järjestymisen ja. vallankti-anouksön
kautta. . Osuuskuntiin. kuul
u v i l l a proletaareilla, j o i ta Jiitden jä.
^senet ovat suurelta enemmistöltä,
•pa^ toisenlainen käsitys kansainvälisestä
työnpäivästä. Työläiset auttavat
sellalsUle päiville '^kuiin vatiun-päivälle,
kansainväliselle naisten
päivälle, nuorten työläisten päivälle
ja osuustoimintapäivälle oman
luokkataistelusiaältönsä. Ne ovat
voimien katselmuksen ja taistelun
kehittämisen päiviä, työläiset tuovat
julki vaatimuksiaan; j a periaatteitaan
riistettyjen joukkojen jär-jestyneissä
riveissä kotimaista ja
maailman poifvari^toa vastaan. Ne
ovat köyhälistöjoUkkojen solidaarisuuden
osotuksen päiviä, j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-08-04-02