1948-01-15-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
spaiiajahkielisclle:!^ ;äh' hejtetiiiis j panjaisa; .ielb:iet3 i n ; j a :jieijäji';h kssaari-ja rie ..saiv; iu2n kuin^ jätt&id: joka oli.seufaams tiden ahtifasis^in stLset;/vallanpitäjä ätlijssä pidety:r^aa^ iyälisen lakimiestä! män, pj^nnön. saai -stajaiisa ^ oikeudeni* lakimi esten j oakai, unnettu brittiläinel ntin,-jäsen' ja huc.' ^risleii' puolustaja d rihettu: ämerikkäla;] mies Paul. ©'D-.vye:] i tunnetut jä-vaikt:| ilöt lähettivät vasts on hällitukselle,,i,eh| riuehet, -teloitettiij Calveriey Ja lukujl parlaTnentiri: jä':enej listeri Bevirdlle .säbj Tjeitä/' •yäatien' Brij 1 sekaantumaan juti naineen • säaTOttanttj Priestley j a . l i 3jJ iston professoria yh| itiliikkeeseen. 1 ilmoitti Belgian iill c, että hänen.maaiisj liitt.isesta tolminnasi ijalaiset. T^ikhölnl K^miiutä. hmjmBt! isen .elämän: miestil Espanjan koiisulaat. \nElJ ON SAATAVANA SU RT A SiOSIOTi SAAMTTA ESIKOISTEOSTA . . . J^UEONPGUIKSSSÄE N Kirj. AILI' T E R Ä V Ä I N EN Urho Sttomiien vtmakiMt '-Tämä kertomus on valoisilta, onnellisiltä koulu- ia nuoruusvuosilta, maailmasta, jonka kerran tunsin. Saadakseni sen maailman ja ajan jälleen tuntumaan todelliselta olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus-vuosiltani muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat I voineet tapahtua.". Nain sanoo tukija kirjansa alussa. Täniä teos un todella mielen-k^ jntomen tuttavuus. kaiklUe kaunokirjallista lukemista: harrasta- • • « • • « • « « • « • • • • • • • « • • • • • • • • ai . 235 SIVUA • • • • • • • • • • • • • t a a , a a, aaaaaaa^vvaaaaat' . = Taaskin vieraiJi dessamme. vteden parhajninusta ja miehuuden iässä kuolema keskuu-uhnnaan yhden juun parhaassa ollessaan. Urho UIVIA $1.50 Suomineu kuoli tapaturnxajsella kuo- Itmalla pudoten korkean puupmoh paalta s:Uä ikävällä seurauksella, että niskaluunsa murtui ja selkayumensä vioittui. Hanei vietim kiireesti St. Josephin sairaalaan Port Arthunssa. jossa kuitenkin kuolema katkaisi ha- _neu elonsa langan. . Urho Suominen tunnettiin paikkakunnalla siivoksi, ja erikoisen ahke-- raksi työmieheksi,» joka ei säästänyt voimiaan vaan vä.?>'maitomänä uurasti j a työskenteli, elikä toivossa jos.: kus ottaa hyvääkin aikaa j a nauttia elymastä muullakin tavalla kuin raskaan työn raadannalla. Kohtalo k u i. tenkm määräsi toisin, tuli tunna ja vei uhrinaan kaikkien paljon pitamaiv tyolaistoverin. . Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme täi ostakaa- . . asiamtchiltämmc: sc Vapaus Publishing Company Limited ] Box 89 Sudbury, Ontario | fclllllllllllilllllinillllllllll lllllllllll!llli!llllllll!lllllllllll!IUtl!l!lilllilll!lllillill||l!lll|liilillll||||in ilodenvaihteen mietteitä ma Rossi, •Italiaiidfr aisten -unio;!- presj. i • Gervolinp,; Italii ittisen naisten jär- , •yetosivat;^ •.Vatikaa-i t paavin ryhtymäi laiden. yiiäieil_ espaD-j Istln tuomitsemista] anm toimenpitcLSUB tunnettu runoilija lel ja.lukuisat kato- [taan ibor Progressive puo? maakuntakomitea on snyydestään. Henri ste Duben ja Emery evastaisen työn takia; ta .antamassaan lau-itea selittää, etta e-ovat . muodostaneet ryhmän j a kieltayty!. a •; sita ' varoituksista hma.on ollut yhtej-' ten hajoittajien seka fiden -Fournierin' ja sav ;taa oluen hreiberissä Ont. — CPR:n lam^ ja sanoi .taalla pide-quor Control Boardm lon. vastustavan oluen iien m y ö n t ä m i s tä elleille koska annis-nyöntaminen saattaisi Itien tehokkaan .toi-ber on rautatiekeskus, J8 " " om 135 mailla Uaän ^'^«varoidcn joukossa esittävät pää-c viime vuosien aikana i l a . . Vume. syksynä nestyksessa . paaitivat i. -oluen - .anniskelun irt Arthur, r - Vuosi 1947 on sitr-, t historian lehdille, shtä on ih-lle vain muistot jalella; sen mu-t ketä mitenkin on .onnistanut, meri tekee tavalla tai toisella ipäätöksen niin taloudellisesti kuin ;isestikln. Allekirjoittanutkin te-aloudellisen tilipäätöksen, •• joka aikaa tuskin muuta kuin yhden. n i i n . P i s t i n katem taskuun, löysin, löysinkin yhden sejitin ylijaa-viime vuodelta.: Henkisten sääs-kanssa taitaa olla samoin.^Ot-^ huomioon koko työtätekevän an täällä läntisen sivistyksen "de-raattisessa''. maailmassa jokaisen' lön'- voitto- j a tappiotili osoittaa senttiä voittoa, mutta tappiota, rutkasti, että sitä maksaessa me-monen sukupolven aika jos ei estykseen tule muutosta, v aikka emme ottaisikaan "huomi-niitä kymmeniä biljoonia, dollä- '. mitkä ovat kuluneen vuoden na kansan hankkimina varoina evoittoina . painuneet •konnaiir aholveihin, vaan syventykäämme ittelemaan Marshallin "ja Tru- ;nin ohjelmaan mikä ori j o saanut dysvaltain kongressin siunauksen, yksistään on . sellainen homma ä kytkee •min itämän ma n tcreen n .Euroopankin kansat• .sukupolvi-' ajaksi kulkemaan. dollandemoT tiantalutasnuorassa.. Tuskin työ-ten joukossa löytynee yhtään seita idioottia jc'ta. luulee rikkaitten aavan yhtään senttiä.siihen avus-hommaan, tai että rikkailla olisi iämen asianaan avustaa Euroopan kaisiä ihmisiä. E i .tarvil.se oitaa' omioon muuta kuin avustuksen an-iiiscnperu. sehdon,.silla se jo niita keimmin loukkaa kansojen , itsc-laräamisoikeutta. Jokaisen maau. :a tuota avustusta .haluaa, pitää tatahallituksensaTrumannm mdä-rksien mukaisck.";!.- Se.on,.ajaa pois kki työläisten, asialle..suosiolliset iilöt ja. sen jälkeen ottaa ivastaan a ;]ajia avustusta mitä isännät navat -hyväksi antaa. Noiden .avus-i meille elintärkeistä 1 alituinen tarvikkei- :ohoaminen. Yleisesti i on, etta kohta vaha- ;ten on lopetettava ;i,tahdo jaksaa aiisai-.-^ i l j o n , etta saisi kun- Hallitusta on vaa-jotain, hintojen py-autta hinnat näkyvät i n -kovalla: vauhdilla, llitusherrat eivät: saa| mni. ahanastisten • t oimen-a — mitka ovat taysm — erole pienimmaUa-des: yritettykään rat-. iymysta.,: • Ainoa,: nutä. aelta odottaa, on ehka ettaminen tutkimaan , hmtoihm, toisen^ ka-. !ttamista tutkimaan, lintoja tutkimaanase-i on muGdostettut=^:ol-lonin tutkima'an, onko ni perustuslaillinen. js •Mutta . tällavälin- voi- . taas: toinen: rekon" sa. Yksi on jo_saavu-• ja kaikkien, joita: tarujen korotus koskee r-j a hallituksen mini5-: 1 : T - toiminta: vain voi. j e n nousun; - Sen.estä-, . m järjestynyttä; paat.. okasta voimaa. Suä , kun hampaiden, nau-- kysymyksessä. Tuke-a liikkeitä,-Jotka täh- 1 ralhaalla pitämiseen.,, — Waldemar. a pommittajat, tykit ynnä muut a-ascct. Sellaiset kuin ruokatar- Kkcct ovat .«;i\rua.sia. - Sotavälineet.: at. pääa.-^ia,minkä avulla mr.. Tru- 11 laskelmoi hävittävänsä kommu- >min j a koettaasuojataWall.,Streo-paäomasijoituksia eri maissa, l u kea ja auttaa kaikkien maiden fasis-tiisia voimia pääsemään määräävään valtaan ja sen kautta kehittää .sotaa Neuvostoliittoa ja. jokaisen, maan valveutunutta työväenluokkaa • vastaan. Tuohon Marshallin ohjelmaan on jo Canadankiiv hallitus kytketty rauta-kahleilla. Hallitus on jo säätänyt k a i - kenlai.sia: tuonti-, ja vientirajotuksia. muka kaikki pääasiassa kohdistuvat raatajarahvaan elintason alentami- .seen. ^,Vuosi.' 1947 : oli päaomansijoittajien kultainen vuosi. Voitto-osingot-kohosivat tavallisen ihmisen laskutaidon yläpuolelle, n i i n korkealle, että melkein jokaisen suuryhtymän on pitänyt jakaa osakkeenomistajilleen jopa kolmekin osaketta yhtä osaketta.kohden joululahjaksi ja sen avulla on koetettu tilikirjoissa esiintyvät- • numerot saada näyttämään osapuilleen, suhteellisilta. Pari esimerkkiä on hyvin valaisevia ..osoittamaan mitä Cana-dassakin vuosi 1948 tulee tarjoamaan maan väestölle. :•: • Canadan lihanpakkaamoyhtiöt tekivät .yhdellä• ainoalla.lihan hinnan korotuksella noin 10. miljoonaa dollaria ylimääräistä.:voittoa. Sen jälkeen on:tapahtunut .uusia korotuksia, kohta pitää- jo .kai. paunakaupalla antaa lihasta rahaksi kutsuttua:tayä^ ra vastineeksi .Lihanpakkaamotyöläi-:, set koettivat- saada jonkun pennin palkankorotusta, .viedäkseen clä-inään. sä eteenpäin, multa m.eidan demokraattinen hallituksemme •ri.ensi yhtiöiden avuksi -ja "lain" avulla "pakotti työläiset alistumaan työnantajien- ehtoihin. Nun etta vuosi 1948 tu-. lee öleinaanv viihanpakkausyhuöillc vieläkin:antoisampi vuo.si.ja työntekijöille sc mcrkiLsec viikkokaupalla h-hattomia päiviä. • Uuden: vuoden lahjaksi Ontarion metsäparöönit lopettivat melkein kokonaan papcnpuuicn katkaisun, joka ine'rkitsi kymmenientuhansien kat-. käisijaih. nälkätaipaleelle'lähettamis- •tä: Samaan aikaan- on: havaUtavi.$.sa muillakin teoUisuu-saloilla: työn vä-heriemi. stä.- joten yleinen työttömyys jo' irvistelee nurkan .takana, j a . työt-tomvTÖPn vastapainoksi naytta.a e-dcllecnkin : cliinarpciden hinta ,säännöllisesti nou^Tvan. Kaikki merkit viittaavat siihen, etta nyf alkanut vuosi tulee olemaan taistelujen vuosi, tai ede-.sa on ali.-^tuminen samaan : hurissa jouluaattona toveri joukon ja • hänen sisarensa . j a serkkunsa seka sisarensa miehen saattamana. Urhol- Ma tiedetaan myöskin olevan Suomessa ; veljiä, ja multakin, omaisia. • jotka mahdollisesti ovat saaneet Urholta I monia paketteja täältä Canadasta, imutta joiden tulo nyt äkkiä lakkasi. ' • . K a u n i i l l a kukkalaitteilla : koristet-. tiin paljon pidetyn toverin hautakumpu ja monen silmässä kiilsi kirkas kyynel, kun täytyi niin, akkiä erota monivuotisesta hyvästä toverista. Mutta kuolema ei sääli, se ottaa uh- : riiisa yhden toisensa jälkeen silla se •on elaman j a kuoleman väjäamätön .i loki, jota kukaan ei voi väistää. I • Lepää rauhassa kalhs ja paljon p i - ' detty toverimme. Säilytämme muis- I tosi mielessämme kulkiessamme täällä j elämän, karulla tiellä. Keveät: mullat hautakumpusi peittäköön! Toverit: USA:n taholta harjoitetaan mielipidevainoa Kbpenbamina. .— (ALN) — T ri Sven Möller Knstensen, tunnettu tanskalainen tiedemies ja kirjallisuus, arvostelija, joka viime toukokuussa sai Tanskan-Amerikan rahaston palkinnon, on aikonut vierailla Yhdysvalloissa, mutta häneltä on Yhdysvaltain taholta kielletty viusumi. Amerikkalaisten, viranomaisten taholta. ei esitetty syyia.viisumin kieltoon, mutta sen uskotaan johtuvan siitä, että t n Knstensen. on. Tanskan kommunistipuolueen. jäsen. Palkinto annettiin hänelle siinä ipielessa, että hänellä olisi tilaisuus jatkaa Amerikan kirjallisuuden t u t k i, mistä.. Hän on Tanskassa "esiintynyt radiossa ja luennoinut Amerikan k i r jallisuudesta ja hän bn tehnyt Amerikan kirjallisuutta tunnetuksi-kääntämällä; .•'tan.-ikankielcllc useamman amerikkalaisen kirjan., • :°: ; Mes ji Ife 0iiille SHURBittdeiiiassa uoNa sito NemosloliHtoa va^n Kirj. JlrtianiieS Ste^l 'aslamiduf DU1U> !^niu\. etta Vh- . ParilsL — Vain %'iiö Jiienkilöä oli dysvallat on valmusautaniaan :p.^lJon läsnä erittäin salaisessa kokouksessa,) er.fnmiaji apua vakavalle ja lujalle EN» kun ken. Charles De Gaulle vaati jyr-' Gaullen hallitukselle kuin hyv»a tar- käsU John Foster Dullesilta. että lm- ! koiitavalle, mut:a heikolle uet tunntistettaisim el vam Ranskan tule\-an diktatuurihallituk&en johtajaksi, vaan m>-ös liittolaisten joukkojen ylipäälliköksi tulevassa •kiertämättömässä" sodassa Neuvostoliittoa vastaan; että Pöbjois-Afrikassa olevat entiset Italian ^siirtomaat, erikoisesti iJbya. aimetaan Ranskalle, etta USA heti varustaa 40 di>isionaa sotaväkeä viimeistä mallia ole\illa lentokoneilla ja: tankeilla. Nama neljäkymmentä divlsionaa tulisivat olemaa n hyökkäysarmeijan sydämenä. neljännel. l-» tasavallalle". He Gaullo hymyillen sanor. " A m e r i k a n saiiomalehdistö tulee antamaan m i n u l l e inunta nimi-: tysta ja vnrmaunkaan nvat pidä k a i kista niistä toimenpiteistä, joihin r y h dyn Riinskan ylös nostamiseksi —r muttii luiden on pian linuuistetiava. etta in:nun hallitukseni (Hi voimakas ja joka tietaa miten pita.t valtansa." Dc Gaulle vakuutti DullcsiUe..että hänen hHlhtuk.-^en.sa tuli o rikkomaan täydellisesiivalm.sji V e i i i i j a i i ja toisten: UH-Euroopan maiden kan.ssa ja De Gaulle suostui U{)aamaan Aine- \ ^"°P^"^ ystävyydestään niulen kan.ssa n k a n edustajan Dullesln vasta sitten i >-^»«« »»-^-"^ kulttuuri- ja talou-kun Viimeksimainittu oli eräaUc De .sopimuksista. K u n se uhraa Gaullen puolueen jäsenelle vakuut- suhteensa ita-Euroopas.sa, min tanut käsittävänsä kenraalin Ranskan ^^""^'^^^ luonnoUisesti odottaa kor-vausta enemmän kuin mita Marshall suuuiiitclman mukaan myörinetääii, ! • Täliän kohtaan tullessa bulles a l koi puhUii Italian siirtomaistiu .Tie- Helsinkl. —: (.S-SI — Neljä -vuotta työn alla ollut Suomen suurin kulva^ i telakka : on valmistunut Raumalla. ! Sulku- ym. laitteita kokeiltiin uuden- • vuodena'aHona j a ne toimivst moit- .teettoma.sti. Ensimmäinen .laiva..ote-- , taan telakalle tammikuun puolivälissä. Telakan on rakentanut Holmberg Oj-. j a sen omistaa Rauma-Raahc' oy.- tulevana herrana ja ettei hän tapaa vain yksinkertaista puolueen johtajaa. K u n nämä kaksi miestä tapasivat t o i sensa, n i i n DuUes kohteli häntä tulevana Ranskan Bonapartena. Kaikesta huolimatta tapaamisen alussa kenraali epäröi tuoda esille crfijehnaansa kunnes Dulles sanoi: "Minä tiedän, kenraali, että te ette päässeet sopimukseen Rooseveltin hallituksen ja New Deal joukon kanssa. Mutta aika Oli sitten muuttunut huomattavasti. Nykyinen hallitus j a kongressi katsovat maailman asioihin nyt toisella t a valla ja ne tietävät miten kunnioittaa .sellaista miestä k u i n te olette, j o ka voi pelastaa Ranskan ja lansi- Euroopan." • Tämän Jälkeen De. Gaulle tuli ys-tävällisemmäksl ja puhelinammaksi. Hän kehitteli teesiä, että sota Venäjän kanssa el ollut vam kiertämätön, mutta myös välttämätön ja etta se puhkeaa kahdesta viiteen vuoteen tästä eteenpäin. Venäjän voittamiseksi hänen mielestään, pitäisi lansl- Euroopan liittää yhteen taloudellisest i ja strategisesti. De Gaulle korosti .slUi, ; että han kannattaa Saksan jakamista, jonka ktiutta voitaisiin teollisesti voimakkain länsio.saSaksa.sta Inttää lansi- Euroopan kehyksiin.. Yhdysvallat, Suurbntannia j a Ranska voisivat t ä ten järjestää ja valvoa länsi-Saksaa, erikoisesti Ruhrin aluetta, karusamva-lisen tilanteen vaatimusten mukaisest i Sodan sattuessa RuhriUa voitaisiin tuottaa aseita ja muita .strategisesti tärkeitä tavaroita "lansi-Euroor pan .liittolaisille". Tämän, jälkeen kenraali uudelleen teki DuUeslllc selväksi, että. Ran!?kan diktaattorina hänestä pitäisi tulla Venäjää vastaan käytävän "kiertämättömän" .sodan a i kana armeijoiden- ylipäällikkö. Dulles vaati suoraan vakuutusta.De Gaullelta, etta hänen' hallituk.sensa kestää, "jos se saa Yhdysvaltain avol-täen De Gaulle unek.sivan. suurem^ m a s i a R a n s k a n m a a i l m a n - vcllasta, .iviin tämä amerikkalainen teki aloitteen viitaten, etta Ranskalle tultaisiin malidollisesll antamaan j o l takin Italian entisiä alueita Pohjois- Afrik;vs.sa, erikoisesti halutun Libyan. Tama saattai.siRan.skan alle alueen Casablancasta aina itaan ERvjitin r a jalle saakka. De Gaulle tu.skin .sai salatuksi hammasty.staan taman ehdotuksen johdosta ja lian sanoi, etta Itahan siirtomaiden antaminen Ranskalle on yksi liunen siiie gua nons <Jo-t. 1 ilman eO. : Dulles suora.sukaisesti selitti, etta hän ja monet louset valtiodepartmen-tin ja pre.sulcntli Trumaniii "neuvon-antujaf.' ovat valmiita, luovuttamaan Italian siirtomaat.myöhemmin, v l t a l i - a.ssa el ole De Gaullea", sanoi Dulle.s. "mutta De Gaullo vakavan hallituksen johdo.s.sa Ran-skassa, niin me emme ole luja.s.sa a.sema.s.sa vain lan.si- Euroopas-sa; m u t t a Välimeri on myös suojattu." Molemmat olivat .samaa mielinä Italiaan nähden, jonka he pitivät jonkinlaisena. "raslluk.scnn" talla hetkellä.. Neuvoteltuaan Dullcsm , - kan.s.sa kaksi tuntia; i i i i n heti .sen .jälkeen sanoi kenraali hänen hyvin läheiselle poiiittiselle ystävälleen: "Olen läydel-llse. sii tyytyväinen. Dulless on ensim. niäinen tapaamani nmenkkaltilnen, joka ynimartaa minua j a Ranskan probleemeja. Toivoisin hänen olevan valtiosihteerinä silloin kun minä pau- .sen valtaan." - .. - 7. Tama huomautus pii heti tiedol-teltu Yhdysvaltain . r a r i i s i n lähetystöön, joka puole.staan ilmbitti siitä viiltio-sihteen Mansljallille; Lonltto-seen. • • Siis "ennenkuin Dulle.s ehti esittämään Marshallille niporitlnan men avun. De Gaulle näytti hetken i nnivottelui.staan De Gaullen kan-.sa, loukatulta; .sitten hän äkkiä vakuutti DuUesille etta "seuraavalla kerralla" han ei luovu. "Kaksi vuotta.sitten", selitti De Gaulle, "kansa oli takanani, mutta vam tunnesyistä. Mutta talla kerralla se järjestetään alusta lahtien ja .sellaiseen a.semaan, etta sc voi käsitellä hätätilanteita Ja olla valmiin i puhdistamaan kaikki ; Moskovan NOa 503-42 Arv& Turtiainen :bi6issamme :^1iäri^inafef^ii; runoilijapersoonallisuus. osoittautuu ta.^a saan, joka sisältää päiväkirjan ir.uodos.sa '••a"'--''»'"^'."T^ j^^^ -kemuksia, erittäin tarkaksi havaimioitsijak.si J^^,';^^}^^ s.vnkka t<;delUsuus jota teos kuvaa - vankilan jurot, omalaatuiset ihmiset - on ,s>vallusen käsityksen valaisema, mikn antaa tc<.K..H arvon. Vapauden ja ihmi.syyden voimakkaana l^^^^f^f^J^^^ TIAINEN puhuu kielellä, joka on vapaa tee^^-^^-^^^^f^^^^Ji^.rieen^i! marttv-yTiudesta; hän .säill-ttää. ta§.^.km '.asti sosiaalisen penJslaatunÄa^- mi-hekkaan J^^';^.i;^^^\ totisen ehdottomuutensa - joka on '"anen ninonijaku'>um^^^ Siksi näitä rehellus<yi miehen paivak:rjanleht:a lunf-c mic.dlaan j.,^^^ miden sisällöstä ottaa omakseen paljon • • • • Tilatkaa joko kirjakaupasta^nmt lal pakhjkurJanuc asiamifhrmmt k-mitc. _^ -^r^-^^F" Vapaus Publishing Company Limited • ARVO TURTIAINEN, BOX 69 SUDBURY. ONT. orjuuteen minkä poistanusck.si m i l joonat poikamme j a tyttäremme v u o dattivat sydanverensä Hitlerin sota-rosvojen j a fasismin kukistamiseksi. Ihmisille: koetetaan nyt .niinkuin Hitlcrinkin valtaannoasun päivinä uskotella, että: kaikkeen pahaan on syynä .kommunismi;' K u n sc; saadaan, maailmasta, hävitetyksi, niin kaikki asiat lähtevät kävelemään oikeaa l a - , tua. Seiv hävittämisek.si Yhdysvaltain vdölläridemokratia" uhraa satumaisia summia. Samaan.ristiretkeen Wall Streetin juoksupojat Truman j a Marshall kuisiivat kaikkia maailman,taan.:- tumuksellisiä voimia: "Tulkaa mukaan -kaikkier. maiden pääomien o-mistajati lyökää yhteisvoimin:.maan-tasalle itäinen kommunismin. pe.?ä. Jos ette .sita tee,: on teldä.n. pääomien sijoituk.senne vaarassa: joka maassa joutua kansan käsiin; josta seurauk- .•iena on yleinen- hyvinvointi j a te itse joudutte: pois vallasta .ja saatte hyödyllisellä työllä -ruveta • itseänne elättämään." Tuoho'ri yhteiseen sotahuutoon ovat vastanneet Canadan- huuh-kaimet. Sitä samaa virttä .veisaavat Ran£kan..-..Itallan ja: useiden- muiden maiden mustat korpit. ;ollenEurop-, pa&samu.stien voimien johtajana .työväen hi nricllä ratsastava loordihallitus. -Sille liikkeelle antavat-.vähäistä apu-: aan tälläkin mantereella olevat suomalaiset oman onr.en-sa onkijat,. j o t ka oVat etupäässä kulkema.ssa, t y ö väenluokan .pettureina aBnitorvicnsa: avulla ja heitä on kuuluisa, fasisti Vaa.äan',Jaakfcoo täällä kädestä pitäen neuvomassa. Yhteistä tuo.ssa.pyhässä E6da.ssa näyttää ole van, sCi että jokaisen mään omat: epäkohdat; koetetaan -hämätä koettamalla u.sk-3tel!a naapu-nmaa, s.£a >allit3evan nurinkurisuus ja ktirjuus. Kärki aina o,<^^i*.taa kohti Nouvostolutt^ja, - Viimeisenä kauheana: propaganda. k:.-ij-myksena on ollut Neuvostoliiton ruplan vakiirvnuttaminen. Toden sanoen Neuyoistoliltgs&a on vieläkin ^U^aärivaliäh aikaisia lurjuksia, jotka ovat kemotelieet itselleen "ruplia y li oman tarpcer-sa. Hallitus tiesi sen ja ranakannan' muuttamisen' kautta, t e k i an-oitomaksi kulakkien rahaläjät. SamaUa siellä poistettiin sota-ajan tarvikkeiden säännöstely ja hinnat, alenivat huomattavasti. Taalla: slvi.sr tyneessä "demokraattisessa" maalimassa, samaan aikaan hinnat kipuavat yläpuolelle pilvien. T a a l l a koetetaan u.skotella nyt viattomalla naamalla kuinka Neuvostoliitto tekemillään yhteiskunnallisilla muutoksilla orjuuttaa Venäjän kansaa; koettaes- .saan järjestää niin* että jokainen kansalainen saa syödä. vat.san.sa täyteen halvemmilla liinnoilla. Sellainen järjestelmä pitäisi saada kukistetuksi keinolla millä hyvänsä', sillä se on omiaan kasvattamaan lisää, kommunisteja ympäri maailman. .Näyttää siltä, että taantumu-svoimai, ovat heittäneet k a i k k i voimansa ku-kiKiaak. seen jatukahduttaak.seen työväestön pyrkimyk.sen kohti parempaa, elämää. Ne koettavat kaikilla mahdollisilla keinoilla kuristaa hirttonuoraa työtätekevän luokan kaulan ympärille; Mutta .historiallinen '^^to.si-a. sla, on,, että sen nuoran toinen pää on- kiinnitetty raharuhtinaiden kurkkuun ja ennen pitkää työväenluokka "vihattujen kommunistien" johdolla heittää valla.sta sortajansa. Sc on jo. tapahtunut kuudennella; asalla maapalloa. Tänä vuonna .sc mahdollisesti tapahtuu. Kiinassa j a ,monis.samui:i-sa- maissa.: Sita- e i . voi tukahduttaa enempää yhdysvaltalainen dollari, kun Attleen tekopyhä työväen: halhr taskaan. .•:,A.sioidcn - nykyisellään. :Ollon:. k a i k kien todellisten työväen asiaa ajar Vien lehtienkin pitäisi- muuttaa :ohr jclmaan.sa njin,; että mahdolli.simman vähän puhuttaisiin länsimaisesta demokratiasta j a demokraattisista, h a l lituksista , m ikä. soda n aika na tuli l a va Haan muotiasiaksi; Sensi ja a n pi ta i - sj selväpiirteisesti koettaa o.soiltaa millä, keinoilla työväenluokka,^lavalliset ihmiset; saataisiin lyömään tuu- : marisa : yhteen ja • yhde.s.sä taistelemaan nälkää, j a sortoa vastaan. Sil-^ loin kuin enemmistö tavallisista i h misistä taistelee oman asiansa puoles- : t a , silloin vasta TYÖ, pääsee pikeuk-i-siinsa ja i työntekijöille koittaa täydellisen elämän päivät. : sOlkoon tämä alkavan vuoden ^fe^ör ohjelmamme! — 4x)£0jätiä. niin - valtiosilileen jo tie.si.- etta., kcn-raalr on-JO, "valinnut' Dullesln honcn "seuraajakseen". • Dc Gaulle: oli myö.s .sanonut Dullo- .sillc, että han ei uskonut otta,van.sa valisia kasiin.sa ennen - maaliskuuta ]9'}8 ja han mahdolli.sesti nlinlttaa iiyk.vhsen pääministeri. Scliumanln tärkeään hiinitasa.seniaan. .Samalla IJe Gaulle teki selväksi, etta han ei ula ulkoinini.stcri -IJidault!;! hallltuk- .seen.^a. — Ensimmäinen .sanomalehti Eng-lannis. sa oli "Public Intelligencc-'pc-i- ustettu V. 1G63. KODIN PIIRISTÄ li ^Torstaina, tanunik. 15 p.—'Hiursday, Jan. 15 Kuten sanottu, tek«vät tämän alan liikkeet mUJoonia dollareita voittoa, £iiune itfkaJU luKk^ttaa näiden Uik-keiden tuloihin; mUä se voisi saattaa lukijat bjijpäamään täfpaitiammee-seen. Kohtalokas tar-pättiammeeseen putoaminen Monta vuolta sitten putosi muuan rFiiskaluinrn telakkatyöläinen Pferrc Lcbon erääjla etelä-Ranskan laivastoasemalla tarpättiammeeseen. Hänen työtoverinsa pelastivat hltnen hukkumasta tuohon kirpeään nesteeseen, vrtlvat hänet kuivalle maalle j a ripustivat hänen vaatteensa, kuivamaan Vällniorcn auringonpaisteeseen. K u n Pierre .sitten herasi seikkailun- .sa Hiheutliimasta uupumuksesta ja ruiicsi keräilemään vaatteitaan, huomasi hän iluneckseon ennen tärpätti-astiaan putoamistaan niin likaisten VhHtteittensa olevan kuin upluusia ja aivan puhtaita. Pierre oli luonteeltaan käytännöllinen mies. Hän ajatteli, että korkeimman kohtalon sormi (tai peukalo) o li viskannut hänet tärpättlammec.sccn vissillä tarkoituksella. . ^ :• Samana Iltana hän marssitti koko ; perheensä., kahdeksan henkeä, tuon tarpattiammcen luo likaisissa vaat-tels. suan; j a työnsi heidät toinen toisensa Jälkeen tärpättiin Ja katso, h c i i dun vaatteensa puhdistuivat auringonpaisteessa kum uusiksi! Ennen pitkää havaitsi joku henkilö Pierren kokemuksilla olevan kaupallista arvou ja hau rupesi puhdistamaan vaatteita kastamalla niitä, tärpättiin. Han el sentään viskannut a.<;iakkuitaHn ammeeseen, vaan riisutti heiltä vaatteet pois ja hoiteli niitä tärpätillä ja auringonpaisteella. Kulvapuhdistu.s oli .alkanut. . Dry Cleanlng oh keksitty! ; Juttumme on ehku ranskalaisen mlellkuvltuk.sen keksimä; mutta tosiasia on, etta kulvapuhdistus on aika nut Ranskassa ja jas Pierreitä on rilstetiy keksinnön kunnia, on .se hyv i n epäkohteliaasti tehty muuten koh tellalksi.tunnetuilta ranskalaisilta. - Teollisuudeksi kehittyi tämä vaatteiden puhdistu.sa la Ranskassa jo 18. vuo.sisadalla. Sitä ennen oU jo s i l k k i - ; villa-: j a puuvillakankaita puhdistettu vedellä j a saippualla, mutta nyt voitiin pukuja- puhdistaa eräänlaisella tärpätin sivutuotteella. Tätä kek.slntoa .säilytettiin salal-siiutena asianomaisten puhdistajien pajoi'^.sa. Onnelliset salaisuuden tuntijat .suojelivat tietoaan kuin niu.sta- .sukkuinen sulttaani haareminsa kaunotarta. Naita tärpättlmlchlä pidett i i n sinä aikana puoliksi noitina; Ja vähitellen sjTityi puhdlstu.slllkkcitä kaikkialla Ranska.ssä ja lopulta keh i t t y i Pierre Lebonln keksinnöstä suur i teollisuus, johon yhdistyi kaikenlaisten vaatteiden puhdistus ja ;jota vOTtcn alettiin valml.staa kalkcnlair .sia k o n e i t a k i n .• Dry Cleanlng purjehti tietysti rans. kaljjisten .siirtolaisten V mukana Amerikkaa n .slirtoluisvlranomalHten sitä estämättä ja se-fjn kehlttynja siksi, mit^ä .se on tänä päivänä, valtavaksi Dry Cleanlng-blKneksek-sl. Jolla tchr daan mllJcKuua doIlHrcHa vuosittain Ja jonkn avulla miljoonat Ihmtect saavat, likaiset ryy.synsä puhtaina käytct-tavAkseen. : Pierre Lfibonin kuvan pitäisi olla jf)kai.s«;n hyvinJioldeUjn vaatteiden puhdlstufifIrman pääkonttorin .seinällä sen miehen muistoksi* joka i ä r p a l t l - ammecseen pudottuaan toi. maailmalle ja. .sen likaisille Ihmisille suuren helpotuk-sen keksinnöllään; 5 .keskikokoisia ohuiksi viipaleiksi kikeltyä p ^ n aa 2 ruokalusikallista voitu 1 teelusikallinen suolaa 1/8 teelusikallista pippuria 2 ruokalusikallista sltruunameliua. Järjestä kerroksittain perimä viipaleet lämpimän pitävään kvartin vetoi-; seenkassariln. Ripottele jokaisen kerroksen. väliin volnakäreita. maastelta ja lemonin mehua. Paista uunissa 300 asteen kuumuudessa pehmeiksi, cli noin tunnin ajan. "PUNAFtANELLIPERUNOITA" 6 keskikokoista i)ertuiaa 3 keskikokoista kMJsaä punajuurta ' i kuppia voita teelusikallista suolaa • 1/8 teelusikallista pippuria . . Muhenna penmat Ja punajuuret yhdessä Ja lisä a voi Ja mausteet. n-kupillista cinitta kermaa 2 ruokalusikolUsta votta : teelusikallinen sipulin mebua : > - teelusikallista suolaa teelusUuillista pippuria 3 kupillista paloiteltua k)'psaa perunaa hiononnctlua. persiljaa ^ Sekotta kerma, voi. sipulin mebu. j suola ja pippuri perunoitten kanssa. 1 Pane kansi päälle j a anna hautua vie» I nolla tulella 20 tai 30 minuuttia tai kunnes seos on hiukan sakonut; häm-meiuia silloin tällöin. Ripottele pääU; le persilja Ja tarjoa. Tuure Koskeia kuollut Torontossa Tor«>nt(K— Tuure Koskela,, lukui-ällle. suouiulaisillc tunnettu toronto* lainen kuoli täällä Joulukuun 26 p:tiä .«^ydänhnlvaukseen. Vainaja saapui juuri joulun edellä tannc. työskenneltyään motsäkampällä. Koskela ull Vapauden tilaaja ja otti OvSau aikoinaan työväenliikkeen toi» mintannkln. Häntä Jäivät suremaan vaimo Ja tytär. ^^pyydäinmc lausua iHlpiltiymälhM kaikille niille tovereille ja tuttavillef jotka lavalla tai toisella auttoivat teluläkseenm^ lumme Torontossa mitä rattoisammaksi: • Tervehtien, HELEN JA GEORGE WACKLIN . _ Mount Airy Hotel Ivy Lea, Ontario , ^ ; >••••••• ••••••••••••••••«• • • • ••••••••••••••••••••••••• •••••jc^^S I KIITOS I Hjilu;m lau.sua sy(tainelli.set.kiitok.set teille ystävät .silta tohtyllä- :\; t.vk.se.sta, jonka jarjesliUe minulle uuteen kotiin muuton.jolidasta. I , Klitas silta, rahalahjasta, j o n k a s a i n vastaanottaa ja kauniista I kahvijKjydasta; Kutos pa.sl<jrl E. .S- HJeltUlc laulu.sta j a puheesta i ja hqrnman alkuunpanijoine Anni L«t,valallc ja A i n i . Huhtalalle. I .. Kiitos mvos tarjoilijoille )u kalkille i i l i l l e , jotka olivat ottaneet osaa, I vaan eivat voineet saapua. I Teitä kaikkia kiittäen, I SANNA LAINE K i r k l a nd Lake. Ontario Tammikuun 4 p:nä 1848 VIMUMIMHItlMUIMMIIMIIiniinMrtllllMMItlHlf.UltM(ll1l1WI»MIM(llMIHntllMHIMl((<HM<fl<lfl»tirtllHrHnfHIMmlfHMiMimmnlMfHHItmMfnMMnnUI^ Surulla ilmoitamme; että raka.s;äitimme-. :, MARIA MATILDA JUTILA kuoli kotonaan Bcavcrl>akeila heinäkuun p:nä 1947 Ja haud^tttUn heinäkuun 30 p:nä-.SudbuiynPa.rk:l.awn hautausmaahan. Aiti »li syntynyt Suom»«sa Isolla joella \V.L. tammikuun 15 p:pä 1871. Lähinnä suremaan jai kak.si.t\-tartä,.nirs; Lempi Korpela ja/mr». Ida Korpela jjekä yksi poika Victor, ' HUjijii kiinit Imkuf, vaicol, hiljaa iylau rmikrii. Muut il i i i i u c iitiis' on rauha, iniisäjoppui tuskasi. —- L.\;',sET, KIITOS Täten kntdimne teita kaikkia, jotka saavuitte saalUmaaii äitiämme vijmeiheeii lepo<jrj.sa. Kiitos k a n u j i l l c . Kiitos kauniista kukkalaitteista ja seppeleistä, joilla koristitte äjtinane liaudan: Kiitos pastori Pikkusaarelle j a toimittaja U.. Mäkelälle mleliihpalnuvista puheista. - Kiitos mrs; Victor Salolle Copper Cliffistä kahvltarjoilusUi, joiika hän järjestl^ k^ OMAISET Suurta 30'Vuotishääpäiväjtthlaa vietettiin HR. JA. MRS. - OSKARI LEHDOLLE jonka johdosta me allamainitut sukulaiset ja ystävät toivotamme heille edelleenkin parhainta onnea ja menestystä ' Siis.jos on myrskyä — tai tyyntä f, olkaa onnelliset iiii\'\ kulkiessanne tietä jäljet im lä elon iihiitpain! Älköön kumpikaan haaksirikkoon hukkuko elon matkalla,, vaan pääskää kampikin kotirannan iki rauhan satamaan. Eli.s Leino, poika Helien. Lsiurl. Sylvi ja Erik Partanen Huoma Ja Aug. Partanen- Martta ja. Väinö Paananen .Enni ja Henry, Anderson Irja ja Vik Karl Ella, Sbri Ja Jallu Pohjola Aanic; Martta ja .Jack Oksanen ; Mr. Ja mrs. Si Scyjn - Kaisa Ja Ko.stl Ida Ja VIII Rajala Sylvia j a V i l i Mikkola Lyyli Ja Kalle Myllylä Kaisa Ja Paavo Kaario : E l l i Ja JuKsl Kivimäki Sirkka ja Eddie Lloyd :Beriuce Ja WiJliam Haanpää . A i r i , Paavo j a La.v>fc Vlll}t,saIo Sirkka ja Edv.ard Blomquist. Eva, Boby Ja Aug. Alma Ja E. Aittola Maija ja N. Latvala 01<!a Jokinen H, Laakso Hilkka j a Tomi Jokinen Vieno Ja Reino Kamiakko Ida ja Kalle Rytkönen Helmj ja. Reino Saarinen Meeri j a :T. Korhonen Hilda ja Juho Koponen Kaisa ja Paavo Mäkinen Mr. ja mrs. Rajala Selma Wall E l l i ja J Mäki perheineen Ruonan perhe Mr. ja mrs. Vitals Eis-sl, K a t r i j a M. Jalonen Anja, Aune j a U. Sorvali : Toronossa joulukuun 10 p:nä l^tl ,r — _^ KIITOS .: •" "rSydamelliset kiit^^kset sUtä-suuresta yllätyLscstäj ktui' yllätitte meidät 30r>njotlsliääpaivanamme; • Kiitos hyvistä .syomisi.sta.JuoniJslsta Ja ,'irvokkaasta lahjasta.^^^^^~^i- K i l f f f i Sylville, Erkille, Ellalle, Siirille, Jallulle j a pikku' Hellcmlle sMtä:ikauiubia kukkapuketi.st{i, f»^^ : kille illan eniämiille; jotka vaivojaan SHastainättdhäärä-?: slvät: koko i l l a n . Myöskin klltas niille,, j o t k a ottivat osaa: lahjaan, vaikka eivät voineet saapua tilaisuuteen, Olemme, kunnioituksella muistava tämän arvokkaan t i - i i: laiauudcn koko elämämme ajan. ANNI JA OSKARI LEHTO 302 M A K N I N G AVE. TORONTO, ONT- 1M im '•ML 1 m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 15, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-01-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480115 |
Description
Title | 1948-01-15-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
spaiiajahkielisclle:!^
;äh' hejtetiiiis j
panjaisa; .ielb:iet3
i n ; j a :jieijäji';h
kssaari-ja rie ..saiv;
iu2n kuin^ jätt&id:
joka oli.seufaams
tiden ahtifasis^in
stLset;/vallanpitäjä
ätlijssä pidety:r^aa^
iyälisen lakimiestä!
män, pj^nnön. saai
-stajaiisa ^ oikeudeni*
lakimi esten j oakai,
unnettu brittiläinel
ntin,-jäsen' ja huc.'
^risleii' puolustaja d
rihettu: ämerikkäla;]
mies Paul. ©'D-.vye:]
i tunnetut jä-vaikt:|
ilöt lähettivät vasts
on hällitukselle,,i,eh|
riuehet, -teloitettiij
Calveriey Ja lukujl
parlaTnentiri: jä':enej
listeri Bevirdlle .säbj
Tjeitä/' •yäatien' Brij
1 sekaantumaan juti
naineen • säaTOttanttj
Priestley j a . l i 3jJ
iston professoria yh|
itiliikkeeseen.
1 ilmoitti Belgian iill
c, että hänen.maaiisj
liitt.isesta tolminnasi
ijalaiset. T^ikhölnl
K^miiutä. hmjmBt!
isen .elämän: miestil
Espanjan koiisulaat.
\nElJ ON SAATAVANA SU RT A SiOSIOTi
SAAMTTA ESIKOISTEOSTA . . .
J^UEONPGUIKSSSÄE N
Kirj. AILI' T E R Ä V Ä I N EN
Urho Sttomiien
vtmakiMt
'-Tämä kertomus on valoisilta, onnellisiltä koulu- ia
nuoruusvuosilta, maailmasta, jonka kerran tunsin. Saadakseni
sen maailman ja ajan jälleen tuntumaan todelliselta
olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus-vuosiltani
muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat
I voineet tapahtua.".
Nain sanoo tukija kirjansa alussa. Täniä teos un todella mielen-k^
jntomen tuttavuus. kaiklUe kaunokirjallista lukemista: harrasta-
• • « • • « • « « • « • • • • • • • « • • • • • • • • ai
. 235 SIVUA
• • • • • • • • • • • • • t a a , a a, aaaaaaa^vvaaaaat' . =
Taaskin vieraiJi
dessamme. vteden
parhajninusta ja
miehuuden iässä
kuolema keskuu-uhnnaan
yhden
juun parhaassa
ollessaan. Urho
UIVIA $1.50
Suomineu kuoli tapaturnxajsella kuo-
Itmalla pudoten korkean puupmoh
paalta s:Uä ikävällä seurauksella, että
niskaluunsa murtui ja selkayumensä
vioittui. Hanei vietim kiireesti St.
Josephin sairaalaan Port Arthunssa.
jossa kuitenkin kuolema katkaisi ha-
_neu elonsa langan.
. Urho Suominen tunnettiin paikkakunnalla
siivoksi, ja erikoisen ahke--
raksi työmieheksi,» joka ei säästänyt
voimiaan vaan vä.?>'maitomänä uurasti
j a työskenteli, elikä toivossa jos.:
kus ottaa hyvääkin aikaa j a nauttia
elymastä muullakin tavalla kuin raskaan
työn raadannalla. Kohtalo k u i.
tenkm määräsi toisin, tuli tunna ja
vei uhrinaan kaikkien paljon pitamaiv
tyolaistoverin. .
Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme täi ostakaa-
. . asiamtchiltämmc:
sc
Vapaus Publishing Company Limited ]
Box 89 Sudbury, Ontario |
fclllllllllllilllllinillllllllll lllllllllll!llli!llllllll!lllllllllll!IUtl!l!lilllilll!lllillill||l!lll|liilillll||||in ilodenvaihteen mietteitä
ma Rossi, •Italiaiidfr
aisten -unio;!- presj.
i • Gervolinp,; Italii
ittisen naisten jär-
, •yetosivat;^ •.Vatikaa-i
t paavin ryhtymäi
laiden. yiiäieil_ espaD-j
Istln tuomitsemista]
anm toimenpitcLSUB
tunnettu runoilija
lel ja.lukuisat kato-
[taan
ibor Progressive puo?
maakuntakomitea on
snyydestään. Henri
ste Duben ja Emery
evastaisen työn takia;
ta .antamassaan lau-itea
selittää, etta e-ovat
. muodostaneet
ryhmän j a kieltayty!.
a •; sita ' varoituksista
hma.on ollut yhtej-'
ten hajoittajien seka
fiden -Fournierin' ja
sav
;taa oluen
hreiberissä
Ont. — CPR:n lam^
ja sanoi .taalla pide-quor
Control Boardm
lon. vastustavan oluen
iien m y ö n t ä m i s tä
elleille koska annis-nyöntaminen
saattaisi
Itien tehokkaan .toi-ber
on rautatiekeskus, J8 " "
om 135 mailla Uaän ^'^«varoidcn joukossa esittävät pää-c
viime vuosien aikana
i l a . . Vume. syksynä
nestyksessa . paaitivat
i. -oluen - .anniskelun
irt Arthur, r - Vuosi 1947 on sitr-,
t historian lehdille, shtä on ih-lle
vain muistot jalella; sen mu-t
ketä mitenkin on .onnistanut,
meri tekee tavalla tai toisella
ipäätöksen niin taloudellisesti kuin
;isestikln. Allekirjoittanutkin te-aloudellisen
tilipäätöksen, •• joka
aikaa tuskin muuta kuin yhden.
n i i n . P i s t i n katem taskuun, löysin,
löysinkin yhden sejitin ylijaa-viime
vuodelta.: Henkisten sääs-kanssa
taitaa olla samoin.^Ot-^
huomioon koko työtätekevän
an täällä läntisen sivistyksen "de-raattisessa''.
maailmassa jokaisen'
lön'- voitto- j a tappiotili osoittaa
senttiä voittoa, mutta tappiota,
rutkasti, että sitä maksaessa me-monen
sukupolven aika jos ei
estykseen tule muutosta, v
aikka emme ottaisikaan "huomi-niitä
kymmeniä biljoonia, dollä-
'. mitkä ovat kuluneen vuoden
na kansan hankkimina varoina
evoittoina . painuneet •konnaiir
aholveihin, vaan syventykäämme
ittelemaan Marshallin "ja Tru-
;nin ohjelmaan mikä ori j o saanut
dysvaltain kongressin siunauksen,
yksistään on . sellainen homma
ä kytkee •min itämän ma n tcreen
n .Euroopankin kansat• .sukupolvi-'
ajaksi kulkemaan. dollandemoT
tiantalutasnuorassa.. Tuskin työ-ten
joukossa löytynee yhtään seita
idioottia jc'ta. luulee rikkaitten
aavan yhtään senttiä.siihen avus-hommaan,
tai että rikkailla olisi
iämen asianaan avustaa Euroopan
kaisiä ihmisiä. E i .tarvil.se oitaa'
omioon muuta kuin avustuksen an-iiiscnperu.
sehdon,.silla se jo niita
keimmin loukkaa kansojen , itsc-laräamisoikeutta.
Jokaisen maau.
:a tuota avustusta .haluaa, pitää
tatahallituksensaTrumannm mdä-rksien
mukaisck.";!.- Se.on,.ajaa pois
kki työläisten, asialle..suosiolliset
iilöt ja. sen jälkeen ottaa ivastaan
a ;]ajia avustusta mitä isännät navat
-hyväksi antaa. Noiden .avus-i
meille elintärkeistä
1 alituinen tarvikkei-
:ohoaminen. Yleisesti
i on, etta kohta vaha-
;ten on lopetettava
;i,tahdo jaksaa aiisai-.-^
i l j o n , etta saisi kun-
Hallitusta on vaa-jotain,
hintojen py-autta
hinnat näkyvät
i n -kovalla: vauhdilla,
llitusherrat eivät: saa|
mni.
ahanastisten • t oimen-a
— mitka ovat taysm
— erole pienimmaUa-des:
yritettykään rat-.
iymysta.,: • Ainoa,: nutä.
aelta odottaa, on ehka
ettaminen tutkimaan
, hmtoihm, toisen^ ka-.
!ttamista tutkimaan,
lintoja tutkimaanase-i
on muGdostettut=^:ol-lonin
tutkima'an, onko
ni perustuslaillinen. js
•Mutta . tällavälin- voi-
. taas: toinen: rekon"
sa. Yksi on jo_saavu-•
ja kaikkien, joita: tarujen
korotus koskee r-j
a hallituksen mini5-:
1 : T - toiminta: vain voi.
j e n nousun; - Sen.estä-, .
m järjestynyttä; paat..
okasta voimaa. Suä
, kun hampaiden, nau--
kysymyksessä. Tuke-a
liikkeitä,-Jotka täh-
1 ralhaalla pitämiseen.,,
— Waldemar.
a pommittajat, tykit ynnä muut
a-ascct. Sellaiset kuin ruokatar-
Kkcct ovat .«;i\rua.sia. - Sotavälineet.:
at. pääa.-^ia,minkä avulla mr.. Tru-
11 laskelmoi hävittävänsä kommu-
>min j a koettaasuojataWall.,Streo-paäomasijoituksia
eri maissa, l u kea
ja auttaa kaikkien maiden fasis-tiisia
voimia pääsemään määräävään
valtaan ja sen kautta kehittää .sotaa
Neuvostoliittoa ja. jokaisen, maan valveutunutta
työväenluokkaa • vastaan.
Tuohon Marshallin ohjelmaan on jo
Canadankiiv hallitus kytketty rauta-kahleilla.
Hallitus on jo säätänyt k a i -
kenlai.sia: tuonti-, ja vientirajotuksia.
muka kaikki pääasiassa kohdistuvat
raatajarahvaan elintason alentami-
.seen.
^,Vuosi.' 1947 : oli päaomansijoittajien
kultainen vuosi. Voitto-osingot-kohosivat
tavallisen ihmisen laskutaidon
yläpuolelle, n i i n korkealle, että melkein
jokaisen suuryhtymän on pitänyt
jakaa osakkeenomistajilleen jopa kolmekin
osaketta yhtä osaketta.kohden
joululahjaksi ja sen avulla on koetettu
tilikirjoissa esiintyvät- • numerot
saada näyttämään osapuilleen, suhteellisilta.
Pari esimerkkiä on hyvin
valaisevia ..osoittamaan mitä Cana-dassakin
vuosi 1948 tulee tarjoamaan
maan väestölle. :•: •
Canadan lihanpakkaamoyhtiöt tekivät
.yhdellä• ainoalla.lihan hinnan
korotuksella noin 10. miljoonaa dollaria
ylimääräistä.:voittoa. Sen jälkeen
on:tapahtunut .uusia korotuksia,
kohta pitää- jo .kai. paunakaupalla
antaa lihasta rahaksi kutsuttua:tayä^
ra vastineeksi .Lihanpakkaamotyöläi-:,
set koettivat- saada jonkun pennin
palkankorotusta, .viedäkseen clä-inään.
sä eteenpäin, multa m.eidan demokraattinen
hallituksemme •ri.ensi
yhtiöiden avuksi -ja "lain" avulla "pakotti
työläiset alistumaan työnantajien-
ehtoihin. Nun etta vuosi 1948 tu-.
lee öleinaanv viihanpakkausyhuöillc
vieläkin:antoisampi vuo.si.ja työntekijöille
sc mcrkiLsec viikkokaupalla h-hattomia
päiviä.
• Uuden: vuoden lahjaksi Ontarion
metsäparöönit lopettivat melkein kokonaan
papcnpuuicn katkaisun, joka
ine'rkitsi kymmenientuhansien kat-.
käisijaih. nälkätaipaleelle'lähettamis-
•tä: Samaan aikaan- on: havaUtavi.$.sa
muillakin teoUisuu-saloilla: työn vä-heriemi.
stä.- joten yleinen työttömyys
jo' irvistelee nurkan .takana, j a . työt-tomvTÖPn
vastapainoksi naytta.a e-dcllecnkin
: cliinarpciden hinta ,säännöllisesti
nou^Tvan. Kaikki merkit
viittaavat siihen, etta nyf alkanut
vuosi tulee olemaan taistelujen vuosi,
tai ede-.sa on ali.-^tuminen samaan
: hurissa jouluaattona toveri joukon ja
• hänen sisarensa . j a serkkunsa seka
sisarensa miehen saattamana. Urhol-
Ma tiedetaan myöskin olevan Suomessa
; veljiä, ja multakin, omaisia. • jotka
mahdollisesti ovat saaneet Urholta
I monia paketteja täältä Canadasta,
imutta joiden tulo nyt äkkiä lakkasi.
' • . K a u n i i l l a kukkalaitteilla : koristet-.
tiin paljon pidetyn toverin hautakumpu
ja monen silmässä kiilsi kirkas
kyynel, kun täytyi niin, akkiä erota
monivuotisesta hyvästä toverista.
Mutta kuolema ei sääli, se ottaa uh-
: riiisa yhden toisensa jälkeen silla se
•on elaman j a kuoleman väjäamätön
.i loki, jota kukaan ei voi väistää.
I • Lepää rauhassa kalhs ja paljon p i -
' detty toverimme. Säilytämme muis-
I tosi mielessämme kulkiessamme täällä
j elämän, karulla tiellä. Keveät: mullat
hautakumpusi peittäköön! Toverit:
USA:n taholta harjoitetaan
mielipidevainoa
Kbpenbamina. .— (ALN) — T ri
Sven Möller Knstensen, tunnettu
tanskalainen tiedemies ja kirjallisuus,
arvostelija, joka viime toukokuussa
sai Tanskan-Amerikan rahaston palkinnon,
on aikonut vierailla Yhdysvalloissa,
mutta häneltä on Yhdysvaltain
taholta kielletty viusumi. Amerikkalaisten,
viranomaisten taholta. ei
esitetty syyia.viisumin kieltoon, mutta
sen uskotaan johtuvan siitä, että
t n Knstensen. on. Tanskan kommunistipuolueen.
jäsen.
Palkinto annettiin hänelle siinä
ipielessa, että hänellä olisi tilaisuus
jatkaa Amerikan kirjallisuuden t u t k i,
mistä.. Hän on Tanskassa "esiintynyt
radiossa ja luennoinut Amerikan k i r jallisuudesta
ja hän bn tehnyt Amerikan
kirjallisuutta tunnetuksi-kääntämällä;
.•'tan.-ikankielcllc useamman
amerikkalaisen kirjan., • :°: ;
Mes ji Ife 0iiille SHURBittdeiiiassa
uoNa sito NemosloliHtoa va^n
Kirj. JlrtianiieS Ste^l 'aslamiduf DU1U> !^niu\. etta Vh-
. ParilsL — Vain %'iiö Jiienkilöä oli dysvallat on valmusautaniaan :p.^lJon
läsnä erittäin salaisessa kokouksessa,) er.fnmiaji apua vakavalle ja lujalle EN»
kun ken. Charles De Gaulle vaati jyr-' Gaullen hallitukselle kuin hyv»a tar-
käsU John Foster Dullesilta. että lm- ! koiitavalle, mut:a heikolle
uet tunntistettaisim el vam Ranskan
tule\-an diktatuurihallituk&en johtajaksi,
vaan m>-ös liittolaisten joukkojen
ylipäälliköksi tulevassa •kiertämättömässä"
sodassa Neuvostoliittoa
vastaan; että Pöbjois-Afrikassa olevat
entiset Italian ^siirtomaat, erikoisesti
iJbya. aimetaan Ranskalle, etta
USA heti varustaa 40 di>isionaa sotaväkeä
viimeistä mallia ole\illa lentokoneilla
ja: tankeilla. Nama neljäkymmentä
divlsionaa tulisivat olemaa
n hyökkäysarmeijan sydämenä.
neljännel.
l-» tasavallalle". He Gaullo hymyillen
sanor. " A m e r i k a n saiiomalehdistö
tulee antamaan m i n u l l e inunta nimi-:
tysta ja vnrmaunkaan nvat pidä k a i kista
niistä toimenpiteistä, joihin r y h dyn
Riinskan ylös nostamiseksi —r
muttii luiden on pian linuuistetiava.
etta in:nun hallitukseni (Hi voimakas
ja joka tietaa miten pita.t valtansa."
Dc Gaulle vakuutti DullcsiUe..että
hänen hHlhtuk.-^en.sa tuli o rikkomaan
täydellisesiivalm.sji V e i i i i j a i i ja toisten:
UH-Euroopan maiden kan.ssa ja
De Gaulle suostui U{)aamaan Aine- \ ^"°P^"^ ystävyydestään niulen kan.ssa
n k a n edustajan Dullesln vasta sitten i >-^»«« »»-^-"^ kulttuuri- ja talou-kun
Viimeksimainittu oli eräaUc De .sopimuksista. K u n se uhraa
Gaullen puolueen jäsenelle vakuut- suhteensa ita-Euroopas.sa, min
tanut käsittävänsä kenraalin Ranskan ^^""^'^^^ luonnoUisesti odottaa kor-vausta
enemmän kuin mita Marshall
suuuiiitclman mukaan myörinetääii,
! • Täliän kohtaan tullessa bulles a l koi
puhUii Italian siirtomaistiu .Tie-
Helsinkl. —: (.S-SI — Neljä -vuotta
työn alla ollut Suomen suurin kulva^
i telakka : on valmistunut Raumalla.
! Sulku- ym. laitteita kokeiltiin uuden-
• vuodena'aHona j a ne toimivst moit-
.teettoma.sti. Ensimmäinen .laiva..ote--
, taan telakalle tammikuun puolivälissä.
Telakan on rakentanut Holmberg
Oj-. j a sen omistaa Rauma-Raahc'
oy.-
tulevana herrana ja ettei hän tapaa
vain yksinkertaista puolueen johtajaa.
K u n nämä kaksi miestä tapasivat t o i sensa,
n i i n DuUes kohteli häntä tulevana
Ranskan Bonapartena. Kaikesta
huolimatta tapaamisen alussa kenraali
epäröi tuoda esille crfijehnaansa
kunnes Dulles sanoi: "Minä tiedän,
kenraali, että te ette päässeet sopimukseen
Rooseveltin hallituksen ja
New Deal joukon kanssa. Mutta aika
Oli sitten muuttunut huomattavasti.
Nykyinen hallitus j a kongressi katsovat
maailman asioihin nyt toisella t a valla
ja ne tietävät miten kunnioittaa
.sellaista miestä k u i n te olette, j o ka
voi pelastaa Ranskan ja lansi-
Euroopan." •
Tämän Jälkeen De. Gaulle tuli ys-tävällisemmäksl
ja puhelinammaksi.
Hän kehitteli teesiä, että sota Venäjän
kanssa el ollut vam kiertämätön,
mutta myös välttämätön ja etta se
puhkeaa kahdesta viiteen vuoteen
tästä eteenpäin. Venäjän voittamiseksi
hänen mielestään, pitäisi lansl-
Euroopan liittää yhteen taloudellisest
i ja strategisesti.
De Gaulle korosti .slUi, ; että han
kannattaa Saksan jakamista, jonka
ktiutta voitaisiin teollisesti voimakkain
länsio.saSaksa.sta Inttää lansi-
Euroopan kehyksiin.. Yhdysvallat,
Suurbntannia j a Ranska voisivat t ä ten
järjestää ja valvoa länsi-Saksaa,
erikoisesti Ruhrin aluetta, karusamva-lisen
tilanteen vaatimusten mukaisest
i Sodan sattuessa RuhriUa voitaisiin
tuottaa aseita ja muita .strategisesti
tärkeitä tavaroita "lansi-Euroor
pan .liittolaisille". Tämän, jälkeen
kenraali uudelleen teki DuUeslllc selväksi,
että. Ran!?kan diktaattorina hänestä
pitäisi tulla Venäjää vastaan
käytävän "kiertämättömän" .sodan a i kana
armeijoiden- ylipäällikkö.
Dulles vaati suoraan vakuutusta.De
Gaullelta, etta hänen' hallituk.sensa
kestää, "jos se saa Yhdysvaltain avol-täen
De Gaulle unek.sivan. suurem^
m a s i a R a n s k a n m a a i l m a n -
vcllasta, .iviin tämä amerikkalainen
teki aloitteen viitaten, etta Ranskalle
tultaisiin malidollisesll antamaan j o l takin
Italian entisiä alueita Pohjois-
Afrik;vs.sa, erikoisesti halutun Libyan.
Tama saattai.siRan.skan alle alueen
Casablancasta aina itaan ERvjitin r a jalle
saakka. De Gaulle tu.skin .sai salatuksi
hammasty.staan taman ehdotuksen
johdosta ja lian sanoi, etta
Itahan siirtomaiden antaminen Ranskalle
on yksi liunen siiie gua nons |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-15-03