Vapaus, October 18, 1921

              VAPAUS
Canadan suonialaisen työväestön
gänenkannattaja, ilmestyy Sudbn-
^«yssa, Ont., joVa tiistai, torstai ja
lasantai.
H.PUKO, J-^. SLUP, .
Vastaava toimittaja. Toinutussihteen
VAPAUS
(Libertj) ,
The only organ of Finniah Work.
« 8 in Canada- Pubhshed j n Snd-
S^! Ont., every Tuesday, Thureday
and Satorday, _ ' • ;.
"^ÄdvcrtiBine" rates 50c p«r cql.
teet SSftnuni charge for Binpe
SsertionTBc. Di^ount on^ stand ng^
edvertisement. The Vapaus la the
best advertiBing medmm among the
Pinnifih People in Canada.
DmotOBhfnta 50c. palstotuumlta.
— JShi hinta kertaamotnkfleBta 75c.
to^rsyista 6öc koitekin ^«M^ih "
iTjoiste li ole Bopimurta, tule.
J^n seurato ?nukara.
TILAUSHINNAT:
Jofllo on *^^|2^go^L— ' ^
V a i i i i d ^ t t o r i j^a t«j«itj« ^
beity^ BnUdingi Ume St, t^w^
t Iin 1038, Bot'69, Sudbur^_On|
-Postioflote:
JereoÄlsella nImeUä.
;j..V* KANNASTO, liikkeenholteja^
h,g}Btered at the Post Offk^^^^
mSt, Ottawa, aa Becond clasa
mmx.
Eikö vieläkään löydetä
(••
THvkylnonV to mallmaa. rasittava
paniikw!:.J9k«'<'« 8U0wnaiBm
uksena - ÄBpltalia^^?"
jiurinkurisuuaestaraeA' kfilpaamatto,
itiuttdeBta Ja^mlelettflmyydeBtH, pl-
' töl9l koUthlen; maitten työv&^nlvoK-.
JfölalBllle kyetä öBottimaanVetta jo­tain
olisi tehtävä, että järjestelmän
"TnUuSaminen olisi tarpeellinen, Jopa
' xälttäraätSinkIn, , Eikö juuri täUä
hetkellä', jolloin työväenluokkalaiset
sortuvat suunnattoman jtyöttömyyden
aiheuttaman puutteen, kouristamina,
Iran, heilfä'puUtai^''i'eipääf vaatteita
ja JBHojaa'puftWa'ttakaan muista vält-
-..ta "kapitelistinen jar.
^^t-^eljgtty^^ja "siis val«iiä'hävitettä-
'väk'si. Valitettavasti emnjf, ole jvielä
siinä'ästii vaan oh'l;yi(iyjaiijluökkalai?r
ien kasvattamiseen uHrättava aikaa,
ener^aa ja varoja mittaamattomiin.
Sensijaan, että työläiset järjestyi­sivät
ja siten jyhtyisivät järjestötoi­minnan
avnDa itseään kehittämään
ja kasvattamaan, tuntemaan ybtei&-
kunnallisia kysymyksiä, ollaan suo»
rastaan välinpitämättömiä ympäril­lämme
tapahtuville ja kapitalistisen
järjestelmän mädannäisyydesta joh
tuneiHe, työläistä itseään suoranai­sesti
kohtaaville tapauksille. Usko­taan,
että kunhan tässä vain jotenkin
päästään pahimman yli, niin kyllä se
aika paranee, eikä tässä yhteydessä
oteta ollenkaan haonnoon että sama
tilanne tulee vissien aikojen kulues­sa
taaskin uantrtamaaa. Onhan ka
pitalistinen järjestelmä juuri sellai
nen, että aikoja, joHran työläisten
täytyy kärsiä pnatetta j a kurjuutta
tavalliste runsaammin, «i voida vält­tää.
Ne seuraavat jär^estdmää niin-kauan
kun se olemassa ja loppuvat
vaste s^n hävittämiseen, yhteydessä.
'Kun todellakin edessäthmaon sei
vät ^a vaiknttevat esimerkit nykyi­sen
järjestelmän kelvottomnadeste,
luulisi juuri sen aineksen. Joka siitä
eniten kärsii edea vaivautuvan otta­maan
selvää miten päästäisiin tilan­teeseen,
Jolla olisi jotein tekemistä
paremman yhteiskunnan luomisen
kanssa. Kapitelistiluokka on järjeB-tynyttä
kiireestä Icantepäähän. Sen
toiminte on yhtenäistä ja varmaa, mi­käli
tulee kysymykseen teistein työ-väenluokkalaisia
ja heidän järjestö-jään
vastean. Kapitelistiluokka on
«ivaltenut, että työväestön jatkuvien
,vaikkakin aikeutettujen vaatimusten
vastapainona on yhtenäinen järjes­täytyminen
ainoana tepsiv. keinona ja
siksi he. ovat niin menestyksellisesti
käyneet toistelua kaikkia työväestön
mitä oikeutetuimpiakin vaatimuksia
vastean, Miitte - työläiset; ovatko
he otteneet • oppia vastustejistean?
Ovotico työläiset pyrkineet etsimään
mahdolHfiimmart tepsiviä keinoja tais­tellakseen
kapitelistiluokkaa vastean,
luokfoiajokfon syypää kalkkiin nii­hin
hanomattoman moninaisiin puut­teisiin
ja kär5iQ)yksiin, joite vain ka-jpjtalistien
yksityisvv^tpn kasaamisek­si
jOUdHtfl^nJtärslmään? .
Tähän meillä ei ole inuuta sanotte
iraa kun ei.' SensiJaaD, että työläiset
olisivat järjestyneet kapitalistista
järjestelmää vastean toisteleviin jär-jestöihip,
toimiakseen siellä kaikella
tarmollaan v . .Yallankumouksdlisten
.^((tteitten levittämiseksi, pysyvät he
nyt järjestöistä ulkona-tohi ]i>5 Johon­kin-
järjestöön kuuluvat, ovat siinä
.yain, muodon vtlöksli iltttftn mitään
Byvempääfperiaatteollista terkoitusta.
..Vieläpä ..^voidaan kuulua-järjestöön
suorastoan rikollisessa torkoituksessa
ja tehdään kaikki mitä voidaan jon-^
kun työväenluokan vallahkumouksel-listo
kasvatustyötä edistävän järjes­tön
hajottamiseksi ja provoseeraami-seksi.
Mennäämpä niinkin pitkälle,
että käytetään jonkun työväe(klehden
palstat suoranaiseen persoonapyytei-den
ajamiseen ja siten vahingoitetean
vallankumpuksellisto asiaa;
Äi'eillä suopialaisilla tässä suhtees­sa
on suuria saavntuisia ja yleensä Olisipa näinollen todellakin ja aika | toissa, prameilla silkissä ja sametissa,
äyttää, että niistä ei voida luopua, ei sellaisten tielämättömäin toi tletois-i saisivat mielenniäärin koristella itse-ainakaan
kaikiDa tahoilla. Paljon kui j ten fanatiikkojen työväenluokan vai-1 ään, juoda ja mäsfätä sekä riistää
gjiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiii «'"«»iiiiiiiijijj
KoifflteilHn 3:ii kongressin julistus
ten rajoittemisesta Ipovatyälttäoiät-ömyyden
pakolla yhtenäisen" rinta­man
Japania yästeari. Englantilais-ranskälainen
lähentymineh luovuttaa
Saksan, Hanskalle ja Turkin Englan-,
nille. Ei rauha,.vaan lisääntyvä le-yöttohiuus
ja voittaneen • pääoman
voitettuihin kansoihin kohdistama e-nenevä
orjuutus ovat tuloksia mail-man
pääoman kaikista pyrkimyksis­tä
-saattaa jonkunmoiste järjestystä'
koko mailmaa käsittävään lisääntyi
yään sekasortoon. Kapitalistinen
lehdistö kautta mailnian puhuu poHit
tisesta„rauhottumisesta sen vuoksi, et
tä Saksan porvaristo on nöyrtynyt
liittolaisten «lääräävään tahtoon ja
sen johdosta, että se» on valtansa säi­lyttämiseksi
heittänyt Saksan kan­sin
Parisin ja "Lontoon pörssien sha-kalien
raadeltavaksi. Mutta samaan
aikaan tämä pörssilehdistö on täynnä
viestejä yhä'lisääntyvästä teloudelli-sesta
sekasorrosta Saksassa, ylivoi­maisista
veroista, jotka rakeina sato-?
vat työttömyyteen tuomitun kansan
niskoille aiheuttaen leipäpulanj vaate
tuksen ja välttämättömyysesineiden
kallistumisen. Lähtien politiikas­saan
rauhallisesta^ ulkökohteisesto ti­lanteen
tutkimuksesta, - - s i l l ä vain
järkevästi tarkastellen teistelutan-.
nerte, selväpäisesti, tekemällä itsel­leen
selvän kaikesta voi proletariaat­ti
saavuttaa voiton, -—puhuu Kom­munistinen
Internationale Ijaiklvien
maitten proletaareille: Kapitalismi
on tiihän asti .osoitUutunut kykene-mättömälcsi
turvaamaan mailmalle si­täkään
järjestystä mikä -vallitsi en­nen
sotaa. Sillä sen nykyiset hank­keet
eivät voi lujittaa uutta järjes­tystä,
se merkitsee vain kärsimystem-me
pitkittämist^, kapitalismin kuole­man
tuskain venyttämistä, Mailmaa
käsittävä vallankuhious lähenee. Kiiik
kialla J!irkky%'ät mailnian pääoman
söutalhLMliayhä selvemmin, ii•V^k^ou hälventää «man paincttn valtio- perustuksot. Toinen tunnus, jolla
r^antiintuvammin^että se-saattaa siir- ] taidolliäilla keirotekoisuuk?illa. Mut j Kommunistisen Internntionalen kong
tää kuolinhetkensä tuonnemmaksi n ilman paineen lieventämisestä ta?;resM kääntyy kaikkien;maitten prole^
pi.^ kaikkien ^«»«e» »ySiäisiHe
KoTAhiunistt.^en\%Jni95nationalen
kolmas kohgrössi ^npajättj^nyt. Kqm
munistisen prpleterlaatin koko mail­maa'
käsittävä» arnieijän suurkatsel­mus
on "kuoritettu. Be on o^oittenut,
että kuluneen vuoden aikana kömmu-nismi
monissa maissa, missä se tähän
asti on ollut vain itupa, on muuttunut
mahtavaksi, joukkoja \il|c^ttayaksi ja
•kapitalismia uhkjJavaksi' yölmaksi.
Kommunistinen Iriternationale, jj()ka
' ensimäisessä kongressissaan, Venyjää
. lukuunottamatta, edusti vain vähä-^
Vetoisia toveriryhmiä, mutta toisessa,
viirrie^ vuotisessa kongreäsiss. etsi tie­tä
luodakseen joukfeopuolueen', vallit­see
puolueina pykyään-e! -vain Venä­jällä
vaan myöskin Saksassa,-Puolas­sa,/
Tshekko-Slovakiassa, Iteliassa,
Ranskassa, Norjassa; s Jugo-Slaviassa
ja Bulgariassa, jonka lipun ympärille
keräntyy yhä suurempia joukkoja.
Kolmas-kongressi »kääntyy kaikkien
-maitten kommunistien puoleen ke-hoitteen
tekemään kaikkensa vetaäk-
' seen Kommunistisen Internationalen
riveihin yhä-uusia niiljooneja työläi­siä
ja työläisnaisia. Sillä päoman
valta voi vasta silloin tulla kukistettu-a,
kun kommunismin aate toteuturf
proletariaatin huomattavan onemmis
tön hillittömän purkauksen voimalla,
jota kommunistinen joukkopuolue
johtaa, jonka tulee olla taistelevan
proleteriaatin teräksenlujana vahvik­keena.
Joukkojen keskuuteen! —
sellainen on ensimäinen taistelun tun
nus, jonka kolmas Rogressi sinkaut­taa
kaikkien maitten •kommunisteille.
juutta ja joukkojen orjuutuste. Ko­ko
m»ilmaa käsittävän talotidöUisen
ahdinkotilan vallitessa mikä Keittelee
kadulle/miljooneja työläisiä, vaike­nee;/
pääoman lakeljaln, sosialidemo-krattien
karjunta, hiljenee porvaris­ton
kiljunta, huudot, joilla he vuosien
kuluessa ovat kääntyneet työläisten
puoleen keholtuksin tekemään he?:
keämättä työtä. Sillä kehoitus työn­tekoon
.on tullut työväenluokan tais­telun
tunnukseksi, joka voi toteutua
vasta kapitalismin raunioilla, vasta
silloin kuin proletariaatti hallitsee
luomiaan tuotantovälineitä. Kapita­listinen
mailma* huomaa itsensä Uu­sien
sotovaarojen kuilun -partaalla.
(Amerikalais-japanilainen, englanti-lais-
amerikalainen, engl^ntilais-rans-kalainenj
ranskalais-saksalainen ja
pui()lalaisf^.sakshlainen rikiriito sa-moinkuih
et;^jeni»vastakkaisuudet Käu
kaiussa' j ^ 'Läheisessä Idässä, kaikki
nämä lisääntjTät;\yhteentörmäyksen
aiheet ajavat .kapitalismia varustus­ten
lisäämisen hellä,': Ne herättävät
niissä huolestuttavaan kysymyksen:
itulie^ko Europan taas astua uuden
;mailmansöd;?n tielle?»
Pääomanpmistäjat eivät varo mii-joonain
ihmisten murhaamista, sillä
jo sodaii päätyttyä he politiikallaan
ja nälkasaarrollaan kylmäverisesti
saattoivat tniljooneja Venäjän kan­salaisia
nälkäkuolemaan. Sitä he ai­noastaan
pelkäävät, että uusi sota tu­lisi
lopullisesU-, hieittämään joukot
mailman vallankumouksen armeijaan,
että uusi sota tulisi nostattamaan
mailtnan proletariaatin vijineiseen ka
pinaan., Tämiin-vuoksi Ke koettavat
Nämä joukot tulevat, virtaavat' kuten he menettelivät ennen" mail-luoksemme,
sillä-mailman pääoma o-iman sodan puhkeamista,, jonkun vor-tenkln
on tässäkin suhteessa edistytty
mutte paljon olisi vieläkin edistyttä­vä.
Jos torkästelemme esim. <In-dustrialistin
» paikkakunta-uutisia,
niin ainoastaan harvoin näkee sellai>
ta, jolla olisi'jotain tekemistä työvä­enluokan
vallanktimpuksellisen kasva­tustyön-
tekemisen kanssa, mutta sen­sijaan
varsinkin mita cVapaudeste»
lainaamattomiin Canadan paikkakun­ta-
uutisiin tulee», ovat ne miltei poik­keuksetta
sellaisia, joilla on suoras­taan
valheellinen ja hajoittava vaiku­tus
työväenluokan yhtenäisyyden ko­hottamiseen.
. •
' Jois'gollakin paikkakunnilla pyri­tään
kasvattemaan joukkoja, kehbit-temalla
heitä saapumaan sitävarten
valmistettuun koköustilaisuuteen,: voi
daan toimenpidettä irvistellä ja en
nakkolpuloisesti puhua mahdollisim­man
edesvastuuttemasti kaikkea kas-vatukselliste
toimintoa vastaan, huo­limatta
siitä että sellainen toiminta
on kokonaan asetettu palvelemaan
proletariaatin vallankumouksellista
asiaa. Mennäänpä niinkin pitkälle^
että kielletääh' työläisiä meneniästä
sellaisiiiT' keskuätelukokoukisiin, jois­sa
päivän tärkeimmistä kysymyksis­tä
tehdään selkoa ja yhteisesti keskus
teilaan, vaikka jokaisella on tilaisuus
mielipiteensä julkilaasumiseän, siis
myöskin ; sellaisella' ;vi^^ , slt-ten
«työväenlehdessä» tai ainakin sik­si
itseään nimittäyässä- saa. pro^^
raaville p'aikkakun.tjQ-uuti8illeen tilah;
Eikö.edelläsanotunläinen mene
oliB kaikkea vi^llankumoukseiliste töi
mintaa vastaan,; sitäkin suiiM
syyllä silloin kmiamsteltavaha ole­vasta
järjestö^ ei tfedetä^i^^^^
Xskettäirf : pää|tynee1; ^io^
kankinväliseti, sampinkuin^^^P
taloudellisten järjeBtöjenkink^^^
sit,pitäisi oliaosoittamassä,että työ-väenluokka
voi päämäärä kuU
kea vain hyvin järjes«»tyn yhtenäisen
ja ennen kaikkea kaikista itsekkäistä^
ryhmä ja persoonapyyteistä vapaan
vallankumouitöesllisen tpiminhah ka^
ta. Kateokaammfe mit^i mailpan im­perialistiset
kapitalistit olivat koetta­massa
Venäjän nftläahdtSä JiyyHkseen
kftyUÖen yhtenftiienö r i ^ ^
kata: ktikistamaano neuvostoyaltaa,' ja
muistakaamhie mitä venäläiset tove-,
rimme :vastaslvag;j;ikö heid^ Vas­tauksensa
osota, että vaatan^^^^^l^^^
hatussa h^pyetyalmilty^ miehcr
nä taistelemaan:vapautensa'pud
Kun tulee kysymykseen; titistelu ka-,
liitalistista järjestelmää vastaanon
pantava merkille, että taistelun on­nistuminen
riippuu siitä, olemmeko
varusta.utuheet taistelenjaan' yhte­näisenä
rintaAiana, voiko hajanaisina
joukkoina ja ryhrriinä. Niinkauan
kun fäilaattisesti kohtli^^^
lumme tovereitamih^-kohtaan, vähää­kään
välittämättä onko toiinenpiteem
me oikeutettuaj olemme vallankumo­uksen
vihollisia; ja rneidäh ei pitäisi
kerskua vallkhkiimoitkselliöuudellam-me..
-.i,/}
lankuraouksellisen ^sian provoseera-ukseh;
lopettamiselle. Tehtävämme
nykyaikana vaatii kaikista rylimäkun-tepyytelstä
vapaata toimintaa vallan
kumouksellisen kasvatustyön teke­miseksi
vielä tietämättömyydessä ui-nuvain
työväenluokkalaisten herättä­miseksi.
Siihen suuntoan pyrkikääm­me.
Vain yhtenäisen rintaman kaut­ta
pääsemme päämääräämme.
muualla
On totta, että Venäjällä nähdään
vielä enemmän nälkää kuin Itävallas­sa
— kirjoitetaan virieniläisessä tove-rilehdessäja
että ruplan arvo on
vieläkin alhaisempi kuin kruuiltin
joskin vain toistaiseksi, mikäli kruu­nun
nopea halpeneminen yhäti jat­kuu.
Mutta Venäjän nälkäon joh­tunut
kuivuudesta; sodista, joita Mos
kovan on täytynyt käydä koko mail­maa
vastaan, työläiset kun eivät mis­sään
ole rohjenneet murtaia; orjan
iestä; valkokaartaalsten ja kapitalis­tien
kapinoista, jotka ensi kerran nä­kevät
herravaltansa ja omistuksensa
vakavasti uhattuina, kapinoiJBta, joi­ta
sijsiälidempkraatit' ovat tukeneet,
vaikka niiden menestyminen olisi mer
Mnnyttsaarivailan palautusta. M
dän nälkämme sitä vastoin oti si&ura-us
kapitalistisesta anarkiasta, riistä
jäimme, . kiskureimmej pörssihyee-haimmevbitohraivosta,
jotka Jpisöli-öt
kaikki yhdessä kynsin hampain nyi
kevät luhistuvaa talousruumistamme.
Meidän nälkämme, se on'seuraus sii­tä,
että voittoi^skaehtentesdäv
see niinkutouttu demokratia, *e|tä iii-hä
isännöi iihperialistihen pöryäristo,
jbkä mielii inieä voitostaan Mimeisen-kin
hyödyn rahdun, joka paloittelee
Voitetut'maat ja kiristää liiitäpäljpn
yff"iiiiaen.'.suörituskyvyn, niin, jonka
t ä y t y y k i l i s t ä ä , : jottä^^^e^ itse jpii
tuisi Voittoisan»- södän takia peri­katoon,
rriikä silti ei estä,, että; tö^
ryöstökin on johtava imperialistisen
porvariston turmioon, i f e i te
]fBm^ johtuu siitä, että kaikkialla
Eurdp8S6#l j?8it?) Venä^ ovat ka-pitaliatiti
herr^^
na^MeMänj a venäläjste^ näiällii
ö'n vain yksi ainoa yhtymäkohta. Mo-sairailta
ja lapsilta maido.n ja työtä-j
tekevältä väestöltä kaikkein väittä-mättömimraätkin
elintarpeet. Ellem
me me näkisi nälkää, ellei meidän
palkkamme arvo vähenisi joka päi­vä,
ei myöskään porvarillinen roska-,
väki voisi jatkaa paräsiittiolemassa-oloaan.
Me näemme ja meidän on
nähtävä nälkää vain sen vuoksi, että
pidämme kapitalismia «sisäisen rau­han
» tähden sosialismia parempana,
sosialismia, joka voidaan toteuttaa
vain taistelulla ja raskailla uhreilla.
Venäjän proletaarit, he Sitävastoin
näkevät nälkää siksi, että eivät mil­lään
hinnalla mieli palata tokaisin ka
pitolismiin, näkevät nälkää, koska he
jäävät määrääjiksi haluamatto tulla
uudelleen orjiksi, koska he tietävät,
että Venäjän työväenluokan pystyssi
pjreyminen on välttämätön sosialis-min
voiton, Europan vallankumouk­sen
tumamiseksi, mikä myös; heille
tuottaa lopullisen ratkaisun, ja'vält­tämätön
myös siksi, ettei toantumuk
sen aalto esteettä-ahmaisisi koko Eu-röpaa.
Venäläiset siis' näkevät näl­kää,
jotte mertä-ei qrjuiitetteisi vielä
kin pahemmin, jotto meidän tiemme
vapauteen kävisi kevyemmäksi.
Toden totta: eipä luulisi menshe-
Vikeillä olevan sisua herjata Venäjän
proletaareja heidän nälkänsä johdoi
te!
Runteleva demokratia
lemma^ luontuviit.slitä^ etteivät
ki- ja Läftsi-Europari työläiset vielä
ole niin paljon volftiistuneet,; että- o-llsivat
'po^ariilisen yalhedemökra-tlan
tilalle pystyttäneet proletiiäri-sen
demokratian, neuvostodiktatuu-
-rin.,
Mutta ei ainoastaan nälän syyt siel
lä ja-täällä ole erilaiset. Me näem­me
näficää, jotta meidän pahirnniat
vihollisemme ja orjakauppiaamme
saisivat nylkeä mielettömiä voittoja,
jotta he saisivat asua loistavissa -pa­latseissa
ja, huviloilssa, saisivat pitää
lukemattomia palvelijoita, ajella au-
Mäilman porvaristo ön kykenemä­tön
turvaamaan työläisille työtä, lei­pää,
asuntoa ja vaatetusta, mutta sen
sijaan osoittaa se siiurto kykyään
sodan järjestämisessä mailman pro­letariaattia
vastaani Ensi hämmen­nyksestä
toinnuttuaan niin pian kuin
se kykeni voittamaan itsessään kau­hun
sodasta palaaviin työläisiin näh-denf
heti kun se kykeni uudelleen
ajamaan työläiset tehtaisiin, kukis­tettuaan
näitten ensimäiset kapinat;
kun se kykeni säilyttämään soäankin
jälkeen yhteytensä sosialidemokrati­an'ja
ammattiliittojen riveissä ole;
vain proletariaatin kavaltäjain kans­sa,
luomalla täten häjaannuksen^yö-läisten
keskuuteen, siitä lähtien on
se ponnistanut voimansa järjestääk­seen
valkokaartilaisia proletoriaattia
vastan ja riisuakseeh työväenluokan
aseista. Mailman porvaristo on ases-tautuhut
kiireestä kantepäähän asti,
se ei ole valmistautunut ainoastaan
esiintymään ase kädessä, proletariaa­tin
jokaisen kapinaannbusuii yatalle,
vaan se osaa tilaisuuden tullen pto-vosoida
taisteluun valmistaYituyan
proletariaatin ennenaikaisiin kapinoi­hin,
murskatakseen sen ennenkuin yh
teinen voittamaton proletariaatin rin­tama
oh luotu. Tämän mailmairf pör
Variston tsrategian vastapainoksi tu­lee
Kommunistisen Jnternationalen
asettaa oman sotataitonsa. Mailman
pääoman rahaarkkujen vastikkeena
ja järjestyneen proletariaatin murs­kaamiseksi
koottujen asestettujen
rosvojoukkojen vastapainona,; on
Komnnmistisella Intemätiönälella
kojen yhtenäinen vankka rintama.
Kun kaikki monet miljoonat, yhä tii-
\-istyYät rivit, ryhtyvät taisteluun sil­loin
osöittantuvat mitättömiksi kaik­ki
porvariston eteväramyydct, kaikki
sen väkivallan kä.\*t5n menetelmät:
silloin pysäht>Tät rautatiet joilla por
Nimellisesti ei kai, taantumus vai-'
litse »tätä n>kyä missään;' maassa.
Kaikkialla on ohjaksissa puiitain de­mokratia,
fl.k. kansahvalta.Keski-
Europan maissa, Länsi-Europän mais
sa, Amerikassa; kaikkialla, Ja kair
kissa maissa,on sosialidemokratia ja
ammattiyhdiatysbyrokratiä tähiän de
mokratian vahvinta kantajoukkoa.
Puoluepäivillään päättää Saksan so-sialidemokratia
muuttua agiteeraa-vasta
puoluöeste hallitsevaksi puolu-eeksi,
päättää seistä ja kaatua de­mokratian
kanssa.
Ollaan toisin sanoen jouduttu jo-takuinkin
siihen mihin sosialidenipk-raatit
pyriciyät, ^opa! ovat sosialjde-mokraatifjoissiakiri
maissa yhtä kuin
määrääjiä. ;Kuten Itävallassa'kiiten
JHflikeJn Sakessa; kuten; pian Ruot-
Demokratia yhdessä taikka ilman
«sosialia» on monessa maassa jo va-
Iriintunut olotila, niin että saattaa saa
da jp selvää esimakua sen saavutuk­sista.
Kiejtää^ei jfovikaan, että tämä
kansanvalta oh kasvattanut jo silmiin
pistäviä kukkasia.
El enimmän eikä vähimmän Geor­giassa,
missä se isännöi aito.<sosiali-naj.
ja; täytti työläisillä vankilat ja
liittoutui kapitaaiiri kanssa proletaa-rivaltiota
Vastaan. ' \ •.' '
Yhtä uutuuden viehättävä on 4e-mokratia
Jugoslaviassa. Siellä yrit-tää
se ihan toden teolla kilpailla-van-
Nyt alkaa olemaan aika lähettää joulurahat n™,; •„
villeen Suomessa. •'"""'^^ omaisilleen jj ^
Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut h t i A T , . —
= monen omaiset, isä ja äiti, veli ja sisko. SLZil ""^^^hiu
viattomat lapset^ ovat puutteessa. He kai&o?enS.l^v?^'pä
puolen meren j a odottavat pientä apua. ^i^^^^^t katenjä^
Parhain apu on pieni rahalahja.. -
Sen yoi lähettää meidän fcauttamme.
LÄHETYSKUSTANNUKSET-Postissa
15c.kaikUto summilta. Sähkösanomalla §3.50 kaikflta
Kysykää erikoiskurssia •suurille summille
Toiminta nopeaa ja periUemeno varma. '
' Lähes 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vnbripn
Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Siiomefl, pankkeihin.
1 ^ 0 X 6 9 , ; V ; Sudbury,Ont
| ' f a i ^ ^ A. T Hill, 177 BeflJ
«"iiiiiiiiiiiiiiiim,
käsistäkäyttääkseenniitäjäiellä ole­via
valkokaartilaisosastoja. vastean.
Jos onnistutaan saattaa proletari­aatti
yhteisvoimin taisteluun pääo.-
maa vastaan niin menettää mailman
porvaristo viimeisen ja tärkeimmän
voiton edellytyksen --uskon ;yoit-toonsa,-
jonka sille hetkeksi on palaut
tenut vain sosialidemokraattien pet­turuus,
ainoastaan 'työväenjoukkpjen
hajaannus. Voitto x mailman pää­omasta,
tie voittoon on riippuvainen
työväenluokan' enemmistön myötä­tunnosta.
-:
Kommunistisen Internationalen
kolmas mailman kongressi kehoittäa
kaikkien maitten kommunistisia puo­lueita
ja ammattiliitoissa toimivia
kommunisteja ponnistamaan kaiken
voimansa ja tarmonsa vapauttakseen
työväenjuokkojen - laajemmat ker­rokset
sosialidemokraattisten puolu­eitten
ja ammattillittqjeh petturimai
sen byrokratian vaikutusvallasta. Tä
mä käy mahdolliseksi Vain siinä tapa
uksessa, että kaikkien maitten kom­munistit
tänä vakavana aikana, jol­loin
jokainen päivä t«o mukanaan
työ väen joukoille yhä. «usia puutteita,
osoittautuvat työväenluokan eturi-visotureiksi
kaikissa sen jokapäiväi­sissä
puutteissa, jolloin he johtavat
sitä taisteluun lisä-leipäpalan puo­lesta,
toisteluun niitten 'rasitusten lie­ventämiseksi,
joita pääoma yhä sie-tämättömäihmässä
määrin kasaa työ­väen
joukkojen harteille. On välttä­mätöntä
osoittaa työväenluokan laa­joille
kerroksille, että pelkästään kom
munistit taistelevat heidän asemansa
luotettava aseensa:: proletaarijouk-^Tielpoittamiseksi ja, että sosialide
mokratia ja ämmättiliitt.ojen taantu­muksellinen
byrokratia suostuu mie-haih
koeteltiijen demokratiain kans­sa.:
Kommunistiset'parlamentin jäsie-net
kahleisiin. Työläiset linnaan ja
vankileireille, mustatryssät' palatsei-hin
ja arvopaikoille, työttömyyttä ja
nälkää oman maan työtätekeiviUe, an
siomahdollisuuksia: .kansainvälisille
lahtareille.
Bulgarian-sisäministeri palkkaa
tunnetun murhaajan tekemään sel­vää
kommunistipiiolueen johtajista.
Itovallassa kaikkein väärentämät
tömintä «sosialiä».. Itävalta oh alp-pimaate,*
mutta.,a|pit kalpenevat siel-lä
hintein kprkeutte. Sokeri maksaa
184 kruunua kilo, jauhot 124, yksi te
yällinen leipä 75 kruunua! Ja hin-tain
kallistuminen on sosialidemokra
tisten hallitusherrain .mielestä mitä
luonnollisin aifia mailraas^a, ja ai­noa
milö pn luonnotonta, on — palk
kain korotus! V: ;
lopputulokseksi tullenee, että
tui erinäisistä kemiallisista aia
Työnantojat ovat syyttömiä­hän
he räjähdyttäneet, jos ko
vät ennakolta estäneetkään rä
tä. Muna, se on syypää, eikä hm
Ranska lähettää kolmek
tuhatta sotilasta pitämään
rauhallista lakkolaisjoukkoa
sessa, jonka vaatimukset {n..„
ti katsoen eivät voi olla piene:
20'sentin lisäpalkka tonnissa
män työtä viikossa. Mutta näaä
tuntisia, viikkoja nälkäpalkalla
neet työläiset saavat vasta
30,000 pistintä. — oikean Hm'
an vastauksen.
Aivan kuten Länsi-Vir£iniaa
vostyöläiset Amerikassa. Demo
tinen valtio sielläkin rienpi L'aii
hirmuvallan auttajaksi sotajo
neen, lentokoneineen, tukahd
siiin^n-ja-jälk-eä tehtiin..
Ja vanha koeteltu englanti
demokratia pistää vankiloihin,
li kommunisteja, myös Daily &
din joukkoa, sitä ja tätä väkeä,
nämä uskaltavat todeta, ettei
ihmisiltä voi ottaa miia iieillä
ettei veroja voi maksaa; spilaije!,
Säkäasto taas ei kannata puhua­kaan.
Nosket ja Hörsingithän siel­lä
ovat aikaansaannoksillaan kerras­saan
vaskeen piirtäneet demokratian
korkeanveisun. Viimeksi on siellä
räjäytetty ilmaan tuhatkunta prole-tearia
noin vain sivumennen. Eihän
siinä tosin,demokratiaa käytetty rä- la ei ole mitään tuloja-,
jähdy^ainefna, kuten tevailisesti, mut Mutta mitä Espanjaan; tulei
ta demokratia ei suinkaan ollut mil­lään
tavalla huolehtinut siitä, ettei­vät
30% Vriistovpittöa kahmivat osa-kekeihotteiijät
olisi saalistusinnois-saan
tehallisesti jättäneet työtateke-vää
kansaa onnettomuuden vaaraan;
Nyt huhuilee delhokratiä itään: ja Iän
teen: missä syy räjähdykseen? J&
telutantereena missä meidän ori vält
tämättä voitettova, on ammatillinen
1 jike,: toistelu ammattiliittojen kei­toista
Amsterdamin Internätipnaleä
vastoan, aminattiliittöSen Punaisen
Internationalen puolesta. Tämä on
toistoina meidän omassa: leirissämme
oiefain vihollisen linnoitusten ha joit
tamiseksi; tämä on kysymys yhtenäi­sen
taistelurintaman mUodostomises-
.ta, jota- Vastoan mailman pääoma kil
pistyy. Älköön annettako järje^töis
sämme; sijaa keskustolaisvitsauksille,
kehittäkäämme toisteluhörikea. -
•Vain teisteliilla työväenjuokkojen
alkeellisimpien elinvaatimusten puo-leste
me voiriiriie luoda yhtenäisen
proletariaatin rintoman porvaristoa
vastoan, voimme päästä; proletariaa­tin
hajaannukseste joka helpoittoa
porvariston jatkuvaa olemassaoloa.
Mutta tämä proletaarinen rintama
tulee voimakkaaksi ja taistelukykyi-seksi
vasta silloin kun sitä lujittaa
yhtenäisen ja mahtavan hengen sekä
raxitoisen ktfriri elävöittämät kommu
nistiset puolueet. Tämän vuoksi Ko­minternin
kolmas mailman Kongressi
kääntyessään kaikkien maitten kom­munistien
puoleen tunnuslausein
«joukkojen keskuuteen», «luokaa yh­tenäinen
proletaarinen rintama>i sa­malla
hetkellä pitää tarpeellisena sa­noa:
<puhdistaT{^aa rivinne aineksis-
'ta, jotka heikentävät taistelun hen­keä
ja teistelukuria kommunististen
puolueitten mailmanj.; proleteriaatin
iskuosastoissa>. Kommunistisen In­ternationalen
kongressi valivistaa I-talian
sosialistisen puolueen eroitte-misen
siilien asti, kunnes se tekee pe­säeron
r&formisteista, sulkemalla ne
ulos riyeiätään. Tämä'ipäätös ösot-luunimin
luovuttamaan työläiset näl- taa kongressin käsityksen^ että jos
käkuolemaan kuin ryhtymään taiste- Kommunistinen Internationale halu-luun.'
• ^ aa johtaa miljoonia työläisiä taiste-
; Me voimme, lyödä proletariaatin luun, sillä, ei tule olla riveissään miTi-kavaltajat,
porvariston asiamiehet, ei käänlaisia reformisteja, joitten pää- kernistä.
siellä aivan äskettäin ssitunut
us, joka kiivaa minkälaiseen p
demokratia voi joskus sattua,
ei koske niitä 300 työläistä,
siellä.on viime vuosina muitta
kitto ammuttu, eikä liioin niitä
joiden päivät on «pakoyrityh
laillisesti päätetty. .Mainitta ta
johtajia, tavallisesti samaisten j
jäin kavaltamina joutuvat viho
käsiyi. Kommunistinen
nale on'myöskin kiinnittänjt h'
onsa siihen, että puolueiden rivi
vaikkapa ovatkin sulkeneet, te-'
destaan reformisteja, on säilpyt
tauksia, jotka eivät ole vielä
sesti. vapautuneet reformismc
gestä, ja vaikkapa eivät ppiäia^
vintöon. vihollisen kanssa,' site
kuitenkaan harjoita riittävän tir»
kasta yll}'tystä j a ; propagandaa
omaa vastaan eivätkä riittävä
mokkaasti työskentele joukkojsJ*
lankumouksellistuttanuseksi. '
eet, jotka eivät jokapäiväises::
tuksessaan kj-kene olemaan j»"^
jen vallankumouksellisena sie'"^?
ka eivät'arkiarkastelussaan^iJ^
nolla ja hehkulla lujittaa
toisteluhenkeä, sellaiset p u o -^
vat pakotetut jättämään h p i ^
käyttämättä taistelulle suots^-
lanteito, pakottautuvat i^^-^
hiiltymään proletariaatmiao^-.
maisen liikkeen, kuten ole»!!.
neet Italiassa, tehtaitten v a l J ^
ja joulukuun lakossa
kiassa. Kommunistisen p u j ' ^ *^
lee muokata itseensä taistelB^
Siitä o n muokattava ylin J««'^
kykenisi nopeasti käyttäm^^^^
si:,suosuisia taistelutilanteP;^
letariaatin l u o n n o n v o i m a i 5 « ^ ^ ^ ^^
misten h e t k i n ä varovaisen ja
lisen .taistelun jphtamiselj-^
maan:,korkein..mahdo Ihn^^^^^^^^
Muodostukaa
työväen joukkojen ^ *«J°'t;J"Vij:-
niitten sydämenä Jf^ - r
sella.tunnuslauseella K o i ^ ^^
mailman Kongressi s^-^^-^
nisti-sten-puolueitten P i ^ ^ ; - ^,
joukkona oleminen "'•^'^f;-;..,^;:
kafmman,tieto:ss:r,m5nJ-^_^^^^-^
man joukkojen osan e- '^^^^
sastojäan taisteluun ptoJetariaaittia la-demokratiasta'ja diktatuurista, vallankumous vaan sovinto pääomani voivat rake^^ f"--
iestaan •muovaflu^^^
\-aristo siirtelee valkokaartilaisia o- vaiji tietopuolisten kiistelyjen: pohjal- määrä ei ole voitokas pröietaarinen
la demokratiasta ja diktatuurista,
vaan myöskin kysj-myksissä leivästä, kanssa ja sen.:Uude: