1922-07-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, Beinäk. 8 p. - Saturday, Juljr 8tli. No näiden suurten järjestyneitten työlaismafisain kesken. Näiden jättiläistyötaistelujen keskellä on radlkaali- - . 1 TT^ TT \^ i n--. Isillä ia edistysmielisillä unionisteilla mainio tilaisuus JBinadan enomaleisen työväestön äänenkannattaja, ilmes- ' A •, . • •• i j . • t •» ^•A-A..-U t^Sndburyssa, Ost., joka tiistai, torstai ja lauantai, vaikuttaa Amerikan työväenluokan tarkeitten paaryö- H. PUEO, J- W. SLUP njjen luokkatietoisuuden Ja kumousbengen herältämi-gggtaava toimittaja. Toimitussihteeri; kasvattamiseni. Siksi nämä vallitsevat työtaistelut tulevat varmaan käymään suurraerkitykselli-siksi ja jättävät pysyviä tuloksia nousevaan amerika-laiseen proletaariliikkeeseen- VAPAUS (Liberty) ' The only organ of Finnish WorkeT8 in Canada. Pub- Bshed in Sudbury, Ont., every Tnesday, Tbursday and fiatnrday. - Advertising rates 40c per col. inch. for sinjde iiisertion 75c. Dii Minimum charge Jiscount on standing advertise» inent. The vVpäus is the best advertising medium araong the Finnish People in Canada. Umotushinta kerran iulaistuista ilmotuksista 40c. pälstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja oOc. hsaa • jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, , 13.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha- • lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c, Ikerta, |1.00 kolme kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana. - seiiraiilset Tyrannia Kreikassa TILAUSHINNAT: , Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk, $2.25, kolme kk. 81.50 ja yksi kk, 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5,60, puoli vk. @8.00 Ja kolme kk. $L75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähetlämäan, paitsi asiamiesten Joillg on takaukset. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, tome St., Puhelin 1038. ^- Postiosote: Box 69. . Sudbury, Ont. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as imcund dass matter. Miksi rautatieiyöläiset lakkoutuivat Viime lauantaina ryhtyi 400,000 Amerikan rauta-teitten konepajatyöläistä yleislakkoon Yhdysvaltain hallituksen työlautakunnan toimeenpanemaa palkkain alennusta vastaan. Vuoden 1920 ajalla onnistui kone- ; pajatyöläisten, kuten rautatietyoläisten yleensä, kohottaa palkkojeen huomattavassa määrin, johon toiselta-puolen oli pakottavana tekijänä jatkuvasti kohonneet elintarpeet. Mutta sittemmin on rautatiekapitalistien asiaa ajava hallituksen rautatietyölautakunta jatkuvasti pyrkinyt riistämään työläisiltä tämän palkkain korotuksen, laskeakseen työläisten elintason entiselle kurjalle asteelle- Seuraava taulukko fl»taa käsityksen muutamien lajien rautatietyoläisten palkoista J917-'1922 ajalla: ' Jouluk, Tam. Touk. Hein. Hein. ,^«W» i i . , , 1917 1920 1920 1921 1922 ^onepajatyöläiset.,..,. 50.5 72.3 85.3 77.3 70.3 .Vaunujen korjaajat..., 37.7 68.0 81.0 77,0 64.0 -jlatain korjaajat,,,... 19.3 37.7 46.'3 3,7;7 32,7 Kirjurit. 34.5 54.5 67.5 67.5 58.5 Merkinantajat......... 32.§ 64.3 77.3 69.3 64.3 Paikalliset lämmittäjät ja öljyäjät,..,..". Kreikan kuningas Konstantin, hänen virkamiehensä ja upseeristonsa kuvittelevat edustavansa sivistystä. He lahjovat agentteja ja sanomalehtiä, jotta nämä kuuluttaisivat heidän omistuksensa ihanuutta ja valtansa suuruutta Aasiassa. He sanovat itseään kernaasti entisen Kreikan perillisiksi. Siinä tapauksessa olisi heillä syy- olivat niin rasittavat veroissa, joita Tuoreessa muistossa ränneille vielä pitäisi olla se, kuinka suurella hälinällä imperialistiset vallat puuhasivat konferenssia Was-hingtoniin, ja joka konferenssi sitten nimitettiin aseista riisuutumis konferenssiksi. Miltei kaikki porvarilliset valtiot ja erikoisesti juuri useimmat mailmansotaan osaa ottaneet olivat taloudellisesti sellaisessa asemassa, että niiden oli pakko ryhtyä jonkinlaisiin toimenpiteisiin, edes kansan silmiä verhotakceen. Mailman sodan tuottamat seuraukset 21.8 46.6 59.6 51.6 49.6 ^inmaiittQfnaVasematyöl. 22.3 43.6 52.1 43.6 39-IÖ )l^m6äa tilastoissa esiintyvä palkkojen alennus käy öitäkin tuntuvammaksi kiin otetaan huomioon, etfä sunnuntai» ja juhlapäivätöiltä maksetaan nykyisin ^nään vain tavallinen palkka, ja että rautatieyhtiöt antavat konepäjojaea urakoitsijoille, joiden ei tarvitse noudattaa tätä pdlkkatoksQa, Vfl&H äaavat. teettää niin halvoilla palkoilla kuin kykenevät työläisiä saamaan. Raytatietyöläisten lakkoon on jo liittynyt seuraa-yat Aineripai^ 1^^^^^ of Laböriin kuuluvat Uit-ioiiluneel Icönöpajatyöiaisten järjestöt — International Association of Machidifits, International Brotherhood of Boilermakers, Iron Shipbuilders find Hi^Ipers of •Aniericör InternatlonttI Brot^^^^ of Bläcksisllhs} Dröp Forgers and Helpers, Amalganiated &heet i Möläl Woikers International AUiance, Internationfil hood of Electrical Worker8 ja Brolherhood öt RailWay Carmen. Näiden järjestöjen jäsenmäärä käsilifiä 000 työläistä Ja vakuuttavat heidän yirkailijafila että Utllon jäsenistö on Uitlynyt sada» prosentin tehokkai- ^UudelU lakkoon ja yksinpä rautaiiepatruunatkin tun- JiUfelaVal, että ainakin 90 prosenttia näistä työläisistä on liittynyt lakkoon. ' Union Jniehet painostavat erikoisesti lakon yhteydessä sitä seikkaa, että elintarpeitten hinnat ovat jälleen kohoamassa, ja että sen vuoksi palkkojen alennus tällä hetkellä on mitä suurinta vääryyttä rautatietyö Iäisiä kohtaan. Niinpä hallituksen rautatietyölautakun nan puheenjohtaja Hooper'kin on pakotettu tunnustamaan, että «on olemassa huomattavia ja selviä merk kejä elintarpeitten hintain nousuun». Multa hän loK duttaa raulatietyöläisiä, että kun elintarpeet jälleeft suuresti nousevat, voivat uniot tehdä anomuksen r.Ä«tta-tietyölautakunnalle palkkojen kohottamjsesla» Täinä ei ole mitään muuta kuin rautatiekapitalistien majattoman voitonnälän tyydyttämistä työläisten elifi^son polkemisen kustannuksella. 400,000 konepajatyöläisen lakkoon lupaa näinä päivinä liittyä ratam kunnossapitäjien unio, joka käsittää myöskin 400,000 tpläistä, joten kapitalistiset saalistajat ja heidän apurinsa tulevat varmasti tuntemaan ketä he ovat. Lähes miljoonan raulateitten korjaustyö- Iäisen lakkoutuminen tulee varmasti tuntumaan, sillä on ilmeistä, että neljän suuren veljesliiton jäsenet, joita ei viimeinen palkkojen alennus vielä koske — nimittäin veturinkulettajat, lämmittäjät, konduktöörit ja junamiehet —tulevat varmasti kieltäytymään korjaustöistä. Lienee vielä nykyisin liian rohkeaa toivoa, että nämä viimemainitut rautatietyoläisten järjestöt liittyisivät myötätuntolakkoon, jolloin työläisten voitto olisi taattu. Tosin yhteistunto ja yhteenliitlyniishenki on suuresti kasvanut näissäkin viimemainituissa rautatie-työläisten järjestöissä, joten riistäjien äärimäisen hyökkäyksen edessä saattaa Amerikan työväenkin keskuudessa tapahtua odottamatonta solidarisuuden ilmaugta. Toisaalta on muistettava, että hiilenkaivajain jo pitkän aikaa kestänyt lakko alkaa vaikuttaa sangen vakavasti rautatieliikenteeseen ja on yhä edelleen voimassa. Yhteinen taistelu hiilenkaivajilla ja raulatietyö-läisillä on omiaan kasvattamaan solidarisuushenkeä tä tutustua Sokratekscen ja Platoniin. Mutta kun he sen sijaan nimittävät Kreikkaa Itä-Rooman keisarikun nan tyttäreksi, osuvat he oikeampaan, sillä Konstantinin koplakunta käyttää poliittisia vastustajiaan kohtaan aivan saraoja keinoja kuin Rooman maailmanvallan rappeutumiskauden hallituskoplat. Kororaunislitoverimme käyvät siellä ankaraa kamp pailua. Kreikkalainen kansallisuus on nuori, huolimatta siitä, että lahjotut kynäniekat väittävät toista Teollisuus on varsin vähän kehittynyt. Porvaristo piehtaroi sielläkin paheissa ja turmeluksessa. Sota vähässä Aasiassa on heidän suurin rikoksensa. Proletaarisen tietoisuuden herättäminen Kreikassa on asia, jolle kommunistit ovat vakavasti antautuneet. Mutta heidän menestyksensä kauhistuttaa vallassa-olijoita. Ja pelko on Konstantinissa ja hänen kannattajissaan, kuten aikaisemmin Venizeloksessa ja hänen hännänkantajissaan, herättänyt valveille eläimellisen julmuuden vaistot. Volon vankilassa on sitten viime vuoden helmikuun 15 ph ollut teljettynä 40 kommunistia ja syndikalistia. Heidän ainoa rikoksensa on, että olivat järjestäneet yleisen työväen kokouksen. Ja nyt ovat he olleet vankilassa 16 kuukautta ilman että olisi uskallettu vetää heitä oikeuden eteen. Kreikan porvaristo ei nähtävästi luota oikeuksiinsa. Pelkää, etteivät nämä ehkä rankaisisi riittävän julmasti luokkansa poliittisia vastustajia. Mutta epämääräinen vankinapitäminen ilman tutkintoa, tuomiota ja kontrollia, kas se on omiaan konslanlinillisten «helleenien» itsesuojeluskeinoksi. Mitään vastalausetta ei ole missään kohotettu kreikkalaisten proletäariuhrien puolesta. Moskovalaisten myrkkkykuulamurhaajain puolustajilleksfln ei ole aikaa vainottujen i kommunistien hyväksi, Tfe§9 Juuri parjajtuukin n länsimaisten Veijarien kokrh^n» genkurjuus. ansaitakseen heidän myötätuntma (äy: tyy vähintäin olla murhaaja ja kommunismin vastui» taja. Mutta porvariliisten hallitusten, jotka päästävät päiviltä jä kiduttavat kommunisteja, ei koskaan tarvitse pelätä Vanderveldein väliintuloa! Mutta kuningas Konstantin ja hänen heitukkansa älkööt luulko koskemattomuuttaan iäineksi. Kofämu-pistit pitävät heidän muistossaan. Volon vankienkin kärsimykset vaativat vielä kerran hyvityksensä. • Kommuunin haaskattu perintö Kommuunin mainehikkaiden kuolleiden olisi luullut yerikylvöllään antaneen lupauksen yhteiskunnasta, minkä työ ja työläiset oikeuksiensa ja arvonantonsa yhdistäminä itse toteuttavat yli kalkkien rajain, proletariaatin vapaulufoesta, joka ei voi olla muun kuin prpleläfläalitt tuote. Stllainen oli kylvö, seilaillen lii-paiiö! ja iäöää öft Wt«lllä hyt elonkorjuu, kässäkyjmä lodöllisUlial 01 voi! Kaksi miljoonaa tanskalaista, M-ffieiöiPift miljoonaa ihmistä on kuollut, EiiropaÄ nuo-fiso, pantti, minkä kulttuuri oli lA^eksinul antavansa maailmalle. Ja ikäänkuin ei olisi kylliksi uhreissa, joita annettiin sodassa, yhtä jiimaÄmassa kuin häpeällisessä, näemme me nyt sotauhkan ja mlestappopro-vokationin yhä karttuvan Eutopaa Vastaan. Ja me näemme Ttöyhtyneen Ranskan, Ranskan, jonka omatunto on saastutettu, perikadossa olevan Ranskan, julistautuvan yhtä naivilla kuin rik<>ilisella pöyhkeydellä taan^ tumukseniesitaislelijaksi, "raakalaismaisen militarismin ja murhaavan hnperialismin päätuebi! Ja onnistuakseen on sillä tämä hyeenan naama, tämä inhoittava sydän ja tämä konnamainen ja rikollinen heftki Rar. mond Poincare, mikä on täydellisin musta surma ^uiii mikS milloinkaan on vienyt mitään maata perikatoon. ^Seinen ammattiliiton julistuksfeSt^ Kommuunin 5l:- ntenä vuosipäivänä.) o—^ --^ Itävallan proletariaatift litöspääsy-tie Jalkuvain pörssiromahdusten ja sen kautta tapahtu van palkkain reaaliarvon suunnattoman vähenemisen ja talouspulan kärjistymisen johdosta Itävallassa on kommunistipuolue antanut maansa työläisille julistuk sen, jossa osoitetaan, että kapitalistiluokka pyrkii maan sa talouselämän «tervehdyttämiseens) palkkain poljen nan, palkkain huononnuksen, työajan pidennyksen, joukkoirtisanontain, valtion ja yksityisen kiskonnan ja työläisten viimeisten oikeuksien poistamisen kautta, ja jouduttaa yhtäkaikki vain luhistusta, samaan aikaan, kun työväenluokan kärsimykset kasvavat sietämättömiin. Tämän takia on työväenluokan myönnettävä, ettei kapitalistisella järjestelmällä enää lainkaan ole mitään ulospääsytietä, ja että työläisten on sen vuobi ryhmityttävä Kommunistiseen Internationaleen kukistaakseen Jcapitalismin kaikkialla ja taistellakseen voittoon sosialismin.^ iMutta siihen mennessä on sen pakotettava omistavat uhrauksiin. Mutta kun , nämä eivät missään tapauksessa suostu siihen vapaaehtoisesti, tekevät vhä kasvava hätä ja epätoivo tämän taistelun työväestölle kiertämättömäksi velvollisuudeksi. Kommunistipuolue osoittaa tämän jälkeen päivän taistelun tunnukset reaalipalkan pysyttämiseksi edes rauhanaikai-sella tasolla ja työttömyyden torjumiseksi' eri maiden kansat ja varsinkin juuri työväenluokat joutuivat kantamaan ,ebtä painostus hallitseviin nähden pakotti konferenssin kutsumiseen. Silloin kaikkien maiden valveutuneet työläiset jo sanoivat, että aseista riisnutnmis konferenssin nimellä kokoontuvalla porvarien neuvottelulla ei ole mitään todellista tekemistä sen asian kanssa, jota varten konferenssi koolle kutsuttiin. Silloin nimenomaan vallankumoukselliset työläiset selittivät, että tuossa konferenssissa, sensijaan, että siinä puuhattaisiin sotilasvoimien ja aseitten vähentämistä tultaisiin sopimaan mikä maa mistäkin .osasta mailman kolkkaa joutuisi tämän tai tuon suurvallan -riistämiskentäksi. •Silloin sanottiin, että erikoisesti maukkaana makupalana suurvallat pitävät Venäjää, johon yhteisen sopimuksen mukaisella toiminnalla voitaisiin iskeä, ilman ettei valtain keskuudessa siitä syntyisi erimielisyyttä. Ja olihan Venäjän kysymys konferenssin käsiteltävänä, paha vain, että Venäjällä on sellainen hallitus, jota miltei koko kansa kannattaa että noita konferenssin päätöksiä ei ole voitu panna käytäntöön. Mutta mitenkäs konferenssissa kävi itse pääasian, aseista riisuutumisen, jota varten konferenssi oli kutsuttu. Siten ,että konferenssiin osaa ottaneet äuurimmat; ja sotilaal- "isessa merkityksessä voimakkaammat viisi valtaa muodostivat liiton, aativat sopimuksen, jota kutsutaan <V.ii(jen vallan sopimukseksi.» Tuossa ifM^nlkn sopimuksessa». Eng^ Janti, RanslJa, Italia, Japsnl ja Yhdysvallat lupautuivat aseista riisuutumisen hyyäksi tekemään sen että armeijötgsa; olevaa mieslukua vähen-flöttalsiin ja joittenkin asevarustus-ten, ja varsinkin suurten, raskaitten taistelulaivojen rakentaminen lopetettaisiin. Sopimus kuitenkin tehtiin Tiiin väljä, että sen perusteella keveämpään luokkaan kuuluvien sotalaivojen, kuten keveitten risteilijäin, torpeedon hävittäjäin, totpeö-do veneitten, vedenalaisten y. m. prkkulaivojen rakentamiseen jokaisella sopimuksesta välitt|mättä on oikeus. Tuota öikeuita vallat ovatkin n§et iUntUVasti. Ja vaJkkk suurt&fl iaistelulalvojen. rakentkSil- Uii bn jossain määriä keskeyi^Vt, ei'sillä ole mitään merkitystä aseitten vähentymiseen, sillä viimeinen suursota Tiiih, sel^Sfeti osoitti, että raskaammalla TaiMolla ei sodankäynnissä olfe''Ä"h suurtakaan merkitystä^ Aihoä^an joskus ras-. kaammat laivat äw&t suoranaisessa taistelussa. .McÄta sitä enemmän merkitsivät ^^enalaiset ja muut kevyet laivat, jotka vfden päällä aiheättiVal suurimmat hävitykset. Mita nitHrkitystä siis valloille oli, että Mislfaan laivaston rakentaminen keskeytettiin? Ei mitään, sillä saihan sopimuksesta välittämättä ra-kejj^ a juuri niitä, joita tulevassa Sodassa tarvitaan. Ja niitä on rakennettu. Äskettäin selostimme, miten esim. Ranskan taholta sotilasmenoihin myönnettiin suunnattoman suuri summa rahaa, paljon enemmän kum viime vuonna. Tämä merkitsee, että Ranska tulisella kiireellä pyrkii lisäämään sotavarustelujaan. Ja Ranskan ohjelmaan kuuluu juui5 Söl-laisten sotavarustusten rakentaminen, johon Washingtonin soiJiMtis antaa täyden oikeuden. GfeHUan konferenssissa Venäjän edustajat tekivät ensimmäiseksi sen, että "esittivät sotavarustelujen lopettaniisfa ja juuri Ranskan edustajien taholta asetuttiin kiihkeämmin sitä "Vastaan. Se jos mikään oli selvin osöitUs siitä, että VVashingtonin konferenssissa porvarit olivat vain kokoontuneina teeskentelemään, uskottanläan kansoille, että tässä nyt todellakin puuhataan jotakin todellista mailman-rauhan, sotien aiheuttaman' hävityksen ja ihmisteurastnksen lopettamiseksi. Mutta naamarit alkoivat hiljalleen tipahtelemaan tVashingtonin konferenssi ilveilijäin kasvoilta ja entinen verileikkiä "vaaniva todellisuus tuli näkyviin. Se tuli näkyviin niin täydellisenä, että nyt samat vallat, jotka tuon «viiden vallan so-pimuksenjv ~ allekirjoittivat. la kiireellä ryhtynyt laivastoaan li| liilH!llll!ffIfSIII51liiilSIira^^^^ säämään, Japanin rakenteilla ja suunniteltuna oleva murhalaivasto käsittää kaikkiaan 140 alusta, joitten tonniluku nousee 160,794. Yhdysvallat pyrkivät Japanin perään, asioita seu- ^jj,^ yhdysvaltain sotakiihkoilijat ei-vät missään tapauksessa haluaisi olla jälessä Itäisestä saarivaltiosta, jo- i IC'Bii#Ä5ÄSl ^ f M i F MM oii^ Cänad ka on useat ajat ollut Yhdysvaltain i S |J||H£« ^ | i | | i i . vaarallisena kilpailijana. Ja vaikka- = ^ ^ ®VvaOUari kaan Yhdysvalloilla tällä hetkellä s LÄHETYSKUSTANNUKSET-ei ole rakenteilla ja suunniteltuna = Postissa 15c kaikilta summilta. SähkösanomaUa sV";n . • • muuta kuin 52 laivan rakentammen, = ^^^„^„- „„,,^n7 ^^-5° '^"^"ta si joiden tonniluku on 116,581, ei se = sittenkään mericitse sitä että tuohon vain tyydyttäisiin. Amerikalai-set porvarilehdet kirjoittavat paljon Japanin varusteluista, tarkoituksella kiihottaa hallitusta mitä voimakkaammin seuraamaan Japanin esimerkkiä ja luonnollisesti hallitus ennen pitkää huomaa omainsa valitukset ja ryhtyy toimenpiteisiin. Ranskan rakenteilla oleva laivasto käsittää 33 alusta, joiden tonniluku nousee 68,400. Tuohon ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly suunniteltu laivasto, joka kaiken todennäköisyyden mukaan tulee olemaan hiromat-tava. Italia rakentaa 24 laivaa, 42,- 500 tonnilla. Suur-Britannia on laivasto- ohjelmassaan jäänyt kysymyksessä olevista viidestä vallasta jä-lelle sillä rakenteilla qn vain 11 laivaa, 11,275 tonnilla. Epävirallisena tietona lisäksi kerrotaan, että Japanilla ennenmainit-tujen 140 laivan lisäksi on aikomus valmistaa 50 vedienalaista, joitten tonniluku kaiken todennäköisyyden mukaan tulisi olemaan 50,000. Tässä olemme vain selostaneet sotavarustelujen lisäämistä, Wash-ingtonissa sopimiiksen tehneitten taholta ottamatta ollenkaan huomioon niuita maita. Kuitenkin saman laista varustelua tapahtuu yleensä, jokainen maa pyrkii olemaan täydellisesti valmiina teurastukseen ja hävitykseen. Sellaiset ovat Washingtonin aseista riisuutumiskonferenssin .seuraukset ja samallaiset ne tulevat olemaan aina niinkauan kuin sodat ovat kapitalistiluokalle riickauksien kasaajana. Kapitalistiset' valtiot eivät voi toteuttaa rauhan aatetta, puhukootpa siitä, kuinka paljon tahansa. Vain kansain silmiä pimit-tääkseen tuollaisia neuvotteluja kutsutaan. Mutta ^niistäkin tulpe lop-. pu. Kansatkin alkavat käsittämään todellisen tilanteen ja sjlloin on tuomiopäivä tuleva. — J. W. S. s view Kysykää erikoiskurssia suurille summille, Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hin o-, Ave. r " ' Br Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänn Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. E BOX 69, SUDBURY, VAPAUS. 5 Pilettiliike tehtävä J, V. Kanna.ton, nimessä. iiiiiiimiiiimiiiiiiiiiimiHiiiiimmiHiniiiiHiii iimiiimiiiuiiim,,,,,,, Kuoleman kentillä Kevyillä rattailla ajoimme lakeuden poikki. And'rew piteli suitsia. Uupunut poni, jonka voimat r.OpS-asti vähenivät, läähätti rauhattomana. Hedelmätön, halkeillut maa uiettui niin kauas kuin silmä voi ntthdB. Hyvin hamin näimme vll» me vUod§i^ Ift^On niukkaa sänkeä» Ilma • j^i&isyydessä näytti yärähtele* väh-, ^öku kimalteleva esine, lak-kiaÄÄUa suurentuen näkyi taivaan* iratfnalla, Andrew löi hevosta suitsilla jou-duttaakseen sen kulkua, mutta rasittunut hevonen ei voinut mennä nopeammin. Se vain piiisteli pää* tään ja ravasi eteenpäin alakuloisena pölyisellä lakeudella. Näytti kuin olisimme seiisoneet yhdellä paikalla. Olimme yhtä kaukana lakeuden lopusta kuin olimme koskaan olleet. Molemmin puolin tietä lepäsivät palaneet vainiot. Sähkölangat kulkivat yksitoikkoisesti suristen. Tuo kimalteleva eane, joka näytti pilv^eltä, tuli yhä lähemmäksi ja lähemmäksi meitä. Voi nähdä miten se muutteli kokoaan, nyt pienemmäksi, ^tten taas suuremmaksi. H^eikko /ääni, lti'"ahdoton sanoa oliko se aivoilta %li kirkaisu, eli mo-leöiroit,. ktuiffi etäisyydestä. «Mikä se feii?» A«d«w, Mui liikkumatta, varjostaan silmiään kädellään ja katsoen tarkkaavana etäisyyteen. Aivan äkkiä hän veti vasenta suitsea ja, suurella mielenkiihkolla, kääntyi sivuun hieltä 'äräälle pellolle. «Mutta mikä on hätänä?» Minä kysyin, koskettaen hänen olkapäätään. ' Hän pyyhkäsi pois käteni, ja seisoen rattailla alkoi hän vimmatusti piiskaamaan hevosta. Ajopelit huojuivat, pyörät narisivat hevonen kuitenkaan, kaikesta tuosta huolimatta, ei mennyt nopeammin, ja äkkiä se kompastui kaatui raskaasti maahan ja alkoi läähättää. «Mikä sinua vaivaa? Oletko hullu? » huusin, tietämättä mitä tapahtui, mutta tuntien että tuo mielen-liikutus valtasi minutkin.- Piiska katkesi ja Andrew alkoi lyödä hevosta suitsilla. Hevonen kääntyi ympäri ja niin tehdessään särki jonkun osan valjaista. Se yhä läähätti raskaasti. Hyppäsimme alas kärryiltä. Andrew puuhasi hevosen kanssa. Hän yritti saada sen nousemaan, asetta- 0vatien jalkansa sen kyljen alle ja pidel-miltei yhtä mielettömässä kilpailus-j Ien sen päätä. sa sotavarustelujen lisäämiseksi kuin mailniansodan aikana ja ennen sitä. Japani on kaikkein kuumeisimmal- Hevosen kupeet, märkänä hiestä, kohoilivat raskaasti; sen etujalat repivät maata, ja viimein se oikaiii itsensä kokonaan maahan. Kerran vielä sen kupeet nousivat ja laskivat. Se. aukaisi kitansa ja näytti keltaiset hampaansa. Silmät muuttuivat lasimaisiksi ja näyttivät olevan tomun peitossa. «Katso mitä olet tehnyt!» minä huudahdin. Andrew nyki lyhyttä partaansa ja katsoen lakeuden poikki viittasi etäisyyteen. «Katso, tuolla se on», hän huudahti. Esine jok oli kimallellut etäisyydessä oli hyvin lähellä nyt. Sen muodosti noin 30 ihmistä, miehiä, naisia ja lapsia. Eräs vanha, pitkä, pörröinen mies paljastetuin päin käveli joukon etunenässä. Hän käveli heittäen eteenpäin suurta ruumistaan ja heiluttaen pitkiä käsivar-siaan. Koko tuolla joukkueella näytti olevan yhdet kasvot, tuhkanharmaat ja tomun peittämät; tylsät silmät; ohuet, nälkiintyneet, halkeillee huulet, ja tukka joka riippui yhteen tarttuneina kas.oina.- : : Tämä joukkue oli hirveää nähdä, joukko nälkiintyneitä ihmisiä, loppuun kuivunut kuin tuo lakeus. «Nälkiintyneet,» kuiskasi • Andrew jostakin syystä." «Mitä sitten, mitä jos ne ovat nälkiintyneitä? Miksi käännyit pois tieltä?. Syökö ne meidät?» . «Ei, sitä be eivät tee», vastasi Andrew, «mutta minua hävettää». «Minkä vuoksi?» Andrew katseli minua moittivasti. • • «Me kaksi ajamme, kylläisinä 'ja hyvin, puettuina^ eillä aikaa kuin he.... minä häpeän.» Siihen mennessä olivat he ehtineet niirt lähelle meitä että voi nähdä heidän kalpeat, kaidat kasvonsa; veri tihkui heidän ikenistään. Nähtyään meidät he vetäytyivät eteenpäin ja , ikäänkuin edeltäpäin it^dyn sopimuksen mukaan, yksi Voihkaisu pääsi heiltä kaikilta:' «Leipää!» Lasten äänet olivat kimakammat. «Setä, rakas setä, vain pieni pala!» Eräs nainen, vielä nuori kasvonsa pölyn peitossa kuopallaan ja kurtussa kuin puunkuori käveli luokseni. Hänen käsivarsillaan oli lapsonen. Sen pienet kasvot olivat sinertävät, sen sääret hoikat kuin kepit. Lapsi itki ja huohotti, ja sen suuri pää tärisi kuin omena ohuen, särkyneesi varren nenässä." Nainen osoitti tyhjää rintaansa, ja avaten suunsa jossa ikenet olivat ajettuneet pyysi matalalla äänellä: «Antakaa! Minun lapseni kuolee.» Todellakin tunsin häpeäväni. Syvä häpeän tunne sen vuoksi että olin vaatetettu ja ruokittu valtasi minut. Enkä minä yksin tuntenut tuota häpeää. Andrew, myöskin, seisoi tässä alaspainetuin päin, koettaen välttää tuota näkyä. «Me olemme matkalla», hän mumisi . «Me olisimme mielellämme antaneet teille, mutta meillä ei ole mitään annettavaa. Jos haluatte rahaa, voimme antaa sitä.» Joukkue kääntyi ja tirkisteli meitä nälkäisin silmin. «Annanko teille rahaa?» kysyi Andrew. «Mutta mitä te sillä teette? Te olette niin kaukana kaupungista. » Muistin että istuimen alla oli leipä. Ei paljon, se on totta, noin viisi naulaa kaikestaan. <Andrew, meillä on leipää. Vain pieni määrä, on totta.» Joukko mumisi. «Leipää!» «Missä on leipää?» «Antakaa meille leipää.» «Vain vähäisen, pieni pala.» Andrew nosti istuinta ja otti leivän. ^ Jokainen käsi rauhattomine ahneine sormineen kohosi ylös. «Odota», sanoi vanha mies käskevällä äänellä, työntäen pois kohotetut kädet. «Antakaa leipä minulle. » Hän otti leivän, mursi sen pieniin palasiin ja. jakoi ne, ensin lapsien kesken ja sitten muille. «Mikä onnettomuus,» huoi drew, katsellen nälkiintyneit siä, jotka olivat saaneet vai taa leipää mutta eivät olleet tettyjä. «Mikä onnettomuu kertasi, ja ottaen kaikki antoi ne vanhalle miehelle matta kuinka paljon niitä c takaa tämä.» Joukkue seisoi kuten ei nälkäisenä ja surullisena. J tunsimme tuon terävän, tu^ häpeän tunteen. * • * «Minne menette?» kysyin ta mieheltä. «Minne?» kertasi tuo van? ja hajamielisenä viittasi etä: kädellään. «Tuonne.» «Kotiinpäin,» selitti naine oli lapsonen sylissään. «Me me kylästämme paetaksemme ja nyt me palaamme. Kaikk maa palanut. Mutta mitä lö-kotona? » «Emmekö ole talonpoikia^ vanha mies ankarasti. «Sini kuin ainakin nainen. Meidär kyntää pellot. Mikä ön tai ilman maata? Eikö se oleli ystävä?» Talonpoika katseli minua sesti. «Haluan vain kysyä teiltä, se totta vai ei mitä ihmiset että Lenin antaa siemeniä !• vaksi niille talonpojille jotki vat kyliinsä?» «Se on totta,» sanoin mini «Se on totta,» todensi Ar «Minulla on epäilyni,» sai ha mies, puhdistaen hopeaii tään. «On niin monta m nälkäänkuolevaa, ja mistä kaiken tarpeellisen siemenen Halusin huojentaa tuon mah kansan kärsimyksiä. «se on totta, isoisä. J lähetetään — — 200,000 to «'Sitten on se totta mitä kuulleet,» joku joukosta hi «Ehkä on se valhe,» sano «Kuka olette te?» kysy mies. «Oletteko ehkä kar huja?» «Ei, isoisä, minä kirjoitj malehtiin.» «Se on eri asia. Kesällä ne puhujia. He lupasiva; asioita, mutta se mitä tapi aivan erilaista. No niin, jo te meille totta, olemme hyv lisiä teille.» Vanha mies kumarsi syv «Kiitoksia,» hän kertasi, tyen joukkueeseen, hän san kaa.» ' Tottelevaisesti kulki jou! nen jälessään. Minä ja An( nimme vastakkaiseen suunti punkiin päin. — Moskovan ta. Suom. A. . ^0 Port Artburin ui Jotakin ehkä tietäisin, siellä minäkin. Missä? Siellä Jussinpa! Intolassa, Port Arthurin ; ristön S, S. Osastojen e kesäjuhlat onnistuivat kai Iin hyvin, hajotus — ei • natusrenkaslaisten vasta-nista huolimatta. Lauantai kuun 24 p; illalla tuossj vissa oli kokoontunut Into ton talo täyteen kaupunk farmareita juhlavieraita, jelma alettiin runolla. Ser järjestömme sihteeri A. T. ta tuntia kestävässä puhee; väpiirteisesti selosteli luo lua. Puheen jälkeen esitt sesti kokoonpantu joukkue män «Avioliiton varjopuol kut ovat moitiskelleet ette ollut tilaisuuteen sopiva. I kään ollut agitatsiooninie sä, mutta huvipuolta siini' en se vastasi tarkotuksen?: leen jälkeen pistettiin tan na kello 6 sunnuntaiaamu Sunnuntaina alettiin suoritus keilo 2 päiväilä *
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 8, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-07-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220708 |
Description
Title | 1922-07-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Lauantaina, Beinäk. 8 p. - Saturday, Juljr 8tli. No
näiden suurten järjestyneitten työlaismafisain kesken.
Näiden jättiläistyötaistelujen keskellä on radlkaali-
- . 1 TT^ TT \^ i n--. Isillä ia edistysmielisillä unionisteilla mainio tilaisuus
JBinadan enomaleisen työväestön äänenkannattaja, ilmes- ' A •, . • •• i j . • t •» ^•A-A..-U t^Sndburyssa, Ost., joka tiistai, torstai ja lauantai, vaikuttaa Amerikan työväenluokan tarkeitten paaryö-
H. PUEO, J- W. SLUP njjen luokkatietoisuuden Ja kumousbengen herältämi-gggtaava
toimittaja. Toimitussihteeri; kasvattamiseni. Siksi nämä vallitsevat työtaistelut
tulevat varmaan käymään suurraerkitykselli-siksi
ja jättävät pysyviä tuloksia nousevaan amerika-laiseen
proletaariliikkeeseen-
VAPAUS
(Liberty) '
The only organ of Finnish WorkeT8 in Canada. Pub-
Bshed in Sudbury, Ont., every Tnesday, Tbursday and
fiatnrday. -
Advertising rates 40c per col. inch.
for sinjde iiisertion 75c. Dii
Minimum charge
Jiscount on standing advertise»
inent. The vVpäus is the best advertising medium araong
the Finnish People in Canada.
Umotushinta kerran iulaistuista ilmotuksista 40c.
pälstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja oOc. hsaa
• jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
, 13.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-
• lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c, Ikerta, |1.00 kolme
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
-
seiiraiilset
Tyrannia Kreikassa
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk, $2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5,60, puoli vk.
@8.00 Ja kolme kk. $L75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähetlämäan,
paitsi asiamiesten Joillg on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
tome St., Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Box 69. . Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
imcund dass matter.
Miksi rautatieiyöläiset lakkoutuivat
Viime lauantaina ryhtyi 400,000 Amerikan rauta-teitten
konepajatyöläistä yleislakkoon Yhdysvaltain
hallituksen työlautakunnan toimeenpanemaa palkkain
alennusta vastaan. Vuoden 1920 ajalla onnistui kone-
; pajatyöläisten, kuten rautatietyoläisten yleensä, kohottaa
palkkojeen huomattavassa määrin, johon toiselta-puolen
oli pakottavana tekijänä jatkuvasti kohonneet
elintarpeet. Mutta sittemmin on rautatiekapitalistien
asiaa ajava hallituksen rautatietyölautakunta jatkuvasti
pyrkinyt riistämään työläisiltä tämän palkkain korotuksen,
laskeakseen työläisten elintason entiselle kurjalle
asteelle- Seuraava taulukko fl»taa käsityksen muutamien
lajien rautatietyoläisten palkoista J917-'1922
ajalla:
' Jouluk, Tam. Touk. Hein. Hein.
,^«W» i i . , , 1917 1920 1920 1921 1922
^onepajatyöläiset.,..,. 50.5 72.3 85.3 77.3 70.3
.Vaunujen korjaajat..., 37.7 68.0 81.0 77,0 64.0
-jlatain korjaajat,,,... 19.3 37.7 46.'3 3,7;7 32,7
Kirjurit. 34.5 54.5 67.5 67.5 58.5
Merkinantajat......... 32.§ 64.3 77.3 69.3 64.3
Paikalliset lämmittäjät
ja öljyäjät,..,..".
Kreikan kuningas Konstantin, hänen virkamiehensä
ja upseeristonsa kuvittelevat edustavansa sivistystä. He
lahjovat agentteja ja sanomalehtiä, jotta nämä kuuluttaisivat
heidän omistuksensa ihanuutta ja valtansa suuruutta
Aasiassa. He sanovat itseään kernaasti entisen
Kreikan perillisiksi. Siinä tapauksessa olisi heillä syy- olivat niin rasittavat veroissa, joita
Tuoreessa muistossa
ränneille vielä pitäisi olla se, kuinka
suurella hälinällä imperialistiset
vallat puuhasivat konferenssia Was-hingtoniin,
ja joka konferenssi sitten
nimitettiin aseista riisuutumis
konferenssiksi. Miltei kaikki porvarilliset
valtiot ja erikoisesti juuri
useimmat mailmansotaan osaa ottaneet
olivat taloudellisesti sellaisessa
asemassa, että niiden oli pakko ryhtyä
jonkinlaisiin toimenpiteisiin,
edes kansan silmiä verhotakceen.
Mailman sodan tuottamat seuraukset
21.8 46.6 59.6 51.6 49.6
^inmaiittQfnaVasematyöl. 22.3 43.6 52.1 43.6 39-IÖ
)l^m6äa tilastoissa esiintyvä palkkojen alennus käy
öitäkin tuntuvammaksi kiin otetaan huomioon, etfä
sunnuntai» ja juhlapäivätöiltä maksetaan nykyisin
^nään vain tavallinen palkka, ja että rautatieyhtiöt antavat
konepäjojaea urakoitsijoille, joiden ei tarvitse
noudattaa tätä pdlkkatoksQa, Vfl&H äaavat. teettää niin
halvoilla palkoilla kuin kykenevät työläisiä saamaan.
Raytatietyöläisten lakkoon on jo liittynyt seuraa-yat
Aineripai^ 1^^^^^ of Laböriin kuuluvat Uit-ioiiluneel
Icönöpajatyöiaisten järjestöt — International
Association of Machidifits, International Brotherhood
of Boilermakers, Iron Shipbuilders find Hi^Ipers of
•Aniericör InternatlonttI Brot^^^^ of Bläcksisllhs}
Dröp Forgers and Helpers, Amalganiated &heet i Möläl
Woikers International AUiance, Internationfil
hood of Electrical Worker8 ja Brolherhood öt RailWay
Carmen. Näiden järjestöjen jäsenmäärä käsilifiä
000 työläistä Ja vakuuttavat heidän yirkailijafila että
Utllon jäsenistö on Uitlynyt sada» prosentin tehokkai-
^UudelU lakkoon ja yksinpä rautaiiepatruunatkin tun-
JiUfelaVal, että ainakin 90 prosenttia näistä työläisistä
on liittynyt lakkoon.
' Union Jniehet painostavat erikoisesti lakon yhteydessä
sitä seikkaa, että elintarpeitten hinnat ovat jälleen
kohoamassa, ja että sen vuoksi palkkojen alennus
tällä hetkellä on mitä suurinta vääryyttä rautatietyö
Iäisiä kohtaan. Niinpä hallituksen rautatietyölautakun
nan puheenjohtaja Hooper'kin on pakotettu tunnustamaan,
että «on olemassa huomattavia ja selviä merk
kejä elintarpeitten hintain nousuun». Multa hän loK
duttaa raulatietyöläisiä, että kun elintarpeet jälleeft
suuresti nousevat, voivat uniot tehdä anomuksen r.Ä«tta-tietyölautakunnalle
palkkojen kohottamjsesla» Täinä ei
ole mitään muuta kuin rautatiekapitalistien majattoman
voitonnälän tyydyttämistä työläisten elifi^son polkemisen
kustannuksella.
400,000 konepajatyöläisen lakkoon lupaa näinä
päivinä liittyä ratam kunnossapitäjien unio, joka käsittää
myöskin 400,000 tpläistä, joten kapitalistiset saalistajat
ja heidän apurinsa tulevat varmasti tuntemaan
ketä he ovat. Lähes miljoonan raulateitten korjaustyö-
Iäisen lakkoutuminen tulee varmasti tuntumaan, sillä
on ilmeistä, että neljän suuren veljesliiton jäsenet, joita
ei viimeinen palkkojen alennus vielä koske — nimittäin
veturinkulettajat, lämmittäjät, konduktöörit ja
junamiehet —tulevat varmasti kieltäytymään korjaustöistä.
Lienee vielä nykyisin liian rohkeaa toivoa, että
nämä viimemainitut rautatietyoläisten järjestöt liittyisivät
myötätuntolakkoon, jolloin työläisten voitto olisi
taattu. Tosin yhteistunto ja yhteenliitlyniishenki on
suuresti kasvanut näissäkin viimemainituissa rautatie-työläisten
järjestöissä, joten riistäjien äärimäisen hyökkäyksen
edessä saattaa Amerikan työväenkin keskuudessa
tapahtua odottamatonta solidarisuuden ilmaugta.
Toisaalta on muistettava, että hiilenkaivajain jo pitkän
aikaa kestänyt lakko alkaa vaikuttaa sangen vakavasti
rautatieliikenteeseen ja on yhä edelleen voimassa.
Yhteinen taistelu hiilenkaivajilla ja raulatietyö-läisillä
on omiaan kasvattamaan solidarisuushenkeä
tä tutustua Sokratekscen ja Platoniin. Mutta kun he
sen sijaan nimittävät Kreikkaa Itä-Rooman keisarikun
nan tyttäreksi, osuvat he oikeampaan, sillä Konstantinin
koplakunta käyttää poliittisia vastustajiaan kohtaan
aivan saraoja keinoja kuin Rooman maailmanvallan
rappeutumiskauden hallituskoplat.
Kororaunislitoverimme käyvät siellä ankaraa kamp
pailua. Kreikkalainen kansallisuus on nuori, huolimatta
siitä, että lahjotut kynäniekat väittävät toista
Teollisuus on varsin vähän kehittynyt. Porvaristo
piehtaroi sielläkin paheissa ja turmeluksessa. Sota vähässä
Aasiassa on heidän suurin rikoksensa. Proletaarisen
tietoisuuden herättäminen Kreikassa on asia, jolle
kommunistit ovat vakavasti antautuneet.
Mutta heidän menestyksensä kauhistuttaa vallassa-olijoita.
Ja pelko on Konstantinissa ja hänen kannattajissaan,
kuten aikaisemmin Venizeloksessa ja hänen
hännänkantajissaan, herättänyt valveille eläimellisen
julmuuden vaistot.
Volon vankilassa on sitten viime vuoden helmikuun
15 ph ollut teljettynä 40 kommunistia ja syndikalistia.
Heidän ainoa rikoksensa on, että olivat järjestäneet
yleisen työväen kokouksen. Ja nyt ovat he olleet vankilassa
16 kuukautta ilman että olisi uskallettu vetää
heitä oikeuden eteen. Kreikan porvaristo ei nähtävästi
luota oikeuksiinsa. Pelkää, etteivät nämä ehkä rankaisisi
riittävän julmasti luokkansa poliittisia vastustajia.
Mutta epämääräinen vankinapitäminen ilman
tutkintoa, tuomiota ja kontrollia, kas se on omiaan
konslanlinillisten «helleenien» itsesuojeluskeinoksi.
Mitään vastalausetta ei ole missään kohotettu kreikkalaisten
proletäariuhrien puolesta. Moskovalaisten
myrkkkykuulamurhaajain puolustajilleksfln ei ole aikaa
vainottujen i kommunistien hyväksi, Tfe§9 Juuri
parjajtuukin n länsimaisten Veijarien kokrh^n»
genkurjuus. ansaitakseen heidän myötätuntma (äy:
tyy vähintäin olla murhaaja ja kommunismin vastui»
taja. Mutta porvariliisten hallitusten, jotka päästävät
päiviltä jä kiduttavat kommunisteja, ei koskaan tarvitse
pelätä Vanderveldein väliintuloa!
Mutta kuningas Konstantin ja hänen heitukkansa
älkööt luulko koskemattomuuttaan iäineksi. Kofämu-pistit
pitävät heidän muistossaan. Volon vankienkin
kärsimykset vaativat vielä kerran hyvityksensä.
•
Kommuunin haaskattu perintö
Kommuunin mainehikkaiden kuolleiden olisi luullut
yerikylvöllään antaneen lupauksen yhteiskunnasta,
minkä työ ja työläiset oikeuksiensa ja arvonantonsa
yhdistäminä itse toteuttavat yli kalkkien rajain, proletariaatin
vapaulufoesta, joka ei voi olla muun kuin
prpleläfläalitt tuote. Stllainen oli kylvö, seilaillen lii-paiiö!
ja iäöää öft Wt«lllä hyt elonkorjuu, kässäkyjmä
lodöllisUlial 01 voi! Kaksi miljoonaa tanskalaista, M-ffieiöiPift
miljoonaa ihmistä on kuollut, EiiropaÄ nuo-fiso,
pantti, minkä kulttuuri oli lA^eksinul antavansa
maailmalle. Ja ikäänkuin ei olisi kylliksi uhreissa,
joita annettiin sodassa, yhtä jiimaÄmassa kuin häpeällisessä,
näemme me nyt sotauhkan ja mlestappopro-vokationin
yhä karttuvan Eutopaa Vastaan. Ja me näemme
Ttöyhtyneen Ranskan, Ranskan, jonka omatunto
on saastutettu, perikadossa olevan Ranskan, julistautuvan
yhtä naivilla kuin rik<>ilisella pöyhkeydellä taan^
tumukseniesitaislelijaksi, "raakalaismaisen militarismin
ja murhaavan hnperialismin päätuebi! Ja onnistuakseen
on sillä tämä hyeenan naama, tämä inhoittava sydän
ja tämä konnamainen ja rikollinen heftki Rar.
mond Poincare, mikä on täydellisin musta surma ^uiii
mikS milloinkaan on vienyt mitään maata perikatoon.
^Seinen ammattiliiton julistuksfeSt^ Kommuunin 5l:-
ntenä vuosipäivänä.)
o—^ --^
Itävallan proletariaatift litöspääsy-tie
Jalkuvain pörssiromahdusten ja sen kautta tapahtu
van palkkain reaaliarvon suunnattoman vähenemisen
ja talouspulan kärjistymisen johdosta Itävallassa on
kommunistipuolue antanut maansa työläisille julistuk
sen, jossa osoitetaan, että kapitalistiluokka pyrkii maan
sa talouselämän «tervehdyttämiseens) palkkain poljen
nan, palkkain huononnuksen, työajan pidennyksen,
joukkoirtisanontain, valtion ja yksityisen kiskonnan ja
työläisten viimeisten oikeuksien poistamisen kautta, ja
jouduttaa yhtäkaikki vain luhistusta, samaan aikaan,
kun työväenluokan kärsimykset kasvavat sietämättömiin.
Tämän takia on työväenluokan myönnettävä,
ettei kapitalistisella järjestelmällä enää lainkaan ole
mitään ulospääsytietä, ja että työläisten on sen vuobi
ryhmityttävä Kommunistiseen Internationaleen kukistaakseen
Jcapitalismin kaikkialla ja taistellakseen voittoon
sosialismin.^ iMutta siihen mennessä on sen pakotettava
omistavat uhrauksiin. Mutta kun , nämä eivät
missään tapauksessa suostu siihen vapaaehtoisesti, tekevät
vhä kasvava hätä ja epätoivo tämän taistelun työväestölle
kiertämättömäksi velvollisuudeksi. Kommunistipuolue
osoittaa tämän jälkeen päivän taistelun tunnukset
reaalipalkan pysyttämiseksi edes rauhanaikai-sella
tasolla ja työttömyyden torjumiseksi'
eri maiden kansat ja varsinkin juuri
työväenluokat joutuivat kantamaan
,ebtä painostus hallitseviin
nähden pakotti konferenssin kutsumiseen.
Silloin kaikkien maiden valveutuneet
työläiset jo sanoivat, että aseista
riisnutnmis konferenssin nimellä
kokoontuvalla porvarien neuvottelulla
ei ole mitään todellista tekemistä
sen asian kanssa, jota varten
konferenssi koolle kutsuttiin. Silloin
nimenomaan vallankumoukselliset
työläiset selittivät, että tuossa
konferenssissa, sensijaan, että siinä
puuhattaisiin sotilasvoimien ja
aseitten vähentämistä tultaisiin sopimaan
mikä maa mistäkin .osasta
mailman kolkkaa joutuisi tämän tai
tuon suurvallan -riistämiskentäksi.
•Silloin sanottiin, että erikoisesti
maukkaana makupalana suurvallat
pitävät Venäjää, johon yhteisen sopimuksen
mukaisella toiminnalla voitaisiin
iskeä, ilman ettei valtain keskuudessa
siitä syntyisi erimielisyyttä.
Ja olihan Venäjän kysymys
konferenssin käsiteltävänä, paha
vain, että Venäjällä on sellainen
hallitus, jota miltei koko kansa kannattaa
että noita konferenssin päätöksiä
ei ole voitu panna käytäntöön.
Mutta mitenkäs konferenssissa kävi
itse pääasian, aseista riisuutumisen,
jota varten konferenssi oli kutsuttu.
Siten ,että konferenssiin
osaa ottaneet äuurimmat; ja sotilaal-
"isessa merkityksessä voimakkaammat
viisi valtaa muodostivat liiton,
aativat sopimuksen, jota kutsutaan
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-07-08-02