1921-06-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. . . a, V i l i . . , J^JIM i.A;i-t.>f (.uisiäi H. PURO. J. W. SLUP, • he muuten menettäisiviit jobinsa, vastaan voi työväki taistella ainoas- f salliskokouksen sijaan. cGeorgian j vät neuvottäuihin Neuvosto-Geor- 5 (Herra kapitalisti Parsons sanoi työ-taan muodostamalla samallaisen lu-jPravda» kirjottaa tämän johdosta'pan edustajien kanssa. Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri i väen johtajien moittineen terästrus- jan Yhden Suuren Union, joka ei ole jseuraavaa: <Kolme vuotta on Lakia Georgian työläis- ja talonpoikais-1s VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Worlc-ers in Canada. Published in Sud-bary, Ont,', every Tuesday, Thursday and Saturday. Advertising rates, 50c per col. inctu Minimum cliarge for single insertion 75c. Discount on standing fidvertisement. The Vapaus is the best advertising medium among the Finnisb People in Canada; Dmotushinta ^50c pabtatuumalta. — Alin hinta kertailmotuksesta 75c. —Euolemanilmotukset $2.00 (mtiis-tovärsyistä 50c kultakin lisäksi). -• SiUans* ja avioL'ilmot. alin hinta $2.00, nlmenmuotosilm. (muuten koin avioliittoilmbtusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroflm. $2.00 Jkerta (2 kertaa |3.00. .... Syn^mä- Sxn. $2.00 kerta. — Halutaan tietoja osoteilmotukset $1.00 kerta (3 kertaa $2.00)— Kaikista ilmotuk-sista, joista ei ole sopimusta, tulee raban. seurata mukana. tia autokraattiseksi, mutta vakuutti;olemassa ainoastaan paperilla, vaansBaätävä Kansalliskokous hallinnut jalkansa ovat uuden hallituksen innok-lujasti työväen järjestöjen olevan monta vertaa autokraattisempia. Que teollisuudessa toimivana jataistelu-kjrkyisenä järjestönä, joka yhdistää beciin äskettäin perustettujen katool, kaikki työläiset lippunsa ympärille ja TaJlUSHINNAT: Canadaan yksi Vk. $4.00, puoli Vk. $2.25, kolme kk $1.50 ja yksi ,kk. 76c. Tbdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme I*. $1.75, ^ Tilauksia, joita ei seum taha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty fiuilding, Lome St, Puhelin 1038. PostioBote: Box 69, Sudbury,Ont. Jos.ette milloin tahansa eaa,^ os-tausta ensimaiseen kirjeeseenne; jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä, 3. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja. ;^ Segistered at the Post Office De- .fOTtmenl^ Ottava, as second class taatter. Canadan tehtailijain . Bmn Unio pitänyt Canadan Tehtailijain Liitto (Ca* 'taadian Manufacturers Association) piti vj^me viikolla Quebecissa 60 :• neh vuosikokouksensa. Tässä koko* uksessa poriiot, listen unioitten arveli Parsons huomattavasti cvakaannuttaneenj> työvoima- asemaa. Herroja ministerejä oli tietysti kut suttu myöskin osaa ottamaan tähän pääoman 50-vuotisiin juhliin. Ja pää ministeri Meighenille, pantiin Euro-paan lähtiäisiksi toimeen suqret juh lapäivälliaet, jossa tietysti -oii varattuna mitä parasta ryypättävääkin — sillä olihan konventioni järjestetty Quebeciin juuri sen takia etteivät herrai kapitalistit tykkää syödä «kui vaa päivällistä», varsinkin tällaisten riemujuUainsa aikana. v Kun konventionissa olivat suuri-suisimmat trustiparoonit.pitäneet pn beita ja haukkuneet järjestynyttä työväkeä sekä alistuvaisia orjia, niin saatiin sitten jo kuulla komiteain lau Buntojaktn ja esityksiä erinäisiin kysymyksiin nähden. Tärkeimmän buo mion näytti saaneen 8-tunnintydpäi-välain tinkimätön vastustaminen ja avoimen työpajan vaatiminen. Kaikkinainen lainlaadinta 8-tunnin työpäivän voimaansaattamiseksi tuomittiin ja herroille läsnäoleville ministe Teille ja politikoitsijoille annettiin siinä suhteessa tiukat eväät, ettei mi tään luovimista saa harjottaa tässä suhteessa. Samaten vaadittiin ehdo tonta oikeutta avoimeen työpajaan ja päätettiin tämän lujasti järjestyneen riistäjäin suuren union koko painoi la taistella ja avustaa kaikkia yksi tyisiä kapitalisteja ylläpitämään a-vointa työpajaa. Kaikkinainen lainlaadinnalltnen puuha :työttömyysvakuutu,ksen ai' kaansaamiseksi' myöskin ankarasti tuomittiin. Työläisten palkkoihin nähden mer kittiin, että ne ovat jo huomattavasti laskeneet, mutta el kuitenkaan oltu tytyväisiä vielä nykyisenkään,.pal|£-; kataksaan, vaan päätettiin edelleen polkea palkkoja, tietysti niin paljon kuin suinkin voidaan. Myöskin hallitusherroille erikoisesti kohdistivat;konventionin^ pää-puhujat huomautuksen, kuten jo en-nen mainittu Parsons y.m., että he antaa heille lujan yhteenkuuluvat Buustunteen ja taistelurohkeuden. ' Tyäläistoverit, eikö riistäjäimme antama esimerkki todellakin pitäisi saada meidät toimintaan omien luok-kajärjestöjemme rakentamiseksi? • ..... . o . Taistelu Kaukaasiasta Vallankumoulueineten voitto Geor. Georgian työkansa ja talonpoikais-väestd oli kyllästynyt menshevikien hallintoon ja ^hotti kapinalipun. Tiflisin «kansanvaltainen» hallitus karsikin ennenpitkää täydellisen tap pion taistellessaan kapinallisia vastaan. Maan pääkaupunki joutui ku-mouksell. käsiin ja kun Georgian neu vostovalta perustettiin 18 pvä maalis kuuta teki maan entinen hallitus testamenttinsa solmien georgialaisten va^tayallankumouskomitean kanssa Kataeissa seuraavan laatuisen sopimuksen: «Sotatoimet lakkaavat enui tilassa. Georgian hallitus vie joukkonsa ife-lä hallussa pitämältään Georgian alu eelta ja vallankumouskomitean jo«ii^ vallinnut ja osoittanut kansalle o- kaita kannattajia. Talonpojat ovat is man voimattomuutensa ja mahdotto-'pitäneet puolueettomia kokouksia ym s ^set edustajansa Canadan pääoman ^O-vuotista, herruutta kultahäitä. „ övat lion paljon nähneet vaivaa laa-juhiivat Canadan" tehtailija, 'tiessään ja pohtiessaan lakiehdotulc-pankkiirit ja heidän poliitti- sia, joissa rajoitetaan ja säännöstel- " • • - lään pääoman riistämisvapautta. Vielä eräässä ponnessa erikoisesti vakuutetaan, että komitea joka on tutkinut nykyistä tilannetta ja mieli-alaa työläisten keskuudessa, on, täysin vilkuutettu siitä, että radikaaliset ainekset ovat menettäneet vaikutusvaltaansa työväen keskuudessa,; oma ten sitä monin verroi^^ määrin kuin vuosi sitten. ; ^' On mieltä kiinnittävää nähdä M lujuus, voiton varmuus ja yhtenäisyys mikä tässä Buurriistäjäin konveii tibnissa vallitsi — mielenkiintoiata siinä mielessä, että toivoisi rata jäin ottavan siitä esimerkkiä. Olisipa vain työväellä sellainen vöitonvar-, muiis ja selvä luokkakatsomus, mikä •Buurella tyydytyksellä, herrat puhujat merkitsivät, että työväen vastustuskyky on kadonnut. Presidentti McKinnon painosti erikoisesti sitä seikkaa, että ainoastaan siellä täällä on nähtävissä,pieniä levottomuuden ja lakkojen merkkejä, tahtoen ikään kuin samalla huomauttaa, etteivät ne merkitse mitään, fiUlä tehtailijain 50-vuotinen Yksi Suuri Uniö kykenee ne murskaamaan ilman mitään vaikeuksia. ' Liiton entinen presidentti ja pitkä aikaisesti johtava jäsen, torontolai-iieri S. R. Parsons hyökkäsi ankarasti järjestyneen työväen, sen johtaji-kot saavat vapaasti miehittää Batu min alueen. 25 päivästä maaliskUti-ta lakkaa lakiasäätävän kansallisko-kouksen/ jd sen valtuuttaman hallituksen määräysvalta maassa. Maini tun hallituksen järjestämä kaarti ja armeija hajoitetaan ja aseet ynnä muut varustukset luovutetaan geor-gialaiselle vallankumouskomitealle». Näin lyhyeen päättyy siis niiden sovittelijoiden tarina, jotka kolmena vuonna ovat ententen mieliksi koettaneet' toteuttaa «kansanvaltaista ohjelmaa ». He ovat kerrassaan kadottaneet kansansa luottamuksen. Josta on todistuksena sekin, että Batu-mia valloittaessa osa Georgian hallituksen omista joukoista meni punaisten puolelle. Entisen georgialaisen hallitiiksen armeijan ylipäällikkö Dshungeli moitti niinikään hallituk sen voimattomuutta. Hänen puheittensa mukaan ei menshevikien onnistunut viedä maasta tuhannetta osaakaan valtion omaisuudesta. Armeija joutui myös miltei kokonaisuudessaan kapinallisten vangiksi., Kuvaa-vfux on että entiset venäläiset upseerit, jotka olivat menshevikiliallituk-sen palveluksessa, luopuivat siitä rat kaisevalla hetkellä. Uusi aika koittaa Georgiankin kovia kokeneelle kansalle. Neuvostohallituksen on poistettava paljon van haa ja yliaikansa elänyttä. Sensijaan on rakennettava uutta ja ehompaa. Lakiasäätävä < kansalliskokous ei — komeasta nimestään huolimat-ma — yoi soveltua nykyiseen työväen diktatuurin aikaan, vaikka se onkin porvarillisen kansanvallan täydellisin luoma. Siksi tehtiinkin kansalliskokouksen toiminnasta loppu "M riisti (Jatkoa Jiumeroon 63) • Oikeastaan ei hän, Hannes Haavisto, mäkitupalaisen poika, joka nyt sunnuntai-aamuna tovereineen kiire-vilkkaa hiihti kohti kaupunkia liittyäkseen siellä köyhälistöarmeijaan, tämän puheen vaikutuksesta liikkeelle. lähtenyt Kyllä hän jo sitä oli päivästä toiseen pohtinut Mutta ei sitä vain ennemmin ollut tullut lähdettyä. Niitä öli ollut esteitä niin monenlaisia, vaikkakaan ei olisi ottanut lukuun häm^äisluonteen hitai suutta. Niinkuin nyt esim. tuo rakkaussuhde naapurin Mariin. Eihän sitä olisi mielisunninkaan hennonut jättää mielitiettyään ja lähteä tietämättä tokko 'nolloinkaan palajaa. Tyttö kyllä" ei ollut kieltänyt eikä käskenyt, vaan oli taannoin pahim- ' uutteeksi ikäänkuin kiusalla sutka- Bttanut: r - Jos olisin mies, niin tietäisin kyllä mitä tekisin. Muttaöi ollut ruvennut selittelemään mitä hän sillä tarkoitti. Sen sijaan oli Hanneksen isä ollut jyrkästi lähtöä vastaan. Hän oli yhdistyksen rahastonhoitaja, vanha : ladttamustoinrissa ^piintynyt sosialidemokraatti, joka aina^'a kaikkialla puhui vaalilipusta, silloinkin, kun porvarit olivat venäläisillä husaareil- Isbajoittaneet laillisesti valitun e-duskunnan^ jossa työläisillä oli enemmistö. Ei kärsinyt kuulla puhutte vankaan aseelliset < toiminnasta, nimittäin tyoväeh,aseellisesta toiminnasta. ^ • ' ~ No, porvareinko sellainen oikeus sitten vain on? oli Hannes kerrankin tiukannut >— Olkoon tai ei, oli isä vastannut Äiti taas oli toista maata. Hän oli saainut tarpeekseen rauhallisista kei noista. Hän pääsi luuvalolta tuskin liikkumaan — seuraus elämäniän liikarasituksesta. Ja> siksi toiseksi — Mitä sillä väliä missä kuolee: rintamallako taistelussa vaiko nälkään kotona. Eihän meillä kohta ole enään mitään suuhun pantavaa ~ oli hän asian > puheeksi tullessa huomauttanut useamman kuin yhden kerran leipää ei meillä ollut viikkokausiin, lihasta nyt puhumattakaan; Maitoa ei ole. Perunat loppuvat; eikähän niistä enään olisi kuin siemeneksi, ja vasta ollaan helmikuussa. Ja mitään muuta ei liioin ole. Herra jesus mitä tällaisella elämällä on virkaa? Eihän meillä ole edes valonkeinoa. Paloöljyä ei ole saatu koko talvena, ei rahalla eikä millään. Mehän o-lemme ikuisessa pimeydessä ja ikui sessa nälässä ja puutteessa. Ja entäs tämä maantienuhka sitten? Armostahan sitä tässä saadaan neljän seinän sisällä nälkääkin nähdä. Ja neljännesmiljoona ihmistä sanoi meidän isä meidän laillamme rähjäävän -häädön varassa. Jos ei kerran se hänen rakas eduskuntansa ja rauhallinen kehitykseni takaa köyhille edes v kaikkein välttlmättomintä, mutta' kyllä rikkaille yltäkyllin kaikkea, niin mita tässä on muuta jäljellä kuin yleinen tappelu? Näin oli eukko^ ähkinyt, mutta huomauttanut pojalleen: En mina silti kehoita sinua lähtemään. Se on asia jonka saat yksin päättää. Kuten Hanneksen - äiti, olivat työläisnaiset ja varsinkin äidit kautta maan aseellisen toiminnan kannalla. Monen monessa tapauksessa tiedetään heidän kehoittaneen miehiään ja poikiaan liittymään kumousatmei 'Mutta-uusiyhteiskunta luodaan rau- ^aän. Tämä ilmiö on helposti ymmar-ballisillä'keinoilla. ' 'rettävissä. Sanoin nimittäin ei voi kumta sitä kurjuutta, johon sota-keinottelijat, porvaristo, olivat työväenluokan syösseet ja josta etukädessä saivat kärsiä, juuri työläisäidit, joiden .tehtävänä oli huolehtiminen perheen ravinnosta. Yksistään jono-kurjuus oli jotakin, joka ansaitsi si oman historiansa Suomen pohjoisissa kunnissa esim; saivat nälän uuvuttainat perheenäidit lukemattomia kertoja turhanpäiten laahustaa jopa kuudenkin penikulman' päässä sijaitsevaan — tyhjään jakelupaik-kaan. Ja kaupungeissa saivat poloiset vuorokausikaupalla jonottaa saadakseen väsymykset puolikuolleena — ja heittivätpä monet siinä henken-kin! — vihdoin huimaavalla hinnalla Iväärennetyn «Hntarverahdun, »joka oli omiaan vain kiihoittamaan sairaudeksi kehittynyttä nälkää. Suomen sel^puolen jsotarosvojen har^itta-ma elintarvehuijaus d i kehittynyt sille asteelle, että yksistään se riitti pai8kaaraaa"n epätoivoisen köyhälistön vallankumoukseen. Valaisevana «simerkkinä -mainittakoon Ouluin Aströmien — tulevien lahtarisielujen ~ menettely. Nämä piilottivat seudulla vallitsevasta näländästä huolimatta satoja ruisjauhosäkkejä va-rastohiioneidensa ullakoille :Venäjän tsaarihallituksen tilaamiin satuloihin tarvittava liisteri oli näilIe«Vapaan Suomenjesitaistelijoille tähdellisem-pi asia kuin samaisen Suomen nälkää näkevä kansa. — Hanneksen sisar, Hilma, kannatti hänkin kumousta siitä, huolimatta, että Marian veli, naapurin Kalle, jonka kanssa hänellä oli omat asiansa, oli päättänyt lähteä Hanneksen matkaan. Hannes it^S^ehkä tuli isäänsä, jos-kohta ei hän järkeillyt tämän tapaan. Hän oli urheilumifehiä, mainio luihtä-jä, piirinsä parhaimpia, ja urheilijana tunsi hän vastenmielisyyttä raakaa voimaa kohtaan." Siksi toiseksi oli hän luonteeltaan perin säveä, muutensa. Kansa kyllästyi ja teki siitä äkkilopun. Kansalliskokouksen hautamerkiksi voisimme taiteilijoille ehdottaa seuraavan aiheen: menshe-vikit, jotka ovat täyttäneet taskunsa pullolleen ryöstetyillä kalleuksilla ku martamassa Briandin ja Lloyd Georgen edessä.» Geoiirialaisen vallankumouskomitean ensimäisistä toimenpiteistä mai nittakoon: 1) «Kansanvaltaisen tasavallan »' valtiolHset johtohenkilöt jmnä entiset sotilasviranomaiset ja hallinnolliset virkamiehet saavat täy dellisen armahduksen. 2) Vapaana olevat taikka vangitut georgialaiset saavat heti palata kotiseuduilleen. Asukkaille maksetaan korvausta Bodan heille aiheutta mistä vahingoista. Georgiassa alkaa elämä jälleen saada rauhanaikaisen leiman. Vallankumouskomitea on luovuttanut vai tansa väliaikaiselle kansapkomisari-aatille (sikd, kunnes Yleisgeorgialai nen neuvostbkongressi. on kokoontu-; nut). Kansankomissariaatin puheenjohtajana ja maanviljelysasiain hoitajana toimii Philip Macharadse, v^trapuheenjohtajana ja ulkoasiain-komissaar. on Monia Oshoraschvili: sotajoukkoa, laivastoa ja ulkomaa-kauppaa johtaa Schalja Eliava, sisä asioita —' Wissarion Kvrirkvrelidse; työtä ja yhteiskunnallisia huoltolaitoksia valvqp Lado Dumbadse; työläisten ja talonpoikain tilasta vastaa Elisabedchvili; oikeus- ja raha-asiain hoitajana on Annaja Nasartjan ja kansan terveyden huoljtajana — Ats-chandse; kansanvalistusasiat ovat l^vanidsen v johdossa; Korkeimman kansantalousneuvoston puheenjonta-jana on insinööri Duntau; ja vallan-kuraouskomitean^ ihteerinä — Dab-ritidae. Sabotaashia, vastavallanku mouksellis\iutta; ja salakauppaa vastaan on Georpassakin katsottu tar-peelliseksi perustaa erityinen komitea, jonka puheenjohtajana on Konstantin Zipzjanidse. Liikenne päällikkönä toimii insinööri Kazitadse. Porvaristo, joka jo. pitemmän ajan on pitänyt Venäjää saarrostilassa, ei näytä aikovan jatkaa samaa menettelyä Neuvosto-Georgian suhteen. Sillä Italian konsuli lähetti Tiflisistä hallitukselle ' seuraavan_ sähkösanoman: «Neuvostovallan julistamisen jälkeen eivät^; Georgian. vallankumoukselliset ole.ryhtyneet mihinkään tihutöihin. Maassa yallitsee täydellinen rauha ja järjestys ja taloudellinen elämä elpyy nopeasti. Uusi hallitus on taannut ulkomaan kansalaisten ja heidän omaisuutensa loukkaamattomuuden. «Ulkomaalaiset kaup piaat kiirehtivät myymään Georgiaan tavaroitaan; Niinpä tarjosi tshekko-ölovakilainen: kauppalähetystö, joka oleilee Geor^assa, ulkoinaan kaup-kaa valvovalle kansankomissaarille maanviljelyskoneita, tehdastuotteita, paperia, siirtomaatavaroita y.m. Niinikään saapui georgialaiseen sa päri maata. 3Iikäli tehtyistä päätök sistä näkyy, tervehtivät he riemulla proletaariveljiään ja Neuvsoto-Venä jän punaista armeijaa. .Georgiassa valmistautudaan yleisesti kylvytoi hin. Talonpojat ovat päättäneet ky vää niin paljon kuin maata ja siemen tä riittää. Ja sato tulee toivottavasti samanmukainen. — Eussische Rundschan. Osuustoimintäväen '^Karjalan päiviä" ei saa unohtaa Kesak. 24 ja heinak. 10 pgiTan valil 15 toirailetaan keräys Karjalan ' traktori ja maanviljelyäkö-nerabaUoa byraku. eikä olisi mielisurmillan tehnyt pa haa kenellekään; Jo kotieläinten teurastuskin oli vasten hänen luontoaan, niin maalaispoika kuin olikin. —Mutta, oli hän lopuksi pqhtinut, saatuaan eilisiltana viimeisen sysä^ yksen: mitä järkeä oli antaa kaupun-kilaistovereiden yksin kantaa koko päivän kuormaa ja helletä asian tähden, joka etupäässä koski juuri maa-laisköyhälistöä? Olisihan kuniatonta sallia heidän vuodattaa vertaan ja heittää henkeni koko työväenluokan puolesta sillä aikaa.vkun suurin osa siinä kädet ristissä odotti kamppailun päättymistä. Jos kerran yksi osa köyhälist. on uhrannut kaikkensa yh teiseksi hyväksi, niin on toisen ryhdyttävä sitä tukemaan. Kun kerran tapellaan, niin tapellaan kaikin yhdes sä, tuumi hän. Ja oli hänellä vielä oma yksiiyineii pikkusyynsäkin, mikä Oli omiaan kan nustamaan häntä sotitielle. Hänen veljensä näet oli jääkäri. Huono, kunnoton veli, joka perheen keskuudessa jo vuosikausia oli sivou tettu vaikenemalla -r- varsinainen mätämuna. Hänen nimensä oli Jaak ko, vaikka hän sitten inyohemmin kaupungissa oli sen muuttanut Jacldksi— «Jaakko» näet baiskahti niin maatiaiselta. Jo pienestä pitäen oli hän hunningolla. TEi viitsinyt käydä käsiksi mihinkään työtpuhuun. Lurvaili vain ja harjoitti ilkeyksiä. Kerrankin kiipesi navetassa pääskysen pesälle, mutta putosi — lehmän-sarveen halkaisten rytäkässä oikean poskensa silmäkulmasta leukaperään. Arvasihan sen mikä ilkeä arpi siitä jäi, tärveltyi koko naama — luonteen lisäksi. Paloi kaupunkiin mieli. Meni, ja ongiskeli siellä, kunnes kohosi «konttoristiksi», tajonhuijarin apurik si. Jack Haavisto — kirjotteli hän aposkiyfisten asiakirjojen alle, ja lopuksi aivan asiattomankin: teki vek-seliväärennyksiä, ja syöksähti kuritus huonetta pakoon suin päin Saksaan Amerikan suomalainen luokkatietoi nen väestö, kuten on aivan luonnollista, seuraa suurella mielenkiinnolla ja myötätunnolla Karjalan Työkansan Kommuunin edistymistä. Tämä väestö tiftää, että Karjalan Työkan san Kommuuni muodostaa tärkeän osan NeuvostoVenäjästä,, jossa työväestö ensimäisen kerran maailman historiassa on päässyt määräämään mzt asiansa omallartavallaan—* jos sa 100,000,000 kansakunta työsken telee kaikilla voimillaan Uuden yhteiskunnan rakentamiseksi. Tämä myötätunto ei ole jäänyt pel käkst suusanalliseksi mielenilmaisuksi; se on pukeutunut käytännöllisen avustuksen muotoonkin, esim. kirja-painorahasto;) keräämisefssä Karjalan tovereille, joka oli avustusta valistus välineiden hankkimiseksi^ Karjalan Työkansan Kommuunille. Ne oiivät välittömiä maan uudelleen rakentamisessa ja Amerikan suomalainen työ väestö käsitti siinä tapauksessa Velvollisuutensa oikein. Mutt? Karjalassa tarvitaan muute kin kuin painokoneita takapajullf o-levan kansan valistamiseksi. Siellä on laajat alueet viljavaa maata ja luonnonrikkauksia monessa muodossa mutta puuttuu koneita ja välinei-tä niiden irtisaamisieksi ihmisten.käy tettäväksi. Tarvitaan koneita ja vä lineitä maan viljelemiseksi; samoin tarvitaan koneita ja välineitä luonnonrikkauksien jalostamiseksi. Kaikkia tullaan ajanoloon saamaan, siitä ei ole epäilystäkään, mutta ulkomail-a asuvat toverit voivat jouduttaa nii den saantia. Maanviljelyskoneet ovat tärkeim. piä niistä joita Karjalassa tällä hetkellä kaivataan. Niiden' avulla voi daan viljellä maata, josta saadaan a-sukkaille Välttämätöntä ravintoainet ta — leipää. Amerikan suomalai nen osuustaimintaväki on oivalta-nut juuri sen seikan jä se'on ryhtynyt toimenpiteisiin «Karjalan, päivien» järjestämiseksi. -Niiden kuluessa ke rätään rahasto, jolla hankitaan Karja Canadan Dollarista LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: V A P A U S 5 Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan fov. A. T. Hill 177 E fair Avenue. ' ' CillllililliillllllilllllllllllllllllllllllilJllllllllllllllllililllllllliliitiiiiiii £|iiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiii||,,„ N. Leninin kiijottemakirjanen,; Penikkatauti, on vaimenen uutuus kirjamarkkinoilla. Tämän kiijan teiee mielenkiintoiseksi sen päivän kysymyksiä käsittelevä si-: iältö, jossa tuo suuri vallankumous mies ja ei ainoastaan vallankumousmies, multa ainakin ^iitäpaljon, uuden yi. teiskunnan rakentaja, sattuvaUs jis yksinkertaisella taval-laap tekee selvää niistä kysymyksistä,-jotka viime vuosia-na ja yhä edelleen liikuttavat mailmaa. f Jokaisen, joka haluaa tutustua Leninin ajatustapaan ja jookainen, joka haluaa saada- selkiän kuvan aikamme-törkeistä kysymyksistä, tekee sangen viisaasti tilatessaan tuon kirjan. Hinta on aunoastaan; 5056; Kirjaa on meillS' huomattava määräi joten voii±e Hyvällä syyllä lähettää ti-lauksianne, pelkäämättä että se: Ibspuu. SniibuiT, Qnt^ ^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiit^^ «pelastamaan isänmaata». Haavistolaisilla ei tietenkään ollut pienintäkään aavistusta, oliko «Jack» niiden epäkelpojen joukossa, jotka luokkasodan alkaessa ilmestyivät Vaasaan ja joita Mannerheim tervehti «maansa parhaimpina». Mutta kun oli selvää, että sinne oli kiiruhtanut kaikki kelmit, niin miksi ei myös «Jack»? Oli siis jotenkin selvää, että hän kin heilui jossakin työläisten teilaa-jana, ja josiakin Hanneksen sisimmässä kiehui ja karvasteli sanoin ku vaamaton kiukuntunne kunnotonta veljeä kohtaan ja hänen mielensä pa loi tekOmään tiliä tämän kanssa, sillä olihan luonnotonta, että työläisen, rutiköyhän mutta silti kunnial Usea I^S^läisen poika, jos kohtakin kunniaton, myj kalpansa työläisten teurastajille, lybtyi itse lahteriksi. — ^8—ta—na! Kalusi Hanneksen kurkussa ajatelkssaan tätä adaa. Eihän tietysti ollut yhtäkään mah doUisuutte sadasta'joutua vastetas-: ten tämän kanssa satoja kilosnetrejä pitkäflä rintamalla. Mutta kuitenkin — kentiöBi. Ja nim iitä sitten oli lähdetty. Lah tie&ä olivat tytöt, Mari ja Höma, saattaneet häntä ja .Kallea' pitkän matkaa Jäälle. -Ja sitten pojat erotes sa olivat koettaneet änkyttää jota-kin jiiKlalliseB "puoleista, hetkeen sopivaa, ja • antaneet ymmärtää, e1tä mitäpäs, joa lii sitä enään tai^ttaisi-kaan. Mutta äläs mitään.. Tytöt eivät olleet tuonaankaan. Aivan kuin iltamista tuloa Ifun ollaan viimeinen, kalkein "viimeisin muisku muiskattu ja loppujen lopuksi kiireemmän kaupalla puristettu kättä hyvästaksi, jot te «ehtisi Vielä vähän nukkuakin», ai van samoin hyvästelivät he nyt ilään kuin sivumennen ja kuin yhteisestä sopimuksesta ja niin merldUisellä ää nenpainolla: — Näkemiin! Ja sitten olivat tytöt lykkineet ly-laan mahd. muitakin maanviljelyskö* neita jos riittävästi varoja saadaan kokoon. Mutta yksi kunnollinen trak tori ainakin tullaan hankkimaan «r-se on päämäärä josta pidetään kiin-ni! «Karjalan päivät» on järjestetty pi dettäväksi kesäk. 24 prstä heinäk. 10 p:ään. Silloin kerätään kokoon tämä traktori- ja maanviljelyskone-rahasto Karjalan tovereita varten! Osuuskaupoille. ja kulutusrenkaille on lähetetty keräyslistoja tämän keräyksen toimittamiseksi. Heidän ei pidä missään! tapauksessa jättää nii-ä huomioonottamatta. Sen lisäksi että listojen avulla kerätään lahjo-lUksia yksityisiltä tovereilta tähän ra hastoon voidaan myöskin panna toimeen piknikkejä, iltamia, y;m. ta-män rahaston hyväksi.. Paikkakunnilla missä ei ole osuus toiminnallisia yhdistyksiä, tai jos ne eivät jostain syystä ota keräyslistoja huomioon, kehotetaan yksityisten toverien pyytämään niitä Keskusosuus kunnan konttorista ja tekemään voita vansa keräyksen onnistumiseksi. Osuustoimintatoverit farmarit, työläiset: teidän kaikkien- -velvolli-suus on olla mukana tässä Karjalan 'toverien avustamisessa. Muistakaa että meidän täällä ei 1 le .tarvinnut olla sellaisen somin j saarron alaisuudessa kuin NeDvi)<!) Venäjän ja Karjalan toverien ost? tynyt kestää monta pitkää Tiotk Me täällä olemme saaneet kokolaHä rauhallisesti kehittää laitoksiuiis kapitalismin kukistamiseksi, niitii toisin on ollut asianlaita siellä n i d Venäjän ja Karjalan toverit oni ^joutuneet taistelemaan. Mutta in huolimatta he ovat nyt päässeet L teelle, jossa he voivat alkaa kuloti maan suurimman osan energiasta: 'todelliseen uulleenrakentamiseea - uuden työläisten yhteiskunnan rala tavaan työhön. He ovat josaaneö kapitalismin kukistetuksi. .MeidL-kin on oltava mukana tässä Takeiii-vassa työssä. Se jouduttaa sitä. päivää, jolloin mekin tulemme vapjuti maan kapitalismin sorron alaisiiiite ta. Älkäämme unohtako «Karjalan iä Jokainen meistä suorittako 1 velvollisuutensa! viä!» lyä kotiinpäin kuin hassut, vaikka po jat kentiesi lähtivät vimeiselle retkelleen. ' — Merkillistä, oli Hannes hymähtä nyt — Niillä on joitakin juonia, oli Kalle vakuuttanut Mitä ne olivat, sitä ei ehditty pit-källe punnita. Sillä miehet, jotka polttivat kaikki*porfahat ta- , kaa, kun tuli olla puolesta luokan järkkymätön ja vakaa, olla tulkkina ammoin kahlitun kan •. • ' san, alta mi alkoi ansan inhimillisyyden suurehen päivään; miehet, jotka suuri kaikHvhteys oli vihkinyt aseenkantajiksi; jotka vaka va, miltei yli-inhimillinen velvollisuu den tunne oli vyöttänyt matkaan — miehet sellaiset eivät voi kauan viipyä yksityisasioissaan. Jokainen biihtomiehemme ajatteli omalla tavallaan tilannetta. Ja moni penikuImaiseBa biihtomatkalla_ennät ti tulla mieleen ^ksi ja toinen luokkasotaa koskeva asianhaara. Ja niinpä alkoi Hannes mielessään jauhaa tuota jo niin monasti ennemmin märehtimänsä omituista seikkaa, että juuri.talonpojat, nuo Pohjanmaan herraa pelkäävät, turpeen-puskijat, jotka itse ovat saaneet kaut ta aikojen kaintaa berrojen iestä, että juuri nämä'nyt olivat solminneet liiton kapitalistien kanssa ja nous-^ seet työläisiä vastaan, työläisiä, jotka suoraan sanoen olivat heidän koh talotovereitaan. Tätä omituista pui mää ihmetellessään muistutteli Hannes mitä aitä oli kirjoittanut köyhä-listöluokkaan kaikella sielullaan liittynyt maan ainoa suurkirjaHus,.! ILMOITTAKAA VAPAUDESSii maan ainoa kaunokirjallinen tm" Kas näin hän oli pakinoinut; TYÖMIES JA TALONPOIKA Tai oikestaan pitäisi sanoa: ifflii ja orjat,'sillä sekä työmies että Wa poikakin on halki vuosisatojen oK ja yhä on herrojen orjana. TiJ» pojista- puhuessani minä en tetjs tarkoita niitä upporikkaita ^ suuromistajia, tukkiyhUöitä, r a^ lien, säteritilojen ja muiden s n i^ jen omistajia, jotka jo varaUisuJ^ sa puolesta ovat suurkapitalisKjJ^'' jotka rikkautensa, yhteiskunn asemansa, sukulaisuussuhteitt-, den olivat rikastun, toisten tyou», se eläen ylellisy>-d. ja joutilsi-j-nä tarkoitan tässä talonpoj^i^ men sitä varsinaista talonpo^^ ka on työläisen kanssa saanut polvesta miespolveen herm;a oillaan kantaa. , •i.Mäd Miten on nimittäin kaat^^" ihme, että se ^^^^^Sm^ joka on. vuosisatoja huoö'"^^ kojen berrojensa <^^''J:^.,^ n ä o n n y t a l e n t u n u t ^ ^ ^ i ? » ;^ 5 maan juuri niiden seen niitä tyCläisiä, J^f" i^i» hän on samaisten I^^^^j; csi nut Se talonpoika on he^j^l temana lähtenyt teui^tofl^,,^ talotoveriansa, t y ö l a i s t a , ^ p na ollut hänelle f T T Vj va hädässä, tov«",!y"fteijl!»*' myksissä. Sen työla^en talonpoika kestänyt ja > • työläinen on talonpojan 1 - 53 l työtoverina mn^^l^ vaivaan vuoden n u n ^ . . ^ valohanakin aikoma, 6 ^ ^^ kestäen sateet kuten p o » , ^ vuoden kiire tySaita P ^ ^ g fan peiroifle ja ^^^J^M soi työläinen, aina hänen y ») Irmari EaatafljaJa- J ^^l
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 18, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-06-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210618 |
Description
Title | 1921-06-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
. . . a, V i l i . . , J^JIM i.A;i-t.>f (.uisiäi
H. PURO. J. W. SLUP,
• he muuten menettäisiviit jobinsa, vastaan voi työväki taistella ainoas- f salliskokouksen sijaan. cGeorgian j vät neuvottäuihin Neuvosto-Geor- 5
(Herra kapitalisti Parsons sanoi työ-taan muodostamalla samallaisen lu-jPravda» kirjottaa tämän johdosta'pan edustajien kanssa.
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri i väen johtajien moittineen terästrus- jan Yhden Suuren Union, joka ei ole jseuraavaa: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-06-18-02