Vapaus, March 17, 1930

              Maanantaina, maalisk. 17 pnä—Mon., March 17
YAPAUS VAPAUS (La*rtrj
Bigutcred «t the Po*t Offie* Depirlxaejit, OtUw«, w Kcood cUn g u m r . ^
T v i a i t a i . koonori, kirj«k<npp« ia paino o m u n U J O M S E i a Sueetilli.
fOKiaMUf Vapatu. Btn 6», Sodirory. Ont.
.»kelimel: Konttori 1038. — Toimita» S M V . — Kimkaappa 23«7W. —
^ t t O B o : Offic» (job » « k . advertiKm«nU, ete.) 1033-Editor 536W.^BookatOT4 2M7W.
MaBÖtUiji J . W. AitlqTiat.
J . W. A U i p u t .
OfOc*, Bookatot* and Prtataliop: Vapaoa Boildioc, E l a Stieet.
jcn päälöksct ci\ät merkitse mitään puoluevastaisla taistelua. "Vapaus"
joukkojärjestön lehtenä ja työläisnaisten jaostojen äänenkannattajana
-oli oikeutettu sekä velvollinen antamaan tilaa näille joukkomielipiteen
ilmaisuille.
• 5. Poliittinen komitea edellämainitulla lausunnollaan on vastuun­alainen
niiden edesoltamisten jatkamiseen, mdcaaniseen komentämi-
'seen ja määräysten antamiseen laillistetulle joukkojarjestöHe, jonka
' K . I. o n jo osoiltariiJt vääräksi Yhdysvaltain puolueelle lähetetyssä
sähkö-anoiria^-^-a sekä — mikäli tiedämme — myöskin päätöksessään.
käyntiin koko valtiollisen sortoko-heistonsa.
Kommunisti- ja työläis,
vangitsemiset kiihtyvät, uudet taka­varikot
ja sänieaHalehtlen lakkäutta-nästoimenpiteet
alkavat. Kominunis-min
vaaraa vastaan tunnuksella jär­jestetään
porvariston koko 'luolska.
rintama työväenluokkaa, vastaan.
Koko herrasväki, sosdem johtajia
myöten on yk-simielinen tästä taiste­lusta.
"Kommunistit on leimattava
AiX mail to bc «ddxeaaed: Vapaoa. f Xi. Box 69, Sudtory. Qat. ,
TtLA-VSUiaHATt •
\ %kMSO. 6 kk. t2S0. S k k . W.7S kk^«l.<». - rkdrmhcäUm i « Smo«— »M ««•
slsoinaiUai 1 »k. tbJOO. 6 kk. »3J0 ja I kk. tlM.
OMOTUSHINNAT VAPAUPpSSAi
ijoka ko-kf>e Canadan puolueen ja suomalaisen järjestön välistä selk- teilattaviksi rikoksentekij<Hksi. vai
ikau,.«. l'oni»,se„ k„.Uca„ hu,„n.„ ja .iinä esUeUyjen sy«S,.e„ ja,- ^ ^ ^ . ^ T ^ Ä ^ p i . ' K u ^ ^ :
kaminen on vaikeuttava nndcn tilannetta selventävien ja puoluetta g^y.^g^ yllytys ja huliganismi on
eheyttävien larkoitusten toteuttamista, mihin. K. I. pyrkii .päätöksel­lään.
Lopuksi valitamme sitä että olemme olleet pakoitetut täten vielä
« » j « . i l.toSWiAa«. » i j » kert^ t Z Ä - k a t o i ^ r t t . * . ' . - ATioiiUtoon ,„ea»«iu on«».oiTotok^ j kajoamaan ky.symvksiin, joiden esille vetämisestä puolueen johto on
2 t r » * V « « Ä 2 » Ä Ä . ^ i Ä Ä Ä tietämämme mukaan - jo saanut muistutuksia.
IM kota- - Kooleznanlliootnkjet $2M> keita, 50 Uiamakn kiitodauaeelu tai moiatora,,, ta. ; _
aySrrlkfÄÄ^^dS^^tÄ '^'^ täydelleen hävinnyt pikkutalous ja pikkutavaran-u^^:
uk«^^ ...inUiaecn k i r i n e n , . . Ulottakaa .^U^ mk^- t-K.lan.o niin kanan porvarilliset olosuhteet, omistukselliset lottumuk-
.^;«a per»oonani.«iia niioaiu,; 1. w. / h i q r i a t . liikktctiboijfi». . : «rt, pikkupf»rvarilli<^ef perinnäistavat tulevat pilaamaan proletaarista
• I työtä sekä työväenliikkeen ulkopuolella että sisällä, eikä ainoastaan
yhdellä toiminnan alalla, parlamcnttaarisella, vaan ehdottomasti yhteis­kunnallisen
toiminnan kaikilla aloilla, poikkeuksetta kaikilla sivislyitsel-lisillä
ja poliittisilla aloilla. Ja syvällisimpänä virheenä, josta ehdot­tomasti
sittemmin täytyy maksaa, on yritys viitata kädellään, aitautua
yhdestä epämiellyttävästä tehtävästä tai vaikeuksista yhdellä työalalla.
Puolueeif pfllijUisem komitean lausmnon
on suorstaan kevyttä, on suora.«taan lapsellista.'
tauti".
ennto
vaii
Bessä'*. Mainitussa lausunnossa sanotaan:
1. "the Workerin" maalifek. 1 p:n numerossa poliittinen ko­milla
jo teki tunnetuksi Kommunistiselta rnterhatiörialella saapuneet
tiedonannot tässä kysymyksessä sekä poliittisen komitean ottaniat aske-.
lefet fC- päätöksen suoranaisesti voimaan saattamiseksi "Vapau­den''
ja Amerikan suomalaisten Tehticnvalisia suhteita koskevassa
kysymyksessä.
2. Poliittinen komitea haluaa ilmoittaa puolueen jäsenille, että
lopulliset organisatoriset päätökset tässä kysymyksessä tullaan leke-maäh
tulevassa toimeenpanevan keskuskomitean plcnumissa, missä
K. Iin täysi päätös, kuten uskotaan, tulee olemaan puolueen johta­jiston
käsissä.
3. Kaikki organisatoriset päätökset, jotka poliittinen komitea on
tehnyt ennen jouluk. päivää, ovat voimassa,. Nämä päätökset vai­kuttavat
seuraaviin entisiin puoluejäseniin: Vaara, Ahlqvist, Wirta,
Kaniiäslo, Helin, Oksanen ja Tenhunen. Vaara pysyy pidäteltynä
paöTuejäsenyydestä ja jälelläolcvat ovat croitelut
4. K. I:n sähkösanoman kautta vaslaanotelun päätöksen jälkeen
ovat Canadan suoinälaiscn järjestön t. p. k:ssä sekä "Vapauden" toi­mituksessa
olevat puoliitfejäs^net tehneet itsensä syypäiksi kaikkein lör-kcimpaän
puoluekurin rikköiniseeh seuraavassa:
' '\a)''^^ kokonaan kiellettävä väärentäminen si­tä
"Vapaudessa" jiijlkaistessa ' j a heidän vääristelynsä käyttäminen
vahvistamaan edelleen taistelua puolueen johtoa vastaan sekä kai-vamian
maaperää svöjs!'ä|Ja|steiiVpuolu , ;i;b,t<f^'i**)tpi; j . J f ^ ^ -^
nist^^fcbö piiojiiej^hdt^ ; ' -
• (lof- k . Äiiicen,^ Yhdysvatltaiir^^k^ cfoiteluii
luop W, pitäminen^ :^!Vapa^den'^ toiinitHlcsciesa ! seni jjy kiUi),„gaa-.i
pui C.rlmöh|eet hänen viipymä | T^män Itm-piön
? koliteliaätf ci^opyjrnrton "julkäiscminctt' tärktfitöksenfi heikentää
K. i : n ohjetta viittauksella, että hän "erosi" oiuastä toivomuksesta.
Suotrialalset hajoittajait pitivä ohjeila oikkuna, jota oli nou-dätdf^
Övä jpieittääk^ I:tä 'vastaan.- '
' ''•(c) JC." Aineen pitäminen -**yapäiide8sa^ Reinhold Pehkosen saa-pum^
een saaikka. Joka asetettiin toimitiiksecn ilnian puok lupaa
|ä heti eaävuttuaan <}tll^ ;hyökkäyksen ^Yhdysvaltain
kömmuinstilehUä ja puöluetta"^^ . •;
• " lld^f- HäjoUtav;^ rynt|^0'raT#tisoii.n^ viastaan Neu-vost|
iiittöon; i^h^ä*|n^^ lyjiföj^fjsäsä,! käyttäbi
"Vänaiuita" puolöfevasiaibeen laislejuun jä levittäen Jlkeälnielistä par­jaus^
puoluetta vastdan työläishäisliiton joukkojärjestössä.
3. Kaikki nämS • leöt öBoittfavat että hajbiltajat ovat päättäneet
viedä läpi taistelunsa ptiöluetta vastaan siihen pisteeseen 'saakka, että
asettuvat avoimesti taistelemaan K. Ifa ja kommunistipuoluetta vastaan
j a mennen avoimesti sbsialjjrcfo^mismih feiriiri. ' Pbliittirteii komitea
kutsuu puolueen jäsenistöä - kokoontumaan K. l :n päätöksen taakse
sekä ylläpitämään puolueemme lujaa yhtcytlä vaiikemmin kuin kos­kaan
«jnnen kaikkia vallankumouksellisten riviemme hajoitusyrityksiä
vastaan. ' •• ' •'••^V •
•'. « « «
EDELLISEN JOHDOSTA: •
l . V T h e A V o r k e r i n " maaliskuun 1 p:n numerossa julkaistut säh­kösanomat
öli esitetty muodossa, että lukija sai kirjoituksesta käsi­tyksen,
että seffifisia sähkösanomia, )otka olivat osoitetut suomalai­sen
järjestön t. p. k:lle,'"d!iäiVätkih saapuneet puoluejohdolle.
• 2. Olisimme'odottaneet, että ylläofcVä laatijoilla olisi
ollut siinä määrin taktiTIisuutta, että olisivat säästäneet vakuutuksensa
oirganisatdrislen toimenpitefideh voimassapitämiscstä siihen saakka,
kuttiies puoluejohdon 'edu^aja'oli!»i saapunut matkaltaah, tahi jos tä­män'
jlausiitinön •julkisäättafhisella, jolla n.äylaäii pyrittävän pahenta­maan,
jo kylliksi riktoontiiiieitä välejä, oli näin kiire ,niin niiksi sen
kirjoittajat eivät kääntyneet ensin matkalta palanneen suomalaisen
järjestön edustajan puoleen, joka biisi Voinut antaa valaistusta erinäi­siinsä
kysymyksissä, mikä raahdbllisesti olisi pidättänyt lausunnon laa­tijoita
rikkomasta K. l : n päätöksiä, kuten näyttää tapahtuneen moi­sen
lausunnon julkaisemisella.
3. Julkisuudessa ei ole ftiainitiu mitään, että toverit Kannaslo, Helin
ja Oksanen olisivat eroitetut puolueesta. Aikaisempi poliittisen komi­tean
lausunto ilmoitti vain heidän jäsenoikeiiksiensa pidätyksestä.
Suomalaisen järjestön edustajalle on K. I:n komissiohin taholta ni­menomaan
vakuuletty, että jäseneroitukset ovat poikkeuksetta peruu­tetut.
(a) Tämän mukaan ei "Vapaudessa" ole lapalitunut minkään­laista
K. I:n sähkösanoman väärennystä. "V'apaudeir' n:ssa 36 hel-mik-
12 pnä oli vain kerrottu päätöksestä. Tarkempi selostus jul­kaistiin
lehden helmik. 17 pn numerossa.
(h) ja (c) K. Aine otettiin "Vapauden" toimitukseen siten kuin
lehdessämme on aikaisemmin selostettu. Hän oli väliaikaisesti toimi­tuksessa
ja ilmaisi, ettei halua millään lavalla vaikeuttaa järjecfilön ja
puolueen välisen selkkauksen parasta mahdollista ratkaisua. Toimi-ttdcsen
kärsiessä muutenkin pätevien työvoimien puuteitä ei hänfä
voitu vapauttaa tehtävästään ennenkuin saaliin toiniilusvoiina:! tilalle
TVT'- I • 1 • •• ••» I j " 1 • 1 . . . ., '"H tvovaeii luokkapoliittmen ticto.
IVlulkm laajassa paivaiefidessa kum 'Vapaudessa e. voula päästää ij.., erittäin työtätekevien naisten
toimitusta vajalukuiseksi vahingoittamatta lehteä. Aine oli i.suurissa joukobsa kumouksellinen
toimituksessa toista viikkoa K. l :n sähkösanoman saapuaiisesta lu-{^'^^ra. Marxilaisen työväenliikkeen
Lenin: "Penikka-
"Valtio on koneisto hallitsevan luokan käsissä luokkavihollistensa
vastarinnan tukahduttamiseksi. Tässä suhteesm proletariaatin diktatuu­ri
ei oleellisesti mitenkään eroa jonkun muun luokan diktatuurista, sillä
proletaarinen valtio on koneisto porvariston kukistamiseksi. Mutta siinä
on eräs oleellinen erilaisuus. .Se on siinä, että kaikki tähänastiset luokka-valtiot
ovat olleet riistävän vähemmistön diktatuuria riistetyn enemmis­tön
yli, kuin sensijaan proletariaatin diktatuuri on riistetyn enemmis­tön
diktatuuria riistävän vähemmistön y l i . " — Stalin: "Lenin ja le­ninismi".
.... •
"Työväenluokka ei voi yksinkertaisesti vallata valmista valtioko­neistoa
ja ruveta käyttämään sitä omiin tarkoituksiinsa", sanovat Maxx
ja Engels "Kansalaissodan" alkulauseessa. Proletaarisen vallanku­mouksen
pitää "olla yrittämättä siirtää toisista käsistä toisiin byrok-raattis-
sotilaallista koneistoa, niinkuin on tehty tähän eisti, vaan murska­ta
de, tällainen on jokaisen todellisen kansanvallankumouksen ennakko­ehto
mannermaalla", sanoo Marx eräässä kirjeessään Kugelmannille
v. 1871.
» • •
British Columbiassa suosii virkavalta ja oikeuslaitos raipparan-gaistusta
siitä päättäen, että V^ancoiiverin poliisioikeus on vuoden
aiust,a lukien, määrännyt kahdeksänkyn^mentä raippaa erilaisista rikok­sista''
tuojnituiHe-ja tammikuun kärä|illä Ne\y We'?tminsteris'sä iuo:
mitliiii m.m. 103 raippaa. "Mail aiijl \Eiiipide"-ielii kertoo, erää^^
JVew.Weslinin8terin vankilan entisen johtajan lausunnosta^ jossa puo
lustetaan raippoja "rikollisuutta estävänä". Samanlainen puolustus
epäilemättä esitettiin pimeinä keskiaikoina, kun tuomituilta kiskottiin
kielet öbusta, tahi poltettiin tulisilla hiilillä eli puristeltiin peukalo-ru,„
cisse Kapi,alis,|„™ JärjeslelmS, jok» sjnaylia rikolHsuiuu. u» | £ ^Ä
koltclee clta sita voidaan poistaa raaorlla rangaistuksilla.
QNsua''W«rbrissa''olleen lurjotiil^^^^
"Workerin'' maaliskuun 15 päi­vän
numercssa tiedottaa puolueen
poliittinen komitea, ketkä ovat
eroitetut puolueesta järjestön ja
puolueen välisen selkkauksen joh-dcsta.
Allekirjoittanut oli saapu­villa
siinä K. I:n koniissionlrt ko­kouksessa,
jossa asiasta päätettiin
ja päätös sisältää sen, että joulu­kuun
6 päivän jälkeen tapahtuneet
eroituk-set peruutetaan ja että sii­hen
sisältyy myöskin tov. Tenhusen
eroitus.
Ep tiedä eroituksia ennen jou­lukuun
6:ttä päivää tapahtuneen,
eikä sellaisia koroissionissakaan tul»
lut ilmi, vaikka puolueen sihteeri
oli paikalla. Workerin tiedotus ei
siis ole komissionin päätökien mu­kainen.
Odottakaamme rauhalli­sesti
lopullista käsittelyä asiasta,
joka tapahtuu lyhyen ajan sisällä
Torontossa, maaliskuun 15 päi­vänä
1930.
JUSSI LATVA.
ään työläisnaisen vastine va|tiopeto$syytee-seen
Turun hovioikeudelle
"Työtätekevien naisten asema 'itsenäisessä' Suomessa on hyvä kumouk­sen
taimitarlia ilman kommunistista kiiholtusta"
Turun liovioikeudelle jättamäs-
5ään vastineessa lausuu tov. Betty
Peltonen m.m. seuraavaa: •
Tällä kertaa, syyttiiä kanneviskaa-li
minua toiminnastani Suomen
Kommunistisessa Puolueessa ja vaa­tii
tuomittavaksi valtiopetoksen vai-;
mi.stelU5ta. "Teot", jotka ohrana on
etsinyt syyttämistä varten kanne-viskaalin
käytettäväksi, on m.m.:
kesälomamatkani 192.1 kesällä ku­ninkaalliseen
Tukholmaan!
Niihin aikoihin ilahduttivat Ruot­sin
sosdem lehdet lukijoitaan uuti­sella,
että suomalainen Ixilshcviikki
Kullervo Manner johtaa kommunis-mia
Tukholmassa. Helsingin ohrana
teki sen johdosta keksinnön: kaksi
suomalaista kommunistia Tukhol-ma.
s5a eivät voi olla toisiaan tapaa­matta!
Käännyttiin Tukholman pö­lisin
puoleen ja nähtiin vaivaa, että
kohtaus" alkaisi näkyä. Viimein kek.
.bittiin tehdä muistiinpanoja kuin
iipskustelilsta ja ne ovat nyt kanne-r
vi.>;kaa!ine osoittamassa "tekoja".
Valkoisien porvarien tasavallalle
talaisen pilalehden tunkiomaiselle kielenkäytölle. Poliittinen komitea, raskaisiin Uiokkatuomioihin. että sai-puhuessaan
moittivassa äänilajissa, että tov. P. on asetettu toimituk- ^'^'^^ itselleen näännyttävän varoin
sepn-ilman puoluelupaa", kajoaa täten järjestön t.p.k:n raskaisuvallan ^ " f " " peloittavan esLmer-alaiseen
asiaan taValla; joka viimeisten selvittelyjen valossa ei ole hy-j Lujittuuko tällä Iuokkaväär>'jteen
väksyttävä. Puhe K. I:n päätösten pitämisestä jonkinlaisina "oikkuina" perustuvalla sortopolitiikalla välkoi-on
parjausta. sen tasavallan pohja? Kahdentoista
W) Näis.e„ deIega.ioni.asia.3a oli kysyn,,, ioukkojäries.öien ^"rr"^!''"^^^
teskuudessa toim^npa^ltavasla ryntäyksestä, Naislea joukkojärjectö- mistä osoittaa se kosto, jonka uh­reina
saamme täyttää jo ennestään
täydet yhtelskunnallljBesta kurjuu­desta
johtuvat, täpötäydet vankilat.
Työtätekevien asema, mutta erit­täinkin
työtätekevien naisten asema
"itsenäises.sä" Suomessa on hyvä ku.
mouksen taimitarha ilman kommu­nistista
kiihoitusta.
Nälän j a jatkuvan kurjuuden
kanssa kamppaileva raatajanainen
on jo luonnostaan kapinahenkinen
valtaapitäviä herroja vastaan. Työ­tätekevien
yhteiskunnallinen oikeu­dettomuus,
julmuus ja kasvava sorto,
paljastavat lisäksi joka päivä työ.
Iäisille tälle järjestelmälle vaaralli­sia
asioita. Työtätekeviä on vielä
jatkuvasti petetty. Elämänparan-nuksia.
vapautta j a oikeuksia on
luvattu monenlaisia, mutta annet-tiinkin
kiristyksiä, taloudellista ja
poliittista terroria.
Muuta keinoa ei ole paremman e-lämän
saavuttamiseksi, kurjuuden
ja orjuuden lopettamiseksi kuin
työtätekevien omakohtainen, loppu­maton,
taistelu sortavaa luokkaa
vastaan. Suomen kapitalismin ny-^
kyinen tila kärjistää luokkataiste­lua.
Kapitalistisen talouden vakava
pula ahdistaa porvaristoa. Pulan
seuraukset, suuri työttömyys ja ja
työssäkäypien työläisten lisätty
riisto, ettei voitto-osingot pienene
pulasta huolimatta, on saatava työ­väenluokan
kannettavaksi. Mutta
Ijöväenlupfcan elintason painuminen,
kammottava työttömyys, nälkä ja
kylmä synnyttävät nopeasti talstflu-mieltä
ja toimintaa, joka on esteenä
porvariston politiikalle, omien etu­jen
ajamiseksi työväenluokan kus­tannuksella.
Vähentääkseen työväen,
luokan taistelumieltä Ja heikentääk.
seen sen toimintaa panee ptnvatista
lujalla hallitusvallalla poistettava
yhteiskunnasta. Kommunistien esiin­tyminen
järjestelmää ja valtiovaltaa
vastaan on päättävillä toimenpiteillä
saatettava tehottomaksi". Koko tä­mä
terävä hyökkäyspolitiikka siksi,
että kommunistit ovat puhuneet to­tuuden
uuden imperialist. sodan val­mistelusta.
Työväenluokka on herä­tetty
ja sotaa ei voida enää aloittaa
yllättämällä, niinkuin aloitettiin vii­meksi
käyty maailmansota. Terrori
on ainoa taistelukeino, jota Suomen
porvaristo osaa käyttää kommunis­mia
vatsaan. Ei eeds 12:8ta vuo­den
kokemus, porvariston oma his­toria
pysty osoittamaan sille, ettei
terrori lujita tämän itsenäisen tasa.
vahan pohjaa. Kommunismia, oppia
siitä, että työväenluokka on vapäu.
tettavissa vain sen oman kumouk­sellisen
taistelun kautta, el voida vä­kivallalla
sammuttaa. Terrori kumo­uksellista
ajattelua vastaan on kuin
kaksiteräinen miekka: toinen terä
peloittaa, toinen kUholttaa. Pelko
menee ohi mutta kllhbltus jää jä-lelle.
Vuoden 1918 valkoisella terro-rorilla
uskoi pOTvaristo juoksutta-vansa
kuiviin kumouksellisen veren
Suomen työväenluokasta. Samaa us­koa
on näiden kahdentoista vuoden
aikana koetettu lujittaa jatkuvilla
vangitsemisilla ja tuhansiin vuosiin
nousevilla luokkatuomiollla. Mutta
kommunismin henki ja oppi el ole
sittenkään sammunut Suomen työ­väenluokasta.
Fascicsliporvarien ää­ni,
että kommunisteille on aletta­va
antamaan kuolemantuomioita,
merkitsee v:n 1918 verisen työläisvl-han
sytyttämistä. Se on ajan ly­hentämistä
työväenluokan kumoiik.
selliseen taisteluun ja vallan ottaml^
.seen. Työväenluokka el luovu taiste­lustaan,
vaikka sen taistelijoille an­netaankin
selviä, ehkä vankiloihin
näännyttäviä • kuolemantuomiolta.
Kommunistit osaavat kuolla va-kaumuksetisär
puolesta niinkuin kuo.
livat 1918 kymmenet tuhannet k u -
moussankarlt., Kommunistisen Puo­lueen
jphdolla liijlttäa Suomen työ­väenluokka
kumouksellisia, voimiaan
ratkaisevaa tais£ej,ua varten! *'kom­munistien
jQhdoUa' kohoaa työväen-liiokan
lopullinen päämäärä näky­viin,
kasvaa taistelutahto ja selve­nee
taistelulinja.
Kommunismi on tällä aikakaudet-
Montrealin mriisia
tavat.
Anunatillinen liike
Lujmber Wörkers' In­dustrial
tliiion of C:n
jäsenille Keski-
Ontariossa
Alueen edustajakokouksen pitäminen
lykätty maaliskuun 30 päivään
Jäsenistölle lähetetyn kiertokir­jeen
mukaiessti oli alueen edusta­jakokous
määrätty pidettäväksi maa-llskulin
• 23 päivänä, mutta eslintul-lelsta
syistä on edustajakokouksen
pitäminen lykätty maaliskuun 30
päivään, jolloin kokous tullaan p i ­tämään
Lil)erty-haalilla Sudburyssa«
alkaen kello 10 ap.
Kokouksessa tullaan käsittele­mään
kaikki ne asiat, mitkä halu­taan
esittää viiklJoa myöhemmin
pidettävälle järjestömme koko maa^
ta = käsittävälle edustajakokoukselle.
Kokouksessa tullaan myös asetta­maan
ehdokkaat järjestömme. sih­teereiksi.
Edelleen valitaan kokouk­sessa
Sudburyn alueen edustajat ' u -
liion koko maata käsittävään edus­tajakokoukseen.
•
Kalkilla kämpillä ja työmailla,
missä on unlomme jäseniä, kehote­taan
ryhtymään toimenpiteisihi e-dustajan
lähettämiseksi edustajako­koukseen
Sudburyyn, ellei asiasta
ole jo huolehdittu. EMustettavien on
huolehdittava mahdollisien matka­kulujen
suorittamisesta. Edustajat
ovat varustettavat valtakirjalla —
otteella sen kokouksen pöytäkirjasta,
missä valitsemisesta mainitaan.
Kaikkia union jäseniä keholtetaan
mieskohtalsestikin osallistumaan ko­koukseen,
missä heillä on puheoi­keus.
Sudbury. Ont. maaliskuun 12 p.
1930.
Canadan Puutavaratyöläislcn teol­lisuusliiton
Sudburyn aluekomitea
K O L M E NUORTA TYTTÖÄ HEIK­K
O J E N JÄIDEN UHRIKSI
Viime kuun 11 pnä sattui varsin
ikävä onnettomuus Nauvossa, jolloin
kolme koulutyttöä, Anne-Lisa Nur­mi,
Rauha Kaikkonen ja Toini Saa­rinen
vajosivat heikkoihin jäihin.
Työt olivat koulun päätyttyä päät­täneet
käydä Sellin' turvakodissa.
Matkalla sinne täytyi tyttösten kul­kea
m.m. Käldön ja. Seilin välisen
suTM-eh selän poikki, jossa virtaisen
veden vuc*sl jää on varsin heikkoa.
' Sellin turvakodista kiiruhdettiin
heti cmnettomuuspaikalle. mut*a tyt^
töset olivat kaikki jo vajonneet.
Anna-Iiiisa Nurmi oli viime joulu,
kuussa täyttänyt 14 vuotta, Rauli^
BlaUckonen olisi tSyttässrt maalis-
Icuun lopulla 14 vuotta ja Toini
Saarinen oli .13-vuoUas. : . i
Järjestäjä n:o 14. "Minä myöskin
oppisin näkemään raudan kuumana
ja kuinka se juoksee mahtavana
virtana mutta sen hehkua kuin­ka
on mahdoUinen kestää", sanoo
Svink. joka on ikänsä ollut konttori-työläinen,
valuri Frank Warrenille,
joka samalla on valurien järjestäjä,
kappaleessa Järjestäjä N:o 14. Kap-pale
<m - kuvaus lakkotafstelusta
jollakin terästehtaalla tällä mante­reella,
samalla elävä todistus kaikis­ta
nUstä keinoista mitä terSskorpo-ratsionlt
käyttävät työläisten lakko­jen
murskaamiseen, mutta joka kui­tenkin
voitetaan terveen ja liijan
taistelun kautta. Vaikka taistelu
viekin yhden parhaan lakonjohta-jan
Frank Warrenln, niin kuitenkin
hänenkin viimeinen hyvästijättönsä
on tovereille: "Miksi minua surette.
Jos te minut kadotatte, nousee tei­dän
joukoistanne toinen, joka Johtaa
teitä suuremmalla voimalla". —
Kappale on 4-näytöksinen j a esite­tään
t.k. 23 p. iltana osaston näyt­tämöllä.
Kirjallisuus iltamasta, vaikka s i l -
heh onkin vielä aikaa, ei sovi olla
mainitsematta syystä, että se tulee
olemaan vähän erilainen kuin muut
iltamat ovat olleet. Ensinnäkin siinä,
että sisäänpääsy maksua el ole muu-tt
kun että jokaisen tulee ostaa kir­ja,
jonka hinta on 25 c. ja näitä
myydään ovella heti, sen jälkeen on
oikeutettu ohjelmaan. Sitten ohjel­massa
on yksi uutuus kokonaan, nL
mittain paikallisen kynäilijän Mag­nus
Raeuksen kirjoittama kappa­le
"Kulilsslmaalarit" yhdessä näy­töksessä,
joka yksin on sellainen
vetonumero, että sitä kannattaa tul­la
katstHriaan. Tämän lisäksi on pal­jon
muuta ohjelmaa. Kirjallisuus-komitea
ensimälsessä iltamassaan
koettaa tehdä parhaansa. MUista-kaapas
väin t.k. 30 päivän iltaa kello
8.30, sillä silloin tämä tilaisuus al­kaa.
Keskustelu- ja valistustilaisuus on
K. F. agltatslonlkomltean toimesta
järjestetty osaston talolle jokaisen
kuun ensimälsenä sunnuntaina kel­lo
3 iltapäivällä. Enslmäinen täl­lainen
tilaisuus tulee olemaan huh.
tik. 6 p. iltapäivällä. Tämä on va­paa
jokaiselle, samalla koetetaan
sinne saada keskustelukysyinykslen
lisäksi muutakin ohjelmaa. Kaikki
tervetuUeet.
Valistuksen kehto. — S. J . osas­ton
talo ön jäi-jestettir valistuksen
ja'kehityksen kehdoksi työläisjou­koille.
Sen suojissa voimme kehittää
ja kasvattaa itseämme sekä samalla
viettää niitä aikoja joitä meUle riit^
tää vapaaseen opiskeluun ja kehf:
tykseen. Sellaisena myöskin suuret
työläisjoukot sen pitävätkin, kuiten­kin
on vielä sellaisiakin jotka eivät
käsittele asioita sillä tavalla, voivat­pa
juopottelu-' ja rähinäpäälläkln
siaapua osaston toimeenpanemiin t i ­laisuuksiinkin.
Ja sitten heidän sym.
patlseeraajiä löytyy aina myöskin,
vieläpä' selTalsten perheiden jäsenis­täkin
joiden Isät ja äidit oi^at l u ­keutuneet
työväen järjestöjeh jäse­nyyteen
entisaikoina Ja vieläkin jol­lakin
tavalla antavat timnustuksh
työväen j5ukkotolminnalle, ainakin
niin paljon, että ei völsl otaksua
heidän suovan lastensa olla niitä,
ijotka katsovat työväen jottkkolllket.
'tä niin ala' arvoisesti että työväen
vallsustarkoitusta varten olevissa
paikoissa laskettelisivat halveksutta­via
ja alentavia lauseita työväen o-mista
vallstuspalkoista kun siellä ha­lutaan
pitää järjestystä. S. J . Mont­realinkin
osaston talo on yksi niitä
palkkoja jotka JuUri ovat työväen
valistus- ja kasvatustarköltuksessa,
vetääkseen suomalaista työläisjouk­koa
pois Itoiratorppa- ja kapakkae-lämästä
ja muista samanlaisia tar­koitusperiä
edistävistä paikoista, joi­ta
meillä Montrealissakin on paljon.
Nämä paikat, missä toimikunnatkin
ja toimeenpanijat mässähtävät Jon­nekin
nurkkaan, ovat juuri palkkoja
jossa suodaan juopottelu ja Kgiken-lalnen
rivous, mutta el työväen toi­meenpanemissa
omissa tilaisuuksis­sa.
Paljon on työtä vielä ennenkuin
saadaan kaikki tällainen elämä lop­pumaan
ja suuret työlälsjou^ ym­märtämään
heidän asemansa ja
myöskm aatteen, jonka puolesta^
kannattaa toimia ja työskehiielilä.
Käykäämme kalkki tosltolmeUä t r i -
mimaan työväen valistus, ja kehitys­tason
kohottamiseksi ja luokkatals-telutolmlnnan
edi^ämiseksL. Yhty­kää
kaikin S. J . osastoon sen kanssa
käsi kädessä toimimaan. — S. J .
No. 64
Martin Hei
inatkaohjeha
{ Eri paikkak
Bruce Mine, Ont.
Naistenpäiväjuhlaa meillä vietet­tiin
8 p. t.k. ja se onnistui tyydyt­tävästi
olosuhteisiin nähden. Alettiin
laulamalla kansainvälinen ja sitten
alkoi illan ohjelma. Oli runoja Ja
lauluja, luettiin valistavia lukuja ja
sitten seurasi kappale,- Joka el ol­lut
tähän tilaisuuteen aivan sopiva,
vaan eihän tämmöisellä paikkakun­nalla
tahdo saada niin tarkoittistaan
vastaavia, täytyy tyytyä kunhah
saa jotain näin talven aikana: Y=
lelsölle kiitos kannatuksesta.
Iliävä tapaus sattui täällä kun
t.k. 10 p:nä ampui täkäläinen
farmari suomen-ruotsalainen Au­kusti
Lindqvist vaimoaan heidän
kahden ollessa kotona, joten silmin­näkijää
el olkit. Mikä aiheutti näin
kamalaan tekoon on vielä tuntema­tonta.
Kuitenkin on yelisesti tiettyä
että heidän perhesuhteensa ovat o l ­leet
hyvin riitaisia, joten ehkä siinä
on kylliksi syytä. Sellaiset suhteet
useimmiten päättyvät Ikävillä seura­uksilla.
Nyt kuulemma on Lindqvist
Soossa^ linnassa ja mrs. Lindqvist
hospltalissa; otetaan pois kuula jo­ka
on jäänyt johonkin kainalon
alle. — enny.
tyksessä:
Nipigon, tiistaina .
Viimeinen tällä alueella^'
Sudbury, torstaina .
B. J. Port Arthurin aluefeaj. i
MUISTA MAISTA
Barrikaadeja työläis-teii
kortteleissa
Madridissa
Tänne on saapunut lähempiä tie.
toja Espanjassa sattuneista anka­rista
katutaisteluista, joita ön t a ­pahtunut
useissa kaupungeissa. Mad­ridissa
ovat työttömät kielloista hiio-limatta
valtavissa mlelenosolukslssa
vaatineet työtä tahi, lelpäiä, .Työttö­mät
ovat; OOTittane^t •mieltään' teh­taiden
, edessä, -jplJoih, ujissä • olevat
ovat' liittyneet. työttömien,, inukaah.
' Öallitus on julistanut kau­pungin
ja kaikki kaupungin
piiritystilaan strateeglse^tl tär­keät
paikat on miehitetty vah­voilla
joukko-oSastöllIa, varustettu­na
kuularuiskuilla Jä käsikranaa­teilla.
Tästä huolimatta pääsi val­tava
typttömlefa mielenosoitus etene­mään
kulillaan lihhäih etfieh. Kuii-läruiskutiilestä'
peljästyneenä py-sähtWy^
t '/pukpt, jnfufetä: rakennettu­aan-
pjirrlkÄädeja jbiäen;''sliöjissa^ häi­käiset
* poihinltilvat 'yirimiatustl pö:
Hfeihurttlä, niiilrsivat he poliisien
ketjun, haavoltettuaan niitä pari­kymmentä.
Työläisten puolelta haa­voittuneiden
lukumäärä suunnilleen
sama.
Samanlaista työttömien liikehti­mistä
tapahtuu myös m aaseu^ulla.
Barcelonassa työtliömät' valtasivat
raatihuoneen Jä tekivät vimmatun
hyökkäyksen poliisilaitosta vastaan.
Valenciassa ovat rautatieläiset a-loittaneet
lakon vaatleh palkanko-röitufcsia
jä lyhemiteä työaikaa.
Kaupunki on jullstettn piiritystilaan,
lakkovartlot on vangittu Ja poliisi-hurtat
koettavat hajoittaa raleleno-soituksia
patykoiden raivokkaasti
työttömiä. Työläiset ovat tapahtu­mien
johdosta hyvin katkeroituneita
j a katutaistelut Jatkuu. V.k. 15 p:nä
työttömien onnistui lyhyeksi ajaksf
vallata poliisiasema saaden Itselleen
suuremman määrän aseita. Työläi­set
ovat nyt ihuoddstaneet aseellisen
itsepuolustusjärjestön turvaamaan
työläisten mielenosoituksia ja koko^
uksia, polllslhurttlen hyökkäyksiltä.
Lakko-oikeus
Ruotsissakin
Ruotsin valtiopäivillä on h*.,-
sytty laki työtuomioistuimista. S
on oikeus- kieltää työläisiä
ryhtymästä^ Soslalifascistit^S'
luettuna myös Aj:n refomi^
puheenjohtaja, A. T h o S ^
kannattaneet tämän kug^^
voimaansaattamista valUoräS
molemmissa kamareissa
nyt Ruotsissa saatettu voimajm K
ristuslakl, joka riistää a m S5
ta järjestöiltä lakko-oikeudeTii
mä on tapahtunut työnantatai»
talistlen ja sosialifascistlen ^
rintamalla. ^
"Kuristuslain hyväksyminen »
johdonmukainen tulos siitä nd/t
politiikasta, jota sosdem bSS
ammattiyhdistysliikkeessä bum^
vat ammatillisesti järjestyneitä i *
Iäisiä kohtaan. Ruotsin refonnisfM
ammattiliittojen johtajat o v a t^
sanojensa mukaan, ottaneet
telytapaohjeeksi "pienimmän *
tuksen lain", kuten Suomen A J D *
dustajakokouksessa läsnäollat 8 5 *
sin A:jn edustaja selitti. «Ka-sitten
sovellettu sen Iiäikäiltmäta.
män ja valheellisen väitteen nndat
sesti, että "työnantajien Ja työmdi.
jäin edut ovat yhteiset". JQ Bij*
tunnuksista paljastuu se kavala»
tospolltilkka. jota Ruotsin refamS.
tiset ammattiyhdistysliikkeen joto
jat harjoittavat.
Piispojen puheet
sevat öljylle
Niinkuin muistetaan, kien
joku aika sitten lehdissä Bifi.
nen, että Englannin arkkipiigijj
oli yhtynyt paavin kehoituksea
"pyhän sodan" järjestlniBda
N.-liitoa vastaan. 0Iemmö;j4,
kaispeet N.-liiton motropolii
vastalauseen paavin valhetllai
kiihpitukscn johdosta N.^lijäi
vastaan* jossa nämä kirkkojtn
miehet m m. sanoivat, että pujj
ja Englannin arkkipiispa puoSMi
imperialistien etuja.
Viimeksi tänne saapunut £9-
lännin kommunistipuolueen Usai
kannattaja 'Daily Work€r" oa
kaJssut luettelon Englannia
,pojen hirmupalkoista, josti a i
näkyy; että .Canterburyn a i0
,pij?pd '-saa vuodessa pa.\kW%'
09P; puntaa. Toiset piisp8£=i*Ä-vähiin
'jiienenipiä" palkkojä/lää^
esini. Lontoon piispa,
?'vain" 104,000 puntaa.
Ei ole ihme, että kirkon mickl
puhuvat imperialistien hyvälci,)»
että heidän puheensa "haisevjti
öljyltä", N.-liiton kifkonÄ
sattuisipkiO etaoin shrdlumfr ^
sattuvasti sanoivat.
Giordano Bruno
Isken n
Naiset ovat viimeaikoina olleet
kovassa touhussa. Olimme aivan
oikeassa, kun äskettäin lausuimme
käsityksesnämme, * että naiset toi­mivat
paljon reippaammin kuin me
pöksyniekat.
Kokoulcsia pitävät naiset sangen
ahkeraan ja niissä he käsittelevät
kaikkia järjestötoiminnan alaan
kuuluvia asioita. Toisinaan voi
kyllä lipsahtaa käsiteltävälcsi sel­lainenkin
asia, joka ei oikeastaan
mallaa yhteen tavallisten asioiden
kanssa, ^ u t t a pääpiirteissään ovat
'kuitenkin jutut hyvältä linjalta o-tetuita.
Yksi sellainen oikea kysymys on
naisilla ollut oman suomenkielisen
viikkolehden perustamispuuha Ca-nadaan.
Nykyään, kun porvarien
toimesta kiellettiin yhdysvaltalai­nen
"Toveritar" Canadaan tule­masta,
ovat haisemme olleet vähän
niinkuin ulkometsässä. Eikähän se
mikään kumma olekaan. Ajatelkaapa
esimerkiksi jos meiltä miespoloisil-ta
jollain vippakonstilla saataisiin
tämä "Vapaus"' nykäistyksi maan­rakoon,
niin varmasti olisimme
yhtä vaillaolevan tuntuisia kuin
naisetkin, joilla ei ole vakinaista
äänenkannattajaa.
Lehtemme kylläkin luovutti s i ­vun
joka viikko naisten käytettä­väksi,
jonka täyttämisur^an he
ovat sangen hyvin näihin : asti
täyttäneetkin, ^ mutta eivät ole
kuitenkaan' tyytyväisiä. Joku vai­moihminen
meille tuumasi tässä e-räänä
päivänä, että kyllähän te hy­viä
poikia olette kun annoitte meil­le
sen sivun, mutta sittenkin me
tunnemme olevamme ikäänkuin
hyyryläisiä siellä "Vapaudessa".
Oma lehti se olla pitää, sitten se
tuntuu joltakin.
Me myönnämme, että naiset ovat
asiassa kokolailla oikeassa. Mut­ta
tyydytäänhän nyt • kuitenkin
toistaiseksi tähän lehtemme nais­ten
osastoon, ja koetetaan sitä
syötellä kirjoituksilla, _ eikä jäädä
ristissä käsin odottamaan sen uu­den,
"hämepäällä", tulevan ilmes­tymistä.
Sen ilmestymään saatta­minen
kaipaa vielä hetken aikaa
harkitsemista ja ennenkaikkea val­mistelua,
sillä ei se lehtihomma­kaan
sentään ole kuin rieskan pyö­räyttäminen.
Erikoisesti olisimme mielissäm­me
täällä toimituspuolella, j^s nai­set
ottaisivat urakakseen miesten
ohjaamisen oikealle polulle, nim.
kirjoittamaan "Vapaudelle", sillä
— niin surkeaa knin se onkin tun­nustaa
Iserta >toisensa jälkeen
miehet ovat yleisesti suuria lais­kureita,
mikäli on kysymyksessä
omaan äänenkannattajaansa kir­joittelu.
V r ;
Katselimme tässä muutaman vii-
Hlstorian.tutkijat ovat laäm^
että roomalaiskatolinen kirkko, lp
keleelllsin ja verisin laitos, vM&
toria tuntee, on surmauttanut**
takautenaan vähintäin 50 mfljoos»
Ihmistä. Suurinta osaa uhKöto
on kh-kko vielä antanut H*
ennen lopullistaJ murhauttaa
Paavin kirkon hir>toria on pöyiis^
tävän verinen. .
Kirkko on vuosisatoja . nm
kaikkea vapaata ajattelua J» g
mlsta, armotta sc on murhauUa*
ne, joiden on nähnyt epäilfirän»
mielettömiä opinkappaleita. •
Tuhansittain voidaan mä^.
kon kirjoitu-ssalan ja « r t ig
kuinka paljon ovat naiset ^
taneet Ja kuinka paljon
Naiset voittivat vertailun
ti Emme tosin prosentteja^
rteet, mutta sen voimme anf^
sanoa, että kirjoituksisU, ra\^
dessämnie julkaistaan, ^-«^
paikkakuntaosapto;;.<a. on >Jg
puolet .naisten kirjoituksia.
vielä tulee Iisaksi natsien^
laskettavaksi se, minkä he
vät naisten osastoon. .
Jotta ottakaapa naiset ja»^
kaa tehdä tässä suhteessa
työtä miesten keskuudessa, ^ .
pääsijät edes teidän ^ a n ^ ^
soihin. Noloahan tämä
kyliäkin näin miehisen
kuin allekirjoittaneenkin _
vaksi on, käskeä n>-t na^a ,
sukupuolensa kimppuun,, V
minkäpä sille taitaa, kunaaa
ran sille kantille vääntj-va-^
Allekh-joittanut muuten
vaikkapa siitä naisten 00^^
tihommasta tulisikin
simme aina lukea nzif
vaihtajiemme purun, «e
laisia navakoita Ja -fjjr^ kynäilijöitä, joiden tuoc.cn*
ihan lystikseen. ,
.Muuten, tilausasioitakaane
unhotettava. Paljon on R**
denemme uusia t U a u^
muutamien viikkojen aUaf»
mutta ei lisä pahaa
nähkääs kasvaa syodfosa,
se vanha sananlaskukin
Luppovaaran