1929-07-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v i i2 Lauantaina, heimgk. 20 p;nä~-Sat, Jiily 20 No. 170 ~~ I92g T O I M I T T A J A T : S. C. N E H , A. VAACA («..1JU«»). B. TENHUNEN. M. POHJANSAIX). A. PXIVI6. ImperialisHvaltain meri- ja ilmasotavarusteet Lontoolainen Times-lehti on kertonut, että "Apuilmavouna' (Britannian ilmavoimien vapaaehtoinen alueellinen jaosto) tullaan tana kesänä täydelleen uudestivarustamaan kaikkein nykyaikaisemmalla lento-koneella, jota jo käytetään varsinaisissa ilmavoimissa- Tama on koko-metallinen kahden hengen lentokone viimeisintä ja nopemta mallia. Enemmän kuin kuusikymmentä näitä koneita tullaan varaamaan apu-ilmavoiman viidelle osastolle. Yhdysvaltain laivastoviraston äsken julkaisemat tilastot osoltavat, että Suurbrilannia johtaa suurimpien solfalaivojen, lentokoneilten kuljet-taja- alusten ja n.k. ensimäisen linjan risteilijäin tonnimäärässä, Suurbritannialla on 20 suurta sotalaivaa, joiden yhteinen tonni-määrä on 556350, verrattuna Yhdysvaltain 18. laivaan, joiden tonni-määrä on 525,850. Japanilla on näitä laivoja 10, tonniraäärä 301,320, Ranskalla 9, tonnimäärä 194,550 ja Italialla 4, joiden tonnimäärä on 89,976. Suurbritannian lentokoneitten kuljettaja-alusten tonnimaara on 107,550, Yhdysvaltain 82,500, Japanin 63,300 ja Ranskan 21,653. Suurbritannian ensimäisen linjan risteilijäin tonnimäärä on 420,- 140, Yhdysvaltain S55,000, Japanin 213,955, Ranskan 135,955 ja Italian 143,419. Yhdysvallat johtaa ylivoimaisesti n.k. toisen linjan (keveissä) ns-telijöissä tonniraäärällä 179,435. Suurbritannialla ei ole yhtään tähän luokkaan kuuluvaa alusta, samalla kun Japanin, Ranskan ja Italian yhteinen tonnimäärä on huomattavasti pienempi kuin Yhdysvaltain yksinään. Yhdysvallat myös johtaa ensimäisen linjan hävitläjälaivoissa tonni-määrällä 310,429. Suurbritannian tonnimäärä on 241,330, Japanin 135,460, Ranskan 124,792 ja Italian 109,531. Ranska johtaa ensimäisen linjan vedenalaisissa tonniraäärällä 90,- 884, mutta sillä on läheisenä kilpailijana Yhdysvallat tonnimäärällä 87,- 327. Suurbritannian tonnimäärä näissä bn 84,785, Japanin 79,267 }ä Italian 40,611. 1914-18 imperialistiseD so^ ja vauriot Japanilainen pääoma Kiinassa Japanilainen pääoma on virrannut ulkomaille aivan samoin kuin toistenkin maiden kapitalistien pääoma. Kiinassa Japanin kapita- Iktit erikoisesti isännöivät. Shantungin alueen pääomasta ra.m. 80 pros; kuuluu japanilaisille omistajille. Tshingtaun 36 tehtaasta bmistavgt japanilaiset kapitalistit 16 eli 48.8 pros. Kun otetaan huomioon, että japanilaiset kapitalistit ovat Idinnittäneet huomattavia summia myöskin kiinalaisten nimissä oleviin teollisuuslaitoksiin, voidaan sanoa japanilaisten omistavan noin 80 pros, Tshingtaun teollisuuspääomasta. Muissa osissa Shantungin piiriä japanilaiset omistavat 7 piirin 10 :stä kutomatehtaasta, kaksi 8:sta jauhomyllystä, kolme 5:stä tulitikkutehtaasta ja yhden 5:8lä sähkövoimalaitoksesta. Shantungin suuret suola- ja kivihiilikaivokset ovat kokonaan japanilaisten käsissä. Shantungin hiilikentät ovat maailman suurimpia. Mantshuriassa on japanilaisilla aivan erikoinen asema, sillä esim. eteläisessä osassa maakuntaa on japanilaisia, asukkainakin 214,139, pohjoisessa 8,170 ja Dalriin ja Port Arthurin alueella 1,056,076, yhteensä 1,278,385; japanilaisten taloudellinen valta Mantshuriassa-on tietenkin suuri. Huomioonottamatta heidän rautötietoimilupiaan, on heillä pääomaa sijo-lettuna seuraaviin teollisuuksiin: Vuosien 1914—18 sota, jonka tarko-tdksena oli maaHman "uudelleen jakaminen", rasitti satoja miljoonia ihmisiä jokaisessa maailman kolkassa. Y l i neljä vuotta miljoonat miehet taistelivat ja kuolivat Europassa, Aasiassa ja Afrikassa. Tänään, kun imjjerialismi jälleen huotrissaan kalistelee eotasapeleita, kun taasenkin on kysymys maailman uudelleen jakamisesta, on työläisten palautettava mieliinsä maailmansodan ulnit Ja sitten kymmenkertaisella tarmolla yhtyä taisteluuh sotakeinotteli-joita ja sodanvaaräa vastaan, sekä koko kapitalistinen Järjestelmän kukistamiseksi. Seuraavat numerot ovat omiaan nostattamaan työläisten vihan sota-keinottelijoita vastaan Ja saamaan heidät vallankumouksellisella päättäväisyydellä taistelemaan sodan vaaraa vastaan. SolakannallS asetetta väestö 1914-1918 Ranska (ilman siirto-malta) . . . . . . . . . . . . 7,960.000 20.4 Englanti (ilman siirtomaita) 4,971,000 10.7 Engl. alusmaat, siirtoni. Ja India 4,525,000 Venäjä 15;123,000 8.5 Italia 5.615,000 15.3 Yhdysvallat 3,800.000 3iJ Rumanla 1,000.000 13.3 Saksa 13.260,000 20.0 Itävalta-Unkari 9,000,000 17.5 nehiston runsautta ja tosipyrkimys-tä keskustella ja analyseerata ca-nada& feti tilannetta ja me odotamme' että tästä seuraa tyydyttävä poliittinen päätösponsi konventsio-nissa. 3. Canada on tällä hetkellä brittiläisen ja amerikalaisen imperialismin välinen taistelutanper. Se on yksi pääasiallisin maailman suunnat- Yhteensä . . . . . . . . . . . . 70,000,000 Arviolaskelmien mukaan 70 miljoo-i: aa parasta työläisainesta lähetettiin vallihautojen kärsimyksiin, sodan kuiluihin, raadeltiin Ja runneltiin. Seitse-mänkymentä miljoonaa työnorjaa o-sallistul mielipuoliseen lahtaukseen suojellakseen kapitalistien voittoja. Miljoonia vieteltyjä ja petettyitä työ- Iäisiä ja talonpoikia kaatui sodassa Ja miljoonia palasi kotiaan raajarikkoina. Scdan aikaansaamat vaorfot Kaatuneita ja , kuolleita haavoista Haavoitettuja Ranska 1,550,000 3,100,000 Englanti 725,000 2,050,000 Saksa 1,835,000 4,215.000 Venäjä 700,000 2,750.000 Kaikkien yhteiset häviöt 9.000.000 . 19,000,000 Eliniäksi raajarlkkoutimeet 800.000 ' 350,000 665,000 410,000 3,500,000 Seurauksena mailmansodasta kymmenessä Europan maassa väkiluku väheni 35 mUjoonalla. Sodan jälkeisinä vuosina niitti kuolema runsasta s^toa nälän ja kulkutautien johdosta. Noin 12 milj. kuoli influenssaan. Tavallisesta teolUsuudesta vedettiin soatarveteoUIsuuteen 1917—1918 seuraavat määrät työläisiä: Ranska . . . . . . . . . . . . . . . 1.8 miljoonaa Englanti 2.0 miljoonaa Yhdysvallat 1.2 miljoonaa Sodan aikana kaikki tehtaat kävivät täydellä voimalla valmistaen mur-havällneitä. Suurej; armeijat Ja hirvittävät tu; hoamiskoneet kuluttivat ei ainoastaan kaikkien sotaakäyvien maiden tulot, mutta myöskin suuren osan valtio-varoista, kuten seuraava taulukko o-soltaa: Kans. Kans. Välittömät sotakulut omaisuus tulot Yht. Vuot, keskiarvo Englanti Ilman , ,, 70.5 11.0 33.3 7.7 6.0 . 31.3 7.2 jp.5 46.3 16.8 3.8 24.8 5.7 Venäjä 6.5 26.5 7.6 Yhteensä ll:sta maasta . . . . .. . . . . 567.0 80.8 246.4 57.5 • • Yhtymiä Nimellispääoma Sij otukset Jeniä Jeniä 21 30,111,000 8,961,000 7 4,465,000 2,365,000 Kalastus .............. 1,602,000 987,000 Kaivosteollisuus . 6 9,185,000 3,185,000 Kaasu ja sähkö .. «••••••«••••*••«•••<•• •«••••4 • »282 135,291,000 59,116,000 14 5,985,000 3,170,000 Pankit ................. •••••••••••••••••350 151,991,000 56,071,000 Luottolaitokset .... ^ 24 64,375,000 30,436,000 Kuljetus 82,225,000 29,303,000 Varastoimisliike .....:i:^:i..L:^li.\^...... 71 577,110,000 379,972,000 Vakuutuslaitos .... •••••••«••••%•••••••••••••«•••• X3 10,067,000 3,350,000 Taaskin on otettava huomioon, että ylläoleviin numeroihin eivät sisälly ne pääomat, joita japanilaisilla on kiinalaisissa yhtymissä. Nankingin pyövelihallituksen provoseeraama selkkaus Neuvostoliiton kanssa ei ole sen. omaa keksintöä, vaan sitä tukevien ja sille määräyksiään jakelevien suurten imperialistivaltain suunnittelema, vaikka ne selkkauksen nykyisessä vaiheessa näyttelevät "puolueettomuutta". Trofskilaisttus menettänyt johtavimpia kannattajiaan Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta (bolshevikit) erotetun trotskilaisen vastustusryhmän johtavimmat heäikilöt Karl Radek, Ivan Smilga ja Eugene Preobrashenski,:jotka ovat olleet karkotettuina syrjäseuduille Siperiassa, ovat ilmottaneet luopuneensa Trotskin vastavallankumouksellisista opeista. Puolueen keskuskomitealle lähettämässään yhteisessä sähkösanomassa kerrotaiui heidän lausuvan: "Me olemme yksimielisiä samaan yleiseen linjaan nähden kuin puolue, joka teki välinsä selväksi trotskilaisten kanssa. Me hyväksymme teollisuuden rakenlamispolitiikan 5-vuotissuunnitel-man ja hyväksymme taistelun kulakkien maatalouskollektiiveihin järjestäytymistä vastaan. Me tuemme, Kommunistista kansainvälistä sen taistelussa sosialisteja .vastaan, ja me olemme valmiit kannattamaan sen päätöksiä oikeistovaaran ilmestyessä. Me olemme yhtä mieltä Leninin kanssa ja vastustamme Trotskin teoriaa perma-hcnttivallankumouksesta. Ale vastustamme salaista äänestystapaa, jota Trotski esittää- Kuilu Trotskin ja puolueen välillä yhäti levenee. Me olimme väärässä julistaessamme politiikkaa, joka olisi mahdollisesti johtanut proletariaatin diktatuurin häviöön. Me olemme halukkaita pääsemään takaisin puolueeseen ja tulemme taistelemaan sen kanssa maailman vallankumouksen puolesta." Kolmekymmentäkuusi muuta Trotskin entistä kannattajaa on myös lähettänyt sähkösanoman, jossa he ilmpttavat hyväksyvänsä Radekin, Smilgan ja Preobraishenskin lausunnon sisällön. Samaan aikaan kuin nämä ainekset luopuvat trotskilaisesta leiristä, koettaa canadalainen Maurice Spector yhä jatkaa j a tehoistaa hyökkäyksiään kommunistipuoluetta vastaan trotskilaisten Yhdysvalloissa julkaisemassa "The Militant"-lehdessä. Tässä Spector, joka vuosia seurasi oikeisto-opportunistbta linjaa, turvautuu mitä julkeimpiin valheisiin ja Cai^adan kommunistipuolueen historian väärentämiseen. Se tosiasia että monta miljoonaa kykenevää hyödyUicen työn tekijää enemän kuin ipeljäksl vuodeko sijoi-tetiin sotatarveteoUisuuteen ja lopuksi sodan aiheuttama hävitys aiheutti yleisen köyhtymisen kalkissa sotaa-käyvissä maissa. Vuosikausien puute j R nälkä: on vieläkin tuoreessa muistissa Keskl-Europan' maissa. Työläiset valmistivat hävityskoneis-ton. Yhdessä talonpoikien kanssa käyttivät he tuota koneistoa. Eri kansallisuuksien työläiset ja talonpojat murhasivat toisiaan. Tänään Jokainen tekee Itselleen -kysymyksen: Kuinka oli tällainen mielipuolisuus mahdollista? Mutta toinen tämänpäiväinen kysymys on paljon suuremmasta merkityksestä: Uhkaako meitä tuon järjettömyyden uusiutuminen? Kaikki ihmiskunnan harrastukset taloudellisen, valtiollisen, tieteen ja taiteen alalla tulee' syrjäyttää ja kaikki tarmo on hinnalla millä taliansa kohdistettava torjumaan uuden sodan syttyminen Ja Ihmiskunnan pelastaminen perikadosta. Vain riistettyjen suuret Joukot, vallankumouksellisen köyhälistön johdolla kykenevät tämän tehtävän suorittamaan. Jos köyhälistö muodostaa yhteisen rintaman sotaa vastaan niin kaikki sortotoimenpiteet, kalkki militarismin voimat ovat tehottomia. Suurimmatkaan hävityskoneet eivät merkitse mitään ellei ihmiskädet niitä ohjaa. Taistelua militarismia vastaan ei saa siirtää hetkeen jolloin sota on sytty-njrt. Silloin se on myöhäistä. Taistelua sotaa vastaan on käytävä heti, joka päivä. Joka tunti". Elokuun 1 p., 1929, viidestoista vuosipäivä imperialistisen maailmansodan syttjonlsestä, sodan Joka tuotti hävitystä ja kurjuutta kaikkien maiden köyhälistölle. Tänä vuosipäivänä kalkkien maiden työläiset. Kommunistisen Kansainvälisen johdolla, kokoontuvat miellnosotuksiin sodanvalmistelua ja uutta verilöylyä vastaan. Amerikan työläisten tulee seista olka olkaa vastaan veljiensä kanssa toisissa maissa! Elokuun Irneri päivä osottakaa mieltänne, sodan vaaraa Ja uutta sotaa vastaan. Elokuun -:nen päivä osottakaa mieltänne puölustaaksemme Neuvosto- Venäjää, joka osottaa rauhan tietä kautta maailman! Osottakaa mieltänne kansainväliselle vallankumoukselliselle yhtenäisyydelle Kommunistisen kansainvälisen lipun alla! ' Komiitternih kirje Canadan kommunistipuolueen toimeenpanevalle keskuskomitealle Hyvät toverit: — 1. K. I. toimeenpaneva komitea lähettää lärhpimimmät toveriterveiset Canadan kommunistipuolueelle. Puolueen kongressilla on edessään huor mattavasti probleemeja, joiden ratkaisusta riippuu Canadan kommunistipuolueen tuleva menestys. K I. kuudes kongressi analyseerates-saan maailman tilannetta, siirtomaa-kysymystä ja imperialistisen sodan vaaraa jo osoitti K. I. kaikkien jaostojen edessä olevat perusprob-leemit ja viitoitettiin taktillinen toiminnan linja puolueittemme ohjeeksi. Kuudes maailman kongressi osoitti päävaaran K. I. kaikissa jaostoissa olevan • oikeistovaaran. Canadan kp. ei ole poikkeus. Todellakin, läheisesti tutkiessamme Canadan veljespuoluetta, me näemme huomattavasti oikeistotendensien ilmauksia; sosdemokraatisista järjestömuotoista kiinnipitäminen (ja-ostollisuus ja itsenäiset kieliryhmät), joukkojen radikalisointumisen aliarvioiminen, riittämätön huomio ammattiuniotyölle ja järjestymättömien järjestämiselle, puolueen alistaminen Labor Partylle^ puutteellisuus maatalousohjelmaan nähden, sodan vaaran aliarvioiminen. Jos Canadan kommunistipuolue läheisesti seuraa maailman kongressin päätöksiä, uskollisesti toteuttaa Huhtikuun 8 p., 1929. noiden päätöksien henkeä ja sovittaa Tie Canadan proletariaatin edessä oleviin yleisiin poliittisiin kysymyksiin, teollisuuden ja maatalouden rationalisoimisen probleemeihin, työväenjärjestöihin ja työväen luokkataisteluun, ottaa se harppausaske-leen historiallista vallankumouksellista pyrkimystään, s.o. työläisten ja talonpoikain hallitusta kohden. 2. Olemme tarkkaavasti tutkineet ainehiston mikä julkaistiin kongressinne valmistavana "Workerin" helmikuun 23 päivän ja maaliskuun 9 päivän (1929) numeroissa. Teesit "Tilanteesta ja puolueen tehtävistä" meidän mielestämme sisättää tarpeettomasti kuudennen maailman kongressin päätöksien kertaamista j a on ahdettu täyteen tilastoja siinä määrin ettei ole annettu riittävää käsittelyä Canadan kommunistipuolueen edessä' oleville probleemeille. Meidän mielestämme olisi riittävää, että puolue hyväksyisi kuudennen kongressin päätökset ja kiinnittäisi enemmän huomiota canadalaisten olosuhteiden analyseeraamiselle, radikalisoitumiselle, ammattiunioille j a työväenliikkeelle yleensä, puolueen itsenäiselle toiminnalle ja sen tehtäville, , dj»,jf;-, sulattaen kaikki nämä kygyiQ^get yhdeksi päätösponneksi. Mffcttervehtimme sitä ai-on keskeisin ristiriita imperialistisessa maailmassa. Canada on kehittänyt vääjäämättömästi kapitalistisen talouden. Aikaisemmin oli sen porvaristo sellainen "nuorempi kumppani" brittiläiselle porvaristolle. Canadan porvaristo on hajanainen. Yhden osan taloudelliset edut yhdistyvät Amerikan valtaluokan etuihin; toisten ryhmien taloudelliset edut ovat sidottuna brittiläiseen imperialismiin. Amerikalainen pääoma on edistynyt suunnattomin harppauksin j a vetänyt hegemoniansa alaisuuteen lisääntyvästi Canadan porvariston ryhmittymiä. Brittiläinen porvaristo vastaa vastaotteilla, kuten pääoman sijoituksien lisäämisellä, valtakunnan kauppasopimuksilla, j.n.e. Sodan lähestyminen ja kärjistyvä maailman kamppailu kahden imperialistisen' hirviön välillä tuo tämän ristiriidan korkeimpaan pisteeseen Canadan valtaluokan sisällä. Maa tulee jakautumaan liikehtimisiin, - yhtäällä kannattaen Amerikan imperialismia jj^ toisaalla kannattaen brititläistä imperialismia, sekä puolueettomana pysytteli joihin. Puolueen täjrtyy valmistautua tällä haavaa kohottamaan kumpaakin imperialismia vastaan taistelun tunnukset, imperialismin sotasuunnitelmien junaan vetämistä vastaan, koko imperialistisen sodan varustautumista vastaan, vallankumoukselliseen taisteluun sotaa vastaan ja Canadan työläisten ja talonpoikain tasavallan puolesta. Samalla kertaa tulee meidän tarkkaavasti eroittaa vallankumouksellinen taistelumme imperialistista sotaa vastaan, puolueettomuuden pasifistisesta propagandasta, eli sellaisesta propagandasta mikä voidaan käsittää suoritettavan toisen tai toisen imperialistisen vallan taholta. Tämän taistelun täytyy yhdistyä vallankumoukselliseen taisteluun maailman imperialistiseen sotaan Canadan osallistumista vastaan. Neuvostoliittoa vastaan hyökkäykseen tulee puolueen kohottaa tunnus Neuvostoliiton vallankumouksellisesta puolustamisesta. Erikoinen huomio on annettava voimakkaalle brittiläis-vas-taiselle mielipiteelle ranskalais-cana-dalaisten keskuudessa, jotka suorittivat tärkeää osaa viimeisessä sodassa. Taistelu imperialististen sodan varustelua ja läheistä sodan uhkaa vastaan on yksi tärkein Canadan veljespuolueemme tehtävistä. 4. Canada nauttii jonkinlaista "hyvinvointia" tällä hetkellä, mikä pohjistuu maatalouden nopealle kasvulle ja vääjäämättömälle teollisuuden kasvulle, siihen luettuna vieläpä teollisuuden työläisten lukumää-rällinen lisääntyminenkin viimeisten vuosien kuluessa. Tämä kehittyminen tapahtuu kuitenkin kärjistyvien maailman ristiriitojen alaisuudessa ja huomataan kasvavissa ristiriitois-sa Canadassa johtaen kaikkien "hyvinvoinnin" oletuksien särkymiseen. Suunnaton maatalouden mekanisoituminen suuresti lisää kasvavan maatalöustyöväestön j a köyhien farmarien luokkariistoa. Samanaikaisesti lisääntyvä riisto, johtuen äärimmäisestä rationalisoimisesta ca-nadalaisessa teollisuudessa aiheuttaa kasvavaa radikalisointumista työväestössä joka osoittaa valmiuttaan taisteluun sen seurauksia vastaan. Tämä on ilmaisu useissa lakoissa mitkä eivät olleet kohdistettuja vain palkanalennuksia vastaan, mutta monessa tapauksessa erikoisesti rationalisoinnin kiihdyttämismenetel-miä vastaan. Jokaisessa näissä l a koissa (Oshawa) työläiset osoittivat valmiutta 'hyökkäykseen. Nykyinen kehityssuunta voi ainoastaan kehittää yhä lisääntyvää vasemmalle kallistumista työläisissä tulevaisuudessa ja yhä enemmän siirtymistä oikealle ammattiuniobyrokraättien taholta, 5. Canadan kapitalismin vakiintumisen prosessi ilmenee lisääntyvässä teollisuuden rationalisoimisessa, kummissakin, n.s. "vanhoissa" teollisuuksissa "kiiht3rtys"-menetel-mien esittämisellä ja tarpeettoman poistamisella, ja "uusissa" teollisuuksissa yhä suuremmalla työn tehostamisella ja nykyaikaisen koneiston käytäntöön saattamisella. Finanssikontrollin keskittyminen pankkien kautta ja yhtjrmien sulautuminen tapahtuu nopeasti; f i - nanssisuhteissa raaka-aineiden ja koneteollisuuden tuottajain lujittuminen jatkuu. Äärimmäisen korkealle käynyt kehitys sähkövoimiin nähden ulotetaan kaikkialle teollisuuteen perustana yhä lisääntyvälle rationalisoinnin suunnitelmille. Sa-manaikaiisesti kun tämä prosessi valmistaa tietä kriiseille ja Canadan kapitalismin sisäisten ja ulkoisten ristiriitojen kärjistymiselle, sen läheiset seuraukset ovat: työskentelevien proletaarien huomattava lisaän-tynainen, sulattaen siirtolaiset ja omistamattomat maanviljelijät ja sovittaen uusiin teollisuuksiin tar-; peettomat työläiset vanhoista teollisuuksista, ja siten pitäen työläisten vara^armeijaa mahdollisimman normaalisessa asteessa. ^ ^ taessa. j[a juctliieen tehtävistä" eivät to^^en kii^oj^n TäyttämTis^r m i l ^ f ^ g ^ Pf^' , , - . .^-7^^^ • nostivat liiaksi hvvmvomtia Ca-takaan kansainvälisistä selkkauksis- gressive > Farmers Educational l i j. ta mitkä kietovat maan. Yksi to- toksi nykyisten farmarien järjestö-distus tästä on ylituotanto puuta-1 rakenteen sisällä, taistellen niiden i _ n.^^iu^r,„A^^.^ luokkain yhteistoimintaa edustavaa kantaa vastaan ja vaatien rikkaiden farmarien j a viljan välittäjien (kej nottelijain) syrjäyttämistä, siten muuttaen nykyiset kaikkia farmari luokkia käsittävät järjestöt sellai* siksi jotka sisältävät vain kövhää kerrosta. g) Kehittäen vara- ja paperiteollisuudessa seura^ uksena tuotantovoimien kehittymisestä yli markkinamahdollisuuksien- Puolueen tulee perinpohjaisesti tutkia tuotantosuhteet maassa ja krii-sin näköpiiri. Teesiluonnos "Tilan- . Fnrrow"-lehdea köyhien farmarien aänenkannatta-jaksL h) Tuhannet uudet asukkaat, joi jalla, kuin myöskin ne jotka tulevat Europan maista (mant^eelta) muodostavat odollisen perustan he' delmälliselle työskentelylle puoltjr een taholta harhaluulojen pikaisen paljastumisen näkökannalta. Nämä tehtävät tulee toteuttaa jos puolue pyrkii voittamaan köyhien farmarien kanantuksen proletariaatin vallankumoukselle, eritoten juuri sellaisessa maassa kuin Canada" on tämä kannatus menestymisen ehto. (Jatk.) nostivat liiaksi "hyvinvointia" Ca nadassa, osoittamatta tarkoin ristiriitoja ja kokonaan sivuuttaen ky-» sj'rayksen kriisistä. 7. Canadan työläiset, eritoten jär- ^a tuodaan nykyisin Canadaän' väli jestyraättömissä teollisuuksissa, mis- tak-unnan asutussuunnitelmiea poh-sa palkataan nuoria ja naisia, vastaavat rationalisoimiseen suoranaisilla itsestään nousevilla lakkoaalloilla, osoittaen "vasemmalle" kallistumista työväenluokan ryhmittymissä, mahdollisena alkuvirinä yleisemmälle liikkeelle. Puolue ei ole kiinnittänjt riittävää huomiota tähän; onpa keskuskomitean istunnoissa mainittu "vasempaan kallistumisen liikkeen olemattomuus". Tämä mielipide löytyä, ilmaisunsa kykenemättömyydessä ottaa johto näissä lakoissa, kuten osoittautui Hamiltonissa. Virallisen ammatti-unioliikkeen johdon saboteeratessa lakkoa, sen hyväksyessä mondismin ja luokkayhteistoiminnan, puolueen tulee vastata tähän työläisten radikalisoitumiseen, eritoten ammatit-tomain työläisten, ottaen lakkojen johto, rakentaen uusia unioita ja värväten parhaat ainekset puolueeseen. Selvä pohjistautuminen tähän puolueen perustehtävän suuntaan radikalisoitumisen seurauksena tulee tehdä heti konkreettisilla toimenpiteillä ja ohjelmilla. 8. Kiihtyvä rationalisoinnin prosessi on käynnissä Canadan maataloudessa, samansuuntainen kuin teollisuudessakin. Työtä säästävien laitteitten käytäntöön sovelluttaminen, eritoten viljankorjuussa, aiheuttaa hintain halventumista, tehden mahdolliseksi suuremman kapi-taliseeraamisen yksityisille farmareille ja siitä johtuvana lisäten pienten kiinnityksien kahlehtimain farmarien, pankkien, lainayhtiöiden, y.m. taholta. Tämä kärjistää luokka-eroavaisuuksia farmarien riveissä ja tuo esiin yhä selvemmin luokkataistelun maatalousväestön keskuudessa. • Lukuisa köyhien vuokrafarma-rien luokka kehittyy, rinnakkaisesti maatalouden palkkatyöläisten lukumäärän lisääntymisen v kanssa,- seurauksena pikkuomistajain takavarikoimisesta. On kasvamassa yhä selvemmin määritelty maatalouden proletariaatti verrattuna nykyiseen väliaikaisesti vuodenajoittain työskenteleviin työläisiin. Samanaikaisesti uuden työtä säästävän koneiston käytäntöön sovelluttaminen lisää työttömäin seisovan armeijan lukua. 9. Suurempi maatalouden tuotantokyky tämän kehityksen seurauksena lähentää maatalouskriisin mahdollisuutta. Sisäisten taloudellisten ristiriitojen lisäksi, ja johtuvana siitä että Canadan vilja myydään maailman markkinoilla yleismaailmallisilla hinnoilla, tämä kriisi kärjistyy kansainvälisen maatalous-tilanteen seurauksena. Tämä kriisi nähdään huomattavissa hintain alennuksissa, seurauksena- hyvästä sadosta, ja lisääntyvässä ylijäämässä, mikä vaikuttaa tulevaisiin hintoihin kiertämättömästä Argentinan, Intian ja muiden maiden kilpailu markkinoilla ja Yhdysvaltain rakentamat tulliaidat canadalaista vehnää vastaan, ovat eräitä tärkeitä tekijöitä , mitkä lähentävät ja kärjistävät tulevaa maatalouskriisiä. Perspektiivinä on ankara kaaostila maatalouden alalla. 10. Tämä tilanne asettaa seuraavat tehtävät suoranaisesti puolueemme eteen, sitäkin painavampana kun on pitempiaikaisesti unohdettu maataloustilanne: a) Läheisten vaatimuksien ohjelman valmistaminen köyhäin farina-riSn herättämiseksi taisteluun rikkaita farmareita vastaan, joka yhdistyy heidän läheisiin taloudellisiin tarpeisiinsa'ja terästää luokka-eroavaisuuksien prosessia mikä on kärjistyneessä asteessaan kapitalistisen kehityksen seurauksena maataloudessa. b) Maatalouden proletariaatin järjestämiseksi unioihin. Tätä ei voida tehtä ilman teollisuuden työläisten edistysmielisen vasemman siiven apua; sitä on vietävä eteenpäin • vallankumouksellisen vähem-mistöliikkeen kautta unioissa puolueen johdolla. Konkreettiset jär-jestömuodot tulee löytää vastaamaan sitä erikoisluonnetta mikä näillä määrätyn vuodenajan työläisillä on. Uuden union täytyy palvella yhdyssiteenä teollisuustyöläisten ja köy- Puiainen päivä tullaan Järjestämään puolueen kaupunkikomitean toimesta elokuun 1 p:ksl, joka on maailman iodan alkamisen vuosipäivä. Sinä päivänä järjestetään ympäri kaupungin kokouksia joissa tehdään selkoa sadonvaarasta yjn. seikoista, joihin on työläisten valmistauduttava Imperialistien sotaval* mistelujen Johdosta. Kalkki tilaisuudet jotka järjestetään ovat kansainvälisiä. Prince Arthur Hallilla on suuri joukkokokous jossa pääpuhujana o-siintyy^ "The Workerin" entinen toimittaja Mike Buhay ja East Montrealissa " pidetään ulkoilinakokous, jossa on useita puheita y.m. Lisäksi on tehtaiden porteille järjestetty puhujia sUloin kun työväki palaa töistä. Suomalaisille on järjestetty tilaisuus suomalaisella haalilla. täksi i l laksi. Se on myöskin kansainvälinen, vaikka pääasiassa on pidetty silmällä suomalaista asutusta. Ohjelmassa on puhe englannin sekä suomenkielellä ja muutakin suomalaista ohjelmaa on luvassa. Työläiset, saapukaa sankoin joukoin haalllle elokuun 1 p:nä Illalla. Tulkaa kuulemaan mitä puhujilla on sanotta-v£ ina nyksisestä tilanteesta sodanvaa-ran Ja sotavarustelujen suhteen. Saapukaa lausumaan painava sananne tästä kysymyksessä, mikä on yksi tärkein jokaiselle työläiselle joka kannattaa rauhaa ja vastustaa ehkä piankin edessä olevaa suurteuraslusta, jossa taas tullaan tuhoaniaan ehkä miljoonia työläisiä oman luokkasi jäseniä Lsät ja äidit nouskaa, herätkää taisteluim lastenne tähden. Vaimot taistelkaa luokkanne mukana miesten-ne puolesta. Neitoset, yhtykää luokka-tietoiseen työväkeen veljienne puolesta, jotka suursota tule puhjettuaan tur hoamaan. Kaikki työläiset mukaan punaisen päivän viettoon. Saamaan itselleen tietoisuutta vaarasta joka meitä uhkaa. Paolostasliiton osaston 6. Huolimatta -näistä vSliaikaisis. ta tilanteen Umaisuista, on jo huomattavissa" tulevan kriisin merkit canatfSlaisessa taloudessa, puhumat-hien farmarien välillä. c) Johtaen köyhiä farmareita taistelussa rikkaita farmareita ja niiden maakunnallisia hallituksia, pankkeja, rautateitä, lainayhtiöitä ja koko kapitalistista järjestelmää vastaan. d) Paljastaen Wheat Poolin pankkien väKneenä ja rikkaiden farmarien aseena ja yhteistoiminnan har-hakäsitteenä kapitalismin alaisena. e) Maatalouden naisia j a nuorisoa, jotka kouraantuntuvasti koke-vat, köyhien^ maanvajeKjäin ja työ- ^^^^^Tr^^F^^P^^y^ tilanteen seura-uksena, ei voiäa. ylenkatsoa. Heidän tarpeensa on otettava huomioon laatiessa vaatimuksien ohjelmaa, jä puolueen ja kommunistisen nuorisoliiton tulee kohdistaa propagandansa suoraan heihin. f) Kehittäen nykyisen järjestö-runjgon todelliseksi toimivaksi Pro-ylimääräinen kokous pidettiin t.k. 17 p:n illalla ja keskusteltiin sunä toimenpiteistä joihin olisi ryhdyttävä a-vustuksen saamiseksi Gastonian lakkolaisten puolustustaistelun tukemiseksi. Kuten tiedetään on siellä syytettynä 13 työläistä murhiasta ja odottaa heitä ehkä sähkötuoli, lisäksi on 58 työläistä odottamassa pitkäaikainen vankeus. Pelastaakseen nämä kunnon työ-läisgt porvarilliselta luokkaoikeu-delta tarvitsee puolustusliitto varoja, ja on senvuoksi kääntynyt työväenjärjestöjen puoleen. Puolustusliiton osasto päätti panna toimeen ohjel-malltamän varojen hankkimiseksi .tarkoitukseen ja kerätä myöskin varoja listoilla. Iltama pidetään elokuun 4 p. kello 8.15 iUaUa ja mikäU mahdollista koitetaan saada tarkoitustaan vastaava ohjelma. Tähän tilaisuuteen toivotaan mahdollisimman runsasta osanottoa ja toivottavasti kaikki työläiset pitävät tilaisuuden mielessään ja saapuvat antamaan kannatuksensa. Kaikki kenellä on Ulkenevä nikkeli antakoon sen näiden työläisten puolustamiseksi. Antakaa roponne ja kehoitta-, kaa naapurianne tekemään samoin, sillä kysymyksessä pn kymmenien työ-lälstoverien pelastus, el yksistään heidän vaan heidän perheidensä pelastus. Ajatelkaa asiaa, htu-kitkaa sen tärkeyttä ennenkun kieltäydytte antamasta apuanne. Jää,kää kerran pois elokuvista ja antakaa pUetin hinta tähän tMkoitukseen. Juokaa lasillinen olutta, vähemmän- ja antakaa se nikkeli tarkoitukseen joka pelastaa ihmishengen. Työläiset antamalla apunne tähän tarkoitukseen, taistelette oman luokkanne puolesta ja samalla taistelette porvarillista hallitusta vastaan, jonka päätarkoitufcsena on tuhota <yö-tätekeväluokka, joka pyrkii saamaan Itselleen edes hitusen ihmisoikeuksia, S. J . osaston pnolivnoäkcäoiis osaston huoneustolla X«5 Notre Da-me st. •W., perjantaina t k : n 26 p:nä keUo 8 ip. Kalkki tflivelvolliset j a virkailijat tuokoot raporttinsa tähän kokoukseen. Kaikkien jäsenten sa^uvil-la olo on välttämätön, jumie henkilöille jotka ovat jättäneet jäsenhakemus-kortlt sisälle, on msröskin saapuvilla olo välttämätöntä, .rasenhakemuskort-teja on saatavana Vapauden konttorista, "osaston johtokunnan jäsenOtä ja osaston vilrkallij(dlta. Kaikki jäsen- \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290720 |
Description
Title | 1929-07-20-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
S i v i i2 Lauantaina, heimgk. 20 p;nä~-Sat, Jiily 20 No. 170 ~~ I92g
T O I M I T T A J A T :
S. C. N E H , A. VAACA («..1JU«»). B. TENHUNEN. M. POHJANSAIX). A. PXIVI6.
ImperialisHvaltain meri- ja ilmasotavarusteet
Lontoolainen Times-lehti on kertonut, että "Apuilmavouna' (Britannian
ilmavoimien vapaaehtoinen alueellinen jaosto) tullaan tana kesänä
täydelleen uudestivarustamaan kaikkein nykyaikaisemmalla lento-koneella,
jota jo käytetään varsinaisissa ilmavoimissa- Tama on koko-metallinen
kahden hengen lentokone viimeisintä ja nopemta mallia.
Enemmän kuin kuusikymmentä näitä koneita tullaan varaamaan apu-ilmavoiman
viidelle osastolle.
Yhdysvaltain laivastoviraston äsken julkaisemat tilastot osoltavat,
että Suurbrilannia johtaa suurimpien solfalaivojen, lentokoneilten kuljet-taja-
alusten ja n.k. ensimäisen linjan risteilijäin tonnimäärässä,
Suurbritannialla on 20 suurta sotalaivaa, joiden yhteinen tonni-määrä
on 556350, verrattuna Yhdysvaltain 18. laivaan, joiden tonni-määrä
on 525,850. Japanilla on näitä laivoja 10, tonniraäärä 301,320,
Ranskalla 9, tonnimäärä 194,550 ja Italialla 4, joiden tonnimäärä on
89,976.
Suurbritannian lentokoneitten kuljettaja-alusten tonnimaara on
107,550, Yhdysvaltain 82,500, Japanin 63,300 ja Ranskan 21,653.
Suurbritannian ensimäisen linjan risteilijäin tonnimäärä on 420,-
140, Yhdysvaltain S55,000, Japanin 213,955, Ranskan 135,955 ja Italian
143,419.
Yhdysvallat johtaa ylivoimaisesti n.k. toisen linjan (keveissä) ns-telijöissä
tonniraäärällä 179,435. Suurbritannialla ei ole yhtään tähän
luokkaan kuuluvaa alusta, samalla kun Japanin, Ranskan ja Italian yhteinen
tonnimäärä on huomattavasti pienempi kuin Yhdysvaltain yksinään.
Yhdysvallat myös johtaa ensimäisen linjan hävitläjälaivoissa tonni-määrällä
310,429. Suurbritannian tonnimäärä on 241,330, Japanin
135,460, Ranskan 124,792 ja Italian 109,531.
Ranska johtaa ensimäisen linjan vedenalaisissa tonniraäärällä 90,-
884, mutta sillä on läheisenä kilpailijana Yhdysvallat tonnimäärällä 87,-
327. Suurbritannian tonnimäärä näissä bn 84,785, Japanin 79,267 }ä
Italian 40,611.
1914-18 imperialistiseD so^ ja vauriot
Japanilainen pääoma Kiinassa
Japanilainen pääoma on virrannut ulkomaille aivan samoin
kuin toistenkin maiden kapitalistien pääoma. Kiinassa Japanin kapita-
Iktit erikoisesti isännöivät. Shantungin alueen pääomasta ra.m. 80
pros; kuuluu japanilaisille omistajille.
Tshingtaun 36 tehtaasta bmistavgt japanilaiset kapitalistit 16 eli
48.8 pros. Kun otetaan huomioon, että japanilaiset kapitalistit ovat
Idinnittäneet huomattavia summia myöskin kiinalaisten nimissä oleviin
teollisuuslaitoksiin, voidaan sanoa japanilaisten omistavan noin 80 pros,
Tshingtaun teollisuuspääomasta. Muissa osissa Shantungin piiriä japanilaiset
omistavat 7 piirin 10 :stä kutomatehtaasta, kaksi 8:sta jauhomyllystä,
kolme 5:stä tulitikkutehtaasta ja yhden 5:8lä sähkövoimalaitoksesta.
Shantungin suuret suola- ja kivihiilikaivokset ovat kokonaan
japanilaisten käsissä. Shantungin hiilikentät ovat maailman suurimpia.
Mantshuriassa on japanilaisilla aivan erikoinen asema, sillä esim.
eteläisessä osassa maakuntaa on japanilaisia, asukkainakin 214,139, pohjoisessa
8,170 ja Dalriin ja Port Arthurin alueella 1,056,076, yhteensä
1,278,385;
japanilaisten taloudellinen valta Mantshuriassa-on tietenkin suuri.
Huomioonottamatta heidän rautötietoimilupiaan, on heillä pääomaa sijo-lettuna
seuraaviin teollisuuksiin:
Vuosien 1914—18 sota, jonka tarko-tdksena
oli maaHman "uudelleen jakaminen",
rasitti satoja miljoonia ihmisiä
jokaisessa maailman kolkassa. Y l i
neljä vuotta miljoonat miehet taistelivat
ja kuolivat Europassa, Aasiassa
ja Afrikassa.
Tänään, kun imjjerialismi jälleen
huotrissaan kalistelee eotasapeleita,
kun taasenkin on kysymys maailman
uudelleen jakamisesta, on työläisten
palautettava mieliinsä maailmansodan
ulnit Ja sitten kymmenkertaisella tarmolla
yhtyä taisteluuh sotakeinotteli-joita
ja sodanvaaräa vastaan, sekä
koko kapitalistinen Järjestelmän kukistamiseksi.
Seuraavat numerot ovat omiaan
nostattamaan työläisten vihan sota-keinottelijoita
vastaan Ja saamaan
heidät vallankumouksellisella päättäväisyydellä
taistelemaan sodan vaaraa
vastaan.
SolakannallS asetetta väestö 1914-1918
Ranska (ilman siirto-malta)
. . . . . . . . . . . . 7,960.000 20.4
Englanti (ilman
siirtomaita) 4,971,000 10.7
Engl. alusmaat, siirtoni.
Ja India 4,525,000
Venäjä 15;123,000 8.5
Italia 5.615,000 15.3
Yhdysvallat 3,800.000 3iJ
Rumanla 1,000.000 13.3
Saksa 13.260,000 20.0
Itävalta-Unkari 9,000,000 17.5
nehiston runsautta ja tosipyrkimys-tä
keskustella ja analyseerata ca-nada&
feti tilannetta ja me odotamme'
että tästä seuraa tyydyttävä
poliittinen päätösponsi konventsio-nissa.
3. Canada on tällä hetkellä brittiläisen
ja amerikalaisen imperialismin
välinen taistelutanper. Se on
yksi pääasiallisin maailman suunnat-
Yhteensä . . . . . . . . . . . . 70,000,000
Arviolaskelmien mukaan 70 miljoo-i:
aa parasta työläisainesta lähetettiin
vallihautojen kärsimyksiin, sodan kuiluihin,
raadeltiin Ja runneltiin. Seitse-mänkymentä
miljoonaa työnorjaa o-sallistul
mielipuoliseen lahtaukseen
suojellakseen kapitalistien voittoja.
Miljoonia vieteltyjä ja petettyitä työ-
Iäisiä ja talonpoikia kaatui sodassa
Ja miljoonia palasi kotiaan raajarikkoina.
Scdan aikaansaamat vaorfot
Kaatuneita ja
, kuolleita haavoista Haavoitettuja
Ranska 1,550,000 3,100,000
Englanti 725,000 2,050,000
Saksa 1,835,000 4,215.000
Venäjä 700,000 2,750.000
Kaikkien yhteiset häviöt 9.000.000 . 19,000,000
Eliniäksi
raajarlkkoutimeet
800.000 '
350,000
665,000
410,000
3,500,000
Seurauksena mailmansodasta kymmenessä
Europan maassa väkiluku
väheni 35 mUjoonalla. Sodan jälkeisinä
vuosina niitti kuolema runsasta
s^toa nälän ja kulkutautien johdosta.
Noin 12 milj. kuoli influenssaan.
Tavallisesta teolUsuudesta vedettiin
soatarveteoUIsuuteen 1917—1918
seuraavat määrät työläisiä:
Ranska . . . . . . . . . . . . . . . 1.8 miljoonaa
Englanti 2.0 miljoonaa
Yhdysvallat 1.2 miljoonaa
Sodan aikana kaikki tehtaat kävivät
täydellä voimalla valmistaen mur-havällneitä.
Suurej; armeijat Ja hirvittävät tu;
hoamiskoneet kuluttivat ei ainoastaan
kaikkien sotaakäyvien maiden tulot,
mutta myöskin suuren osan valtio-varoista,
kuten seuraava taulukko o-soltaa:
Kans. Kans. Välittömät sotakulut
omaisuus tulot Yht. Vuot,
keskiarvo
Englanti Ilman , ,, 70.5 11.0 33.3 7.7
6.0 . 31.3 7.2
jp.5 46.3 16.8
3.8 24.8 5.7
Venäjä 6.5 26.5 7.6
Yhteensä ll:sta maasta . . . . .. . . . . 567.0 80.8 246.4 57.5
• • Yhtymiä Nimellispääoma Sij otukset
Jeniä Jeniä
21 30,111,000 8,961,000
7 4,465,000 2,365,000
Kalastus .............. 1,602,000 987,000
Kaivosteollisuus . 6 9,185,000 3,185,000
Kaasu ja sähkö .. «••••••«••••*••«•••<•• •«••••4 • »282 135,291,000 59,116,000
14 5,985,000 3,170,000
Pankit ................. •••••••••••••••••350 151,991,000 56,071,000
Luottolaitokset .... ^ 24 64,375,000 30,436,000
Kuljetus 82,225,000 29,303,000
Varastoimisliike .....:i:^:i..L:^li.\^...... 71 577,110,000 379,972,000
Vakuutuslaitos .... •••••••«••••%•••••••••••••«•••• X3 10,067,000 3,350,000
Taaskin on otettava huomioon, että ylläoleviin numeroihin eivät
sisälly ne pääomat, joita japanilaisilla on kiinalaisissa yhtymissä.
Nankingin pyövelihallituksen provoseeraama selkkaus Neuvostoliiton
kanssa ei ole sen. omaa keksintöä, vaan sitä tukevien ja sille määräyksiään
jakelevien suurten imperialistivaltain suunnittelema, vaikka
ne selkkauksen nykyisessä vaiheessa näyttelevät "puolueettomuutta".
Trofskilaisttus menettänyt johtavimpia
kannattajiaan
Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta (bolshevikit) erotetun
trotskilaisen vastustusryhmän johtavimmat heäikilöt Karl Radek, Ivan
Smilga ja Eugene Preobrashenski,:jotka ovat olleet karkotettuina syrjäseuduille
Siperiassa, ovat ilmottaneet luopuneensa Trotskin vastavallankumouksellisista
opeista. Puolueen keskuskomitealle lähettämässään
yhteisessä sähkösanomassa kerrotaiui heidän lausuvan:
"Me olemme yksimielisiä samaan yleiseen linjaan nähden
kuin puolue, joka teki välinsä selväksi trotskilaisten kanssa. Me
hyväksymme teollisuuden rakenlamispolitiikan 5-vuotissuunnitel-man
ja hyväksymme taistelun kulakkien maatalouskollektiiveihin
järjestäytymistä vastaan. Me tuemme, Kommunistista kansainvälistä
sen taistelussa sosialisteja .vastaan, ja me olemme valmiit kannattamaan
sen päätöksiä oikeistovaaran ilmestyessä. Me olemme
yhtä mieltä Leninin kanssa ja vastustamme Trotskin teoriaa perma-hcnttivallankumouksesta.
Ale vastustamme salaista äänestystapaa,
jota Trotski esittää- Kuilu Trotskin ja puolueen välillä yhäti levenee.
Me olimme väärässä julistaessamme politiikkaa, joka olisi
mahdollisesti johtanut proletariaatin diktatuurin häviöön. Me
olemme halukkaita pääsemään takaisin puolueeseen ja tulemme
taistelemaan sen kanssa maailman vallankumouksen puolesta."
Kolmekymmentäkuusi muuta Trotskin entistä kannattajaa on myös
lähettänyt sähkösanoman, jossa he ilmpttavat hyväksyvänsä Radekin,
Smilgan ja Preobraishenskin lausunnon sisällön.
Samaan aikaan kuin nämä ainekset luopuvat trotskilaisesta leiristä,
koettaa canadalainen Maurice Spector yhä jatkaa j a tehoistaa hyökkäyksiään
kommunistipuoluetta vastaan trotskilaisten Yhdysvalloissa julkaisemassa
"The Militant"-lehdessä. Tässä Spector, joka vuosia seurasi
oikeisto-opportunistbta linjaa, turvautuu mitä julkeimpiin valheisiin ja
Cai^adan kommunistipuolueen historian väärentämiseen.
Se tosiasia että monta miljoonaa
kykenevää hyödyUicen työn tekijää
enemän kuin ipeljäksl vuodeko sijoi-tetiin
sotatarveteoUisuuteen ja lopuksi
sodan aiheuttama hävitys aiheutti
yleisen köyhtymisen kalkissa sotaa-käyvissä
maissa. Vuosikausien puute
j R nälkä: on vieläkin tuoreessa muistissa
Keskl-Europan' maissa.
Työläiset valmistivat hävityskoneis-ton.
Yhdessä talonpoikien kanssa
käyttivät he tuota koneistoa. Eri kansallisuuksien
työläiset ja talonpojat
murhasivat toisiaan. Tänään Jokainen
tekee Itselleen -kysymyksen: Kuinka
oli tällainen mielipuolisuus mahdollista?
Mutta toinen tämänpäiväinen kysymys
on paljon suuremmasta merkityksestä:
Uhkaako meitä tuon järjettömyyden
uusiutuminen?
Kaikki ihmiskunnan harrastukset
taloudellisen, valtiollisen, tieteen ja
taiteen alalla tulee' syrjäyttää ja kaikki
tarmo on hinnalla millä taliansa
kohdistettava torjumaan uuden sodan
syttyminen Ja Ihmiskunnan pelastaminen
perikadosta. Vain riistettyjen suuret
Joukot, vallankumouksellisen köyhälistön
johdolla kykenevät tämän
tehtävän suorittamaan. Jos köyhälistö
muodostaa yhteisen rintaman sotaa
vastaan niin kaikki sortotoimenpiteet,
kalkki militarismin voimat ovat tehottomia.
Suurimmatkaan hävityskoneet
eivät merkitse mitään ellei ihmiskädet
niitä ohjaa.
Taistelua militarismia vastaan ei saa
siirtää hetkeen jolloin sota on sytty-njrt.
Silloin se on myöhäistä. Taistelua
sotaa vastaan on käytävä heti, joka
päivä. Joka tunti".
Elokuun 1 p., 1929, viidestoista vuosipäivä
imperialistisen maailmansodan
syttjonlsestä, sodan Joka tuotti hävitystä
ja kurjuutta kaikkien maiden
köyhälistölle. Tänä vuosipäivänä kalkkien
maiden työläiset. Kommunistisen
Kansainvälisen johdolla, kokoontuvat
miellnosotuksiin sodanvalmistelua ja
uutta verilöylyä vastaan. Amerikan
työläisten tulee seista olka olkaa vastaan
veljiensä kanssa toisissa maissa!
Elokuun Irneri päivä osottakaa
mieltänne, sodan vaaraa Ja uutta sotaa
vastaan.
Elokuun -:nen päivä osottakaa
mieltänne puölustaaksemme Neuvosto-
Venäjää, joka osottaa rauhan tietä
kautta maailman!
Osottakaa mieltänne kansainväliselle
vallankumoukselliselle yhtenäisyydelle
Kommunistisen kansainvälisen
lipun alla! '
Komiitternih kirje Canadan kommunistipuolueen
toimeenpanevalle keskuskomitealle
Hyvät toverit: —
1. K. I. toimeenpaneva komitea lähettää
lärhpimimmät toveriterveiset
Canadan kommunistipuolueelle. Puolueen
kongressilla on edessään huor
mattavasti probleemeja, joiden ratkaisusta
riippuu Canadan kommunistipuolueen
tuleva menestys. K
I. kuudes kongressi analyseerates-saan
maailman tilannetta, siirtomaa-kysymystä
ja imperialistisen sodan
vaaraa jo osoitti K. I. kaikkien
jaostojen edessä olevat perusprob-leemit
ja viitoitettiin taktillinen toiminnan
linja puolueittemme ohjeeksi.
Kuudes maailman kongressi
osoitti päävaaran K. I. kaikissa
jaostoissa olevan • oikeistovaaran.
Canadan kp. ei ole poikkeus. Todellakin,
läheisesti tutkiessamme
Canadan veljespuoluetta, me näemme
huomattavasti oikeistotendensien
ilmauksia; sosdemokraatisista järjestömuotoista
kiinnipitäminen (ja-ostollisuus
ja itsenäiset kieliryhmät),
joukkojen radikalisointumisen
aliarvioiminen, riittämätön huomio
ammattiuniotyölle ja järjestymättömien
järjestämiselle, puolueen alistaminen
Labor Partylle^ puutteellisuus
maatalousohjelmaan nähden,
sodan vaaran aliarvioiminen.
Jos Canadan kommunistipuolue
läheisesti seuraa maailman kongressin
päätöksiä, uskollisesti toteuttaa
Huhtikuun 8 p., 1929.
noiden päätöksien henkeä ja sovittaa
Tie Canadan proletariaatin edessä
oleviin yleisiin poliittisiin kysymyksiin,
teollisuuden ja maatalouden
rationalisoimisen probleemeihin,
työväenjärjestöihin ja työväen luokkataisteluun,
ottaa se harppausaske-leen
historiallista vallankumouksellista
pyrkimystään, s.o. työläisten
ja talonpoikain hallitusta kohden.
2. Olemme tarkkaavasti tutkineet
ainehiston mikä julkaistiin kongressinne
valmistavana "Workerin" helmikuun
23 päivän ja maaliskuun 9
päivän (1929) numeroissa. Teesit
"Tilanteesta ja puolueen tehtävistä"
meidän mielestämme sisättää
tarpeettomasti kuudennen maailman
kongressin päätöksien kertaamista
j a on ahdettu täyteen tilastoja siinä
määrin ettei ole annettu riittävää
käsittelyä Canadan kommunistipuolueen
edessä' oleville probleemeille.
Meidän mielestämme olisi riittävää,
että puolue hyväksyisi kuudennen
kongressin päätökset ja kiinnittäisi
enemmän huomiota canadalaisten
olosuhteiden analyseeraamiselle, radikalisoitumiselle,
ammattiunioille
j a työväenliikkeelle yleensä, puolueen
itsenäiselle toiminnalle ja sen
tehtäville, , dj»,jf;-, sulattaen kaikki
nämä kygyiQ^get yhdeksi päätösponneksi.
Mffcttervehtimme sitä ai-on
keskeisin ristiriita imperialistisessa
maailmassa. Canada on kehittänyt
vääjäämättömästi kapitalistisen
talouden. Aikaisemmin oli
sen porvaristo sellainen "nuorempi
kumppani" brittiläiselle porvaristolle.
Canadan porvaristo on hajanainen.
Yhden osan taloudelliset edut
yhdistyvät Amerikan valtaluokan
etuihin; toisten ryhmien taloudelliset
edut ovat sidottuna brittiläiseen
imperialismiin. Amerikalainen pääoma
on edistynyt suunnattomin
harppauksin j a vetänyt hegemoniansa
alaisuuteen lisääntyvästi Canadan
porvariston ryhmittymiä. Brittiläinen
porvaristo vastaa vastaotteilla,
kuten pääoman sijoituksien
lisäämisellä, valtakunnan kauppasopimuksilla,
j.n.e. Sodan lähestyminen
ja kärjistyvä maailman kamppailu
kahden imperialistisen' hirviön
välillä tuo tämän ristiriidan korkeimpaan
pisteeseen Canadan valtaluokan
sisällä. Maa tulee jakautumaan
liikehtimisiin, - yhtäällä kannattaen
Amerikan imperialismia jj^
toisaalla kannattaen brititläistä imperialismia,
sekä puolueettomana pysytteli
joihin. Puolueen täjrtyy valmistautua
tällä haavaa kohottamaan
kumpaakin imperialismia vastaan
taistelun tunnukset, imperialismin
sotasuunnitelmien junaan vetämistä
vastaan, koko imperialistisen sodan
varustautumista vastaan, vallankumoukselliseen
taisteluun sotaa vastaan
ja Canadan työläisten ja talonpoikain
tasavallan puolesta. Samalla
kertaa tulee meidän tarkkaavasti
eroittaa vallankumouksellinen taistelumme
imperialistista sotaa vastaan,
puolueettomuuden pasifistisesta
propagandasta, eli sellaisesta propagandasta
mikä voidaan käsittää
suoritettavan toisen tai toisen imperialistisen
vallan taholta. Tämän
taistelun täytyy yhdistyä vallankumoukselliseen
taisteluun maailman
imperialistiseen sotaan Canadan
osallistumista vastaan. Neuvostoliittoa
vastaan hyökkäykseen tulee
puolueen kohottaa tunnus Neuvostoliiton
vallankumouksellisesta puolustamisesta.
Erikoinen huomio on annettava
voimakkaalle brittiläis-vas-taiselle
mielipiteelle ranskalais-cana-dalaisten
keskuudessa, jotka suorittivat
tärkeää osaa viimeisessä sodassa.
Taistelu imperialististen sodan
varustelua ja läheistä sodan
uhkaa vastaan on yksi tärkein Canadan
veljespuolueemme tehtävistä.
4. Canada nauttii jonkinlaista
"hyvinvointia" tällä hetkellä, mikä
pohjistuu maatalouden nopealle kasvulle
ja vääjäämättömälle teollisuuden
kasvulle, siihen luettuna vieläpä
teollisuuden työläisten lukumää-rällinen
lisääntyminenkin viimeisten
vuosien kuluessa. Tämä kehittyminen
tapahtuu kuitenkin kärjistyvien
maailman ristiriitojen alaisuudessa
ja huomataan kasvavissa ristiriitois-sa
Canadassa johtaen kaikkien "hyvinvoinnin"
oletuksien särkymiseen.
Suunnaton maatalouden mekanisoituminen
suuresti lisää kasvavan
maatalöustyöväestön j a köyhien farmarien
luokkariistoa. Samanaikaisesti
lisääntyvä riisto, johtuen äärimmäisestä
rationalisoimisesta ca-nadalaisessa
teollisuudessa aiheuttaa
kasvavaa radikalisointumista työväestössä
joka osoittaa valmiuttaan
taisteluun sen seurauksia vastaan.
Tämä on ilmaisu useissa lakoissa
mitkä eivät olleet kohdistettuja vain
palkanalennuksia vastaan, mutta
monessa tapauksessa erikoisesti rationalisoinnin
kiihdyttämismenetel-miä
vastaan. Jokaisessa näissä l a koissa
(Oshawa) työläiset osoittivat
valmiutta 'hyökkäykseen. Nykyinen
kehityssuunta voi ainoastaan kehittää
yhä lisääntyvää vasemmalle kallistumista
työläisissä tulevaisuudessa
ja yhä enemmän siirtymistä oikealle
ammattiuniobyrokraättien taholta,
5. Canadan kapitalismin vakiintumisen
prosessi ilmenee lisääntyvässä
teollisuuden rationalisoimisessa,
kummissakin, n.s. "vanhoissa"
teollisuuksissa "kiiht3rtys"-menetel-mien
esittämisellä ja tarpeettoman
poistamisella, ja "uusissa" teollisuuksissa
yhä suuremmalla työn tehostamisella
ja nykyaikaisen koneiston
käytäntöön saattamisella.
Finanssikontrollin keskittyminen
pankkien kautta ja yhtjrmien sulautuminen
tapahtuu nopeasti; f i -
nanssisuhteissa raaka-aineiden ja
koneteollisuuden tuottajain lujittuminen
jatkuu. Äärimmäisen korkealle
käynyt kehitys sähkövoimiin
nähden ulotetaan kaikkialle teollisuuteen
perustana yhä lisääntyvälle
rationalisoinnin suunnitelmille. Sa-manaikaiisesti
kun tämä prosessi valmistaa
tietä kriiseille ja Canadan
kapitalismin sisäisten ja ulkoisten
ristiriitojen kärjistymiselle, sen läheiset
seuraukset ovat: työskentelevien
proletaarien huomattava lisaän-tynainen,
sulattaen siirtolaiset ja
omistamattomat maanviljelijät ja
sovittaen uusiin teollisuuksiin tar-;
peettomat työläiset vanhoista teollisuuksista,
ja siten pitäen työläisten
vara^armeijaa mahdollisimman normaalisessa
asteessa.
^ ^ taessa. j[a juctliieen tehtävistä" eivät
to^^en kii^oj^n TäyttämTis^r m i l ^ f ^ g ^ Pf^'
, , - . .^-7^^^ • nostivat liiaksi hvvmvomtia Ca-takaan
kansainvälisistä selkkauksis- gressive > Farmers Educational l i j.
ta mitkä kietovat maan. Yksi to- toksi nykyisten farmarien järjestö-distus
tästä on ylituotanto puuta-1 rakenteen sisällä, taistellen niiden
i _ n.^^iu^r,„A^^.^ luokkain yhteistoimintaa edustavaa
kantaa vastaan ja vaatien rikkaiden
farmarien j a viljan välittäjien (kej
nottelijain) syrjäyttämistä, siten
muuttaen nykyiset kaikkia farmari
luokkia käsittävät järjestöt sellai*
siksi jotka sisältävät vain kövhää
kerrosta.
g) Kehittäen
vara- ja paperiteollisuudessa seura^
uksena tuotantovoimien kehittymisestä
yli markkinamahdollisuuksien-
Puolueen tulee perinpohjaisesti tutkia
tuotantosuhteet maassa ja krii-sin
näköpiiri. Teesiluonnos "Tilan-
. Fnrrow"-lehdea
köyhien farmarien aänenkannatta-jaksL
h) Tuhannet uudet asukkaat, joi
jalla, kuin myöskin ne jotka tulevat
Europan maista (mant^eelta)
muodostavat odollisen perustan he'
delmälliselle työskentelylle puoltjr
een taholta harhaluulojen pikaisen
paljastumisen näkökannalta.
Nämä tehtävät tulee toteuttaa jos
puolue pyrkii voittamaan köyhien
farmarien kanantuksen proletariaatin
vallankumoukselle, eritoten juuri
sellaisessa maassa kuin Canada"
on tämä kannatus menestymisen ehto.
(Jatk.)
nostivat liiaksi "hyvinvointia" Ca
nadassa, osoittamatta tarkoin ristiriitoja
ja kokonaan sivuuttaen ky-»
sj'rayksen kriisistä.
7. Canadan työläiset, eritoten jär- ^a tuodaan nykyisin Canadaän' väli
jestyraättömissä teollisuuksissa, mis- tak-unnan asutussuunnitelmiea poh-sa
palkataan nuoria ja naisia, vastaavat
rationalisoimiseen suoranaisilla
itsestään nousevilla lakkoaalloilla,
osoittaen "vasemmalle"
kallistumista työväenluokan ryhmittymissä,
mahdollisena alkuvirinä
yleisemmälle liikkeelle. Puolue ei
ole kiinnittänjt riittävää huomiota
tähän; onpa keskuskomitean istunnoissa
mainittu "vasempaan kallistumisen
liikkeen olemattomuus".
Tämä mielipide löytyä, ilmaisunsa
kykenemättömyydessä ottaa johto
näissä lakoissa, kuten osoittautui
Hamiltonissa. Virallisen ammatti-unioliikkeen
johdon saboteeratessa
lakkoa, sen hyväksyessä mondismin
ja luokkayhteistoiminnan, puolueen
tulee vastata tähän työläisten radikalisoitumiseen,
eritoten ammatit-tomain
työläisten, ottaen lakkojen
johto, rakentaen uusia unioita ja
värväten parhaat ainekset puolueeseen.
Selvä pohjistautuminen tähän
puolueen perustehtävän suuntaan
radikalisoitumisen seurauksena tulee
tehdä heti konkreettisilla toimenpiteillä
ja ohjelmilla.
8. Kiihtyvä rationalisoinnin prosessi
on käynnissä Canadan maataloudessa,
samansuuntainen kuin
teollisuudessakin. Työtä säästävien
laitteitten käytäntöön sovelluttaminen,
eritoten viljankorjuussa, aiheuttaa
hintain halventumista, tehden
mahdolliseksi suuremman kapi-taliseeraamisen
yksityisille farmareille
ja siitä johtuvana lisäten
pienten kiinnityksien kahlehtimain
farmarien, pankkien, lainayhtiöiden,
y.m. taholta. Tämä kärjistää luokka-eroavaisuuksia
farmarien riveissä ja
tuo esiin yhä selvemmin luokkataistelun
maatalousväestön keskuudessa.
• Lukuisa köyhien vuokrafarma-rien
luokka kehittyy, rinnakkaisesti
maatalouden palkkatyöläisten lukumäärän
lisääntymisen v kanssa,- seurauksena
pikkuomistajain takavarikoimisesta.
On kasvamassa yhä selvemmin
määritelty maatalouden proletariaatti
verrattuna nykyiseen väliaikaisesti
vuodenajoittain työskenteleviin
työläisiin. Samanaikaisesti
uuden työtä säästävän koneiston
käytäntöön sovelluttaminen lisää
työttömäin seisovan armeijan lukua.
9. Suurempi maatalouden tuotantokyky
tämän kehityksen seurauksena
lähentää maatalouskriisin
mahdollisuutta. Sisäisten taloudellisten
ristiriitojen lisäksi, ja johtuvana
siitä että Canadan vilja myydään
maailman markkinoilla yleismaailmallisilla
hinnoilla, tämä kriisi
kärjistyy kansainvälisen maatalous-tilanteen
seurauksena. Tämä kriisi
nähdään huomattavissa hintain alennuksissa,
seurauksena- hyvästä sadosta,
ja lisääntyvässä ylijäämässä,
mikä vaikuttaa tulevaisiin hintoihin
kiertämättömästä Argentinan, Intian
ja muiden maiden kilpailu
markkinoilla ja Yhdysvaltain rakentamat
tulliaidat canadalaista vehnää
vastaan, ovat eräitä tärkeitä tekijöitä
, mitkä lähentävät ja kärjistävät
tulevaa maatalouskriisiä. Perspektiivinä
on ankara kaaostila maatalouden
alalla.
10. Tämä tilanne asettaa seuraavat
tehtävät suoranaisesti puolueemme
eteen, sitäkin painavampana
kun on pitempiaikaisesti unohdettu
maataloustilanne:
a) Läheisten vaatimuksien ohjelman
valmistaminen köyhäin farina-riSn
herättämiseksi taisteluun rikkaita
farmareita vastaan, joka yhdistyy
heidän läheisiin taloudellisiin
tarpeisiinsa'ja terästää luokka-eroavaisuuksien
prosessia mikä on
kärjistyneessä asteessaan kapitalistisen
kehityksen seurauksena maataloudessa.
b) Maatalouden proletariaatin
järjestämiseksi unioihin. Tätä ei
voida tehtä ilman teollisuuden työläisten
edistysmielisen vasemman
siiven apua; sitä on vietävä eteenpäin
• vallankumouksellisen vähem-mistöliikkeen
kautta unioissa puolueen
johdolla. Konkreettiset jär-jestömuodot
tulee löytää vastaamaan
sitä erikoisluonnetta mikä näillä
määrätyn vuodenajan työläisillä on.
Uuden union täytyy palvella yhdyssiteenä
teollisuustyöläisten ja köy-
Puiainen päivä
tullaan Järjestämään puolueen kaupunkikomitean
toimesta elokuun 1
p:ksl, joka on maailman iodan alkamisen
vuosipäivä. Sinä päivänä järjestetään
ympäri kaupungin kokouksia
joissa tehdään selkoa sadonvaarasta
yjn. seikoista, joihin on työläisten valmistauduttava
Imperialistien sotaval*
mistelujen Johdosta. Kalkki tilaisuudet
jotka järjestetään ovat kansainvälisiä.
Prince Arthur Hallilla on suuri
joukkokokous jossa pääpuhujana o-siintyy^
"The Workerin" entinen toimittaja
Mike Buhay ja East Montrealissa
" pidetään ulkoilinakokous, jossa
on useita puheita y.m. Lisäksi on tehtaiden
porteille järjestetty puhujia
sUloin kun työväki palaa töistä.
Suomalaisille on järjestetty tilaisuus
suomalaisella haalilla. täksi i l laksi.
Se on myöskin kansainvälinen,
vaikka pääasiassa on pidetty silmällä
suomalaista asutusta. Ohjelmassa
on puhe englannin sekä suomenkielellä
ja muutakin suomalaista ohjelmaa
on luvassa.
Työläiset, saapukaa sankoin joukoin
haalllle elokuun 1 p:nä Illalla. Tulkaa
kuulemaan mitä puhujilla on sanotta-v£
ina nyksisestä tilanteesta sodanvaa-ran
Ja sotavarustelujen suhteen. Saapukaa
lausumaan painava sananne
tästä kysymyksessä, mikä on yksi tärkein
jokaiselle työläiselle joka kannattaa
rauhaa ja vastustaa ehkä piankin
edessä olevaa suurteuraslusta,
jossa taas tullaan tuhoaniaan ehkä
miljoonia työläisiä oman luokkasi jäseniä
Lsät ja äidit nouskaa, herätkää
taisteluim lastenne tähden. Vaimot
taistelkaa luokkanne mukana miesten-ne
puolesta. Neitoset, yhtykää luokka-tietoiseen
työväkeen veljienne puolesta,
jotka suursota tule puhjettuaan tur
hoamaan. Kaikki työläiset mukaan
punaisen päivän viettoon. Saamaan
itselleen tietoisuutta vaarasta joka
meitä uhkaa.
Paolostasliiton osaston
6. Huolimatta -näistä vSliaikaisis.
ta tilanteen Umaisuista, on jo huomattavissa"
tulevan kriisin merkit
canatfSlaisessa taloudessa, puhumat-hien
farmarien välillä.
c) Johtaen köyhiä farmareita
taistelussa rikkaita farmareita ja
niiden maakunnallisia hallituksia,
pankkeja, rautateitä, lainayhtiöitä
ja koko kapitalistista järjestelmää
vastaan.
d) Paljastaen Wheat Poolin pankkien
väKneenä ja rikkaiden farmarien
aseena ja yhteistoiminnan har-hakäsitteenä
kapitalismin alaisena.
e) Maatalouden naisia j a nuorisoa,
jotka kouraantuntuvasti koke-vat,
köyhien^ maanvajeKjäin ja työ-
^^^^^Tr^^F^^P^^y^ tilanteen seura-uksena,
ei voiäa. ylenkatsoa. Heidän
tarpeensa on otettava huomioon
laatiessa vaatimuksien ohjelmaa, jä
puolueen ja kommunistisen nuorisoliiton
tulee kohdistaa propagandansa
suoraan heihin.
f) Kehittäen nykyisen järjestö-runjgon
todelliseksi toimivaksi Pro-ylimääräinen
kokous pidettiin t.k. 17
p:n illalla ja keskusteltiin sunä toimenpiteistä
joihin olisi ryhdyttävä a-vustuksen
saamiseksi Gastonian lakkolaisten
puolustustaistelun tukemiseksi.
Kuten tiedetään on siellä syytettynä
13 työläistä murhiasta ja odottaa heitä
ehkä sähkötuoli, lisäksi on 58 työläistä
odottamassa pitkäaikainen vankeus.
Pelastaakseen nämä kunnon työ-läisgt
porvarilliselta luokkaoikeu-delta
tarvitsee puolustusliitto varoja,
ja on senvuoksi kääntynyt työväenjärjestöjen
puoleen. Puolustusliiton
osasto päätti panna toimeen ohjel-malltamän
varojen hankkimiseksi .tarkoitukseen
ja kerätä myöskin varoja
listoilla. Iltama pidetään elokuun 4 p.
kello 8.15 iUaUa ja mikäU mahdollista
koitetaan saada tarkoitustaan vastaava
ohjelma. Tähän tilaisuuteen toivotaan
mahdollisimman runsasta osanottoa
ja toivottavasti kaikki työläiset
pitävät tilaisuuden mielessään ja saapuvat
antamaan kannatuksensa. Kaikki
kenellä on Ulkenevä nikkeli antakoon
sen näiden työläisten puolustamiseksi.
Antakaa roponne ja kehoitta-,
kaa naapurianne tekemään samoin,
sillä kysymyksessä pn kymmenien työ-lälstoverien
pelastus, el yksistään heidän
vaan heidän perheidensä pelastus.
Ajatelkaa asiaa, htu-kitkaa sen
tärkeyttä ennenkun kieltäydytte antamasta
apuanne. Jää,kää kerran pois
elokuvista ja antakaa pUetin hinta
tähän tMkoitukseen. Juokaa lasillinen
olutta, vähemmän- ja antakaa se nikkeli
tarkoitukseen joka pelastaa ihmishengen.
Työläiset antamalla apunne
tähän tarkoitukseen, taistelette oman
luokkanne puolesta ja samalla taistelette
porvarillista hallitusta vastaan,
jonka päätarkoitufcsena on tuhota |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-07-20-02