1927-03-09-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 28 — 1927 Keskniildkoiia, maiallsk. 9 p:nä—Wed>, March 9 Sivii 5 S U O M E f iN MI SQomM iarkkaa Canadan Dollarista LXHETYSKULUTt 40c lähetykBtsta aUe $20.00, 60e lä-jMtsksistä, $20.00--$49-e9. 80c lä-h e ^ t e ^ $50.00—$79.99 js $1.00 lähetyksistä $80.00-^100.00 sekä 25e jokaiselta seuraavalta alkavalta sadalta dollarilta. . SihlrTrtWT"*"»*r*'"»*T*"'**^ ovat .lär faetyaknlot $8.^0 libetyksiltt. \ ' "iaikki^^sSUKSlafiett^^aä^^hdäan •Qoraan Sndbnrvsta Helsinkiin aa-aiana päivänä kuin saapnTat Vapauden konttoriin. Sndbnryssa ja ympäristöllä asnvat voivat käydä Vapaaden konttorina tiedutamass^ ^Ucoiakccnna. fJUVAPILETTEJÄ MYYOAXN. TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA Tehkää lähetykset osotteella VAPAUS, Boa «9. SUDBURY, ONT. Vapaudelle ottavat rahavälityksiä vastaan myöskih: VAPAUS BRANCH OFFICE 816 Bay Street, Pmrl \Ajrthur, Ontario. • DAVID HELIN erlpaikkaknimilla Pohj.^Ontariosaa. A. T. HILL, Toronto, Öiit. — Tavattavisisa iltasin 957 Bro%dview Ave., j a päivisin Koom 304, 95 K i n g St., E . päivänä esittää näyttämö kappaleen Kaino rakastelija eli Kaino elostelija. Näytelmä on jo nimestäänkin päättäen jotakin erikoista, joten kehottamatta on silloin täysi katsomo. Poika pukeutui tjrton Taatteisiin toivossa saada , j ^ r e m m i n työtä. Maanantaina;^' HelmlUkuiiin 28 päivänä pyrki kaupungin erääseen pesu-laitokseen työhön tyttö, jolla oli pukuna sininen karvakauluksella ^'aro9tettu naisen paltto, korkeakorkoiset kengät, koristeilla varustettu pusero ja musta naisen hattu. -Pe-sulaitoksessa .kuitenkin huoniasivat, että tgrttö'onkin vain naamioitu po-jästa^^ ja'iiiin''t^^ hänet ja lähettivät poliisiasemalle, ja sieltä oikeuteen. . Siellä ' poika avoimesti, tunnusti, että vilu j a näUcä hänet pakotti sen tekemään, hänf'kun uskoi että pe-sulaitokseen pääset paremmin tyttönä kuin poikana. Poika oli ko-^ kotoisin jostakin Merritt nimisestä paidasta, jonne hänet palautettiin takaisin ilman mitään muuta rangaistusta.' Eri paftkahHmilta BORDER CITIES. ONT. Soomahi«ten puohtejisexite^ -.hp-. konlcscsM 27 p. helmikuuta luettiin j a hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus, joka. vuosikokouksessa jäi esittämättä. Esitettiin r a portit kymmenestä suomalaisesta solusta, joissa on 83 täysin maksanutta jäsentä.. Kokouksia ovat solut pitäneet joka toinen Aäikko. Kun jossain soluissa on liian pal-v jon jäseniä j a toisissa taas liian Raatatieläiseii hayain-toja Canadan kansalliselta rautatieltä vähän, joten toiminta kärsii knm-massakin tapauksessa, velvotettiin agit.-prop.-komitea uudelleen järjestämään sellaiset solut, missä epäkohdat esiintyvät räikeimmin 2,500 Inintiojalkaa jnaata kaiveta t i in toissa lauantaina t a ^ j U a ^ suomalaisen seuran haalin kellarista. 30miestä heilui päivän Ja illalia huomattiin, että kellari tuli valmiiksi kaivettua. Naisetkin olivat toimessa, laittamassa miehille kahvia j a voileipiä. Tiistaihin mennessä oli perustus jb vafanis j a sikäli kovettunut, että^ keskiviikkona muurarit voivat alkaa seiniä nostamaan. Ja nyt, ne jo nousevat, hiljalleen mutta varmas-tL Ja talo tulee valmiiksi saakka SaaltSte.llIarieBinii»a Naivtea vaivaa viettivät suomalaiset j a ukrainalaiset yhdessä viime sunnuntaina.' suomalaisella haaljlla 126 Thompson St. Mrsr. E. Koski piti naisjaoston puolesta avausp;»- faeen j a .lausui toverit j a toverit^ taret tervetulleiksi juhlatilaisuuteen. Ohjelma. oli monipuolista- kummallakin kivellä. Puheita, runoja, kerto-mukäa,- lauluja, runoja, j a laulua viulun säestyksellä, humoristisia kappaleita. Ukramalaiset-^nuo-ret soittivat Intemationalen ja Punalipun kahdesti. Samoin ukrainalainen naiskuoro esitti-useampia lauluja. Suomalainen sekf^oro esitti myöa illan kuluessa useampia lauluja, joista mainittakoon Märseljeesii Punalipt>u,Amerika j a Tähti. Ravintola oli'vai>aa. Yleisöä oli sali ihan täynnä ja näytti olevan tyytyväisiä illan ohjelmaan. Juhla loppui kello puoli 12 illatta. : ^ Nttotiio-oeastoB illaUoMa t. k. 3 pmä oli yleisöä ih^n tungokseen asti haali täynnä^ Se on hyvin ilahdutta-osietölTe k e & n ^ t o^ Tulevista ikamiata mainittakooa: 12. 3. esitetään . murhenäytelmä "Viettelijä"; 19. 3. taijs«a; 24, 25 j a 26 päiyä oh kevätiyn^ys. Silloin esit^iään: 24 p. "Matka Kons-tiantinopoliin''; 25 paiyä. on yan-banmaah - tapaiset tanssit, soittoa tatÄoaJhatta; 26 päivä esitftään "Korpivirroilla^V TySaoliteicla tiedottivat kieliset lehdet joku aika taJkap«ui, että 7 I^iiänä niaalisk. ote^aa^terästehtaalle 1,300 TTJp^^fi enämpi työhön kuin, viime vuonna^ -Allekirjpttanut kävi d e M myös tr-STÖimaansa tär-j o l la saman paivZ:: aamulla, vaan tuloksetta. Työttji ä oli keräänty-nyt sänne noin 2''>i« tai 300 miestä, j a näkyi niistä ^vän 10 t a i 15 töihin. Jofen jäi !: >vin laihaksi se työnraänti, jota i/orvsurilehti niin lihavasti lupasi. •— Syrjästäkatsoja. yhtät varmasti, j ^ vaan saadaan s i tä varten riittävästi rahaa. PariUia kommuunia muistojuhlaa järjestää kaupungin keskuskomitea "Eegent" teatteriin Ottawa-kadulla, sunnuntaina, 20 p. maaliskuuta a l kaen kello 8 ip. Kun tottumuksesta on tultu huomaamaan, että keskuskomitean tilaisuuksia varten ei milloinkaan saada tarpeeksi tilavaa juhlapaikkaa, on viisainta että ne, jotka haluavat nauttia hyvästä oh-jehnasta, tulevat sisälle jo puoli tuntia aikaisemmin. Ohj^ma suoritetaan 4 kielellä j a paljon on sellaisia ohjelmanumeroita, joissa ei mitään kielitaitoa tarvita. Siellä siis tavataan. Joku. ROSE GROVE, ONT. t i i a saavutti rauhaa satarcaa. Tov. Fommy Korhonen, joka on sairastatiut pitemmän ajan, kuoli t-k. 8 p. kotonaan. Hän oli noin 26-vuotia8, jätti jälkeensä puolison j a kaksi lasta, jotka häntä li^nnä rauistel(^va^. ' ' Maatilaa kauppa. A. Wääran^n on myynyt omistamansa tontin Sam Syrjalalle. Kauppasumma $500. Vastaanotto tapahtui heti. TYÖVÄEN URHED.1 8xagn»p«|»eBiii.ii L,m, m \m mmi\ i iaasaan K I R K L A N D L A K E N J Y M Y N JÄRJ E S T Ä M Ä T E N S I M A I S ET P A I N I - J A S I S Ä H V P P Y - K I L P A I L U T tämän kuun toisena päivänä onnistuivat l^yvin. Yleisöä oli saapunut tilaisuuteen runsaastL Osanottajia oli seitsemän. Kahta ' poikaa oli kohdannuiit loukkaus työmaalla, jotenka eivät voineet ottaa osaa. Hyppyihin otti osaa n«ljä. Korkeushyppy; 1. - M . Rinta, l m . 30 sm. 2. A. W. Kivinen, 1,m. 22 sm. 3. J . Mäki, 1 m. 22 sm. . 4. A. Kivinen 1 m. 22 sm. KolmUoikka 1. M. Rinta, 8 m. 57 sm. 2. A. W. Kivinen, 7 m. 65 a n . 3. A i Kivinen 7 m. 43 em. 4. J . Mäki, 7 m. 35 sm. Pituushyppy; 1. M. Rinta, 2 m. 90 sm. 2. A, W. Kivinen, 2 m. 60 sm. 3. J. Mäki, 2 m. 64 sm. 4. A. Kivinen, 2 m. 44 sm. Sitten seurasi painL Raskaassa sarjassa paini viisi miestä. A. K i vinen olisi kuulunut sarjaan alle 155 paunaa, mutta kun e i ollut va j^ia, , että. yleisö antaar^Aooriso-: siihen sarjaan - kuuluvia, nixn-lupaä painia - raskaassa -sarjassa. Paini muodostui mielenkiintoiseksi.' Mutta nsej[ssa pojissa ilmeni h i o tuksen puute. Yleensä j|ujuivat kilpailut hyvin, palkintottiomarit toimittivat tehtävänsä ensiluokkaisestL ' Painikilpailujen loppujärjestys oli seuraava: Sarja alle 176 pauaaa: 1. ' ^ B . Kanerva (mesta^"" 4* voittoa. 2. V. Jnntila 2 yoittpä, ; 1 häviö, i ratkaisematon. 3. A. Kivinen 1 voitto, 2 häviötä, 1 ratkaisematon. Sarja alle 140 painnaa; - V- Järvi 1 voitto. ' A. W. Kivmen 1 häviö. -Käykää edelleen treenaamassa, ei ainoastaan painia, mutta myöskin voimistelua j a urheilua. N:o 2. Työmaalla sattuu usein mitä hul-lunkurisempia keskusteluja j a väittelyjä' työoloista, työn nopeudesta, palkoista j a työläisten eri maailmankatsomuksista. Tulkoon tässä kirjotuksessa jutusteltua yhdestä sellaisefta keskustelusta rautatie-työläisten keskuudessa. Kuten kaikkialla, niin täällä rau-tatietyöläistenkin —keskuudessa on kahta lajia työvoimaa- Täällä - on niitä, jotka osaavat, säästää työvoimaansa, j a niitä, jotka aina pyrkivät korkeimpiin' rekorteihin työn nopeudessa j a "pokkuroivat", työnjohtajaa. Näitten eri mielipiteillä varustettujen ryhmäin välillä on vireillä seuraavanlainen väitös: Joutuuko rautatietyöläinen . työskentelemään pienessä. työryhmässä «nemmän kuin suuressa? (Tämä tarkottaa etupäässä radankorjaajia.) Yhdeltä: puolelta väitetään, että 4 tai 5. miehen joukon pitää tehdä yhtä paljon työtä kuin 7 tai 8 miehen joukon j.n.e. Tämä ehkä lukijasta tuntuu hieman yksinkertaiselta kirjoteHa tällaisesta lehteen. Mutta kun seuraa tarkemmin niitä £yitä, mistä väitteet on lähtöisin, niin tuntuu että näistä on liikakin vähän kirjoteltu meidän lehdessämme. Eikä tässä vielä kaikki. Mainitunlaisia asioita ei täällä työmaalla sivuuteta pelkällä' keskustelulla, mutta mikä pahinta, tätä teoriaa, että pienen työryhmän on tehtävä yhtä paljon kuin aikaisemmin suuremman ryhmän, pyritään täällä käytännössä toteuttamaan. ; Pitää myöskin ottaa huo-mipon sen, että työläiset itse pyrkivät juuri tässä nopeistuttamaan työtä ilman työnjohtajan ruoskaa. Tämä on surkuteltava ilmiö, että vielä 20 vuosisadalla työläiset omaavat täysin porvarillisen mielipiteen: jos me emme tee tätä työtä, jää se tekemättp j a meidän pitää tehdä se, j a se, mi^uten ^juna syöksyy pois raiteilta j a komppania kärsii vaurioita ja "postaa"! Työläinen, joka ei olfe rätrtätrekromppanialle muuta kuin eräänlaista tavaraa (työvoimaa) , ajattelee j a suree niin paljon komppanian hyvinvoinnista,- että pää käy harmaaksi «nnen aikojaan: missä on "loojointi", missä pultit poikki, missä on ratakisko pois suo-rastalinjasta j.n.e. Ja tämä ei^ ole mikään satunnainen ilmiö, yaäli' bn 'se hävaittavisisa suuressa >niitassa raufatietyöläisten keskuudessa. Tällaisen mielipiteen omaavia työläisiä pitäisi hieroa niin kauan kuin porvarilliset harhakäsitykset alkaisi- .vat lähtemään. Tai antaa sellainen hivutus kuin Ylönen näytelmässä "Mestarihuijarit" antaa isälleen, kuten hän kertoo Kerolle: "No, jo toki koetin viinalla j ^ saunalla, t a lilla jä tervalla. Hieroinpa j a hau-telin ukkoa, haastattelin väliin hissukseen j a taas hieroin j a kalttasin. < Väliin taas jyrähytteiin pääl^ lensä sanoja, ankaroita ktiin pitkäi-sen jylinä, niin että mökkitönön katosta karsta karisi j.n.e." Tuo viina tässä reseptissä ehkä on l i i kaa, «iUä sitä heillä on kylliksi itsellään. Mutta muu annos olisi ehkä auttava ensi apuun. Vakavasti puhuen ja käyttäen ( ä ^ Marxin määritelmää, jossa hän £iam>o: Työmies myytyään työvoimansa, ei ole enää sen jälkeen työvoimansa omistaja eikä vastuussa sen käytöstä niin kauian kun kapitalisti ön 'ostanut sen. - Kapitalisti tulee pitämään huolen siitä, että työvoima, jonka hän on ostanut, k ^ n tehokkaasti imetään tuotteeseen. Edelleen sanoo Marx "Pääoman" ensimäisessä niteessä sivuna 142: "Työmies työskentelee kapitalistin tarkastuksen alaisena j a ^ n e n työnsä kuuluu tälle. Kapi-talisti:; pitää huolen siitä, että työ sujuu kunnollisesti j a että tuotantovälineitä käytetään tarkotuksenmn-kaisesti, ettei siis rasdca-aineita tuh-hita' j a että työkaluja säästetään, S.O. että niitä kulutetaan sikäli kuin niiden käyttö työssä vaatii." Nämä Mandn määritelmät ovat Iqrllin selväpiirteiset osottamaan, että palk-kajarjjBstelmäpalais^ > ,ty51^se]d, työvoima muuttuu. ;:tavaraksi, - jota työvoiman ostaja käyttää tarkotuk-siinsa pusertaakseen lisäarvoa, huo^ liroatta siitä mitä työläinen osaa ajatella siitä tai tuosta J a osaako hän itse määritellä fyötään, sen nousua j a laskua, sen nopeutta ja hitautta. Sen määrää työnjohtajan ruoska, eikä työläinen. Tässä olisikin ajattelemisen aihetta varsinkin sellaisille, jotka pyrkivät itse lisäämään työn . rio-peutta j a niille, jotka ajattelevat si-t€*,^ ttä meillä on jotain yhteistä rautatiekapitalistin kanssa, että rautatiekäpitalistin vastoinkäymiset olisivat meidän vastoinkäymisemme j a että työläisen pitää murehtia työasioistansa niin ettei yötän-sä nukutuksi. Seuraamalla Marxin kapitalistista tuotanto- j a arvoteoriaa, löydämme mofsille iM)rvarilli-sille käsitteille niistä ainoan j a oikean selityksen j a vain tätä tietä voidaan rätktdsta työläisten osuus tuotannossa. Päästäksemme selville kuka haolehtä työn nopeudesta yjxu lainatkaamme vielä. Marxin "Pääoman" ensimäisen niteen sivulta 283 seuraavat sattuvat lauseet: "Samoin kuin sotajoukko tarvitsee sotilaallisia, tarvitsee saman pääoman käskyvallan alaisena yhdessä työskentelevä joukko' teollisia yliupseereja ja aliupseereja, jotka työprosesrin ..aikana komentavat pääoman nimessä" j-ni-e. Rautatietyöläinen. tari- Vanhan linnan vangit Synkkinä, kolkkoina kohoavat vanhan linnan muurit tummaa taivasta vastaan. . Ajan hammas on heittänyt merkkinsä seiniin. Paksu muuri"" on paikoin lohkeillut niin, että tuulen tuomat, sateen kastelemat siemenet ovat löytäneet sijan missä 4tää V j&\xi!eh>tty& Paikoin on taas aikoinaan kirkas väri tummentunut, tullut harmaaksi j a kuluneeksi, kuten ham^a^niu^ kaikki, mihin aika satoja vuosia yä littömästi vaikuttaa. ". : ,v • Korkeat, tornit ojentuvat., taivasta vastaan kuin tahtojen..uhmata-sa teitä j a myrskyjä, kuten ovat tch neet jo monta, monta \'uotta. Alhaalla muurin juurella loiskivat aallot syöksyen rajulla voimalla k i vitystä vastaan tyyntyen N-ihdoin hiljaa valittaen muuria ympäröivän kaivannon syvyyksiin. Kolkko hiljaisuus vallitsee kaikkialla, ainoastaan. silloin tällöin u l vahtaa myrsky, jossain muurih lokeroissa. 'Korkealla, kukkotornin viimeisessä huipiis^ pyörähtelee kitisten aikojen kuluessa ruostunut, vanha tuuliviiri. Linnasta liikkuu kummia noita. Oudot,' hermoja väristyttä-vät, aavemaiset tarinat syntyvät ja kehittyvät noissa matalissa, hämärissä saleissa, ' kiertelevät aikansa salaperäisissä,' mutkikkaissa käytä-v i s ^ j a täyttävät kaameilla aavistuksilla linnan': älakiiloisen asukkaan mielen. finnen, linnan, loistoaikoina tapa-siyat. täällä^toisensa, elämän hurja riemu, sen intohimoinen, kuohuva leikki ja hiljainen, hyytävä tuska. Se oli silloin, k u n linnan juhlasalit täyttyivät sotasankarieista, torvet törähtelivät j a • pihalla korskuivat uljaat ratsut. Niin, se oli p i l o in kun linnan p i meissä,.. kylmäIi>,^kosteissa • kellareissa viruivat kuolemaantuomitut onnettomat * vangit-, nääntyen vihdoin helvetillisiin kärtimyksiin j a tuskiin. Nyt, noissa saleissa ei.kuule enää aiseiden kalsketta, ei ritarien kannusten helinää; Aika on pyyhkäissyt pois -tuon meluavan, rajun jou kon heittäen kaiken ylle hiljaisuu den salaperäisen verhon.-- Enä näkemältä luulisi, että kaikk i on muuttunut, mutta niin ei kuitenkaan -ole.- Hiljaisina syysöinä, kun myrsky hetkeksi vaikenee,- kuulee ; toif^inaan vienoa ..valitusta' j a .,8y-viä,' 'tuskan esiinpusertamia huokauksia. Loisto linnasta on kadonnut, mutta: kärsimys ja tuska-ovat jääneet ehka^ entistään suurempina. Käytävät kajahtelevat nytkin yksinäisen yövartijan ariceleista. Paksut rautatangot sulkevat lujasti käytäviltä saleihin johtavat ovet. Ikkunat ovat vahvoilla kaltereilla suojatut Se kaikki on vain siksi, etteivät muutamat heikot naiset, jotka muodostavat linnan nykyisen asujamis-ton, pääsisi pakenemaan. ' ' Heillä on myöskin kaikilla samanlainen puku, sekin keino |>akoa vastaan. . " Heidän kasvonsa ovat kalpeat, silmät syvät j a kuumeiset, ilme s i - cäSnj^in kääntynyt, kuten se<i, joka on kokenut ji^rkyttäviä tapailkaa j ^ hiljaista, pitkäaikaista tusina, l^mä naiset eivät ole tehneet mitään pahaa, t.8. rikosta, josta olisivat ansainneet nuo runrnt vaatteet j a kolkot, raudoilla suojatut asunnot. E i . He ovat vain väärän yhteiskuntajärjestelmän uhreja. He uskoivat elämään, antautuivat sen salakavaliin ^ houkutuksiin luottavina kuin lapset tietämättä, .että,,^kauniiden «^pjen ^ a piili viettelys ja*^ suloisissa onnen uneK missä hinrittävä lankeemus? He rakastivat elänc^aä nuoren sielunsa koko Voimalla, uhrasivat lemmen jumalattarelle .kirldcaat lap-suusunehnansa, kunnes näkivät olevansa ryöstettynä putipuhtaiksi, heräsivät keskelle alastonta totuutta. He uskoivat hyvuä Eiita, mikä ei hjrvää ollut j a rakastivat sitä, mikä ei rakkautta ansainnut. Äänettöminä he katselivat tuota hävitystä, kunnen. suuri ikävä ja kalvava yksinäisyyyden tunne värisytti alastomakid riistettyä sielua-j a teki sen kuolemansairaaksi. . Ja niin he kulkivat väsynein, sairain sieluin , kaduilla välittämättä mistään, pyrldmättä mihinkään, kunnes raadat miehet tart^ivat heihin, raastoivat johonkin, jossa sisäinen tuska kasvoi satamattomaksi ja tielle. Niin he elivät revityin, kuolemaan saakka väsynein sieluin, kunnes eräänä päivänä tapasivat i t sensä tuon vanhan, vnoasataisen linnan' komeroista. Mutta täällä katseU heitä sääli ivallisin hymyin j a pieni ystävällisyys c l i vain rajattoman • halveksumisen verho — _ He katselivat ympärilleen j a huomasivat olevansa merkittyjä — vankeja, jotka eivät milloinkaan enää voineet viskata pois kohtalon heit-tämää häpeän verhoa, eikä pyyhkiä pois lankeemuksen jättämiä tahroj a sairaaksi lyödystä sielusta. He ovat niin onnettomia, niin sanomattoman onnettomia ja ykän. Kalvava koti-ilrävä — kaipaus entiseen tahrattomaan lapsuuteen kalvaa mieltä. Elämän raju* tuska painaa raskaampana täällä, missä ei ole mitään lievityskeinoa, ei lohdutusta. —- —— — ^ Kun''joskus sattuu, -että. laiva kauniina kesä-iltoina kulkee van* han Knnen ohi ja iloiset sävelet kantautuvat laivasta aina linnan harmaille muureille saakka, nojan kalpea pää viileää kalteria vastaan. Kuumeiset, syvät silmät katselevat kauas järvelle laulajain jälkeen. Jo^cus saattaa tapahtua, että laivasta huomataan ylhäällä muurissa avattu ikkuna, ja kaltereihin nojaava kalpea päa. Silloin heilahtaa valkea liina laskevan .auringon kultaisissa «äteissä j a laivasta' katsellaan ylös muurille. 'Yksinäinen vanki näkee tervehdyksen. Haavotetussa sielussa ailahtaa jotain j a hän ojentaa ulos kaltereiden raoista kapean, hienopiirteisen kätensä jp heiluttaa vastaterveh-dyksen. Tolsinaan pieksee muuria raja myrsky. Salamat sinkoilevat vihaisella voimalla linnan ympärillä. Koko luja rakennus tuntuu huojuvan j a valittavan. Sellaisina öinä painautuu vanki kuin haavotettu eläin muuria vas< taan j a Itkee kyynelettömln nyyhkytyksin sirpaleiksi menneen elämänsä tuskaa. i A. Sdahti. /kuudes maanosa^ kiinalainenkin on oppinut uuden so-dankäyntitavan, ampumaan vihollistaan kohti. V _ Valtava on se "kuudennen maanosan" synty j a kehitys, jota filmissä lentoteitä kulkien esitetään kat-seltavaksL Eikä filmi ole ainoästaa.i tältä puolelta omalaatuisensa. -Se opettaa myöskin maantiedettä tavalla, jota ei muuten niin suppeassa ja tiivistetyssä muodossa mitenkään v^oisi opettaa. Idästä länteen, pohjoisesta etelään, kaikkialta, missä ihminen elää ja toimii, tapaamme hänet askareissa^, milloin jousella vielä otuksia pyytämässä ja pnu-aurall maata muokkaamassa tai mahtavien terässprvien ääressä traktoreita tekemässä ja niiden avuHa viljaa korjaamassa. Valtä-vimmaksi muodostunee filiniss^ esitys merestä. Mahtavana aaltoilee Mustameri, .jota suuret kuljetuslal. (Jatkoa kahdeksannella sivulla) Suomen Pääkönsuliviragto koko Canadaa varten suorittaa k ^ > kia maan viralliselle ednstokBelle kualavta tehtäviä, antaa passeja matkustusta varten kotimaahan t ai munalle, vahvistaa asiiöärjpja, kääia. nöksiä yon., selvittää permtS- ja muita Suomen kansalaisiin kobdis-tuvia asioita, psoite: Coasttlale General e( Fialaad, 518 S t Catherine S t , Montreal AKSELI RAUANHEIIfO. pääkonsuli Lisäksi ' on 'Suomella edustajina Canadassa: Konsuli Eriek J . Korte, Port Arthur, Ont ^ D. J , Cahle, 40 King S t , S t John, N. B. — Adiel Saarimäki, 319 Bay S t , Toronto, Ont — G. W. Törnroos 551 Howe S t , Vancouver, B . C — H . P. Albert Hermansoh, 470 Main St» Winnipeg, Han. — T h o m a s Kranssi. Box L, Copper Cliff, O n t Taannoin esitettiin Neuvostoliiton Helsingissä sijaitsevan ka,uppaV9l-tuuskunnan . huoneustolla . harvinainen opetus- ja propagandafilmi, "Kuudes maanosa". Sen mielenkiintoisuutta eräs sikäläinen toveri-lehti kuvaa seuraavaan tapaan: Filmi alkaa oivallisesti osottaen, kuinka työtätekevät kaikkialla kapitalismin vallitessa joutuvat raatamaan,: Siperian salojen a^kas korpien eräretkillä, Jäämeren - rantamaiden' eläjä pyyntimatkoillaan, suurten jokien kalastaja nuotan vedossaan, mustanmullan viljelijä sa-donhankinnassaan, arojen paimen ^ r j a - ja lammsBhoitomatkoillaan, tehtaan työläinen j a työläisnainen sekä värillisten klansojen keskuudesta otetut orjat suurilla puuvilla-y. m. viljelmillä kokonaan kapitalistien hyväksi. Tehtaan työläinen saa työskennellä kuumien sulattojen ääressä raskaassa työssä tai Icil-pailla koneiden kanssa tanssien silloin, kun kapitalistit huvipaikois-saan nauttivat palkkaamiensa ^ans-sijain esityksistä ja muusta ylellisyydestä. Heidän osansa on vain huvitella ja huvitella. Työtätekevän osa on raataa j a syödä sormin riisiä,, jos rikkaiden riisiviljelysten hoitajalle edes sellaistakaan suodaan. Kapitalisti nauttii elämästä kaikin mahdollisin keinoin. Hän järjestelee huvikseen ajokilpailuja, mutta aron kansojen uljaat räteas-tajamiehet joutuvat kilpailemaan niistä ruuan tähteistä, joita ^ i l le suvaitaan heittää. Luja on se ket- '^xx, j o ka työtätekevät on kytkenyt tähän asemaan, i ^ t t y e n vihdoin pappeihin ja kinkonmiehiin, jotka heidän sielunsakin eristävät paremmasta elämästä. Mutta heidän silmänsä aukenevat. He huomaavat, että työläinen sittenkin on maailman luoja j a valtias. Kahleet kirpoavat. Lokakuun vallankumous Venäjaia tyotäU^ kevät isänniksi n^aaÄsaan.' "Aletaan rakentaa uutta maailmaa, "kui^dez •fl •ta •ji •fl • a •A • B • a •B •fl • B •fl ^ B • B TOINEN SÖIJRI HUVMATKA suoraan Helsinkiin erinomalcella Cunard rj^jaa uudella SIjya polttavalla UivaUa 16,506 tonnia lähtJMNeC Yorkista . KESKiynKKONA, TOUKOK. 25 PÄIVÄ Viime vuoden Andania-retkeen osaaöttaneet voivat kertoa teille matkan suuresta menestyksestä j a suurenunoisesta vöa- [ taanotosta Helsingisisä. Tfin^n vuoden retken .oletetaan nijdo- , - dhBtuväri vieläkin ohhistnneemmaköL LANCASTBIA~'pii'. rao-r e m p i l a i v a kuin ANDÄNU. Kolmas^te^^ hyvin mtel- I lyttfiyä j a käytetään sitä vuodet ympäriinsä, kolmannen loo- ( kan turistiluokkana, josta johtuu sen tärJQamat suuremmat •• '-mnkavnudet" x..,-.^..^,., - » - . J ä t k ä n New Yorkin, tulee laiva jbysähtymään ainodSlain i Flusbingissa, HollMinlssa j a jaticaa se^ mticaa K l e E kE .navan kautta Helsinkiin. " , • ^Tilatkaa ajoissa byttlnne, sillä ainoastaan rajoitetta määt&^ on niite saatavana. M. O. Tofferi, tunnettu snom^ai-nen musiikkeri; on muodoistantit^en8i<? luokkaisen snomahiisen orkesterina^ .'joka huvittaa tämän retken matkv^ , t ^ i a . Soittajat, jotka haluavat yh-^ \i^y^^ nukasm, samaten kyin Suonil-soittokantiaan viime vuotisella And»«' v^??*W**r<***^*^ " » y ^ j a fcirjoit-v ' teisiyat: heti osoitteella: O, .Tolferi» A p t 3 A , 647—41, Brooklyn, .N.y7 H I n n a tt Kohaa* luokka .... $I10;S0. Edestakaiaen matka .,.,f lO&OO. ja •otavarar ... . "I ' • ' Lähempiä .tietoja- varten, kirjoittakaa kenelle tahansa C i l - nard Linjan asiamiehelle taikka saoraan: CliliROIliE TORONTO. ONT; maanosa" s,y ntyy. Kaukaisimmjjla-kin seuduilla tehdään nyt tyi»tatyö-tätekeväin hyväkRi^^___Syrjaisimpien-kin salojen someroista toimitetaan tavaroita markkinoille työtätekevien valtion välityksellä raatajain jatkoko heidän valtionsa h)'väk8i. Tuotantovälineitä uusitaan jä kehitetään. Sivistystä kohotetaan. Sorrettujen vähemmistökansojen, suomensukuisten heimojen keskuudes-sakin julkaistaan omakielisiä sanomalehtiä. Lukutaito lisääntyy. R a dio puhuu niillekin, Jotka eivät « le tilaisuudessa muuten: asioista selville pääsemään. Kaukaisen Idän kansatkin heräävät Hekin haluavat vapautua niistä kahleista, joihin imperialismi on heidät kytkenyt. Jould(öja kootaan heittivät heid|t Jälleen tallattavaksi J j a harjotetaan. Sotavaenjonkot pa-lokaiselle, syyssateiden liottam^e raadeissa esiintyvät oivaJMsesti. Ja Kiri. A. TJUMEN£W. Tämä viimeksi ilmestyiiyt kirja ' konina j i r i e ^ k s e s s S kol^ mantena siihen TYÖLÄISEN TIEIt)KIRJASTÖ^£S^ jota alettu kuBtentamaan erikoisesti sillä, nimellä. Enslmäinen tissft Harjassa on KommaalsUaea Maalfcsti ja folseaa Napolooa III ; Vallankaappaus. • • ' • ^ • Milia baVTY^ÖN HISTORIAN^^. «itg.-mitil nimikm jo ilmaisee; nim. kun työksi kutsamme ihmisen taottavaa toimintaa j a historialla ymmärretään menneen aikakauden vissin alan kertaamista lyhemmässä mnodbssa. niim, tämä' osa-puiUMn antaa käsHyksen kirjan sisällöstä. Se on: 1> taotanto-tepojen ja -keinojen johdonmukaisen kehityksen, 2) taotanto-tapojen muuttuminen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen eri ^muotojen vaihdokseen, j a 3) näistä muodoista/johtnvaS-yb-teiskunnan eri luokkien välisten yhteisknnnallisten suhteiden k u vaaminen. •/ , .,-?^'J» on fiidoitu erittäin aistikkaisiin vaatekansiin, lasittaen kaikkiaan 248 sivua j a hinta ollen ainoastaan 80c. . Saatavana kaikkialla asiamiehiltämme tai tflaamall suoraan' kirjakaupstamme osotteella: VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Box 69, SPDBURY, ONT.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 9, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-03-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270309 |
Description
Title | 1927-03-09-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | No. 28 — 1927 Keskniildkoiia, maiallsk. 9 p:nä—Wed>, March 9 Sivii 5 S U O M E f iN MI SQomM iarkkaa Canadan Dollarista LXHETYSKULUTt 40c lähetykBtsta aUe $20.00, 60e lä-jMtsksistä, $20.00--$49-e9. 80c lä-h e ^ t e ^ $50.00—$79.99 js $1.00 lähetyksistä $80.00-^100.00 sekä 25e jokaiselta seuraavalta alkavalta sadalta dollarilta. . SihlrTrtWT"*"»*r*'"»*T*"'**^ ovat .lär faetyaknlot $8.^0 libetyksiltt. \ ' "iaikki^^sSUKSlafiett^^aä^^hdäan •Qoraan Sndbnrvsta Helsinkiin aa-aiana päivänä kuin saapnTat Vapauden konttoriin. Sndbnryssa ja ympäristöllä asnvat voivat käydä Vapaaden konttorina tiedutamass^ ^Ucoiakccnna. fJUVAPILETTEJÄ MYYOAXN. TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA Tehkää lähetykset osotteella VAPAUS, Boa «9. SUDBURY, ONT. Vapaudelle ottavat rahavälityksiä vastaan myöskih: VAPAUS BRANCH OFFICE 816 Bay Street, Pmrl \Ajrthur, Ontario. • DAVID HELIN erlpaikkaknimilla Pohj.^Ontariosaa. A. T. HILL, Toronto, Öiit. — Tavattavisisa iltasin 957 Bro%dview Ave., j a päivisin Koom 304, 95 K i n g St., E . päivänä esittää näyttämö kappaleen Kaino rakastelija eli Kaino elostelija. Näytelmä on jo nimestäänkin päättäen jotakin erikoista, joten kehottamatta on silloin täysi katsomo. Poika pukeutui tjrton Taatteisiin toivossa saada , j ^ r e m m i n työtä. Maanantaina;^' HelmlUkuiiin 28 päivänä pyrki kaupungin erääseen pesu-laitokseen työhön tyttö, jolla oli pukuna sininen karvakauluksella ^'aro9tettu naisen paltto, korkeakorkoiset kengät, koristeilla varustettu pusero ja musta naisen hattu. -Pe-sulaitoksessa .kuitenkin huoniasivat, että tgrttö'onkin vain naamioitu po-jästa^^ ja'iiiin''t^^ hänet ja lähettivät poliisiasemalle, ja sieltä oikeuteen. . Siellä ' poika avoimesti, tunnusti, että vilu j a näUcä hänet pakotti sen tekemään, hänf'kun uskoi että pe-sulaitokseen pääset paremmin tyttönä kuin poikana. Poika oli ko-^ kotoisin jostakin Merritt nimisestä paidasta, jonne hänet palautettiin takaisin ilman mitään muuta rangaistusta.' Eri paftkahHmilta BORDER CITIES. ONT. Soomahi«ten puohtejisexite^ -.hp-. konlcscsM 27 p. helmikuuta luettiin j a hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus, joka. vuosikokouksessa jäi esittämättä. Esitettiin r a portit kymmenestä suomalaisesta solusta, joissa on 83 täysin maksanutta jäsentä.. Kokouksia ovat solut pitäneet joka toinen Aäikko. Kun jossain soluissa on liian pal-v jon jäseniä j a toisissa taas liian Raatatieläiseii hayain-toja Canadan kansalliselta rautatieltä vähän, joten toiminta kärsii knm-massakin tapauksessa, velvotettiin agit.-prop.-komitea uudelleen järjestämään sellaiset solut, missä epäkohdat esiintyvät räikeimmin 2,500 Inintiojalkaa jnaata kaiveta t i in toissa lauantaina t a ^ j U a ^ suomalaisen seuran haalin kellarista. 30miestä heilui päivän Ja illalia huomattiin, että kellari tuli valmiiksi kaivettua. Naisetkin olivat toimessa, laittamassa miehille kahvia j a voileipiä. Tiistaihin mennessä oli perustus jb vafanis j a sikäli kovettunut, että^ keskiviikkona muurarit voivat alkaa seiniä nostamaan. Ja nyt, ne jo nousevat, hiljalleen mutta varmas-tL Ja talo tulee valmiiksi saakka SaaltSte.llIarieBinii»a Naivtea vaivaa viettivät suomalaiset j a ukrainalaiset yhdessä viime sunnuntaina.' suomalaisella haaljlla 126 Thompson St. Mrsr. E. Koski piti naisjaoston puolesta avausp;»- faeen j a .lausui toverit j a toverit^ taret tervetulleiksi juhlatilaisuuteen. Ohjelma. oli monipuolista- kummallakin kivellä. Puheita, runoja, kerto-mukäa,- lauluja, runoja, j a laulua viulun säestyksellä, humoristisia kappaleita. Ukramalaiset-^nuo-ret soittivat Intemationalen ja Punalipun kahdesti. Samoin ukrainalainen naiskuoro esitti-useampia lauluja. Suomalainen sekf^oro esitti myöa illan kuluessa useampia lauluja, joista mainittakoon Märseljeesii Punalipt>u,Amerika j a Tähti. Ravintola oli'vai>aa. Yleisöä oli sali ihan täynnä ja näytti olevan tyytyväisiä illan ohjelmaan. Juhla loppui kello puoli 12 illatta. : ^ Nttotiio-oeastoB illaUoMa t. k. 3 pmä oli yleisöä ih^n tungokseen asti haali täynnä^ Se on hyvin ilahdutta-osietölTe k e & n ^ t o^ Tulevista ikamiata mainittakooa: 12. 3. esitetään . murhenäytelmä "Viettelijä"; 19. 3. taijs«a; 24, 25 j a 26 päiyä oh kevätiyn^ys. Silloin esit^iään: 24 p. "Matka Kons-tiantinopoliin''; 25 paiyä. on yan-banmaah - tapaiset tanssit, soittoa tatÄoaJhatta; 26 päivä esitftään "Korpivirroilla^V TySaoliteicla tiedottivat kieliset lehdet joku aika taJkap«ui, että 7 I^iiänä niaalisk. ote^aa^terästehtaalle 1,300 TTJp^^fi enämpi työhön kuin, viime vuonna^ -Allekirjpttanut kävi d e M myös tr-STÖimaansa tär-j o l la saman paivZ:: aamulla, vaan tuloksetta. Työttji ä oli keräänty-nyt sänne noin 2''>i« tai 300 miestä, j a näkyi niistä ^vän 10 t a i 15 töihin. Jofen jäi !: >vin laihaksi se työnraänti, jota i/orvsurilehti niin lihavasti lupasi. •— Syrjästäkatsoja. yhtät varmasti, j ^ vaan saadaan s i tä varten riittävästi rahaa. PariUia kommuunia muistojuhlaa järjestää kaupungin keskuskomitea "Eegent" teatteriin Ottawa-kadulla, sunnuntaina, 20 p. maaliskuuta a l kaen kello 8 ip. Kun tottumuksesta on tultu huomaamaan, että keskuskomitean tilaisuuksia varten ei milloinkaan saada tarpeeksi tilavaa juhlapaikkaa, on viisainta että ne, jotka haluavat nauttia hyvästä oh-jehnasta, tulevat sisälle jo puoli tuntia aikaisemmin. Ohj^ma suoritetaan 4 kielellä j a paljon on sellaisia ohjelmanumeroita, joissa ei mitään kielitaitoa tarvita. Siellä siis tavataan. Joku. ROSE GROVE, ONT. t i i a saavutti rauhaa satarcaa. Tov. Fommy Korhonen, joka on sairastatiut pitemmän ajan, kuoli t-k. 8 p. kotonaan. Hän oli noin 26-vuotia8, jätti jälkeensä puolison j a kaksi lasta, jotka häntä li^nnä rauistel(^va^. ' ' Maatilaa kauppa. A. Wääran^n on myynyt omistamansa tontin Sam Syrjalalle. Kauppasumma $500. Vastaanotto tapahtui heti. TYÖVÄEN URHED.1 8xagn»p«|»eBiii.ii L,m, m \m mmi\ i iaasaan K I R K L A N D L A K E N J Y M Y N JÄRJ E S T Ä M Ä T E N S I M A I S ET P A I N I - J A S I S Ä H V P P Y - K I L P A I L U T tämän kuun toisena päivänä onnistuivat l^yvin. Yleisöä oli saapunut tilaisuuteen runsaastL Osanottajia oli seitsemän. Kahta ' poikaa oli kohdannuiit loukkaus työmaalla, jotenka eivät voineet ottaa osaa. Hyppyihin otti osaa n«ljä. Korkeushyppy; 1. - M . Rinta, l m . 30 sm. 2. A. W. Kivinen, 1,m. 22 sm. 3. J . Mäki, 1 m. 22 sm. . 4. A. Kivinen 1 m. 22 sm. KolmUoikka 1. M. Rinta, 8 m. 57 sm. 2. A. W. Kivinen, 7 m. 65 a n . 3. A i Kivinen 7 m. 43 em. 4. J . Mäki, 7 m. 35 sm. Pituushyppy; 1. M. Rinta, 2 m. 90 sm. 2. A, W. Kivinen, 2 m. 60 sm. 3. J. Mäki, 2 m. 64 sm. 4. A. Kivinen, 2 m. 44 sm. Sitten seurasi painL Raskaassa sarjassa paini viisi miestä. A. K i vinen olisi kuulunut sarjaan alle 155 paunaa, mutta kun e i ollut va j^ia, , että. yleisö antaar^Aooriso-: siihen sarjaan - kuuluvia, nixn-lupaä painia - raskaassa -sarjassa. Paini muodostui mielenkiintoiseksi.' Mutta nsej[ssa pojissa ilmeni h i o tuksen puute. Yleensä j|ujuivat kilpailut hyvin, palkintottiomarit toimittivat tehtävänsä ensiluokkaisestL ' Painikilpailujen loppujärjestys oli seuraava: Sarja alle 176 pauaaa: 1. ' ^ B . Kanerva (mesta^"" 4* voittoa. 2. V. Jnntila 2 yoittpä, ; 1 häviö, i ratkaisematon. 3. A. Kivinen 1 voitto, 2 häviötä, 1 ratkaisematon. Sarja alle 140 painnaa; - V- Järvi 1 voitto. ' A. W. Kivmen 1 häviö. -Käykää edelleen treenaamassa, ei ainoastaan painia, mutta myöskin voimistelua j a urheilua. N:o 2. Työmaalla sattuu usein mitä hul-lunkurisempia keskusteluja j a väittelyjä' työoloista, työn nopeudesta, palkoista j a työläisten eri maailmankatsomuksista. Tulkoon tässä kirjotuksessa jutusteltua yhdestä sellaisefta keskustelusta rautatie-työläisten keskuudessa. Kuten kaikkialla, niin täällä rau-tatietyöläistenkin —keskuudessa on kahta lajia työvoimaa- Täällä - on niitä, jotka osaavat, säästää työvoimaansa, j a niitä, jotka aina pyrkivät korkeimpiin' rekorteihin työn nopeudessa j a "pokkuroivat", työnjohtajaa. Näitten eri mielipiteillä varustettujen ryhmäin välillä on vireillä seuraavanlainen väitös: Joutuuko rautatietyöläinen . työskentelemään pienessä. työryhmässä «nemmän kuin suuressa? (Tämä tarkottaa etupäässä radankorjaajia.) Yhdeltä: puolelta väitetään, että 4 tai 5. miehen joukon pitää tehdä yhtä paljon työtä kuin 7 tai 8 miehen joukon j.n.e. Tämä ehkä lukijasta tuntuu hieman yksinkertaiselta kirjoteHa tällaisesta lehteen. Mutta kun seuraa tarkemmin niitä £yitä, mistä väitteet on lähtöisin, niin tuntuu että näistä on liikakin vähän kirjoteltu meidän lehdessämme. Eikä tässä vielä kaikki. Mainitunlaisia asioita ei täällä työmaalla sivuuteta pelkällä' keskustelulla, mutta mikä pahinta, tätä teoriaa, että pienen työryhmän on tehtävä yhtä paljon kuin aikaisemmin suuremman ryhmän, pyritään täällä käytännössä toteuttamaan. ; Pitää myöskin ottaa huo-mipon sen, että työläiset itse pyrkivät juuri tässä nopeistuttamaan työtä ilman työnjohtajan ruoskaa. Tämä on surkuteltava ilmiö, että vielä 20 vuosisadalla työläiset omaavat täysin porvarillisen mielipiteen: jos me emme tee tätä työtä, jää se tekemättp j a meidän pitää tehdä se, j a se, mi^uten ^juna syöksyy pois raiteilta j a komppania kärsii vaurioita ja "postaa"! Työläinen, joka ei olfe rätrtätrekromppanialle muuta kuin eräänlaista tavaraa (työvoimaa) , ajattelee j a suree niin paljon komppanian hyvinvoinnista,- että pää käy harmaaksi «nnen aikojaan: missä on "loojointi", missä pultit poikki, missä on ratakisko pois suo-rastalinjasta j.n.e. Ja tämä ei^ ole mikään satunnainen ilmiö, yaäli' bn 'se hävaittavisisa suuressa >niitassa raufatietyöläisten keskuudessa. Tällaisen mielipiteen omaavia työläisiä pitäisi hieroa niin kauan kuin porvarilliset harhakäsitykset alkaisi- .vat lähtemään. Tai antaa sellainen hivutus kuin Ylönen näytelmässä "Mestarihuijarit" antaa isälleen, kuten hän kertoo Kerolle: "No, jo toki koetin viinalla j ^ saunalla, t a lilla jä tervalla. Hieroinpa j a hau-telin ukkoa, haastattelin väliin hissukseen j a taas hieroin j a kalttasin. < Väliin taas jyrähytteiin pääl^ lensä sanoja, ankaroita ktiin pitkäi-sen jylinä, niin että mökkitönön katosta karsta karisi j.n.e." Tuo viina tässä reseptissä ehkä on l i i kaa, «iUä sitä heillä on kylliksi itsellään. Mutta muu annos olisi ehkä auttava ensi apuun. Vakavasti puhuen ja käyttäen ( ä ^ Marxin määritelmää, jossa hän £iam>o: Työmies myytyään työvoimansa, ei ole enää sen jälkeen työvoimansa omistaja eikä vastuussa sen käytöstä niin kauian kun kapitalisti ön 'ostanut sen. - Kapitalisti tulee pitämään huolen siitä, että työvoima, jonka hän on ostanut, k ^ n tehokkaasti imetään tuotteeseen. Edelleen sanoo Marx "Pääoman" ensimäisessä niteessä sivuna 142: "Työmies työskentelee kapitalistin tarkastuksen alaisena j a ^ n e n työnsä kuuluu tälle. Kapi-talisti:; pitää huolen siitä, että työ sujuu kunnollisesti j a että tuotantovälineitä käytetään tarkotuksenmn-kaisesti, ettei siis rasdca-aineita tuh-hita' j a että työkaluja säästetään, S.O. että niitä kulutetaan sikäli kuin niiden käyttö työssä vaatii." Nämä Mandn määritelmät ovat Iqrllin selväpiirteiset osottamaan, että palk-kajarjjBstelmäpalais^ > ,ty51^se]d, työvoima muuttuu. ;:tavaraksi, - jota työvoiman ostaja käyttää tarkotuk-siinsa pusertaakseen lisäarvoa, huo^ liroatta siitä mitä työläinen osaa ajatella siitä tai tuosta J a osaako hän itse määritellä fyötään, sen nousua j a laskua, sen nopeutta ja hitautta. Sen määrää työnjohtajan ruoska, eikä työläinen. Tässä olisikin ajattelemisen aihetta varsinkin sellaisille, jotka pyrkivät itse lisäämään työn . rio-peutta j a niille, jotka ajattelevat si-t€*,^ ttä meillä on jotain yhteistä rautatiekapitalistin kanssa, että rautatiekäpitalistin vastoinkäymiset olisivat meidän vastoinkäymisemme j a että työläisen pitää murehtia työasioistansa niin ettei yötän-sä nukutuksi. Seuraamalla Marxin kapitalistista tuotanto- j a arvoteoriaa, löydämme mofsille iM)rvarilli-sille käsitteille niistä ainoan j a oikean selityksen j a vain tätä tietä voidaan rätktdsta työläisten osuus tuotannossa. Päästäksemme selville kuka haolehtä työn nopeudesta yjxu lainatkaamme vielä. Marxin "Pääoman" ensimäisen niteen sivulta 283 seuraavat sattuvat lauseet: "Samoin kuin sotajoukko tarvitsee sotilaallisia, tarvitsee saman pääoman käskyvallan alaisena yhdessä työskentelevä joukko' teollisia yliupseereja ja aliupseereja, jotka työprosesrin ..aikana komentavat pääoman nimessä" j-ni-e. Rautatietyöläinen. tari- Vanhan linnan vangit Synkkinä, kolkkoina kohoavat vanhan linnan muurit tummaa taivasta vastaan. . Ajan hammas on heittänyt merkkinsä seiniin. Paksu muuri"" on paikoin lohkeillut niin, että tuulen tuomat, sateen kastelemat siemenet ovat löytäneet sijan missä 4tää V j&\xi!eh>tty& Paikoin on taas aikoinaan kirkas väri tummentunut, tullut harmaaksi j a kuluneeksi, kuten ham^a^niu^ kaikki, mihin aika satoja vuosia yä littömästi vaikuttaa. ". : ,v • Korkeat, tornit ojentuvat., taivasta vastaan kuin tahtojen..uhmata-sa teitä j a myrskyjä, kuten ovat tch neet jo monta, monta \'uotta. Alhaalla muurin juurella loiskivat aallot syöksyen rajulla voimalla k i vitystä vastaan tyyntyen N-ihdoin hiljaa valittaen muuria ympäröivän kaivannon syvyyksiin. Kolkko hiljaisuus vallitsee kaikkialla, ainoastaan. silloin tällöin u l vahtaa myrsky, jossain muurih lokeroissa. 'Korkealla, kukkotornin viimeisessä huipiis^ pyörähtelee kitisten aikojen kuluessa ruostunut, vanha tuuliviiri. Linnasta liikkuu kummia noita. Oudot,' hermoja väristyttä-vät, aavemaiset tarinat syntyvät ja kehittyvät noissa matalissa, hämärissä saleissa, ' kiertelevät aikansa salaperäisissä,' mutkikkaissa käytä-v i s ^ j a täyttävät kaameilla aavistuksilla linnan': älakiiloisen asukkaan mielen. finnen, linnan, loistoaikoina tapa-siyat. täällä^toisensa, elämän hurja riemu, sen intohimoinen, kuohuva leikki ja hiljainen, hyytävä tuska. Se oli silloin, k u n linnan juhlasalit täyttyivät sotasankarieista, torvet törähtelivät j a • pihalla korskuivat uljaat ratsut. Niin, se oli p i l o in kun linnan p i meissä,.. kylmäIi>,^kosteissa • kellareissa viruivat kuolemaantuomitut onnettomat * vangit-, nääntyen vihdoin helvetillisiin kärtimyksiin j a tuskiin. Nyt, noissa saleissa ei.kuule enää aiseiden kalsketta, ei ritarien kannusten helinää; Aika on pyyhkäissyt pois -tuon meluavan, rajun jou kon heittäen kaiken ylle hiljaisuu den salaperäisen verhon.-- Enä näkemältä luulisi, että kaikk i on muuttunut, mutta niin ei kuitenkaan -ole.- Hiljaisina syysöinä, kun myrsky hetkeksi vaikenee,- kuulee ; toif^inaan vienoa ..valitusta' j a .,8y-viä,' 'tuskan esiinpusertamia huokauksia. Loisto linnasta on kadonnut, mutta: kärsimys ja tuska-ovat jääneet ehka^ entistään suurempina. Käytävät kajahtelevat nytkin yksinäisen yövartijan ariceleista. Paksut rautatangot sulkevat lujasti käytäviltä saleihin johtavat ovet. Ikkunat ovat vahvoilla kaltereilla suojatut Se kaikki on vain siksi, etteivät muutamat heikot naiset, jotka muodostavat linnan nykyisen asujamis-ton, pääsisi pakenemaan. ' ' Heillä on myöskin kaikilla samanlainen puku, sekin keino |>akoa vastaan. . " Heidän kasvonsa ovat kalpeat, silmät syvät j a kuumeiset, ilme s i - cäSnj^in kääntynyt, kuten se kia maan viralliselle ednstokBelle kualavta tehtäviä, antaa passeja matkustusta varten kotimaahan t ai munalle, vahvistaa asiiöärjpja, kääia. nöksiä yon., selvittää permtS- ja muita Suomen kansalaisiin kobdis-tuvia asioita, psoite: Coasttlale General e( Fialaad, 518 S t Catherine S t , Montreal AKSELI RAUANHEIIfO. pääkonsuli Lisäksi ' on 'Suomella edustajina Canadassa: Konsuli Eriek J . Korte, Port Arthur, Ont ^ D. J , Cahle, 40 King S t , S t John, N. B. — Adiel Saarimäki, 319 Bay S t , Toronto, Ont — G. W. Törnroos 551 Howe S t , Vancouver, B . C — H . P. Albert Hermansoh, 470 Main St» Winnipeg, Han. — T h o m a s Kranssi. Box L, Copper Cliff, O n t Taannoin esitettiin Neuvostoliiton Helsingissä sijaitsevan ka,uppaV9l-tuuskunnan . huoneustolla . harvinainen opetus- ja propagandafilmi, "Kuudes maanosa". Sen mielenkiintoisuutta eräs sikäläinen toveri-lehti kuvaa seuraavaan tapaan: Filmi alkaa oivallisesti osottaen, kuinka työtätekevät kaikkialla kapitalismin vallitessa joutuvat raatamaan,: Siperian salojen a^kas korpien eräretkillä, Jäämeren - rantamaiden' eläjä pyyntimatkoillaan, suurten jokien kalastaja nuotan vedossaan, mustanmullan viljelijä sa-donhankinnassaan, arojen paimen ^ r j a - ja lammsBhoitomatkoillaan, tehtaan työläinen j a työläisnainen sekä värillisten klansojen keskuudesta otetut orjat suurilla puuvilla-y. m. viljelmillä kokonaan kapitalistien hyväksi. Tehtaan työläinen saa työskennellä kuumien sulattojen ääressä raskaassa työssä tai Icil-pailla koneiden kanssa tanssien silloin, kun kapitalistit huvipaikois-saan nauttivat palkkaamiensa ^ans-sijain esityksistä ja muusta ylellisyydestä. Heidän osansa on vain huvitella ja huvitella. Työtätekevän osa on raataa j a syödä sormin riisiä,, jos rikkaiden riisiviljelysten hoitajalle edes sellaistakaan suodaan. Kapitalisti nauttii elämästä kaikin mahdollisin keinoin. Hän järjestelee huvikseen ajokilpailuja, mutta aron kansojen uljaat räteas-tajamiehet joutuvat kilpailemaan niistä ruuan tähteistä, joita ^ i l le suvaitaan heittää. Luja on se ket- '^xx, j o ka työtätekevät on kytkenyt tähän asemaan, i ^ t t y e n vihdoin pappeihin ja kinkonmiehiin, jotka heidän sielunsakin eristävät paremmasta elämästä. Mutta heidän silmänsä aukenevat. He huomaavat, että työläinen sittenkin on maailman luoja j a valtias. Kahleet kirpoavat. Lokakuun vallankumous Venäjaia tyotäU^ kevät isänniksi n^aaÄsaan.' "Aletaan rakentaa uutta maailmaa, "kui^dez •fl •ta •ji •fl • a •A • B • a •B •fl • B •fl ^ B • B TOINEN SÖIJRI HUVMATKA suoraan Helsinkiin erinomalcella Cunard rj^jaa uudella SIjya polttavalla UivaUa 16,506 tonnia lähtJMNeC Yorkista . KESKiynKKONA, TOUKOK. 25 PÄIVÄ Viime vuoden Andania-retkeen osaaöttaneet voivat kertoa teille matkan suuresta menestyksestä j a suurenunoisesta vöa- [ taanotosta Helsingisisä. Tfin^n vuoden retken .oletetaan nijdo- , - dhBtuväri vieläkin ohhistnneemmaköL LANCASTBIA~'pii'. rao-r e m p i l a i v a kuin ANDÄNU. Kolmas^te^^ hyvin mtel- I lyttfiyä j a käytetään sitä vuodet ympäriinsä, kolmannen loo- ( kan turistiluokkana, josta johtuu sen tärJQamat suuremmat •• '-mnkavnudet" x..,-.^..^,., - » - . J ä t k ä n New Yorkin, tulee laiva jbysähtymään ainodSlain i Flusbingissa, HollMinlssa j a jaticaa se^ mticaa K l e E kE .navan kautta Helsinkiin. " , • ^Tilatkaa ajoissa byttlnne, sillä ainoastaan rajoitetta määt&^ on niite saatavana. M. O. Tofferi, tunnettu snom^ai-nen musiikkeri; on muodoistantit^en8i luokkaisen snomahiisen orkesterina^ .'joka huvittaa tämän retken matkv^ , t ^ i a . Soittajat, jotka haluavat yh-^ \i^y^^ nukasm, samaten kyin Suonil-soittokantiaan viime vuotisella And»«' v^??*W**r<***^*^ " » y ^ j a fcirjoit-v ' teisiyat: heti osoitteella: O, .Tolferi» A p t 3 A , 647—41, Brooklyn, .N.y7 H I n n a tt Kohaa* luokka .... $I10;S0. Edestakaiaen matka .,.,f lO&OO. ja •otavarar ... . "I ' • ' Lähempiä .tietoja- varten, kirjoittakaa kenelle tahansa C i l - nard Linjan asiamiehelle taikka saoraan: CliliROIliE TORONTO. ONT; maanosa" s,y ntyy. Kaukaisimmjjla-kin seuduilla tehdään nyt tyi»tatyö-tätekeväin hyväkRi^^___Syrjaisimpien-kin salojen someroista toimitetaan tavaroita markkinoille työtätekevien valtion välityksellä raatajain jatkoko heidän valtionsa h)'väk8i. Tuotantovälineitä uusitaan jä kehitetään. Sivistystä kohotetaan. Sorrettujen vähemmistökansojen, suomensukuisten heimojen keskuudes-sakin julkaistaan omakielisiä sanomalehtiä. Lukutaito lisääntyy. R a dio puhuu niillekin, Jotka eivät « le tilaisuudessa muuten: asioista selville pääsemään. Kaukaisen Idän kansatkin heräävät Hekin haluavat vapautua niistä kahleista, joihin imperialismi on heidät kytkenyt. Jould(öja kootaan heittivät heid|t Jälleen tallattavaksi J j a harjotetaan. Sotavaenjonkot pa-lokaiselle, syyssateiden liottam^e raadeissa esiintyvät oivaJMsesti. Ja Kiri. A. TJUMEN£W. Tämä viimeksi ilmestyiiyt kirja ' konina j i r i e ^ k s e s s S kol^ mantena siihen TYÖLÄISEN TIEIt)KIRJASTÖ^£S^ jota alettu kuBtentamaan erikoisesti sillä, nimellä. Enslmäinen tissft Harjassa on KommaalsUaea Maalfcsti ja folseaa Napolooa III ; Vallankaappaus. • • ' • ^ • Milia baVTY^ÖN HISTORIAN^^. «itg.-mitil nimikm jo ilmaisee; nim. kun työksi kutsamme ihmisen taottavaa toimintaa j a historialla ymmärretään menneen aikakauden vissin alan kertaamista lyhemmässä mnodbssa. niim, tämä' osa-puiUMn antaa käsHyksen kirjan sisällöstä. Se on: 1> taotanto-tepojen ja -keinojen johdonmukaisen kehityksen, 2) taotanto-tapojen muuttuminen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen eri ^muotojen vaihdokseen, j a 3) näistä muodoista/johtnvaS-yb-teiskunnan eri luokkien välisten yhteisknnnallisten suhteiden k u vaaminen. •/ , .,-?^'J» on fiidoitu erittäin aistikkaisiin vaatekansiin, lasittaen kaikkiaan 248 sivua j a hinta ollen ainoastaan 80c. . Saatavana kaikkialla asiamiehiltämme tai tflaamall suoraan' kirjakaupstamme osotteella: VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Box 69, SPDBURY, ONT. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-03-09-05