Vapaus, January 17, 1922

              — , •'••'tmimm-'-
VAPAUTUS TAPAH.
ITSENSÄ KAUTTA!^
Tiistaina, tammilc VI a;>'^ Tftes#y, Jaiu.l7tli.. -
neutoilon laajennettu u-^
edesvastuun muta
katsoo porvaristolle
,v»D Suomen
hallilulaelle.
Lkuun 6 pnä ^f^^;^
lavoston laajennettu istunto
Uritskin palatsissa kutsuttuna
.1,. yksinomaan käsittelemään;
[.Tiäivien tapahtumia Karjaan
tan Kommuunin alueella Vie-
3 Karjalassa. :
Jään istuntoon esillä olevaÄ^Ky^
.yben tärkeyden vuoksi oh kut-ä
^ Mtsi Pietarin neuvoston ja-
^ ayöskin Pietarin tefadaskom.
Hehte hallinnot, ammattiliittojen
i tehtaitten osuuskuntien hallinnot,
neuvoston kaikkien Qsasto-
, ioUegiot, sotilasjoukko-osasto--
ledBstajat ja työläisnaisten orga-orit.
listnnnon avasi Pietarin neuvoston
„..ii}ohtaja tov. Sinovjev huo-i
e n , että viime päivien tapah-lat
Karjalassa ovat antaneet -kut-koolle
tämän istunnon laajen.
muodossaan ja käsitellä
jiä kysymys tässä istunnossa tar-
•Samalla tov, Sinöjev esitti
_ kysymykse alustajaksi on saa-rPietariin
saapunut Venäjän Neu-ro5t07allan
kaikkien sotavoimien
ijääffikkö, tov. Sergei Sergejevitch
«nev.
Tov. S. Kamennevin puhe. ,
Voimakkaitten suosionosoitusten
rvehtimänä tov. S. Kamenev as-toi
puhujalavalle ja lausui pitämäs-
; puheesssa lähipitäen seuraavaa:
Toverit! Tapahtumat Karjalassa,
•mmen valkolahtarien tukemien
mjoukkojen hyökkäykset Karja-
Työkansan Kommuunin alueelle,
lovat erikoisesti sen vuoksi sejjaisis,
jjoilun tulee kiinnittää tarpeellista
miota,'kun ne läheisesti kosket-jjttat
Neuvosto.Venäjän yhtä tär-fieiitä'rantatietä,
nim. Muurmannin
Petrosavodskin rataosaa. Muuten
liäitten valkoisten rosvojoukkojen
raminta tapahtuu käsi kädessä een
Itoimiiinan kanssa, jota ulkomailta
|Märi johtaa Savinkov hän joka Neu-ivosto-
Venäjää kohdanneella nälän-
ITiädällä suunnittelee voivansa järjes-
|4ää ebäisiä kapinoita, nousuja, tu-pemalla
niitä varsinkin läntisen ,ra-
Ijan yli tehdyillä hyökkäyksillä alu­eellemme.
Meillä on nimittäin kä-
Isissamme eräitä faktoja, jotka puhu-
•vat tämän puolesta ja selvästi osoit-v
tavat Karjalassa hävitystä aikaan
johtajan, erään Elfvengrenin olevan
Savinkovin apurin. Suomen osuus
tissä on päivän selvä. Suomelta
^ näitä rosvojoukkoja tuetaan,
niille kerätään varoja, niitten Buu-lista
ivoitoista selostellaan laajasti
Varsinaiset tapahtumat
alltoivat jo marraskuulla, jolloin 13
pnä näitten rostojoukkojen onnistui
päästä Muurmannin radalle asti ja
hävittää m.m. Ont^-joen silta. Suo­men
yhteyttä savinkovalaisen vasta-
Tallankiimouksellisen järjestön kans­sa
osoittaa muuten sekm tavaton
Tastaanott«, millä Kronstadtin Suo-
«neen paenneet kapinoitsijat Vas-feanotettiin,
samoin kuinka terve­tulleita
sinne olivat Karjalasta Suo­leen
loikkineet valkolakit ja monet
ttont valkokaartilaiset Syvät juu-
«nsa on tällä toiminnalla. Suomes­sa
on saatu toteutumaan Savinkovin
«Djnnitelma. Vaikka Suomen^ leh-kertovatkin
tavattomia •.aattu-
J«n Karjalassa oleville meidän ]<m-
«ouiemme, on se kaikki ollut 'väin
livettä. M,m. mainitsemani Onta-
•jjen siDan hävittämisen vuoksi ei.
JUteys Muurmanskin ja Petrosa-väKlIä
katkennut, yhteyttä
» m yllä toisilla keinoin sen ajan,
^ väliaikaisen sillan
p a i s e e n . Lasteja on saapunut
««"a samein kuin ennenkin ollen-
«an lähentymättä ja voimme sa-
H että nyt on rautatie täydellises-
«JO vapaa näistä rosvojoukkneist^
ajettu edemmäksi radalta ja
Jj«^ajaraaan smne, mistä ovat
teS'"* '^^'^'^ tämänpäivämen
S v T - Se on kerta kaikki-,
^ JJpettaa ne sekä abtaa paitäm-
«e tflaisnns «uhassa j ai
työskentelyään. !
varten olen MoskoTOsta; tän-lybtjrmäln
kaik­kiin
tanrtellisiin keinoihin tämän
juuri mainitsemani saavuttamiseksi.
Tovi S. Kamenevin puhe palkittiin
innokkailla suosion osoituksilla.
Hänen jälkeensä astui puhujala­valle
Karjalan Työkansan Kommuur
nin toimeenpanevan komitean jäsen
toveri Jaakko Mäy.
Tov. Jaakko Mäen poke.
Hän lausui seuraavaa:
Tuon tervehdyksen Pietarin työ­läisille
ja Pietarin neuvostolle Kar.
jalan Työkansan Kommuunilta ja
sen työtätekevältä väestöltä. Lah-tari-
Suomesta käsin on viime aikoi­na
hommailtu Karjalassa nousuja.
T^ahetetty salamurhaajia/ Karjalan
kuläkkiainfeksista kbottuja joufckur
eita, jotka metsäsissien nimellä liik-kjivat.
.^Suomessa värvätään yhä
edelleen joukkoja Karjalaan lähe­tettäväksi
lupaamalla lähtijöille 900
—1000 mk. kuukaudelta palkkaa ja
matkarahat. Tulkoon kuitenkin to­detuksi,
ettei mitään aousua ole ta­pahtunut.
-Se joukkue, joka mar­raskuun
13 pnä tunkeutui Muur.
männin radalle asti ja hävitti Onta-joen
sillan, oli 120 miehen suurui­nen
ja järjestetty Suomesta käsin.
Sieltä käsin on muuten koko lahtari-ro^
ojen toiminta järjestetty ja siel­tä
sitä ohjataan. ' Maipitsen vain,
että samana päivänä, kun Ontajoen
silta tuhottiin. Suomen pääkaupun­gin
lehdet kertoivat Muurmannin
radan tulleen kolmesta kohden poik­ki
katkaistua. Se, että näitten val-korosvojen
onnistui hyökkäyksillään
perin nopeasti saada Vienan Karja­lasta
suurin osa haltuunsa, johtui
siitä, että Karjalassa oltiin valmis­tauduttu
rauhalliseen neuvostolli.
seen työhön, ettei kiinnitetty soti­laallisiin
seikkoihin huomiota.
Nyt on valkorosvot jö ajetut kau­aksi
- radasta. Mitääii suurempaa
uhkaa ei ole olemassa. Tuhansia
Karjalan poikiamme on valmiina
taistelemaan, jos kaikkia heitä tar­vitaan
ja jos euurömpia lahtarivoi-mia
Karjalaan Suomesta lähetetään.
Mainitakseni näitten hyökkäysten
olevan järjestetty Suomessa ja to­detakseni
sen, että valkoisella Suo­mella
on tässä sormensa mukana,
viittaan vain jo aikaisenjmin Kar­jalan
retkeilyjä tehneitten lahtari-rosvojen
ylipäällikön, majuri Hert-zenin,
kirjaan, jossa hän kertpo ai­kaisemmista
sotatoimistaan Karja­lassa
jai sanoo Karjalan valloitta­misen
olevan Suomelle strateegises-ti
perin tärkeän sillä rajoja, varsin-taavien
rosvojoukkojen varsinaisen ^in itäistä rajaa lyhentaäkseen ja
sen rajavartiostoa vähentääkseen
sekä saadakseen olla rauhassa ^e-näjän
talialta aina uhkaavasta vaa­rasta
on Suomen pyrittävä saamaan
itärajakseeU luonnonrajoja, sellaisia
kuin Syvärinki, Äänisjärvi jne. Edel­leen
puhuu mainittu lahtariherra
kirjassaan niistä luononrikkauksis-ta,
jotka Karjalan metsissä ja jär­vissä
sekä maassa ovat.
Tästä selviää varsin hyvin, että
Valko-Suoöien tarkoituksena, tu­kiessaan
lahtarirosvojen liikehtimis-tä
karjalassa, on saada Karjala j ^
sen nyt vapaasti työtään aherteleva
työtätekevä väestö — proletariaatti
ja talonpoikaisto — kapitalistisen
riiston ja orjuutuksen alaiseksi.
Tähän ei kuitenkaan Karjalan
vapautta rakastava työtätekevä vä­estö
tule alistumaan eikä.sitä halua­maan.
Ollen pieni alue, jossa asukkaita
on 120—130 tuhatta, ei Karjala to­sin
kykene omin voimin puolustau-
Itumaan, jos lahtari-Suomi lähettää
uusia ja suurempia joukkoja Karja­lan
Työkansan Kommuunia vastaan.
Mutta me luotamme siihen, ettei
Pietarin proletariaatti ja sen esi­kunta
Pietarin neuvosto unohda
meitä, että; Neuvostovalta sillr voi­mallaan,
joka on sen käytettävissä,
rientää meidän avuksemme.
Virallisesti ei tosin nykyinen Suo­men
hallitus ole näitten rosvoretkei-lyjen
takana, mutta virallinen Suo-tai
aina aikktpiispastaah alkaen on
Suomen lehtien itsensä kertoman
mukaan rahallaj muonalla ym. aut­tamassa
JB tukemassa näitä rosvo-retkuerta.
Pänainen, Kaijala ei kultfen^n
ole noiö vjjirain antautuva valkoiatetf
sotahurtUenjolrtamille metsissä- ym.
Joukkueille. Se on aseellisella toi-iniiönalla
käyvä niitä vastaan ^ e l ­leivät
omat voimamme jo keindmme
liitä, pyytävä apua manalta- Ja tä­tä
apua me ennen kaikkea tohromme
saavamme Pietarin neurostolta. .
• Eläköön muinainen Pietari ja sen
sankiarillinen proretariaatti sekä ko­ko
Neuvosto-Venä^!
Eläköön kommunismi!
Puhe vastaaHotettiin myrskyisin
suosronosotuksih.
Toveri A. Taimi tulkitsi tov. J.
Mäen puheen Venäjäksi.
Tämän jälkeen seurasi vielä lu.
kuisia puheita, joita pitivät sotilas­osastojen
edustajat^ työläiset ym.
Kaikissa niissä kuvastui vatmuus
Punaisen Armeijan kykeneväisyy-destä
lyödä maahan Suomesta käsin
Karjalan Työkansan Kommuunin-alueelle
{hyökänneet lahtarirosvot ja
jos niitä edelleen lähetetään, val­mius
antaa tarpeeksi suurta apua
Karjalan proletariaatille.
Kun puheet olivat päättyneet,
esitti tov. Sinovjev seuraavan
päätöslauselman:
Pietarin Neuvoston • laajennettu
istunto tutustuttuaan tapauksiin i
Karjalassa lausuu: Valkokaartilaisten;
hjrökkäystä Karjalan Työkansan
Kommuunia vastaan Neiivosto pi­tää
uuden sotaretken alkuna Neu<-
vostovaltaa vastaan. Pietarin neu­vosto
on täysin tietoinen Valkoi­sen
Suomen osuudesta, uuden sQ4äu
retken valmistelussa.
Pietarin Neuvosto lausuu,, että
suurin edesvastuu Karjalan, 'Työ­kansan
Kommuunia vastaan tehdys­tä
hyökkäyksestä lankeaa huomen
hallitukselle. , -
Pietarin'Neuvosto on vakuutettu,
että Suomen työläiset ja talonpojat
eivät halua sotaa Neuvosto-Venä­jää
vastaan eivätkä myöskään salli
porvaristonsa saattaa asiaa sotaan
saakka.
Pietarinx Neuvosto vaatii,: että
Venäjän Neuvostovallan korkein valr
ta kerta kaikkiaan panisi lopun Suo­men
valkokaartilaisten hankkeille.
Venäjän Neuvostotasavalta on kyl­lin
volniakas saattamaan lopultakin
Suomen hallituksen opetetuksi ole­maa^,
rikkomatta rauhansopimusta.
Puniaisen Pietarin - pyrkimyksiin
kuuluu säännöllisten suhteitten ai­kaansaaminen
Suomen kanssa. Mut­ta
nimenomaan tämän vuoksi Pie.
tarin Neuvosto_nojaten kaikkien Pie­tarin
työläisten ja puna-armeijalais­ten
tahtoon vaatii enemmän tarmok­kaampia
toimenpiteitä, jotka saattai­sivat
Suomen hallituksen käsittä­mään:
Joko sen tulee täyttää rau­hansopimuksen
taikka sen tulee sel­vittää
asiansa Punaisen ArmeijaA
kanssa.
Pietarin Neuvosto lähettää veljel­lisen
tervehdyksensä Suomen työ­läisille
ja ilmituo vakuutuksenaan,
että mitä enemmän Suomen. valko,
kaartilaiset raivoavat, sitä nopeam­min
nykyinen porvarillinen Suomi
muuttuu Neuvosto-Suomeksi.
Pietarin Neuvosto lähettää yhtä
tulisen, tervehdyksensä Karjalan
Kommuunin työtätekeville joukoille
lausuen, että he voivat täysin luot­taa
Venäjän työläisten ja /talonpoi­kien
apuun taiselussaan Punaisen
Karjalan alueelle hyökänneitä vas­tavallankumouksellisia
rosvojoukko
ja vastaan.
-—-—o —-,
W>lliam'> Z : . Foster puhunujt i»rim-mill4
«R-. ' p<ifi&uituiD«e)li6> knulija-kunnailfe
jjS &absi iuntHk. Koleh^
tuotti: '
(Klrjeemicaihfcajan^me' Tbrontosta
säHköttsil meille seumavaa:),
T&Bontnv tammikuun. 15 p. r r . -
Fostetin. tömän iltai&esn puhetr-laisuuteai
Labor Tomppelille oti
kerääntynyt kuulijt>ii& sali iiS-riään
myöten tä;.jt'ii:een jai pu-
^ui hän yli kaksi* ttantia' Venit^n
vsjJfenkumouksesta, Punaisesta ar-m^
a^lasta ja u^de^ talpuspolitiikas-
Ita Venäjällä. K{)liehti, joka puheti­laisuudessa
keiÄäii^ tuotti: lähes
seitsemän sataa) dollaria: Vtoäjän
näikääkärsivien; ^ftyväksl. Innostunut
kuulijakunta Ssg^ntui laistamalla
Intemationalfcit — E, H. Johnson.
- William Z. Fos*er on oleskellut,
pitemmän ajlsffl Vej»äjällä,,ja toimi
nut Fedemted Press nimisen' työvä­en
uutistotmiston kirji^nvaihtajbii]^,
selittäeni totuuksia Venäjällä vallit-sevast
». tilanteesta. IJteidänkin leh­dessämme
on ollut hrkuisia hä<ien
kirjoittaqiiaan artikkeleita ja selos­tuksia.
Saavuttuaan Venäjältäi ryh-,
tyi hän kiertämään puhujansi teke.
mään selväla edellämajnituistai Venä­jän
tapauksista» poiketen matkallaan
Canadassakin. ' Ennen Ttorontoon
saapumistaan hän puhui Montrea­lissa
kahtena iltana. Tulot koleh­deista,
joita puhetilaisuufesisaa kerä­tään
menee Venäjän nälänhätäisiUe.
Edellä oleva kirjeenvaihtajamme
sähkösanoma osotta^i, että niitä, jot­ka
haluavat kuulla totuuksia Venä­jästä
Oli paljon, ikävä vain, että
Toronton virkaintoinen poliisi te­kee
kaikkensa Venäjän avustamisen
vastustamiseksi, joten sellaista ko­koushuonetta
johon mahtuisi useita
tuhansia on vaikea saada, sillä po.
liisit ovat kieltäneet niitä vuokraa­masta
totuuden puhujille.
Toivottavasti saamme kirjeen­vaihtajamme
lähemmän selostuksen
edellä mainitusta kokouksesta.
o——
dysvaltain osajiotto tähän konferens­siin
suurelta osalta kjssymys niim-
Initsutun , neuirostohallitiiks^n tuuh
nustamiskysymys.
cNeuvostoh&Jlitus ont Rtctsuttu o£-
tamsaa osaa Gfenoan fenferenssirn
<Venäjän hallituksena»/, ja on hyvak-synjjti
kutsum mielihyvSllS. Amectk-ka
Qnsiis vailhiiiksi jäljestetyn :ase-man
— de fActo tunnustuksen edfes.
sä.
dBItiit4';AtBettkaa><naw5skIn tot-suttu
ja ilmeistä on^, että sen uaan-ottoa
halutaan hartaiasti. Jos se
saastuu, osanottoon, min ei ole epäi-l<
isnistä etteikö sen< ehtoihin myön-iDS^
tä; Näiden.ehtoja joukos^ tu­lee
olla : Amerikam stuhde Väljän
politiikkaan.
- Kysymys on seM kansallisesti et­tä
kansficbvälisestii siksi tärkeä, että
Aujerikett täytyy $ä se kjeltämättä
tulee k<äytymiiSln Genoare konfe­renssista
», jos sem Venäjän politiikka
jätetään huomioiffii ottamatiäi.»
Vanhfr kelju CSomport jjbimistuu
ncuToatohallitnSnen tunfsittami-
•««»ta.
Lausuen- mielipiteensä Genoan
konl^Knssistj^ Amerikan Federati­on
of Laborin presideatti Gompers
sanoi:
«Minä olen yksi niistä joka ensi.
maiseksi oliMfi sekä yljsntyisesti että
ylisesti vaatinut kansainvälistä kon­ferenssia,
mutta silloin ja nytkin
olö» sitänaeltä, että. sellamen konfe-r^
ssi ol&i Yhdysvaltain järjestettä­vä,
ja ettei konfoiFenssissa pidä oi--,
la tilaa Leninille e M Trotskille.
«Liittolaisten korkeimman neuvo^v
ton toimenpiteen kutsuessaan neu-vostol^
Ilituksen ottamaan osaa Qi-nom
konferenssiin käsittää ^en
tunnustamisen de facto hallitukgekai
Venäjällä. '
«Neuvostohallitus ei ole de facto,
hallitus nykyään enempi kuin se oli
vuosi siten.»
Gompersii< mielipide Venäjästä on
siis vanhoillisempi ja taantumuksel-lisempi
patavanhoillisempien Veqiir
jänsy/ijäkapitalistien. Ja ajatelkaa»
että Mn on amerikalaisen «työv,^
johtaja.»
• , : : • — . M . n i . ,.0.. . n . , ; •
ma Am
autli
Poinaelivalfa i%-
Teaat^riih omisUjilli. «nnettpii aäm-rSy
»j(Ot2i teatterKrak()nn«iktt&t«l
MB, vmkrata tssövS^opjjhUipei
clpS\ d b s entisilQt sotilaillbUiti&a
koktmSMen pitoa^ vartoo^
TyoViie^n^iiiltialden psäestottava.
ksRUAlikltsb hdilEnksia.
ToMmto. — PolKsimieliValtai al­kaa
tttos; nostamassa päätääo, ttoko-tuk8
«»U}Ui estää rmEkaalistenv tjiÄvä.
enaiiöBtMni kokQuteen pidon,-, jjatssa
tilaisusiksissa s^umlle työläiajiuikoil-le
s«Irttetään yfcteiskunnalliafa ja
työvsfcnlapkallekih tärkeltäi kyay-
.myK^ Olemnns useitaikertii>j*a ai-kait^
mmin seloaiianeet mitenSS To­ronton
poliisit ovat kapuIöiiDaltu ja
tQimenulteiUä estäimet työ-läii<
et kokoontumasta laulumaan aja^
tuksiaan' julkik Olemme^ ti?iIHtäneet;
ntst^jvi samat; työläisten sonavapau-däu):
sortajait ovat Neumsto-Venä-i^
nTatiivie» liitolta eatlinect toimen-piteitä.
jotlta olivat tat!iiotetutVe._ _ ^.
näjfin nälissä kärsivien»avustamlseksseen, vaan selvä kUfitys siltateittä;
•si; •
Ranskan pffiiniintsteri
I eronnut
Venajihj.&rasan himttävässä nä­länhädässään!
kohottama huuto, jo>.
hon ovat; viime viikkoina yhtyneet.
VenäjällSi oleskelovuä professori;
NanspD.! jfei AmmatilliKsn - Intematlo-;
nalön eäUstaJa 0'G)!e^v on nntanut
uutta-i Yoäm. V6n^'i§n hfidäitaUt»-.
ten hyyaksi Buoritettevalle avcustua^
feimlniiMöe. Yhä ipfsuvan yleisen
avustustoiminnan vaikutukBesta ovat
itsepä porvarilliset' hallitutoetkin,.
aikaisemmasta k^iisltäytymisestään
huolimaStta, viime viiikkolöa niyöntä..
neet ItUnmattaviaisuammla nälän lie>
ventaBRäeksi. ^^ISopa^ om .^jtjska.
niyösilgi<»yt.e;TOJllJi<wnaa frfl«gi9( En.,
'glanti myöntänyt lääketarpelta 1/4
miljp^pan punnan arvosta, Italiani
minif&ijatö oni parjamentifesa ehdot­tanut
myönnettäträksi 800)000 Ureäv
ja. Yhdysvaltaihi liallitus tHovuttönea.
Haaverin avustJijkunnan. kautta Ja^'
etitavaksi II miljeonaa liu«helia vii-. .
ilta. '
j Sääli, ja osanotto eii ole kannus,
jtin, jokai tiM- nykyä m& laajat pH.
mt ryhtymiliiip Venäjän avustomli.,
Ontarion hallituksen
raatatieurakka an­nettu
Toronto. — Ontarion maakunnan
hallituksen jäsenten ja-T. & N. 0.
rautatiekomissionin yhtjsisessä koko­uksessa
annettiin Ontarion hallituk­sen
rautatien jatkaminen Cochra-nesta
Tin Can Portageen, käsittäen
70 mailia, Grant, Smith & Co. ja
Donnell Limited of Vancouver, So­pimuksen
mukaan tulee irautatien
olla valmiin jouluk. 30 p., 1923.
Mainitut iirmat ovat ottaneet komis-sionin
puheenjohtajan Leen anta­man
lausunnon mukaan Urakan hal­vemmalla
kuin mi-B on arvioitu, tul­len
tämä rautatien jatko maksamaan
hallitukselle noin $3,500,000 seuduil­la.
Mr. Lee ilmaisee mielipitee­nään,
että tämän osan rautatiestä
valmistuttua, mahdollisesti aletaan
sitä jatkaa James Bayhyn saakka,
joten tietä tulisi uudelleen j a l k^
tavaksi 90 mailia. Samoin Umot-taa
Lee spesialistien parhaillaan tut
kivan" Abitibi alueen sähkövoima-mahdollisuuksia
ja kun tämä rai>ort-ti
saadaan käsiin, uskotaan olevan
mahdolliKta ryhtyä toimenpiteisiin
kokt^^iPobjois-Ontarion rautatielin­jan
sähköttämiseen.
Briandin kukistuminen vaikeuttaa
taloudeliisia suunnttelmb. Kapi­talistien
sylikoira Gompers neu-
V o 81 ohallituksen tunnustamista
vastaan.
TVashington. — Briandin minis-teristön
kukistuminen Ranskassa /ön
aiheuttanut Hardingin hallitukseen
siten, etä Yhdysvaltain osanoton
harkitseminen Europan taloudelli­seen
konferessiin on tilapäisesti
keskeytetty.
Kauppasihteeri Hoover on ollut
Hardingin hallituksessa päähenkilö,
joka on agiteerannut Amerikan
osanottoa Europan - taloudelliseen
konferenssiin, mutta ainoastaan sil.
l ä ' ehdolla, että Europa valmistuu
auttamaan itse itseään, sen sijaan
että odottaisi apua Yhdysvalloilta.
Eräs toinen Hardingin kabinetin
jäsen lausui torstaina, että päätös­tä
Yhdysvaltain osanotosta Geno­an
konferenssini ei tehdä ennen
kiiin päästään täysin selville mitä
siellä aijotaan keskustella.
Työnantajain liitto neuvostoballitak-sen
tunnustamista vastaan.
Nationale Civic Federation lähetti
torstaina valtiosihteeri Hu^esille
varoituksen, että neuvostohallituksen
kutsuminen Genoan konferenssiin
tarkoittaa sen tunnustamista ja on
vastoin Hardingin politiikkaa. Kir­jelmässä
lausutaan m. m.:
«Liittolaisten korkeimman neuvos-on
Genoan ' konferenssiin koolle
kutsuminen perustuu, pääasiallisesti
tai ainakin viittaa viluiseen Neu­voa-
Venäjän tunnustamiseen. El­lei
tahdota kokonaan olla välinpitä­mättömiä
sotakorvauksiin ' ja kan-sainväliBiin
velkoihin nähden, on Y h '
Pariisi. — Saavuttuaan Cannesin
konferensista ja pidettyään tunnin
kestävän draamattisen puolustuspu­heen
politiikastaan» jätti pääminis­teri
Aristede Briand erohakemuksen»
sa presidentti Millerandille, hänen
koko ' ministerlstönsä ero<ten hänen
mukanaan.
Briandin ero on monille suun
hämmästys, kun pidetään jotenkin
varmana, että hän olisi saanut pu­heensa
l jälkeen luottamuslauseen
edustajaicamarilta. Briand kuiten
kin syyttää, että Ranskan oikeistO'
laispolitikoitsijat ovat käyttäneet
salakähmäistä h yö k käj-spolitiikkaa
hallitusta vastaan hänen poi.9saolles-saan,
jota hän ei voi sietää.
Presidentti Millerand on pyytänyt
ent. Presidentin Poincaren muodos­tamaan
uuden hallituksen. Polncare
on esiintynyt Briandin voimakkaim­pana
poliittisena vastustajana^ sa­moin
ent. pääministeri Clcmenccau.
Briatadin kukistuminen vaikeuttaa
liittolaisten suunnitelmia.
Lontoo. — Englannin hallituspii.
reissä katsotaan Briandin- hallituk­sen
kukistumisen vaikeuttavan suu­reisi
Europan Auudestijärjestämis-suunnrtelmia,
selllaisina . kurn niitä
suunniteltiin Cannesin konferens­sissa.
Ja Englannin hallitusviran-omaiset
tuntuvat olevan sitä mieltä,
että jos Ranska kerran tahtoo ajaa
jyrkästi omaa eriävää politiikkaan­sa,
tulee Englanti itsenäisesti aja-maan
suunnitelmansa lävitse Venä­jään
ja Saksaan nähden.
Mutta nyt taas saamme kuullb,
njiton IJoronton vjrköiintpinen poni­si
kieltää radikaallsiJQta suureur so­dan
x^teraaneilta kokouksen pidon
eräässä Queen kadylla vuokraaimoB-saan
teatterissa, jossa useammat» vii­kon
ajan, sunnufutaisin on {tidetty
kokouksläl Kupt 'edellämaÖJittuun
teatteriin 8unnqnitaina"8 pnä tammi-kuuta
alkoi kokoontumaan, kokous-yleisöä,
kuten tavallista^ ilmoitti
teajt^rinman^tise))!, että kaupungin;
poliisi on kieltänyt häntä vuokraa*
masta haal^ e^eltäntainituntahitiQa
kokousten piiba vartea.
Entisten sotilaitten järjestön jä­seninä
on useita kommunisteja, jot­ka
kysymyksessä olevissa kokouksis­sa
ovat pitäneet puheita ja selittä­neet
kapitalistisen järjestelmän' nu-rinkurisuutta
ja riisitotoimenpiteitä
työväenluokkaa kohtaan. Tämä seiH.
ka puhuukin selvästi mitkä »yyt
ovat aiheuttaneet poliisivalaln kjel.
tämään kokouksen pidon.
Myöskin on kielletty antamasta
lupaa Neuvosto-Venäjän Canadalal.
set Ystävät nimiselle liitolle järjes­tämästä
nälknhätäavuatUB konfcren.
sia.
Kapitalistiluokan suojelijat, po
ilman V<a^'än, taluudelll$ta elpy­mistä
jai maan yhdistämistä maaiU.
mantaloutecn ei uoailtnantalbudeni
tervehtitmJnen ole aiöhdolHnpn. Ber-llnlssä
Joulukuun 4 pnä kokoontu­nut
ketmsainväiine» konferenssi; mia.^
sUi o|£ edUD^ttUfta kaikk(>s; suuntaat
olQVAt ty^öväenjjaolueet jD, -järjes..
töt, oli. oikdaasa lausuessaan' julifi»
tuksessaans-iVeVJäjän kohtaloon 8ul->
keutuu koko maailman taloudcMlnctt
tulevaisuus, Ehglantiot ja Amerik<«
kaa rasittava työttömyys el tulo en»
nen, tonjutjtua,. Keskt-Europan maU
den kurjuus ei ennen poistettua
kuin Venäjän .kanaan-ostokyk;y^ oj»
kohotettu ja sen tuotai^tovolmat uijt*
delteen elvytetty.» Venfijän talou»
delllaen elämän ehfyttämlnen kiin­nittää
eniten työväenlookkaa, Jok«
kärsii eniten Venäjän eristämtscBUl
m o a i 1 m a ntaloudeat9 johtuneestii
työttömyydestä ja taloudelHsestft
rappiosta, Jfa jolle on mitä suurim*
maksi eduksi, «ttä Venäjän»
kansantalous pian ja ripeästi toipuu
voimakkaan työläis- ja talonpoikais-hallituksen
alaisena. Tämän tärke­än
tosiasian oivaltaen oli Lontoossa
joulukuun 8 pnä pidetyssä ammat­tijärjestöjen
ja työväen parlament­tiryhmän
yhteisessä konfcrensfitm
päätetty Englannin hallitukselta
LAIVATIKETTIEN HINTOJA
LASKETAAN
Montreal. — Toinen alennus mat-kapilettien
hintoihin Amerikan man­tereen
ja Europan välillä on ilmoi­tettu
toimeenpantavaksi Valkean
Tähden Linjan ja Robert Reford
Companyn toimesta. Alennufaiet
kuitenkin käsittävät vain toisen luo.
kan matkapilettjcn hintoja ja tulee
alennus tekemään 5 dollaria Ham-buriin
ja Bremeniin matkustajille,
ollen Hamburgiin matkalipun hinta
125 dollaria.
Kolmannen luokan tiketit pysy­vät
samana, sillä ei sitä tavallisesti
enflimäjsenä laakcta hintoja työ.
Iäisten käyttämille kolmannen luo*
kan matkalipuille.
liisit tekevät tehtävänsä, olkoonpa vaatla,__paitsi suurJsuunteista avua
vaikka se olisi kuinka likaista, kun
han se vain on' omistavan luokan
etujen mukaista. Sen luokan etu.
ja poliisilaitos on suojelemassa ja
työväenluokka maksaa poliiseille
palkan, josta hyvästä sitten este
tään työläisten kokoukset, Kapita^
listinen järjestelmä on niin mätä,
että sen selittäminen ei saa tulla
kysymykseen, se ei siedä julkisuut
ta ja siksi työväenpuhujille on pan­tava
tulppa suuhun. Ja kaiken tä^
mänkin jälkeen työväenluokka kul­kee
porvarien ja heidän häntyricnsä
työväenluokan petturijohtajien va­navedessä,
tietämättään tukien ka­pitalistiluokan
vallassa oloa ja sen
elämän pitentämisUl.
Oxfordin ylioppilaat
protesteemvat
kommunistien
erottamista .
Lontoo. — Useat johtavat Oxfor­din
yliopiston alempien luokkien op­pilaat
ovat allekirjoittaneet kirjel­män,
jossa lausutaan mitä ankarin
protesti yliopiston viranomaisille sen
johdosta, että he äskettäin erottivat
yliopistosta kaksi ylioppilaltten kom­munistisen
lehden toimittajaa.
o
Ford valitnis ostamaan
ja tuhoamaan Rans-kanJaivaston__
Washington. — Henry Fort ilmot-ti
täällä perjantaina, että hän on
valmis ostamaan koko Ranskan lai­vaston
Ja valmistamaan siltä autoja
y.m. hyödyllisiä välineitä.
Samalla Mr. Ford ilmottaa koi-keplajisten
Forclhi autojen hfntdn
laskevan tammik. 15 päivistä aika.
en.
tusta Venäjän nälkäänäkeville väli-töntä
rajottamattomain kauppasuh.
teiden alkamista Venäjän, kanssa.
Mutta Venäjän pulma ei ole mikään
englantilainen vaan yleinen kaosafai-välinen
pulma. Jokaisen työväen­puolueen
ja -järjestön on vaikutet­tava
ja työskenneltävä sen pikaisen
ratkaisun hyväksi. •
Beriinin kansainvälisen konferens­sin
julistusta, noudattaen Ja tilkan
Lontoon työväenkongressin päätös­tä
kehoitammc me täten kaikkien
maiden työväenpuolueita Ja .järjes­töjä
maidensa parlamenteilta vaati­maan:
I. Avustusvarojen Ja käytännölli­sen
avustuksen pikaista myöntämis­tä
nälkäsoutujen hädänalaisille työ.
Iäisille Ja talonpojille.
II. Kalkkien vielä vallitsevain, Ve-näjän
ja vastaavain maiden välisiä
taloudellisia ja kauppasuhteita kos-keväin
rajoitusten Ja poikkeastilain
poistamista ja pitkäaikaisen luoton
myöntämistä.
III. Neuvostohallituksen tunnus­tamista.
Ei ole piahintäkään epäilystä sii-tä,
etteikö työväenpuolueiden koko
yhtyneen työväenluokan taloudelli­sella
ja poliittisella mahdillaan tu­kema
yhtenäinen sysäys kaikillo
pariamenteille olisi omiaan Joudutta­maan
länsimaiden tähän asti niin
hitaasti luontuvia sopimuksia Ve^
näjän kansa. 20 miljoonan nälkää*
näkevän venäläisen työläisen Ja ta*
lonpojan Jbyvän nimessä, koko talo»
uselämän rappion takia niin raskaas­ti
kärsivän maaliman tydyäenlttokaiL
edun nimessä toivomme me» ettil
kaikki työväenpuolueet kallistavafe
korvansa tälle kehoitukselle Ja noa>
dattavat sitä .
VenSiäa prolet«arI«T«atalu«o nfka^
ma«nkerai(e«: ;. „':
Puheenjohtaja: Clara Zetkln.
Sihteeri: W«ly Muntenbung: ' i
i
1
'im
'mm