Vapaus, November 21, 1922

              VAPAUS
CasedaD suomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmei-tyy
Sudbaryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty)
The only oTgan of Finni* WorkerB hi Canada. Pob-
&hed is Sudbury, Ont, every Tuesday, "Riursday and
Baturday. ' •
Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge
tm single insertion 75c, DiBCOunt on staading advertiae»
•aent. The Vapaus is the best advertising medium among
tite Finnish People in Canada,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
la.OO ja l^olme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
y i t s i asiamiesten joillg on takaqkset.
Ilmotushinta kerran
palstatuumalta. Suurista i!
ulaistttista ilmotnksista 40c,
motuksista sekä ilraotuksistn,
Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60e. lisää
. jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c,
kerta. $1.00 kolniekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
I $3 00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c, (kerta, $1,00 kolme-r
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­tkana.
•,' •• . ^ .
J'os ette milloin tahansA saa vastausta ensimäiseec
tdrjeeseenne.kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-
Bopnallisella nimePä. ,
J . V. KANNASTO. Liikkenhoiteja.
' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
lome St., Puhelin 1038. Poatlosote:
Bo» g9. Sudbury, Ont.
• Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Bccund clasa matter.'
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. \ '
^Kauhistuttavat jäljet
Ylläolevalla otsikolla kirjoittaa tuUiolmalainen to-verilehti
«Politiken» Suomen valkoterrorisla seuraa-
«Suomen Sosialidemokraatti» kertoo, että Suomen­linnan
komendantti on raporteerannut alaisilleen, että
hän on linnoitusalueella; antanut hajoittaa rtfkennuk-een,
joka kaikkialta oli niin veren tahrima siellä vuon^
na 1918 toimeenpantujen punaisten vankien joukko-murhainjäljiltä,
etta*'8e, jo» olisi saanut olla paikal­laan,
olisi käynyt mitä parhaimmasta punaisten agi-tationiväHneestä.
]/ Onko todellakin jouduttu siihen, että mitä tun-nottoiflimmPt
joukkomurliaajat alkaisivBl katua teko­jaan
ja koettaisivat poistaa niiden jäljrt? Vai onko
kysymyksessä vain «Svenska, pagbladetin» niin urhe-flgli
puolustaiman Suomen ohrahan) ittoAaluolain puh­distus.
Ehkäpä oyat herrat Ossi Holmström ja Per
Norrn\en vastaiskunsa jälkeen Suomen rajoin ulko­puolella
antaneet käskyn heiden tötuMellyspaikkojenBa
ja kidutusluolainsa saattamisesta laatuisaan kuntoon?
Sitä ehkä on tarvis, sillä jos ohrana jatkaa viime
aikaista riehumistaan, niin on tarjolla vaara, eitä ul­komainen
nilfllipide alköa lähemmin tutkia sen hom-i>
Ja väMa vuosi W18 onkin enään muisto vain,
hiiri sovellutetöaö ohrahan luolissa vielä tänäkin päi-
.Vana metöödöja, jotka vähän Möavat hiistä, mihin
liolmalaineh yleisö on vastikään tutustunut «Noitaa-filmissä.
Ero on vain siinä, että kidutus tässä koh­taa
tyÖväehluolcan tietoisirita ja valveuluneinta ainesta.
Ei kulu tuskin päivääkään ilman, ettei .ohrana anna
kuulija itsestään. Milloin sulkee' se telkien taakse vai-tiopäivämiehiä,
milloin sanoraalditien toimittajia, mil­loin
kokonaisen luokkajohdon, milloin puoluesihteerin,
joka on liikeella laillisissa vaaliasioissa jne. ja kaik­kia
tietysti syytetään valtiopetbsvehkeilystä. Mutta ei
riitä yksin oletetut ja eipäillyt syntipukit, vaan joutuu
ohranan käsiin myös naisia, jotka nuoruudessaan
ovat sattuneet joutumaan naimisiin näiden karissa,
H l ole kauan siitä, kun Yrjö Mäkelinin rouva tuomit­tiin
5 vuodeksi vankeuteen, ja aivan äsken oli ohra­nalla
ilo panna kahleisiin tuo hiehosti sivistynyt ja
erikoisen sympaattinen rouva Sirola. Näiden kohtelus­sa
suorittaa suurta osaa nk. kuulustelu, milloin on ky.
symyksessä puristaa esiin syytöksiä vattaävä tunnustaa,
jolloin turvaudutaan teräsruoskiin ja nyrkkeihin wl
poljetaan uhrin rintaa polvin. — ^
Kuten edelläolevasta loverilehden kirje<ltifeesta nä­kyy,
on ulkomailla varsin selvä kämityS Suomen val­koisesta
häpeästä, ja ettei tämä mhsta meriitti tule
ulkomaalaisten mielestä haihtumaan, siitä kyllä näyt­tää
ohrana pitäväri jatkuvaa huolta niin koti- kuin
ulkomailla.
Canadan työväenliikkeen uudet
; vaiheet
Mailmansodan kaaoksista nouseva ja lukuisten ereh­dyksien
ja hajaannuskausTen lävitse kulkenut työväen­liike
Canadassakin, samoin kuin muuallakin, suorittaa
parhaillaan liikkeensä tilintarkastusta. Tämän tarkas-tukseri
tuloksena on tultu huomaamaan, että tämän
maan edistysmieliset ja vallankumoukselliset ainekset­kin,
ovat tehneet lukuisia, auttamattomia virheitä, joi­den
seurauksena on ollut surullisia hajaannuksia ja
työväenliikkeen yleinen heikentyminen. Kun nimittäin
muutama vuosi sitten, edistysmieliset-ainekset miltei jo
hallitsivat unionistista joukkoliikettä, käytiin liian hä­täisiksi
ja kärsimättömiksi, eikä jakseltu kulkea jouk­kojen
mukana, vaan erottauduttiin eri karsinaan, pe­rustettiin
«vallankumouksellinen» järjestö, Yksi Suu­ri
Unio^ Mutta joukot eivät tulleetkaan mulcaan, vaan
jäivät entisiin luonnollisiin järjestöihinsä, missä pa-lavanhoillinen
taantumus sai täyden isännyysvallan,
päästyään radikaalisista arvostelijoista rauhaan. 0. B.
Urn epäilys, ryhmäkuntafanatismi |a loppujen lopulcsi
suurten joukkojen eroittautuminen ja epäluottamus
kaikkinaiseen järjestyiieeseen toimintaan.
Mutta tarvittiin mennä laman ankaran «erehdyksen
ja surkeillen hajaannusten lävitse, ennenkuin opittiin
oikea taktiikka ja oikeat menettelytavat. Osa vallan­kumouksellisia
ja edistysmielisiä huomasi erdidyksen-sä.
Ja nyt tahtovat he miehekkääsli tunnustaa syntinsä
ja korjata erehdyksensä. He ovat alkaneet uudestaan,
väjäämättömällä sitkeydellä, uhrautuvaisuudella ja lu­jalla
uskolla kokoomaan pirstoutunutta työväenliiket­tä
yhtenäisebi, lujaksi ja taislelukykyiseksi joukko-liikkeebi.
He ovat palanneet jälleen joukkojärjestöi-hin,
tunkeutuen syvälle niiden pohjakerrosten, keskuu­teen,
jokahetkisesti ja aiinomaisesti tehdäkseen siellä
sitkeätä herätys- ja kasvatustyötä,'
Mutta osa entisiä vallankumouksellisia ei ole vielä­kään
huomannut erehdystään, eikä ainakaan halua sitä
tunnustaa. He pysyttelevät edelleen erillään työväen
varsinaisesta joukkoliikkeestä ja sen sijaan että me
nisivät joukkojen keskuuteen, vaativat he edelleenkin
-että joukkojen on tultava heidän luokseen. Ja kun he
eivät ymmärrä edistysmielisten ja vallankumouksellis­ten
työntekijäin tehtävää, ovat he pakotetut tulemaan
yhä enemmän edistyksen vihollisiksi ja heidän vallär-
Eumouksellisuutensa muodostuu taantumuksellisiksi
naavoiksi ja lahkolaisuudeksi, koituen mitä vahingol-isemmaksi
työväenliikkeelle.
Mutta niin surkuteltavaa kuin onkin,* eitä olemme
näiden korpivaellusten kuluessa menettäneet erilisiä
hyviä tovereita^ entisiä vallankumouksellisen innos­tuksen
läpitunkemia työntekijöitä, ei meillä ole aikaa
heitä surra. Meidän on mentävä eteenpäin. Tulokset
joukkoja kokoovasla työstämme alkavat jo jälleen m-kyä,
ne ovat rohkaisevia ja innostavia. Siis. entistä
suuremmalla rohkeudella ja innolla suurten työväen-joukkojen
kokoomis- ja yhtenäistyttämistyöhön!
ängriannin vaalit
Viime keskiviikkona toimitetuissa Englannin parla­menttivaaleissa
työväenpuolueen äänimäärä osottautui
tavattoman suureksi. Työväki oli itseasiassa ainoa puo­lue,
joka saavutti voittoja, voittaen vanhoilta puolu­eilta
vähintäin 65 edustajapaikkaa. Tällä työväenpuo­lueen
voimain kasvamisella on suuri merkitys ulkopuo­lella
Englanninkin. Vaikkakaan Englannin työväenpuo­lue
ei ole varsinainen vallankumouksellinen luokka­puolue,
vään ainoastaan reformistinen puolue, niin
sittenkin sen äänimäärän kasvu osottaa, että työväki
is^a tapauksessa haluaa jotain parempaa mitä van­hat
kapitalistipuolueet voivat sille tarjota. Ja meidän
täytyy ennen kaikkea muistaa, että työväen puuret poh-jajoukot
ymmärtävät vain tämänpäiväisiä kysymyksiä.
He eivät käsitä vielä suurina joukkoina kaukaista vai"
lankumouksellista piäämäärää ja sen ihanteita, vaan
hakevat lievitystä ja leivän lisää tämän päiväisissä
oloissa. Tällaisissa merk?issä epäilemättä on käsitel­tävä
Englanninkin vaftlit.
Merkille pantava on, että työväki saavutti suurim-hiat
voittonsa juuri teollisuuskeskuksissa, Glasgovvissii
voitti työväki seitsemän uutta edustajasi jaa, se saa­vutti
myöskin Voittoja Lontoon esikaupungeissa ja
muissa tehdaskaupungeissa ja teollisuusalueilla. Ja kun
laskemme jlyöväen vaalivoittoja, niin ei ole otettaVa lu­kuun
ainoastaan sitä että se voitti 65 uutta edustaja­paikkaa,
vaan igyöskin se suunnaton ääniiriäärän kasvu,
mikä osottautliu kaikkialla. Lukuisissa vaalipiireissä
voittivat porvarien ehdokkaat työväen, ainoastaan pie­nellä
äänten enemmistöllä.
Sangen tärkeää on myöskin muistaa, että vanhoilla
puolueilla oli miljooparahastdi ja jättiläismäinen sa­nomalehdistö,
jotka Icaikki, pienistä erimielisyyksistä
huolimatta, taistelivat yhdessä työväkeä vastaan, työvä­ellä
ollen aivan mitätön sanomalehdistö ja pienet va­rat
näihin verrattuna. Toiselta puolen ^puuttui työväen­puolueella
yhtenäinen ja tarmokas johto, sekä suuria
joukkoja Äiukaansa tempaava ohjelma. Sellaiset joh­tajat
kuVen Clynes, Thomas, Henderson ja muut, joi­den
monenkertaiset perääntymisiet, ja. suoranaiset pe­tokset
työväkeä vastaan^ ovat omiaan synnyttämään
epäilystä, aiheuttivat kieltämättä suuressa määrin vä­linpitämättömyyttä
ja toiraettomuutta työväen pii-
-reissä. . .
Yfoilyiskohtaiäel tiedot Englannin vaaleista eivät
ole Vielä Uiyari tarkat, mutta on kuitenkin varmaa,
että amakfn yksi, ellei useampia kommuftistejakih bft
tullut valittua. Työväenpuolueen edustajaryhöiäh mer­kitystä
ja elävyyttä lisäisi tietenkin suuresti, ]os sen
edustajistossa olisi huomattava' joukko selviä kommu­nisteja.
Mutta tällä kertaa ei olla vielä niin pitkällä.
Englannin työväenpuolueen vanhoillinen johlosakki on
tehnyt voitavansa, ehkäistäkseen kommunistit pääse­mästä
vaikutusvallaiseen asemaan työväenpuolueessa.
Mutta on ilmeistä, että Bonar Law'n taantumuksellinen
ia kaikkea edistystä vastustava hallitus, antaa uutta
herätystä e^styksellisille ja vallankumouksellisille voi-mille
Englannin työväenliikkeessä ja työntää heidät
yhä enemmän etualalle ja vaikutusvaltaisempaan ase­maan
joukkojen keskuudessa.
Kommunistinen "liike^ Englannissa on vielä tavat­toman
nuori ja on sillä ollut suuret vaikeudet edes­sään,
multa johdonmukaisen ja harkitun taktiikan ja
toiminnan kaulia se tulee varmasti edistymään ja voit­tamaan
suuret työlateicevät joukot puolelleen.
Trotski Veräjän ¥a8aBbiD(^oopeb&^
— Donetzin yliopiston lääketieteelliselle osastolle
kirjouttaului tänä syksynä 350 oppilasia. Näistä on
250 työläisiä ja talonpoikia sekä 25 puna-armeija­laista.
90 prosenttia oppilaista kustantavat työväen
uniot ja muut työväenjärjestöt.
Tama psottaa, että Venäjän ylemmätkin opistot
harjoittavat todella sitä, mitä voidaan kutsua <kan-sanvalistakseksi
».
— Englannin järjestynyt työväki on päättänyt
kerätä ylimääräisinä veroina $300,000 päivälehtensä
Daily Heraldin rahastamiseksi. Tämä merlcilsee sitä,
että Englannbi työväki käsillää työväen oman sano­malehden
arvon ja toimii myöskin oman lehtensä hy
vaksi.
Toveri Trotski piti äskettäin Mos­kovan
puoluevjrkailijain istunnossa
puheen, josta tähän lainaamme seu­raavaa:
Jos mielimme puhua Venäjän val­lankumouksen
opetuksista, on mei­dän
ennenkaikkea ylpeydellä mai­nittava
puolueemme, joka antoi
kaikkien maiden proletaareille suu-remmoisen
esimerkin, kuinka on
taisteltava vallasta ja kuinka on
puolustettava valloitettua valtaa
kaikkein ankarimmilla toimenpiteil­l
ä— milloin on tarvis, jopa kovim­man
ja säälimättdmimmän diktatuu­rin
avulla —, peräytymättä askel-takaan,
milloin on kysymyksessä
valtiovallan pysyttäminen vallanku­mouksellisen
proletariaatin käsissä.
Kaikkien maiden työläiset saavat
lähivuosina ottaa oppia Venäjän
vallankumouksen oppikirjasta. Olem
mepa tehneet kansalaissodassa vir­heitä
taikka emme (luonnollisesti
voidaan virheitä löytää, jos , niitä
etsitääm), niin olemme me joka ta­pauksessa
sivuuttanut vallankumouk
sallisen toimintamme klassillisen
osan. Talouspolitiikassamme emme
me harvoin puhu virheistä, myönny­tyksistä,
joista suurin tunnetaan
nimellä uusi talouspolitiikka. To­siasiat,
että*' me aluksi menimme
suoraan-, eteeripän, mutta sitten pe­räydyimme
ja nyt olemme kaivautu­neet
määrättyihin' asemiin, hämär­tävät
näkörannan ei ainoastaan
meidän vihollisiltamme vaan myös
monilta ystäviltämme. Meille hy-väätarkoittavat
sanomalehtimiehet
ja monet europpalaiset ja amerikka­laiset
kommunistit sanoivat valtuus
kuntamme matkustaessa Genuaan
j ^ sanovat nyt, että- Moskova on
paljon muuttunut, että siitä on tut­ut'
europpalaista taikka amerikka-aista
kaupunkia muistuttava, ja
cysyvät, missä .ön vakuus siitä, et­tä
me kommunistit tulemme myön­nytysten
tiellä pysähtymään, ja
ohtamaan kehityksen kommunismin
eikä kapitalismin suuntaan? Pinta-
)Uolisesti katseltaessa näyttää sil­tä,
ikäänkuin ensimmäsen ajanjak­son
sosialistiset saavutukset joten­kuten
katoaisivat, hupenisivat jf
käänkuin ei olisi näkyvissä voi­maa,
"joka kykenisi niitä pidättä­mään.
Mlitta kysymys voidaan aäettaa
toisapainkin. Unohtakaamme hetki­seksi,
että me kaisem. kuljimme nk.
sötakommunlsmtn' tietä ja että me
sitten palasimme nykyisiin asemiim­me.
Verratkaamme nykyistä ase­maa
lokakuun 25 (marraskuun 7)
pnä taikka fennen vuotta» 1917 val­linneeseen
asemaan. Jos meidän
ulkomaiset ystävämme ja europpa­laiset
ja amerikkalaiset toverimme
asettaisivat meille tällaisen kysy­myksen,
niin vastaisimme me heille
seuraavaa: rautatiet, 'kaivokset, työ­pajat,
tehtaat ja sangen suuri osa
maapohjasta oli silloin' yksityiskapi-talistien
kässsäi' Nyt ovat kaikki
rautatiet, ylivoimainen enemmistö
taikka ainakin tärkeimmät 'tehtaat
ja liikkeet, kaikki arvokkaat maa-aarteet
valtion käsissä, valtion, jo­ta
hallitsee talonpoikaisjoukkoihin
nojautuva työväestö. Me riennäm­me
eteenpäin ja peräydymme, mut­ta
lopputulos on, että tärkeimmät
teolliset; tuotantovälineet jB hu-mattava
osa maataloustuotantoväli-
Ineistä on työväenvaltion välittömäs­sä
valvonnassa.
Mutta mitkä olivat peräytymisem-me
syyt? 'Tämä kysymys on varsin
öleöUihen, koska peräytymisen tosi­asia
ön omiaan kaihtamaan näköran-taa.
Miten olette kuvitelleet ta­pahtuvaksi
tuotantovälineiden kan-
-sallistuttalmisprosessin ja sosialis­min
organisoimisprosessin? Kaikis­sa
opettajiemme vanhoissa kirjoissa
ja jopa omissakin kirjoissamme sa­nomme
ja kirjoitamme me aina, et­tä
työväenluokka, otettuaan käsiin­sä
valtiovallan, tulee askel askeleel­ta
suorittamaan kansallistuttami-sen,
alkaen kehittyneimmistä tuo­tantovälineistä.
Onko tämä sään­tö
yhä edelleenkin voimassa? Epäi­lemättä.
Neljäs kongressi, joka tu­lee
pohtimaan kommunistista ohjel­maa,
on vastaava kielteisesti kysy­mykseen,
onko Ranskassa ja- Eng­lannissa
vallan käsiinsä ottaneen
työväenluokan alettava sillä, että
se hävittää kauppatalbuden teknillis
ten voineiden organisationikoneis-ton
ja korvaa sen koko maailmaa
käsittävällä laskuparaatilla. Työ­väenluokan
on käytettävä porvaril­lista
raaksumenetelraäa, arviolaskel-mamenetelmää,
pörssi- ja pankki*
lirkemenetelmää, ja vain vähitellen,
(teknillisten voimainsa ja kykeneväi-syytensä
mukaan siirryttävä suun-varsin
vahvan pikkuporvarismin ja
varsin vahvan talonpoikaiston takia
vallankumouksella oli aivan toiset
edellytykset ja koska meidän val­lankumouksemme
yllätti porvaris­ton.
Me emme riisuneet porvaris­toa
aseista ainoastaan 25 pnä loka­kuuta
ja sen jälkeisenä yönä vaan
vas'ta 3 vuotta sen jälkeen. Por-'
Varisto, tilanhaltijat ja upseeristo
tutkistelivat vasta lokakuun 25 p.
jälkeen mistä oli kysymys, ja alkoi­vat
europpalaisen kapitaalin avulla
sodan meitä vastaan. Europassa
tulee tämä prosessi sujumaan aivan
toisin 'kuin Venäjällä. Siellä suori­tetaan
jo nyt vastavallankumouk­sellisten
joukkojen valmisteluja ja
varusteluja — yhdensuuntaisesti
kommunistipuolueiden valmistelun
kanssa tähän taisteluun — ja nii­den
taistelu' ei tule olemaan vai­kein
jälkeen vaan ennen- niiden Ib
kakuuh 25 päivää.
I Joulurahat Suomeen
I llfeettEfOJä heti Biin «eig eh«^^^ *^
Canadai
'doUarist
LÄHETYSKUSTANNUKSET,
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetvk»
40; 60c lähetyks, $40---$60; 7 5 c i h e l SGoS^
dan dollarin 25c sadalta doUarUta lisää — - ^
lähetyksille ^3.50 lisämaksu, ^ * ^^^^^o^anoau
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957
5 view Ave.
Pifettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjöjen valtuutettu asiamies,
VAPAUS, '
= BOX 69, SUDBURY. ON-Sosialismi
saavuttaa luonnollise
ti käytännöllisen eikä ainoastaan
te;oreettisen oikeutuksensa vasta sit
ten, kun se voi taata kaikelle tyi
voimalle yhteiskunnallisten tarpe
densa tyydyttämiseksi suureniman
tuotemäärän kuin mitä kapitalismi
kykeni. Ja tosiasia on, että Neu
vosto-Venäjä ön ybi Etiropan kaik­kein
köyhimpiä maita. Ranskan
edustaja Genuassa toi varsin kar­keassa
ja julkeassa muodossa esiin
ettei Europalla ollut mitään opitta
vaa meiltä, ett^ Venäjä oli. täydel
lisessä hävityksen tilassa, sts. ,etta
meidän olisi ollut Europalle esitet­tävä
paljon k(<,rkearopi talous kuin
minkä 1917 otimme haltuumme
Siitä ei nyt 'puhettakaan. Mutta
siinä juiiri on vallankumouksen
kustannukset. Mikään vallanku;
mojus ei ole toteutunut ilman maan
taloudellisen t^son laskua, ja Rans
kan vallankumouksen porvarillis
konservatiivinen historiankirjoittaja
Taine, toteaa, että Ranskan kansa
oli kahdeksan vuotta suuren vallan­kumouksen
jälkeen köyhempi kuin
ennen vallankumoustta. Ja se bn
totta.
Sen vuoksi näemme me maassam­me
edelleenkin enemmän kapitalis­tisia
raunioita kuin sosialistista ra­kentamista.
Sivuutetttu aika on vie­lä
lyhyt. ,Ne viisi vuotta, jotka
ovat olleet käytettävissä kapitalis­min
korvaamiseksi sosialismilla, jot­ka
ovat olleet omistetut suurimmal­la
historiallsella mullstuksella, joi­na
me aloimme takapajuisessa maas
sa •rakentaa sosialismia (kun sen
sijftart Ranskan vallankumous puhke­si
mannermaan edistyneimmässä
maassa, missä taso oli korkeamp:
kuin missään muussa ^ maassa Eng-iantia
lukuunottamatta), eivät voi­neet
riittää välttämättömäin. muu­tosten
aikaansaamiseksi yhteiskun­nallisessa
elämässä.
Tässä suurin piirtein ne johtopää-ökset,
jotka me tulemme puolueem­me
nimessä esittämään neljännelle
kongressille, ja siellä on meidän sa^
nottava europpalaisille ja amerik­kalaisille
tovereille sekä myös itsel-emme,
että ottaen lukuun europpa-aisen
vallankumoukseii aseman ja
mahdollisuudet'on täysin selvää, et­tä
meidön jatkuvan rakentamisem­me
vauhti on hupmattavassa mää­rässä
riippuvainen vallankumouksen
kehityksestä Europassa ja Ameri­kassa.
'
Tänään saimme sähkösanoman LI.
Georgen erosta. Tämä oli ainoa
hallitus joka oli vanhempi kuin mei­dän
(iloisuutta). Tämä tapahtuma
merkitsee, että olemme kaikista hal­lituksista
lujimmin seisova. Tä­mä
on Lloyd Georgelta rakastetta­va
lahja riemujuhlaamme, ettei
loukkaisi meitä (iloisuutta).' Hänen
eronsa merkitsee ilmeisesti, uusien
vaalien määräämistä Englannissa.
Uudet vaalit mericitsevät kolmen
pääryhmityksen taistelua, konserva­tiivien,
unionistien ja riippumatto­main
liberaalien, jolloin ei ole mah­dotonta,
että valta siirtyy työväen­puolueen
jft)^ riippumattomain libe­raalien
väliselle kokoomukselle.
Ranskassa muistuttaa Poincaren
johtaman kansallisen blokin poli­tiikka
Llojrd Georgen politiikkaa,
eikä'eroa vähääkään tästä, joskoh-ta
englantilainen journalisti Har
den sanoi tänään minulle, että LI.
Georgen politiikka eroaa Poincaren
politiikasta kuin taivas maasta. Ja
sen sijaan, että Lloyd George naut­tii
Venäjällä suurta suosiota, on
Poincare varsin vihattu. Vastasin
hänelle, että Venäjän' työläisjoukot
vihaavat Lloyd Georgea vähintäin
yhtä paljon . kuin Poincareta.' Tä­mä
hämmästytti häntä tavattomas­ti,
ja hän ilmoitti heti tiedoittavan-initelmatalouteen.
- Tässä juuri on sa tämän selityksen englantilaisiin
suuri ero Venäjän pi^etaarisen vai- lehtiin. (Iloisuutta). Kahdessa Eu-'
lankumouksen ja tulevan proletaa- ropan suurimmassa maassa, Eng-'
risen vallankumouksen välillä esim. lännissä ja Ranskassa, tapahtuu
Amerikassa. Siellä on tyoväenluo- hallituksen muutos. Englannissa
kan ennen vallan valtausta voitet­tava
suunnattomia vaikeuksia: mut­ta
kun he kerran ovat anastaneet
vallan, niin tm kaikkien niiden rin­tamien
painostus, joiden kanssa me
oletame saaneö;^ taistella, paljon
suoritetaan se nyt juuri Ranskassa
valmistellaan vasta sen hallituksen
likvideerausta, joka luohtuj' sodas­ta
ja rauhasta, ja niiden valtioiden
rappio ja liijuuden' järkähtyminen,
Pnettiliäke tehtävä J. V. Knnnaaton nimeasä.
III
leen, seuraa nyt vasta ja tarjoo Pascismi ei enään ole mikään
kommunistisille' puolueille paljon k;
laajemmat näkörannat,
Iäinen ilmiö. Se leviää ia
maihin. Saksassa on orgeshit
Me annamme; europpalaiselle por-! ka muita joukkoja, jotka er
Varistolla moratoritimin.
Mutta nämä perustosiasiat, joita
koskettelen, lähtevät siitä, että me
Europassa vielä- olemme kommunis-tipuolueide;!'
sisäisen organisationin
kaudessa, olemme niiden terästämi-sen
ja niiden vaikutuksesta työläis­joukkoihin
löytävän taistelun kau­dessa.
Se.-«ierkitsee, että meidän,
Neuvosto-Venäjän, on annettava Eu
ropan kommunistipuolueille 1, 2, 3
vuoden aika valmistustyöhön, ja tä­mä
valmistustyö on paljon vaikeam­paa
kuin mitä oli meidän, koska vi­hollinen
on siellä paljon ovelampi
ja järkevämpi; näemme kaikissa
Europan maissa muodiostettavan
fascistisia vastavallankumouksellisia
joukkoja, jonkalaisia ei meillä ollut.
Vain, näytekyltiltään, Ranskas
olemassa fascismi rojalismin
varjossa. Ranskassa on roj
nen puolue, jonka johdossa o
on Daudet, kirjailija Alfons D
tin poika. Tämä Daudet on ;
lainen kavala veijari kuin
Purishkevitsh.
Samaa näemme kaikissa ir
•Mutta edelläsanottukin antaa
le jo riittävän kuvan siitä sui
tomasta vaikeudesta, joiden
kommunististen puolueiden on
tauduttava valloitettuaan puoi
työväenluokan enemmistön,
ne eivät ole sitä vielä valloitt
Niideri on se vasta tehtävä,
me toivorikkaan mutta pitk
prosessin edessä.
eri maista
Kaikki huiskeessa Sak­sassa
lahtarit ja
Nosket
Berlini 20-10. — Suuret sosiali­demokraattiset
virkaherrat, kuten
sisäministeri Severing ja Berlinin
poliisimestari Richte ovat menneet
ahtaripalvelussaan ja työläisvainois-saan
nim pitkälle, että itsepä sosi­alidemokraattisissakin
piireissä al­kaa
se ällöttää. Ja kummastus on
niin suuri, ettei kovalla puoluekuril­lakaan
saada sen ääniä vaikene­maan.
Niinpä- kirjoittaa leipzigi-äinen
sosialidemokraattien äänen­kannattaja
suoraan, että oh jvallan
käsittämätöntä, että vain muutami­en
kuukausien kuluttua Rathenaun
murhasta ja päivä sen jälkeen, kun
valtio-oikeus on^ tuominnut murhaa­jat,
Berlinin poliisipresidentti,^ jo-ca
lukeutuu sosialidemokraattiseen
puolueeseen, jättää lahtareille va­haan
temmellyskentän, «varsinkin,
cun häntä on tästä ennakolta varo-tettu.
» Näin jopa yksi nbskelaisten
omista äänenkannattajista, joka jät
tää sanomatta vain, että varottaji­na
oli kommunistit!
Mutta Beriinin noskelaispoliisi-mestari
ei ole tiekseenkään vaan
väittää, ettei tässä ollut lahtareis-ta
kysymys, vaikka nämä pieksivät
puolikuoliaaksi joukottain ^työläisiä
liitto porvarien kanssa on vienyt
sosialidemokraattiset kdlökkaat jo
niin pitkälle, etteivät nämä edes tie­dä,
kutka ovat lahtareja! Mutta
communistjt, niistä heillä on tärk­eä
kirjanpito. Kommunisteista, niis-pidetääh
jopa kahdenkertaista^
kirjanpitoa: lahtarit leimaavat nä­mä
pampuillaan ja nyrkkiraudofl-aan,
ja sitten tulevat sosialidemo­kraattiset
piikkilakkiset ja korjaa­vat
heidät telkiensä -taakse.
Ja jos sosialidemokraattien vir­kainto
iahtariporvarien hyväksi on
jäämajoissa näin välitön, niin miksi
hhietellä, jos hiukan syrjenpään
vetäytynyt pääpeijakas, Noskekin,
huomaa taas aikansa tulleen, saatu­aan
sieramiinsa Berlinistä veren kä­ryä.
Hän heiluu pamppuna Han­noverissa
— tee porvarina taikka
sosialidemokraattina valtapaikalla
ollessa mitä rikoksia tahansa, aina
sitä varataan jolja yarma leipäpaik-ka
«kukistuessakin» — ja on <val-takunnan
suojeluslain> nojalla lak-cauttanut
sikäläisen toverilehden
sen johdosta, että tämä oli arvos­tellut
sen miehen murhaajien saa­mia
tuomioita liian "lieviksi, jonka
väkivaltaisen Inioleman johdosta
uuri «tasavallan suojeluslaki» laa-dittiinkin!
Eivät ole siis noskdais-virkaherrat.
näköjen ainoastaan
röyhkeitä vaan myös vähintäinkin
ärjiltäHn. Halinoverilaisen tove-riieh(
Ien lakkautus on tietysti ko­konaan
laiton teko, ja sen beriini^
äinen veljeslehti vaatiikin lakkan-jotka
sodan jälkeen ovat päässeet tuspäätöksen. pikaista purkamista
tia porvarilliset ja sosialidemc
tiset virkaherrat tarvitsevat
munisteja ja näiden ääneni:
tajia kuristaessaan; nämähä
Saksassa julistettu rauhatt(
Lain suojaa nauttivat siellä
lahtarit ja muut, Stinneksesti
keen, sts. kaikki ne, joiden
voitot ja virkapaikat karttuv
mukaan mitä enempi tyÖvä«
kaa ja sen esitaistelijoita raisl
Mutta turvattomuudestaan
matta eivät kommunistit ja
valveutuneet työläiset silti
eivät yoi hellittää. Heitä
nykyinen ja tuleva nälkä, j.
tellessaan lahtaritaantumust;
taan tietävät he olevansa oi
Ja vaikka porvarillinen ja
demokraattinen virkavalta j
sinaiset lahtarit temmeltävä
dän • keskuudessaan kuin h'
neet karjut, korottavat he i
mistään äänensä. Niinpä j
vät he lokakuun 18 pn iltan
linissä neljä valtaisaa vsstal
kousta, joihin otti osaa tuhani
Iäisiä, ja jotka «kaikessa hj
vät työväenmielenosoituksen
tömisen verisunnuntaina lah(
toja vastaah, ja selittiväl
taantumus voidaan nujerta
käyttämällä «en ittenii k«
aseita.» , Kauhistuksella t
sen lisäksi. vastalausekokouk
tä noikelaisten pää-äänenk!
;ja lukee luojattinea, totu
kraattiien poliisimestarin, k
toimintoa raivokkaalla aj'
kommunisteja vastaan, min
keen kolcoukset vaativat v
jen vapaiksi laskemista ja !
vat jatkamaan taistelua aim
asti, kun lahtareja suojaava
mushallitus on vääfenetty n
•tasavallan suojiksi on saatu
puolustus.
Ja niin korkealle kuin kui
kin lahtarismin aallot, kuu
koinen virkavalta yhtäkaikk
rivien kumean munnan ja
littää ainakin osaksi, silla
mättomyyttään eivät osoita
taan kommunistit vaan myc
s a n o t t u , valveutuneet
muutkin. Ja sosialidemokr
poliisimestari on pakotettu
lemaan tyrmiensä ovia: ka
verilehden toimittajat ja
muita on jo päästetty vapa
lä porvarien ja sosialidemo
ten aisankannattajain on
puolustaa sentään näin pe-noa
asiaa kuin mitä on t.
vainoaminen sen vuoks"- «
telovat aseellista lahtansn
Tapahtuu näet muitakin
»amaan aikaan kun lam nuj
lyy poloisten todella tasaval
lustavain työläisten J'»^'
lahtarijohtajat sosialidemokr
sisäministerien ja P"!'^'
ja kaupunginpäiden
^ • piruHisnaks
suojassa uusia
valtaa ja sen pä^/»'«°^
Paratkaa herättää' trB^P^°
pienempi, iosTca meidän maassamme joko kokonaan tai puoliksi entisel- Mutta mitäs lakeja ja sakrament- huomiota, etta on
paljastet