1930-06-24-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
«Ud itsekkäällä Jcan- Mitoiirft rten liikkeeseen ifjpBgi tyytyväisU, se var- 5cn <«oittaisL Antaisi val-toralla ja toL^,ella. »\U% lehdissään ylis-eipäs se sitä tee. •aa se viimeaikoina ai-enemmän Ja enemmän ikeniään työväen pUe, Jopa suorastaan ir-t^ ian ovat porvarilehdet — feyneet ajojah-j^ pifin menoksi. Valheet, lovärjäys" ja muut välineet apunaan on yjfcoeteUu saada vähintäin -{(Itäiseksi. Tämän musli-sltten kyläsatraapit ja ojlettajat ovat alka- YAji touhunsa Jastenliik- Jyhentämiseksi. MU-vohnistel utilaisu udet, Dt, milloin punaiset kra-avla", "pahennusta ja ties mitä. milloin on vetää polttoonsa lllt-pääUe voidakseen "kil-suorittaa JuhUssa xeip-ityfcsensä Jne., loppu- -Mitä tehdä?" sekä Leninin "Kaksi periksi, niin annat porvarille. Pie-taktUkkaa" ovat nyt jo kirjakaupois- nikin myönnytys tässä asiassa mer-sammekin saatavana, jee kohta kaljkitsee harhautumista oikeaan, sivu-niitä el ole suurempaa varastoa. I linjalle. Jo vjirae syksynä, kun sain käsiini Muistamme, että s>-k£yllä oii juun Leninin -Mitä tehdä?", selkeni aina- tämä tinkiminen — oltiinhan kaup-tj- y vetää paohieeseen Ja sen johdolla taisteluun, huomauttsia tämän johdosta ehdotuksessaan kommonis-tien osavaatimusten asettamisesta icr.: Manuilsici, huomauttaen, että II l i i r iiTTi III ^ on tehtävä — ei pulma konokkeelta, vaan toimia aktuaalisesti — Icuinka sisukas, alituinen, uupumaton järr jestämistyö, puolueen jäsenten vallankumouksellinen kasvattaminen on vain vetämällä ne taUteluun saa- ; suoritettava. Juuri tässä tulee Le-daan ne oppimaan, varsinkin, kun ninin taito asettaa hyvin sekaval-o- avaatimusten luoma yhteisrintama ^ ta näyttävässä poliittisessa vaiheessa - jokseenkin jyrkästi eroaa siitä, millin ,kys}-mys oikein, selittää oikein ky-m7nkto" taralnakin viim'eis'^än het-Ideodeologiasta kävi suorasukaisesti. aikaisemm:n - toisella aikakaudella ,sjmyksen luokkasisältö. ^ jouiin osuitoiSintarintamal I Vai mitä oli tuo, kun esitettiin "teo- _ on totuttu. Puolue on se koulu. Vaikka aihe tuntuu vanhalta syys- L a l J " X " V^^^^ vakavasta tilasta jossa joako: oppivat. Puolueen er a. kun se kc^kee työväen menettely-u k S sattunut käsiin ennenkuin i tässä maassa, jonka takia puolue el tniminnoissa karaistuu tuo joukko.: tapaa porvans-demokraattisessa vai-myöhään syksyllä. Mutta parempi!saisi hyökätä, asettaa muuttuneiden niinkin kuin ilman sitä. 1 olosuhteiden mukaiseen taisteluasenteen? Tällä tarkoitettiin juuri itu-ielem vanha viisas ajatus, vanbiankin on työväen-n oiukaista, koska se inlellytä. Vallan hullusti ^luiat, jos tilanne olisi päin-tasta alkutaipaleella Sliike on ehtymöMJn työmaa, silmäys eteenpäin tuo e-ilbllipumattomia uusia ajatuksia lWä, Kansainvälinen kasvaen vasta alussa. Lasten yksityiset lapset kaikissa 4m saatava yhtelstohnlntaan Tähänastiset paikalliset r^iitiUilcunnalliset yhteisesiintymiset 'Hirssit y.m. — on kehltettä- ' I M E O maata käsittäviksi, osastoja " ' vielä perustaa sadoille sel-seuduUIe, Jossa niitä ei nyt t^^usta Jäsenlu värvättävä hit- ^^«anslttahi, ohjaajakasvatus bltftn&päivänä vielä kapalossaan, mm työväestön -ja crlkolses-tähänastlsta läheisempi lasten liikkeen kanssa ai-itava Jne. Jne. nUikkcen rintamalla on siis ponnisteltava. Vastukset i^va ja rohkeasti kuljettava latua ja vedettävä uusia ,vl|)ä raivaamattomille työ- Olkoon seuraavat kolmekym- ( vuotta yhtHmittalsta eteen- Ja tuloksellista nousevan Jcasvattamista. sillä heidän C^ittiUmkln on oleva tulevaisuuden Lenin on kirjoittanut tämän kirjan 30 vuotta sitten. Ensi .silmäykseltä saattaisi näyttää, että kirja on erikoisesti sovellettu Venäjän oloihin. Mutta Venäjän olot ovat vain kuin aiheena. Sisältö on tänään yhtä arvokas kuin konsanaan. Nuo ky-kiä ideologisesti sekä saattaa puolue "entiselleen" s.t.s. sivuJärjesMik-si, jonkinlaiseksi sunnuntaihuviksi osuustoimhitaliikkeeUe. Antaa periksi hitusen, vain vähän, olisi,merkinnyt puolueelle -samaa kuin että se o- ,lisi tehn)-! vakavan virheen — johon symykset, jotka kirja-aa e.siintyvät, kuitenkaan langennut. "Ilman toiminnoissa ^ Ja leninististen oppien syventymi-. lankumouksessa, palaa mieleen viinen tapahtuu juuri noiden toimin- ! me syksjm osuustoimintarintamalla noiden kautta ja avuUa. I tapahtunut oikeistokaappaus, jonka Erikoisemmin tekisi mieli kirjaa i kehitys on pariialllaan käynnissä ja "Mitä tehdä." suositella meidän i havaittavana edessämme. tettuna kalkkina vai kälkkivildjan-hona. Sammutetta kaikki on kuten tunnettua kalsiumihydraattia jossa siis on byyroksyli-ioneja jotka vaikuttavat voimakkaasti lasehtivasti eli toisin sanoen edistävät yksi-rakeisen rakenteen syntymistä maassa. Jos maa on hapan muuttuu samutettu kalkki maassa vastaa-valcsi kalkkiybdistykseksi ja hyd-roksyli- ionit yhtyvät hapon vetyo-nien kanssa vedeksL Kalkkikivijau-m YHDYSVALTAIX KOMMUKlSXlPUO|.pEEy SUQMALi TOX JUUSTirS FASCISTITEBRÖRIÄ VASTAAN S Työläistoverit! Aikaisemmin on jo lehdissämme kerrottu, miten Suomen fascistit ovat hyökänneet vaasalaisen työvä-ho joka on hiilihappoLsta kalkkia, eniehden kirjapainoon, rikkoen ko-ovat tänään esillä kaikkialla. Ja nuo pienet, ikäänkuin ohimennen lausutut huomautukset, jotka Lenin kirjoitti kolmekymmentä vuotta sitten, tuntuvat tänään ihmeen tuoreilta, 1- käänkuin vastapoimltullu, samalla kun ne luovat ikäänkuin kirkkaan hakuvalon avulla, valoa ei vain esitettävään asiaan, vaan tuohon valavaan persoonallisuuteenkin, jonka sanat ja opetukset tänään .ovat tulleet univer-saalisiksl. fALLISUUTTA [aksi Lenin-rkirjaa li paljon kuin meillä, suomeksl- 'X/enin-kirJollisuutta kustanne-tahtoo olla kuitenkhi niin, ^nuo kirjat ovat sangen sitkeitä Jonkun riitakysymyksen nekin tulevac mieleen. i^f^^49^ksynä,- osuustoimlntarinta-lilkaneen taistelun aikana, ha- «eUle Lenin-kirjalllsuutta. Et- ^^riaatteellista tu^^. Mutta ikimincn, jos niin sanoisi, kirjoihin tutustuminen ^(aa meillä heikkoa päättäen riutäi että kirjakauppamme tl tyhjenevät Lenln-klr-toimiva suomalainen ice on ktistannellut ah- L^ILeninin teoksia. Tämän vuo-tullenee noita kirjoja llj.Mlläkln. Käsiini sat- ;;ik«iksl Lenln-klrjaa, Leninin Kun viittasin siihen, että kirjassa "Mitä tehdä?" esiint>-vät ky.symyk- .set eivät ole "liian vanhoja" meidän oloihimme, kannattaa viitata kirjan sisällön pariin kohtaan, jotka sopivat kaikkien maiden oloihin ja ovat siis, jos niin sanoisi, kestävää laatua. Viime syksynä erikoisemmin tuli kysymykseen spontaanisuuden palveleminen, ainakin keskivaltlols-sa, joissa oikeistopurkaus tapahtui osuustoimintarintamalla — muualla mahdollisesti muilla joukkoliikkeen oloilla. Erikoisemmin silloin säiky-teltiin "joukkojen menettämisellä, "kontroHIn menettämisellä" j.n.e. Ol-kelstolalsuuden Iskulauseina oli: älkääpäs pelotelko joukkoja pois, antakaapas, kun Joukot itse tekevät a-lotteita, odottakaapas hieman, eipä ole kiire — sanalla sanoen: ilmenivät .spontaanisTiuden palvomisen merkit, joita Lenin tässä kirjassaan pilkkaa ja ruoskii. Kun spontaanisuuden palvomiseen parlhevoseksl liittää sen menshevistlsen viekkauden, luokkapetturuuden ja haikaile-mättömyden, jonka taistelu osuustol-mintakysymyksessä sai heti osuuskuntiin pesiintyneiden luopioiden taholta, nlhi eipä Leninin kuvauk- .«esta voi sanoa muuta kuin että sopi Qlpihimme, sopi niin hyvin, että vain henkilöiden nimet palkalleen a-settamalla kirjan tämän osan saattaisi Julkaista — teoreettisena läiji-lelkkauksena oloistamme. Kysymys tuli syksyllä — ja tänään yhtä terävänä — puolueesta Ja puolueen linjasta. Puolueen linja oli "liian" terävä, 'liian" suorasukainen Ja sen toteuttaminen "lilan" kovakpurclsta, oli väitös, jonka ens^mälsestä hämmSs-t>" ksestään päästyään osuustoimintaan pesineet oppprtanistit päästivät Kun tämän lisäksi puolueen linjan toimeenpanemhien, sen toteuttaminen, toi csUle "teorian" taktilUsen Ja poliittisen linjan erilaisesta kulkusuunnasta — allekirjoittanut otti syntlhi osaa pmalta puoleltaan — niin en ihmettele. Jos syksyisen i l - manpuhdlstuksen aikana havaitsija saattoi katsoa läpi suurten heikkouksiemme yleensä. Asettamalla kysymyksen puolueen linjasta ja puolueen taktiikasta ikäänkuin eri kysymykseksi, Joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, jouduttiin vallankumouksellista teoriaa ei ole vallankumouksellista liikettä," selittää Lenin tässä kirjassaan. Ja siksi hän käy säälimätöntä, suorasukaista, "epätoverlllista" taistelua hoipertelemista, ekonomistien kaupustelua sekä puoskareiu vastaan. Palatkaamme vielä spontaanisuuden palvelemiseen. Lenin käsittelee sen 'yhteydessä kysymystä työväenluokan tietoisuuteen heräämisestä. Väite oli: työväenluokkaa ei saa vetää taisteluun, vaan on kasvatettava sitä kokonaisuudessaan, että .se tätä kasvatuksellista tietä oppisi kumoukselliseksi. Tämä väite tuli esille viime syk-sy-nä useammin kuin kerran. Puhuttiin paljon "Ukaperolsista Joukoista", joiden "poliittinen kasvattaminen" oli muka jäänyt kesken, jonka sitten hyväntahtoisesti osuustoimintaan takeltautunut oikeistolais-joukko olisi ottanut suorittaaksensa, Joskohta se etukäteen jo pyysi "y-löslykkäystä". koskapa sitä ei voi suorittaa muuten kuhi hissuttelemalla. Lenhiin pohtimana kysymys on helppo käsiteUä. Lenin selittää, että olisi lapsellista luulla, että suuret suuret joukot, massat, saavuttaisivat kapitallsmhi vallitessa sellaisen teo-rettisen tietomäärän, sellaisen jo tiedollisesti vahvan pohjan, että kaikki kävisi kumouksessa kuin tanssi. Sillä tämän petollisen opin tarko-tuksen läpi näkee helposti. Tarkotus on sanoa: älkääpäs, työläiset, pyrkikö vielä nyi valtaan älkääkä jär-estäkö kumouksellisia järjestöjä, puoluetta, vaan odottakaa, että kaikki massat, kaikki työläiset oUsivat yhtä viisaita kuin me. niin sitten katsomme mitä voi tehdä. Kalkille puoluejäsenillemme, ei vain johtavalle osalle. Tänään joudumme Moni — tämän kirjoittaja niiden mukaan — asetti kysymyksen pinnoita kysymyksiä tutkimaan osuus-| ilmiöiden mukaan, kun sensijaan toimintakysymyksen yhteydessä, jpuolueen Unja oU asetettu yhtels-huomenna jonkun toisen ksymyksen kunnallisen pohjakysymyksien mu-yhteydessä. Kerran opittuina ne tulevat auttamaan, leninistinan taistelun tie kun on niissä kumousmesta-rin itsensä esittämänä. Saadaltsensa "balanssin" lukemalleen olisi lukijan syytä lukea myöskin yllämainitun kh-jan luettuaan "Penikkatauti," koskapa tämä kh-Ja selostaa toista vaaraa kommimisti-slssa puolueissa. Edellinen on tähdätty opportunismia, vallankumouksellisen lukkeen lieventeUjöitä ja harhaanjohtajla vastaan, Jälkimäi-^ nen kommunistisissa puolueissa ai-ka- ajottain ilmenevää vasemmistolaista lastentautia vastaan. Luettuaan molemmat pääsee "balanssiin". "Penikkatauti" ilmestyi jo vuosia sitten, joten siihen lie osalta tutus-kaan. Pintailmiöillä politikoiminen muuttuu hyvin pian opportunismiksi. Kysymyksen väärä asettaminen tuo sen mukaiset tulokset. Olisi pitänjrt nähdä pintaporeiden alta pohjavirta. Ja niillä pintaihniöUlläpä tänäin-kin spekuleerataan aika paljon,. jos kohta nopeasti vähenevässä määrässä — ainakin keskivaltioissa. Ktm tällaiseen poliittiseen tilanteeseen sitten ilmestyy täysin trotskilainen johto, jonka kutkuttelu "demokratialla" osotetaan suuriin joukkoihin, niin en ihmettele, jos — katsoen, että kirjahyllymme ovat tä3Tinä myymättömiä Leninin kirjoja — Johdetaan aika määrässä harhaan. Emme ole tulleet käyttäneeksi riittävästi leniniläistä asevarastoam-muuttuu happamassa maassa siinä olevan hapon suolaksi ja hiilihappo hajaantuu hiilidioksidiksi ja vedeksL Jos maa ei ole hapanta vaikuttaa kalkkikivijauho hitaasti eikä sen lasebtiva vaikutus liene erikoisen huomattava. Varminta on siis käyttää kalkkikivijauhoa, joka jo hintasuhteiltaankin useimmissa tapauksissa on edullisempaa. tuttukhi. "Sosialidemokratian kaksi taktiikkaa porvarillisessa vallankumouksessa" kirjo;itettihj vähän ennen "Po-temkinin" kapinaa. Meidän oloihhnme ei kirjan, aihe sovellu, sUlä se koskee porvaris-de-mokraattlsta ajankohtaa Venäjän vallankumousliikkeen historiassa. Mutta, tässä kirjassa olevan opetuksen tärkeä puoli onkin kuinka asetetaan eri tilanteissa jonkun kysymyksen painopiste. Tähän aikaan Lenhi vaati osallistumista todella vallankumoukselliseen hallitukseen. Menshevikit taasen pitivät itsensä "puhtaina". Hyökkäsivät Lenmiä vastaan — yhdessä Struven liberaalui kanssa! — syyttäen Leniniä opportunistiksi! Menshevikit asettivat kysymyksen nihi, että kun kerran ei ole kysymys muusta kuin porvaris-demokraattl-sesta vallankumouksesta, niin antaa porvarien viedä siinä johtavaa Suositan noita kahta kirjaa. Ne kuuluvat meidän poliittisen valistuksemme yliopistoklr joihin. Niihin täytyy tutustua — ei vain huolettomasti sihnäilemällä niitä tai hankkimalla kirjahyUyn täytteeksi, vaan tutkimalla niitä altuisesti Kh-ja-kauppamme jakavat kumpaakin teosta. — Kalle Rissanen. MAATALOUS osaa — me odottelemme! Juuri tässä ajankohdassa ilmestyi nyt k.ö, Le- Lenin käsittelee tätä osana &pon- ninin kh-jotukset. taänisuuden cvalstovaralsuuden) "teoriana." Hän osottaa, että työväenluokalla täytyy olla tuo enslmäinen rivi. Joka hankkii tietoja, toiminnallaan, suuremmalla tarmollaan Ja kokeneisuudellaan päästen työväenluokan luonnolliseksi Johtajaksi. Kautsky, Joka oli silloin vallankumouksellinen, erittäin huolellisessa lausunnossaan osottaa. kuinka työväenluokka kokonaisuudessaan el voisi kehittyä sellaiseen, tietoisuuden määrän, että se täyttäisi nämä mertshevistiset ehdot. Kysymys vai-lankuihouksesta, sen historiasta, vallankumouksellisen teorian tutkimisesta, kokemuksista itse kumoustyös-kentelyssä Ja siihen valmistavassa preperatooriscBsa tofössä työntävät etualalle tuon työväenluokan uutte-rlmman, uhrautuvlmman lahjak-kaimman ja kumousta tletopuollsestl tutkineen osan. Lenin huomauttaa (LJadowin "Sosialidemokratian historiasta" — Ulkomuistilalnaus), että tehtaiden työläisistä on saatava Tässä kirjassaan Leninin mestarillinen taito asettaa kysymys oikein tulee elävästi esihi. Ja sihiäl^n se pääasia on. Poliittisen johtajan kaukonäköisyydellä hän osottaa mihin menshevistinen (Trotski m.ij^jtten niiden muakna!) taktiikka vie,; ja t ä n ^ , kun so^iallfascismhi kaikki merkit näkyvät samaisessa menshe-vistisessä toiminnassa, niin ihmettelee sitä kaukonäköisyyttä. Jolla Lenin 1905 osasi kysymyksen asettaa. Löytää todellisuuden pohja, vallankumouksellisen työväenliikkeen kullekin ajalle sopiva tunnus, painopiste, niisä poliittisen johtajan taito qmplkujaan. josta selveneminen ky ^ .. .. syl asian kehittymistä yleensä. Toi- ^f^^^^fl^,' K- ^ " " ^ pitaa vapa-set sen huomasivat nopeammin, toiset myöhemmin: toiset tulevat vasta myöhemmin sen huomaamaan. Miksi puolueet — ja erikoisc-mmhi nuoret puolueet — ovat arkoja ideologiastaan ja sen puolustamisesta? kysyy Lenhi. Siksi, selittää hän. kun ei ole olemassa kuin työväenluokan uttaa tehdastyöstä ja sensijaan sitoa puolueen työhön ja puolueen palkalla toimiviksi. Tuon teorian, että "täytyy odottaa." kunnes työväenluokan valtava enemmistö on ehtinyt lukea "kaiken" kU-jallisuuden — siis menshevikien vastavallankumouksellisen tuotannon — kavaluus on siinä, että siten lamaannutetaan toi-ja porvariston Ideologiat. Jos annat mintahalua. Takaperoiset joukot täy- Kalkki maanviljelyksessä Viime aikoina, jolloin maanvilje-lystutkijain huomio on yhä enemmän alkanut kiintyä kasvituotannon parantamiseen, on yhä kiihkeämmin alettu miettiä keinoja, mitkä nopeimmin veisivät toivottuun tulokseen. Sentakia onkin ilmaantunut ikäänkuin kilpailu eri alojen edustajien välillä siitä, millä alalla kukin työskentelee, väittää kukin, että parannukset heidän edustamalla alalla tuottavat suurimmat satojen lisäykset. Mutta kunkin tekijän aikaansaaman parannuksen suuruuden arvioiminen tuottaa kasvituotantoon vaikuttavien tekijäin moninaisuuden vuoksi suuria vaikeuksia. Jos jokin toimenpide toisissa tapauksissa vaikuttaa huomattavasti, voi sen vaikutus joissakin toisissa olosuhteissa jäädä varsin vaatimattomaksi. Mutta jos tahdomme kuitenkin arvioida erilaisten toimenpiteitten vaikutusta kastulee näkyviin. vituotannon kohoamiseen, lienee LenUi kohtelee tässä kirjassaan jotenkin oikeaan osunut itse mieli-säälimättä vastustajiaan, niitä kaikenkarvaisia "vapaudenystäviä," jolta parveili Venäjän poliittisessa elämässä. Hän osottaa. kuinka menshe- •viklen tie itseasiassa linjautul liberaalien mukana, joten Struve ja menshevikit saattoivat varsin mainiosti vaihtaa rintamasuukkosta keskenään. Tämä ivallisuus, tinkimättömyys, vastustajan "karkea" kohteleminen, jonka johdosta Lenin sai monia "epätoveruuden" syytöksiä vastaansa, johtuu yksinkertaisesti siitä, että hän loi järjestöä, kommunistista puoluetta ei mielikuvituksille ja pintailmiöille, vaan todella kestävälle vallankumoukselliselle pohjalle. Missä menshevikit räiskyttiv^t raketteja, lisän Lenin osoittaa mitä pide, että satojen kohoaminen riippuu pääasiassa kolmesta tekijästä seuraavissa suhteissa: tklceil herran huomaan. Lähdenkin pesemään naamani puh- Bi ennenkuin äiti tulee. (Menee perälle.) LIISA Vaikka saikahdinkin sen kuvatuksen ilmestyttyä, niin olen fevliyt Iniit iloinen, että niistä seuran pitäjistä niin helpolla ISÄNTÄ Kaikkea niiden mieleen tuleekin, rupeapas nyt esittämään ellcen uskovaisille pirua ihan elävältään. Nauraa niille hirsille saa. (Huomaa lattialla ."^aarnamiehen saarnakirjan, aen sen.) Tuohon on saarnamioskin kirjansa tipahutta- It, mihinkä lienee it.se viillettänyt. Ja virsikirjoja ympäri lat- ;;;;/(*röaa. (Korjaile^, niit.i pöydUUo.) MATTI (taluttaen emäntää si.sään, joka on vielä aivan vapiseva). No, •^^nta enää peljätkö. Ei täällä näy pirusta kar- ^yentakqän. (Tuluttaa hänet istumaan penkille.) , KMÄNTÄ Hyvä luoja, hyvä luoja sentään, että piti nähdä itsensS äbmvibollisen vielä vanhoilla päivillään. MATTI rA"l'jEi se ole kummakaan. Olettekin sitä vastaan kehuneet inne jokaisessa käänteessä. Ei se ole ihme, jos paha- ;Io|iuIta suuttui ja näytti, että ei sitä hänenkään kanssa :;:|e||t;ittelemistä. Mutta kyllä minä vain sain juosta aika ennenkuin emännän sain kiinni tuolla tiellä. .Mihin itkaan, eh'en olisi sattunut paikalle. Minuakin luuli hikan kiinni tartuin. ISÄNTÄ ^Tä ei hän kovin suuresti erehtynytkään. Eikö iiene 23 tämä pirujutlu sinun päästäsi lähtöisin. (Nauraa.) Muuta vahinkoa ei tuossa koko rytäkässä tainnut tulla, kun että meni hyvästä vasikannahkasta häntä ja nyt sillä ei saa täyttä hintaa. . (äkkiä hoksaten). EMÄNTÄ Mitä! Eikö se sitten oikea piru ollutkaan? OTTO (tulee juuri ulkoa tavallisessa asussaan). Minä se olin. Eihän sa aivan. ,. (nousee kiukkuisena). EMÄNTÄ Sinäkö, sinä. . . ! SAARNAMIES (raottaa pelokkaana ovea, kurkistaa sisään). Eihän... eihän täällä enää taida se sielunvihollinen ollakaan? MATTI Ei ole tällä kertaa. Mutta jos haluatte häntä vielä tavata, niin voitaisiinhan hänet tähän manata... SAARNAMIES Ei, ei — en minä halua. En uskaltanut yksinäni lähteä tuonne pimeälle tielle, toiset kun jättivät, sillä en vanhoilla jaloillani jaksanu: juosta niin kovasti kuin he. IS-ÄNTÄ Mutta Hakalan kyydissähän te tulittekin, kuinka ette myöskin menneet? SAARNAMIES En kerinnyt kärryihin, sillä hänellä oli kovin kiire, kiire eielunvihoUista pakoon. 50% lannoituksesta, 25paremmasta muokkauksesta, 25'/;. parempien siemenl«atujen käyttämisestä (Tjulin). Tämä sääntö pitää varmaankin suurin piirtein katsoen paikkansa myös meidän maanviljelyksessäm-me ja niin ollen on sitten vasta, kun nämä parannukset ovat suoritetut, aika ottaa toisia toimenpiteitä ensi sijalle. Ja varmaa myös on, että kaikki ne, jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen yllyttää maanviljelijöitä vähentämään vil-jelysmaittensa lannoitu.sta, tekevät mitä suurinta hallaa maanviljelyk-sellemme. Kun viime aikoina kalkkitehtait-temme taholta on alettu tehdä voimakasta mainostusta kalkin käyttämisestä, lienee syytä koettaa selvittää kalkin käyttämistä maanparannusaineena. Kalkin voidaan katsoa: 1) parantavan maan fysikaalisia ominaisuuksia, 2) alentavan maan happamuutta- ^) lisäävän kasvinravintoainei-den liukenevaisuutta. Kalkin vaikutus maan fysikaalisiin ominaisunksiin Ne tutkimukset, jotka käsittivät kalkin vaikutusta maan fysikaalisiin ominaisuuksiin, ovat todenneet pääasiallisesti sen seikan että kalkki parantaa maan rakennetta siten että se edistää munji-sen rakenteen syntymistä. Maan rakenteessa eroitetaan I him. pääasiallisesti kaksi muotoa: yksirakenteinen jolloin maahiukkaset ovat asettuneet erillisinä tiiviisti toinen toisensa viereen ja muruinen rakenne jossa maahiukkaset ovat ryhmittyneet muruiksi. Nämä eri muodot voidaan viljelysmailla helposti eroittaa toisistaan. Jos meillä esim. on savimaa jonka rakenne on yksinkertainen rikkoontuu se muokatessa koviksi paakuiksi ja kokkareiksi jotka eivät helposti hajoa. Muruinen savimaa sitävastoin muodostuu kokkareista jotka erittäin helposti hajoavat pieniksi huokosilta näyttäviksi muruiksi. Kalkin vaikutus riippuu myös* kin siitä annetaanko se samma- Kalkin väikiftus nif«n happamuuteen Kuten tunnettua, on maan happamuuden tutkiminen viime vuosina saanut huomattavan laajuuden ja maan happamuudelle on annettu hyvin huomattava merki'- tys viljelyskasvien menestymisen ehtona. Ja varmaa onkin, että jos maa on erittäin hapanta ja sen l i säksi heikosti lannoitettu, saattaa tämä kasvutekijä, maan happamuus, aikaansaada huomattavia vahinkoja viljelyskasveille. Mutta tämä kasvutekijä on vanhoilla viljelysmailla, jotka ovat pitemmän aikaa olleet kunnollisessa hoidossa harvoin niin epäedullinen, ett^, se ensi sijassa vaikuttaisi sadon huonau-teen, kun otetaan huomioon meillä tavallisesti käytetyt viljelyskasvit. Poikkeuksen tästä' tekevät uudisviljelykset ja sellaiset pellot, jotka ovat raivatut luonnostaan happa-mille maille. Sellaisia happamia maalajeja ovat ensi sijassa suomaat, urpasavet, alunamaat, sekä happamat turvemaalajit, joissa hap-pamus saattaa olla hyvinkin suuri. Tällaisilla viljelyksillä on välttämätöntä koettaa vähentää maan happamuutta ja tavallisimmin käytettynä keinona siihen suositellaan ojitusta ja kalkitusta. Joskin kalkitseminen turvemailla tavallisesti vaikuttaa edullisesti on kuitenkin huomattava, ettei kalkituksella voida happamuutta poistaa nopeasti, sillä siihen tarvittaisiin niin suuria kalkkimääriä, ettei sellaisia käytännössä voida antaa. Luonto on nimittäin järjestänyt asiat tässäkin suhteessa niin tarkoituksenmukaisesti, ettei happamuuskaan kasvutekijänä estä kaik-^ kea viljelystä. Oii [ u^ej^ ^rkasveja, jotka eivät ole niJh^i^itrja^ happamuudelle, että niiden viljeleniinen kohtuullisen happamissa maissa estyisi. Eri viljelyskasvit suhtautuvat nimittäin hyvin eri tavalla maan happamuuteen, vieläpä niinkin, että saman kasvin erilaadut oviat eri tavalla herkkiä happamuuden suhteen. Viljelysmaiden happamuus vain poikkeustapauksissa voi olla haittana esim. perunan,' turnipsin, kauran, rukiin ja timotein viljelyksessä, ja että herne ja punayapilakin menestyvät hyvin niissä happ^- nmujfästeissa, jotka ovat tiävallisira-mat vanhoilla viljelysmiainamme. Erikoisemmin kalkkiavaativäa on alfalfa ja parantaa se usein apilan kasvua. Lisii|ilfö ki|lkitus' maafts^ otevlen kasyiravioto^ineiden liuke* nevaisuutta? Tähän voimme ensinnäkin vastata, että jos lisäämme kalkkia johonkin maahan, irtaantuu siihen adsorptivisesti sidottua, s. o. hienojen maahiukkasten pinnallaan pi-dättämää kalia. Tässä kuitenkin toteutuu vanha sananlasku, että kalkki tekee isän rikkaaksi, mutta pojan köyhäksi, sillä sillä tavalla ryöstämme maasta kalin, jolla kaikesta päättäen on hyvin suuri vaikutus maan ominaisuuksiin. ICälkin vaikutuksesta maan fos-fprivarojen liukenevaisuuteen mielipiteet ovat eriäviä. Venäläiset tutkijat ovat yiime aikoina väittäneet, että kalkki vaikuttaisi maassa oleviin fösförihappoyhdistyksiin siten, ettJi he tulisiyJat helpqmmin liukeneviksi. Heidän käsityksensä mukaan olisi tämä vaikutus en^i- ,ipäisinä yuogin^ vähäinen, mutta lisääntyisi se myöhen^min. Yleisenä ajatuksena on,_ että kalkki vaikuttaa eloperäisten aineiden hajaantuminen maassa. Kun kalkki välillisesti vaikuttaa näiden huumatisaineiden hajaantumiseen, olisi siitä seurauksena, että oriraanisissa aineissa oleva typpi tulisi kasveille käyttökelpoiseksi. Missä määrin tämä typpi, joka on aineosana hyvin vaikeasti hajaantuvissa orgaariisissa aineissa, muuttuu kalkin 'avulla (bakteeri-toiminnan vaikutuksesta) sellaiseen muotoon, että kasvit voivat sitä hyväkseenkäyttää, on viel^ lähemmin selvittämättä- Mainittujen venäläisten tutkijain mukaan vaikuttaisi kalkki tähän suuntaan vain ensimäisenä vuonna kalkituksen jälkepe, toisena vuonna se oUsi jo heikompi ja vähenisi yhä edelleen. _ Jos kaikesta edellisestä tahtoi-sirnme tehdä johtopäätökset siitä, milloin kalkkia olisi käytettävä, olisi mielestäni kalkkia käytettävä: 1) jos maat ovat erittäin voimaperäisessä viljelylöessä, t.s. jos ojitus ja muokkaus ovat asian mukaisessa kunnossa ja maa on saanut runsaan lannoituksen, voidaan maan kasvukykyä vielä tehostaa antamalla 2—3 tonnia kalkki^ eekkerille vgrsiqkin siljQ^n, kun viljelyskasvina on jokia vaativampi neet ja hävittäen kirjapainon. Nyt on tämä roistojoukko jatkanut suunnitelmallista toimintaansa Ja "kunnostautunut" ennenkuuliunat-tomalla tavalla sinä päivänä kun kirjapamon hävittämisjuttu piti olla Vaasan hovioikeudessa käsitteljm a-lalsena. Aseelliset lahtarijou^ täyttivät kauptmirin, pieksivät Ja rääkkäsivät asioillaan liikkuvia rauhallisia työläisiä ja uhkasivat näyttää koko voimansa, Jos IrirjapiainQn s^rkemisjuttua uskalletaan käsitellä Suomen viti-valkoisessa luokka-oikeudessa. Oikeuden istunnon aikana räyhä-sivätkin roistot ulkona ja häpeä-mättömästi pahoinpitelevät useita työläisiä. "Työn Äänen" Idrjapal-nossa työskenhelleeltä toveri Niemiseltä revittiin vaatteet päältä Ja piestiin verihi. Työläisnaisia ahdisteltiin ja uhkaukset Ja meteli täytti koko kaupimgin. Metelöimisellään saayuttivatkin fascistit haluamansa tuloksen. Oikeuden istunto peruutettiin kun muka poliisivoima tällä kertaa oli voimaton "järjestystä" palauttamaan, vaikka itse maaherra Sarlin oli johdossa. Oikeuden istunnon päätyttyä ryöstivät fascistit työväen kirjapainoyh-tiön asianaijajon, hovipikeudenaus- •kultantin Asser Salon, joka maa-hernan Ja .poliisimestarin saattamana poistui oikeustalosta, ryöstivät pyssyhurtat autoonsa Ja veivät teille tietymättömille. Kehtaavatko tämän tapauksen Jälkeen enää lahtarit itsekään väittää, että Suomi muka olisi oikeusvaltio? Voiko sen häikäilemättö-mämmällä halveksinnalla enää o-miin oikeuslaitoksiinsa suhtautua, kuin mitä Suomen lahtarit tekevät? Suonien työväki on aina tler^nyt, että oikeus- ja muut valtion laitokset eivät ole muuta kuin silmänlum-meeksi laitettu, jolla yritetään hprk-käuskplsia saada .uskomaton, että Suomi pn kapsany£«ltainen maa. jos-s?, j'ai;taan ol'.£uttft kaikiJe. Työväki =/eilä — •;tei:lJij vuode."-ta 1038 alkaen — on olanyt vaikp^^ea ler-rprin alaiser.ä: ryöläistc» .vapaus ja ufein henciitin cr. ollut riippuvainen lahtaVien nileliyallasta. "Ja että tämä hiiellvalta ei tasaannu, vaan sen !l.'no-.-:2n-i;.sniuodut käyvät yhä räikeämT:iiksi, siitä on i*;?ilii todistuksena tämäkin kerrottu la-pats. M« hyvin j nf\märräinme. että maaherrat, pQliisunestarii ja muut paikalliset kprkeat hallituksen edus-, ajat ovat "voimattomia* sllloi^i feutt työläisten ja niiden asianajajain alkeellisempienkin kansalaloikeuksien puolustaminen on kysymyksessä. Maaherra oh nytkin antanut yiralli-sen selityksen asiasta, jossa hän julki lausuu "valittelunsa" tapiauk-sen johdosta. Asia koetetaan lykätä nyt joidenkin vähemmän har-kitsevain suojeluskuntalaisten yksin kanniettavaksi^ T^Uä sllmänkään-töterppulla koettaa Suomen valkoinen hallitus ja sen vkkakoneisto peittää oman rikollisen osuutensa fascistiterrorim. Näillä kehioilla ennenkin ovat viranomaiset koettaneet pestä kätensä veriteoista. Kuka uskoo tätäkään tapausta yksistään joidenkin fasclstien mellastukseksi, kun kuitenkin tämänkin tapahtuman yhteydessä, pienellä paikkakunnalla, oli lähtenyt liikkeelle kokonaista 2,000 henkeä (joista 1,200 oli aseissa) ja 200 aiitoa Ei sitä usko kukaan. Me tiedämme, että tällaiset tapaukset kuuluvat lahtarlkomennon järjestelmään, eivätkä ole mitään irrallisia sattuinia. Suomen lahtarlhallitus maaherroin neen ja poliiseineen kannattaa suojeluskunnan ja ohranan edesbtta-misia; eikä ainoastaan nämä herrat, vaan sasialldemokraatit, jotka yhä enemmän muuttuvat si^iallfas-clsteiksi, ovat olleet siunaamassa valtaherrain kaikkia puuliia työyä-keä vastaan. dä häpeäiqättöniiä ^ miantoja työväen as ajajia vastaan, sovit väen asiaa. Torverit! Monellaisia vihoUisi työväellä vastassaan, riennettävä nyt, niin ] nehkin, antamaan mc ja kannatustamme vs taisteleville sucHnalaisj Jillenuqe. Meklän en vollisuutemme' pn tehd sa asuvalle suomalai selväksi se terroritilan Suomen työväki elää. Meidän on ryhdytti niissä vain suomalaisi farmareita asustaa, vastalausekokouksia, j väksyttävä protestlp Suomen fasclstikomei Nämä päätöslauselmat va myöskin Suomen h toon. Tänä kesänä Jos hain tus, eduskunta ja kun-, nanvaltuustot (lukuunottamatta työväen ja plenviljelijäiri edustajia) el- tfijtl n^tkaisevaan talste vät kannattaisi fascistieri terrorite-^ .tamaain nykyisen lahti kesäjuhlien yhteydessä Iestettävä Ja hyväksj teja Nämä Suomen viim< mat koskevat meitä j män, kun Suomen fasc Ja agentit hääräävät i dän keskellämme. Sui hallitus tahtoo meidät maan nuottaarisa, jc sosialidemokraatit ja "vällärHäiset" ovat jo lä ilmestsrvät valkolsei kot, konsulit ja muut 1 miehet tekevät väsyn keskuu(^essamme. Omp paikottain menestysU kiksi Ohicagossa uud haalhi" rakennuspuuha men herrain edustajat tämään mukaan työ taas New Yorkissa ai taa jotain uutta suo jestöä, jonlta yhtenä on saada Amerikan su hallisestikin tukemaan tarijärjestelmää, ja tc tuksenä on auttaa An tuksen vainotolmenpite kommunistista pupluet vallankumpuksellisia ty jä vastaan. Meidän on noustava taistelemaan Suomen räntyötä, vastaan tääll samme. Edellämainitu: kqkou^lssa on säälin näitä mustia puuhia Paljastettava raivaajal set, -haloset ja muut Suomela. lahtarijärjeste; täjhiä. - Toverit! Me emme sivuuttaa valfcoisteii Suomessa, emmekä set ten kannattajien piin tässä maassa. Meidän joukkona, miehissä ja rotettava nyt äänen luokkasortoa vastaan S via kokenut Suomen tj nä meille anteeksi an lankeisimme täällä ole kätyrien ansaan Ja mlUään tavalla heldäi taikka välinpitämättön tuishnme heidän likais sa. Ei senttiäkään tästä tarien eikä niiden kai vustamiseksl! Tietäkö (jokainen pieninkin api naulaksi Suomen työv arkkuun! Suomen työv meidän asiamme ja ko proletariaatin yhteinen Toverit, työläiset, f ai Amerikan kommi suomalahien toimisto k tä ripeästi npu5emaa Suomen labtarikpmfnt Meidän osanottomme t lutm kohottaa solidaar] netta usomalaislssa tove taa heille rphkeutta va Icoina taistella meidän J kavihallisiamme vastaar nes yhteisvoimin kyke kaarnaan hartioiltamme taiismhi ikeen. •Kaiki?^ Suomen laht tphiienpitefetä ja terro matta eälä ja tounii Su( n^unistinen puolue, joi tulee johtoaan Supm< koja, niin minkä takia ^uojeluskun'- nille ja ohranalle myönnetään y-leisistä varoista vupsittahi huikeita summiia? SosJalidemokuafatit ovat kaikessa plleet hallituksen tukena ja turvana. Mutta kim sosialidemokraattien osuus valkoisen vallan kannattajana alkoi olla kaikiUe selviö, on siellä nyt astunut esiin uudet rekryytit, jotka luulevat voijansa hämätä työväen silmät näkemästä asioiden todellista laitaa. Tämä sakki, joka aikohiaan kuului Suomen kommunistiseen puolueeseen on nyt ottanut työkseen tieh- Suonien. niin kuhi kok kapitalismin ja sen järjej vät ovat luetut! Mutta ri, meidän onkhi taisteli jaammhi ja rphkeanunl iaap^ kuta kUhkeämmä kärjistyy. Alas Suomen lahtanto faäköön Suomen köyh Iai&TOO!Ustaistelu! inSEööii Suomen Kpr puolue! T H D V S ^ J T A I N K TIEUOLUEEN kasvi, kuten esim. sokerijnnrikas, alfalfa y. m. s. 2) jos pellot ovat multavia, t.s. jos niissä on enemmän kuin 5% eloperäisiä aineita, jollaisissa t§pa-jiksissa maan reaktiokin pn tavallisesti vähemmän edullinen, on tarkoituksenmukaista kalkita maa- Mutta aina on muistettava, että kalkki ei ole mikään lannoitusai-ne, vaan maanparannusaine. Kalkkia ei sentakia saa Käyttää yksinään, vaan on maa aina myös lannoitettava ja sitä ransaammin mitä enemmän kaikaa käytetään. Canadan rannii tipaius kaaps; amenkalai laivoja FRINCS BDPERT, B. 21. — Canadan liallitut kövartloaius "Bividis" k ten kolme yhdysvaltala pj^tialusta. Alukset oli rissa Canadan v«äst&i j vän sään y # i | f ^ ^ * tMn oievaB vastoin, eääd
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 24, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-06-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300624 |
Description
Title | 1930-06-24-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | «Ud itsekkäällä Jcan- Mitoiirft rten liikkeeseen ifjpBgi tyytyväisU, se var- 5cn <«oittaisL Antaisi val-toralla ja toL^,ella. »\U% lehdissään ylis-eipäs se sitä tee. •aa se viimeaikoina ai-enemmän Ja enemmän ikeniään työväen pUe, Jopa suorastaan ir-t^ ian ovat porvarilehdet — feyneet ajojah-j^ pifin menoksi. Valheet, lovärjäys" ja muut välineet apunaan on yjfcoeteUu saada vähintäin -{(Itäiseksi. Tämän musli-sltten kyläsatraapit ja ojlettajat ovat alka- YAji touhunsa Jastenliik- Jyhentämiseksi. MU-vohnistel utilaisu udet, Dt, milloin punaiset kra-avla", "pahennusta ja ties mitä. milloin on vetää polttoonsa lllt-pääUe voidakseen "kil-suorittaa JuhUssa xeip-ityfcsensä Jne., loppu- -Mitä tehdä?" sekä Leninin "Kaksi periksi, niin annat porvarille. Pie-taktUkkaa" ovat nyt jo kirjakaupois- nikin myönnytys tässä asiassa mer-sammekin saatavana, jee kohta kaljkitsee harhautumista oikeaan, sivu-niitä el ole suurempaa varastoa. I linjalle. Jo vjirae syksynä, kun sain käsiini Muistamme, että s>-k£yllä oii juun Leninin -Mitä tehdä?", selkeni aina- tämä tinkiminen — oltiinhan kaup-tj- y vetää paohieeseen Ja sen johdolla taisteluun, huomauttsia tämän johdosta ehdotuksessaan kommonis-tien osavaatimusten asettamisesta icr.: Manuilsici, huomauttaen, että II l i i r iiTTi III ^ on tehtävä — ei pulma konokkeelta, vaan toimia aktuaalisesti — Icuinka sisukas, alituinen, uupumaton järr jestämistyö, puolueen jäsenten vallankumouksellinen kasvattaminen on vain vetämällä ne taUteluun saa- ; suoritettava. Juuri tässä tulee Le-daan ne oppimaan, varsinkin, kun ninin taito asettaa hyvin sekaval-o- avaatimusten luoma yhteisrintama ^ ta näyttävässä poliittisessa vaiheessa - jokseenkin jyrkästi eroaa siitä, millin ,kys}-mys oikein, selittää oikein ky-m7nkto" taralnakin viim'eis'^än het-Ideodeologiasta kävi suorasukaisesti. aikaisemm:n - toisella aikakaudella ,sjmyksen luokkasisältö. ^ jouiin osuitoiSintarintamal I Vai mitä oli tuo, kun esitettiin "teo- _ on totuttu. Puolue on se koulu. Vaikka aihe tuntuu vanhalta syys- L a l J " X " V^^^^ vakavasta tilasta jossa joako: oppivat. Puolueen er a. kun se kc^kee työväen menettely-u k S sattunut käsiin ennenkuin i tässä maassa, jonka takia puolue el tniminnoissa karaistuu tuo joukko.: tapaa porvans-demokraattisessa vai-myöhään syksyllä. Mutta parempi!saisi hyökätä, asettaa muuttuneiden niinkin kuin ilman sitä. 1 olosuhteiden mukaiseen taisteluasenteen? Tällä tarkoitettiin juuri itu-ielem vanha viisas ajatus, vanbiankin on työväen-n oiukaista, koska se inlellytä. Vallan hullusti ^luiat, jos tilanne olisi päin-tasta alkutaipaleella Sliike on ehtymöMJn työmaa, silmäys eteenpäin tuo e-ilbllipumattomia uusia ajatuksia lWä, Kansainvälinen kasvaen vasta alussa. Lasten yksityiset lapset kaikissa 4m saatava yhtelstohnlntaan Tähänastiset paikalliset r^iitiUilcunnalliset yhteisesiintymiset 'Hirssit y.m. — on kehltettä- ' I M E O maata käsittäviksi, osastoja " ' vielä perustaa sadoille sel-seuduUIe, Jossa niitä ei nyt t^^usta Jäsenlu värvättävä hit- ^^«anslttahi, ohjaajakasvatus bltftn&päivänä vielä kapalossaan, mm työväestön -ja crlkolses-tähänastlsta läheisempi lasten liikkeen kanssa ai-itava Jne. Jne. nUikkcen rintamalla on siis ponnisteltava. Vastukset i^va ja rohkeasti kuljettava latua ja vedettävä uusia ,vl|)ä raivaamattomille työ- Olkoon seuraavat kolmekym- ( vuotta yhtHmittalsta eteen- Ja tuloksellista nousevan Jcasvattamista. sillä heidän C^ittiUmkln on oleva tulevaisuuden Lenin on kirjoittanut tämän kirjan 30 vuotta sitten. Ensi .silmäykseltä saattaisi näyttää, että kirja on erikoisesti sovellettu Venäjän oloihin. Mutta Venäjän olot ovat vain kuin aiheena. Sisältö on tänään yhtä arvokas kuin konsanaan. Nuo ky-kiä ideologisesti sekä saattaa puolue "entiselleen" s.t.s. sivuJärjesMik-si, jonkinlaiseksi sunnuntaihuviksi osuustoimhitaliikkeeUe. Antaa periksi hitusen, vain vähän, olisi,merkinnyt puolueelle -samaa kuin että se o- ,lisi tehn)-! vakavan virheen — johon symykset, jotka kirja-aa e.siintyvät, kuitenkaan langennut. "Ilman toiminnoissa ^ Ja leninististen oppien syventymi-. lankumouksessa, palaa mieleen viinen tapahtuu juuri noiden toimin- ! me syksjm osuustoimintarintamalla noiden kautta ja avuUa. I tapahtunut oikeistokaappaus, jonka Erikoisemmin tekisi mieli kirjaa i kehitys on pariialllaan käynnissä ja "Mitä tehdä." suositella meidän i havaittavana edessämme. tettuna kalkkina vai kälkkivildjan-hona. Sammutetta kaikki on kuten tunnettua kalsiumihydraattia jossa siis on byyroksyli-ioneja jotka vaikuttavat voimakkaasti lasehtivasti eli toisin sanoen edistävät yksi-rakeisen rakenteen syntymistä maassa. Jos maa on hapan muuttuu samutettu kalkki maassa vastaa-valcsi kalkkiybdistykseksi ja hyd-roksyli- ionit yhtyvät hapon vetyo-nien kanssa vedeksL Kalkkikivijau-m YHDYSVALTAIX KOMMUKlSXlPUO|.pEEy SUQMALi TOX JUUSTirS FASCISTITEBRÖRIÄ VASTAAN S Työläistoverit! Aikaisemmin on jo lehdissämme kerrottu, miten Suomen fascistit ovat hyökänneet vaasalaisen työvä-ho joka on hiilihappoLsta kalkkia, eniehden kirjapainoon, rikkoen ko-ovat tänään esillä kaikkialla. Ja nuo pienet, ikäänkuin ohimennen lausutut huomautukset, jotka Lenin kirjoitti kolmekymmentä vuotta sitten, tuntuvat tänään ihmeen tuoreilta, 1- käänkuin vastapoimltullu, samalla kun ne luovat ikäänkuin kirkkaan hakuvalon avulla, valoa ei vain esitettävään asiaan, vaan tuohon valavaan persoonallisuuteenkin, jonka sanat ja opetukset tänään .ovat tulleet univer-saalisiksl. fALLISUUTTA [aksi Lenin-rkirjaa li paljon kuin meillä, suomeksl- 'X/enin-kirJollisuutta kustanne-tahtoo olla kuitenkhi niin, ^nuo kirjat ovat sangen sitkeitä Jonkun riitakysymyksen nekin tulevac mieleen. i^f^^49^ksynä,- osuustoimlntarinta-lilkaneen taistelun aikana, ha- «eUle Lenin-kirjalllsuutta. Et- ^^riaatteellista tu^^. Mutta ikimincn, jos niin sanoisi, kirjoihin tutustuminen ^(aa meillä heikkoa päättäen riutäi että kirjakauppamme tl tyhjenevät Lenln-klr-toimiva suomalainen ice on ktistannellut ah- L^ILeninin teoksia. Tämän vuo-tullenee noita kirjoja llj.Mlläkln. Käsiini sat- ;;ik«iksl Lenln-klrjaa, Leninin Kun viittasin siihen, että kirjassa "Mitä tehdä?" esiint>-vät ky.symyk- .set eivät ole "liian vanhoja" meidän oloihimme, kannattaa viitata kirjan sisällön pariin kohtaan, jotka sopivat kaikkien maiden oloihin ja ovat siis, jos niin sanoisi, kestävää laatua. Viime syksynä erikoisemmin tuli kysymykseen spontaanisuuden palveleminen, ainakin keskivaltlols-sa, joissa oikeistopurkaus tapahtui osuustoimintarintamalla — muualla mahdollisesti muilla joukkoliikkeen oloilla. Erikoisemmin silloin säiky-teltiin "joukkojen menettämisellä, "kontroHIn menettämisellä" j.n.e. Ol-kelstolalsuuden Iskulauseina oli: älkääpäs pelotelko joukkoja pois, antakaapas, kun Joukot itse tekevät a-lotteita, odottakaapas hieman, eipä ole kiire — sanalla sanoen: ilmenivät .spontaanisTiuden palvomisen merkit, joita Lenin tässä kirjassaan pilkkaa ja ruoskii. Kun spontaanisuuden palvomiseen parlhevoseksl liittää sen menshevistlsen viekkauden, luokkapetturuuden ja haikaile-mättömyden, jonka taistelu osuustol-mintakysymyksessä sai heti osuuskuntiin pesiintyneiden luopioiden taholta, nlhi eipä Leninin kuvauk- .«esta voi sanoa muuta kuin että sopi Qlpihimme, sopi niin hyvin, että vain henkilöiden nimet palkalleen a-settamalla kirjan tämän osan saattaisi Julkaista — teoreettisena läiji-lelkkauksena oloistamme. Kysymys tuli syksyllä — ja tänään yhtä terävänä — puolueesta Ja puolueen linjasta. Puolueen linja oli "liian" terävä, 'liian" suorasukainen Ja sen toteuttaminen "lilan" kovakpurclsta, oli väitös, jonka ens^mälsestä hämmSs-t>" ksestään päästyään osuustoimintaan pesineet oppprtanistit päästivät Kun tämän lisäksi puolueen linjan toimeenpanemhien, sen toteuttaminen, toi csUle "teorian" taktilUsen Ja poliittisen linjan erilaisesta kulkusuunnasta — allekirjoittanut otti syntlhi osaa pmalta puoleltaan — niin en ihmettele. Jos syksyisen i l - manpuhdlstuksen aikana havaitsija saattoi katsoa läpi suurten heikkouksiemme yleensä. Asettamalla kysymyksen puolueen linjasta ja puolueen taktiikasta ikäänkuin eri kysymykseksi, Joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, jouduttiin vallankumouksellista teoriaa ei ole vallankumouksellista liikettä," selittää Lenin tässä kirjassaan. Ja siksi hän käy säälimätöntä, suorasukaista, "epätoverlllista" taistelua hoipertelemista, ekonomistien kaupustelua sekä puoskareiu vastaan. Palatkaamme vielä spontaanisuuden palvelemiseen. Lenin käsittelee sen 'yhteydessä kysymystä työväenluokan tietoisuuteen heräämisestä. Väite oli: työväenluokkaa ei saa vetää taisteluun, vaan on kasvatettava sitä kokonaisuudessaan, että .se tätä kasvatuksellista tietä oppisi kumoukselliseksi. Tämä väite tuli esille viime syk-sy-nä useammin kuin kerran. Puhuttiin paljon "Ukaperolsista Joukoista", joiden "poliittinen kasvattaminen" oli muka jäänyt kesken, jonka sitten hyväntahtoisesti osuustoimintaan takeltautunut oikeistolais-joukko olisi ottanut suorittaaksensa, Joskohta se etukäteen jo pyysi "y-löslykkäystä". koskapa sitä ei voi suorittaa muuten kuhi hissuttelemalla. Lenhiin pohtimana kysymys on helppo käsiteUä. Lenin selittää, että olisi lapsellista luulla, että suuret suuret joukot, massat, saavuttaisivat kapitallsmhi vallitessa sellaisen teo-rettisen tietomäärän, sellaisen jo tiedollisesti vahvan pohjan, että kaikki kävisi kumouksessa kuin tanssi. Sillä tämän petollisen opin tarko-tuksen läpi näkee helposti. Tarkotus on sanoa: älkääpäs, työläiset, pyrkikö vielä nyi valtaan älkääkä jär-estäkö kumouksellisia järjestöjä, puoluetta, vaan odottakaa, että kaikki massat, kaikki työläiset oUsivat yhtä viisaita kuin me. niin sitten katsomme mitä voi tehdä. Kalkille puoluejäsenillemme, ei vain johtavalle osalle. Tänään joudumme Moni — tämän kirjoittaja niiden mukaan — asetti kysymyksen pinnoita kysymyksiä tutkimaan osuus-| ilmiöiden mukaan, kun sensijaan toimintakysymyksen yhteydessä, jpuolueen Unja oU asetettu yhtels-huomenna jonkun toisen ksymyksen kunnallisen pohjakysymyksien mu-yhteydessä. Kerran opittuina ne tulevat auttamaan, leninistinan taistelun tie kun on niissä kumousmesta-rin itsensä esittämänä. Saadaltsensa "balanssin" lukemalleen olisi lukijan syytä lukea myöskin yllämainitun kh-jan luettuaan "Penikkatauti," koskapa tämä kh-Ja selostaa toista vaaraa kommimisti-slssa puolueissa. Edellinen on tähdätty opportunismia, vallankumouksellisen lukkeen lieventeUjöitä ja harhaanjohtajla vastaan, Jälkimäi-^ nen kommunistisissa puolueissa ai-ka- ajottain ilmenevää vasemmistolaista lastentautia vastaan. Luettuaan molemmat pääsee "balanssiin". "Penikkatauti" ilmestyi jo vuosia sitten, joten siihen lie osalta tutus-kaan. Pintailmiöillä politikoiminen muuttuu hyvin pian opportunismiksi. Kysymyksen väärä asettaminen tuo sen mukaiset tulokset. Olisi pitänjrt nähdä pintaporeiden alta pohjavirta. Ja niillä pintaihniöUlläpä tänäin-kin spekuleerataan aika paljon,. jos kohta nopeasti vähenevässä määrässä — ainakin keskivaltioissa. Ktm tällaiseen poliittiseen tilanteeseen sitten ilmestyy täysin trotskilainen johto, jonka kutkuttelu "demokratialla" osotetaan suuriin joukkoihin, niin en ihmettele, jos — katsoen, että kirjahyllymme ovat tä3Tinä myymättömiä Leninin kirjoja — Johdetaan aika määrässä harhaan. Emme ole tulleet käyttäneeksi riittävästi leniniläistä asevarastoam-muuttuu happamassa maassa siinä olevan hapon suolaksi ja hiilihappo hajaantuu hiilidioksidiksi ja vedeksL Jos maa ei ole hapanta vaikuttaa kalkkikivijauho hitaasti eikä sen lasebtiva vaikutus liene erikoisen huomattava. Varminta on siis käyttää kalkkikivijauhoa, joka jo hintasuhteiltaankin useimmissa tapauksissa on edullisempaa. tuttukhi. "Sosialidemokratian kaksi taktiikkaa porvarillisessa vallankumouksessa" kirjo;itettihj vähän ennen "Po-temkinin" kapinaa. Meidän oloihhnme ei kirjan, aihe sovellu, sUlä se koskee porvaris-de-mokraattlsta ajankohtaa Venäjän vallankumousliikkeen historiassa. Mutta, tässä kirjassa olevan opetuksen tärkeä puoli onkin kuinka asetetaan eri tilanteissa jonkun kysymyksen painopiste. Tähän aikaan Lenhi vaati osallistumista todella vallankumoukselliseen hallitukseen. Menshevikit taasen pitivät itsensä "puhtaina". Hyökkäsivät Lenmiä vastaan — yhdessä Struven liberaalui kanssa! — syyttäen Leniniä opportunistiksi! Menshevikit asettivat kysymyksen nihi, että kun kerran ei ole kysymys muusta kuin porvaris-demokraattl-sesta vallankumouksesta, niin antaa porvarien viedä siinä johtavaa Suositan noita kahta kirjaa. Ne kuuluvat meidän poliittisen valistuksemme yliopistoklr joihin. Niihin täytyy tutustua — ei vain huolettomasti sihnäilemällä niitä tai hankkimalla kirjahyUyn täytteeksi, vaan tutkimalla niitä altuisesti Kh-ja-kauppamme jakavat kumpaakin teosta. — Kalle Rissanen. MAATALOUS osaa — me odottelemme! Juuri tässä ajankohdassa ilmestyi nyt k.ö, Le- Lenin käsittelee tätä osana &pon- ninin kh-jotukset. taänisuuden cvalstovaralsuuden) "teoriana." Hän osottaa, että työväenluokalla täytyy olla tuo enslmäinen rivi. Joka hankkii tietoja, toiminnallaan, suuremmalla tarmollaan Ja kokeneisuudellaan päästen työväenluokan luonnolliseksi Johtajaksi. Kautsky, Joka oli silloin vallankumouksellinen, erittäin huolellisessa lausunnossaan osottaa. kuinka työväenluokka kokonaisuudessaan el voisi kehittyä sellaiseen, tietoisuuden määrän, että se täyttäisi nämä mertshevistiset ehdot. Kysymys vai-lankuihouksesta, sen historiasta, vallankumouksellisen teorian tutkimisesta, kokemuksista itse kumoustyös-kentelyssä Ja siihen valmistavassa preperatooriscBsa tofössä työntävät etualalle tuon työväenluokan uutte-rlmman, uhrautuvlmman lahjak-kaimman ja kumousta tletopuollsestl tutkineen osan. Lenin huomauttaa (LJadowin "Sosialidemokratian historiasta" — Ulkomuistilalnaus), että tehtaiden työläisistä on saatava Tässä kirjassaan Leninin mestarillinen taito asettaa kysymys oikein tulee elävästi esihi. Ja sihiäl^n se pääasia on. Poliittisen johtajan kaukonäköisyydellä hän osottaa mihin menshevistinen (Trotski m.ij^jtten niiden muakna!) taktiikka vie,; ja t ä n ^ , kun so^iallfascismhi kaikki merkit näkyvät samaisessa menshe-vistisessä toiminnassa, niin ihmettelee sitä kaukonäköisyyttä. Jolla Lenin 1905 osasi kysymyksen asettaa. Löytää todellisuuden pohja, vallankumouksellisen työväenliikkeen kullekin ajalle sopiva tunnus, painopiste, niisä poliittisen johtajan taito qmplkujaan. josta selveneminen ky ^ .. .. syl asian kehittymistä yleensä. Toi- ^f^^^^fl^,' K- ^ " " ^ pitaa vapa-set sen huomasivat nopeammin, toiset myöhemmin: toiset tulevat vasta myöhemmin sen huomaamaan. Miksi puolueet — ja erikoisc-mmhi nuoret puolueet — ovat arkoja ideologiastaan ja sen puolustamisesta? kysyy Lenhi. Siksi, selittää hän. kun ei ole olemassa kuin työväenluokan uttaa tehdastyöstä ja sensijaan sitoa puolueen työhön ja puolueen palkalla toimiviksi. Tuon teorian, että "täytyy odottaa." kunnes työväenluokan valtava enemmistö on ehtinyt lukea "kaiken" kU-jallisuuden — siis menshevikien vastavallankumouksellisen tuotannon — kavaluus on siinä, että siten lamaannutetaan toi-ja porvariston Ideologiat. Jos annat mintahalua. Takaperoiset joukot täy- Kalkki maanviljelyksessä Viime aikoina, jolloin maanvilje-lystutkijain huomio on yhä enemmän alkanut kiintyä kasvituotannon parantamiseen, on yhä kiihkeämmin alettu miettiä keinoja, mitkä nopeimmin veisivät toivottuun tulokseen. Sentakia onkin ilmaantunut ikäänkuin kilpailu eri alojen edustajien välillä siitä, millä alalla kukin työskentelee, väittää kukin, että parannukset heidän edustamalla alalla tuottavat suurimmat satojen lisäykset. Mutta kunkin tekijän aikaansaaman parannuksen suuruuden arvioiminen tuottaa kasvituotantoon vaikuttavien tekijäin moninaisuuden vuoksi suuria vaikeuksia. Jos jokin toimenpide toisissa tapauksissa vaikuttaa huomattavasti, voi sen vaikutus joissakin toisissa olosuhteissa jäädä varsin vaatimattomaksi. Mutta jos tahdomme kuitenkin arvioida erilaisten toimenpiteitten vaikutusta kastulee näkyviin. vituotannon kohoamiseen, lienee LenUi kohtelee tässä kirjassaan jotenkin oikeaan osunut itse mieli-säälimättä vastustajiaan, niitä kaikenkarvaisia "vapaudenystäviä," jolta parveili Venäjän poliittisessa elämässä. Hän osottaa. kuinka menshe- •viklen tie itseasiassa linjautul liberaalien mukana, joten Struve ja menshevikit saattoivat varsin mainiosti vaihtaa rintamasuukkosta keskenään. Tämä ivallisuus, tinkimättömyys, vastustajan "karkea" kohteleminen, jonka johdosta Lenin sai monia "epätoveruuden" syytöksiä vastaansa, johtuu yksinkertaisesti siitä, että hän loi järjestöä, kommunistista puoluetta ei mielikuvituksille ja pintailmiöille, vaan todella kestävälle vallankumoukselliselle pohjalle. Missä menshevikit räiskyttiv^t raketteja, lisän Lenin osoittaa mitä pide, että satojen kohoaminen riippuu pääasiassa kolmesta tekijästä seuraavissa suhteissa: tklceil herran huomaan. Lähdenkin pesemään naamani puh- Bi ennenkuin äiti tulee. (Menee perälle.) LIISA Vaikka saikahdinkin sen kuvatuksen ilmestyttyä, niin olen fevliyt Iniit iloinen, että niistä seuran pitäjistä niin helpolla ISÄNTÄ Kaikkea niiden mieleen tuleekin, rupeapas nyt esittämään ellcen uskovaisille pirua ihan elävältään. Nauraa niille hirsille saa. (Huomaa lattialla ."^aarnamiehen saarnakirjan, aen sen.) Tuohon on saarnamioskin kirjansa tipahutta- It, mihinkä lienee it.se viillettänyt. Ja virsikirjoja ympäri lat- ;;;;/(*röaa. (Korjaile^, niit.i pöydUUo.) MATTI (taluttaen emäntää si.sään, joka on vielä aivan vapiseva). No, •^^nta enää peljätkö. Ei täällä näy pirusta kar- ^yentakqän. (Tuluttaa hänet istumaan penkille.) , KMÄNTÄ Hyvä luoja, hyvä luoja sentään, että piti nähdä itsensS äbmvibollisen vielä vanhoilla päivillään. MATTI rA"l'jEi se ole kummakaan. Olettekin sitä vastaan kehuneet inne jokaisessa käänteessä. Ei se ole ihme, jos paha- ;Io|iuIta suuttui ja näytti, että ei sitä hänenkään kanssa :;:|e||t;ittelemistä. Mutta kyllä minä vain sain juosta aika ennenkuin emännän sain kiinni tuolla tiellä. .Mihin itkaan, eh'en olisi sattunut paikalle. Minuakin luuli hikan kiinni tartuin. ISÄNTÄ ^Tä ei hän kovin suuresti erehtynytkään. Eikö iiene 23 tämä pirujutlu sinun päästäsi lähtöisin. (Nauraa.) Muuta vahinkoa ei tuossa koko rytäkässä tainnut tulla, kun että meni hyvästä vasikannahkasta häntä ja nyt sillä ei saa täyttä hintaa. . (äkkiä hoksaten). EMÄNTÄ Mitä! Eikö se sitten oikea piru ollutkaan? OTTO (tulee juuri ulkoa tavallisessa asussaan). Minä se olin. Eihän sa aivan. ,. (nousee kiukkuisena). EMÄNTÄ Sinäkö, sinä. . . ! SAARNAMIES (raottaa pelokkaana ovea, kurkistaa sisään). Eihän... eihän täällä enää taida se sielunvihollinen ollakaan? MATTI Ei ole tällä kertaa. Mutta jos haluatte häntä vielä tavata, niin voitaisiinhan hänet tähän manata... SAARNAMIES Ei, ei — en minä halua. En uskaltanut yksinäni lähteä tuonne pimeälle tielle, toiset kun jättivät, sillä en vanhoilla jaloillani jaksanu: juosta niin kovasti kuin he. IS-ÄNTÄ Mutta Hakalan kyydissähän te tulittekin, kuinka ette myöskin menneet? SAARNAMIES En kerinnyt kärryihin, sillä hänellä oli kovin kiire, kiire eielunvihoUista pakoon. 50% lannoituksesta, 25paremmasta muokkauksesta, 25'/;. parempien siemenl«atujen käyttämisestä (Tjulin). Tämä sääntö pitää varmaankin suurin piirtein katsoen paikkansa myös meidän maanviljelyksessäm-me ja niin ollen on sitten vasta, kun nämä parannukset ovat suoritetut, aika ottaa toisia toimenpiteitä ensi sijalle. Ja varmaa myös on, että kaikki ne, jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen yllyttää maanviljelijöitä vähentämään vil-jelysmaittensa lannoitu.sta, tekevät mitä suurinta hallaa maanviljelyk-sellemme. Kun viime aikoina kalkkitehtait-temme taholta on alettu tehdä voimakasta mainostusta kalkin käyttämisestä, lienee syytä koettaa selvittää kalkin käyttämistä maanparannusaineena. Kalkin voidaan katsoa: 1) parantavan maan fysikaalisia ominaisuuksia, 2) alentavan maan happamuutta- ^) lisäävän kasvinravintoainei-den liukenevaisuutta. Kalkin vaikutus maan fysikaalisiin ominaisunksiin Ne tutkimukset, jotka käsittivät kalkin vaikutusta maan fysikaalisiin ominaisuuksiin, ovat todenneet pääasiallisesti sen seikan että kalkki parantaa maan rakennetta siten että se edistää munji-sen rakenteen syntymistä. Maan rakenteessa eroitetaan I him. pääasiallisesti kaksi muotoa: yksirakenteinen jolloin maahiukkaset ovat asettuneet erillisinä tiiviisti toinen toisensa viereen ja muruinen rakenne jossa maahiukkaset ovat ryhmittyneet muruiksi. Nämä eri muodot voidaan viljelysmailla helposti eroittaa toisistaan. Jos meillä esim. on savimaa jonka rakenne on yksinkertainen rikkoontuu se muokatessa koviksi paakuiksi ja kokkareiksi jotka eivät helposti hajoa. Muruinen savimaa sitävastoin muodostuu kokkareista jotka erittäin helposti hajoavat pieniksi huokosilta näyttäviksi muruiksi. Kalkin vaikutus riippuu myös* kin siitä annetaanko se samma- Kalkin väikiftus nif«n happamuuteen Kuten tunnettua, on maan happamuuden tutkiminen viime vuosina saanut huomattavan laajuuden ja maan happamuudelle on annettu hyvin huomattava merki'- tys viljelyskasvien menestymisen ehtona. Ja varmaa onkin, että jos maa on erittäin hapanta ja sen l i säksi heikosti lannoitettu, saattaa tämä kasvutekijä, maan happamuus, aikaansaada huomattavia vahinkoja viljelyskasveille. Mutta tämä kasvutekijä on vanhoilla viljelysmailla, jotka ovat pitemmän aikaa olleet kunnollisessa hoidossa harvoin niin epäedullinen, ett^, se ensi sijassa vaikuttaisi sadon huonau-teen, kun otetaan huomioon meillä tavallisesti käytetyt viljelyskasvit. Poikkeuksen tästä' tekevät uudisviljelykset ja sellaiset pellot, jotka ovat raivatut luonnostaan happa-mille maille. Sellaisia happamia maalajeja ovat ensi sijassa suomaat, urpasavet, alunamaat, sekä happamat turvemaalajit, joissa hap-pamus saattaa olla hyvinkin suuri. Tällaisilla viljelyksillä on välttämätöntä koettaa vähentää maan happamuutta ja tavallisimmin käytettynä keinona siihen suositellaan ojitusta ja kalkitusta. Joskin kalkitseminen turvemailla tavallisesti vaikuttaa edullisesti on kuitenkin huomattava, ettei kalkituksella voida happamuutta poistaa nopeasti, sillä siihen tarvittaisiin niin suuria kalkkimääriä, ettei sellaisia käytännössä voida antaa. Luonto on nimittäin järjestänyt asiat tässäkin suhteessa niin tarkoituksenmukaisesti, ettei happamuuskaan kasvutekijänä estä kaik-^ kea viljelystä. Oii [ u^ej^ ^rkasveja, jotka eivät ole niJh^i^itrja^ happamuudelle, että niiden viljeleniinen kohtuullisen happamissa maissa estyisi. Eri viljelyskasvit suhtautuvat nimittäin hyvin eri tavalla maan happamuuteen, vieläpä niinkin, että saman kasvin erilaadut oviat eri tavalla herkkiä happamuuden suhteen. Viljelysmaiden happamuus vain poikkeustapauksissa voi olla haittana esim. perunan,' turnipsin, kauran, rukiin ja timotein viljelyksessä, ja että herne ja punayapilakin menestyvät hyvin niissä happ^- nmujfästeissa, jotka ovat tiävallisira-mat vanhoilla viljelysmiainamme. Erikoisemmin kalkkiavaativäa on alfalfa ja parantaa se usein apilan kasvua. Lisii|ilfö ki|lkitus' maafts^ otevlen kasyiravioto^ineiden liuke* nevaisuutta? Tähän voimme ensinnäkin vastata, että jos lisäämme kalkkia johonkin maahan, irtaantuu siihen adsorptivisesti sidottua, s. o. hienojen maahiukkasten pinnallaan pi-dättämää kalia. Tässä kuitenkin toteutuu vanha sananlasku, että kalkki tekee isän rikkaaksi, mutta pojan köyhäksi, sillä sillä tavalla ryöstämme maasta kalin, jolla kaikesta päättäen on hyvin suuri vaikutus maan ominaisuuksiin. ICälkin vaikutuksesta maan fos-fprivarojen liukenevaisuuteen mielipiteet ovat eriäviä. Venäläiset tutkijat ovat yiime aikoina väittäneet, että kalkki vaikuttaisi maassa oleviin fösförihappoyhdistyksiin siten, ettJi he tulisiyJat helpqmmin liukeneviksi. Heidän käsityksensä mukaan olisi tämä vaikutus en^i- ,ipäisinä yuogin^ vähäinen, mutta lisääntyisi se myöhen^min. Yleisenä ajatuksena on,_ että kalkki vaikuttaa eloperäisten aineiden hajaantuminen maassa. Kun kalkki välillisesti vaikuttaa näiden huumatisaineiden hajaantumiseen, olisi siitä seurauksena, että oriraanisissa aineissa oleva typpi tulisi kasveille käyttökelpoiseksi. Missä määrin tämä typpi, joka on aineosana hyvin vaikeasti hajaantuvissa orgaariisissa aineissa, muuttuu kalkin 'avulla (bakteeri-toiminnan vaikutuksesta) sellaiseen muotoon, että kasvit voivat sitä hyväkseenkäyttää, on viel^ lähemmin selvittämättä- Mainittujen venäläisten tutkijain mukaan vaikuttaisi kalkki tähän suuntaan vain ensimäisenä vuonna kalkituksen jälkepe, toisena vuonna se oUsi jo heikompi ja vähenisi yhä edelleen. _ Jos kaikesta edellisestä tahtoi-sirnme tehdä johtopäätökset siitä, milloin kalkkia olisi käytettävä, olisi mielestäni kalkkia käytettävä: 1) jos maat ovat erittäin voimaperäisessä viljelylöessä, t.s. jos ojitus ja muokkaus ovat asian mukaisessa kunnossa ja maa on saanut runsaan lannoituksen, voidaan maan kasvukykyä vielä tehostaa antamalla 2—3 tonnia kalkki^ eekkerille vgrsiqkin siljQ^n, kun viljelyskasvina on jokia vaativampi neet ja hävittäen kirjapainon. Nyt on tämä roistojoukko jatkanut suunnitelmallista toimintaansa Ja "kunnostautunut" ennenkuuliunat-tomalla tavalla sinä päivänä kun kirjapamon hävittämisjuttu piti olla Vaasan hovioikeudessa käsitteljm a-lalsena. Aseelliset lahtarijou^ täyttivät kauptmirin, pieksivät Ja rääkkäsivät asioillaan liikkuvia rauhallisia työläisiä ja uhkasivat näyttää koko voimansa, Jos IrirjapiainQn s^rkemisjuttua uskalletaan käsitellä Suomen viti-valkoisessa luokka-oikeudessa. Oikeuden istunnon aikana räyhä-sivätkin roistot ulkona ja häpeä-mättömästi pahoinpitelevät useita työläisiä. "Työn Äänen" Idrjapal-nossa työskenhelleeltä toveri Niemiseltä revittiin vaatteet päältä Ja piestiin verihi. Työläisnaisia ahdisteltiin ja uhkaukset Ja meteli täytti koko kaupimgin. Metelöimisellään saayuttivatkin fascistit haluamansa tuloksen. Oikeuden istunto peruutettiin kun muka poliisivoima tällä kertaa oli voimaton "järjestystä" palauttamaan, vaikka itse maaherra Sarlin oli johdossa. Oikeuden istunnon päätyttyä ryöstivät fascistit työväen kirjapainoyh-tiön asianaijajon, hovipikeudenaus- •kultantin Asser Salon, joka maa-hernan Ja .poliisimestarin saattamana poistui oikeustalosta, ryöstivät pyssyhurtat autoonsa Ja veivät teille tietymättömille. Kehtaavatko tämän tapauksen Jälkeen enää lahtarit itsekään väittää, että Suomi muka olisi oikeusvaltio? Voiko sen häikäilemättö-mämmällä halveksinnalla enää o-miin oikeuslaitoksiinsa suhtautua, kuin mitä Suomen lahtarit tekevät? Suonien työväki on aina tler^nyt, että oikeus- ja muut valtion laitokset eivät ole muuta kuin silmänlum-meeksi laitettu, jolla yritetään hprk-käuskplsia saada .uskomaton, että Suomi pn kapsany£«ltainen maa. jos-s?, j'ai;taan ol'.£uttft kaikiJe. Työväki =/eilä — •;tei:lJij vuode."-ta 1038 alkaen — on olanyt vaikp^^ea ler-rprin alaiser.ä: ryöläistc» .vapaus ja ufein henciitin cr. ollut riippuvainen lahtaVien nileliyallasta. "Ja että tämä hiiellvalta ei tasaannu, vaan sen !l.'no-.-:2n-i;.sniuodut käyvät yhä räikeämT:iiksi, siitä on i*;?ilii todistuksena tämäkin kerrottu la-pats. M« hyvin j nf\märräinme. että maaherrat, pQliisunestarii ja muut paikalliset kprkeat hallituksen edus-, ajat ovat "voimattomia* sllloi^i feutt työläisten ja niiden asianajajain alkeellisempienkin kansalaloikeuksien puolustaminen on kysymyksessä. Maaherra oh nytkin antanut yiralli-sen selityksen asiasta, jossa hän julki lausuu "valittelunsa" tapiauk-sen johdosta. Asia koetetaan lykätä nyt joidenkin vähemmän har-kitsevain suojeluskuntalaisten yksin kanniettavaksi^ T^Uä sllmänkään-töterppulla koettaa Suomen valkoinen hallitus ja sen vkkakoneisto peittää oman rikollisen osuutensa fascistiterrorim. Näillä kehioilla ennenkin ovat viranomaiset koettaneet pestä kätensä veriteoista. Kuka uskoo tätäkään tapausta yksistään joidenkin fasclstien mellastukseksi, kun kuitenkin tämänkin tapahtuman yhteydessä, pienellä paikkakunnalla, oli lähtenyt liikkeelle kokonaista 2,000 henkeä (joista 1,200 oli aseissa) ja 200 aiitoa Ei sitä usko kukaan. Me tiedämme, että tällaiset tapaukset kuuluvat lahtarlkomennon järjestelmään, eivätkä ole mitään irrallisia sattuinia. Suomen lahtarlhallitus maaherroin neen ja poliiseineen kannattaa suojeluskunnan ja ohranan edesbtta-misia; eikä ainoastaan nämä herrat, vaan sasialldemokraatit, jotka yhä enemmän muuttuvat si^iallfas-clsteiksi, ovat olleet siunaamassa valtaherrain kaikkia puuliia työyä-keä vastaan. dä häpeäiqättöniiä ^ miantoja työväen as ajajia vastaan, sovit väen asiaa. Torverit! Monellaisia vihoUisi työväellä vastassaan, riennettävä nyt, niin ] nehkin, antamaan mc ja kannatustamme vs taisteleville sucHnalaisj Jillenuqe. Meklän en vollisuutemme' pn tehd sa asuvalle suomalai selväksi se terroritilan Suomen työväki elää. Meidän on ryhdytti niissä vain suomalaisi farmareita asustaa, vastalausekokouksia, j väksyttävä protestlp Suomen fasclstikomei Nämä päätöslauselmat va myöskin Suomen h toon. Tänä kesänä Jos hain tus, eduskunta ja kun-, nanvaltuustot (lukuunottamatta työväen ja plenviljelijäiri edustajia) el- tfijtl n^tkaisevaan talste vät kannattaisi fascistieri terrorite-^ .tamaain nykyisen lahti kesäjuhlien yhteydessä Iestettävä Ja hyväksj teja Nämä Suomen viim< mat koskevat meitä j män, kun Suomen fasc Ja agentit hääräävät i dän keskellämme. Sui hallitus tahtoo meidät maan nuottaarisa, jc sosialidemokraatit ja "vällärHäiset" ovat jo lä ilmestsrvät valkolsei kot, konsulit ja muut 1 miehet tekevät väsyn keskuu(^essamme. Omp paikottain menestysU kiksi Ohicagossa uud haalhi" rakennuspuuha men herrain edustajat tämään mukaan työ taas New Yorkissa ai taa jotain uutta suo jestöä, jonlta yhtenä on saada Amerikan su hallisestikin tukemaan tarijärjestelmää, ja tc tuksenä on auttaa An tuksen vainotolmenpite kommunistista pupluet vallankumpuksellisia ty jä vastaan. Meidän on noustava taistelemaan Suomen räntyötä, vastaan tääll samme. Edellämainitu: kqkou^lssa on säälin näitä mustia puuhia Paljastettava raivaajal set, -haloset ja muut Suomela. lahtarijärjeste; täjhiä. - Toverit! Me emme sivuuttaa valfcoisteii Suomessa, emmekä set ten kannattajien piin tässä maassa. Meidän joukkona, miehissä ja rotettava nyt äänen luokkasortoa vastaan S via kokenut Suomen tj nä meille anteeksi an lankeisimme täällä ole kätyrien ansaan Ja mlUään tavalla heldäi taikka välinpitämättön tuishnme heidän likais sa. Ei senttiäkään tästä tarien eikä niiden kai vustamiseksl! Tietäkö (jokainen pieninkin api naulaksi Suomen työv arkkuun! Suomen työv meidän asiamme ja ko proletariaatin yhteinen Toverit, työläiset, f ai Amerikan kommi suomalahien toimisto k tä ripeästi npu5emaa Suomen labtarikpmfnt Meidän osanottomme t lutm kohottaa solidaar] netta usomalaislssa tove taa heille rphkeutta va Icoina taistella meidän J kavihallisiamme vastaar nes yhteisvoimin kyke kaarnaan hartioiltamme taiismhi ikeen. •Kaiki?^ Suomen laht tphiienpitefetä ja terro matta eälä ja tounii Su( n^unistinen puolue, joi tulee johtoaan Supm< koja, niin minkä takia ^uojeluskun'- nille ja ohranalle myönnetään y-leisistä varoista vupsittahi huikeita summiia? SosJalidemokuafatit ovat kaikessa plleet hallituksen tukena ja turvana. Mutta kim sosialidemokraattien osuus valkoisen vallan kannattajana alkoi olla kaikiUe selviö, on siellä nyt astunut esiin uudet rekryytit, jotka luulevat voijansa hämätä työväen silmät näkemästä asioiden todellista laitaa. Tämä sakki, joka aikohiaan kuului Suomen kommunistiseen puolueeseen on nyt ottanut työkseen tieh- Suonien. niin kuhi kok kapitalismin ja sen järjej vät ovat luetut! Mutta ri, meidän onkhi taisteli jaammhi ja rphkeanunl iaap^ kuta kUhkeämmä kärjistyy. Alas Suomen lahtanto faäköön Suomen köyh Iai&TOO!Ustaistelu! inSEööii Suomen Kpr puolue! T H D V S ^ J T A I N K TIEUOLUEEN kasvi, kuten esim. sokerijnnrikas, alfalfa y. m. s. 2) jos pellot ovat multavia, t.s. jos niissä on enemmän kuin 5% eloperäisiä aineita, jollaisissa t§pa-jiksissa maan reaktiokin pn tavallisesti vähemmän edullinen, on tarkoituksenmukaista kalkita maa- Mutta aina on muistettava, että kalkki ei ole mikään lannoitusai-ne, vaan maanparannusaine. Kalkkia ei sentakia saa Käyttää yksinään, vaan on maa aina myös lannoitettava ja sitä ransaammin mitä enemmän kaikaa käytetään. Canadan rannii tipaius kaaps; amenkalai laivoja FRINCS BDPERT, B. 21. — Canadan liallitut kövartloaius "Bividis" k ten kolme yhdysvaltala pj^tialusta. Alukset oli rissa Canadan v«äst&i j vän sään y # i | f ^ ^ * tMn oievaB vastoin, eääd |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-24-04