Vapaus, January 20, 1930

              Maanantaina, tanmiik. 2Qipmä---MoiL, Jan. 20 Na 16-^
t]l1MEc*lSB «^Mk tZncmkssauuK UaMtTT
Oj»^>»ftWMj p«iti{ •n>—i»m. Ja auixittjM iabUjtkinai.
i9imJH^1^^fmair^na^ m» teaa4 d»m matta,
•kmttmi. U i j t k M ^ Ja (siao e » M a talom Ela StreetUIi.
.VjbHKarf US8. — Teioitss S36V. — KixjOaappa Z3e7V.
-^jWeyjI<t~-4ll!att^- l^ngniacsiCBt« Mr.) tt9»-Eititor S36Wv-Bo<ita«t« 2387W.
11/ ^ jiaifibi.
J f c t q f a t M « i d Vtinyikaf9 Vapaa» jSaiUiaf. E l a Street.
te b» iibtmtit y*pAa, pA' Box » . Sudbtr. Oat.
- ; : . r i. mAUSHINMAT:
1 irk.«CjdOl 6 U.1SJSD Ja I kk. .
Stmma acki maa
ten yleisesti tapahtuu eritoten silloin, kuin johto yrittää pysyä asanas-saan,
mekaanisin ja konspiratiivisin kanoin.
Mutta havainnoilistuttaroisen vuoksi olettakaamme e*ta johto olisi
paljon kehittyneempi kuin jäsenistö, joita jäsenistö ei tajua ja yimnar-rä,
niin se ei voi noita päätöksiä oikealla tavalla ja tehokkaasti p^ama
käytännössä voimaan. Ja tämä asettaa vissin rajan, että johto ti voi
olla tavattoman paljoa yläpuolella jäsenistön, että siitä ei. ole vastaavaa
hyötyä liikkeelle.
Kukaan ei voi väittää sitä, että johto,aina olisi oikeassa, että se et
koskaan tekisi erehdyksiä. Kaikki ihmisel ja orgaanit tekevät virheitä
Ty, • ' • ^ -
naisten
erikoisen suuri ero seurauksilla, kuka tekee virheeL ^ ' .
9 Jos johto tekee virheen, niin jäsenistö, liike, joutuu siitä aina
'^laskut maksamaan". Jos jäsenistö tekee virheen, min se sifiiäkin ta-iiö/^
beifint aösialf demokraatOsai
öajotus^ön. Jota Johtavat imtiset
ikkiiyii^&t, i^thö-Loutiikko. Ernest
Lähde, ^vard, Sattunen, yjoa., Joi-dfen
taival työväenliikfee^sä on y-
Jeensä hyvin sekava.
Ha^Uosta vasenunistotyöväenkui
,'IIJiaTOSaiNNAT VAPAUDESSA!
il JM kcztt, $2JU> k«k*i kenas. — AriolUttooB BeaiseilU osiieoU>Wotak<et
.•••••BittiinaiiilatMt 50e kota. «IJOO 3 kertaa. — Srarmiihaatuk»tt tiM . . . . ,
. ~ Mimouoniaaiakttx «ZM kana. S3j)0 k«bi hitiaä. —KJitouiaotnkMt pauKsessa itse maKsaa Virheensä tappiot.'
karta,. 50-UAtakaj kfltoaUoaerfti tsi mairtoirinylti. ~ ' }Ä ti 'M."\' ' '
Tka
i on kysymyksessä oppien otto noistai. virheistä, niin
ei ole lainkaan samantekevä tekeekö niitä johto, vai osallistuuko niihin
jäsenistö. On totta että työväenliike voi paljon oppia johtajienkin
^mSm^Mäi_^li^^ tekemistä virheistä. Tässäkin tapauksessa jäsenistön kehittynein osa
jaksaa ja voi noteerata virheet ja ottaa niistä oppia. Mutta sittenkin
ik-WäiäimtMäBttt tik VetVk, lUOO bfaoa kntxa. — TttayZJaOmettojiea Ja iluolit»
« t . T a a i t l t t a r M » , »hftmSrt Itg>otn«hicU etokiteea.
. MmtiaSac XBUa. 7Se per eol. lacb. Uioiouim chaica te aUcJa iaacttloa. 7Se.
: 0 « haa. odve^tiaisg medioia aoiony tha Finnlaii peopla i a Casaib.
JCmistunUitto rosvovaltojen Uittontnma
Teitle Amerikan zoantereella ole-viUe
tovmUle on luultavasti käsit­tämätöntä
ja kuulostaaee uskomat-fcmaltakin,
eKä .iääi^tls^. äftrhm
idaoin t3i6viim&n IpM heiken^
työväenjärjestöjä ja kapit^lstit
hyökkää^i kiihkeimmin työväen e-
Unehtoja vastaan, ^toin sösiaUde-mokraattisb
pbUiiikDt orat lähte­neet
avoimesti hajoittamaan työ­väen
- ammatihifitft jtaistelujärjestö-jä,
että jumi täHs^iia ^Öcianä on
aloitettu, hajoitiffi^ö iayöädh laok>
kataistelunjEannalla olevan työväes­tön
riveissä, n^. vaseinmistolaisten
kesfcuuÄessa. Mutta valitetltava^i
jäsenistö yleensä paljon selvemmin, elävätaimin ja unholtutoattoniutt-fJyjJ^^^^
min ottaa opikseen virheen — milloin se itse,on virhettä ollut teke-j rimmiisen "SkMj^peksA" vallanku-
.. .. . . . . . . . • , ^EDOukselUsilla - fraaseilla ratsastavat
massa. Jäsenistö omista tekenustaan virheistä paljon enemmän oppu,jy^5t ovat x y h t ^ i ^ avoimesti h^^
- aikana viettää kansainliitto 10:ttä vuosi-j •«^"»n johtajien tekemistä virheistä jjfpittamaan luokkataistelun kannalla
• i&a^u&^ jLt^dirfö tulee iirtenkin olemaan tulvillaan kirjoituksia! Niiden taholta, jotka koettavat kohottaa johdon aivan eri asemaanföleva^ rivejä
d ^ ^ i ^ S i ^ ; : . ^ ri... , .v._. r'„i:„ Iriiin mnkityksesdi. Toisissa koetetaan osoittaa, kuten Felix ' ' " in Ji SäasPenniiasttö; ; , v« ho:irdl ra. aarn. vvSäJitftfäSäs , e^titfäö jio..s. jäsenistö g^a»iluli*tt*a^iis^iiini^ va„p„.a.-aus>ti. *slMitä törkeQöplä Valheita leviteUen . v.^wi««, , i: 7. . — ' ~ " \— ija itfDpiiiiäfikälsesti Mrjaillen he o-
|!S^;pnÖiMlai8fen ''The Nation".lehden t . k . ; i 5 p:n numerossa, i teWa virheitä, niin se niila tekisi mm paljon, etta se muuta ei ehtisi-l^t a l b t t S ^ aEjahdin ämmatillis-
^ l^tlai^lhdi^ r^enh bh'^i muka kuluneiden vuosien aikana'! ^ään tehdä kuin virheitä ja niitä oikoa. Tähän väitteeseen voidaan vas-jt^n järjestöjen hb^^
nqf^ iQXt^ %ddyl^ se on tehnyt känsainväiisten suh-! tata tosiasialla, että jos kerran jäsenistö virheistään oppii pareminih jtohei^löitfi vastaan. Näitä valheita
^ÄamtMÖi i&e&a^fi^naSn myka olisi siinä määrin kuin muiden virheistä; niin silloinhan se pian oppisi jatkuvista yh-]^^ «i!SSSS!S
heistä niin paljon että se ei noita virheitä enää yhtenään tekisikään.
keskusjärjestähln satiin horjumaan
ja yleislaktd> epäomUstumaan. näki­vät
fascistit ajah kypsäksi esiintymi­sille.
Lapualla töimeenpiaJBtiin väki-valtaäien
hyöl^ys ts^£äisnuorison
kimi^uun. jolta, xeyitähi vaatteet
päältä ja pahoin^äieltiin. "LaiHian
'lain" mukaan järjestivät fascistit
ryhtäyksS Helsinkim, jaäa faaliitus^
.ta pakoitettiin toimenpiteisiiiK kcan-munistlvaaraa
vastaan. Se jätti
dusknnnalle ehdotuksen laiksi yhdis-
.tyslain muuttamis^ta. Eduskunta
kumoslkin sosialidemokraattien a-vulla
yhdistymisvapauden vaiseinmls-tolalseen
työväkeen nähden- ja «yt
pääsee täysi • poliisimielivalta hallij^
semaan. iiitÄäxi vastarintaa ei ote
saatu aikaan.-kun rivtt on niin pa­hasti
hajoitettu. Helsingissä ovat pp-liisit
rauhassa saaneet repiä järjes-tönuorilta
punaiset katilanauhatkin
Mitään punaisia näyttämöpu^mia/-
kaan ei täUä hetkellä sallita. F^cis-kannalla,,
minkä johdokä,
mainitut virheet tulevat k<wjatnlrai
ja jäsenkirjurille otetaan iKÖ<iäJr-täntöön
myöskin päiväkirja ^^s«!n-maksnjen
merkitsemistä vartÄi
ehdottavat asianomaisille tilivel­vollisille
tilivapautta tarl
edeUyt^mältä tilikaudelta. j R K n -
taxkäsiäjain laustih^ ^yvaksyfBm.
Valittiin" SSntetfeJmkomiteamtt
K. SSemola, ' W. Wlrta jh -Anna^
Saarinen, .joka velvoitettiin ryhty­mään
toimenpiteisiin puheenjohta-
,'<uiiun^ jil&ta viid fttmrvallasta, Jotka seh perustivat, vaan
dia/^ttktörit^i^^ todellisessa kansainvälisessä vuo-
ISsenvaVtiöidensa kaA^^^
;Ijdhtioin«8te puolesta kansainliiton "ansioiden" yliste-
^ ^^ttÄ yaj^aiJAnidisenä porVarisjulkaisuna katsoo olevan syytä
«/jfcz-*». j^j^jj-^-.^^^jg^ uskotellen lukijoilleen, että Yhdys-mjn.
Yhdysvaltain suomenkielisissä
, . - . , , , , , sanomaiifehdfesä julkJaistim Suömoj
Kommunistinen liike on proletariaatin liikettä, proletariaatin ko-|]^omihiiribtebh jäjbliieeh e i ^ n joh-hottamiseksi.
Proletariaatin ja työväenjärjestöjen jäsenten kohoamisenjtäjan todlervo^^Manne^ kirjqituk-ehtona
on että se itse osallistuu kaikkiin asioihin, keskusteluihin jäljessä Suomen vältiölilsista vaaleista
päätöksiin. Vain täten se on tilaisuudessa järkeään kehittämään. KäM'^°f^'^^^ft^ "^"^ff . ^""^^f' iic ma.a..n. ei. opi. muut^e n k, ui,n opet.t el1e mal1l1a . — P«r ole. taari.. imattu selaiset tovent kmn Kulo
i^^^Pyf^'^'^^^^^ eroäsa liahsäihliitosta johtuisi jostakin poliitti-Ä^
tB. öikeudehiuw^ eikä amerikalaisen kapitalismin rosvoeduista.
Ȋ vHtCaa kansamliSton kannattajan lordi Cecilin kuvaavaan
i^öäeita 1919, Gödl hjröiiinuUi '^epäluotettavien" ja v*i -
tehtmm tmmitiis
Väisänen, jsrurminen, Ahokahta
Wälläri, Etoa TUcahi, Ehto Pekkala
ohranan jumi vangitsema A. Raia-tikainen,
Hännä ja lukemattomat
muut toverit, joULa uselinmat' ovat
.. - Saamme täten ilmoittaa lehtemme lukijoille, että ent. monivuotl-j kansalaissodan aHcona taistelleet sil-i^
lvi^vml6w bolshevistinen hallitus siellä nen "Työmiehen" toimittaja ja luokkataisteluliikkeessä paljon kokenutj löin, kun mohet itsetea pelastaak-
|; piiämiBÄ iih^^^ ulkopööiella, ja jatkoi: "Muuten ei olisi j toveri K. Aine on järjestömme toimeenpanevan komitean valihnallaPf ^^''^^^^•^ . ^ ^ " ^ ^ ^
W-Hiah .taifcastaässft .liittylili^IpoiBttttksia, sillä pienilläj liitetty "Vapauden" toimitukseen. Toveri A i n e ^ o n ^ ^ E u i u i ^ ^
Ua ^ i ^ s l ^ läpauk tule olemaan suurta vaikutusvaltaa" rista, ja astunut tehtäväänsä lehtemme toimituksessaT Lehtemme toimi-
^c|jäi^ti^:i^aA'^^^^ ^^^^^ tiita kansainliitto oh aseistariisumisen ase-it
lljli^^ lisääntymisen, joten ny-l
^ ^ i n mlliöbn^^ aseissa kiiin maailman
f^iaOf cia-^ostetaaUi miten kansainliitto on sallinut pien-
"' " - -- - - - Ihdcijfanyioh
i1vu)nut tuon
.; JtSi^^^ Mussolini^ artipui hajaUe Korfun saaren. Se
- 'olrkansainliitto, jvkäi^ varifeti Vilnan, jonka se
l l ^ ^ ^ l i U ^ ^ 1 ^ ilaisiSkÄ. Se oU k ^ ^ l i i t t o , J okfL .^Ijcuruiidess^an
.!ul^.^]4^<>*n kun ranskalaiset rildcoivat ^rauhan) sopimuksen,
tikilkeuiäaiii Kti^iriiii (g>irjti^^t^^ häpäisemään ja mur-
.- ]|iäAn)iian^ oli auttanut aseistariisumisesi^a.
Sft oir^matnlnttcs'joka sulki silmänsä Saksan itäiseim;ra|4|if ^ji^r-il^
tetcilie te^^ Se on kansainliitt<>,)joka ei;öle
p l p l ^ ^ ytit«ab askelta to^delUstä asei^ariisumtstft Hköhti. 'jrotifi 'se
ll^^imi^i^vi^ i(>j^.^hiiöneet;: ip^uttayaftsa, Ja' jötca ^^pflvJ^ifflRy'
lj[|i^ipon Ottam todellise)x |a rehellisen aseistariisumistär-aiiS
iGÖieyesÄ — Litvin6viti'jiiliqtii'<^man
, ^ ....^. sn • • :, ,
Meli^^^ on pbrvarilehli verfattain kovakoii-
L i i ^ f ^ l ^ l l i t I A suhteessa on/ vain lisättävä.
^^^^^^ viftstUttssa Neuvostohallituksen
iaaeiö, silla se otti os>äa väliaikaisen
piui^f^oznutMJp^^^ kansainliitoh kaikki edes^
mi "työtbnnistoq'' ja muita virastoja inyöten, todistavat
iiriin; Tosvovaitojen väline. Sos.
I l ^ o l ^ i n jkäiki harjoittaneet propagandaa kan-pilkdtc^
ta^ C^niadan. y^iiö^ aTnmattijärj eston virkaili-
-'^ m i n / i ^ e e ^ ottaakseen osaa tyÖtoimision
LUOKKATAISTELU KÄKJISTYY— SOSJDEittlt ÄVUStÄVÄ* i?AS-r
CISmN VALTAAN NOUSUA —HYÖKK|iYKSET . AMMATTI-Tämän.
parjaamistyön Johtomiehet
ovat Itise'pureksi osaksi luokkatais-tölurtitätoeeitaan
kirjavia, eivätkä he
öle uskaltaneet esim. lähteä puhu­maan
niin kauan kuin ne heistä, jot-kjB
ovat plleet. luokkavankeina, ovat
pUeet/n.8^; ehdonalaisia. .,
^ i s r—
^ j:pisstt «röieaäayuh^ mitään, eipä edes pystytty saatta-
Washinglonin konferens-
" i&li äik lÄäditty sopimus iB-tuiitisesta työpäivästä.
Irr ' Tj^ovai^össa ja tyove^^^ bn sekä johtajia että varsinaista
1^^ isellai^ta työväenliikettä, missä e)
>::«te! r|jg,^l^^^ ^ ' ^ ^ johtavaa joukkoa,'mikä kulkee tai minkä pitäisi
typväenluldclien .
IdK^jajbtildcb vöi olla Uäjempi tai stipp^mpi, sen vaikutus
olla ttli^^ tai Väheininän vaikuttava liikkeeseen. Johtava j onk­iko
ojyos voi olia asemassaan :ilman erikoista asettamista, se on siihen
^ä^niiin id»^ kehittyneimpänä osana liikkeestä. Se
i | ^ ^ . T p ^ l o^^^ asemassaan könspiratoorisin (salavehkeilevin) keinoin,
5;iy|J^;r;,Jon^ johto voipi olla enemmän tai vähemmän
J j l i i & c S ^ ^ i ^ . Jbsfcös .johtava kaaileri voi käsittää m,uutamia yksilöitä.
^ d*|j|skin ön tä)r|^Uista ittalnlta, että kuta laajempi, kollektiivisempi
lii^een johto, sitä parempi se on liikkeen eheyden kannalta
sbeh jä siihen, että johto ei eristäydy jäsenistöstä.
4 >2^oyaett!iiMfcefen hi^briah varrella on usein tapahtunut sellaista,
^ Ibhtöoh I^äässy^ yrittää siinä pysyä huolimatta, että se ei
J||ay|^^ Tuollainen johto asettuu ^^^^ m»*m ttuionxoieii
v ^ i i b i i ^ normaalista kulkua, eitä liike uudistaa taat'ty&kSievät^roto*^
aidtai^^:. _f*-; i - ^ - ^ »11 1. vää viikossa, kun sitä ennen tuhan­sia
on kokonaan ajettu työttömiksi.
Virallisen tilaston mukaan on työt­tömiä
koko maassa yli 10,000; mutta
nämä numerot saadaan tsröhvällli^i
toimistoista, joita kuitenkaan el ole
kuin harvoilla paikkakunnilla. Niis­säkään
eivät käy läheskään kaikki
Mbuan Johtavassa asemassa ole­va
Suomen vasemmistoliaisen työ-väenUikfeeen
Jäsen on ' kirjoittanut
"Vapaudelle" seuraavan kirjeen. Jo­ka
slSättftfi-inieetekitotolsen jarklrit-käan
läplleildcauksen eräistä Suo­men
vilmealkatslmmista' tapahtu­mista:
Suomessa vallitsee tällä •liöikeliä
ankara talouspula. Puutavärakapita-listit-
päättivät Jo lähes vuosi sitten
supistaa tuoten|x>aa;n ^;: kaljde^sä erj
erässä yhteensä" "25% :ilä' ja nyt al­kaneena
talvena ovat metsähaldEauk-set
hyvin mitättömät aikälsemplhj
vuosiin verraten. JCöska puutavara-teollisuus
on maan pääteollisuus
joutuvat n^uutkin teollisuusalat 11-
nlan muuta kril:äto, kim se txdee
puutavarateoliisuuden osaksi. Niin­pä
oh metyiillteollisuudessakin työt­tömyys
kerrassaan; ankara. Mutta
kaikkein kovin on aika takennusteol-lisuuden
alalla. Kun esim. Helsin­gissä
vielä keväällä oli rakenteilla
pitkältä toista sataa suurta kivita­loa,
ei nyt pitkään aikaan ole a-lettu
rakentaa yhtään uutta Ja al-kialsemihin
aloitetut ovat heti val­miit.
Toistakjmmehtä tosin oh kes­keneräisiin,
kun luoton puutteessa
työt niissä, on täytynyt keskeyttää.
Rakennusteollisuudessa kiristyi aika
•iTTAVIA ILMIÖLTÄ >nVA-A
LniKkEE$8A
täytynyt myöntää melko < suuria, JOSTJ
kaan ei läheskään riittäviä, määrä-j
rahoja hätäaputöiden Järjestämi­seksi.
.[ .
It^^tianiit^ järjestöjen
'artÖrt<Mti<wiin-. Yleisiä^ suori .
., paimäkabkn
EälkolseJstl ammatillisten Järjestö­jen
Jöl^miebiin kohdistettu miis-taamiheh
jä välheparjäus on joh­tanut,
sähieh. että kun sie sanomaleh-
LToär oihrt'3BtkuvaäV'OT
Palkkoja alennettu tyött^yyden f | t^^yäkeä mehettähi^ luottamuksen­sa
omi£ä järjestöihhisä. Tämä kävi
>bhtai6kkaaila tavalla ilmi m.m. sii­nä
yleislälussa, jonka Ammattijär'
jestö. j^istl marraskuun. 16 päiväk
turvin
Työttömyyden luönnolliisena seura- j
uksena on, ollut, että kapitalistit sen
muu
ön
äkkiä syySkesälliä, kun valtiopankin
taholta annettiin kaikille luottolai­toksille
määräys lopettaa luotonan­to
rakennusyri£yksiin. Tästä öli heti
seurauksena tuhansien työttömyys
ja lukemattomien työläisten joutu­minen
puille paljaille. Kun he työn­sä
menetettyää.n eivät enään voineet
suorittaa matcsamatta olevia eriä os­tamistaan
osakehliöheustbista, ovat
lukemattomat menettäneet asunton­sa
ja kaikki. Tästä kaikesta ovat
hyötyneet lakehnushuijarit.Ja pänk-kipohatat.
Ja kuitenkin tällaisen t i ­lanteen
Järjestämisessä olivat muka­na
sosialidemokraatitkin. M.m. Väi­nö.
Tanner ja Lauri af Öeurlbi heis­tä
kuuluyat valtiopankiri johtoon
Jonka mahtikäskyllä rakennustoiml-ta
tyrehdytettiin. Täten on tuhan- l~
sia perheitä saatettu kerrassaan
tenktn pieniä .palkkoja,. Erikolsenr.^^^.-7 -r^^ ^sn,»
häikäilemätöntä OTTpalkkoieh JÄI^ ? * Ä
ir^%Sh vX ^llaSft^ o l l i a l - ^ » imoima maata pidetyissä ylel-joilla
on voimassa työehtbsc^imuk-sia,
palkkoja ei ole uskallettu sanot­tavasti
polkea. Samalla kun on alet­tu
polkea palkkoja, on l i s e a ^ ta-r
paukessa pakoltettu työläisiä yBtöi-hhikin,
ilnmn lain määräämää yli­työkorvausta.
Näin on voitu tehdä
työttöittäin airmeijaa .viitaten. Myös
muita työehtoja on monissa tapatdc-sissa
htfonohn^ttu.
Suttren työttömyyden seurauksena
on anunatiUisten järjestöjen Jäsen­määräkin
alkanut joi^un verran las­kea.
Tämä johtuu sURä, että maaseu­dulta
kaupunkeihin töihin tuUeet Or
vät taas palanneet tafcäisih näiatlp
Taten maalle ovjt »onfes.}^^^ fcUhirPimTn^n vaativat lakkoa
sa tapauksessa ^äneet pö!s. jarjes-t"^^** ^K^-To^iiS
tölstäSi, kö^ka heidän kotipaikka-»**^- MetamteollisuustypvaenhltoD
t^väenkokouksissa melkoisen
vksimiellsesti pii vaadittu Ammatti-järjestö
jiilistamaan yleislakko
saatiin kuliinkin nähdä, eti^ juiis-tettuim
lai&öon osallistui vain kor­keintaan
10% majaji työläisistä, jo?
^&k^. iEishh. Pbhjdlassa oU työ­läisten
valtavan suuri enemmistö
töissä, vaikka siellä ollaan yleepsä
lyrHmpiä. Tampereella, lakosta' ei
^ledetty^^tään ja samoin oli asian
laita monella muullakin teollisuusa-
Iiiieella. Helsingissä ei lakkoaamu-nä
huomannut raitiovaunuissa ollen­kaan
väheimystä töihin meneviin
«;yÖ]älsiin nähden, siUä ainoastaan
pieni 9sa!oli jäänyt kikkoon. Töihin
toimikunnan Jyrkiin jyrklmmäksi
tiiimettu jäsen. Väinö Rajala, joka
•ciiuluu AmmatUJärJestön korkeim­paan
jphtoelimeen, oli ensimäisiä
riktcbmassa vankien hirväksi julistet­tua
yleislakkoa. Koko maan mitta­kaavassa
muodostui lakosta täysi e-
Sosialidemökraatäeta bjaSoltoisiyö am-Ipiuimiistumä. Suureksi osaksi siihen
^ i . * . . i . i x t ^ c 'vftömttä kapitalistien antama julistus
kunnillaan ei ole mitään ammatilli­sia
järjestöjä. Järjestöjeh heffiMntu-1
minen on tapahtunut valitettavasti
juuri siUoiA, kun järjestövoimia [
kaikkein kipeimmin tarvlttalsim.
tineh komento on laillistettu.
Työväen keskuudessa voimakas ' vfir-tacs
terveeseen laokkataJstelnun
Sosialidemokraatteja ei enään voi­da
ottaa lukuun, kun on puhe työ­väen
luokkataistelulta. Viimeksi yh­distyslain
hyväksymisellään ovat he
siirtyneet .fascianin tukijoiksi. Täs­tä
johtuu, että työväkeä bh alkähht
luopua sosialidemokraateista entis­täkin
eneinmäh. Mutta vielä huo­mattavampi
bn vaSemihistot^tiväen
'jtekuudessa käsmnissä oleva liike
vasemmistolaisen työväenUikkeen
iaattamiseksi fraasailusta todellisen
luokkataistelun kannalle.. Kaikkialla
maassa nousee ääniä, jotka vaativat
muutamien yksilöiden ylläpitämän
;a tähän asti täydessä rauhai^ har-
.loittaman parhaiden^ taistelutoverien
mustaamisen lopettamista. Kun va-
(^mmistolehdet suurimmaksi osaksi
ovat muutamien yksilöiden, yhden­kin
henkilön .määrättävissä, jotka
laillisesti ne omistavat, vaaditaan
nyt sellaisten sanomalehtien perus­tamista,
joissa luokkataistelun kan­nalla
• oleva järjestjntjyt työväki siiä
määrätä. Alvan piakkoin alkaheekln
Helsingissä ilmestyä tällaLnen luok-katalsteiukaniian
lehti, Jotta sösia-.
idemokraattien puoluelehdet ja hei­dän
rikkuri järjestöjensä i^enkah-nattaja
eivät pääsisi rauhassa kylvä­mään
m3n*kyään-
Suomen vallankumouksellihen työ-räenliike
elää parhailiaan murros­kaudessa,
vakavassa vaiheessa.' JÄe
seuraamme kultenkih suuirelia miis-lenkiinnolla.
sitäkin proletaarista
jouldibiiiketta. Joka slel|^ C^^s^i&ssa
on, ik^^ttynj^ /'Vapauden;' ,^^i^y^^
ril|e[ - i|am,antapa4§et, kysymy^tr i9-
vat rajtkäislliayänanune sisäi^s^'. .^JL-minnässanime,
kulh. teillä sie^..'j^ar
nadassa. ' • •• -^ ^ ^
Toivottavasti toisessa yhteyäes^
voin kertoa täkäläisiltä päivähkysy-myksistä
yksityiskohtaisemmin.
vuoden vaihteessa
jah Jfia |ofeotnnnjn vaalin toimit'
tami^^L'
CTsa^A tifintärkastajiksi vuotfeU
le 1930 valittiin W. Wirt3i, yf.
Anonen, A;, Korhonen ja S. Pant-tila.
Päätettiin v a l ^ i^rikoinen jSr-
JeätysvaHofciÄita Öoh hiaiafe, Im^
ka oli .käynyt selville^ että X-abor
Lyceum haalilla toimivalle jäijes-tysValiokmuuäte
käy. järjestyfcsea
pito inolenimnra fraaleli& yUvo|-
mäiseksi, Valvontaan. Iiidivat
Tire. Peltdneri, Hra. JTärv^s, fiytS=
nen, Salmela, FanttiJa, PitMmäki^
Mau|conen. » PeJtoneUv ,., .
ÄSifteriäskukbmlteiö J j ^ b l ' ^ i l ­moitettiin,
että . puh6enj<mtajan
vaalissa - olivat ääniä saaneet E.
Pirttinen $2 ääntä, K. SaTminen'2B
ääntä ja V. ^äijta, 15 -ään^ .TWj5
Ien osast?(m pt^eSenjofitÄjaKsi , v:|le
1930 E. JPirirtiÄÖi.^ Vaaiiii töiSif-tusta
vastaan ei-ollut kenelläkään
muistuttamista» joten se hyväksyt­tiin.
. , ,
Tiketin IriyyjlKsi Döli häÄlilie va­littiin
A. Anderson ja Mrs. Hytö­nen,
^.y , , , •
Rarintötatpiroikontaan Don haa-
Ii!ie vairtenia Anni Pajari, Elsa
Koskela, Mrs. Salmela, Mrs. Pitkä­mäki.,
Saimi Heino, A. Toivonen ja
W. Silver.
L. NurmiäTiön esityksestä asetet­tiin
komitea tutkimiaan ja. .anta­maan
Jausuntöhsa niiden sjyjirösten
johdosta, joita jotkut tp. k:n ji^e-net
ovat tehneet hänen tbiinin-tansa
johdosta Suomessa.. Komi­teaan
tulivat Maukonen, Stolt ja
Mertanen.
Ääntenlaskokomitean puoiesta i l -
möitettiih,; että johtokunnatt vaalin
tulosten perusteella on siihen tuK
lul vaiituksi, , B. Tobkoniemi
ä.), L. Nuriiiiaho (51 ä.), j . Hyp-pörieh
(42 ä.), J - Jokinen (39 ä.),
t Latva (31 ä.), V. Väliin (äl
ä:), K. Mäkelä (3t) 2.), U. Rönni
ja K. Salminen olivat saaneet kum­pikin
23 ääntä, Miden yälillä %bi-mitetussa
aryahvedossa joutui j*oh-tbtoihta^
U.' Eonni. lähinnä aaiii-'^
•hivuta'olivAt1fc'!Sa^m^^
i(jixm^'^',viii^; .K. 'ötoit,;y.
Säilä •ja,,iJ,;"Kf^^^ jääden .^iiöä.
j.ä^je^yäsei^ä' jnyos . johtokuhnan 'i
Viä^jäseniksi. Vaalin toiniitusta
vUäfean'ei iehty muistutusta, jbiteh
se katsottiin täysin Maiilisesti toi­mitetuksi.
Veteraani-toveri Martin He
agg Mätää tälTäkmsa Can.
Järjeäaa- pblu^jaipnr^anJseer^^
XtrrKt^OA aies^muänainlU
parhaansa hänm Tnartron.;^ ^
mlseksi. Aluetcdmikiuitien ja
t o j ^ joUtsknntlen p^^täSn
s ^ ; t^([»^h.!flyj>iian, ^tä .häne
Ife m^i^iisä huohe Kytettäi
mä|ijräilt<dna, ettei matkao
häiriinny. ,
a on seuraava:
Wahup
Levack ,
Sodbury
C^egfatcm, .
Espähpla ..
Bruce Mlne
6oo beUnik. 1-
Ohjelma jatketaan tuonnen
.^«Tärjestömme -paisorganisee
töVferttai Lyyli Tölybhen parha
bn läeiip]p^.^|äl^ Port Arthur
l^äi <&ai^bksa. kehbLtamnu
v6i*lfö teteJtiÖSb.. ^haansa 1
matJcBi^ oniöistaml^lcsL
r^iksia joäbin ovat s i ^ a t sa
hellfe feuutovaa avustusta. Parij
haxrn^h dbilarin päfl^ille on
sattit n^haä. hBh pienet joui
Ohjelma vaan vallteBavasti on
kein ixäkteuksetta esitetty ukit
ktefellä, venäjäiädBleh taidon \
i^ssti -^&din\An ^'ken, niin 1
malliselta' kuii tämä kuulostaali
ktma, palelen thaimaalainen
ra, bn j^htäVästlkln joutunut joi
kln isiimätikuksi, koska talossa,
sa äsuh, sain nfih^ kaupungin
lirfta,^ lähetettyjä kaksikin eri li
|oita on levitetty naapuritalc
tarkoitukseila saada taloissa asi
nimet alle, jossa vaativat ukr. t
sii^k^lsta. sillä tekösyyUä että s
käy^ yleisö häiritsee lähiseudui
Sidäcalta..En tiedä josko itse as
bnttiset, nim. seuran jäsenet, t
mitään ttetäi^t.
Venäiätsessfä Jarkossa on ollut
lankumoiis.' Entinen pappi oli
vattu rajan yli matkustajia kulje
vana ja on saanut siitä vanki
Sillä välillä tobieh pappi tietei
«{tanut hänen pailckansa. Km
denUiefavt^ takaisin aikoi hän,u
hata Id^>ailijansa, veitsi aseena, i
ei SBJatäajp, tote .toi
klridso. pieru?tettlln ja nyt on toi
maifatkip ., papilla Oma lammasl
ihänsa.; --T! Klaudlje SiVak.
itta)tii&i^ jä?l^esiöi!äs&
^ Mutta tällaisena vakavana aikana
on Suomen työväki saanut vielä
multakin . vitsauksia. Jo syyjööiun
loppupuolella oli sosialidemokraateil­la
Helsingissä. erikoinen ammatilli­sen
liikkeen hajoituskokous. Jossa
päätettiin ryhtyä pirstotnnaan maM
kaikkia ammatillisia työväenjärjes-itöjä
yhdistänyttä kesktteJSrjestöä
^ , . . , . .Ammattijärjestöä. Päätettihi irroit-mtouivUoltat
omaloaiaUna oans emmayaöns . johTtyaönttuötm kyuys- | sUtä ne ammatilliset ja teolli-tomoteollisuuden
pulaan, sillä ra­hattomat
eivät voi ostaa vaatteita­kaan.
Ja niinpä maan kutoinoteh-
:j^Atfääeäi «ta muira on tarpeellista, etti^ lakkaamatta tapahtuu
^ubliusissa tapauksis^^ siten, että johdossa oleva aines
.erikoiaeen teoreettiseen johtajiston meirkityksen ylistämiseen.
_ yistd k ^ pälJon tärkeämmäksi kuin jäsenistö. Täten teo-p%^^^
e^ .yrilälaä p o ^ jä pitää johtoasemassa johtoa, mikä on
^•-^^ jäsenistön silmissä. Ovatko lukijat mitään
n: viiiiafe wosihä ^
Ijldsta on/etta johto pyrkii aseltahiaan itsensä erikoisasemaan jä-
:-:i,itiit^s^ jar ottätaaan vagitnulleen tekoja, jotka sille eivät oikeastaan
^ t ö t ä l ^ aina turvautuu selitykseen, että
S^l^^i^^l^^^v^^^"^^^^^-^^ jäsenistö ja että siis jäsenistön
r j a : ; l ( M ^ 4 ^^ kannalta on parempi, että johto tekee
l^ltj^tidäiiaih
, ^ g j ^ ^ j^^^ jonlun järjestön kaikista tie-lÄ^
Tcao nörmaaliaissa työväenliikkeen* oloissa että joli-pc£
f^^#«öeva nb jotka lubnnoUisen vriaioinösen kauHa siihen tulevat
jgfarifceateEttiksi. Vairih faimmrnkfa olisi tässäkään tapauksessa yrft-
^ tää asettaa, kohottaa johtoa erikoisasemaan jäsenistöön verrattuna, ku-työttömät.
koska hyvin tietäjät, et­teivät
kuitenkaan saa niiden kautta
työtä. Yksin sosialimlnlsteriön vir-kaUljat
tunnustavat, että työttömiä
tällä hetkellä on tbdellisuud^sa yli
! 20.000. On selvää, ettei tämä her­rojen
arvio ole läheskään riittävä
työttömäin määrääh nähden.
Työttömyys ei rasita ainoastaan
palkkatyöväestöä. Kim suuri öisa
pienvlljeUjäT^estöä joutuu dääkseen
käymään teirisin metsätöissä, ovat
hekin nyt poikkeuksellisen ahtaalla
koska metsätöitä ei ole. Työttömyys­tilanne
on niin uhkaava, että por-varienemmistölsen
eduskunnankin iiä
suusliltot, joissa sosialidemokraateil­la
vaan on riittävästi vaikutusta ja
Uitoista osastoja. Päätöstä on erikoi­sesti
hajoitusla vartan valittm kes­kusjohdon
komennuksesta idettu to­teuttaa
kätyännössä. Kutomoteolli-:
siiustyöväen hiton sos^tfidembkraäl*
tinen johto erotti ilitfiii, jäsenlstöS
eioles kuiUeibatta, ÄbijnaC^^^
ja samqib, ^. ,9^; eri' B>^toJ^
muuianaia ^tibmatllii^a, i^i^stpia. Hyr.'
Tini monelle alälfeövafe stKialldemör
kraattiset pblltikoitsljat periistaneet
erikoisia . hajoltUsananattiosastöj%
joihin on koetettu na'*?*» tyÖläisIS
i^uokkat^i^lim kaimalla nlevista
ammatllGsista Järjestöistä. iEärSMin
työläispiirelhin_jtämä . soisiAlidemo-kraattion
suöi^alhen. bajottbsiTö on
yapnltt^ut jonkimVeniiUi
vasti jä he ovät bikimbet tidia toi-vcttomlkri
ämmatlUiseeib liisteeseen
nähden. KapltaUstät taas bvat erit­täin
riemuissaan jä ^^y^tSlän. sillä
että.ijokainen lakkoon ryhtyvä me­nettää
työpaikkansa ja sosiaiidemo-.
kriiattisten haj(^ttajaln jiilistus, et­tei
kukaan työläinen saa ryhtyä
Iäkkö(m. Mutta sosdem johtajain vai-
'iUtus Suomen työväkeen ei ole niin
suuri, että ykshi he olisivat saaneet
työläiset luopumaan taisteluista
JEiatkaisevin tekijä oli työmaan me­nettämisen
pelko. Mutta paljon vai­kutti
myös se työ, jota "äkkijyrkät"
klikit^plivat jp monta kuukautta teh-beet'
anunatlUisten järjestöjen jobte-jain
leimaamiseksi työväenluokan
pettuielksi Ja kukapa lähtisi "pet-ttJuien"
kutsiunuksesta mihinkään?
MeHdUl^ientavaa on, että niis^ va-sdaim^
töIehcUssä, joiden toimittajat
bvbt ^kM^^iianiln leimanneet toisia
'>bi^ioi1änistelksi'' Jjue;, ei julkaistu
jlljäfflifittijärjestön - la^julistusta
Biääl^ ^uBteiävat ^amoastan Tie-ijpämtaja"
ja kubj^lainen '-'i^vbn
Joiden kummankin toimittajia
bn leimattu "opportunlsteikri". Lak-kbkjlHikslIn
eivät /'äkkijyikät" uskal-.
tabeet lähteä puhuman, vaan te-jbeyt^
vfit sairaiksi tai eivät tulleet
•jShellekfifin ktAcbuspaikkoja koloo
iakfccqiäivänä. Lakkopälvän hoitami*
sesta saivat huolehti me&ein yksin-bfoaan
"öw»ortunistit".
tj^väen luokkataistelttjärjestöjen ha­jottaminen
tekee hÖDe paljto hel-ppmmalqsi
iTöIäisten rit.stgrtfefen
Työläisten keskuudessa ön hyrin y-leisenä
.käsitys, bttä kai»t^istit ta-.
EjpioniMstapBntt» yleislakkoa
fascismln nonsn
senraö
Siaädemcdaattteh
•^ikiljyifkkain»
kiristyksen, so-hajojtuslyön
ja
hälkäHemättfanän
OSASTON VUOSIKOKOUS - "
pidettiin t.kl'" 12 pmä klb: ' 8" ip.
Hyväksyttiin uudet jäsenet, A. Kin­nunen
ja Olavi Niemi. Keräyslis-tait
edesmenneen Ville Airolah per­heen
avustamis"Bfcsi jätettiin A
Nummelle ja V. Säilälle.
C. T. P. liiton hyväksi toimitet
tavasta keräyksestä huolehtivat K
Klemola ja B. Toukoniemi.
Nykyisen näyfttämö johtajan J
V. Kankaisen erotessa toimestaan
helrriik. 1 pmä, päätettiin toimen
hoitaminen kevätnäytäntökäu.defiBi
jättää viisihenkiselle toimikunnalle,
jotka vuorotellen .eli muuten par­haaksi
katsomallaan tavalla tule-
Trat huolehtimaan kappaleiden joh­tamisesta
ja näjrttämölle asetuk­sesta.
Komiteaan kutiluvit Y . Oi­nonen,
U.. .Rönni, A. Korhonen
J . Kiviranta jä Kaarina Valortnita.
C. T. P, liiton keskuskomiteaa;n
E. Pirttisen tiialie valittiin K
Kleihola.
Osaston toirnintakertomukseh ku­luneelta
toimintavuodelta luki L.
Nurmiaho. ICertomus hyväksyttiin
mutta siinä olleiden jäsentilästo?
koskevien numeroiden johdosta,
mistä kävi selville ih.m., että sel­laisia
jäseniä, joilla on enemmän
kuin 6 kk. rästiä-on 148 ja ovat
näin ollen menettäneet jäsehoikeu-tensa,
päätettiin velvoittaa johto
kunta ryhtymään tarinokkaampiiT
toimenpiteisiin jäsenmaksujen sään­nöllisyyden
aikaansaamiseksi j«
vastaisuudessa järjestämään tarkoi­tuksenmukainen^
Kohtroin osiästqn
kokouksissa, etta vain jäsenbikeuk
silla varustetut jäsenet ovat tilai­suudessa
oltamaan osaa asioideii
käsittelyyn ja päätösten tekoon.
V.- ja u.-seura Yritjicsen toi­mintakertomuksen
luki Anna Saa­rinen,
mikä h^äksyttiin sellaise­naan.
• ,' . "%
Luettiin osaston ltil&eriomns,i«-
kennusrah^tokomitean tUikerto-,
ipus ija y.r! ja u.-sehr§,.Tri
tilikertomus kuliineen puolen vuo-äen
• a j a l ^ . , .Luetut keriioinuksbi
:syttiin.
Tilintarkastusläusunhön
lUOsSiätiidstzL setcraidcsena ' työläis-
Jo^ikkojen - luottamus ammatillisiin
luki E.
Johnson, m^tä kävi selville, ett?
tilinterkastäjal olivat tarkastaneet
seuraavien' toimikuntien tilit: Osäs'
ton rakennusrahastbkomitean, näy-telmäsenrän,
tiketinmyyjien molem­milta
haaleilta, ravibtolatöimikun-tien
molemmilta haaleilta, sheidki-huoneen
molemmilta haaleirta> ta­lonmiehen,
lainäku-jastöii, v-- j a u.-
seura Yrityksen, nrnslfiton. Ja ös.
jäsenkirjnrin tilikiigat. Tarkastuk­sen
yhteydessä, oli Joidenkin ioimi-knntien
tfleissä havaittu pienempiä
erqaviaisuuksia etupäässä tilinpitä­jien
hyväksi, ollen tilien hoito
yleensä tarkoituksen mukaisella
?vfc. • p.?pä valittiin . osaston . vir-
<äaiiat^ seuraavasti; Varsipuhegnr
J^irtatjaksi IJ. Röimi,i,oäjston feöytä-
«irjurifcsi L. Nurmiaho, johtokun-iian
pQj^.a^ptiriksi, K. ^ Afökefö, ^ r^a-
'^hbs^pmifoiiajjak^ ' ^oujcpniemi,;
-jfceflkij^urjife^^^^^ Jf.. Jbkineni,/ tblbu-'
'^denhoitajäfcsi j . Latva^ kirjaston-^
hbitajafesi k. Mäkelä ja k. Pelto-nen,
. edustajaksi niäytelmäseuran
johtokuntaan V.. Vallin, kirjeen­vaihtajaksi
ku^jeiiä varten L. Nur­miaho^-
tiketinmyyjäksi Don jisalille
lÄrs. Hjrtösen tilalle JT. Hyppönen.
Veioiitiläien sviDBtassenra se vban
elää edeileeäkiii. E l y ä l ^ virkii&ätä
sen toiminta kyllä öte, ttd o^am^
niiitt, ei paljon eteehiSih oie ment^.
totamia bh jÄdetty. Äuvlipuoielia toi­minnassa
on se vailmtus, «ttä se ve­tää
Joukko]^ kokpcn ja rahaa kar-tutetsiab,
se m^ieb sali^JuÄvustus-kassaan
ja faie1[^vakmitiA3seeh (?).
j^v^Uu^uoda^^g^^a^^oi^^
liutisfi
I y • » • » • ' • • • «•
ioanta^, tie 25 ». ph Port W
Oamin. näytt^öllä . 1 ^ ^ haus
Suomen ;PlöihittsO\Eltet*u.; lauluni
kainen kansan, näytelmä ^Kun poil
äalfettiin". Näytelmä ^ onkin uute
tässä maassa, sillä sitä ei täb
mennessä ole ehditty esittää kti
mihitamaila näyttähiöllä. Suome
näyteltiin edeM miedhittu näytäi
menneenä, näytäntökautena melke
jokaisessa habä^att9.vambiassa tes
teri^ j^ aina suurella menestyi
sellä. 'Olemme siltä. vakuutettul
että "Kun poika naifettita" , tuli
Saamaan tässä maassa suomalaiste
kieskuudessa yhtä lämjpöisen ja iii
innUisen vasMoioton kuin Suomes
ds^in. Nä^lmässä on edustetten
inltä eriliaisempto tyyppejä ja ä
näyte&n^ kirjoittaja onnistma
luomaaa esitettäVMään henkilfiisti
seli^idirtJeisiä ja viarsin elävästi ksD<
san elämää kuvaavia tyj^pejä. Bsiun
kun näemme kylän räätälin (As-riaksen)
jft suutari (Sakariaksen)
l^irj. T. LEHEN.
(Liittyy Snbfeien vällahfcumOusHilikeen tutkUakomitean avustuksella Ui-ningradissa
kusiänheituun kirjaan "Punakaarti rintamalla".) . j
. • - • • ' ' • • " " " . ' - • '
Vw)den 1918 luokkasodan kokemuksista ovat Suomen /oi-tarit
kirjoitelleet hirvUtävän määrän enemmän, tai vähemnm
^ paksuja niteitä. Suurin o&a tästä tuotannosta ön tosin öltul an»
tontä roskaa jä rehentelevää tekläamiOy mutta joukossa on oUti
..asiolUstakin käsittelyä, jossa pn vedetty johtopäätöksiä tuletai
kansalaissotaa varten. Meidän komi^imistisessa kirjallisuudes-sdmme
sitävastoin '6h aivan liian vähän puhuttu niistä op&ii-sista,
joita luokkasotamme antoi f^oväeiduokalle SOTJLAAiU-SESSA
SUHTEESSA. Tämän MfjöUläjahm^^
osaltaan vaqtimatofi yritys inmtiiiuripu ^
/ kettetahallä miaäämissa lyhyissä Mrjoituksissa eräitä täriäm-kansalaissodan
kysymyksiä Siidinäh ja luokkasodan
kusten ptMola. Ejuärhäuien MrjoUiis Itosketiälee valkoisia
sötnxfätniisteliip^^
so^iui ensivtuhata jne; Katson voivani käydä välittömästi I»
sikd vm-iinäiselm 'asiaan, täm. isdftitäamsiin kysymyksuh kösk*
Mifnma !ännäk^ta Suonm väOa^^mtifiatsen esihistoriaa,
PpliitHmMmytykM jruL, siOa ed^[^n^eita lukija ne riH»
vasti iuniee, ja koskä nuta on meidäa kommunistisessa kirjf^^
suudessammelan melko laajaätivalmitu.
VaMcoidf^n ^tkvaliiriistelut
fifubihea porväi^tnQ:
mistelut V. I5IÖ kan^iaj^tab v^-
ten ofivät ^
iferusteeBisia ja JoMöpmflkAlää. et-s
i ^ . TSsä' m i a ^ imirtainme^
rabvassa muistute^ näitä
lahlmäen sofiaviahnfeteluja ja niitä
iurvostella.
Oikeasta^-alkötvat Stoomen P^j
Variston sdtevalibistelut monta ^1
tä' eimen^ikn^salnläsodas aäsa^-
lÄEn jporvarii «iviSt tietenkään^I
Uet niitt; viiSBita ja kaukonäkS*}
•et& he. v5psi» emim oiisiYat tP"^
dcutijb Aieiftga -sotav^b^^
jäab t^»dä. Matta Jo vuosien^
Ibessa bU eifc osa Suomen p (^