Vapaus, October 13, 1923

              Lauantaina, lokakuun 13 p. — Sat Oct 13
^jTmhnryssa, OnU Jota tiistai, torstai ia laoantaL
-,til»rrfr-;iii« nmr——"
V A P A U S
f69 ouly osgan of EJimififc WBritera to Canada. ^Pnb-fetordar.
ÄdvertiBing rates 40c per *ol. Inch, .^'^^""^.^^r^
m aingie iiiBertlon 76c. biaconnt on ften**'»! «^fmSS
, Tlie Vapana ia the beat advertlsing medium among
^nnishPeople in Canada
Vapauden konttori ja toimitus oa Liberty BnUdlng.
I^roe St.r Pohelin 1038. ^-Postiosote:
Sndbury, Ont
JAS «tfi> miiloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
m,TjSSe!^rt^^ audelleen liikkeehoitajan per
coonanii^lla nimeM.^^^^^^ Liikkenhoitaja.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
^ ^ Ä t o Ä Suomeen, yksi vk. 86.60, puoli vk.
® mÄ%fteti-I?waa raha. ei tulla lähetiamäSa.
itaits! flsiamiegten joili» rn takaakset.
nmotushinta kerran julaistuista jImotuliaisU 40c.
«älfltatuumälta. Suurista ilmotnkflista flekäjImotakBiBta.
joiden teikstlä el joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukeet $2.00 kerta ja 60c. llräJl
lolaiselta muistovarsyltä; nimenmuutosllmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertia; avloeroilmotukset $2.00 kerta.,
88.00 (kaksikertaa; syi.iynM»i'niotuk9et 81.00 kerta: ha-
Intaantieto. ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme-
/kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana,---
. • • _i_ _ _
Tiistain iehleen aijotut ilmotukset pftfift olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lahteen torstaina kello 8.
s»
Eejdfltered at the Poat Office Department, Ottawa, as
eseond clasa matter.'
siääo kuin Canadassakin. Vasta viime vuosina on siirto­laisuus
saavuttanut aivan JiillittomfQ vauhdin.
Tämao siirtolaisuuden poikana ovat luonnollisesti­kin
ne todelliset tai kuvitellut taloudelliset etuisuudet,
mitä Yhdysvallat tarjoo. Sitä paitsi parempien työ-markkinain
etsiminen rajan takaa siirtolaisuusasetuk-sista
ja muista esteistä huolimatta on paljon hel­pompaa
kuin esimeiluksi siirtyä Canadan itäosista län-si-
Canadaan tai päinvastoin. Canadan yhtenäisyttami-seksi
rakennetut yli mantereen ulottuvat-iautatiet eivät
sittenkään muodosta niin lujia siteitä tämän maan eri
osien sulattamisebi kuin kulkuyhteydet Yhdysvaltain
puolelle. Canadan asuttamisessa ilmenevä keinot^oi-suus
ja jokaisen uuden tulokkaan suoraa päätä heit­täminen
Jiillittömäin pääomamahtien keinottelun väii-
^ppaleeksi niin maalla kuin kaupungeissakin on ol­lut
omiansa Isaäntämään väestön katseen vakaantu-neiromille
laitumille.
Ja viiineaikaiset esimerkit siirtolaisten hanl^imi-sesta
Canadaan osottavat, että väestön vakiinnuttamis-kysymys
muodostaa vielä pitkäbi aikaa täällä vaka­van
pulman.
Salainen konferenssi
. Pääministerien ja' muiden Englannin ja-sen alus­maiden
johtavien; valtiomiesten konferenssissa Lon­toossa
on keskusteltu jo monta j|)äivää Britannian ku
ningaskunnan sisä- ja ulkopolitiikkaa koskevista kysy
mybistä. Ne jotka ovat odottaneet lähempää tietoa
neuvottelujen laadusta ja~ tarlcotusperistä, ovat kaiken
aikaa saaneet tuntea katkeraa pettymystä,, siliä konfe-irenssin
keskustelut tapcdituvat kaikeäsa salaisuudessa
verhojen takana. Eräänä päivänä kesti istunto viisi
tuntia, mutta kukaan, paitsi itse neuvottelussa olleet
nämä imperialistien salaisen diplomaatian.arkkifierrat,
ei tiedä' mitä suunnitelmia pääministerit valmistelivat
Niin paljon vain tiedetaan, että kysymyksessä' ovat ko
konaisten suurten valtakuntain sisäisiä ja ulkonaisia
eiAiteita koskevat asiat, mutta itse näiden valtakuntain
kansat eivät saa tietää mihinkä tarkotuksiin niiden
kohtaloja taas on päätetty käyttää.
Neuvotteluja seuraamaan pyrkineet sanomalehti-miehet
ovat saaneet tietää^ että konferenssin salassa pi
tämineiit. tapahtuu Englannin hallituksen määräyksestä.
Hallitusherrat tietävät, että heidän menettelynsä ja
suunnitelmansa eivät siedä) päivän valoa. Myöskin ker-
:rotaan, että eräät Englannin alusmaiden edustajat ovat
puhuneet suoria sanoja konferenssissa sptä, mitenl^ä
emämaan^ hallitus v mahtikäi^illääh komentelee ala
maiskansojaan. Näiden arvostelujen ja paljastusten jul
Jcisuuteen tuleminen ei olisi suinkaan eduksi englanti­laiselle
herruusvallalle.
Kun Venäjällä tapahtui vallankumous, saattoi työ­läisten
vallanlcumouksellinen hallitus entisen tsaarihal-lituksendtplbmaattiset
salaisuudet kaiken maailman
nähtäväksi. Milloinka paljastuvat englantilaisen im
•perialismin salaiset juonet < - ^ v ^ i l i ^ i >si'
';> Gompersin kirous
Samuel Gompers on ilmottanut Amerikan Työvä
enliiton konventionissa, Portlandissa, että liiton toi­meenpaneva
komitea on päättänyt kuolettaa Seattlen
unioidenkeskusneuvoston lupakirjan ja erottaa se emä
järjestöstä, ellei neuvosto kolmenkymmenen- päivän
sisällä alistu toimeenpanevan komitean antamiin mää
räyksiin. Gompersin masiina on saanut ankaran vi-hanpuuskauksen
Seattlen keskusneuvostoa vastaan neu­voston
radikaalisen kannan takia, joka muun muassa
on ilmennyt tunnustiiksen antamisena Venäjän neuvos­tohallitukselle.
Vuosikauden ovat Seattlen unionistien
ja Gompersin välit olleet jo kriitillisessä pistää.
Seattlen keskusneuvoston sihteeri C. W^ Doyle on
ilmottanut, että hänen edustamainsa^ järjestöjen jäse­niä
vastaan annettu uhkaus tullaan ottamaan pohdin
»an alaiseksi neuvoston seuraavassa kokouksessa. Neu­vosto
on tehnyt päätöksensä jäsenistön 'antamilla val­tuuksilla
ja juuri heidän edistysmielisen kantansa il
maisUna. Näin ollen Gompersin kirouskin tullaan alis
lamaan itse joukkojen pohdinnan alaiseksi.
Tämä ristiriita on ollut jo ennenkin Seattlen kes
kusneuvoston pohdittavana, joskaan ei näin ratkaise­vassa
muodossa. Tähän saakl;:a ovat Seattlen järjes­tynet
työläiset ilmaisseet päättäväisyytensä taistella
oikeuksistaan ja kuulumisestaan Amerikan Työväen-liittoon
melkeinpä hinnalla millä tahansa. Kenties
he nyt hajaannusta välttääkseen icatsovat pakotetuksi
iekemään muodollisen palveluksen Gompersin pyyteil­le;,
mutta, me saamme «11a vakuutettuja, että he_£ivät
tule luopumaan radikaalisista j>eriaatteistaan. Siihen
^löUuakseen on heidän luokkatietoisuutensa jo tar­peeksi
korkealla.
Ck^dan pulmaUinen väestö­kysymys
Siirtolaisuus Canadasta Yhdlysn^altoihin on jo pi
temmän a^a antanut päänvaivaa Canadan hallitus-herroille.
Niin vuolaabi on kasvanut siirtolaisvirta
täältä Yhdysvaltain puolelle, että Canadan hallitus on
ryhtynyt laajaperäisiin toimiin vähmtäin miljoonan
brittiläisen kuolettamisebi Canadaan. Väestön liikku­minen
rajan toiselle puolelle on ollut niin suuri, että
anuutamien laskelmien mukaan Yhdysvalloissaasuu
aan yhtä paljon canadalaisia tai heidän jälkelai-
8-tunnin työpäivän tulevaisuus
British Columbian lablaatjjakunnan seuraavassa is­tunnossa
tulee taas pohdinnan alaisebi lakiehdotus
kahdebantuntisesta' työpäivästä. Samallainen lakiehdo­tus
on ollut esillä jo monta kertaa ennenkin, mutta
aina ovat sen kannattajat jääneet väemmistöön. Tämä
ei ole l^uitenkaan koskaan lannistanut kahdebantunti
sen työl)äivän ajajia* Nyt taas tdidään uusi rynnistys
saman aäian puolesta ja varmasti paremmilla tulok­silla...
Luokkataistelu kantaa mukanaan edistyksen ja tu­levaisuuden
siemeniä. Aina kun vanhoillisuus ja edis­tysmielisyys
ovat joutuneet taisteluun, on taistelu lo­pullisesti
päättynyt vaiAoillisuuden häviöllä. Ne jotka
nykyaikana vastustavat lyhyempää työpäivää, soitte­levat
kuolleitten luilla. Joskaan kahdeban tunnin
vaatimus ei vielä kenties pääse läpäsemään British
Columbian lainlaatijakunnassa tämän sybyn istunto­kaudella,
saamme me kuitenfkin nähdä lyhyeinmäp
työpäivän puolesta taistelevain olevan varmempana
asiansa voitosta kuin vielä koskaan ennen.
Mitkään työväenliikkeen vaatimubet eivät voi ta
teutua yhdellä yiskuUaj niinkuin itse työväenliikekään
ei kehity täydellisyyteensä ilman pitkäaikaisia kokeilu
ja ja ponnistubia. Työväenluokan voittojen laita on
samoin. Taistelu kahdebatuntisen työpäivän puolesta
sellaisenaan on jo voitettu bnta. On vain ajan kysy
mys sen lopullisesta käytäntöön ottamisesta.
Nyt on aika sanoa,
vai kuinka?
(Toverissa klrjottaa nimimerkki
A. H.):
Lännen puutavaratyöläiset ovat
taaskin taistelleet yhden lakkonsa
loppuun*. Ja niin sitä pitääkin eikä
olla lakossa loppumattomiin. Sehän
on ison W:n poikain tapa. Eikös
tätä' mennyttä, lakkoa kutsuttu oi­kein
voimaperäisillä keinoilla? JMiin
toverjeillenne lausua mielipiteensa]
lakkoutumisesta?
• I.W.Wm pojat, teissä on tavat-1
toman- paljon rehellisiä luokkatove­reita.
Te tiedätte, etta teidän joh­tajissanne
,on tuulihattuja, samoin
kuin tydläistovereissammekin. Te
olette maltillisia raatajia myöskin |
ja te vaikenette useimmissa tapa»
uksissa, vaikka näettekin, että in. I
toila jäsenistössänne ' on monesti
paljasta tuulta. Te lähetätte mones-ti
edustajaksenne jonkun suurkn- Kun maaorjuus oli kukistettu ja jumalan maailmaa
man suupaltin, 'sellaiselle asialle,'• . . ' * ' "*«umaa
jros"s a p".it"ä^iis"i! "^o"ll; a ediustajalla ^jS^rtk^cfal pra a^kaprtali.s„t i^n en yhteiskunta, p*^a ljjaosotmuii huectui , e«titäa ttaämmar vva paus mertt«tk-a­Ja
haryntakykya, eikä vain tyhjää ""tt^sorlojaiiestelmaa, työläisten n^^^^ Alkoi syntyä erijai.ia
hosumista. Te taistelette myöskin listisia oppeja torjumaan tätf sortoa sdcä taistelemaan s e n poista ^^T-kapitalismin
riistojärjestelmää vas- Mutta alkuperäinen sosialismi oli utoopiäta sosialismia. S e
t?an, mutta te ette ole kaikistellen pitalistista yhteiskuntaa, tuomitsi ja Jdrosi sen, uneksi sen^ -'
kai se tehtiin. Ja kuinka mones tutustuneet taistelutapoihin. Luule^^ y^i^gU ^ järjestelmää'sekä koetti saada tikkJ.i''^
jo lie ollutkaaa tänäkin vuonna, te usem saavuttayanne olosuhteissa riistonsa epäsiveellisyydeslä. "'^'^^^^vaku.tetuksi
kun otetaan huomioon ne ~ työ- Parannubia Mlmsilk menettelyta-"""*^^
voilla, joella vaan enemmän pila- Mutta utopistinen sosialismi ei voin^ut osoittaa todellista ulos
taan asiaa. Siis'enempi harkitsemia, syä. Se ei osannut selvittää kapitalismin aikana vallitsevan paM ' ^
kykyä kaikissa esiUe tulevissa asi-den muotoa, Ö voinut paljastaa sen kehiiyksep lakeja, eikä se mv^T"'
oissa - Oh tarpeeUlnen ottaa muis- L^„„^ löytämään sitä yhteiskunnallista voimaa, joka olisi k ! ^
tun. Samoin johtajamme eivät aina i.. • r . i j"»^ onsi kysm^^
ole oikeassa, jotea meidän on ,au>o«8emaan uutta Jrhteiskuntaa luomaan,
auttava oma kantkmme asiasta. Sitävastom paljastivat raivokkaat vallaDkumoubet, jotka häviitirät
Toivomuberame on, että vastai- feodalismin ja maaorjuuden kaikkialla Buropassa, mutta etenkin Rans-suudessa
saisimipe lakkommekin kassa, yhä selvenunin että niiden kehityksen perustavana ja elävänä v *
niin onnistuneiksi, että ne täydel- L a n a oli luokkien taistelu»
leen vastaavat vaatimuksiainme, ku- r-. jL^-i:—' • » i i ,
ka heidät sitten kutsuukin. Ja sil. E^^tafcaan orjuutetun luokan poliittisen vapauden voittoa ole saa.
loin, jos ei ole täydellistä solidari.r"'^"^ vim»^^^ taistelua. Ei -ybikään kapitalistinen maa ole
suuden tunnetta luokbmme jäseniä muodostunut enemmäri tahi vähemmän vapäabi, demokraattisesi maak-kohtaan,
niin vaikka minkä hyvän si ilman kapitalistisen yhteislkunnan luokkien välistä elämästä ja hith
asi^n eteen taistelemmekin, on tais-lemasta käytyä laisteW^
telumme-turhaayja tuloksia tuotta-| Marxin nerokkuusyonkin juuri siinä, että hän ensimäisenä <«aä
tehdä tästä sen johtopäätöksen, jonka antaa yleinen historia. Tämä jot
topäätös on oppi luokkataktelusta.
Suomen eduskuntalaitos
Juuri-ikään on Iculunut 60 vuotta siitä kun Suomen
valtiopäivät alkoivat toimintansa. Se oli syksyll
vuonna 1863 jolloin keisari Alebanteri toinen avasi
Suomen valtiopäivät, pitäen tilaisuudsesa puheen, jos­sa
hallitsija vakuutteli tahtovansa pitää voimassa Suo­men
erikoisen valtiosäännön ja sen perusteella kut
suvansa säädyt aina määräaikoina koolle. Puhees­saan
keisari samalla lupaili muitakin erikoisia oike-ubia
Suomen kansalle.
Sitä ennen, lukuunottamatta vuonna 1809 pidetty
ä Porvoon valtiopäiviä, hallitsi Venäjän tsaarivalta
luotsilta voittamaansa Suomea ilman edes nimellistä
eduskuntaa ke^raalikuvernööriensä ja muiden virka­miestensä
kautta. Tämä synnytti tyytymättömyyttä laa-oissa
kansankerrobissa. Vuosi vuodelta alettiin vaatia
valtiosäätyjen koolle kutsuhiista. Tsaarihallitus yritti
vaatimuben< korvata ensm kuuluisalla Tammikuun-valiokunnalla,
mutta kun porvarillisen jäijestelmän
voimistuessa ja sen mukana kansan itsetunnon herä-essä
vaatimubet eduskuntalaitoksesta kävivät yhä voi­makkaimmiksi,
katsoi Venäjän valtaistuin viimein vält-ämättömäbi
kutsua Suomen valtiopäivät koolle v.
863. Tällöin laskettiui pohja säännölliselle edus-cuntatoiminnalle
Suodessa.
Sen jälkeen on eduskuntalaitos kulkenut monivai-leisen
kehityssarjan lävitse. Sen muunnobissa ku­vastuvat
Suomen taloudellisen ja valtiollisen kehityk­sen
piirteet, ollen oikeastaan niiden kummankin kes-ceisimpänä
elimenä. Suomen työväenliike on jo vuosi­kausia
painanut myöskin näkyvän jälkensä eduskuntaan
a sen työskentelyyn ja epäilemättä tulevaisuudessakin
tulee eduskuntalaitos olemaan Suomen luokkatietoisen
yöväestön ja valtaluokan yhteentörmäysten ybi tar­kimpia
areenoita. ,
maataistelutkin, ja vieläpä pojat
touhusivat lakkonsa •— sellaisen asi­an
puolesta, jossa ei lipe ollut mit­kään
muirun ajatukset aihenttaji.^
na. . '-. . • • • ^
Mutta mitkä olivat saavutukset
tämänkin huumauksen alkajilla? —
Tämä-^ on vaan kokonaisuudessaan
kysymys ison W:n pojilta, koska
joukoissa löytyy paljon, jotka eivät
rehellisinä työläistovereina ymmär­rä
menettelyänne .viimeisenkin lak­konne
suhteen — eikä yhtään mi­tään
muuta.
-Mikä on ensiksi siihen aihe, että
te kutsutte miehet lakkoon, harva
se kuukausi? Miksi lakkonne, ei
koskaan saa jatkua siksi, että eh­tisitte
edes vaatimuksenne tuoda
esille ja saada tiedon, kaikille työ-iäistovereillenne
lakkoaikeestanne ?
Saako ne isäntänne raivostumaan
lakkonne johdosta, kun menette
muutamaksi päiväksi lepäilemään,
saadabenne uusia voimia puskeakr
senne urakkatyötänne monin ker.
roin v^imakkanimin? Saako se po-likukset
ja virkavallan ymmärtä­mään
vaatimuksenne, jos niitä teol-lisuustyöläisinä
teette, sillä eikös
ne ole valtiollisia ainebia, joille
nuo vaatimukset olisi tehtävä? Syn­nytättekö
tyoläistovereissanne, to­dellista
yhteenliittymisen tarpeelli­suutta
noilla 'kuhauksillanne lakon
muodossa? 'Kerki^ttekö niiksi lue.
tuiksikaan lakkotiinneiksi sulkemaan
sadamienkaan osan. koiratorpista?
Vaikka sulkemismäaräybenne saisi
kohdistua •— kiinni ainiaaksi 1
Ovatko puutavararuhtinaat ollen­kaan
vastustavalla kannalla ison'
W:n lyhytaikaisia lakkoja kohtaan,
jolloin ne kiireen bupalla voivat
korjailla ehkä epäkuntoon joutunei­ta
laitoksiaan? Eivätkö he vain nau­reskele
partoihinsa teidän tuhauksil-lenne?
— Onko mitään mahdolli­suutta
pojille päästä takasin samal­le:
työmaalle, josta kävelivät alas
joisiksin päiviksi lepäämään? Et­tehän
vain peijänne valtiovaltaa po-liisikapulan
muftdossa, että istuisitte
siksi kuin kuulisitte vastauksen vaa­timuksiinne?
Annatteko tilaisuuden
^atonta.
Äatsokaa. Venäjälle/ mitä yksi-mielisyys
saa aikaan. Oppikaamme^
käyttäkäämme toisten koke.muksia
hyväbemme, raivatessamme tie*ä
'tämän rahavallan kukkuloiden yli.
Pitäkäämme valmiiksi raivattu pol.
kumnie puhtaana kaikesta
taa», että kommunismi on pettänyt
työväestöä ja he Ijipaavat'korjata
tuhoa I ^ärnän <petoksen>. Nurkissa rähjä-tuottavasta
saastasta, sillä tiedäm- tään, valhetta ladellaan ja ken sii.
melhän, mikä on vastassa, jos hävi. ken uskoo, hänet yhdistetään tä-tämme
ennen saavutettua Buurin Lg^ ja siten saatetaan
palvelus' asiallemme on yhtyä taia- .. \. , . ..
telemaan miehinä ja naisina sen li-taman halpamaisen menetelmän e-pun
juurella, jota, Kolmas Kansain- M^stajaksi; liänestä tehdään kan-yälinen
kantaa ja sen tekee jokai- sallisrikollinen ja tällä keinolla lun­nin
rehellinen työväenluokan jäsen, Lyat nämä ihmiset pääsevänsä - e-lkieunu
lut*ka oi•o nmpai-h ii'nh änm usuitht,e unn jisä.or^joe^ns töWön: -Ltö,e npam xty' ö..v äenliiikk-eies,s •ä•; . —
hyvänsä ja jota'maailman porvaris-r"^"'"^»""** «"^ tällainen leik.
to vihaa, tieteessään sen tulevan ki kostaa itse itsensä, kuten jo on
tuhoamaan, porvariston olemassa, tapahtunut monilla niillä paikka-olon,
niiden, työläis-olentojen avus-| hunnilla missä tämä liike ensinnä
tamana, jotka vielä nukkuvat. alkoi.—- Eteenpäin.
Kiertävät Juoruilijat
Suomalaisten keskuudessa on tup.
lajuulainen liike näillä tienoin yhä
täydiellisemmin , muodostumassa il­keämieliseksi
/juoruamiseksi, vihan
ja feateuden kylvöbi toisia työvä­enliikkeitä
vastaan. On merkillistä,
että työväenliikkeenä itseään pitä­vä
toiminta ei löydä aseikseen muu-1 Järjestön puhuja Martti lifenrick-ta
kuin ihalpamaista valhetta ja son, joka ok kiertänyt järjestön
juoruamista. Työläisille koetetaan [pahujana länsi-rannikolla, tulee
PORT ARTHURIN PIIRIN
OSASTOILtE
heidän taholtaan lakkaamatta coisot- Port Arthurin piiriin ja puhuu seu-
C:DAN PUUTAVARATYÖLÄISTEN TEOLLt
SUUS-UNION PERIAATEJULISTUS,
PERUS- JA SIVUSÄÄNNÖT
Venäjän viljan vienti -
Venäjän ulkomaakaupan komisaari Krasin on erääs­sä
illanvietossa Moskovan maatalousnäyttelyssä pitänyt
esitelmän viljan viennistä Venäjältä ja sen vaikutuk­sesta
hintatasoon. Krasinin mielestä on viljan vienti
änä vuonna neuvostovallaifi iskutehtaviä. Venäjän vii-akauppa
on ollut herpaantunut kymmenen viinimen
vuoden' aikana. Ulkomaille vietävän viljan määrästä
ausui esitelmän pitäjäi että sen ensin ennakkotietojen
perusteella arvioitiin kohoavan mahdollisesti 500 milj.
mutaan. Mutta erilaisten epäedullisten seikkain vaiku-ubesta
on viimeisten laskelmien mukaan ulkomaille
vietävän viljan määrä arvioitu 300 mHj. puudabi.
Coko vienti on keskitetty «Export-Hljeb» (Viljanvien-
)-järjestön käsiin. Viljan vienti on, selitti Krasin
edelleen, tulokkaana kdnona taistelussa alhaisia viljan-hintoja
vastaan. Eräillä paikoilla Keski-Venäjällä on
talonpoikien täytynyt myydä viljaansa 20 kultako-peekasta
puudalta. Tällaisten hintojen vallitessa ei
tietedcään talonpojilla voi olla kiäoketta maatalou­tensa
kohottamiseen, eikä myöskään työväenluolcka voi
päissä olosuhteissa olla tyytymätön haHitidoBeen, joka
pyrkii kohottamaan lenran htatoja.
Periaatejuliotiu.
«Nykyailcainen yhteiskunta on «a.
kaantunut kahteen luokkaan: kapi-talisteihin
ja palkkatyöläisiin, joi­den
edut ovat toisilleen vastakkai­set
•••••••
iNykyinen järjestelmä takaa ka-pitalistiluokalle
yhä lisääntyvän
määrän varallisuutta ja palkkatyö­läisille
yhä lisääntyvän määrän kur­juutta
ja kärämyksiä. Sentähden
on jatkuva taistelu käynnissä näi.
den kahden luokan välillä.
Työvoiman myyjinä ovat työläi­set
pakotettuja järjestymään teolli-suuksittain
kansallisuuteen, mielipi-
«isiin, väriin tai sukupuoleen kat­somatta,
ei vain voidakseen taistel-a
itselleen parempia aviosuhteita^ ja
puolustaakseen itseään pääoman ar-motonta,^
riistäntää' vastaan, vaan
myöskin kasvattaabeen jäsenensä
tuntemaan yhteiskunnallisen ase.
mansa, siten tehdäbeen heidät ky­keneviksi
ottamaan käsiinsä teolli­suudet
»ja käyttämään niitä koko
yhteiskunnan eduksi eikä kuten ny­kyään
muutamien harvojen eduksi.)
Loukkaus yhtä vastaan on louk­kaus
kaikkia vastaan.
tai virkailijaa, on palkotettava to.
distamaan- syytöksensä* joko varsi­naisessa
tai ylimääräisessä uiiion
työkokouksessa, ja ellei hän voi
sitä tehdä, on hänen tehtävä jul­5.
— Jäseneksi pyrkijät, joilla on,.k.i.n en ..a.n. te.e k. sip,y ,y n.t.ö.^ syytt.ä ,m ältaän
täysinmaksettu jäsertkortti jostain P^!^^^*" ^^3^
palkkatyöläisten järg^töstä ostetaan f"-tTl. ^
'työkokouksessa. Sima tapauksessa,
että hän kieltäytyy tekemästä ärir
jäseneksi * ilman sisäänkirjotusmak-sun
suoritusta. Jäsenet, jotka eroa- i
raavissa piiritoimikunnan järjeitä-missä
paikoissa:
.Lokakuulla:
Fort Frances li p.
Finland 15 p.
• Fort Frances 16 p.
. Commissa VI p.
Millar 18 p.
Pohjolan koululla 19 p,
Intola 20 p. , (
Fort William 21 p.
Kivikoski 23 p.
Lappi 24 p. i •
Warren koululla 25 p.
Port Arthur 26 p.
Tarmola 27 p. '
Fort Waiiam 28 p.
Nolalu 30 P. '
Wolf Siding 31 p.
Marraskuulla:
Port Arthur l p .
NilJigon' 2 ja 3 p.
Screiber 4 p.,
Kullakin paikkakunnalla on tet'
tävä kaikki mitä voidaan tehdä saa-daJcsemme
puhetilaisuudet onnista­maan
ja joukot kuulemaan puhujaa.
Niissä paikoissa, joissa ei ole osas^
toa, pyydietääh toverien hankkimaan
puhetilaisuuspaikka.
Toverillisesti
P. A. Piiritoimikunnan puoletta
John Stohlherg, v.t •
Perut* jft UTUMaiinot.
1. — Tämä järjestö tunnetaan
nimellä Canadan Puutavaratyöläis.
ten TeoUisuus-Unio (Lumber Wor-kers,
Industrial ynion of Canada.)
2. — Järjestö on raken/teeltaan
teollinen ja jokainen puutavarateol-lisuudessa
ja ^ rakennus^kimpillä
työskentelevä palkkatyöläinen on
kelvollinen sen jäsenyyteen. Järjes­tön
tarkoituksena qn jäsentensä yh.
teiskunnalUsten ja taloadeUisten er
tujen puolustaminen ja edistämi­nen..
. • • • • • V '
3. — Ainoasftaan varsinaiset palk­katyöläiset
ovat; jäsenkelpoisia.
4. —• SaBäänltiijoitasmnlcsa on
yksi dollari 'ja kuukaoämalcsn ybi
öoBari.
vat uniosta antautuakseen joUekinh«j'^^'Pyy!;l*'«'.,^"f'^ jasenkorttmsa
toiselle työalalle ja liittyvät senlf'; ^ ^'^T.,^''
työalan unioon, otetaan takaisinH^*"« P^*^'^*^
unioon ihnan rästissä olevien jäsen. 11.— Jäsenen, joka haluaa evä-maksujen
suoritusta, silloin kun ne tä jonkun toisen jäsenyyden, tulee
uudelleen pyiMvätunion jäseniksi, esittää syytöksensä kirjallisesti/että
6. —, Jäsenet, jotka voivat todis- joko pdirin tai union yleinen toi.
taa yli: kuukauden kestämän joko meenpaneva komitea voi syytöksen
sairaudesta tai loukkaantumisesta suhteen toimittaa tarpeellisen tut-jchtuneen
työkyvyttömyyden, va- kimuksen. Jos union yleinfen tai pii-pautetaan
jäsenmabuisfta työkyvyt- rin* toimeenpaneva komitea katsoo
tömyyden ajabl | syytöksen petustelut päteviksi, tu
, lee syytetyltä jäs_eneltä tai jäsenek-
7. — Jäsenet, joitten jäsenmak- L i pyrkijältä evätä jäsenoikeusjär-sut
ovat jälessä kolme kuukautta, jeslössä.
menettävät jäsenoikeutensa eikä . \
heillä ole oikeutta ottaa osaa k ö 4 Yksikään , tämän union
kouksiin, union toimuÄaan tai vaa- kämppäläheftti tai järjestäjä' ei ole
tia mitään jäsenoikeubiä. Jäsenoi. oikeutettu jär^jestämään millekään
keutensa menettäneet jäsenet ote- p"'?We uniolle tai poliittiselle puo-taan
takaisin unioon sillä ehdolla, h"^*''^^ ollessaan tämän järjestön
että he maksavat kolme d^Uaria | P^^^^^^^^^^sa.
13. --- Unio ,ja seii täysinniaksa-neet
jäsenet oyait oikeutetut saa*
maan laillisia neuv<>ja ja ^ laillista
apua, mihin ei kuitenkaan sisälly
varsinaiset oBceusjuttii-aeiat: eikä \
($3.00/; kabi dollaria uudelleen
jäseneksi ottamisesta ja yhden dol­larin
kuluvan kuukauden jäsenmak­suista,
Iculuvalla kuukaudella tar
kotetaan atä kuukautta, Jonb ai­kana
takaisin jäsenebi ottaminen
tapahtuu.
_ 8. — Jokaisen työnjohtajaksi~Tai
superintendentibi tulleen jäsenen
on viipymättä otettava «withdrawab
kortti, jolla hän luopua jäsenoi.
keudestaan.
9. — Jäiehe^ jotka unioon yhty-essään
ov^t suorittaneet ainoastaan
ssäänldrjoitusmaksan eivät ole oi
keutettuja käyniään kokoubissa ei­vätkä
ottomaan' 08^ 4ärje8tön asir
ain määrittely^ kuin aipoastaan
30 päivän ajan yhtymisestään en­nenkuin
he ovat myöskin mabaneei
jäsenmabuja.'
' 10. — .JäsTO, Joka syyttää td
parjaa jotain--toista union jäsentä
jäsenen tulee tyydyttävästi todistaa,
sille konventionille, mikä hänet vir-kailijaehdokkaaiksi
nimittää, että
hän on työskennellyt puutavarate-ollisUudessa
kämpällä tai myllyllä
viimeisen kuuden kuukauden ailfa-na,
ellei 'hän ole ollut aktiivisesti
jäijestöp palveluksessa.
Yleinen päämaja.
' 17. — Yleinen päämaja, j(yka on
erillään-kaikista piireistä, sijaitsee
Vancouverissa.
1«. — Yleinen sihteeri-rahaston­hoitaja
tulee nimittää ja valita ylei­sessä
konventsionissa. Hän ei saa
kuulua jäsenenä yleiseen toimeen­panevaan
komiteaan, joka muodos­tetaan
seuraavista jäsenistä; kaksi^
edustajaa rannikko-piiristä ja yksf
edustaja kaikista muista piireistä.
:a) Yleisen toimeenpanevan komi-tean
jäsenet valitsee kunkin piirin
jäsenet keskuudestaaii.
19. —; Yleisen sihteeri-rahaston­hoitajan
'tulee oUa aina yleisen f»
meenpanevan komitean johdon alai­sena.
Hänen on pidettävä täydellis­tä
ja tarkkaa kirjanpitoa bikista-raharasioista
ja tämä kirjanpito to-lee
oUa aina saatavissa milloin ylei­nen
toimeenpaneva komitea tai sen
valtuuttamat vaativat siitä tietoja.
Hänen tulee tarkistaa piirien tili-raportit
ja julaista ne kuukausit­tain
järjestön virallisessa lehdesjä.
20. — Kaikki järjestön rahav?
sellaiset asiat, joista on muita ku-)j,at (yleisjärjestön ja piirien) _
luja paitsi mitä järjestö maksaa
lakimiehelleen varsinaista palkkio
ta, .
14. — Tilapäiset palkkatyolaiaet
(homesteaderit y.m.) saaVat unilta
cvathd!rawal> kortin^ jota^ ei aaa an­taa
jäsenille i^mmabl kuin l(Utt.
den kuukauden ajaksi Jäsenmaksut
Juoko ajalta tulee maksaa etukä­teen.
15. Yksikään tämän union virk­kailija
ei' ole oikeutettu hyväksy­mään
nimitystä ndhmkään porva­rillisen
hallituksen parlamenttiin eli
kclkoomubeen.. ,
16. — Jokaijteö.K .W. L of
C:n virkaiUjaehdokkaaksi nimitetyn
on
taUetettavä jaiUistetuissa paniebsa
piliiöji nimessä.
21. — Kopiot kaikesta uloslaöe-tetystS
kirjevaihdosta on säflytet.
tavä union konttoreissa. -
22. — mäm taJee tarkastnt-taa
laiDisteÄl tilintarkastajafir-malla
kerran vuodessa, jeni»
valmistaa tiliselöstus, mikä on es»'
tettäivä yjeiselle konventionille.^ ^
23. - YleiseDe sihteeri-rahastott-hoitajalle
tulee harickia yhden
hannen dolkri» (H.OOO);tabi|
Inotett»vaata takausyhtiöstä. _ ^
meenpanevan tulee hyvaksja J
maksaa takausaaksut järjestön
roicta.
ny,