Vapaus, April 23, 1925

              VAPAUS (Liberfy) .
Tbe only organ of RxmlÄb Worker» In Canaia. Pob-
Bdied In Sodbanrr Ont» eroy Tttwday, Ibnraday and
' " ' l ^ r t e r e d at tbe Post Office Department, Ottava,
aeeond claa» matter»
Cteneral adverti«U« ratef 76e per coL inch. MI'
Bifflmn.eliaise for «ngle fn«rUon 76e. ^ e Vapaos
b the beat advertiaing nediom among tbe Finnisb
Pteoide In Canada.^ ^ ^ \
^ Joa ette^mn'^h tabanss aaa »astaosta ensimlUaeen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen -Ifikkeenhoitaja-i
. « ^ n a l ^ U a .^f-^^^^ Liikkeenhoitaja.
Ontarion 'Työväenpualueen
^ kokouksesta
11/
mi
i i
l i
i i
kirjoUaessaan kertoo The Worker, kuinka jnuutamia
paivia J a viildbjatennen kokousta oli eräitten suöjraian
Työväen (Labpr) puolueeseen kuuluvain osastojen ta­holta
uhkailtu seurata Ramsay MacDonaldm esixneiMdä
•ja «ulkeakönununistit pois puolueesta. Miten naurrt-täva
moinen yritys olisi ollut, jos nuo aindoet olisivat
rohjenrteet sen tehdä, tuli selväksi jokaiselle tassi lwko-uksessa
olleelle rehelliselle työläiselle. Kommunikit
ösottautuivat olevansa koko kokoiAsen elämä ja ha&k
Ilman kdmmunistipidiujia olisivat kokouksen keskusten
lut ja väittelyt, jos siellä mitään väittelyä olisi synty-nytkään,
olleet värjtlomiä ja arvottomia. «Oikeinpa
se on ollut kouluajolla täällä seuT^nassakommra
tien esiintymistä»^ tunpusti eräs ammattiunion edustaja,
joka ei ole kommunisti. «He ovat saaneet silmäni aii-k
i i heillä (i^iaan on asia, tnitä ajaa tässä «yoväeriliik-kedsä
». s' ' • • '
'Ma^untaparlamentissa oleva Työväenpuolueen
edustaja Peter Heenan «anoi kokouksessa pHihucssaan
ja aivan selvästi Jtomraunisteja^ikottaen: «OlUpp?
lainlaotijfdninndssa vi^i sellaista miestä kuin tääHä on
tänä aajnunft^puhunut, niin voippa vakuuttaa teille, et­tä
biisi ilo olla heidän johdossaan». >
Tällaisista^ mielenilmauksista huolimatta, on tyyty-
' mättomiä sosialidemokraatteja, jotka — katkerasti tun-
,tien poliittisen kykenemättomVytepsä ja sekavuutensa
puhelevat eroamisestaan Työväenpuolueesta. jHeidät
;, j on leiinattava pelkureiksi ja yhteisrintaman hajottajiksi,
l Sdustajavaltuuksia taikastettaessa herätti buomiöta,
miten nyt tuon surkeankuuluisan Abramovitsin, juuta-l',
, iaisyenaläisen sosialistipetturin, käynnin jälkeen eräät
; ^> täysyiliaiset sosialiclemokraatit olivat yht^iä_ruyen-
V iieet'. «harrastamaan» Työväenpuolueeseen Jiittymistä.
Ensi kertaa esittäy^vät tässä kokouksessa National
' J^wisif - Sociaiist Verband, Pole Zion ja eräät keltaisen
johdan alaiset Woikmen's.€irclen osastot Tämän suun­taisten
lUUymisten vastapainoksi onjloki yhtynyt lisää
sananaisia ;flmmattio8astojÄii]S. . , ^.
. • ,
Sen lisäksi mitä uutisosastossa jo olemme kertoneet
kokouksen keskusteluista ja päätöksistä, mainittakoon
. vieiä, etta edustajat .Simpson, ja McÄ^aster vastustivat
sitä citystä, että Lontoossa pidettävään kaikkien Iir^
.tiläisten' maiden tyoväenpuolueitten kokoukseen Cana
4a8ta lähetettävät' edustajat evästettäisiin vaatimaan
Britannian siirtomaille ja puolisiirtomatlle täydellistä
myyttä. He olisivi^ tahtoneet niille vaadittavan
itsmäarSämisoikeuUa, s. o.'itsehallintoa omiin sisäisiin
asioihin'nähden. Mutta kun kpkous oli kuullut selvät
•' «anat Ramsay MacPonaJdin imperialismista Egyptissä,
Intiassa ja muualla, siksi selvät, ettei jäänyt,^ mitään
epäilyksen sijaa.siitä, mistä oli kysymys» asettui se
täydellisen Itsenäisyyden vaatimuksen puolelle. Samal<^
la päätettiin vaalia Canadaa &iglantiin sitovan perus­tuslain
(British Nbrth American Actin) kumoamista.
Sitte aebrasi keltaisen Jevrish Socialist Verbahdin
ponsi tMi/libU£stert vantiiin vapflUUamisesUu Siina viat­toman
näkoise&ti esitettiin vaadHtavaksi poliittisista
syistä vangittujen työväenluokan jäsenten vapauttamis­ta
Jtaliassa,Nilumaniassa, Saksassa Venäjällä ja
muissa maissa. Ponsivaliokunnassa olleet kommunistit
oli äänestetty nurin, ja valiokunta kannatti^ ponnen hy
väaymista' sellaisenaan. Kiildceässa pidieessa^ tuon
tuostdcin -uudisluvain suosionosotusten säestämänä, tov.
Jack MacDonald selitti, ettei'ybikääi^vallankumouk
/ sellinen voinut laskea noin salakavalasti laadittua pont
ta päätökseksi. ^ Sen tarkotuksena oli saada Neuvosto-
Venäjä-lu^ubi yhteen joukkoon Mussolinin j a kapita
Ji^maiden kanssa, siis iskeä Neuvostoliiton selkäpuo­lelle.
S^csassa y. m. maissa nämä vangit istuvat tyr
massa sentahden, että vastustivat kapitalismia, ' Venä
jäU|. ne istuivat tyrmässä sentahden, että vastustivat
' vaUattkumousta, Hänen puheema päätyttyä oli kokous
ja kuuntelijaparvc^eet yhtenä suosionosotidsien myrs-icynä.
Keltaiset vastasivat syyttäniällä, etta Venäjällä
vangittiin työläisiä lakkoutumisesita. Mijtta he tuSl^
-iflaivat: hälinältä, jo-
^ten kommunistien täytyi pyytää kokousta rauhottumaan
ja kuuntelemaan, mitä keltaisilla oli sanomista, huoli
matta Kirschnerin ja Rhinewinen ärsyttävästä esiinty
misestä.
Mutta kommunistien ei tarvinnut jäädä yksin noi
den keltaisten paljastamisessa. Toronttm Tyoväenpuo-lu^
n edustaja Mttldovrney^leimasi^ n
; ;näjän vihollistoi päämiehen Rfai^^ siksi miehi^i,
' joka viimeisissä Toronton kunnallisvaaleissa oli peUä-nyt:
työväeston.^^eskustelun lopetti.tovr Malcolm Bruce
voimakkaalla r ja 'vaikuttavalla vetoomtdcsella Venäjän
x^svolloidEumouksen^^^^
- mosta jicd[|s^sten vehkeilyn välikappaledcsi. Hui ehdot-
> U «Venäjän»^ mmen pyyhittäväsi niiden maiden jou-
' jkoeta, jotka poimessa mainittiin'. .Vasta tämän muutok-
: rscn idbtyi Icokous hyväksyi-poimen.
'JoUedft vädhe-vdlax^cumbukselliset dkoinaan ivdli-
Tot^läänmimB^ Työväoipuolueeseen. Nuo
mistolaisia». Pari niitä oli nyt ajautonnt tähänkin k<^
kotdcseen, ja oli soma nähdä, kuinka johdonmoicaisesti
he äänestivät oSceistolil^es reformistien roiAana, vaan
ei kommunistien. Suorasukaisella, sovilteloihm sotkeo-mattomalla
taistelullaan kommunistit osottivat voivan­sa
työskennellä yhteisrintaman rd^tamlsessa itsenäl
sen työväenludom poliittisen toinrinnarf alalla, sibi tin­kimättä
omista periaatteistaan lohi vallankumoidcseUi
sen puolueen eräolsluomeestaan.
S^pä se vaikutti niin moneen k<4otdcses8a olleeseen
«•kommunistiin. Oli huomattavissa, että kommunistien
mukana äänesti suiu^ joiddLo ammattlnnlonlsteja, jotka
eivät olleet kommt^nisteja, mutta joka Tiehattlvät kom­munistien
selvaplitteiset mielipiteet, liddän ilmeinen
vilpittömyytensä sekä se voima ja vakaumus, nuUä ne
esitettiin. v -
Erään puoluetoverimme'lähtiessä kokouspaikalta,
sanoi eräs' mies hänen tdcanaan toiselle: «Aikamoinen
vastus noista kommunisteista, mutta ne ovat koko Työr
väenpuolueessa ainoat, joissa on eloa».
Omille edostajillemme oli opiksi olla tuossa koko­uksessa
ja nähdä puolueemme taistelevan. Opiksi oli
myös ei-kommunisteille olla siellä ja tutustua'lu>mmu-nlstiseen
ajatustapaan. ; Edelleen tulee olemaan opäsi
tuhansille ammattiimionisteille ja muille työläisille
kuulla selostuksia kokouksesta. Tämä kaddci - tulee
edistämään Työväenpuolueen asiaa.
Venäjää koskevat valheet kapitalis­tien
palkkaamain vääris-
, telijäin lyötä
Tunnettu englamilainenammattiliilfieen mies, A- A.
PurcelU Venäjällä käyneen ammattiyhdistysten lähetys­tön
johtaja, on Streetis8ä,Sommersetissa, pitänyt 'suu­ren
poliittisen puheen, josta sos.demokraatinen D a i ly
Herald julkosee seuraavan selostuksen:'
: Kysymys ei ole siitä, pysyykö Venäjän neuvostohal­litus
pystyssä. tKyeymys on siitä, milloinka me pys­tymme
tasavertaisina ja kaikella kunnioituk^lla lyö-mään
sille'kättä.
»Kapitalistiluokka ja /oikeaoppisetv politikoitsijat te-^
kevät elämiä suurimman erehdyksen, jos luulevat mi­tään
voittavansa vääristelemällä Europan ja Aosian se­kä
eritoten Venäjän oloja koskevia tosiasioita.
Se menestys, minkä he tällä alalla voivat saavuttaa
valheellisiin lentolehtisiin ja mielikuvituksesta kyhät
tyihin lentokirjasiin uhraamillaan •suunnattomilla kus­tannuksilla,
kestää ainoastaan lyhyen ajan. Sitte tptuus
murtautuu esiin.
Sillä välin on meidän edelleen pidettävä työväen
luokan ajatukset selvästi suunnattuina siihen suurtyö­hön
miidcä Venäjä on Suorittanut " '
Venäjän työläiset ovÄ tdmeel perustavasta',me Ai.,
tyksestä olevan pälveltdcsen mailmanraidiah asialle ot
lomalla suurenemaansa ulos mailman imperIxJistisesta
panttilakoksesta.
. He övi^ aflieuttaneet häiriötä mailman kiihkoisän­maallisten
ja voittoilijain keskuudessa sillä teollaan,
että jyricasti kieltäytyvät ottamasta osaa niihin imperia:
llsdsiin ja yltiöisänmaallbiin vallotussuunnitelmiin, joi
ta Europan kapitalismin poliittiset puolueet ajavat.
'": Sillä he ovbt tehneet työväenlut^le smiren j)ajj{e- •
luksen ja kapitalisteille suurta haittaa.
tSenpätähden on meidän työväenlu^Dkan velvollisuus
tehdä Venäjän työväenluokka suosituksi ja puolustaa
sitä viimeiseen sai^cka.-
Virkaherran järkeilyä
Jotkut virkavaltiaat pullistuvat siinä ibäärin oman
virallisen tärkeytensä tunnosta, ehä'menettävät kaiken
arvostelukykynsä ja inhimillisen säädyllisyyden vaati
mukset. «Nation» lehdellcon joku ^sen tilaaja lähettä­nyt
Yhdysvaltain kansalaistudamiskomissaariq ^ Ray*
mond f . Cristin kiertokirjeen n:o 106, joka on päivät
ty helmikuun 14'p. 1923 ja joka on osotettu hänen
alaisilleen kansalolstuttamisvirkailijoille.^ Siinä tämä
herra tuo esille s^n eriskummaben aatteen^ että
Muukalainen, jonka perhe on Europassa, ei
ole koslaan asunut Yhdysvalloissa, huolimatta
siitä,^ kuinka monta Vuotta hän l i e n e n täällä
oUuU Häntä ei voida-konsalaistuttaa, koska
hän ei ole täyttänyt sitä asetuksen vaatimusta,
että hänen on pitänyt asila täällä viisi vuolta.
' Yleisenä lakina Yhdysvalloissa ja koko mail
massa on se viisaustieteellisesti oikea ja vir­heetön
ajatus, että mies asm siellä, missä hä­nellä
on pertieensä ja missä hän sitä ylläpitää.
Teidän on vastustettava kaikkia' (kansolaistutta
. mis-yhakemuksia, milloin perhe ei asu tässä
maassa.
Asianlaita kuitenkin on niin, että yleisen lam mu
kaon vaimon ja lasten kotipaDdca-oik^us riippuu mie­hen
kotipaikasta. Mutta Yhdysvaltain siirtolaisviikaili-jat
näkyvät itse säätelevän omat lakinsa;: Kun jodcun
maan siirtolaisosuus on täysi, saä mies tuottaa vaTmon
sa Yhdysvaltoihin ainoastaan siinä tapauksessa,^jos hän
on kansalainen; mutta hän ei voi päästä kansalus^i,
jos vaimo ei ole täällä hänen luonaan! Tämä on mie­letöntä
jäiiceilyä, ja somalla julmaa. \
. Lehti kertoo kirjottaneensa tuolle herralle; ja kysy'
neensä, olikohan moinen määräys toddlla pätevä, ja
julkasee Cristin vostatdcsen koko komeudessaan:
Kirjeenne-^t k, 17 piitä, koskeva niiden
muukalaisten ^ kansalaistmtamista, joiden per­heet
ovat ulkomailla, on saapunut. Teitä pyy-d^
ään ilmottamaon, miten olette saanut hai»
tuunne sen kiertokirjeen, josta xnainitsette. -
Herra Cristiei siis välitä sii^^^
ja vääriä hänen säädöksensä ovat, vaan siitä, JbiJ^
tä'on timottanuti' '
Sellaista heiraa .olisi otettava nidcoviUoista -kiiiii
P i i :
koir«i peniUcaa ja poistdtavo, tcunnes tulisi tuntemaan
oman vSbi|»ätolsyytensä, tuumailee lehti
\
y^anden paperikorista
T o i m i t a n a l ^ a a k s i a ei olis! l u ­pa
ilntotella, eikä niitä pienessä p a ­kossa
meOIäkSän ilmaista^ Mutta
Juttntapa on tässä niin likeinen l a i ­tos,
ettei aiUä mitään saa ^ i l y -
mään. E i edes toimitokseu/ p^^eri-
'koria..' -..,.„.•,•/. . •
'Jutttttujia on karsain sUmin kat­sellut
Vapauden paperikoria siitä
asti kun ISiaapro tähän''talL :
Olihan se Vapaudessa ollut pa­perikori
etmenldn, m n ^ se oli^ pie­n
i , vanha j a risainen. Kaapro -sen
potkasi ulos ovesta betL» ' •
''Tuollaisesta ei ole ^toimittajato­v
e r i k s i " , Hän sanoi talondenhoitajal-i
le. "Meillä pitää olla paperikori,
Joka herättää kunnioitusta".
"Toimittajatoveriksi!", mutisi t a ­loudenhoitaja,
"Mikä toimittaja se
paperikori on?"
"Yhtä tärkeä kuin me toisetkin,
Jos e i ' tärkeämpi. Meitä on tässä
kaksi miestä palvelemassa lukija­kuntaa.
.Täytyyhän jonkun olla Idr
jeenVaihtajienkin palveluksessa."
"Onko se mitä palvelusta, että
kirjotnkset |ieitetään roskakoriin?"
"Joissakin .tapauksissa se o n : p a ­ras
palvelus, mitä kirjottajalle voi
tehdä. Joukossa on j o t a k i n : kirjot­ta
jissa sellaisia, joita paperikorin
on pelastettava paljastamasta pik­kumaisuuttaan,
itserakkaattaan t ai
ilkeyttään; toisia taas täytyy estää
syyttä suottajoutamasta j a vielä
lehteäkin sotkemasta kiusallisiin o i -
kensjnttuihin; 'Roisia on hillittävä
turhanpäiten alktamasta iankaikki­sia
kynäkiistoja, joissa ei «lie m i ­tään.
mielenkiintoista muille kuin
ehkä asianomaisille itselleen; p i i l lä
vain väsytetään ja> suututetaan l u ­kijat
sekäkirJottajiUe-etta lehdeUe,,
joka joutavia kirjötuksia; julkasee."
J a taloudenhoitaja hankki iiuden
paperikorin, uhalla ison. /^Sen takaa
nyt toimittajat kurkistelevat,, mii.:
loin haluavat yleisölle ' näyttäytyä.
Muutamia: kertoja on: Juttutuvas­ta
tullut erikoinen lähetystö penko­maan
tätä papepkoria, nähdäkseen
minkälaista^ ^ y a r a a , siellä .oikeas-^
taan oL • - £ n { n u ^ sieltä «ff isyty.:
nyt vastineita ''Industrialistin tai
Raivaajan kirjeenvaihtajien vääris-telyihin
eri paikkakunnilta, uaSfti
nuo ^Vääristelyt" vielä, Julkasemis-ta
varten, mukaan leikattuina: •
Kun toimittajia on kovisteltu sii­tä,
miksi eivät ole näitä vastineita
julkasseet, eivät he sano rupeavan-
/sa uudelleen painattamaan kommat
nismin vihollisten ruokottomuuksia^
Jos kuka luulee ' n i i l l e lehdille ole­van
oikasemisesta :äptia,' lähettäköön
oikosunsa suoraan niille;^ VtapaudeU
asia ei ole olla siinä minään välit­täjänä.
Tietäähän' jokainen,- että
noiden lehtieh rpääasiallisena^tehtäv
vänä on parjata j a vääristellä kom­munismia
j a 3caikkea, mikä sen
kanssa on missSiän' yhteydessä. Jo­ka
ei sellaisesta parjauksesta ja
vääristelystä pidä, jättäköön tuol­laiset
lehdet tilaamatta j a lukemat^
ta. Kuka tässä katkkien rakkien
kanssa tappelemaan!
*
Mutta on sieltä löytynyt miuitä-ikin.
Huomattaan suuri määrä on
ollut dokyimentteja, j^tka ovat sjfn-tyne^
t sen oletukseni perusteella,
että kirjotuksen kohtalon määrääjä
nä on> « i sisällön - laatu j a arvo,
vaan se, k a k a. on sen kirjottanut.
Toisilla näkyy olevan se luulo, et­tä
kun kerran on' lehden tilaaja,
niin silloin on oikeutettu vaatimaan
lehteen kirjotuksensa, sisältäkööt ne
mitä tahansa, vaikkapa paksua par-^
jausta paikkakunnan, osastosta ja
siinä toimivista henlfilöistä.
Tästä tulkoon- kerrotuksi eräs va
laiseva esimerickL
Vuoden alussa o l i erääseen paik-kakuntakirjeeseen
jäänyt tusKn
puolen tuuman pitaineui jokseenkin
vaarattomalta n&yt^vä lause, jos-'
sa kerrottiin, että uudenvuoden päiV
vana oli sen 'paSckakunnan juom.^
kabinetti kokoontunut: ''omassa pää­majassaan;
siellähän dtä sai taas
jotkut' osaston jäsenel; kukkapäänsä
kuulla". Mitään muuta ainä ei o l ­lut.
Maaseutuoloissa ^elänyt hjna
tietää, että tuollaisina pyhäisinä ai'*
koina siellä ott; tapana kokoontua
milloin' missäkih talossa.^ Tietää
senkin, että pienissä oloissa - - jos­kus
suuremmissddn -r-^> tahtoo tulla
juorutuksi, kun,' ei:; ole*; Muutakaan
mielenlaintoista ^^xi^li^.. k" • '
Mutta t u o U a p a i U ^ t^
muuan perhe 'Väens väkeen omistaa
tuon jnomkabuietinpäamajaik nimi­tyksen
y k s i n ^ a a n itselleen j a sen
nojalla parkaa : koko j n o r u v^
mitä sidlä oli,' osastoa j a sen J ä -
neniä vastaan; Vapauden ^palstoille.
Ensin koetti emäntie ensin kannnstii
mutta icun sutä e i ollut apua, yritti
isäntä, heti uhkaamalla, et& V a ­paus
menettää tilaajan, - j o s heidän
ei anneta 'solvata " B u t t i n kaapiksi
jotakuta osastolaista. — Täällä aja­teltiin
edullisemmaksi kärsiä tuo­kin
vahinko, ennenkuin avataan V a ­pauden
palstoja sen kysymyksen
pohtimiselle, kuka missäkin Butten
sekasotknlakossa on oDut 'Icääppi",
kuka e i ;
/Tuli - sitte tilauksen uudistamisen
aHta. konttorista lähetettiin tavan-mnkainen
kohtelias huomautus; et­tä
nyt olisi uudistus tehtävä. Mut­t
a se huomautus palautettiin, sillä
pyytäen, sitte oikein ''Rukoillen**,
selityksellä, että tuossa edellämai-nitussa
kirjeessä oli ^'aivan syyttä
hyökätty yksityisasuntoa'kohtaan, j a
se kirjotns präntättiin Vapauteen,
eikä mitään hyvitystä tehty toisel-
^ta puolen. Niinollen olen katkeroi­tunut
Vapautta kohtaan, etten jak-sa
tilanstani uudistaa.: Yhden But­tin
kääpin tähden täytyy menettää
koko kommunistipuolueensa".
N i i n se o l i heikoissa'kantimissa,
se tilaus j a se kommunismi, "^Kont­tori
jäi suremaan menetettyä tilaus­ta,
jä Juttutupa murehtii «itä va­hinkoa,,
mikä tuli mailman vallan­kumoukselle
"yhden Buttin kääpin
tähden".
Toiset, eivät ota asiaa tilaajan o i ­keuden-
kannalta, vaan. pacdvejiae-
Bjryden. Niiden kirjotukset täytyy
tulla lehteen, laatuun katsomatta.
Eräs semmoinen olisi tahtonut - puh­distautua
joistakin toimitukselle ja
lukijakunnalle 'tuntemattomista juo­ruista.
^Ajatellen, että ihmeeseen
tässä joutuu, jos otetaan tavaksi r u ­veta
lehdessä puhdistautumaan kai­kista
niistä juoruista, mitä meistä
itsekustakin saattaa oUa, liikkeellä,
kellotettiin kirjotta jaa toiminnallaan
saattamaan turhat juorut häpeään.
Tästä hyvästä neuvosta kirjottapa
lähetti. toimitukselle erityisen ^kiitos­kirjeen,
luvaten tehdä neuvon m u ­kaan.
Mutta tuo "kiitosi' on täyty­nyt
laatia niin pisteliääksi kuin khr-jottaja
suinkin oli kyennyt mkaan-saamaan.
: Siinä pelotellaan uhkauk­sella
siirtjyä tuplajuulaisten leiriin
jos Viapaus vei öta ymmärtääkseen^
mitä; sen rauhaan sopii. Näytteeksi
kirjottajan totuuldenrakkaudesta j u l -
kasemme osan hänen ^kirjeestään:
"Luultavasti I. W. W. puolueen
lehti .ottaisi kirjotukseni palstoil­leen,
jos sinnj lähettäisin. Cana­dan
kommunistipuolueen äänenkan­nattaja
ei ota omien jäsentei|säkir-jotuksia,
paitsi sitten, joa ne ovat
jotain juttuja, että jonkun Hänni-
. ^ n iai^Manulanlehmä on poikinut tai
siellä tai^täällä oU yllätyskestit
Niitä te jfilkasette, mutta ettepä te
julkase edes osastojen kirjeenvaih-tajain
lähettämiä kirjotuksia. Esim.
täällä osaston kirjeenvaihtaja-valit­taa
(jos valittaaj n i i n valehtelee
sanoo Toimitus) ettei hänen kirjo-toksiaan
tavallisesti julkasta leh­dessä,^
j a täältä olisi i^kirjottamista
koko lehti joka palstaa myöten täy­teen,
i. Samaten valittivat (ja valeh­televat,!
^^H^ sellaista ; puhui-va^ T - *
väittää Tötei.) Sault Ste^ H a r i e n osas­ton
i^rjeenvaihtajat, että turha-on k y ­näänsä
rasittaa j a paperia, h a ^ k a .
ta:" Yapauden paperikoriin ne vaan
menee^'
Eihän äiitä ole ollut tässä lehdes­sä
Maastojen - kirjeenvaihtajain Idr
jeitä, vai mitä? . E i muuta kuin
le£imän p&ikimisia. j a yllätyskestejä?
— Tosiaan kuin luotu Industrialis-tin
kirjeenvaihtajaksi, noinkin to­tuudessa
pysyvä ihminen!
*
Kerran sieltäi paperikoria kaivel­lessa
löytyi tHanksea tmdutas, joka
Juttutupaa erikoisesti ilahutti. •• Se
oli kokoonpantu oikein nudcujen
kanssa, \ja o l i : siinä kohteliaisuuksia
ei ainoastaan toimittajille, vaan
myös Iconttöriväelle. Tilaaja nähtä­västi
oH ärtynyt si^tä, ettei lehti « le
tullut häneUe ^nöllisesti.^ Siinä
kyllä on moittimisen syytä. Posö-tnsvehkeemme
ovat vanhanaikaiset;
osotteita sentahden tipahtaa tielle,
jnae: lteähädlteät peiovsätitt eitnaeanne. peTräiUmeä; n vaaiskiakna
auttamiseksi o n päätetty niin pian
kuin mahdollista h a n d i a ^ ajanmu­kainen
postituskone, j o k a ainakin
suuresti' korjaa, joshan e i /kokonaan
poistane tätä ej^ohtaa.
Mutta^tuo tilaaja tietää asiat pa-remmii^-
'sibltä^. ibitompaa. Tietpä,
ettei .'täältä lelitia ollenkaan postite^
ta Iähtemään'>tilaajiUe. "Ette muis­ta
' t e h d ä -tehtäväänne; huolimatto'
muus -vallitsee»:' - Bliehet käyvät k o i -
ratoipassa,: neitoset ^vpuree puruku-nuä"?
Sitäpaitsi e i nun h y ^ palk­kaa,
nauttivain icannata h9askata
aikaansa lähettämällä^ lehteä hno-nöpalkkaiaillft
IdLmppäjittkilk j a l i -
koiaUe Jaivo50ijiI|e, arvelee tilaaja.
N Jättötavassa ronaanhyro
.kuinka oikeaan kaverin arvailnt sat­tuivat
Vapauden nykyisen miesväet
elintapoihin ja käyntipaikkoihin^
nähden- Konttorineitien sunta a
ole Juttutuvan puolesta perinpohjai-semmin
tarkastettu, siBä on yleensä
oltu sitä>niieltä, että''kumin pure­minen
jos he sitä harjottanevat
i haittaa- heidän työtään y h t S is
enempää kuin tupakanpum metsä-tai
kaivostyöläisen tehtäviä. Sen­tahden
ei heidän suuhunsa ole k e l ­lään
asiaa, on ajateltu.
Pistelyt toisisaaa cpSonaistavat.
Englannissa sattui äskettäin t a ­paus,
jossa eräs pistrfijä varmasti
tali sHhen kokemukseen, ..että - .olisi
ollut viisaampaa, joS olisi .maltta­nut
pitää pistimensä piilossa-
Se sattui Englannin Työväenpuo­lueen,
pää^änenkannattajalle. Daily
Heraldille.
Entw pääministeri Lloyd Oeorgen
muijalta ali- laivamatkalla Espanjas-t^^
ntoOteen jollain tavoin kadon­nut
kaulahelmet, joiden ilmotettiin
alkuaan äiaksaneen 1,000 puntaa.
Siitä isai lehti tilaisuuden irvistellä,
että on se pääministerin virka silti-kiir
tuottava toimi, kun Lloyd
George — tiettävästi vähävarainen
mies — saa noin kalliita helyjä mui­jalleen;
taikka ovat ne jonkun suo­sion-
onkijan tälle lahjottamät. V i i -
memainitijlla letkauksella viitattiin
Asguithiin, joka siten dlisi ostanut
itselleen "Oxfordin jaarlin" arvon.
Lloyd Georgen misispä otti ja
kimpaantui tuosta hyökkäyksestä
h ä n t ä -— "tahi oikeastaan hänen
kanttansa 'hänen miestään j a loordi
Oxfordia vastaan."
"Jos olette uteliaita tietämään"
kirjottaa muija, "kadonneitten k a u -
lahelmieni todellisen arvon, niin sii­nä
asiassa voin teitä -valistaa. Ne
eivät maksaneet neljättäkymmenet-tä,
tuskin viidettäkymmenettä osaa
sen lahjan arvosta, minkä teidän
johtajanne pääministerinä ollessaan
sai eräältä kapitaUstiystävältään
(kallisarvoisen loistoauton j a .30,-
000 punnan osakkeet). En ole huo­mannut
teidän' tuon ruhtinaallisen
lahjan takia koskaan moittineen
Ramsay MacDonaldia, joka sen lah­j
an vastaanottamalla osotti pettä­neensä'
^Juokkansa j a luopuneensa
nuoruutensa yksinkertaisista. tavoift.
ta. EUiei tämä todistus teidän puo­lueellisuudestanne
arvostelijana rii­tä,
voin mainita joitakuita esimerk­kejä
lisää teidän poliittisen huone­kuntanne
jäsenistäj Jotka ovat pal­joa
parempia; todisteita yleisten toi­mien
etuisuudesta kuin mitä minun
yliarvioitu helmikoristeeni on. Enim­mät-
noista helmistä mieheni on mi­nulle
' -vähissä erin ostanut sanoma-lehdiltä
saamillaan kirjotuspalkki-oilla,'
ministerinä olonsa jälkeen;
Onko korkeitten kirjotuspalkkioiden
ansaitseminen rikos? Jos se on mi-;
nun miehelleni rikos, niin joutuvat
monet etevimmät. Sosialistijohtajat,
ent. ministerit j a muut hänen kans­saan
syytettyjen penkille. Lopuksi,
eikö, teidän olisi ensin siivottava
omaa lääväänne, ennenkuin lähdet­te
lakasämaan' roskia liberaalien
lattialta?"
Siina oli siksi karvas pala, etteipä
Daily Herald ole voinut muuta kuin
pitää sen hyvänään. ' or
tilaisankaim ranriiQknjjeäi
jcuHcona, hmdunatta v a i k k a ^ ZJ
englanninkielistä puhujaa
ymoänikiän, niin läsnäolomme^
nostaa p u h u j a sekä niitä työlaS'
jotica-täyan Jmozttävät pab^
«ityksct, mutta jotka v i S ^ ^
heikoDa tiedolla varustettnja w
kavoinum merkityksestä.
man tuhantiset joukot SStft^" ^»«'ättävät ieiHe
innostusta asuunme searaamis«r
j a samalla, porvarilehtien k i r S^
vaiftajat eivät aUom voi a s i a ^
tehdä turhanpäiväiseksi, /osanoto!
jien niukkuuden tähden, j a UsSkA
olemmehan me suomalaiset tottn-neet,;
kotimaassamme pitämään vaa­pu
j n l ^ - suurimpana jnhlapäiväX
mitä meillä järjestyneillä t y ö l ä^
siellä konsanaan o l i Miksi enm»
kunnioittaisi tätä kansainvälistä
juhlapäwää täällä samarilaiseha ar­vokkaana
juhlana? Siksikö ett^
tämän maan kapitalistiyhtymät äts
Toronton ootisfii
Voimistela- j a urheilaaenra Yri­tyksen
iltamat ovat huhtikuun 25
pnä, lauantai-illalla, alkaen kello
kahdeksan, Suomalaisen Seuran
huoneustolla. Tilaisuudessa taasen
esiintyvät . seuran nais- ja mies-voimistelijat..
Uusina tesitysnume-roina
tällä i:ertaa on -seuran mie*
hiltä m. m. telineuvoimistelua ja
sauvaliikkeitä, joita el seura vielä
ehtinyt saada - esitettävään kuntoon
viimeksi pidettyyn iltamaan. - Nä­mä
ovat siis uutuuksia sekä lisäksi
paljon muuta arvokasta ohjelmaa,
joten paikkakunnan suomalaiset
voimistelun j a urheilun ystävät p i -
demmittä kehoituksitta taasen saa­puvat
sankoin joukoin ensi; lauan­taina
.pidettävään seuran iltamaan,
siten .antaen yhä innostusta seu­ran
eteenpäin menolle^ voimistelun
j a urheilun edistäjänä paikkakun­nan
suomalaisten: keskuudessa;'
Vappa; - -Kansainvälistä', -vappu­juhlaa
vietetään Toronton järjesty­neiden
^öläiste^ toimesta -vappu­na,
ensimäinen' 'päivä toukokuuta.
Ulkoihnajuhla alkaa kello ^olme
iltepäivällä Queen puistossa. Tilai­suudessa
juhlapuhujana i^iintyy to^
veri MclAchlan Nova Scotiasta^ jo­ten
mielenkiintoista on kuulla tov.
McLahlanin esityksiä niistä hirveis-ta
kärsimyksistä, jotka parhaa^aan
on kestettävänä-noilla monituhatiti-kuisilla
joukoilla Nova' Seotiassa,
lakon a v u l l ^ taistellessaan ^^läni^ii
mkentta itselleen ja perheilleen;
Tov. McLachlan. puhuu puistossa se-kä
illalla .toimeenpantavassa -vappu^i^
juhlatOaisuudeasa Labor TemppeUs-
. Useita mnita^paikalliäa puhu­j
i a tulee- nSisä-tilaxmnksissaesnn-tymään,
joten paikkakmman snonla-iaiset
koittakaapas kerrankm hdifc-tiä
-pkknesteet syrjSan j a saapua
salh? gffinkään mian kapitalistiryju
mät ei o l e sitä saUineet, vaan jär.
jestyneet'työläiset ovat ne pakoiti
taneet pallimaan. Tilliä oUaaa
kulkemassa samaan. Sitä mukaa '
kun päästään päivän merkitys käin;
nittämään yhä suurempien työläis­joukkojen
mieliin todellisena työ- '
väestön kansainvälisenä juhlapäivä,
nä, aletaan, sitä äänekkäämnua
vaatia nmärätyksi juhlapäiväksi
mdlläkin vasta kehoitetaan
työläisiä^^ttämään työnsä puolelta
päiväksi, *koska plkoUmajuhla oa*
järjestetty vasta iltapäiväilä alka­vaksi,
ja lisäksi iltajuhlaan jää
mahdollisuus niille, jotka eivät työ-paikkansa
menettämisen pelosta voi
lähteä juhlimaan ulkoilmaan ilta-päivällär
joten saapukaa ennen kaik­kea'järjestyneet
suopialaiset työläi-set""
useamman satiöukuisena näi-hjm
juhliin. Vappukomitea on teh-nyt~
erikoisen vappujulistuksen, jota
englanninkielisenä levitetään kaksi­sataa'
viisikymmentä tuhatta, sata­viisikymmentätuhatta
juudankielise- i
nä, viisikymmentätuhatta ukrainan-kielellä
j a kustannuksien peittämi- * ^
seksi julkeistaan Vappujulistus suo­menkielisessä
asussa Vapaudessa,
josta sen -saamme nähdä. Siis ol­kaamme
.vjolcainen kohdaltamme vai-miit
ottamaan osaa vappujuhlaan,
joka on työväestön kansainvälinen
juhlapäivä. •
Osaston varainalnen olijeliuko.
kons on sunnuntai-illalla 26 päivä­nä
huhtikuilta; ^Saapukaapa sinne
joukolla. Viime: kokouksesta j i i Vi
agitetsionikomitean huoleksi vd-mistaa
uusia esityksiä kokoustayasta
j a .josko •: o l i s i . sopivaa muuttaa ko­kouksien
pitoaika iltapäiväkä.
Näistä erimuodoista tullaan koko­uksessa
käsittelemään, joten nmsas
läsnäolo' olisi välttämätön.
' S i t a paljon pohattaa 4.4 prosen- :
tin olutta ilmoitetaan alettavan
myymään toukokuun 24 päivä To-ronton'
hotelleissa, hinnan ollen vii-
Bi senttiä lasilta. Hotellien omista- ^
jat pitävät hintaa mitättömän hal­pana,
ollen heidän vaatimuksenaan
saada ottaa kymmenen senttiä la­sista,
koska heidän pitää jokaisesta
ostamastaan gallonasta maksaa ve­roa
-viisikymmentä senttiä.
NnorisoHisaston Icokons on touko­kuun
30 päivänä, torstai-illalla,
Suomalaisen Seuran / huoneustolla.
Kun nuoriso-osasto uudelleen alkoi
toimintansa tässä parisen kuukautta
sitte. ei se ole • tähän mennesä
saanut nuorisoa suuremmasti innos­tumaan
osastotoimintaan. Nyt nuo­riso-
osaston, johtokunta toivoo, et­tä
vvanhemmat ottavat velvollisuu­dekseen
seUttää aikuisiksi tulevine
lapsilleen sStBi vläl'^mättomyyttäj
joka työläisnuorisollakin on huolelh
tia oman järjestönsä luomisesta i *
sön asioiden huoltamisesta.
kööt vanhemmat ennenkaikkea tä­män
illan mielessään j a huolehti­koot,
että poikansa j a tyttönsä' sinä
iltana lähtevät kokoukseen. Sillä
epäilemättä on vanhempien velvoDi-snus
ohjata lapsensa kulkemaan hei­tä
-varten muodostetuissa järjestöis­sä.
&i {Nakkakonnilia t
'<3)E1GHT0« MiNEi ONT. :
fiannes Mildnen.
TääUä Creightossa oleili noin pa^
rin kuukauden ajan kuuluisaksi tnJ-lut
lurjus käyttäen täällä nim»
Henry MäkL Hänen kuvansa J*
lurjusmaiset tekonsa on kylläkin ol­lut
tässä lehdessä julaistuna viKffl-na
1923 elokuun 4 päivänä, jotl»
tässä tuon esille:
"Ladysmithissa, B. C , hän o n ^ .
tui saamaan asuinhuoneiden nraJc»- •
t a .(työläisatä),: pytti palilBtyo-vounoo,
jättäen *VÖpalkat ^^^^
kennustarpeet maksMoatta j a W I SB
tiehensä. ; Samanluontoisia .
on hän ennemmin tehnyt Ch^e » •
verillä ja Vancouverissa, B. u ,
joista ei ole juDrisnndessa m a i ^
tn. Ollessaan eddlisistä t e o i *^
karfcureisulla v- i 9 2 1 - 2 2 ft^
B u p a t i » i ; <^nwBtaiJ^^ ^
semSänO.' B . U m deKkertiksi, 3 « "
huomattavan summa
lovia rahoja suoritti
taa kiinni, vaan pä
On käyttänyt enne
jjäki, Hannes Mäl
J8 McKay. Vielä hl
jamassa lehdessä,^^?
Tiilla missä häntä: t
esiintyy innokkaana
jana, siksi kun sa
toveriluoton, ',iota
tekoja, joita 'TOivat
taan "paatuneet lur.
"Toveripiirissä här
on • näyttämöllä es:
loaa ^)pettaa lapsia
assa ja esiintymis*
taan on hän puutyö
tää englannitakieltä
Vin." . ;/
, Paildcakunnalliomiz
railunsa myöskään
varsin pitkäaikaiseks
roistoilla on sentääi
ja, ja niin kävi in;
täällä vielä joutunu
mitään suurempia
ja, muuta kuin e r i
perheelle, missä hän
Yiikkoa asusti, jätta
samatta ja erään to
• min. • . • >'
'Pari -viikkoa taka]
'^taxi" CreightMi
ne meni. ^iv
^ Viimeinen haoma
kiloille jotka eivät "
dä koska ovat ne <
jaoston myyjäiseta^
iltana alkaen kello
vataan.
ED* ! lauantaina
on osastomme *y.- j i
kein repäseyät iltan
Ohjelmakin on. ^oet
monipuolisin ' j a •
mainittakoon: teri«
VO Ruohonen, ikusn;
. to, kupletti Paavo;
telmäkappale ''Kaiva
mitä hauskin huvin
näytöksessä j a lisäk)
vielä on ohjelmass
Trityksen" miehilt
esiintymään enri }u
Paavo Ruohosen jo
/mikä, niin ohjelmas
kiintoa juuri tämä;
öitäkin syystä, että
kiin aikoihin ole tä
voimistelua nähtyj
on .^tanssia hyvällä
dsäänpääsykään ole
35 senttä miehUtä
Tervetuloa I
Menneistä, hnTeli
naytelmäsenra esitti
taina tuon tunn)
TnkkijoeUa salin t
jajoukolle. Esitys
«esti ja tyytyväisin
kukin kotianöa.
Olavi iKostimo.
kymmentäkolme vui
miorukainen, oli
kaupunkilaisten k
johtui monestekin
oli miellyttävä uB
Vartalo ja, kaunis
eivätkä hänen M
naisnutensa gattän»
TOraa. Käytökselt
^täröllinen, hilpeä-
«en d i Olavi Kbsti
ttuu' miehinetf
kyennyt hänen^Va
maan.
Lisäksi oli hän
Hänen harrostnspi
fflonet hyödylliset
opiskelu, teatteri, i
aotta ennenkafikkej
hän suorastaan j r a
.Eikä hän myöaac
^i^etantti, k^jldstt