Vapaus, January 9, 1930

              Torstaina, tammik. 9 p : n a T h u r . , Jan. 9 No. 7 —
ÄPAU i A f A L » lUI»«Tty>
Scgalered at t i u P o « Otfie» D«i>»rtmeot. Ott»»«, u •e«««l e U » » U e x .
Totiuta*. fcoatton, lurjakiupp» yt r«.ioo otsasM U l b t u E l a SixeetilU.
f i M C i U M i e ; V«puu. Boj W . SDdtuiT)-, Ost.
i*i>a«>Ut}ä J . « . Atilqirist.
i l u u c e t : J . V . Aluqr;«t.
Office, Bookstcrre «nd Priotihoj: V<(sai Buildjcj, E l a Street.
AU maii (O t>e t4im*t4: Vapiti». • F , 0 . Box 69, &a(l^u»J. Oat.
TUJILSHI.N.NAT:
- t «lL«(.SO, O kk. ».iÄ», 3 kk. »1,75 j » J kk. ilJM. - «idT»»»lu<iiio j* booiueeD « k » au,,
•Ua «IfcomuUe: 1 «k. K>.00. 6 U u t i l ^ ja I i^k. tl.OO.
> lLilOTLSjn.\NAT VAFALDE5SA:
KirJeTAiJtioitisocakift »1.00 krn», {2-W k»k»j knu*. — AirK-liiJtoon «aenoeiUe ^oceotojiotakic
H# «alttatiiBsi*. — ftym«r.iBuo:to.laiotult«i iOc JlÄ) 3 ken»». — SfOtrniiiimotukui »JJ>
tofU, «2.09 3 fcettjj. - A»uMven,,l».MnkMii t2Ä< kerti, »3.W ksk.» keruj. - »ait<^.itt.-/tt.k«i
km». — KadeoianiimotukMi «J-CO keri», 50 l i . » « a i * u kiito«aaK;eItJ t» J iaai.i<»ir«yit... -
BMbttMMB «iedot j» o»</ieilffiotak»«i SCK keru. tl M kolme ketuu. — TiUpii.ilmetuiieo j» itooiu.
•foictaanea on, r i a d j t u t ^ u . Ulietett^v» ilm-jtuthiait eiuiuteen.
Ccner»! «dferllurg «»te», 7it pe/ col. incb. Minimura eh«fte toj uatU ituert.oa. 75e Tb^
Vkftaa t» the be»i «(l»enj«;ng medjum «inons 'the FIDOJ»J» people io C«n»d».
Jo* ette milloin tih-.au LU F » « U U « » entimäiieen kirJee«et-o«. kirJotI*k»» noJellee» Uikk««
^«it«j|»is p«r»ooD»lh»eIU nittelli: J. W. Ahlqrul, Likkeenioitaj». •
Työttömyysmmerot kohoavat
Senkin uhalla, että Hittohallituksen lyöministeri Heenan, (joka
on tyypillinen näyte vanhasta työväen byr.okraalisla, mikä on "ko-hoBnut"
kapitalistiluokan itsetyytyväiseksi rengiksi), julisti inahtipon-tisesti,
ettei hallitus katso tarpeelliseksi ryhtyä mihinkään toimenpi­teisiin
työttömyyden suhteen, koska työtilanne on muka parempi kuin
eonea, ja vaikka pääministeri King vakuuttikin I.^ntoossa, että mi­tään
"epänormaalista" työttömyyttä ei ole olemassa, puhuvat halii-tiiksen
omat tilastot toista kieltä.
Hallituksen tilastoista näkyy, että työttömyys kasvaa kaildssa
keskuksissa, ja että tämän vuoden ensimäisel kolme kuukautta tulevat
olemaan vaikeampia aikoja työttömille, kuin monena muuna vuonna.
Jo viime Iokakuus.«a saatettiin huomata, että edessä f>li vaikea työttö-rtj^
saika. Esimerkiksi rautateiden palveluksessa olevien työläisten
tu^tunäärä lokakuussa oli 16,000 pienempi, kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonna. Marras- ja jouUikuussa on vähintäin 5,000 rauta­tieläistä
joutunut lisäämään työttömien luetteloita, ja toiset 5,000 työs­kentelevät
osa-ajalla.
: Y numcroide;i j;ciustcella on laskettu 100,000:n työläisen
olevan vailla tyÖiä ja k:peäs.=ä avustuksen tarpeessa. Hallitirkscn tila-s-toja
ei tietenkään voida pitää millään tavalla liioiteltuina. Mitä on
aöiän suhteen tehty? Ei sanottavasti mitään. Kaupungeissa ovat hyvän-äänjtiÖnmykaifcta,
laillista tietä lapahtqvaa jtnuultamista yall^jkmnouk*
vastakohtana- Opportunismi-sanan ISiin latinalainga' alkusana
suomenkielelle käännettynä merkitsee: mukavaa, sopivaa-' Oppertmiis-mi
valtioUisesti tarkoittaa poliittista menettelyä, j < ^ käyttää ^ödyk-seen
tilaisuuksia tahi olosuhteita, ja ilman jyrkkää periaatteelli^ kan­taa
mukautuu tilanleiriin saavuttaakseen tarkoituksensa.
Vaaleihin osanotto sellaisenaan tietenkin merkitsee vallitsevissa
olosuhteissa mukautumista porvarilliseen aänioikeuskoneistoon ja sen
legalrslisiin muotoihin, saavuttaakseen vissejä tarkoituksia. Vaalioh­jelma
Fort Willianiisi:a ja muualla sisälsivät vaatimuksia työttömyyden
torjumisesta, työvälitystoimistojen fiallinnossa esiintj-vien epäkohtien
poistamisesta, työläi.rten palkkasuhteiden säännöstelemisestä, irtolaisuus-säädösten
kumoamisesta, kunnallisten työläisten työviikon lyhentämi­sestä,
kesäloman järjeitä.Tiiieilä kaupungin työläisille, asteettaisien ve­rotusjärjestelmän
käytäntöönollarnisesta kunnallisverotuksessa j li
S2,000:n vuosiluloii-ta alkaen, verovapaiden yhtiöiden ja omaisuuksien
verottamisesta, äänioikeuden laventamisesta, liikenneturvallisuussäädÖs-tcn
noudattarnisrcsta, erilaisten yleishyödyllisten laitosten, sairaaiain
y.rn. yhtciskunnallistultamisesta, äiliysavuituksista, lapsityön ja naisten
ja ala-ikäisten yötyön poistamisesta, uudistuksista koulu-alalla j.n-e.
Nämä ovat reformistisia vaatimuksia. Luonteeltaan vallankujcno-ukselliseksi
»voidaan sitävastoin katsoa ohjelman ensimäistä kohtaa:
'Työläisten yhteinen rintama kapitalismia vastaan ja työläisten ja köy­hien
maanviljelijäin hallituksen perustaminen." Sen kohottaminen
vaalien tunnukseksi merkitsee puolueen vallankumouksellisen päämää­rän
alleviivaamista, sen perustavan seikan korostamista, että sorretun
köyhälistön lopullinen vapautuminen kapitalistisen järjestelmän orjuu­desta
voi tapahtua vain valtiollisen vallan työväen käsiin valtaamisen
kautta. Tällöin muuttuvat nuo uudij-tusvaatimukset, joista edellä inai-nittiin,
vain välillisiksi tarkoituksiksi eikä päämääräksi.
Tällainen taktiikka kunnallis- y.rn. vaaleissa merkitsee sitä, että
puolue rakentaa politiikkansa tilanteen muikaan, lähtien taisteleinaan
erilaisten reformien puolesta, koska suurien joukkojen myötätunto voi­daan
parhaiden .saavuttaa vetoamalla heidän nykyhetken oloihinsa,
etuihinsa ja tarpeisiinsa. Tällaista vastaan ei ole mitään muistutta­mista,
kun vain varotaan lankeamasta rcformismin ja opportunismin
suohon, hukuttamaan työväenluokan valtiolliset vallankumoukselliset
päämäärät pikkuparannusvaatimusfen sotkuiseen paljouteen.
nmmmsm
C. T, U. Luton suoma­laisen
jaoston
osastoille
AInstnhcft liittokoosta varten
lasku liiUax axUstoon osie^^sta ku­vista.
TcäBttfetelqeslitVkj-i^ Keää-
QnL Ali^JuSmiÄ 117—29, $1^ ja
lasku Uiia^ sfö^esta l)%pkituista u r -
tieiloboxisuista Iititm» e^imajien
S-U. CgympfamatkaHa 2^8—28 sum­ma
Utoo. Laäst jbteensä $3,25.
8. Sihteeri teki selkoa VTBJi. of
Canadan toiminnasta sen jäHeees
Munan lausunto Neuvostoliitosta
Kaiken sen vääristelyn ja parjauksen jälkeen, joille porvarilliset
lehdet antavat palstamäärin tilaa, "kuvatessaan" Neuvostoliiton ta­loudellisia,
valtiollisia ja sivistybellisiä oloja, ollaan jo paikolt^ut
myöntämään, että sivistyksellinen ja taloudellinen taso selca yhteis­kunnallinen
järjestys Ja hyvinvointi on sittenkin jatkuvasti kohonnut.
Liittotoimikunta kc^couksessaan
jouluJ:- 29 p:nä, päätti Liiton seu­rojen
edustajakolcouksen pidettäväk­si
tulevan hutik. 13 p:nä -sunnuntai­na
alkaen kello 9 aamulla Sudlmrys-sä
Liberty haaliUa. Samaan aikaan
järjestää Sudburyn Kisa kansalliset
palnikilpjiilut, nlrn. 11—12 p:nä huJi-tik.,
joteti senkin tähden edustajien
matkakulujen vuoksi voivat seurat
lyddä kaksi k&r^Vi yhdellä iskulla
valitsemalla painikilpailuihin lähe­tettäviä
kilpailijoita seurojen edus­tajiksi
Lf|btokokoukseen. Id^öskin
Liiton mestaruuskilailujen kaimalta^
jotka Toronton Yritys järjestää viik­koa
myöhemmin, on huomioonotet­tava
pitempimatkaisten seurojen c-dustajiile,
että saönalla matkalla
voivat osallistua molempiin kilpai­luihin
ja liittokokoukseen aiheutta­matta
kovinkaan paljon suurempia
kuluja seuroille, kuin muussa tapa­uksessa
voisi käydä jos kilpailut
pidettäisiin kovin paljon eri aikoi­na.
Edustusperuste Liittokokoukses­sa
tulee olemaan sama kuin ennen­kin,
nimittäin yksi (1) edustaja jo-kaiseltai
alkavalta 25 jäseneltä. Alus­sa
jd mainittiin alustuksista mitä
seurojen taholta mahdollisesti tul­laan
luttokpkjjuksellc tekemään
kun tov. Tuori oli jättänyt paik­kansa
sanotun liiton ähteerisä. Se­lostuksessa
ilmeni että W.SJL of
Canadan toiminta on ollut hyvin
heikkoa, mutta laiitenkin se on toi-miimassa
niiden mahdolUsiniksien
mukaan mitä liitolla ön ollut tähän
saakka. Selostus byväksytUin.
Vakuudeksi:
Paavo Ruohonen,
Sihteeri.
Olemme tarkatsaneet edeUäoIevan
pöytäkirjan _ ja havainneet sen ole­van
kokouksen menon ja päätösten
mukaisen.
Pöytäkirjan tarkastajat
K. Jalonen. E, lagerbom.
noin neljännesosam "Heensäkin
ön työläistnomituihin nähden oäeet
armahdukset varsin l u j a s ^ J p ^
erikoisen vaikeasti sairastuneisiin­kin
nähden.
Kuitenkin jokainen oikein ajat^
televa ihminen pitää poliittisista
syistä tuomituita aivan toiseen
luokkaan kuuluvina kuin esim, yk­sityisluontoisten
murhien tekijöi­tä.
Tämäkin tapaus antaa lukijoille
ajattelemisen aihetta,
Mainittakoon kuitenkin tässä yh­teydessä,
että Niinisen .tekoa ei
voitane katsoa lajinsa törkieimmäk-st.
Oikeusjutun, yhteydessä esitet­tiin
seikkoja, että murhatuksi tul­lut
henkilö on käyttäj-tynyt ta-
Pofma ja orjm
Totaaksia, joista "siyistyxteea
värillisen manHman sano
leEdet miehiummm
vaikenevat
"Kris:iIIinen sivistys on k
maiksä orjuuden vahtakohla.'
sanotaan saksalaisessa vai
teitte'n käsikirjassa jo vu
1911. Miten voidaan näi;
ymmärtää Englannin kirkon
räi'stä 2 pjtä tammikuuta
joka julkaistiin Lontoon' sai
lehdissä, j a jossa kaikelle :
malle tiedoitetaan, että ori
vallä, joka on saattanut tässä j u - pan lopettamista tarkoittava
tussa syytetyn päähenkilön epätöi- - -
voiseen asemaan j a murhatuksi tul­lut
henkilö" e i o!e ollut" muutenkaan
mallikelpoisimpia.
MURHAAJA MARGIT NIININEN
ON ARMAHDETTU
lÄäfCvliisyyslaitokset tarjonneet muutamia yösijoja ja aterioita "armeli-( Jos porvariston räävittömässä parjauksessa olisi viittakaan prosenttia
Ä u t e h a " . Poliisilaitos on erinäisissä tapauksissa antanut paleltu- totuutta, olisi työläisten ja talonpoikain neuvostovaltio aikoja sitten
•jpaiBSsa oleville "suojaa" putkissaan, ja poliisioikeudet ovat "turvan
toeet" työttömiä läliettämällä heitä "irtolaisina" vankifarmeille. Joita
inn"ön potkinut sellainen "onni", että ovat saaneet lapioida jonkun
tiinnin lunta, josta on herunut muutama ruokavero. Joitakin vähäpä
isjiiua yleisiä löitä on järjestetty kaupunkien ja maakuntien toimesta,
liittohallitus ei ole tehnyt mitään. Vanhoilliset ammatti-uniot eivät ole
telineet'riiitään. Reformistien työväenpuolue, niissä maakunnissa, missä
Sepoimii, ei p^^ tehnyt mitään;;
^V.;. Pysyäksemme totuudessa ön meidän myönnettävä, että ammatilliset
liniot ova^ iehn^ Yleiscanadalaisen ammallijärjcstön presi-kieiitti
Alosher pyysi hallitusta järjestämään yhteisiä "neuvotteluja".
|oiKln kiitsutt^isiin työnantajain sekä ammatti-unioiden edustajat. 'Rcj-
$6^ taäntuni Labor Congressln,
]poniöt T*om Moore, James Simpson, P. M . Draper, Tallon ja J . G.
Fo^ter, poHtiyat haUilukselle jätettävää tavaium^aistii, {|lamai$ta ."ad-i
«^iä*^ röisBä kuulemma tullaan "yäatimaan•^ eftä' liiftohaHitus ryhi^y
^,%i8toihiititäatt maaktinfien ja kuntien kanssa työttömyyden torju-
^ Näitä edesottamisia arvosteltaesss^ on pidettävä mielessä, että nä-j^
öttibhu^het hallitsevat yli niaan ulottuvia ammatillisia järjestöjä,
|oiden yhteinen jäsehTnäärä on toisellasadallatuhännella. Tällainen
jäsenjoulio pystyisi saavuttamaan jotakin konkreettista kouraantuntu-
•afliJQS ne jph|iettaisiin tositoimintaan pakoittaakseen työnantajat je
virähbinäiset järjestämään töitä. Nämä^ voisivat esimerkiksi vaikutus-talta
»eila tavalla toimia työttömien järjestämiseksi, ja lukea heidän
JouUcoliikehtimistä, mielenosoituksia j.n.e., mikä saattaisi hallituksen
melko tiukkaan asemaan.
' /Tällaista politiikkaa nämä lihavat ammatti-uniöherrat visusti va-
^ovatv Se näet voisi rikkoa ne hyvät suhteet, mitä heillä on kapitalistien
j a IiaiUtuksien kanssa. On paljon mukavampaa kirjoitella hienoja ano-
B l i ^ i a i puhtaalle paperille sekä viedä he koreasti herroille minisle-fcille^
ja vastaanottaa heiltä yhtä tekopyhiä lupauksia, että "asia har-kiba#**,
kuin astua työläisten joukkoon ja johtaa heitä mif^lenosoi-
^ i k s i l l e ,
l Tämän jälkeen käännytään sitten unioiden puoleen ja sanotaan,
etta näin me olenmie tehneet. Olemme kiinnittäneet hallituksen huo-
(tniota, asiain tilaan. Nyt kaikki riippuu hallituksesta. Valitettavasti
tämän maan ammatilla uniot ovat siinä määrin tällaisen johdon
jitlaiaena» että" tällaiset selitykset tyydjttävät harhaan johdettua jäsenis-
HJa; MullaJcuinka kauan?
rappeutunut, lahonnut ja kukistunut.
Muuan miss-Alice Chown, joka on tehnyt matkan Neuvostoliit­toon,
selosti kokemuksiaan Toronton "Labor Forumilla" eräänä ilta­na
tällä viikolla. Miss Choun osoitti vilpittömästi ihailevansa Venä­jän
työväenluokkaa, joika käyttää jokaista tilaisuutta itsekasvatuksen­sa
edistämiseksi. Samalla hän kehoitti seuraamaan Venäjän työväes­tön
loisjavaa esimerkkiä tässä suhteessa.' ' ' /
Niissä muutamissa palstatuuraissa, joika pipjrvarilehdk ovat' i^^^
taneet tälle lausunnolle, kerrotaan puhtyaU: sanoneen: "Venäjällä
on ollut kaksi suurta vallankumousta. " Yksi oli -vahioliinen j a talou­dellinen,
toinen henkuieu. Vriiiieksimainittu oli sUlirih. Karisä ko­konaisuudessaan
opiskelee, asettuu hankkimaan ilselieen tielojk asioil­t
a . . . Koko sivistyksellisestä kehityksestä ovat iy:ölaiset itse ryhtynpet
huolehtimaan, eikä vain hallitus. Kaupunkien työläiset ottavat joukot-tain
tehtäväkseen m^nnä opettamaan syrjäseutujen talonpoikia," •••
Tällaiset kuvaukset lyövät tietehkiH ' korvalle porvariston tavan­mukaista
lokatulvaa, mutta mikään ei estä kapitalistilehtiä Julkaise­masta
silti' palstamittaisia propaganda-artikkejejta : Neuvosto-Venäjän
"räakalaiiäOlöista", vieläpä samoissa, numeroissa, joissa antavat neljä
tuumaa cdelläolevanlaisille, tosihavgintoihiri perus^nviIle lausuhnpille.
a
k^farnnsnu puolueen vaaliryntäyksissä
Fort Willianiissa suoritettiin joku päivä takaperin kunnallisvaalit,
Näieisä yaäleissa oli myös komnmnistipuolueella ehdokas cn^lmäisessä
'vaalipiirissä. Osanotto vaaleihin oli kuulemma verrattain laimea. To­veri
Heikkinen sai 165 ääntä. Valtuustoon valitut riippumattoman
**tyoväeh" ja kahden muun porvarien äänimäärä vaihteli 407 ja 420
.Vaalien tuloksia koskevassa sähkösanomassa toispäivän lehdcs-eänune
sanotaan, että suomalaisia ja ukrainalaisia työläisiä oli vaikea
eaada vaaliuurnille, koska eivät olleet moneen vuoteen ottaneet osaa
'kunriallisiin vaaleihin. On otettava huomioon, eitä puolueemme on ai­kaisemmin
suhtautunut kielteisesti porvarillis»'en vaaiiloimintaan. Vas-
I»; viime aikoina on kiiimitetty huomiota siihen, että vaalejakin on
käytettävä bonmiunistisen liikkeen ja sen vaatimusten tunnetuksi teke
i&iseksi.
Me eroine katso Fort Williamin vaaleja niin paljon tulosten kan-lialta.
Siinä suhteessahan ci voida mitään erinomaiscmpaa osoittaa,
Eäntne myöskään ole tilaisuudessa arvostelemaan, n,uten tehokkaasti oli
valmisteltu- häitä vaaleja. Panemme vai^jnctiiUK. että yritys on irhly
vaalien hyväkslkäjltämiseen ja tämä on kaikin puolin kamiatettava.
Se mericitsee luopumista siitä eristäjtymiseen johtavasta taktiikasta,
mikä iiiin pitkän aikaa on puolueessamme ollut vallalla.
Eräs mielenkiintoinen seikka on tässä yliteydessä pantava nierkille.
lViin Fort Williamissa, Torontossa kuin muuallakia. missä puoluccni-me
on ryhtynyt vaaleiliin, olkootpa ne kunnallisia tahi maakunnallisia,
on-asetettu etu-alalle vaatimuksia erinäisten työväestön elämää koske-
•«Äfr uudistusten toteuttamisesta, jotka vaatimukset sellaisenaun aval
Itionteeltaan melko reformistisia, jollemme, smioisi opportunistisia,
likoäka- näille sanoille Jokapäiväisessä käytössä on anneltu vissinlainen
pjrop^eeifaava tendenssi, muikä johdosta käsitteistä vähcumiäfi perillä
olevat voisivat "ottaa itseensä", kun niistä mainitaan tällaisessa yhley-d^
sä, niin täyt5ry selvitellä, mitä nämä sanat-ahtaimman tulkinnan mu-kiaan
tarkoittaval.
. V Ensinnäkin reformilla tarkoitetaan yleensä uudistusta, paraimusts
eU, maodostelua. Tästä Johlueh sanalla refömiisain valtiollisessa mer­kityksessä
tarkoitetaan valtiosäännön tahi julkisen elämän, alojen
Hamilton, Ont.
Ihmeitä kuuluu täältä Hamiltonis­ta,
sillä täällä on sinapin siemen a l ­kanut
kasvaa ja paisua aivan kuin
hyvin nouseva taikina.
Täällä hiljattain perustetulla puo­lustusliitolla
oli t.k. 5 päivä tämän
vuoden ensimäinen kokous, joka
myös muodostui , vuosikokoukseksi.
Valittiin asiaan kuuluvat, virkailijat
]a päätettiin ne valita aina kolmeksi
'kuukaudeksi kerrallaan. Mieliala oli
•lyvh-f' Innostuttavaa. Seuraan liit­tyi
7 uutta jäsentä, joka muuten sa­detaan
olevan Valehtelijan luku,
nutta kyllä se nyt tällä kertaa on
\ivan puhdasta totta. Ihmeellistä
^en vuoksi, kun täällä Hamiltonissa
2i olekaan kuhi kourallinen meitä
'>uo.nalaisla, mutta aijomme kuiten­kin
saada täällä Ihmeitä aikaan kun
lyt vaan löytäisimme halvan ja mu-
•'.avan haalin, että voltalsUn a l -
-aa oikein "nmnaamaan". Kalkkein
>nsiksi on päätetty pitää oikein na-
';lsevat tansslkekkerit. Kun nämä
v.ekkerit alkaa olla lähellä niin m i ­nä
sitten taas hlhkasen, — F. S.
RosegTove, Ont.
TovCTitar Toivonen käväsi palk-
"cakunnallamme puhumassa joulu-mun
29 ja 30 päivänä, joka olikin
•nellle kantofarmareille harvinaista
aada kuulla puhujaa, sillä niin u -
sein sivuutetaan pikkupaikat. Tov.
Toivosen puhe kohdistui etupäässä
'ärjestyymiseh tarpeelUsuutecn. Oli
-ävästi kun 29 p. iltana oU niin
ihan saapunut, kuulijoita. Vaan
un otamme huomioon" pitXät mat-
'^t ja ilmotusajan vähyj'den, niin
•'därame silti tulosta kohtalaisena
3Ö p, kokoonnuimme naiset jo aa-
•nusta päivin Kankarin farmille
hiellä Ly5'li pitikin meille naisille
^cettavaisen puheen selostaen työ-
•usnaisUiton tarpeellisuudesta ja
niten meidän on siinä toimittava-erilaisuudessa
yhtyi 1 uusi jäsenkin
'.vyl i Tuuti järvi, naisosastocmuie.
f'okainen uusi jäs°n aina voLmiam-
-iie vahvistaa,
Jonlokin on taas mennyt kiirei­neen,
siliä viela sitä meissä työläi-issäkin
tahtoo olla sitä vanliaa t a -
-aa. että .iculuksl tahdorrune hom-
-^ata vätiän erikoisempaa. Vaikka
kykenee • nihx. tulee j,uhUjuaän. Slei-;
lä saamme tavalta, jSfJlsdsiakin -tovjB-.
rei,t;a jiptka ovat. oloai^teitte^ pBikp-tuksesta
joutuneet oleniaanlfajetsän
korvessa kuukausimääriä pääsemät­tä
joukkokbkouksiimme Siksi joulu
meillä ön^in vaan toveri yhdlstymä
Osaston kunkansifaokons on tam­mikuun
12 p. Muistakaahan taas
saapua kaikki jäsenet, virkailijat on
vielä valitsematta. Saamme kuulla
myös puclivuostraportin. Uudet jä­senet
tervetulleita. — Raportteri.
Websters Corner, B.G.
Jeulukin on taas mennyt iloineen
ja suruineen, josta heneekin toisil­le
iloa ja hyvinvoiimhi lisäystä," l i i ­kemiehille,
he saavat erittäin huo­mattavia
siunmiä rahaa kaikenlai­sista
tavaroista joista "osa häsrtlää
hyvin, turhanaikaiseltakin. Tuskia­pa
ne liikemiehet olisi pahoillaan
vaikka olisi usesmunankhi kerran
vuodessa Joulu. Vaan on niitä suu­ret
joukot senlaisla ihmisiä joille
joulu ei tuo sumempaa Iloa kuin
muutkaan päivät. jolUa on kyhnä ja
nälkä vieraana joulupäivänäkin
Tj'öttömyys; ön ainakin tänä talve­na
laajalle levinnyt joululahja tääl~
läkin B. Columblassa. Vancouverin
kaupungissa on niin suuret joukot
työttömiä miehiä, että tulee mie­leen,
kun- katselee sitä miesten pal­joutta,
että kenen poikia ne kalkki
LUttotoimikunhaii puolesta haluam
me erikoisesti painostaa, että alus­tusten
laatimiseen oUst ryhdyttävä
heti; että ne tulevat äsiahmukaiseUa
tavalla seinroissa käsitellyksi jä saa­tetuksi
liittotoiznik. kautta tois­ten
seurojen tietoon ' hyvissä ajota
ennen Liittokokousta. Sääntöjen
mukaan tulee aliiatusten oi^'* ^Utto-tolmlkimnalla
Icaht» kuukautta en­nen
Liittokokousta ja kuukautta en
nen tulee Uittotoimikunnan saa^iaa
näin tulteet alustukset seurojen tie­toon
keskusteltavaksi ja harkitta­vaksi,
että edustajat voidaan seu­roissa
evästää myöskin huolelllsestL
Sis jos aiheita ihnenee." voivat seu­rat
ryhtyä näin hyvissä ajoin jo kä­sittelemään
IJittornme vastaisten
toimintojen suunnitelemmlsta ja
esittämään alustuksia, joista sitten
liittokokouksessa voidaan päättää ja
entistä enemmän ja taiThokkaam-mln
voimistuttaa liittomme vaiku­tusta
urheiluun klliitynelden suur­ten
työläisjoukkojen keskuudessa,
C.T.U. Liiton suomalaisen jaoston
llittotplmikunnah puolesta.
Paavo Ruohonen.'
mahtanee olla, Noin äSklä katsottu­na
luulisi el olevankaan muueiUa e-nään
miehiä. Vaan" lehtiä kutt l u ­kee,
niin saa sen käsityksen, että on
niitä työttömiä miehiä vielä muu'>
allakin.
aiemie2sfä iltamista. — Joulukuun
21 päivä esitettiin W. Cornerin haai
Iin näyttämöltä hauska huvinäyt
nimeltä Oikea Jacob, 3 rssa osiassa
Yleensä mainittu kappale esitettiin
hyvin. Uudenvuoden välvojaiset oU
meiUä myöskin täällä' .W. Cornerin
haalilla. Lapset suoritti kaiken oh­jelman.
Onkin hauskaa katsella kun
lapset on suurena joukkona näjrttä-möliä.
Poikasista koottu" ja opetettu
orkesteri soitti useita kauniita kap­paleita
D. Tolosen johdolla.
Tammikuun 25 päivä esitetään W,
Cornerin haalin näyttämöltä yhteisk
••iDä me täällä farmiperukalla paljon
'iedetä siitä jouluhiunpuukista. Se
on pääasia että hommaamme haa-lille
juhlat ja joka vaan kj-nnelle
näi'telmä. "Siipirikko," 4:ssä näyt. ja
kahdessa kuvaelmassa, ja on tämän
nä>'telmän muodostanut Fehx Hyrs­ke.
Täytetäänpäs taas silloin haali
seiniä mj'öten.
On sitä nyt satasat vettä British
Columblassa muuttoaan viimeisen
viiVon ajalla ja yleensäkin tlÄUä
länsirannikolla. Ensin tuli lunta jon­kun
kerran, niin se lisäsi vielä ve­den
karttumista sutattua. Kyllä ne
nyt sai taas vauhtia B. Columbian
C.T,U. Liiton suomalaisen j a ­oston'
LUttotolErflkiumkn k o ­kouksesta
jöuluk. 29 p:n& 1929:
Sudbmyssä Liberty haaUlla.
Läsnä; olivat K. Jalonen; -E: L a ­gerbom,
J , Sepiälä j a P . Ruo­honen.
Puhetta johti J .Seppälä ja
pöytäkirjan laati siht. P. Ruohonen
1. Katsottiin' kokous lailliseksi-ja
valittiiij pöytäkirjan tarkastajiksi K
Jalonen ja E. Lagerlxjrh.
2. Tulevaa talvikllpallukautta var­ten
myönnettiin kilpailulupia seu­raavasti:
Beaver Laken Jehulle kan­salliset
hiihtokilpaHut tammik.* 12
p:nä, Thiuninsta Ilolle kansalliset
hiihtokilpailut helmlk. 2_p:nä. South
Porcuirinen Viestille kansalliset hlih-tokUpaUut
helmik. 8—9 p:nä. Bea­ver
Laken JehuUc Liiton mestaruus-hiihtojen
5 ja 30 km. matkat hel­mlk-
15—16 p:nä, Sudburyn Kisalle
kansalliset hiihtokilpailut helmik, 23
p:ija. Timnainsln Ilolle Liiton mes-taruushilhtojen
10 ja 20 km matkat
ja ikämiesten lO km matka maälisk,
8^9 p:n5; South Pörcupineh Viestil­le
LUton mestsuruiishiihtojen Nuor­ten
alle 18 v^ 5 km, naisten 3 km
jä nuorten alle 21 v. 10 km matkat
maalisfc. 15—16 prnä. Sudburyn K i ­salle
kansalliset painikilpallut huh-tlk.
11—12 p:nä ja Toroton Yrityk­selle
Liiton painlmestaruuskilpailut
huhtik. 1&—19.
3: Liiton edustajakokous päätettiin
pitää Sudburjm Kisan kansallisten
painikllpallujen-aikaan nim. huhtik
13' p:hä suiitiiintalna alkaen klo 9
aamulla Sudburyn Liberty ' haalilla.
BdustajapMUSte edustajakokoukseen
hyväk^ttiih samallalsena kuin tä­hänkin
saakka nlm, edustaja jokai­selta
alkavalta 25 jäseneltä. Samalla
keholtetaan seuroja hyvissä iajoln
tekemään alustukset Liittokokousta
varten ja lähettämien ne Liitto-tdimikuimalle
jonka tulee saattaa
ne semrojeh" tietoon sääntöjen mu­kaan
kuukautta eimen kokousta.
4. Toronton Yrityksen puoleen
päätettiin kääntyä pyynnöllä, ett*
Yritj» tekisi ehdotiiksen paihlmes-taruuskilpallujen
ylitiiomarin stih-teen.
5. Uudeksi keihäänheittoennätyk-sefei
hyväksyttiin Timminsin Eon
täsencn J . Hiivalan saavuttama tu­los
49 m. 2$ cm. saavutettu Tim-nJinslssa
2518—29..
6. Mestanu^mitallien hankkimi­nen
jätettiin puheenjohtajan ja sih­teerin
toimeenpantavaksi niiden oh­jeiden
mukaan mitä mitallien suh­teen
oli jo aikaisemmin päätetty.
7. Hyväksyttiin sihteerin esittämä
Sähköyhtiön turpiuiit, että ei tar­vinnut
^kaa öljylamppuja käyttä­mänä.
Onhä" ne jo kääntyneet "ylim­män,
valtiaan" puoleenkin näissä i l ­masto-
ja sjidekys3?myksissä.rukouk-sell%
ne sellaiset ihmiset, jotka osaa^
vat mkoiUa, j a varmaan ovat tul­leetkin
nyt taas vakaumukseen että
rukoukset ovat saapuneet paril­le,
— V. H,
Tasavallan presidentti on ar­mahtanut
enemmästä rangaistuk­sensa
kärsimisestä neiti M a r ^
Niinisen, joka. Vuonna 1937 talvella
murhasi Turussa kauppias Eng-blomiii.
Tämä murha oli aikoinaan eri­koisen
huomiota herättävä. Sanot­tuna
vuonna tämmik. 13 päivän
iltana tavattiin kauppias Engblom
Turussa yartäovuörenmäeliä kuo­liaaksi
amniuttuna. Murha pysyi
pitkän aikaa, hämärän peitossa,
kurinea poliisi vifiaoin i>äa§i muir-häntekyöideh
jäljille. Selvisi, e i ­tä
mainittu Niihineii oli "suJhasen-sa"
kurjastoiihöitaja, maisteri A l ­lan
Törnuddin yllyttämänä, tehnyt
murhan T : i i ampuma/aseella. Seu­rasi
oikeudenkäynti. Molenunät
syylliset- olivat lääkärintarkasiijk-sen
alaisinakin j a yritettiin heitä
saada syyntakeettomiksL Turun
raastuvanoikeus tuomitsi joulu-kuim
It p:nä 1927 molemmat syy­tetyt-
kummankin elinkaudeksi k u ­ritushuoneeseen.
Tuomittujen va­litettua
päätöksestä, alensi Turun
hovioikeus helmikuun 7 p:nä 1928
antamallaan päätöksellä neiti Nii­nisen
tuomion l ö vuoden j a Törn-uddin
tuomion 4 vuoden kuritus-huonerangaistukseksL
Turun hovioikeuden pääitöksestä
valittivat korkeimpaan oikeuteen
tuomitut sekä Turun kaupungin­viskaali
i^ugo, Sundström, joka
pyysi asiaa uudelleen tutkittavaksi.
Päätöksellään toukokuun 30 p:ltä
1928 muutti korkein •pikeus neiti
Niinisen tuomion,5 vuoden^uritus-huon^
angaistukseksi ' pysyttäen
maisteri Törnuddih tuomion enti­sellään.
Mikäli'kerrotaan anoivat molem­mat
tuomitut armahdusta jo viime
tammikuussa, mutta silloin,ei ano­muksiin
vielä, suostiittu. Myöhem­min
ovat Niininen, j a inikäli ker­rotaan,
myöskin Törnudd anorie«t
taas armoa j a nyt onkin Niininen
vapautettu enempää tuomiotaan
ikärsimästä. Hän on kuulemma
päässyt vankilasta pois.
Me emme halua tässä erityi­semmin
arvostella Niiriisen tuomior
ta ja armahdusta mtuilta puolilta,
mutta katselkaamme tämän asian
rinnalla eräitä toisia asioita.
Emme ole huomanneet, että po­liittisista
syistä tiiomituiden työ­läisten
tuomioita olisi oikeusasteis­sa,
varsinkaan viime aikoina alen­nettu
elinkautisista aina viiteen
vuoteen asti. Eikä poliittisista
syistä tuoinituitä ole tiettävästi va­pautettu
armaKduksilla kun tuo-mioa
kärsiminen on oHut tällä as­teella
kun Niinisen tuomio. Hän-
' hän Q U kärsinyi tuomiostaan vasta
VEK5EUPROTESTEJA
ENNÄTYSMÄÄRÄ
Tammi—^marraslcuussa 14,943 pro­testia,
arvo. 9^0.1 mllj. mk. —
Vastaavana aikana viime
vuonna protestien luku
6,333, arvo 36.5 milj.
Pulakausi vaikuttaa suuresti lii­ke-
elämään. Niinpä Kauppalehden
ilmoitusten mukaan protestoitiin | kikuntaan osaJlistui useita tu
maassa viime marraskuun aikana sia miehiä j a naisia. Jälkiä hc
1 p:ltä tammikuuta 1928
voimaan myöskin brittiläiseen
linnon alla olevassa Sierra L(
valtiossa.
Tämä brittiläinen siirtoina
jaitsee Pohjois-Afrikan länsir
kollaj ranskalaisen Guinean j
herian neekerivaltion välillä-
Historia kertoo, että J3
Karthagolainen oli ensimäinen
ras, joka 'astui tämän valtion
kamaralle, jota nykyisin kutsi
Piatinamaaksi. Hänen retkikui
sa käsitti viisikymmentä ai
joissa jokaisessa sama määiä
ta jiä.'-Tähän karthagolaiseen
kaikkiaan 1,834 vekseliä, joitten
yhteinen raha-arvo oli 11,5 milj.
mk. Protestien lulcumäärä, mikä
oli 156 kappaletta suurempi kuin
edellisessä kuussa, saavTitti siten
jälleen uuden ennätyksen. Protes­tien
raha-arvo pysyi yhtä suurena
kuin lokakuussa eli 11.5 milj.
mk:ssa. Tämä määrä on viimeis­ten
yhdeksän vuoden aikana saa­vutettu
ennätys.
Viime vuoden marraskuussa oli
protestien lukumäärä 833 ja räha-arvo
6.5 riiilj. mk.
Viime vuoden tammi—marras­kuun
aikaha on koko maassa pro­testoitu
kaikkiaan 14,943 vekseliä,
yhteiseltä raha-aryoltaan 90.1 milj.
mk. Samaan aikaan viime vuonna
olivat vastaavat luvut 6,333 ja
36.5.
Helsingissä protestoitiin marras­kuussa
429 vekseliä. Lisäys edel­lisestä
kuusta oli 104 kappaletta.
Marraskuun lukumäärä oli uusi en­nätys;
edellinen ennätys 351 kap­paletta,
saavutettiin tämän vuoden
toukokuussa. Protestien raha-arvo
vaikutulcsestaan havaitaan vijl
kaupungeissa siellä täällä.
Vuonna 1364 oli Karthago
kin puolin tuhoutunut. Sen «
keinoelämä oli rappiolla. Tämä
kotti normandilaisct kaupp
kauppamatkansa suuntaamaan ;
vuoksi Sierra Leoneen. Silloin :
puivat portugalilaiset Alma
johdolla. Mutta heidän tä,
käyntinsäkin supistui vähäisc
melkein jälkeä jättämättä. Va
17:nnellä vuosisadalla englanti
nen yhtymä, "Lontoolainen ka
payhtyniä Afrikankauppaa vlrtt
valloitti Sierra Leoneri vaiti
"nitymällä oli kuitenkin voitet
vanaan huomattavia vaikeuks
Milloin Englantilais-Alankomaal
sen sodan aikana hollantilaiset •
hosivat englantilaisten viljelyk.5
milloin taas, kuten 18:nnella vi
sisadalla. ranskalaiset ja merin
vot tekivät alueen hedelmälliset
rannikolle ryöstöretkiä. Viime
18:nnen vuosisadan keskivaiheil
olivat englantilaiset raivauttane
suuria viljelyksiä rannikkoalueel
kohosi marraskuussa 4.1 milj. mk. j a saaristossa, orjien suorittani?
pakkotyön avulla. Tästä johti
VALTIO SAI KOLME PARIA...
Äskettäin takavarikoivat poliisit
Sortavalan asemalla eräältä troka-rijoukktieelta
pirtuja. Joukkueen
tavarayarasitonhöitajiha oli kolme
naista ja säilyttivät he pirtukänis-tereita
"nimettömissään".
Sortavalan raastuvan oikeudi^n is-
"tuniiossa y.k. 16 p:nä tuomittiin
nämä naikkoset väkijuomien kul­jetuksesta
kukin . 1,000 martan
sakkoon ja pirtut j a "nimettömät''
tuomittiin valtiolle menetetyksi..
40 VUOÖEN TYÖSTÄ ~ KORU^
RINTAAN
Keskuskauppakamari on antanut
kullasta -löytetyn muistomitaiin
Helsingin kaupungin kaasulaitok­sen
konemestarille Karl Ströms^e-nille,
joka t.k, 14 p:nä tuli olleeksi
40 vuotta laitoksen palveluksessa.»
MYRSKYN TUHOJA MAA-SEUDULLA
Äskettäin vallinnut myrsky a i ­heutti
huomattavia vahinkoja myös
Itä-Karjalassa. M.m. Valamossa
kaatoi myrsky 5,000—6,000 puuta.
Edelleen kaatoi myrsky saaristossa
j a sisämaassakin joukon puita se­kä
aitoja. Raja-Karjalan puhelin­linjoilla
teki myrsky niinikään suu­ria
vahinkoja.
#^fiiniinen ftäfaliassa
Shoberih hallituis ön "laillinen" fascistinen
hallitus
että länsi-afrikalaincn rannik}
edistyvine viljelyksineen muodosti
samalla huomattavaksi orjajoukki
jen vientipaikäksi.
ISmnen vuosisadan loppupuolc
la alkoi orjain vapauttamisliiki
Kun englantilainen tuomari, loorc
Mansfield vuonna 1772 vapauti
yhderv..orjan, sillä perusteella, cl
tä tämä oli englantilaisella maa
alueella, aiheutti tämä samalla 15,
000 orjan "vapauttamisen". Pääs
täkseen nyt näistä eroon, ahdet
tiin he prostitueerattujen kan.osf
yhteen, lähe]|;ettiin etäisiin Afrikar
siirtomaihini" josga he taistelle^^n^r
alkuäsiikkaittÄ "jälkeTäisIä "yästagä
saivat tuhonsa. ' j
Virallisesti ei tämä englantilai­nen
kauppayhtymä harjoita enää
orjakauppaa, mutta todellisuudes.
sa kuitenkin jatkuu orjuus edel­leen'.
Yhtymä puolustaa virallisesti
orjakauppakieltoa, mutta kun tätä
koskeva lainsäädäntö on varsin
epäselvä, johtaa se käytännössä
siihen, että orjakauppa rehoittaa
edelleen vähentymättömässa mää­rässä.
Kun vuonna 1923—24 Sier­ra
Leonen siirtomaassa taas säädet­tiin
laki orjuutta vastaan, siirtyi
orjuus sen jälkeen pääat-iass-i
maan sisäosiin. Orjat eivät kyllä
enää ole aivan täydelleen oikeudet­tomassa
asemassa. Toisaalta voi
taas mies, jouduttuaan sotavan­giksi,
joutua täydelliseen orjan
asemaan> ilman minkäänlaisia oi-
"Lalllisen" fasctstisen hallituksen
perustaminen Itävaltaan, mikä t a ­pahtui
Streruwifczin hallituksen pois­tamisen
ja Sctioberih hallilaikseh
pysyttämisen kautta, on siksi tär­keä
tapahtuma, ettei sen merkitystä
ole aUandoitava.
Slhober on nimittäin fascistisen
"ifehnTOehr"-3&rjestön miehiaj, jsa-ma
mies, joka tukahdutti veriin
hehiäk. 15 päivän 1927 nousun Wie­nissä.
Schob^rln halUtukisen perus­taminen
ei aliioastaan osoita tapah­tumien
kulkua ja luifekatälstehm
kiristjmiistä, ItävaUah proletariaa­tin
riiston j a vainon Iiää&ni3rmi5-
tä, v a ^ myöskin viittaa kansainväli
sen fascismin Vahvistumiseen, jä t u ­lee
johtamaan poiUttlsteia ristixii-tojen
kärjistymiseen nilcfen vatlioi-den
välillä, jotka syntyivät Haps-burgien
monarkien kukistumisen
jälkeen, samalla kun se tulee kär­jistämään,
siodätt vaaraa Neuvosto­liittoa
vastaan.
Luokkataistäujen kärjistyminen
Itävallassa muodostaa siis tärkeän
kysymyksen Euroopan ja kansain­väliselle
työväenluokalle.
Kehityksen suonta
- Itävallan fascisttset voimat, olivat
olleet byökl^väilä. kannalla aina
heinäkuun 15:stä, mutta edkolsestd
lokakuun 7 päivästä. TSnä aikana
oi^ työväenluokan keskimdessa kas­vanut
vastiisj^ikseh Sienja ^izoU-matta
sos. damlen jraohoitus^tyk-slstä.
TaloudeUiseh kriisin käibls^-^
•essä maaliskmiEsa 1929 tapahtui l u ­kuisia
lakkoja, erikoisesti metalli-ja
autoteollisuudessa. Lakot jat-kiiivat
vaikka ammatti-unioiden re­formistiset
johtajat yrittivät nu-tä
sovitella. Grazässa ja sen ym­päristössä
oli joukko poliittisia lak­koja
(Badenissa, Mödlingissä .y-m^):
missä työläiset ryhtyivät hyökkää­mään,'
karkoittaen fascistit tehtais­ta.
Näiden taistelujen edessä koetti
porvaristo koota fascistiset vounat
luodakseen sos. demien avustamana
fascistisen . diktatuurin., Erilaister
mähoöyerien jälkeen, kuten Seipelin
haJUtuksen eroamhien ja Streruwit-zln
Imllitiiksen perustaminen, saivat
he ajetuksi läpi muujfcamia taantu-mu^
seliiis^ lakeja, nun, vuokrasään-nSsteiyiji
iakkaiittamlslain, vahvista­en
fascistieh asema-
F^cistlen ^ onnistui demagogisin
keinoin "oKjaamaan sos. dem. johta­jia,
vastaan kohdistimeen työläis­ten
tyy^srmättömyyden fascistien o-maksl
hyödyksi. Ne erikoisesti koet­tivat
saada-Wienin työläiset puolel­leen,
KunnallKten työläisten palk­kataistelun
yhteydessä ne m.m, a-voiBoesti
kannattivat työläisten vaa­timuksia
- sosi dem. kuhnallishallin-toa
y a ^ a n ^ Ne toimivat myös sau-geo.
aktiivisesti työttömien keskuu­dessa.-
Kaiken tämän tapahtuessa
koetti hallitus estää kommunisti;
puhumasta työläisille. Se kielsi koin-numiätien
kokoukset ja hajoitti
mielenosoitukset samalla kun fas­cistien
saliittiin järjestää avoimia
mielenosoituksia. Sos. dem. puolue
koetti pidättää työläiset kaikesta
taistelusta fascisteja vastaan, koska
pelkäsi että kommumstit tämän
taistelun kautta pääsisivät joukko-kojen
johtoon.
Hyökkäykset St. Lorenzenissa
toi fasciktisen vallankaappauskysy-myksen
päiväjärjestykseen. Työläiset
olivat''vastustukiiellaan osoittanee!
olevansa '^^väliiiiit taistelemaan fas-cistisia
järjestöjä vastaan. Monissa
kaupungeissa ja t2htaissa tapahtui
raskaita yhteentörmäyksiä. Sellaisia
sattui' Bruckissa, Grazissa, Mödlin­gissä
jä'muissa paikoissa, missä työ-läiset-
äjöivat fascistit tehtaista. Sit­ten
taipahtui Judenbergissa fascis­tien
nojisu. Viisituhatta sotilaalli­sesti
aseistettua fascistia miehitti
kaupungin. Wienin ja Muerz-laak-son
työläiset julistivat vastapainoksi
poliittisfen lakon. Sos. dem. johta­jat
ja ammatti-unioiden johtajat
koettivat pysähdyttää tämän työläis­ten
liikkeen. Työläiset jättivätkin
ratk;tf0un ^ f e n n i s t i e n käsiin, ja
niin heidät petettiin. Reformistit
eivät fnimittaJn kehoittaneet toi­mintaan,
vaan tukahduttivat lakon. .
Porvaristo hermostui jä vetosi fas-cisteihin
työlasten taistelu-mieli­alan
johdosta. Porvarilehdistö avoi­mesti
asettui kannattamaan fas­cistisen
diktatuurin psrustamista
Riscistlen johtajat juhlivat mini­mi-
ohjelmanaan vaatimuksen perus­tuslain
taantumukselhsten muutos­ten
toteuttamisesta sekä "anti-ter-rorilain"
säätämisestä, jolla viimek-simaihituUa
öieSpttäisiin |TÖläisiä
taistelemasta fascistien työskentelyä
vastaan tehtaissa. Sos. demit puki­vat
itsensä jälleen radikaalisiin fraa­seihin,
tuikuttaen vastustavansa fas­cistien
vaatimuksia "oimeiseso
mieheen saakka", mutta visusti va­roivat
"kaikkea sellaista toimihtaa