1926-05-20-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
gy«U.-.™-i-«l^^ , .,,. KIRJA - - --sÄ-^ioSf^-s^^S f 3 . S 5 K S S ™ , ' O n t r j o l » « i s t a l . - ^ ^ ja^laaairtö. Maynard Keynes, jota e» ain^jaaQ voida eparlia , ^ ^ JL. M^l^ ^ ^ ^ ^ ^^^^ tekemidh»: ^ ' - jfe^ BttOnirTan^ Ontvr Joka tiistaf.-torstai ja lanantiSi ^rlh: -Ttmenfy orgaiof Finniah Workew .fa^^Canada. P o l^ 1L:>"" >^iUMd In Sodbnry, OnW e^evy Tneaday, TIinwday and mi -at tila Post Offiea^Departmen^ Ottawa, .aai.äeeond claaa matter.,..- •' TILATTSHli^AT: "M Canadaan yksi vk, f 4.q0, pnoU vk. «2.26, kolme kk. ED'ja yksi ui 76e. '| -ySdysvaltoihfn.Ja Suomeen, y kd ?6.50,.pnoli vk. tt.00 i a kolme kk. f 1.75.^ f . ^TIIaokaIa,*3oilÄ el «unia r«A8, el ti>3a JähettämaSn. yaltrf ariamfesten ioflfa on takaukset. mm l i i 4my IIMOITOSHINNAT ^ A P A T J D E Ö S A J Naimailmotokset ^1.00 kerta, $2.00 kakd kertaa. . .AvioUittoonntenoflmotakset 60c V^^^^^J^ftt.' . Njtmennianlosamotukset 60c kerta.-»1.00 8 kertaa. . Syntymäifbotukset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa. AVioefoflmotakset $2.00 kerta, $8.00 katoi kertea. KnolemanUmotukset $2.00 -kerta, »60c Msamaksn iBtOBEsuseelta ta^ muistovärssyltä. . HSIiiCaantie^ot J a osoteilmbtnkset 50e kerta, $1.00 ' lUapäisilmottajfen Ja flmotnsakenttuurien on, vaa-ffltteessa^ lähetettävä flaiStnshlnta etnkatefa.^ , Tiistain leb$een aijotut Bmoltukset pltaa/oMa kont» totista bnanta!na,-toT8fain lehteen tHstama ja lauantain Igftteen torstoina kello '8. > 'General advertising rates 76e per coLfneh. .1111 ehnom eharge for ataile insertlon i76e. The Vapana ta the^ best, advertlslng meditim among the FinnlsB t^nle In Caiiada. ^ - "' - '-r- Vapauden konttori J a tohnftus; Uberty.Bldg«]:K>me ML Pobe»n^l038. PoStiosote; Box 6&.Sndbnry. Ont. '/Jos ette mn^^ln tahansa saa vastausta enidmSfseen fcideeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeetthoItaja.t perso on alllaella nimellä. ^ • ^ ' J.-V. KAN/gASm- mkkeenlioltft<a. m. mm Oikeistosiiven petturuus i^/^^/r - , Oikeistolaiset ^vat lisänneet yhdpn'rikoksev siihep ^ ' pitkään luettclooa, josta heidän Jonakin päivänä täy-; ' ^tyy^ tehdä $ili iyoläisihe, lausuu puolueemme p^-f^ ^ .^i^cannattaja. '-.KeskustÄIaisteiH ja oikeistoiaislrail^ Viesten Jkontrollissa o l ^ a Siiurbritannian aminaUijärjes-tSn^ yleisneuvosto on melkein ehdoitta antäutunu||Öal^ .'Viliin' hallitukselle. ^ Kaivostyöläiset oii jätetty oman ' onneiisa nojaan. Tie. on''nyt avoinna,kapitalistiiupSia^^^^^ kv m I f II ^ le'työväestön jatkuvaan atlaspainamiseen,^fflkkampoI-if;,^ ' jemaan,v'iyöpaivän pidentämiseen, tyosuhtenlen hudnon- ' / ' ' "Aivan lakou'alusta-ffli selvää, että.n?iehet sellaiset tuitt^ Thoipäs, €lynes ja Macpo^ald' tulisijat •'kalkin ' vdmunsa lyoskenietefflään s^ riMcomiseksi. ,Se oli Jl> '1, jäsedjonkhojen piitnqsius, .niiden suurten Joukkojen . ./pamodttii,"jori£4 käsittivät, .että (kyntonenen prosentin 'h -f ^m..,^. , . ^ .jfcesl^Mtdlta.ei voida He eivät Jiiokka^otaäfl:-; He' uskovat pariämerittiin. Hi|jai|ii ^ IdeUää jo- ^fesiÄM>a«en;ilopettaittis^ yf-^' .•siut sivistyneihin, itomiinsa».,^''r - • • y , Baldjviniih hallituksella on paremmat tiedot siitä, mitä J[>arlamentaar1nen demokratia on. Se on kaytännos- S «äsP?otiattufc;S^ Y-ifJeia| tei^:^^n^ keutetuslii iosica perustu^Iailyä ykäj^tetään yksityiso- «»äisuude»; j a -etujen ^ojeiemjseen Turilaan julisti .yleisneuvosto, että tämä oh* taloudellinen ja teollinen ,riilal' Baldivin va%laaf, että se oli tahdäUy, perustusla-kia vastaan. 5inä perustuslaki oli julistanut olevansa s l^aiVOSteu OOT ensi vpäi^ut osptlivat,' että. halUlus sen olevan - haasteen - valtiolfoyjn f qrlaftK»ntaiffiyfTtf hallituksella Keii oli oäeasa? M^rzurd^Ke^ konununistisuudföta,' syytti Baldtirinin hallifusfa vihne kesänä i tahallisesta ^niisin provokie^ Britannian työväestön < alaspainfmiseksi»;'^' Hän oli hallftidcsen kanäsa yhtämieltä siftä, että yleistä palkkojen dentamistalaiviuiin auttamaan hrittiläi»!^^^^^ Ibmia asemansa säilyttämisessä maailman marldkinöil- ,Ia, nmtta hän valitti,, että käyteittyjai metodien julmuus oli liian ^Imeinen. Hän "erikoisesti Tokitti- Churchillia punnan palauttamisesta :kultdcantaan,vjnikä aiheutti vaiketdcsia eritotenkin <^ulkomaakaupaUe. ;>K Usupnnitelinan, jota hän piti: Vähenmiänkipu^ vana ja: jonka avul]a;«1intason alentaminen olisi voitu tpteuttaa työväestön seläntakana, niin sanoaksenmie,^ heidän johtajainsasnostuinuksella. . ' . : iLaUcOioIi taloudellinen^ sikäH kuin rse alkoi: paHdca rjida3ta,^Utta se öli poliittinen,^ sikäli kum hallitus sekaantui ;kapitaU5tirä puolelle^ ja johti taistelua Britti-läisenf teollisuuksien; liiton puolesta.^^^ 5^ ta; ;^e icm tosi^^ mätä sitä tosiasiaa^ että tiäin suuri taistelu mitä keh-noimman ^ elintason : puolesta oli tarpeellinen demokratiassa, jossa miesten pitäisi olla «vapaita». Koska^« mc^atiaj» on k ^ le3s»apu, on aivan yhdentekeväsi oirico pääministerinä Lloyd Ceorge^Baldvin tai RaimayrMaeDonald:^^^^^^^K^ talistisep^ \^allitttksep vrtdlitävii sevaa jarjl^telmää,^ olla vallankum vastaan. Ne poikkeussäädök^t, jotka MacDonald oli valmistautunut hyv^ymään satamatyöläisten l ^ o n aikana,- osottivat; että yk8inpä<työväenhallitaskin»,e^ lei se ole vallankumouksellinen s hallitus, löytää itsensä vastustamasta työläisiä. ^Yksistään yleislakon ansiota ei- ollut palkkakysymyksdi;esiintulo; Kapite^ ja niin: kutsutun «demokratian»^ Tolemassaoloviiosta^ kakysymyksen. , ,' - _ . ' , V ' Teollisuuden täydellinen; yhteiskumurllistuttaminen ja sen .asettaminen työläisten' kontrolliin, Sosialistisen järjestelmän: organisoiminen, proletariaatin'vallak,^^t iäisten varmeijanf työläisten: poliisilaitot valitseman; siviilipalveluksenpystyttäminen, • kansainvä; Jlnen liitto «^euvostovenäjän kanssa, sosialistisen maa^ ilman yhdysvi^llat, eikä vain palkkioiden .(rbyalties), vaan mypsvuokrainikkorkojen, ja voittojen poistaminenj suunnitelmallinen tuofanto^l^^ tuotantoa k^^ yain. nämä poistavat lakot,^oskane^ poista lisndn, ja kapitalbtit;' -liselta "kannalta katsoen oli mitä vähimmän lupaava^ tausta, on jq osottanut maailmalle,"että on mahdollista tulla toimeen Ilman kapjtalisteja, Britannia on paU joa kypsempi sosialismin perustuksen laskemiseUe:v-:^^^ ÄH m P te te lakko päättyneeksi.' Heillä ei ollutVohkeulta taistella 'työläisien puolesta tai johtaa^ heitä eteenpäin. He koet-is. tivaliollakuny^ «ammattiyhdistysleh tahallisen .avustuksen Baldwinin ; He kieltäjlyivät= tojsen j av koimanhen Iinjan ;vS5lakkdonkulstattisssta j a täten leksmäs^ i.V;,5listä?;yleislakkoa.- H 'ja kuin he ciha ovat kieltäytyneet järjestämästä työläisten puolustuskaarleja 'iyöläisiä ;^vasU fascis-i; tisen hyö^äy-ksen varalta.^> ai- ,n^^ eivät asettuisi kapitalistien puolelle, kapitalistieai ja : työläisten väliisissä taloudellisissa taisteluissa. ^ i ; . ' H pelkäsivät, ei vain hallitusta, eikä vain perustus- , V . lain, puolesta, mutta he pelkäsivät taistelun karj istymis- 1? ;tä.;i He^^f^^ ;He pelkäsivät, jettä^t^^ : laiset taistelun kdiittyessä vastaisivat hallituksen, pro- AiVokatsioniin yhtä 'vaikuttavilla luokkataistelutoijnienpi-teil| a. ; ' , ^ ^ ; - V : v v , ; f Poliittinen taistelu • >v - Epäilemättä -oli^^laldco:' taloudellinen alkusyihinsä liähden. • : Kaiv^ty9läiset kieltäytyivät hyväksymästä painojen : alennusta^ V työpäivän pidentämistä'j^ stthteiden^ huonontamista^ Käshtäen, että kaivosmiiesten ijiayiö^ni!»^^ Brjfta^ian työväestöä ; vastaan,. > kutsuttiin yksi Britan- ^ ibian; .'historian suuri myötätuntoi- ^ ^ i , ; kohtaani lip^^ljo^^ pmistiislailiista.' ''^ Baldwin''. sanoi LM. :^-S?5= inissä valköisj^t viövat > teurastaneet-niin monia työläisiä t a i k k a viskanneet .näitä v ^ k i l o i h i n ; Siellä on myöskin L o t t a Svärd-järjestSj-jonka' tehtävänä on - vyläluokan naisten organisoiminen jtyoläisiä vastaan ja suojelusknntain i^itukeminen. Järjestö t o i m i i , tarmokkaasti.i;.;Sen:-^j snnrnärtä^rat, x|i;m;^ lähes 2 miljoonaa markkaa : suojeluskun^ nille, että on = tuleva päivä, jolloin-asestautndiinen - rr on . r a t k a i s e v a s ta merkityksestä... ' , *. Vupden uutuutena Lottain kasvat-' tamisessa on; että ;^h€itä valistetaan nyt. kaasunaamarien-ja kaasumyrky-tysen suhteen ;f.n;e.. He seuraavat nykyaikaisen sodan;;kehitystä.':' - "Jtfe työskentelemme tätä nykyä-jäkaaksemme .ySaniteettityon tarko-tuksen ^mukaisesti mahdollisen sota-, tilanteen varaltay : mikä meidän . on tietysti otettava"^ laskuihin venäläisen naapurimme taholta,?? ;sanoo^va-paaKerratar Mupck, - j o k a paraikaa • vierailee Bu otsissa.' , ' M u t t a älkäämme Jigkokoj että vain j Kansainvälinen /fäscismi 4 jolla el ole mitään taloudellisia" pohjaa, joka ei' voi Uörvarisnaisteir yhtymisen ja" ases- ¥oittaa'taikkajpoistaa maailmasta mitään .^krifa^^^^^^ ^«''seP m^^^mm^J^ se .ei"poista inonissa^^ m lis;^ia-ja aseta muuta taloudellista, järjestelmää t Sen vuoksi lujittaakin se'päinvastoin vallassaolevaasy^-' teemiä ja pelastaa' taildca;:pyrkii V'pelastamaan ^s^^ della vallankumouksellisilta hyökkäyksiltä. ' ' . :: Fascismilla on^ eri, maissa eri toimintatavat j a -muor dot^ mutta^kansainväliselllä'fascismilla^^^^^o^ silti yhteiset' tunnusmerldcinsä; r Ensimäineii '^'na^stä on s6n pikkuporvarillinen alicuperä.. /Marxilainen työväenfiiker.a^ meiltaa tietonsa luokka-asemasta;^ luokkataisteluista ja teollisMudeqLproletariaatin tuotantoa vallitsevasta osasta. Samaa voidaan sanoa fascismistakin pikkuporvariston suhteen. :Trusti'kapitaalhi ja sen vallanhimoisien mqnopoolin: irosvoafnana - j a > syrj ään; sysäämänä kafeah-taa'pild& upor\'ari kernaasti taaksepäin vapaan kilpailun m9ilopodlittomaänkautcenvpikku>kapita^in, aikoja: sitten .kadonneeseen kulta-aikaan. Pikkuporvari nousee saadakseen takaisin vanhan hyvän: «oikeamielisyyiäen»,: unohtaenj että tämä kapitalistinen kausi päättyi jo suur rin piirtein viime vuosisadan puolivälissä. = Hän ei voi ymmärtää,vettä'nykyineri kriisi voidaan:»ratkaista vairi siirtymällä korkeampaan taloudelliseen vaiheeseen'. Pikkuporvari tuomitsee vrosvoavansuurkapitaalin ja häij) uskoo, - että «oikeus» '.voittaa «uusien miehien» taikka «oikeamielisen diktaattorin» avulla. Tässä meillä, on-:,>;fascismin.toinen^ kansain tunnusmerkki — tie diktatuuriini tantunuti kansan kurjislultämiskoneistoksi, t.s. trustika-pitaaljn^ lajlliseksiv rosvoamiskoneisloksi. : Työlä^^ kovat,.elleivät :he voi puolustautua äänillään, vaan • voimillaan; «Tala; pohjaltaan tervettä parlamenttivastaisla mielialaa käyltää •suurkapitaali hyväkseen syÖvytlääkr seenprkkjtporvarisloon ja tämän ennaldcoluuloihin kytkeytyneihin työläisiin ajatuksen fascistisesta diktaattorista pelastajana. > Tjrytymättömät kansanainekset odottavat diklaaltorilta, että, tämä.'taltuttaisi - pääoman valaat ,jä suojaisir «pieneläjiä». Täten päästään todella vai lankumouksellkta liikettä kuristavaan despotismi in, mitä ei edes parlamentti ole häiritsemässä. > Sen vuoksi nauttii «vallankumouksellinen» fascismi suurkapilaalin suojaa ja suosiota.' Kun keväällä 1925 tuli tunnetuksi, että italian hallitus*oli ollut avustamassa Matteottin .murhaa ja ^Hiran halpeneminen yhdistyi poliittiseen protestitoimintaan. murhaajahallitusta vast taan, sai Italia Amerikasta* dollarilainan, joka rauhot-ti tilanteen. 'Perustuslaillisessa Englannissa organisoi porvaristo 'myös .^suuressa skaalassa!:fascismia,murskatakseen tamman avulla, juuri / paraikaa erittäinuhkaavassa asenteessa olevan työväenluokan; - Taittingerin. y.m.~ fascis-ti pomojen tehtävänä Ranskassa on samoin työväestön ja 'pikkuporvarillisten -«välttämättömän suoneniskun» suorittaminen. : Fascismi näet on valmis kaikkeen^ yääränrafaan teQsta>«aIamurluin.rja' murhapolttoihin as- Tapasipa ihme 'Antti Vakavaisep^^ - tuli ostaneeksi Idrjan, pienenUusen, "— larjan! ihmetuli itieksejtsa'Antti» . " l httkbehenlan sitä pitää parma lantti •i f Romun; sekaan heitti ar&ottoman kaluna' mutta aimas olla, tunsiJmmmanvhalui^ saada selvitystä kirjan, sisäpuoltu,•--^ •" mitähän jos; jotain valkeneisi tuolta? ^ Kirji^han mutta sotia,aikoi, aikoi tehdä tenäUf — . unohtimutoli^taito tavauksen^^^^^^^^': ajat aapiskirjan, koulu kaikin Mutta Vakavatseii alkaa 'kousta sisu, — \ ff^^n-Mäntt^ttäisko tie^^^^ sana selientyy ja toisen tietä auaa: ^ ffiki vuotaa, muttar Antti eipä säästä, >^ ^o^tuatjsaiMv^m a^ tuntee, että nyt el hätää — nyt se luistaa niinkuin vanha kelkka, jota vetää muistaa, yHkdn illat 'ankarat näin AnUi vietti, prja/i.tläpi,^ki, tö^^ . tunsi olqnsuJrLyt oudoks, tukalaksi, - - . V ' ' - ' Kirja; ajatteli itseksensä Antti^^^^^^^^^^ toki ian/okkofi laiitti,^ joka Mseasti^heitetään''^kUiit^^rttMe^ri,^'^^"^^^^^^^^ jpst,'ei mitään lähde siimaan eikä huuleen. Kun,m opetusta saantO^^kaitsijalta, '' koulmenr joutanut en rraukka: raadannalta, tomppeliksi jäin ja Igiseks orfaväen, ymuttaeipä Jtätää,ir^t-ma «enJtm i w A ; s ^^ Kirjahan'täeis^^^^^ A siihen unohtuikiru myöhään yokon osti^ • löydettyään murent^^t^^ jota lasketteli kauas,^maahan sadun. Sadim-r- e^^^ - äsken valottomaan^! kurjuuksien summaan;-: johon soihdut syttyy, akkunoita "aukee, ;. teiden salattujen salvat,- portit latdxe. v : > . 'A^ kuiUlaf järki arvosulla ,eikä uskoin luulla, — ^ yniinpä yhä isyystä syyk v : viimein^viisfjutksi tulu kaikki tiesi.''' UmankoS ne aina 'kirjain kanssa * häärii rjotkav ovelasi meidän y^äitä käärii; — ' - ajatteli 'Antti, — ase sitä vastaan jmeillakin on kirja; ^toairioa^taan. . v ' : Kirjaa kirjan perään löytää Antin hyllyn, ensin käytyänsä läpi aimb myllyn, * ' / , : « iV on:aarreaitta,^taiat joka vaivaqth :^ avaimia joilla avaa vaikka taivaan. - ', S- ,. ^. Päätä-ylempänä kohoo Vakavoinen, -vaikka muutemmies on aivan "meidän lainen. < Tulee pulmUf^jaka selvitystä sietää'. ; :«KysytäanjM, kyllä Vakavaitien tietää.» :; . , , * . . . . . . . . , , . , . „ , ' . . . . . . . . . . . . . ..... . . . . . .. • • - ^ ^ .Akti Päiviä. orgmiieii iSaavat varustuksensa:.':^ RuotsUsaarmeijalta, Jonlu " dem. «otaministeri , * ^ _ /P»rvariUiset''naiset puhuvat a kauniita sanoja\rauha3ta j a vapaudesta; - Idriottää^'^PoIitiken'^~^ paljo työläisnaisia; s i o t k a ; uskovat tätä lörpötystä: Mutta yläluokan naiset ovat ovelia. He mielivät hämätä ^yoläiseti .tehdäkseen näistä riöyriä^ j a vvSiitollisi^^ - S kaan~ varustautuvat he its^ taiste-iiiuiV rahoistaan j a 'qpiaisuudestaan.: Maa: mik^ -orif*?-päässyt*'pisimmäUe den hallussa on kenttäkeittiöitä ja' kaikkea ^sellaistair j a joita meidän on-Suomessa itse uurastettava- ^kokoon." Mitä sanoorsotaministeri sosialide-T mokraatti Per ; A l b i n : Hanson ^^iasr ta? ^^Ja mitäsanoo.hän valkokaarti^ 'laisagitatsionista,v:;i;jota>. suomalaiset .tykkinaiset paraikaa' ^ hariottävat n i i n „ tarmokkaasti Ruotsissa? Tapahtuuko tämä hänen .tiete|nsä; v a i onko Iän' "tietämätön" siitä? M i h i n toimenpiteisiin a i k o o h ä n -s r y h - tyäi estääkseen ::jatkuAmn' erikoisten naiäfaseistikaartien luomisen? : Sa^^ massa haastattelussa lausutaSn -niin-- ikään, että Ruotsissa on jo 15 Lott a Svärid-järjestöä, j a että' toiniinta suunnataan; pääasiassa leirikaupun-keihin, missä on "suurin mahdollisuus olla' yhteietc^minnassa armeijan kanssa. ' ^ * Kaiken tämän .on oltava hälyytyk-: senä työväenluokan', naisille, lopetr; taa 5'Politiken", siitä, että heidänkin on •järjestyttävät - M u t t a : ; 'vieiäkih-voimakli^ anunin j a vieläkin/ määrä-• tietoisemmin^ yhtä hyvin 'ammatillisesti kuin poliittisesti; vvarustaudut-tava: I torjumaan porvarisnaikkosten-h a r j o t e t u t ' j a asestetnt-valkokaartit., Tässä järjestäytjnniseäsä ei työläisnaisilla, kuitenkaan > die: mitään toivoa avusta taikka tuesta .armei-kraattiselta sotaministeriltä, huoma- y uttaa kirjeenvaihtajamme. /' . Rif f it ja pnnaiaenrlsti • taja," prirtssi C a r l on saanut; A b ' d ^l • «iun,c» .^^p.-vrxvv., , Krjmiltä'MTjeeiiv mlssä täffiä^^^^^^^^^ Suonien naiset varostäutuvaträtkai- RUPtsinpunaiseenristiin; niiden estein " oen: poistamiseksi, mitkä tähän^ asti ovat- oUest katisainvätisen'punaisen-ristin, toiminjian. tiellä siairaiden ja haavottuneiden-.riffkabylien j a näiden . 6ttamairi. sotavankien hyväksi. Jäljennös kirjeestä äo. lähetetty kansainväliselle puhascnristin komitealle mahdollisten toimenpiteiden va-^ r a i t a ; vTukholmalainen pprvarisleh-t i , joka kertoo asiasta, lausuu, että on varsin kyseenalaista, tokko punaisenristin: komitea voi: harjot-taa humaanista, toimintaa tällaises-; sa tapaukissa*.' •- J u u r i v: punäisenristin kotivaltiot näet ovat harjottämassa fOsvosotaa af rikalaisia alkuasnkfeaita - vastaan. se van taistelun varalta.' E i , : : myös- •kin Ruotsin yläluokan^ naiset tekevät samoin. He oyat omaksuneet Lotta Svärd-ajatuksen'ja toimivat erittäin pontevasti. Tukholmassa on, heillä yhdistyksensäkin, Jokp. perustettiin 1924 suomalaisen mallin mukaan. Samoin otvät Göteborgin naiset organisserautunet t a i s t e l u - päivien varalta.", He •V>vat kutsuneet Suomen Lotta Syärd-järjestön puheen johtajattaren,; r v a Helmi A r - neberg-Pentin pitämään > esitelmiä pitkin ; Ruotsia; • V Götebiyrgin yläluokkain isjärjestön perustajia on vx.m. konsuli T o M e ^ ;jb4 ka oli mukana kuninkaan huutooif tulleella matkalla Suomessa, jolloin Brunius tietysti oli ^tilaisuudessa ot?- tamann tarkan selvän L o t t a i i i yhdistyksistä, joita • 'tietojaan sittemmin on sovelluttanut Ruotsissa. ,J'a suomalainen naisvalkokaartilainen toteaakin ylpeydellä, ettö'goteborgl lainen järjestö ^on; - j o k a suhteessa suomalaisten ^veroinen. Va^kaartiUlsetf ; parpÄttSvat öbi Rva Ameberg-Pentin matkatoveri, vapaaherratar ' Munck . on •. « r ä ä s ^ haastattelussa tehnyt kiintoisen paljastuksen. Han nimittäip .. m.m.: 'tUusia' - j ^ j a viimekfiimainittujen avustaminen ^ a f n ^ s u u a e s t a . Mutta täUaista olisi tietysti liiari kova koetus länsi- «n koskaan ' kuullut omaisten ta pohjimlhiltaan suuntautuu akti-vismiiJ- rvkärk^.^aäetysrti v^^ suuntaan: .kuolemanrangaistus , saat? taisi olla vastaisen varalta ;poikaa! Muuan; tukholmalaisen porvarillisen .lehden edustaja on haastatelr lut asian johdosta ^Norrköpingin vankilalääkäriä,'J. A ; A l f v e n i a / valistuneen älymystön -edustajaa, ja hWättänevät Nhänen tällöin labsu-m a n ^ mielipiteet työläistenkin huomion. •- : Mistä/ on oikeastaan s kysymys? kysyy t r i A . Onko meillä edelleenkin ^keskiaikainen käsitys . r a n gaistuksesta kostona :\ silmä silmästä, hamma$ hampaasta? Vai us-ikotaanko edelleen pelkoon j a -kauhuun V. aikuisten; kasvätusmetoodina, vaikka tämä nykyisin on hyljätty, nÄtä tulee; lasten: kas^vatukseen? V a i saattavatko mahdolliset jälkiseuraukset; rikoksen, tiellä ajattelemaan kuolemanrangaistusta, > ruumiillista kuritusta j.Ti;e;?- -Varmaa o n joka -tapauksessa, V että vanhfi' kostamis-periaate^ bu'suoranaisesti: yhteiskun^ tavaarallinen, eikä viranomaisten pitäisi kannattaa sitä, :kuten nyt tapahtuu. : On olemassa' kummallisia psykologisia kuvitelmia.:; Yleiseen näyt-täävsiltä kuin, uskattaisiin, että. kaikr kien meidän tekojemme takana olisi ^eräänlainenvastaavaj jokin minä, Joka ilman 'muuta v o i ' pääVtää kaikista teoista ja vapaan vaalin mukaan , (eikä ^^yhteiskunnallisten olosuhteiden perusteella, suom. ^huom.) Suorittea joko; hyvää taikka pahaa. S a m a l l a k e r t a a voidaan: usein paur ha varteen käsitys, etlSä ihmisellä on muuttumaton "luomme, johon ei mikään voi vaikuttaa. NSmä käsitykset: ovat vastakkaiset, mutta silt i molemmat läpeensä väärät; rftiin; kömpelö Imin :[si«nkip^jnL^ lista./ " J a tämä- e i ;.koskeV.välmmnia lääkärien lausuntoja • syyllisen mie-lentiläsEaiT.; ( A i v a n oikem j a yleensä 'kaikki yläluokan xikol- > l i s e t h a n - o u ' pakko 'selittää mieljsai-j r a i k s i , kun :.taasl;l^öläiset ovat muitt a 'mutkitta täydellä järjellään jOB-duttuaan syyttä t a i sattumalta syys- ' tä oikeuden ; eteen, i^uom. /huom.) : • T r i ' A l f v e n 'korostaa myös pappien : tnngettelevaisuuden, vahingol- ( lisuutta •vankiloissa; Miksi, luullaan, sanoo hänV että vangit olisivat, erikoisen :sopivia>uskonnolliseh propagandan V kohteita? ,;• Ollaanhan nähty, ettei' uskonto;: anna mitään • turvaa : edes rikoUispuden' kaikkein [Jjaampia f muotoja-: vastajö»; . T r i ' Äifveriista ölisi koko vankeinhoito'^ organisoitava -nykyaikaiseksi . laitokseksi;- joka työskentelisi luöniubntieteellisten Sv^met^^ j a l i a ' j a missä*Meiutiede:istuisi ylim-; mäilä; ^istuimella; ^^^^^ olisij kohdeltava e i : hyvin eikä huonosti, vaan viisaasti. i : Yhteiskunnalla on oikeus vaatia suojaa: rikollisia i vastaantr Mutta yhteiskunnalla - on myös; oikeus vaat i a ; ettei rilfoUisen' yhteiskuntavaa-rallisuutta kehitetä vankilassa edelleen; •:.Kaikki hyödytön painostus tekee- vangista 'kostonhimoisen, kavalan ' ja-i petollisen.) Englantilainen Charles Goriiig, jokia oh tutkinut toimi]m3ssaan-1idee':;:taon tuostapa ^^s^kotetnl^i^ mitö tämä- rangaistus hyödyttää? Tämä koskee eritotenkin - sellajäa : rikoksisi, jbtka öp .feuontettii aikoja sitten; mirftä J ä t t e e n ; ^ 1 1^ «ettaiieefc-^:^ rakentapieet;.: i^^^ itselleexi j a öm»8illeen; "Biinlrä._rakennelinaii sitten j o k a . Hmiantäja j a lain ho-neisto tuhoaa... - ' Sitä. p a i t s i ' o n erityisesti korostettava^ ; että- l a i t eivät ole samanlaisia -kaikissa maissa.' Mitä pide. tään Englniiinigs^i^yöinnatana rikoksena; 'Soii;|Hc^^ .. e l laikkaan, rangaista; mikä., on ran-g ^ t n k s e n - a l a i s t a nyt, on ollut jop a ' knnniaksi/mnina vuosisatoina. ; Ylipäänsä o n vabkilasysteenri elä;- inänmcminaiBeen vaihteluun katsoen ras- » FILIMITÄHTIEN PUKULASKUT p "Suurten" -iilminäyttelijättäTien pukeutnmismenot nousevat ' hn^ei-siin summiin. ; Erään-ikinoaiiakaus-lehden laskelmien r mukaan käyttää esiini . C l o r i a : Swanson vuoättain 125,000-dollaria Jpukuihinsa. -.Yhdessä ainoassa kuvassa voi G l o r i a 'Swanson:^iäyttää\jkokonaista 25 :. paria: kenkiä: Hänen sukkansa maksavat 800 doll. .kuukausittain. - Hän käyttää:: pääasiallisesi mustia - : suklda,'::jotka, i maksavat : 1 pari j a ostaa" hän niitä 12 tusinan : erissäi i Hän' e i koskaan v käytä yhtä sukkaparia.:useampaan kuin kaksi kertaa; .Niinikään; ikäjrttää hän neljä pulloa hajuvettä •viikottain j a tuo "kustannus V on: noin 100 doll. viikossa.: : l Gloria 5wansonilla on -varastos- ' saan noin -200 hattua. ^ Hän ostaa keskimäärin yhd^n hatun j o k a päivä j a mahdollisesti sata hänen hatuistaan on käytetty, ainoaijtaan sen verran, että niitä:' on joku kerta koetettu. . ' Myöskin polttaa hän erikoisesti valmistettuja- paperosseja,:'joita hän : ostaa suurissa j erissä, mutta jotka siitä huolimatta maksavat 11 senttiä, . kappale. - Gloria .S^vvanson itse--kertoo •vuosittaiset menonsa pukuihin olevan seuraavatj^Turkistakit'25,000, muut pääUysvaatteel^ 10^00 Oj leningit 5 0 . - . ' OOO, §ilkat 9,600, kengät 5,00(J, hajuvedet/ e.OOO, alusvaatteet 10,000 Jaukut 5,000 ja hiusl&itj:eet 5,000 0^ 3,000; rikosvankiä, on sitä mieltäi^Däncerri 14,000 dolL,^ o' • että n-k. rikollistyyppi on ei ril>pk-| sen ;.vaan itäe: vankilan luomus, ja "^olisi sitä oikeastaan kutsuttava r^n-gaistustyj^ piksi. • •-. V • A :Vankilassaolon: pitäisi tehdä rangaistun • enemmän • yhteiskuntakelpoiseksi, mutta- todellisuudessa oni asianlaita usein päinvastainen. Ny-kyisiit puhutaan halveksivassa äänilajissa . vankiloiden muka suuresta humaanisuudelta.,. Mutta tällaista dollaria; Pola ;Negrinj ' pukukustannukset ovat/; vuosittain vnoin 40^000 . näytte-lemiskäyt^ öä varten; 'Hän/^esiintyy tavallisesti_ neljässä; "kuvassa vuositt a i n . , - Seuraavat summat esittävät hänen pukt&ustan-; t.-k=ensa • muutamissa kuvissa, joissa hän loistaa täb-tenä: "Bella Donna" 12,000 doll, ".The Cheat" 11,000 doll., "Spanish maisen sivistyksen -humanisteille. Punainenristi,. nimittäin, h e r r a i u p u - naineiiristi, on tarkotettu vain pdr-varisvaRioiden aitec kaartien : apuriksi, mutta ei -raadel-' tujen värillisten eikä,'työläisten^ivai-yojen liev«itämiseksi. r , RnotadlaMen vaAljdUJSSiurin piteitÄ-"-- "' : Ruotsissa on .paraikaa ha'vaitta-visisa; t e l b i t i i s a k t i v i ^ i a^ ;e™Vt;ti;n JhteTäan Ja ovat ne 4ahtoisipäästS; takain kuoleman-paljoa paremmin varastettuja'kuin tnomioihm. Lähimmän aiheen ovat Suomessa. Ne saavat varnsttikfija ja materialla sotihijhenkaöatä^ joi-tähän . jptaneet r valkokaartilain (PouklraX/ja hcrrasmurhaajat,;• mnt^ suiteta, j o i l l a on ollut sukulainen tai läheinen tuttava vankilassa. Päih^vastoin;' etenlari jos on kysymys ylempien luokkien ihmisistä, •valtaa heidät todellinen kauhistus sen;.heidän mielestään tolkuttoman 'armahtamattomuuden. johdosta, millä lain koÄeisto toimii. I \ Voidaanko Jhmlrä^ kohdella: ^sivistyneen^ aikakautena tuolla tavoin? 'päi'vitteleVät: he: .r J a vankilalääkä-ri, i joka samalla praktiseeraa. pienemmässä ^kaupungissa, jossa suuur i i U l e e n r ; i l a i i B k i : tuntevat toisensa, joutua'; usein , järkyttäväin murhenäytelmäin vtodistajaksi, näytelmäin, joissa .ei rangaista vaan. hänen. 0- maisensa ovat, päähenkflöjä! itoko vanlhlagysteemi on, niin kie-i P a r i s " 10,500 doll,, " M c n " 7,500 doll. j a " L i l y -of the Dust" 7,900 'doU. Norma • Talmadge ei suinkaan -ole pukumerioissaan toisia huor.ompi. Filmissä "Sacrifice'^ «Ii hänen laskunsa seuraavanlainen: :: Kaksi iltatakkia 640, kolme ka-tukävelytakkia 480,' kahdeksan ilta-leninkiä 1,440, viisi kolmen kappaleen kävelypukuaM,OöO;> kolme päi- :väpukua: 845; -kaksitoista 7 hattua 782; kobnft Jersey hapetta 310, nelj ä jerseys^vveateria 340, neljä s i l i - kiroijyä 204;>kolm6 yöpaitaa :96.50, kaksi alushametta 92i50; viisi korsettia 220, neljä aluspukua 140, kaksi kylpypukua : 37, ; kolmekym- T^fntä .paria;iltasukkia 480, kaksi-; kymmentekaksi: ^ paria . päiväsukkia 264, kahdeksan paria iltakenkiä (slippers) 288^ kuusi paria päivä-kenkiä 108, kahdeksan paria hansikkaita &6, kansi nenäliinaa 37.50, kaksi iltakäsilaokkua: 134 ja kohne päiväkäsSauIdnia 12^% dollaria. Kaikenkaikkiaan-; Norman.'' pnka-., tarpeisiin, tuossa . Yhdessä ainoassa kuvassa kulutettiin 18,000 doIL Ja n s e i s s a t o i d s s a >:k^ ovat nuo kiu^annnkiBeiynöWeety'mläki suu-remmikBii jopa yli> 26;000 dollaria. sm .lonne ei voi jokainen eni Iille! — k i i •mi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 20, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-05-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260520 |
Description
Title | 1926-05-20-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
gy«U.-.™-i-«l^^ , .,,. KIRJA - - --sÄ-^ioSf^-s^^S
f 3 . S 5 K S S ™ , ' O n t r j o l » « i s t a l . - ^ ^ ja^laaairtö. Maynard Keynes, jota e» ain^jaaQ voida eparlia , ^ ^ JL. M^l^ ^ ^ ^ ^ ^^^^ tekemidh»: ^ ' -
jfe^ BttOnirTan^ Ontvr Joka tiistaf.-torstai ja lanantiSi
^rlh: -Ttmenfy orgaiof Finniah Workew .fa^^Canada. P o l^
1L:>"" >^iUMd In Sodbnry, OnW e^evy Tneaday, TIinwday and
mi
-at tila Post Offiea^Departmen^ Ottawa,
.aai.äeeond claaa matter.,..- •'
TILATTSHli^AT:
"M
Canadaan yksi vk, f 4.q0, pnoU vk. «2.26, kolme kk.
ED'ja yksi ui 76e. '|
-ySdysvaltoihfn.Ja Suomeen, y kd ?6.50,.pnoli vk.
tt.00 i a kolme kk. f 1.75.^ f
. ^TIIaokaIa,*3oilÄ el «unia r«A8, el ti>3a JähettämaSn.
yaltrf ariamfesten ioflfa on takaukset.
mm
l i i
4my
IIMOITOSHINNAT ^ A P A T J D E Ö S A J
Naimailmotokset ^1.00 kerta, $2.00 kakd kertaa.
. .AvioUittoonntenoflmotakset 60c V^^^^^J^ftt.' .
Njtmennianlosamotukset 60c kerta.-»1.00 8 kertaa.
. Syntymäifbotukset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
AVioefoflmotakset $2.00 kerta, $8.00 katoi kertea.
KnolemanUmotukset $2.00 -kerta, »60c Msamaksn
iBtOBEsuseelta ta^ muistovärssyltä.
. HSIiiCaantie^ot J a osoteilmbtnkset 50e kerta, $1.00
' lUapäisilmottajfen Ja flmotnsakenttuurien on, vaa-ffltteessa^
lähetettävä flaiStnshlnta etnkatefa.^
, Tiistain leb$een aijotut Bmoltukset pltaa/oMa kont»
totista bnanta!na,-toT8fain lehteen tHstama ja lauantain
Igftteen torstoina kello '8. >
'General advertising rates 76e per coLfneh. .1111
ehnom eharge for ataile insertlon i76e. The Vapana
ta the^ best, advertlslng meditim among the FinnlsB
t^nle In Caiiada. ^ - "' -
'-r- Vapauden konttori J a tohnftus; Uberty.Bldg«]:K>me
ML Pobe»n^l038. PoStiosote; Box 6&.Sndbnry. Ont.
'/Jos ette mn^^ln tahansa saa vastausta enidmSfseen
fcideeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeetthoItaja.t
perso on alllaella nimellä. ^
• ^ ' J.-V. KAN/gASm- mkkeenlioltft |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-20-04