Vapaus, August 3, 1929

              Lauantaina, elokuun 3 p;nä—Sat, Aug. 3 No. 182 — 1929
VAPAUS
Tk* «air « i x i s o{ Ftsaiib Verixta
VAPACS
Ia C«n«ff«
(LOxrtr)
S. C- hxn. A- VAAR»
T O I M I T T A J A T :
B. TENHUNEN. M. POHJANSAtO. A- PÄIVIÖ.
TOAtJSHDJN-AT: ^ .
X »k. »tao. 6 fci. 12JO. S k k . n.7S 1 k k . « . « . - TMr^iOtonua 1.
1 Tk, $6M. 6 k k . » 3 Ä . 3 kk- « 2 J » J« 1 k k . H J » . ' ,
Ssoaeca ackS BssaUe
ILMOTUSHINSAT VAPACDESSA: . ^,.^„,,v^ £(k
— J(imaitsautu>ilacuikmet SOe^ km». 11.00 3 . » f * » ^ ZTVrii. ^ ^ - m o . - k ^ i lIiW k « ti
Mun. Iii>ctcta*i itootmhiou etokitecn. -
Suomen eDtinen ja nykyiDeo sosialidemokratia
A^ettaessamise vastakkain Suomea.
vimhan scdalidemoferatian j a Suomen
n y k y i s e n sosialidemokratian havait­semme
seuraavat peruseroavaisuudet:
Suomen v a n h a sosialidemokratia ei
t u k a h u t t a n u t luokkatietoisen työväen
Räntä., v a i k k a ei aina k y e n n y t k ä än
lAteea »iottijjea itootii»««a piUi i olU konttori-. teUo 4 „ . Omr^tjmiMpUrZ, « d e l l i ^ rfrfpiiirfoi
I M M M milloUi.ul»*»»» ...i. .
pwwii»iniiiri B f a » n i i j . v. K A N N A S T O . ujkk^CTkuit.)».
; ; ^ B i « . « . faTie«^. kidc^Uk- »debee» l i i k k . ^ i u |«
T«»<via totolt».: Hoone«to » 7 . »4«ker BoUdfa* 4 narium St. ' ^ ^ • - »^
P.>oo Ut.«o: U I « m «•'Mi"'- »7 t^' S.. Pri>«ll» »!TW^
Ranskalais-amerikalainen ristiriita ja
"suur-EuYOpa"
Ranskalab-amerikalainen ristiriita velkakysymyksessä ansaitsee huo-
^iota, sillä se on varsin kuvaava Yhdysvaltain ja Europan valis.m suh-teihin
nähden yleensä, kirjottaa Neuvostoliiton 1^°™™""'^'?:^°^"^
äänenkannattaja Pravda. Ranskalaisen ^^^^^^^i^^^^^^^
on alkanut näkyä yhä selvempiä taantumukselhs-utopis isia tunnusl^^^^
seita. - "Yhtenäisen porvarillisen *pan-Europan' puolesta ja vasalli-mainen
riippuvaisuus (yhdysvaltalaisesta pääomasta) tai Europan fede-ratsioni"
on otsikkoina kirjotuksiUa, joita eräs radikaalien johtajista,
Daladje, julkaisee "Republic-lehdessä. ....
tuo suunnitelma ei vain ole uusi. Ranskassa hyvin usein heraa
mielipiteitä ja suunnitelmia sopimuksista Saksan kanssa ja europalaisen
liiton muodostamisesta, jossa johtajana olisi Ranska. Tama liitto
olisi yhdeltä puolen tähdätty Amerikan Yhdysvaltoja ja toiselta
l^uolen Neuvostoliittoa vastaan. Yhdessä radikaalien ja sosia­listien
kanssa esiintyvät myöskin eräät ranskalaisten liikemiespiirien edus-tajat.
Kesäkuun puolivälissä Pariisissa pidetty kauppahuoneiden 400
edustajan edustajakokous hyväksyi räikeän amerikalaisvastaisen paatos-lauselman,
jossa ehdottaa, että europalaiset maat, joiden taloudellinen
tulevaisuus on asetettu Yhdysvaltojen tullipolitiikan vaaran alaiseksi, te­kisivät
viipymättä sopimuksen ^yleisistä puolustustoimenpiteistä. Ylelv
maailmallisla koronkiskuria vastaan suunnattuja samansuuntaisia mieli-aloja
on havaittavissa myöskin Saksassa. Ja kaikki nämä seikat kuvaa­vat
yhdeltä puolen taistelun kärjistymistä Europan ja Amerikan välillä
ja toiselta puolen kuvaavat ne yrityksiä neuvostovastaisen liiton muodos-tamiseksi.
Ne on edelleen merkittävä porvarillisten diplomaattien ja hei-dänkäskyläistensä,
sosialidemokraattien, uusiksi yrityksiksi hullaannut-taa
työtätekevät joukot keskusteluilla Europan valtioiden välisten risti­riitojen
likvideeraamisesta, lujan yleiseuropalaisen rauhan aikaansaami-ssta
j.n.e. _
Mitä vakavinta huomiota on kiinnitettävä tämän suunnitelman sfihen
Tcohtaan, joka on tähdätty proletariaatin diktatuurin maata, kuin myös
siirto- ja puolisiirlomaiden kansoja Vastaan. Mutta näiden suunnitelmien
toteuttamisen tiellä ovat vielä valtavan suuret imperialististen valtojen
väliset taloudelliset ja poliittiset ristiriidat. Ja kuinka asiat olisivatkin,
niin Neuvostpliitqn proletariaatti, jö^ mitä raskaimpien olojen valli­tessa
puolsi pmaa proletaarista valtiotaan maailman imperialistisilta ros­voilta,
ottaa nytkin tarkoin huomioon kaikki sitä uhkaavat vaarat. Kom­munistisen
puolueen johdon alla tulee se vielä paättävämmin ja tarmok­kaammin
rakentamaan maan puolustuskujitoisuuden teollista perustaa
Kiinteässä veljellisessä liitossa maailman proletaarien ja sorrettujen Jouk
kojen kanssa tulee neuvostomaan proletariaatti lujittamaan edelfeen
Neuvostoliittoa, tehden sen maailman vallankumouksen kukistiiihatto-mäksi
linnotiikseksi.
s i t ä k y l l i n h e r k ä l l ä k o r v a l l a k u i m t e l s -
m a a n ja tulkitsemaan. — Nykyinen
s o s i a l i d e m o k r a t i a pyrkii tukahutta-m
a a n luokkatietoisen t y ö v ä e n ä ä n en
j a erottaa keskuudestaan jokaisen,
j o k a y r i t t ä ä edes arvostella sen joh­d
o n luokkapetturuutta.
Suomen vanha sosialidemokratia
k u l k i p i t k ä n aikaa t y ö v ä e n luokka­t
a i s t e l u n e t u p ä ä s s ä j a johti sitä, ja
s i l l o i n k i n , k u n se el jaksanut pysyä
j o h d ( » s a —- k u t e n e r ä i s s ä 1905—1906
j a 1917—1918 vallankumoustapahtu-m
i s s a —; pysyi se k u i t e n k i n vallan­k
u m o u k s e l l i s e n t y ö v ä e n mukanai atna
k a n s a l a i s s o t a a n saakka. — Suomen
s o s i a l i d e m o k r a t i a n nykyiset johtohen-m
i s t ä , v a i k k a i l m a n s i t ä n ä i d e n mo­l
e m p a i n v a p a u t u m i n e n p ä ä o m a n ikees-t
a on mahdoton.
Suomen v a n h a n t y ö v ä e n l i i k k e e n t o i ­m
i h e n k i l ö t , y l e m m ä t j a alemmat, o l i ­vat
— j o i t a k i n poikkeuksia lukuun­o
t t a m a t t a — y l e e n s ä e r i l l ä ä n porva­r
e i s t a , n i i d e n l i i k e - j a s e u r a e l ä m ä s t ä,
s e k ä antoivat aikansa, voimansa ja
t y ö n s ä , h y v i n j n o n e t h e n k e n s ä k i n k ö y ­h
ä l i s t ö n asian puolesta. — Suomen
nykyiset sosdem Johtajat, jotka jo
v a n h a n t y ö v ä e n l i i k k e e n aikana osoit­t
i v a t p o r v a r i l l i s t u m i s e n oireita, ovat
n y t luokkasodan j ä l k e e n kehittyneet
k a p i t a l i s t e i k s i , p o r v a r i s v a l t i o n j a por­v
a r i l l i s t e n k u n t a i n v l r k a m i e h i k s i , r i i s ­t
ä j i e n j a t y ö k a n s a n sortajien p ö y t ä ­k
u m p p a n e i k s i , porvareiksi, ohrana-p
ä ä l l i k ö i k s i . Ilmiantajiksi, yleensä
r i i s t o - j a s o r t o v a l l a n apulaiksi j a k ä -
t j r e i k s i .
Suomen v a n h a s o s i a l i d e m o k r a t i a le­v
i t t i t y ö v ä e n keskuuteen painetun ja
p u h u t u n s a n a n k a u t t a m a r x i l a i s i a op­p
e j a j a l u o k k a t i e t o i s u u t t a , v a i k k a te­k
i k i n .«Itä heikosti e i k ä kyeimyt opet­t
a m a a n m a r x i l a i s u u t t a sen koko k a n ­tavuudessa,
— Suomen nykyiset sos­d
em johtajat tietoisesti j a tahallisesti
e s t ä v ä t Suomen t y ö v ä k e ä saamasta
k ä s i i n s ä M a r x i n Ja Engelsin teoksia
s e k ä ajan p a r h a i t a m a r x i l a i s i a , l e n i ­n
i l ä i s i ä k i r j o j a . He t e k e v ä t kaikkensa
alentaak-seen työväen
s u u t t a j a tietotasoa, he e s i t t ä v ä t siEe
m a r x i l a i s u u t e n a " marxDaisuu-k
l l ö t p y s y t t e l i v ä t varsinaisesta l u o k k a ­t
a i s t e l u s t a sivussa. Jarruttivat sitä,
vastustivat v a l l a n k u m o u s t a Ja n y t sos­d
em puolueen johdossa tietoisesti vas­tustavat
Ja vahingoittavat työväen
l u o k k a t a i s t e l u a , ilmiantavat ohranalle
l u o k k a t a l s t e l i j o i t a , ollessaan ohrana-p
ä ä l l i k k ö i n ä Itse n i i t ä vangitsevat s e kä
k a i k i n keinoin vahvistavat valkoista
komentoa, sen ohranaa, suojeluskuntia
j a porvariston luokka-armeijaa.
V a n h a sosialidemokratia p y r k i säi­l
y t t ä m ä ä n i t s e n ä i s e n k a n n a n Suomen j ' ' " " " '^
porvaristoon n ä h d e n suhtautumisessa | ^g^j^^^^^ v ä ä r e n n y k s i ä j a y h d e s sä
men noskelaisjohto ei :ielitä Suomen
t y ö t ä t e k e v ä l l e kansalle, m i k s i sosialis­m
i n r a k e n t a m i n e n y l e e n s ä j a tsaarin
p e r u j e n m a i l l a erikoisesti, on vaikea
t e h t ä v ä , joka vaatii t y ö t ä t e k e v ä l tä
k a n s a l t a xjhrautuvaa t y ö t ä j a suuria
p o n n i s t u k s i a ; sosdem Johto s e l i t t ää
s o s i a l i s m i n rakentamisen vaikeudet
mukamas todistuskappaleiksi työväen
v a l l a n o t t o a Ja^ s o s i a l i s m i n rakenta­m
i s t a v a s t a a n y l i p ä ä n s ä Ja p y r k i i s i ­t
e n l a m a u t t a m a a n Suomen työväen
t a i s t e l u a k a p i t a l i s t i s t a r i i s t o a vastaan
j a v a p a l i t t a m l s e n s a puolesta.
Suomen v a n h a s o s i a l i d e m o k r a t i a oli
t o i s e n I n t e m a t i o n a l e n vasemmiston
k a n n a l l a s i l l o i n , k u n se Internationale
Ammatillinen liike
Norjan, Suomen ja Venäjän metsä- ja maa-työväen
yhteistyö
t s a r i s m i i n j a taistelussa Suomen kan- • p c r v a r l i t o h kanssa s y ö t t ä v ä t t y ö v ä e l le
osallisena, v ä l i i n t o l m e a n p a n i j a n a k i n ' '
Suomen porvariston ulkopolitiikassa,
oka on Suomen kansan i t s e m ä ä r ä ä ­misoikeuden
p e t t ä m i s t ä . Suomen alis­t
a m i s t a i m p e r i a l i s t i s t e n v a l t a i n alai­seksi;
sosdem johtajat ovat auliita
p o r v a r i s t o n Imperialistisen u l k o p o l i t i i ­k
a n edustajia, u l k o m i n i s t e r e i t ä , l ä h e t ­t
i l ä i t ä ja edustajia Imperialistisessa
" k a n s a i n l i i t o s s a " j a suorittavat porva­ristolle
likaista työtä Sosialististen
N e u v o s t o v a l t a l n l i i t o n parjaamisessa.
Suomen vanha sosialidemokratia
a j o i t y ö t ä t e k e v ä n maalaiskansan , t o r p ­p
a r i e n Ja m ä k i t u p a l a i s t e n vapauttami
sen asiaa a e k ä puolusti t y ö t ä t e k e v än
m a a l a i s k a n s a n , torpparien Ja m ä k i ­t
u p a l a i s t e n vapauttamisen a s i a a sekä
p u o l u s t i t y ö t ä t e k e v i ä t a l o n p o i k i a k a p i ­t
a l i s t i s t a r i i s t o a Ja h e r r a v a l t a a vastaan.
— Suomen nyk3rtset sosdem johtajat
p e t t ä v ä t t a l o n p o i k i a Ja uskotellen, e t tä
p i e n v i l j e l i j ä t voivat kohottaa ase­maansa
k a p i t a l i s t i s i l l a p o r v a r i l l i s e n o-s
u u s t o i m i n n a n k e i n o i l l a , sekä e s t ä v ät
t y ö l ä i s t e n Ja talonpoikain todellisen
t a l s t e l u l i i t o n v a h v i s t u m i s t a J a k e h i t t y -
e i v i e l ä o l l u t a&timut luokkapetturuu-d
e n t i e l l e ; v a n h a s o s i a l i a e m o k r a t i a se­l
o s t i S u o m e n t y ö v ä e l l e m u i d e n maiden
t y ö t ä t e k e v ä i n Joukkojen taisteluita
m a r x i l a i s e n l u o k k a t a i s t e l u n hengessä
j a k o e t t i a n t a a n i i s t ä t o d e l l i s e n luok­k
a t a i s t e l u n opetuksia Suomen työ­v
ä e l l e . — N y k y i n e n sosdem Johto on
l u o k k a p e t t u r l e n I n t e m a t i o n a l e n oi­k
e a l l a s i v u s t a l l a , h u o l i m a t t a s i i t ä , et­t
ä he l e h d i s s ä ä n v ä l i i n k ä y t t ä v ä t mu­k
a j y r k e m p ä ä k i n k i e l t ä ja ovat ar-v
o s t e l e v i n a a n r e f o r m l s m i n t ä r k e i m p iä
i l m a u k s i a . Että t ä m ä pn karkeata
t y ö v ä e n p e t t ä m i s t ä , s i t ä osottavat h e i ­d
ä n tekonsa. Suomen "vasemmisto­l
a i s e t " s o i d em johtajat hyväksyvät
l u o k k a t i e t o ! - puoluejohtonsa kokouksissa m i n i s t e r i -
s o s i a l i s mm sen k a i k k e i n t ö r k e i m m i s sä
muodoissa — M a d D o n a l d l n i m p e r i a l i s ­t
i s e n a " t y ö v ä e n h a l l i t u k e n a " , MuUerIn
s a k s a l a i s e n a taantumuskokoomuksena
j a Suomen t a n n e r i l a i s e n a o h r a n a h a l -
l i t u k s e n a .
V a n h a sosialidemokratia taisteli —
v a i k k a k a a n ei a i n a s e l v ä s t i j a p ä ä t t ä ­v
ä s t i — uskonnollista p i m i t y s t ä vas­t
a a n . — N y k j i n e n sosialidemokratia
k u m a r t a a k i r k o l l e j a uskonnolle s e kä
a u t t a a papistoa, p o r v a r i l l i s t a opettaja­k
u n t a a j a m u i t a p i m e n t o l ä i s i a m y r k y t ­t
ä m ä ä n t y ö v ä e n s e k ä sen nuorison Ja
l a s t e n miellät
V a n h a sosialidemokratia l e v i t t i tie­toja
Veiiäjän v a l l a n k u m o u s l i i k k e e s tä
j a antoi kannatuksensa sen parallle
e d u s t a j i l l e , bolshevikeille, vaikka el
o s a n n u t k a a n o i k e i n s e l v i t t ä ä V e n ä j än
v a l l a n k u m o u k s e n k y s s m y k s i ä Suomen
t y ö v ä e U e eikä j o h t a a sitä k i i n t e ä än
y h t e i s t o i m i n t a a n V e n ä j ä n työväen­l
u o k a n etujoukon karissa. — Nylqrlnen
sosdem Johto v i h a a , parjaa j a panet­telee
V e n ä j ä n vallankumousta, se le­v
i t t ä ä v a l h e t t a S o s i a l i s t i s t e n Neuvos-t
o t a s a v a l t a l n Uitosta. Uskottelee Suo­men
työväelle ja talonpojille, että
Neuvostoliitossa el muka rakenneta-k
a a n sosialismia eikä kohoteta maa-
E d e l l ä e s i t e t t y j e n seikkojen valossa
on selvää, . e t t ä Suomen nykyisten
n o s k e l a l s j o h t a j a i n Julistautuminen
Suomen v a n h a n t y ö v ä e n l i i k k e e n par-h
a i t t e n k i n t r a d i t i o i d e n p e r i l l i s i k s i , on
t ö r k e ä ä petosta. He ovat Suomen
v a n h a n t y ö v ä e n l i i k k e e n . Suomen köy­h
ä l i s t ö n k u n n i a k k a i d e n t a i s t e l u t r a d i -
t i o i d e n p e t t ä j i ä , t y ö v ä e n asian k a v a l ­t
a j i a Ja p o r v a r i s t o n k ä t y r e i t ä . Suomen
t y ö v ä e n v a n h e m m a n polven, j o k a t a h - , , „ „ „ „ „ , i. < oe-r
too Olla l u o k k a t a i s t e l u u e J a m a r x i l a l - ^^^^^ ^''It^T^^
Selostcs Norjassa p i d e t y s t ä kongres­s
i s t a j a l i i t t o j e n tiedotnkset yh-t
e n ä l s y y s s o p i m n k s e s t a
Y h t e n ä i s y y s k o m i t e a on t y y d y t y k s e l lä
o t t a n u t vastaan edustajilta tiedon
N o r j a n , Suomen ja V e n ä j ä n m e t s ä -
j a m a a t y ö l ä i s t e n y h t e i s t y ö Ja y s t ä v y y s ­sopimuksesta,
mikä s o l m i t t i i n Mos­kovassa
16 p : n ä marraskuuta 1927, ja
j o n k a ovat h y v ä k s y n e e t:
1) Norjan m e t s ä - ja m a a t y ö v ä en
l i i t o n j ä s e n t e n kesken toimitetussa
ä ä n e s t y k s e s s ä yksimiellsestL
2) Suomen maa-, m e t s ä - j a liitto-t
y ö v ä e n l i i t o n h a l l i n t o Ja sittemmin
12—13 p . n ä m a r r a s k u u t a 1928 pi­d
e t t y l i i t o n edustajakokous yksimie­l
i s e s t i.
3) Suomen P u u t e o l l i s u u s t y ö v ä e n l i i ­ton
Uittotoimikvmta 31 p : n ä touko­k
u u t a 1928 sekä valitsi edustajansa
k o m i t e a a n ja saman vuoden loka­kuussa
hyväksyi ehdotuksen l i i t on
liittoneuvosto.
4) Neuvostoliiton m e t s ä - ja maa-t
y ö v ä e n l i i t o n edustajakokous ensin
J a sittemmin l i i t o n kongressi, joka
p i d e t t i i n marrask. 27 ja jouluk. 8 p.
v ä l i s e n ä aikana 1928. — Kongressi
j u l k i l a u s u l edelleen, e t t ä y h t e i s t y ö ja
yhteys h ä i d e n m a i d e n m e t s ä - j a maa-t
y ö v ä e n l i i t t o j e n välillä p i t ä i s i t e h dä
enempi ja enempi k i i n t e ä k sL
M e t s ä - ja i n a a t y ö v ä e n l i i k e n ä i s sä
kolmessa maassa
S e n j ä l k e e n k i m n ä i d e n yhtyneiden
l i i t t o j e n edustajat olivat antaneet se­lostuksen
toiminnasta, toteaa komi-s
e n m ä ä r ä n kasvu on s i t ä k i n arvok­k
a a m p i , k i m se t a p a h t u i j u u r i sa­m
a a n aikaan, j o l l o i n l i i t o t k ä v i v ät
s i t k e ä ä taistelua t y ö l ä i s t e n elinehto­j
e n puolesta t y ö n a n t a j a i n h y ö k i ä y t -
s i ä vastaan. K o m i t e a toivoo, e t t ä l i i t ­tojen
koko toimintaa ja taistelua
e d e l l e e n k i n k ä y d ä ä n y h t ä suurella
y r i t t e l i ä i s y y d e l l ä Ja k e s t ä v y y d e l l ä , se­k
ä Johdetaan l u o k k a t i e t o i s u u d e l l a n i i n,
e t t ä suuremmat m ä ä r ä t N o r j a n ja
Suomen j ä r j e s t y m ä t t ö m i ä m e t s ä - , uit­to
Ja m a a t y ö l ä i s i ä j ä r j e s t ä y t y y ja
lUttjry lilfctoihlnsa.
. Venäjä
K o m i t e a samoin toteaa l i i t o n v i i ­meiseen
kongressiin saakka huomat­t
a v a a vaurastumista , NeuvosttoUiton
m a a - ja m e t s ä t y ö v ä e n liitossa.
N e u v o s t o l i i t o n M a a - ja m e t s ä t y ö -
v ä e n l i i t t o s i l t ä k i n huolimatt^C e t tä
se on n u o r i n l i i t t o s i i n ä maassa, on
j ä r j e s t ä n y t 1 112 m i l j . m e t s ä - j a m a a ­t
y ö l ä i s t ä Ja on m a a i l m a n s u u r i n maa-j
a m e t s ä t y ö v ä e n l i i t t o . L i i t o n v a i k u ­tus
ulottuu h u o m a t t a v a n suurempaan
m a a - Ja m e t s ä t y ö v ä e n m ä ä r ä ä n , sillä
t a r i f f i s o p i m u k s e t ja v a l i s t u s t y ö " kos­kevat
y l i 2 112 m i l j . t y ö l ä i s t ä.
• N e u v o s t o l i i t o n maa- ja m e t s ä t y ö ­v
ä e n p a l k k a - ja t y ö e h d o t p a r a n e v ät
l a k k a a m a t t a , s a m a n a i k a i s e s t i k u n k a ­p
i t a l i s t i s i s s a maissa h u o m a t a a n p ä i n ­v
a s t a i s t a , siis maa- ja m e t s ä t y ö v ä en
aseman yhä huononemista j a joh­t
u u se m a a n v i l j e l y s - j a m c t s ä k a p i t a -
l i s t i e n j a t k u v i s t a h y ö k k ä y k s i s t ä maa-j
a m e t s ä t y ö v ä e n p a l k k a - j a t y ö e h t o ! -
tea, e t t ä N o r j a n j a suomen m a a t y ö - ^^J^^l h e i d ä n ammatiUlsten Jär-v
ä e n l i i k e on mennyt e t e e n p ä i n k a h ­den
viime vuoden aikana. Norjan
m e t s ä - ja m a a t y ö v ä e n l i i t t o on vau­r
a s t u n u t vuoden 1927 lokakuusta, j o l ­l
o i n s i l l ä oU 74 osastoa j a n i i s t ä y h -
t e e x jS -2500 .^nW tämän vuoden
h u h t i k u t u i i " 1 * p : a ä n " i n e i m e s s ä , j o l l o in
suudelle uskollinen, täytyy nousta
p ä ä t t ä v ä ä n taisteluun t ä t ä petosta
vastaan. Ja Suomen t y ö v ä e n l i i k k e en
n u o r e n polven t ä y t y y toimlaniin, että
l ä h i t u l e v a i s u u d e s s a kävisi noskelais-johtaJIUe
mahdottomaksi y r i t t ä ä k ä än
e s i i n t y ä m i n k ä ä n l a i s i n a "työväen
a s i a n " a j a j i n a . Suomen t y ö v ä e n l i i k ­keen
yli kolmek3rmmenvuotlseIla tai­p
a l e e l l a taistelleiden ja kaatuneiden
tovereitten muisto v e l v o i t t a a k a r k o t t a ­m
a a n t y ö v ä e n Joukosta sen luokka-t
a l o u t t a a j a n p a r h a i l l a väUneUlä; S u o ' t a i s t e l u n p e t t ä j ä t ja h ä p ä i s i j ä t.
ä ovaenMoiueeiä
YalkGsmmalainen propaganda Yhdysvalloissa
Valkoinen propaganda Amerikan suomalaisten keskuudessa ön saa­nut
entistään laajemman, muodon, kirjottaa toverilehti Eteenpäin toimi-tuspalstoillaan.
Edelleenkin sitä johdetaan Suomesta joko suoranaisesti
lahtarihallituksen toimesla taikka sitten sen vaikutiiksen alaisten -'ulko-suomalaisseuroj
en"; kautta. Sikäli kuin Suomesta saapuneet tiedot osoit­tavat,
ovat sosialidemokraatitkin liittyneet tähän "jaloon lyöhön", jonka
tarkoituksena on voittaa Amerikan suomalaisten siirtolaistyöläisten suo­sio
ja kannatus /'valkoisen isänmaan" puolelle.
On merkillepantavaa, että sen jälkeen kun sosialidemokraatit an-taantuivat
tämän valkoisen propagandan apostoleiksi, on se pyrkinyt
.saamaan itselleen työläisomaiset kasvot, joiden avulla se uskoo pääse­vänsä
lähemmäksi Amerikan suomalaisia työläisjoukkoja, jotka ovat näi­hin
asti katsoneet karsaasti kaikkia valkoisten hommia muistaen ne kym-inenötluhannet
uhrit, jotka valkoinen viha ja "isänmaa" vaati Suomen
työväeniuökalta vi 1918. Valkoisen propagandan harjoittajat saattavat
nyt Cisiintyä erikoisen "vapaamielisinä", vieläpä 'työläisten katsantokan­noille
ja pyrinnöille huomiota antavina. Ohiossa esim. valkoisen pro­pagandan
harjoittamista varten on perustettu kaksi suomalaista sanoma
lehteäkin, joiden avulla koetetaan valloittaa Ohion suomalainen työväki
suosiolliseksi valkoiselle Suomelle. Samaa tarkoitusta silmälläpitäen
koettavat valkoisen propagandan harjoittajat lähentyä työläisten perus
tamia ja rakentamia osuusruokalöita, vieläpä työväenyhdistyksiäkin y.m.
laitoksia, joissa runsaammin työläisiä kokoontuu. Lähentymisessä apu­keinona
käytetään Johtavien työläisainesten persoonallisten ominaisuuk­sien
imartelua y.m,
Haluamme huomauttaa, lausuu lehti, että valkoinen propaganda täs­sä
muodossaan on entistään vaarallisempaa ja sitä vastaan on valveutu
neiden työläisten taisteltava kaikilla mahdollisilla keinoilla. Valkoisen
propagandan edustajat on autettava paljastamaan katsomuksensa työ
laisille, jolloin poikkeuksellisesti käy selväksi, että he pitävät vapaus­sotana
Suomen työläisten teurastusta v. 1918 ja seisovat kaikkien niiden
pyrkimysten puolesta, joita mustimmat Suomen porvarit omaavat kahli-takseen
Suomen työväenluokan entistäänkin lujemmasti orjuuteen.
Ilmasota
Seuraavassa maailmansodassa. Joka imperialistbista varusteluista
: päättäen on hyvin lähellä, tullaan suuri osa hävitystyöstä toimittamaan
Ilmasta. Sitä osottaa se suunnaton ilmailuvarustehi, joka on käynnissä
kaikissa kapitalistisissa maissa. Osana ilmasotaivarustelusta voidaan mai­nita
m.m. Yhdysvaltain hallituksen kiihkeä heliumikaasulaitteiden raken­nushomma,
sekä kestävyysilmailun harjottelu.
Sodassa käytettävien lentokoneiden ja ilmalaivojen lukua on myös­kin
Jisätty kuumeisella kiireellä, ollen tuloksena, c«ä kuudella Icapita-lisUsella
suurmaalla on nyt noin 7,000 armeijan lentokonetta, sen sijaan,
että vielä V. 1926 oli vain 2,823. Varustelusuunnitelmat, jotka epäile^
mättä toteutetaan, edellyttävät, että kuuden suurmaan sotalentokone-määrä
on V. 1930 7,700. Ja sanomattakin on selvää,,että lentokoneet ja
perustamisesta
Suomessakin ,on t y ö v ä e n l i i k e alka­nut
ensin p a i k a l l i s i s t a j ä r j e s t ö i s t ä ja
vasta v ä h i t e l l e n k e h i t t y n y t k o k o maata
k ä s i t t ä v ä k s i keskitetyksi joukkoliik­keeksi.'
V a l t i o l l i n e n t y ö v ä e n l i i k e on
k e h i t t y n y t t y ö v ä e n y h d i s t y k s i s s ä m m e,
j o i s t a H e l s i n g i n t y ö v ä e n y h d i s t y s t ä a-l
e t t l i n perustaa j o 1883. Samana vuon­na
t e h t i i n aloite V a a s a n k i n t y ö v ä e n ­y
h d i s t y k s e n perustamiseksi. Näiden
j ä l k e e n ovat sitten n ä h n e e t p ä i v ä n ­v
a l o n inutit. M u t t a kaikissa n ä i s s ä oli
a i k u a l k o i n a sekä työläisiä e t t ä por-v
a t e l t a , Jopa v i i m e m a i n i t u t v i e l ä Joh­toasemissa.
J a t ä s t ä j o k a i n e n y m m ä r ­t
ä ä , e t t e i v ä t sellaiset t y ö v ä e n y h d i s t y K -
set voineet o l l a m i t ä ä n t y ö v ä e n luok-k
a t a l s t e l u j ä r j e s t ö j ä : E i n U t ä o l t u edes
t a r k o i t e t t u sellaisiksi. Ohjelmissaan
j a s ä ä n n ö i s s ä ä n ne m ä ä r ä s i v ä t ' toi­m
i n t a n s a tarkoitukseksi yhteishengen
k e h i t t ä m i s e n t y ö n j a p ä ä o m a n välUlä.
J a juuri" t ä s s ä t y ö v ä e n nukutustar-k
o i t u k s i s s a porvarit t y ö v ä e n y h d i s t y s ­t
e n perustamisessa o l i v a t k i n mukana.
J o 1889 i l m o i t t i H e l s i n g i n t y ö v ä e n ­yhdistys
m u i l l e toveriyhdistyksille, et­t
ä se v, 1891 p i d e t t ä v ä n teollistius-c
ä y t t e l y n yhteyteen oli p ä ä t t ä n y t j ä r -
t ä k i n , tai l ä h t i v ä t he omasta aloit­teestaan,
kuten useimmiten tapahtui
K a i k k i luokkasovun v a a l i m i n e n tuli
mahdottomak.5i n i i n p i a n k u i n t y ö v ä ki
a l k o i v ä h ä ä k ä ä n t u l l a tuntemaan ar­vonsa
Ja yhteiskxinnallisen asemansa.
T y ö v ä e n y h d i s t y k s i s t ä k e h i t t y i v ä h i t e l ­l
e n l u o k k a t a i s t e l u j ä r j e s t ö j ä j a sellais­t
e n y h d y s s i t e i t ä.
K u n työväeriyhdisityksissä oli ta­p
a h t u n u t uudestisyntyminen j a luok­k
a t a i s t e l u t y ö v ä e n v a p a u t a t m i s e k s i k a ­p
i t a l i s t i s e s t a riistosta alkanut tulla
t y ö v ä e n l i i k k e e n tarkoiukseksi, a l k o i ­vat
p i a n k a u k o n ä k ö i s i m m ä t j a mui­d
e n maiden t y ö v ä e n l i i k e t t ä seuranneet
k ä s i t t ä ä v ä l t t ä m ä t t ö m ä k s i t y ö v ä e n p u o ­l
u e e n perustamisen. Helnäk. 17—20
p ä i v i n ä 1899 p i d e t t i i n k i n T u r u s s a k ö l -
i n a s t y ö v ä e n y h d i s t y s t e n edustajako­kous
ja siellä p e r u s t e t t i i n Suomen
t y ö v ä e n p u o l u e . Puolueen l u o n n e t t a fe
p e r u s t a m i s h e t k e n ä kuvaa s i l l o i n hy­v
ä k s y t t y .seuraava ohjelma:
" D Yleinen, y h t ä l ä i n e n ja v ä l i t ön
v a a l i - ja ä ä n i o i k e u s ' k a i k i l l e 21 vuo­d
e n i k ä i s i l l e Suomen k a n s a l a i s i l l e su­kupuoleen
katsomatta k a i k i s s a vaa-'
l e i s s a Ja ä ä n e s t y k s i s s ä . Suhteellinen
8) Y l e i n e n k i e l t o l a k i v ä k i j u o m a in
v a l m i s t u k s e n jä kaupan suhteen a i ­k
a a n saatava.
9) T y ö v ä e n suojeluslain s ä ä d ä n t öä
k e h i t e t t ä v ä . wAnimattientarkastajaln
l u k u a melkoisesti l i s ä t t ä v ä j a t y ö v ä en
l u o k a s t a niille apulaiset valittava.
N a l s t a r k a s t a j i a m y ö s k i n 'asetettava.
10) A s t e e t t a i n nouseva t u l o - j a pe­r
i n t ö v e r o . K a i k k i e n v ä l i l l i s t e n vero­j
e n poistaminen. •
11) T y ö v ä e n vakuutus on otettax'a
v a l t i o n huostaan.
12) Maksuton o i k e u d e n k ä y n t i ja
m a k s u t o n l ä ä k ä r i n apu.
13) I r t a i m e n v ä e s t ö n , m a ä n v u o k r a a -
jftin j a p i k k u t i l a l l l s t e n & e m a a p a r a n ­n
e t t a v a ."
Y l l ä o l e v a ohjelma ei s u i n k a a n ole
m i k ä ä n kirkas luokkatalsteluohjelma.
K a u k a n a s i i t ä . M u t t a se oli aikansa
ti:ote j a useimmat m u k a n a olleet t a r ­k
o i t t i v a t e p ä i l e m ä t t ä keskitetyllä^ t o i -
m i n n a l l a t y ö v ä e n l u o k a n suuren asian
e d i s t ä m i s t ä ja t y ö v ä e n voittoon saat­t
a m i s t a .
iestää myöskin työväenkokoUksen. v a a l i j ä r j e s t e l m ä . Kaksivuotiset lain-
M u t t a t ä m ä k i n peloittl s i l l o i s t a ken­r
a a l i k u v e r n ö ö r i ä n i i n , e t t ä s u u n n i t e l tu
l-.okous" k i e l l e t t i i n . Syyskuun 18—20
p ä i v i n ä 1893 p i d e t t i i n k u i t e n k i n Hel­s
i n g i s s ä Suomen t y ö v ä e n y h d i s t y s t en
e n s i m ä i n e n edustajakokous. M u t t a t ä s ­s
ä k i n i s ä n n ö i v ä t herrat ja joukkoon
l a s k e t t i i n v a i n muutama t y ö m i e s k y l ­t
i k s i t y ö v ä k e e n päin.
K e h i t y s teki k u i t e n k i n t y ö t ä ä n ja
luokkasuhteet S l r j l s t y l v ä t k ä r j i s t y m i s ­t
ä ä n . T ä m ä aikoi k i i h o i t t a a taistelua
t y ö v ä e n j a herrojen väUllä Ja k i i h t yi
edelleen, kuten t y ö v ä e n l i i k e t t ä seu­ranneet
k ä s i t t ä ä . Taistelussa selvl3rtyi
l u o n n o l l i s e s t i t y ö v ä k i v o i t t a j a n a j a his­t
o r i a kertoo, e t t ä vuoden 1897 vappima
puhui t y ö v ä e n juhlassa M ä n t y m ä e l lä
p o r v a r i v i i n i e i s e n kerran. H e r r a t ajet­t
i i n lopulta pois t y ö v ä e n y h d l s t y k s l s -
s ä ä d ä n t ö k a u d e t . V a a l i e n j a ä ä n e s t y k ­s
i e n toimittaminen laissa m ä ä r ä t t y nä
l e p o p ä i v ä n ä .
2) L a i n s ä ä d ä n t ö j a itseveroitusoikeus
k a n s a l l e eduskunnan k a u t t a.
3) T ä y d e l l i n e n y h d i s t y s - , kokoontu­m
i s - , lausunto- j a painovapaus.
4) T>'öaika s a a t a v a 8-tuntiseksl. P i ­s
i n t y ö a i k a j a a l i n t u n t i p a l k k a v a l ­t
i o n ja kuntien t ö i s t ä heti pantava
k ä y t ä n t ö ö n .
5) Yleinen koulupakko, maksuton
cpetus kalkissa oppilaifoksissa. K a n ­s
a k o u l u j ä r j e s t e t t ä v ä k a i k k i e n ylem-p
ä l n oppilaitosten pohjakouluksi.
6) S o t i l a s t a a k k a a s u u r e s t i v ä h e n n e t ­t
ä v ä j a r a u h a n a a t e t t a k e h i t e t t ä v ä ja
k ä j r t ä n n ö s s ä toteutettava.
7) Naisen ja miehen t ä y d e l l i n en
yhdenvertaisuus.
RaläkanpnnMen nntisia
niiden murhavälineet ovat monta vertaa tehokkaammat kuin viime maa­ilmansodan
aikana.
Seuraavat numerot, koskien kapitalististen suurmaiden sotalentoko-neiden
määrää, osottavat huimaavaa varustelua sillä alalla:
\ y. 1926
Yhdysvalloilla 520
Elnglannilla 408
Japanilla 150
Saksalla 145
Ranskalla .....1,350
Italialla .....250;
V. 1928 V. 1930
(suunnit)
950 1,300
850 14200
475 800
512 (suun. sai.)
2,800 3,200
600 1^
2,823 6,187 7,700
SuomaL picneerUasven k e s ä k ä m p p ä ys
on nyt loppunut, j o t e n he palaavat k o ­t
i a n s a k a h d e n v i i k o n lomalta. Lapset
ovat voineet hyvin, olleet Innostu­n
e i t a o h j e l m a n suoritukseen, s e k ä hen­k
i s e n e t t ä ruumiiUIsen; ovat tehneet
parhaansa, t y y d y t t ä e n opettajien vaa­t
i m u k s e t P ä i v ä j ä r j e s t y s oU: aamu­s
e l l a kello S on noustu ylös, s i t t e n on
seurannut unen hankaus pois sil-^
m i s t ä kyhnäUä vedellä, hampaiden
puhdistus, k e n e l l ä oU s i i h e n tarvitsevat
v ä l i n e e t mukanaan, s i t t e n seurasi v a -
p a a l i i k k e e t , juoksu ja puuron syön­t
i l ä m p i m ä n maidon kanssa; lyhyen
r u o k a l e v o n j ä l k e e n u i m a r a n t a a n , u i t i in
s e k ä v e d e s s ä e t t ä hiekassa, k a l a s t e t t i i n,
p o i m i t t i i n simpukan kuoria — sitä
h a u s k u u t t a riitti tavallisesti kello y h ­t
e e n Ja s i l l o i n h a n ss r u o k a k i n taasen
m a i s t u i . Ruokalevon J ä l k e e n luennoi­t
i i n t u l e v a n sodan vaarasta j a millä
t a v a l l a m e i d ä n nuorison on suhtau-duttaTO
siihen, selostettUn ammatti-u
n l o s t a Ja m i l l ä t a v a l l a muuttaa am-m
a t t i u n i o t teollisuusunloiksi. Yleensä
k o e t e t t i i n lyhyessä ajassa s e l v e n t ää
nuorukaisiUe luokkataistelun tarkoi­t
u s t a . K e U o y h d e k s ä n iltasella men­t
i i n levolle v a a t i m a t t o m a l l a vuoteella,
e i oUeet untuvat p e h m i t t ä m ä s s ä le­posijaa.
Joten t ä s s ä k i n suhteessa kar­k
a i s t i i n l y ö l ä l s t a i m l a tulevien taiste­l
u j e n v a r a l t a jne. Nyt ei kuitenkaan
p i d ä lasten vanhempain k i e l t ä ä h e i l tä
p y h ä k o u l u n k ä y n t i ä ensi talven ai­k
a n a , el. v a a n p ä i n v a s t o i n on in-
P a l k k a l i i k e . Taloudellisen elämän
a l a l l a on l i i t t o huomattavissa m ä ä r in
voinut kohottea j a parantaa t y ö l ä i s ­t
e n p a l k k a - j a t y ö e h t o j a . T ä m ä s i i t ä ­k
i n huolimatta, e t t ä vastutsajat ovat
vjirustautuneet, muodostamalla Met-s
ä t y ö n a n t a j a y h d i t y k s e n . Viime syk­s
y n a i k a n a t ä m ä n yhdistyksen kans*
sa aikaan saadut joukkosopimukset
koskevat n o i n 5000 t y ö l ä i s t ä j a G l o m -
m e n i n vesijuoksun varrella kohosivat
palkat k e s k i m ä ä r i n 10 pros. Samoin
t ä n ä k e s ä n ä u i t t o t ö i s s ä solmitut so­pimukset
eri vesireittien v a r r e l l a ei­v
ä t ainoastaan sisäUä huomattavia
p a l k a n k o r o i t u k s i a , v ä ä n sopimuksilla
o n m y ö s saatu l o p p u i n a a n huutokaup-pakokoukset
t ä l l ä t y ö a l a l l a siten, e t tä
k i l p a i l u t y ö l ä i s t e n kesken on j ä ä n yt
pois, m i s t ä ennen o l i seurauksena, e t tä
p a l k a t olivat s i e t ä m ä t t ö m ä n a l h a i s e l la
tiasoUa. *
M e t s ä t y ö h a n t a j a y h d i s t y k s e n ulko­p
u o l e l l a olevien yksityisten t y ö n a n t e -
j i e n kanssa on l i i t t o tehnyt noin 150
sopiniusta.
K o m i t e a toteaa, e t t ä koska liitto
sangen l y h y e n ä t o i m i n t a k a u t e n a a n on
voinut n ä i n suvuressa m ä ä r i n v a i k u t ­t
a a taloudellisen e l ä m ä n alalla, joh­t
u u se s i i t ä p ä ä t t ä v ä s t ä tavasta, j o l la
j ä r j e s t y n e e t m e t s ä - ja u i t t o t y ö l ä l s et
ovat ryhtyneet taisteluun j a s i i t ä so­l
i d a a r i s e s t a -tuesia; jota he työselk-k
a u s t e n aikana: ovat s^äaneet seka k o t i -
e t t ä u l k o m a i s i l t a tovereilta.
Saonu
Suomen M a a t y ö v ä e n l i i t o n v i i m e i ­s
e n kongressin j ä l k e e n , golloin sen
n i m i " m u u t e t t i i n . Suomen maa-, met­s
ä - ja u i t t o t y ö v ä e n l i i t o k s i , on voitu
todeta huomattavaa lisäystä j ä s e n ­luvussa.
Edistykseen s y y n ä on pidet­t
ä v ä sitä, e t t ä A m m a t t i j ä r j e s t ö san­gen
voimakkaasti on v a i k u t t a n u t t y»
I ä i s t e n j ä r j e s t ä y t y m i s e k s i . Ammatti­j
ä r j e s t ö n kuusi v a l i s t u s t y ö n tekijää o-vat
viime a i k o i n a perustaneet 33 l i u t -
te osastoa, j o i d e n j ä s e n n i ä ä r ä on 974.
L i i t o n vaurastximisen m y ö t ä v a i k u t t e -
v a h a s y y n ä ovat olleet m y ö s ne t y ö ­t
a i s t e l u t , joita liitto on johtanut
L i i t t o on k ä y n y t . u s e a m p i a s i t k e i tä
t y ö t a i s t e l u j a palkkojen korottamiseksi
s e k ä k i r j a l l i s t e n sopimusten aikaan­saamiseksi.
—
Suomen P u u t e o l l i s u u s t y ö v ä e n l i i t o s ­s
a on samoin todettavissa j ä s e n m ä ä ­r
ä n lisäystä. laittoon . k u u l u u noin
4000 m e t s ä - Ja l i i t t o t y ö l ä i s t ä . EdeUI-s
e n ä vuotena k ä y t i i n j o u k k o . suurem­p
i a t y ö t a i s t e l u j a , j o i h i n osallistui lä­hes
4OO0 u i t t o t y ö l ä i s t ä ja nohi 1600
t y ö l ä i s t ä l i i t o n m u i l t a toiminta-aloil­t
a . Lakkoavustuksia m a k s e t t i i n Smk.
593,387:50. Satamalakkolalst. avusta­miseksi
A. J . Smk. 120,586:60 j a J l u o t -
s l n S a h a t e o l l i s u u s t y ö v ä e n l i i t o l l e 50,-
000 markkaa.
M i t ä t ä s s ä n u d n i t t u i h i n l i i t t o i h in
tulee, toteaa komitea lopuksi, e t t ä j ä -
j e s t ö j e n s ä kimppuun.
V i e l ä suuremmat ovat Neuvosto­l
i i t o n maa- ja m e t s ä t y ö l ä i s t e n saavu­tukset
k u l t t u u r i p o l i i t t i s e s s a suhtees­sa.
L i i t t o on Neuvostovallan tuke­m
i e n koulujensa ja kurssien k a u t ta
s a a v u t t a n u t h u o m a t t a v i a t u l o k s i a t y ö ­l
ä i s j o u k k o j e n valistamisessa Ja p o l i i t ­t
i s e n tietoisuuden kohottamisessa.
N e u v o s t o l i i t o n M a a - Ja m e t s ä t y ö ­v
ä e n liitto ottaa aktiivisesti osaa
m a a n sosialistiseen r a k e n n u s t y ö h ö n,
e r i k o i s e s t i v a l t i o t a l o u k s i e n r a k e n t a m i ­seen,
selmenjalostuslaitosten j a v a l t i on
m e t s ä l a i t o s t e n j ä r j e s t ä m i s e e n s e k ä s i i ­h
e n suuremmoiseen työhön, nimit­t
ä i n m a a n v i l j e l y k s e n s a a t t a m i n e n so­s
i a l i s t i s e l l e perustaUe l i i t t ä m ä l l ä y h ­t
e e n m i l j o o n i a p i e n i ä m a a t a l o u k s i a.
L i i t o n t ä m ä n edistyksen o n m a h d o l ­l
i s e k s i tehnyt ainoastaan k ö y h ä l i s t ön
d i k t a t u u r i , m i k ä Neuvostoliitossa v a l ­litsee.
K o m i t e a on t i e t o i n e n s i i t ä , e t t ä s u u ­ret
vaikeudet ovat vielä s o s i a l i s t i s en
r a k e n n u s t y ö n t i e l l ä , "johtuen se m a an
teknillisestä takapajuisuudesta, laa­j
a s t a maataloudesta Ja v ä e s t ö n m a t a ­l
a s t a sivistystasosta m i k ä on p e r i n ­t
ö n ä vanhalta t s a r i s m l k a u d e n h a l l i ­t
u k s i l t a .
N ä i t ä vaikeuksia lisää vielä k a n ­s
a i n v ä l i s e n p ä ä o m a n taistelu m a a i l ­m
a n ^ e n s i m ä i s t ä k ö y h ä l i s t ö v a l t e a , Neu­v
o s t o l i i t t o a vastaan.
K o m i t e a toteaa, e t t ä Neuvostoliiton
t y ö l ä i s e t 12-vuotisella t y ö l l ä ä n ovat
k o k o m a a i l m a l l e osoittaneet, e t t ä t y ö ­v
ä e n l u o k k a itse i l m a n k a p i t a l i s t i e n a-p
u a voi, ei amoastan h a l l i t a maan
a p u v ä l i n e i t ä , mutta m y ö s k i n uudes­t
a a n rakentaa ne sosialistiselle pe­r
u s t a l l e .
K o m i t e a on vakuutettu s i i t ä , e t tä
k a i k k i e n maiden t y ö v ä e n l u o k k a t ä y t ­t
ä ä proletaarisen velvollisuutensa Ja
ljukee NeuvostolUton t y ö l ä i s i ä h e i d än
suuremmoisessik t y ö s s ä ä n.
S a m a l l a kun komitea o n . ottanut
huomioon eri l i i t t o j e n toiminnan, kat­soo
se, e i t ä t ä m ä e d i s t y m i n e n muo­dostaa
h y v ä n perustan l i i t t o j e n j a t k u ­v
a l l e taistelulle m a a - Ja m e t s ä t y ö v ä ­e
n y h t e n ä i s y y d e n j a kokoamisen puo­lesta.
T ä m ä edistys ei k u i t e n k a a n ole
v i e l ä r i i t t ä v ä . L i i t t o j e n tehtävänä on
edeUeen j ä r j e s t ä m ä t t ö m i ä t y ö l ä i s i ä j ä r ­j
e s t ä m ä l l ä v a h v i s t e a r i v e j ä ä n t a i s t e l u un
m a a - ja m e t s ä r a a t a j a i n parempain
e l i n e h t o j e n puolesta.
K o m i t e a n l ä h i m m ä t tehtävät taiste­l
u s s a y h t e n ä i ^ d e n puolesta
• n
Suomen M a a t y ö v ä e n Uiton esitys,
m i k ä on J ä t e t t y K a n s a i n v ä l i s e n M a a ­t
y ö v ä e n l i i t o n 5:lle kongressIUe k a n ­s
a i n v ä l i s e n y h t e n ä i s y y s k o n g r e s s i n kool
l e kutsumiseksi h y v ä k s y t t i i n soveltu­v
a n komitean tehtäviin sopimuksen
6 : n n e n k o h d a n m u k a a n.
2.
K a n s a i n v ä l i s e n M a a t y ö v ä e n liiton
5:s kongressi, l ä h e t t ä e s s ä ä n Suomen
M a a t y ö v ä e n l i i t o n esityksen y h t e n ä i ­syyskongressin
koolle kutsumisesta
K a n s a i n v ä l i s e n l i i t o n tolmeenpaneval-n
o s t u t e t t a v a l a p s u k a i s i a olemaan mu­k
a n a Jatkuvasti sUnä suuressa koko
m a a i l m a a k ä s i t t ä v ä s s ä vallankumous
t a i s t e l u s s a Jossa m e i d ä n nuorukaiset
t u l e v a t n ä j r t t ä m ä ä n huomattavaa osaa
K o e t e t t a k o o n m y ö s k i n saada kaiken-kieliset
olemaan mukana, n ä i s s ä pio-neerikouluissa.
s i l l o i n vasta on kou­lumme
tarkotustaan vastaava, eikä
k u t e n n3^, e t t ä ainpastfian s u o m a l a i ­set.
S i i s e n e m m ä n arvoa n u o r i s o n kas-y
a t u k s e l l e riveissämme. Koulun aDca-j
a l s i s t a l ä h e m m i n lehdessä. Lasten
t a h o l t a haluauime k i i t t ä ä n i i s t ä l a h ­j
o i s t a joita toverit v i e r a s k ä y n i l l ä än
J a k e l i v a t r u n s a i n käsin, s e h ä n Juuri
o s o i t t i m y ö t ä t u n t o a lasten kasvatuk­s
e l l a K e s ä l o m a l l a oli 19 l a s t a t ä nä
e n s l m ä i s e n ä k e s ä n ä kun kampattiin;
toivottavasti ensi t a l v e n a i k a n a saa­d
a a n enempi oppilaita sunnuntai­kouluun.
Joten kesälomakin ori parem-min
tarkoitustaan vastaava. — Kynä.
l e komitealle, on (kongressD t o s i a s i a l ­l
i s e s t i h y l ä n n y t esityksen. Senvuoksi
U i t t o j e n tulee nyt Jo sanomalefadls-s
ä ä n J u l k i t u o d a r e f o r m i s t i s t e n Johta­j
i e n tahdottomuus m a a - Ja m e t s ä t y ö ­v
ä e n todeUiseksi kokoamiseksi l y k ­k
ä ä v i ä maa- ja m e t s ä k a p i t a U s t e ja
v a s t a a n .
M e t s ä - Ja m a a t y ö v ä e n y h t e n ä i s y y s -
l i i k k e e n puolesta o n v ä l t t ä m ä t t ö m ä s ti
tehtävä v a l i s t u s t y ö t ä t y ö v ä e n kokous­ten
Ja konferenssien p i t ä m i s e l l ä . Y h ­t
y n e i d e n Uittojen l e h d i s t ö n on k i i n ­n
i t e t t ä v ä m e t s ä - Ja m a a t y ö v ä e n Jouk­k
o j e n h u o m i o t a s e u r a a v i i n tosIasioihiD
k a n s a i n v ä l i s e s s ä m e t s ä - Ja m a a t y ö ­v
ä e n mtossa:
a) v ä h ä i n e n U i t t y m i n e n m e t s ä - ja
m a a t y ö v ä e n j ä r j e s t ö i h i n;
b) n i i n h y v i n k<twa^lK«d5ga k u in
k a n s a i n v ä U s e s s ä m e t s ä - j a m a a ^ r ö v ä -