1927-07-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Perjantaina, heinäk. 29 p:nä—FViday, Jiily 29 '> « 7 1927 VAPAUS Cansdan Baomalalsen työväestön ainoa äänenkannattaja. Ilmestyy Sndburysaa, Ont-, maanantaina, keskiviikkona ! • i>erjantaioa. T o i m i t t a j a t : S, G. N E I L , A R V O V A A R A . R. P E H K O N E N' kislamaan nein-ostoHailiiuksen ja palauttamaan Vena- \ jälle voimaan nujnarkian ja valtaistuijr.eHe Romano-vien 5;ifvun. Kysymys on vain siinä, millä keinoin [Englanti tulee yrittämään toteuttaa tuon suunnitelman- |sa — sodan avulla vaiko taloudellisen saarron kautta.» Työväen urheilu KILPAILUKUTSU Osotlaen edelleen, että Englanti koettaa saada puu- Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, hjjnca mukaan. Rumanian. Puolan ja Itämerenmaat Msccond class matter. _ „^ _ lehti huomauttaa, että Englanti pyrkii erikoisesti huo- 4 nontaxnaan Puolan ja .Neuvostoliiton suhleita, sillä Englanti on yleensä tottunut käymään sotaa toisten V A P A U S (Liberty) The only organ o f F i n n i s h ' W o r k e r s in Canada. Pub-tlehcd in Sudbary, Ont., every Monday, WedneEday and Friday. ______„ kustannuksella. T I L A U S H I N N A T : Lehti jatkaa, että maantieleelli-^en asemahsa takia ei Ca^-adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. Englanti voi y k i i n käydä sotaa neuvostovaltaa vastaan. •1.50 j a - y k s i kk. 75c. yVdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. f S . C J j a kolme kk. $1.75. T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään, ^ I t g i asiamiesten jo»l!a on takaukset— I L M O T U S H I . V N A T V A P A U D E S S A: Nairaailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. A v i r l i i t t c o n m e n o ilmotuksct 50c palstatuoma. Nimcnmnutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymyilmotukset $4.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Aviceroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Kiitosilmotukset $1.00 kerta. Kuolemanilmotukset $2.00 kerta,_$50c lisämaksu kiitoslcuscelta tai muistovärsyltä. Halutaan tiedot j a osoteilraotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmottajien j a ilmotu.iakenttuuricn on, vaa •iittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen. General advertising rates 75c per col. inch. ^ M i olmnm* chargc for single insertion 75c. The Vapaus f< the best advertising medium among the Finnish Peoplc i n Canada. ______ Maanantain lehteen aiottujen ilmotustcn pitää olla konttori-ssa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g L o me 8t. Puhelin 1038. Postiosote: Box 6U, Sudbury. Ont Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per l o o n e l l i t e l l a nimellä. J . V. KANNASTO, Uikkeenholtaja. M^tsätyöläisten palkkaliike Metsätyoiäiset Pohjois-Ontarion alueella ovat alkaneet liikehtimään. Työvoimanostajien tavattoman alhaalle laskema palkkataso on saanut metsätöistä toi meentulonsa ansaitsevat työläiset ajattelemaan elinehto jensa korjaamista tavalla tai toisella. Kokouksia .on pidetty ja on niissä ylefensä asetuttu taistclukannalle meisäkapitalistien häikäilemätöntä riistoa vastaan. Tässä metsatyöiäisten taistelussa on heillä tukenaan oma järjestönsä Canadan Puutavaratyöläistcn Teollisuusliitto, jonka taholta on jo tehty huomattavassa määrässä aloUcita taistelun yhtenäistyttämiseksi ja kaikkien luok kataistelukannalla olevien vetämiseksi metsatyöiäisten taistelua tukemaan. Voimme sanoa, että tilanne ön oikein harkittu. Vain karkkien työläisten myötätunnon ja kannatuksen avulla voivat mctsätyöläiset, samoin kuin muutkin taisteluihin jouluvntj taistelunsa kunnialla viedä topullisecn pää-jnääruänaä — voittoon. Että Canadan Kommunistipuolue — todellisen luokkataistelun kannalla tinkimättömästi seisova Canadan työtätekevien järjestö — on ottanut asiakseen kaikkien työläisryhmien elintason kohottaminen, heidän taistelu-' jensa tukemisen kaikissa tilanteissa, se selviää puolueen viimeisessä konventsionissa tehdyissä päätöslauselmissa, joissa sanotaan, että Canadan kommunistipuolue tulee kaikilla Jcäylettävissä olevilla keinoilla pyrkimään palkka- ja yleisien taloudellisten vaatimusten tekemiseen ja kehittämiseen ja työläisjoukkojen vetämiseen yhä laajentuviin taisteluihin, pyrkien näissä ^taisteluissa saamaan aikaan yhteistoiminnan eri ammattien työliiislen välillä. Edellyttäen kuitenkin eitä tallan astinen ammattiyhdistysliikkeessä johtajien taholta harjoitettu, työväenluokan taloudellisia sekä myöskin yhteiskunncllisia oikeuksia ehdottomasti vahingoittavi työn ja pääoman välinen linnarauha-politiikka hyljätään ja suuntaviivoiksi asetetaan selvä ja tinkimätön luokkataistelu. Siis: anitä suinkin taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja on saatavissa, tulkoolkin ne sitten vaikka kovien taisteluiden kautta tai ilman on työläisten aina pidettävä niistä kiinni, eikä käytävä tinkimään niistä tuumaakaan. Päinvastoin, on aina oteltava huomioon kulloinkin vallitseva yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne sekä kapitalismin kansainvälinen asema ja keinoja säästämättä käytävä ottamaan itsellemme ne oikeudet, jotka meille ihmisinä, yhteiskunnan todellisina pyslyssäpiiäjinä kuuluvat.. Työläisten täytyy oppia pyytämisen asemasta ottamaan. Niin tekee kapitalismikin. Se pusertaa työläisestä viimeisenkin hikipisaran, jos se vain näkee siitä olevan hyötyä itselleen, eikä koskaan kysy lupaa saako sitä tehdä. Sellainen käsityskanta on kommunisteilla. Ja kommunistipuolue on se väline, jolla käydään taistelua kansainvälistä kapitalismia vastaan, lopullisesti vallatakseen työtätekevälle luokalle ne tuotantovälineet, joilla vielä nykypäivinä työläisiä itseään riistetään. Metsätyoiäisel! Jos teille syntyy taistelu elinehtojanne puolesta, tietäkää, että teidän puolellanne seisoo koko Canadan luokkatietoisin työväki, konimunistit. He tulevat tukemaan taisteluanne viimeiseen asti. Muistakaa myöskin samalla, että Canadan Kommunistipuo>- hic kutstiu kaikkia niitä työläbiä, jotka eivät vielä kanna puolueen jäsenkorttia, riveihinsä, taistelemaan käsikädessä toisten työläisten kanssa porvarillisen luok-kayhteisktuuian hävittämiseksi ja työn yhteiskunnan luomiseksi. _ Itämf?ren rannikkoa voidaan helposti puolustaa eikä Turkki taa.sen laike Mustallemerelle, Kaukainen Itä ei tässä kyspnyksessä tarjoa Englannille mitään mahdollisuuksia. Englanti voi ajatella antaa iskun vain- Puolan, Rumanian ja Itämcrenmaiden kautta ja niiden avulla. .Mutta nämä maat eivät tahdo eivätkä voi suurentaa alueitaan Venäjän kustannuksella, sillä ne~pel-kääviit suurvaltalaisen tsarismin palautumista. Tämän takia ne eivät halua sekaantua sotaan, jotapaitsi niiden omien maiden sisäpoliittinen tilanne on epäedullinen. Sosdem nuoriso ja sodan vaara Mitä sotakorpit puuhailevat Itävallan suurteollisuuden harjottajain äänenkannattaja kirjottaa englantilais-neuvostovaltalaislen suhteiden johdosta paädrjptuksen otsikolla «Sola Venäjää vastaan».: Kirjotuksessä sanotaan, että välien katkaise-astaan »^ Kirjotidcsessa sanotaan, että välien katkaisemisen jälkeen ovat loordit asettaneet päämääräkseen saada aikaan kokobmussodan Neuvostoliittoa vastaan. Lehti korostaa sitä seiUcäa, että «Englanti pyrkii ku- Uudcn imperialistisen sodan vaara on tullut niin suureksi ja ilmeiseksi, ettei edes «Sosialistinen» (nos-kelainen) nuorisointernationale voi siitä vaieta. Sen toimislokokous, joka pidettiin joku aika sitten, puhuu siitä poliitti-sla tilaa koskevissa päätöksissään. Kuulkaamme, mitii sanottu Internationale tarjoaa tässä suunnattoman tärkeässä ja kauaskantoisessa kysymyksessä nuorille työläisille ja kuinka se käy taistelua sodan-vaaraa vastaan. Päätöksissä. sanotaan: «Sosialistisen nuorisointernationalen toimisto on suurella surulla (!) vastaanottanut tiedon fascistien ennenkuulumattomista väkivaltatoimenpiteistä sosialististen nuorisojärjestöjen viimeisiä jäännöksiä vastaan Italiassa. Toimisto lähettää italialaisille tovereille kansainvälisen sosialistisen nuorisoliikkeen sydämelliset tervehdykset... - ^ Toimisto kiinnittää sosialistisen nuorison huomiota tosiasiaan, että f a s c i ^ i on nyt väkivaltaisesti saanut vallan käsiinsä Liettuassa. Liettuan tapahtumat merkitsevät yhtä suurta sodanvaaraa kuin liitto Italian ja Unkarin fascismin välillä. Italian ja Albanian sopimus ja rumanialais-italialainen liitto. Englannin konservatiivisen hallituksen suhtautuminen Kiinan vallankumouksellista liikettä kohtaan muodostaa myös vakavan uhkan rauhalle. Toimisto kehottaa senvuoksi kaikkia sosialistisia nuorisoliittoja voimakkaalla valistustyöllä nuorison kes- (uudessa kaikissa maissa selostamaan sitä vakavaa vaaraa, joka muodostuu fascismistä ja kapitalistisesta voi-' tonhimosta rauhalle. Toimisto kehottaa kaikkia nuorisojärjestöjä olemaan valmiina siinä tapauksessa, ]os huom. jos!) sosialistinen työläisintemationale (s.o. sosdem herrain II international^) kutsuu kaikkien maiden luokkatietoiset työläiset kansainväliseen taisteluun uhkaavaa sodanvaaraa vastaan.» Tässä koko viisaus. Jokaisen taistelun ensimäisenä edellytyksenä on, että tuntee vihollisen ja tietää, mistä vaara uhkaa. Mutta SOS. nuorisointernationalen päätös luo jo tässä suhteessa sekavuutta ja hämää vaaran. Se asettaa -fascismin perustaksi ja koettaa esittää tilannetta siten, että suuri vaara rauhalle on sillä^taholla. Kommunistit yllä ovat osottarieet, että Liettuan /ascistikaappaus merkitsee sodan vaaraa Neuvostoliittoa vastaan, mutta he ovat samalla paljastaneet, että Liettuan kaappauksen takana oli Englannin imperialismi. Englantilainen imperialismi on niin avoimesti sotavarustelujen takana, että sos. nuorisointernationale on )akotettu siitä edes jotakin mainitsemaan. Tämä ta- )ahtuu sangen diplomaattista kieltä käyttäen. Päätöksessä puhutaan Englannin konservatiivisen hallituksen «suhtautumisesta». Se kai merkitsee tavalliselle Itie-elle käännettynä, että Englannin hallituksen tulee vain muuttaa «suhtautumistaan» ja MacDonaldin neuvojen mukaan lähettää joukkoja ja sotalaivoja eri järjestyksessä Kiinaan (Mac Donald neuvoi nim. Shanghain si-aan Hongkongin ryöväämistä). Päätöslauselmassa e» sanota mitään Englannin sotavalmisieluista Kiinaa vas-_ taan, ja siitä, että Englanti on jo pitemmän aikaa hank-cinut sotaa Neuvostoliittoa vastaan juonittelemalla, 3rovosoimalla ja varustelemalla. Mitä toimenpiteitä ehdottaa sos. nuorbointernatio-nale sodan vaaraa vastaan? Ei ainoatakaan konkreettista toimenpidettä. Ei edes niin paljon tältä laitokselta tipahda kuin MacDonaldilta Englannin parlamentissa — MacDonald luonnollisesti puhui työtätekevien pettämiseksi sen mitä puhui. Yksi neuvo kylläkin sos. nuorisointemationaleltä'tulee ja se on: QdoMaÄaa.' Nuorten työläisten tulisi odottaa «jos» herrat noskeintemationalen johtajat an^ tavat signaalin sodanvastaisen taistelun alkambeksi. Tuo kaikki on leikkimistä vakavalla asialla. Eikö proletaaristen nuorisojärjestöjen vanhaj perintö, sodanvastainen taistelu, velvota jo nyt, talla hetkellä, kun vaara on ilmeinen, taisteluun sotaa vastaan' odottamatta herrojen no^elaisten signaalia? Tietysti kaikkien luokkatietoisten työläfenuorten mielestä. Niiden työtätekevien nuorten, joille moisen «sos.» nuorisointema-tionalen vaikutuksen alaisena olevan nuorison vetämi- Naisten ybteisvoimtsteluesJtys Suomen T U L : n liittojuhlilla Helstosissä kesäkuun 17, .18 j a 19 p:nä, 1927. C. s. T. U . L i i t o n ensimäiset kym-menottelurnestaruuskilpailut järjestämme, asianomaisella luvalla Creightonissa, urheilukentällä elokuun 13 j a 14 p:nä 1927. Kutsumme ainoastaan täten kaikk i a C. S.. T . U. L i i t o n alaisia seur o j a jäsentensä -kautta osaaotta-maan niihin. Toivomme, etta" nämä liittomme arvokkaat kilpailut muodostuvat tarkoitustaan vastaaviksi, joihin jokainen seura mahdollisuuksien mukaan • lähettää miehiään merkitsemme, valmiina vastapalvelukseen. Urheilutervehdyksin. Greighton V. j a U . seura " Y r i t y s '' V . -Oikkonen (nuhesnjoht.) P. Häkkinen (siht.) Voimassa olevia sääntö•= n.r-?-^ t a an Viferaspaikkakantalai;;:: s taan vapaa asunto. Ilmottaotuminen tu'^ - ennen elok.- 10 päu'ää c ; > O f! Paavo Ruohonen Bo^ •.' ton Mine, Ont. — Paavo Yrjölä, tunn raalair/3n yleisurheilija, ri:::.:,i Ke' singissä pidetyissä kilnail-j-i^^ ^ ilman rekordin 10-ottelus. T . Z T " taen 8018.99 pistettä. Er- 300 pistettä, parempi v i r a l l i s e n a pidetty maailrr.tr'-^^'^^ j o n k a amerikalainen 0-b:r;:I v u t t i .Pariisissa v. 1924. ' pistemäärä on 7710.77Ö. ICilpaiIcohjc*in2: maailmanennätyksiä. Jo grotteinyllyn käyttäjä tomusta hatsecs nosta päin kajastusta uuden ajan auringon ja kuule päivän lupaus; heimosi kohtalosta siin syömes saläkaipio jo täyttymässä on. Ah,,kuinka usein ahdingon yössä sä ojensitkaan kahlitut käsivartesi ja toivoit ihmettä, mi toisi pelastuksen — turhaan! aika matoi vitkaan ja vuosi vuodelta vain jatkui orjuuselämä Siis sydämesi pohjasta riemuitsei ihme koittaa! Sun tyttäresi^ poikasi kantavat kutreillaan jo kilvoituksen seppelta, — uus polvi aikoo voittaa ja vapauttaa heimonsa ja nostaa kunniaan. Kas, katso kuinka uhoaa kamppailukaipuun ilo jo heidän olemuksestaan -— on voima, terveys sen alkulähde — silmissään kimmeltää kirkas kilo; pois haihtuu — turvissa tuon joukon — huolet, epäilys. On miehuutta, on kuntoa kätkössä uljaan, poven, mi kerran mieltä kannustaa kilpailuun valtaiseen: Se^ joukko" sukukunnalleen elämän valtaoven aukaisee kaikkein kulkea valoon jamjuapauteen!- ] - - ^ Mainioite naisten tulosia Readmgissa pidetyissä kilpailuissa' t.k. 9 j):nä saavutti Miss Eav;ards Lauantaina elok. 13 p:r.ä alkaen\220 j a a r d i l l a ajan 25.8 fek. ja toj. k:lo 6 i l l a l l a . . ;keushypyssä Miss Greer. tuloksen 100 m. juoksu, pituushyppy, kuiT- _cm., j o t k a molemmar o.at uus:a lantyontö, korkeushyppy, 400 m. juoksu. Sunnuntaina elok. 14-p:nä alkaen k : l o 10 a.p. _ 110 ni. aitajuoksu, kiekonheitto, seiväshyppy, keihäänheitto, 1,500 m. juoksu. Sen lisäksi sunnuntaina suoritetaan naisten 3-ottelu: k u u l a , pituushyppy j a l6o m. juoksu sekä yleinen 5000 m. juoksu- Kymmenottelusta jaetaan 4 p a l - Irintoa. Naisten 3-ottclusta j a 5000 m. juoksusta jaetaan 3 palkintoa kummastakin, 10-ottelusta lisäksi mestaruudesta kunniakirja. •—• Hyviä urheilutuloksia. Malmössä pidetyissä Skonen Ja Köpen-hamiaan välisissä kilpalluLssa th 10 p:nä säästettiin seuraavia tu-l o k s i a : . 110 m. a i t a j . 1) Lunsgrs.i IG sek. Korkeush. 1) Hansson 183 cnu 800 m. Wramberg 2.02.2 sek, Pitnush. Sörensen 7.01 cm K i e k k o Woirmer 39.65 cm. . 5,000 m. Nielsen 16.07.4 sek. Keihäs Gjöring 56.23 cm. Seivash. Nicholaisen S.50 cm. 1500 m. Axelsen 4.07.2 sek. nen mukaan taistelurintamaan on välttämätön > tditä-vämme. Krakovassa, Puolassa, äskettäin pidetyn petljuralai-sen valkokaartilaisjärjestön kerrotaan lähettäneen ter-vehdyssanomat diktaattori Pilsudskille ja Puolan presidentille, joissa lausuttiin kiitokset siitä vieraanvaraisuudesta ja tuesta, mitä ukrainalaiset valkokcartilais-pakoLiie*^. ovat Puolassa saaneet nauttia. Tämä entisen lisäksi Puolasta lahtaripakolaisten suojelijana. Tuhansiin noaaeva juhlakulkue Suo men T U L : n liittojuUilla Helsing ssä kesäk. 17, 18. j a 19 pma, 1927. Kuvassa näkyy Tampereen piirin lippu. Metsatyöiäisten kokous Hoylessa, Ont. Täällä pidettiin metsatyöiäisten yhteinen kokous j a oli siinä saapuv i l l a L-W.LUniosta 29' j a L W . W . 16 jäsentä, joten kokouksen osanoton voi sanoa olleen runsaan. M i e l i a l a k a i k i l l a oli reipas j a jokaisella taisteluhsnkeä elinehtojensa k o r j a a miseen vaikkapa taistelun kautta. Yleensä oltiin sitämieltä, että palkkataso on saatava keinolla m i l lä hyvänsä kohoamaan, j a päätti kokous keskusteltuaan kehoittaa toisten kämppien ja paikkakuntien metsämiehiä pitämään kaikkialla kokouksia asioiden käsittelyä varten, lausuen seuraavaa: Että metsämiehet k a i k k i a l l a alkavat vaatia parannuksia elinehtoihinsa ja koettavat muodostaa taistelumme yhtenäiseksi. Nyf a l k a a se a i k a jolloin metsäparoonit tarvitsevat meitä metsänkaatajia, j a siksi meidän on j o kaupungeista lähtiessämme- pidettävä joukkokokouksia sekä pohdittava niissä taistelumuo-doista j a -Mahdollisuuksista. Sitten kun olemme hajaantuneet eri kämpille, ovat kokouksissamme päätetyt asiat kuin evästyksiä ja jokaisella tiedossa, että meillä on kaikkialla tovereita, jotka tukevat taisteluamme j a yhtäläistyttävät taistelun, k a i k k i a l l a . Suljetuissa riveissä siis metsämiehet taisteluun! Silloin on lyötävä kun rauta on kuumana. — Raportteri. Miten työtaisteluita olisi käytävä - Koska nykyään näyttää siltä k un Pohjois-Ontarion alueella tulisi ennenpitkää syntymään metsatyöiäisten palkkaliike asemansa parantämi- Tämän pakinan me omistamme^ u r h e i l i j o i l l e , rehdeille j a rehellisille" työiäisurheilijoille. Mekin olemme huimassa nuoruudessamme olleet sanan varsinaisena naerkityksessä urh e i l i j a . Me hyppäsimme, loikkasimme, juoksimme j a heitimme n i in että paikat heiluivat. Vielä nytkin, saadessamme piildöarit vtmhoihin koipiimme, tunnemme aivan samaa kuin vanha kilpakoni, joka' valjastetaan kilpakärryjen eteen — se himahtelee^^ pelkästä i l o n tunteesta. N i i n mekiti hirnahtetenunae, - — t a vallamme — saiitnamme urheilu-kamppeet päällemme, ja fauhkai-semme- pelkän urheilun vuoksi .nuO> rempien kilpaveikkojen kansÄ p i t k in j a poikin, hyppäämine j a heitämme, j a kun emme nuönnitta j a voimaa uhk u v i l l e veikoille pärjää kilpailun kunniakkaalla kentaUä, muistelemme mielemme virkistykseksi entisiä saavutuksiamnie. Toteamme siten rehellisesti, ettäjolemme tulleet vanhaksi. Ja romuluiseksi. M u t t a s i l t i me yielä urheilemme, vaiöai emme caiää; v^ ponnistella niin kiukkäisesti kuin huimassa nuoruudessamme. SiBoin si-; tä otettiin usein niin kovalle, että m r ^ i l m a k i n näjrtti pieneltä kuin k u i v a vasikan nahka, näin verrannollisesti puhuen. N i i n , me ihailemme kaikesta sydämestämme urheilua j a voimailua. Tiedämme omasta kokemuksestamme että se kasvattaa voimaa j a kuntoa, kestämään kunnialla pienempiä kolahduksia . näillä maailman t u u l i s i l l a j a myrskyisillä valtateillä. Voiman ohella urheiln kasvattaa myösk i n sitä oikeata älliä päähän, jota henkiseksi pääomaksi kutsutaan. _ Jte se on koko paljon se! Ruumiillisen voiman ohella me työläiset tarvitsemme ennenkaikkea selvän pään, sellaisen järjen jiroksun, että kykenemme ilman^ kakisteloa honaa-maan tämän porvarillisen komennon nurinkurisuoden. Sanotaan, ettei huonossa pellossa kasva hjjviä perunoita j a sama totuus se pitää paikkansa myöskin tähän ihmismnmis-nimiseen peltoon nähden. Veltossa j a laiskassa ruhoss a ei järjen kipinätkään kehity n i in n o p e i ^ j a joustaviksi kuin - reippaassa ja tervees^ urheilijassa. Täytyy kyllä tunnustaa, että löyt y y niitä oikeita järkimakasiineja raihnaisessa ruumiissakin, mutta se on enemmän harvinaisuus j a sitäpaitsi sellaiselta puuttuu kestävyys muulla alalla kuin hänen omallaan. Hän ei kestä tuulia eikä t u i s k u j a ja voivottelee jo hyttysen puremastak i n . M u t t a urheilijat: niiilS löjrtyy sekä järkeä että kestävyyttä. Edel- Ij^äen nim. jos uriieiluakin oikein harrastetaan. Löytyy kyllä sellais i a k in urheilijoita, j o i l l a ön paksu niska j a vankat lihakset, mutta järkeä vähän. Sellaisia u r h e i l i j o i t a ei t o s in työväen urheiluliikke^sä ole montakaan, mutta porvarien sitä enempi. Porvarien urheiluliikkeen tarkoituksena kun on kasvattaa u r h e i l i j o i s t a , j a yleensä kansasta sellaisia, j o t k a havittelevat vain maailmaii-mestaruuksista j a työntyvät kapita-lististen palkintotuomarien käskysi tä vaikka pää edellä kirveensilmään, ollenkaan ajattelematta omilla a i voillaan, mikä heille itselleen on hgr-väksi j a mikä ei. . M u t t a työväen urheiluliike tahtoo kasvattaa työläisauorukaisista ja -neitosista sellaisia u r h e i l i j o i t a , jotka pystyvät omilla aivoillaan h a r K t -. semaan ja toimimaan terveen järkensä mukaan. Työväen urheilul i i k e kasvattaa luokkahenkeä, työ. väenluokan yhteenkuuluTjai^Jauden seksi, n i i n lienee paikallaan muutamalla sanalla poiketa siihen kysymykseen, miten tällaisissa työtaisteluissa olisi meneteltävä. Mikä on työläisille ammatillisissa taisteluiissa tarkoituksenmukaisemp a a : käydäkö taistelu useiden työal o j en ja paikkojen samanaikaisina rynnistyksinä, vaiko yhden työalan , tai alueen työläisten erillisenä taisteluna, j o t a muut työläiset tukevat? Edellämainitut kaksi kysymystä — t a i oikeammin saman kysj-myksena kaksi eri puolta — ovat kysymyksiä, j o i h i n oikean vastauksen löytäminen on ammattiyhdistysliikkeelle ensiluokkaisen tärkeätä. Työtaisteluissa noudattamastamme r^enette- J^rtavastahan riippuu suureksi osaksi, paitsi muuta, jokapäiväisen leipämme leveys. Teoreettisesti asiaa puniten tulemme kaikkein ensiksi siihen tulokseen, että useiden työalojen jä suurten joukkojen yhtäaikainen taistelu on kaikkein tehokkainta. Me muistelemme ja kuvittelemme k u i n k a valtavilta tuntuukaaa kun k a i k k i , pyörät seisovat — tunremrae s i l l o i n o l e v a m m e voimakas. Mutta kuinka on asianlaita todellisuudessa? Yhdeksässä tapauksessa kymmenes-, tä olisi todennäköistä että voittaisimme tuollaisen suuren rynnistyksen, jos se kestäisi vain :yt;yen ajan. M u t t a jos se kestäisi, ku:;:: lakot viime aikoina suurimmaksi osaksi o-vat tehneet, jopa useita viikkoja t a i kuukausia, silloin clisl suuren lakkolaisjoukon huolehtiminen ylivoimainen asia. Olisi mahdoton k a i k i l l e järjestää riittnvää avustusta, j a seuraus ehdottomasti ennenpitkää olisi, että nälkä pakottaisr lakkolaiset palaamaan töihin niillä ehdoflla, jotka vastustajat heille taääräävät. Tällä e i suinkaan ole tahdattu sanoa, etteikö eräissä poikkeukseffi^' henkeä. Se kehittää urheiiijoilleen f y y s i l l i s en tarmon ohella henkista yoimaa. v Tässä ero miksi porvarien urhe}- luliikkeessä löytyy kaikkein paksu-päisimmät j a älyttömimmät urheil i j a t , jotka eivät tiedä yhteiskTiD-nallisestä asemastaan tuon taivaall i s t a , vaikka heidän joukossaan on s u u r i joukko, tavallista rahvasta- N i i n k u i n esimerkiksi suoaaisiaea Paavo j J u r m i M n . Hänkin oli alkuaan tavallinen, rasvanahkainen työmies, mutta nyt juosta rehvek 3 bää palkan edestä porvarien pHaan-t u n e i l a hermoja j a suuresti alentn-nutta moraalia kiihottamassa. H y h ! Joo, me teemme kunniaa, P«J^ taarista kunniaa kaikille rehaeUie työläisnrheilijoile. Kehittäkin urheiliÄ avulla ruumiisiinne vo maa, mbtta älkää u n h o i r t a k o^ maia Esätä sitäkin, jota sanota^ iuokkatietoisnudetei. Yhdessi ^ man j a luokkatietoisuuden i-f^ me vielä- kerran teemme pitaKstisessa yhteiskunnaspa^ o . s ^ . juhannuspuhdistulsen ja • passaa keUetellä kuin t^toaz^ Omassa yhtexskmmassa,. J ^ ^ ^ v a l t a j a voima meilia i^—- Terve vain terve! työIäL-arbeE; , jat Hu! H e i ! Hei! LuppoTaaraa [sko.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 29, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-07-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270729 |
Description
Title | 1927-07-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivu 2 Perjantaina, heinäk. 29 p:nä—FViday, Jiily 29 '> « 7 1927 VAPAUS Cansdan Baomalalsen työväestön ainoa äänenkannattaja. Ilmestyy Sndburysaa, Ont-, maanantaina, keskiviikkona ! • i>erjantaioa. T o i m i t t a j a t : S, G. N E I L , A R V O V A A R A . R. P E H K O N E N' kislamaan nein-ostoHailiiuksen ja palauttamaan Vena- \ jälle voimaan nujnarkian ja valtaistuijr.eHe Romano-vien 5;ifvun. Kysymys on vain siinä, millä keinoin [Englanti tulee yrittämään toteuttaa tuon suunnitelman- |sa — sodan avulla vaiko taloudellisen saarron kautta.» Työväen urheilu KILPAILUKUTSU Osotlaen edelleen, että Englanti koettaa saada puu- Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, hjjnca mukaan. Rumanian. Puolan ja Itämerenmaat Msccond class matter. _ „^ _ lehti huomauttaa, että Englanti pyrkii erikoisesti huo- 4 nontaxnaan Puolan ja .Neuvostoliiton suhleita, sillä Englanti on yleensä tottunut käymään sotaa toisten V A P A U S (Liberty) The only organ o f F i n n i s h ' W o r k e r s in Canada. Pub-tlehcd in Sudbary, Ont., every Monday, WedneEday and Friday. ______„ kustannuksella. T I L A U S H I N N A T : Lehti jatkaa, että maantieleelli-^en asemahsa takia ei Ca^-adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. Englanti voi y k i i n käydä sotaa neuvostovaltaa vastaan. •1.50 j a - y k s i kk. 75c. yVdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. f S . C J j a kolme kk. $1.75. T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään, ^ I t g i asiamiesten jo»l!a on takaukset— I L M O T U S H I . V N A T V A P A U D E S S A: Nairaailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. A v i r l i i t t c o n m e n o ilmotuksct 50c palstatuoma. Nimcnmnutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymyilmotukset $4.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Aviceroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Kiitosilmotukset $1.00 kerta. Kuolemanilmotukset $2.00 kerta,_$50c lisämaksu kiitoslcuscelta tai muistovärsyltä. Halutaan tiedot j a osoteilraotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmottajien j a ilmotu.iakenttuuricn on, vaa •iittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen. General advertising rates 75c per col. inch. ^ M i olmnm* chargc for single insertion 75c. The Vapaus f< the best advertising medium among the Finnish Peoplc i n Canada. ______ Maanantain lehteen aiottujen ilmotustcn pitää olla konttori-ssa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g L o me 8t. Puhelin 1038. Postiosote: Box 6U, Sudbury. Ont Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per l o o n e l l i t e l l a nimellä. J . V. KANNASTO, Uikkeenholtaja. M^tsätyöläisten palkkaliike Metsätyoiäiset Pohjois-Ontarion alueella ovat alkaneet liikehtimään. Työvoimanostajien tavattoman alhaalle laskema palkkataso on saanut metsätöistä toi meentulonsa ansaitsevat työläiset ajattelemaan elinehto jensa korjaamista tavalla tai toisella. Kokouksia .on pidetty ja on niissä ylefensä asetuttu taistclukannalle meisäkapitalistien häikäilemätöntä riistoa vastaan. Tässä metsatyöiäisten taistelussa on heillä tukenaan oma järjestönsä Canadan Puutavaratyöläistcn Teollisuusliitto, jonka taholta on jo tehty huomattavassa määrässä aloUcita taistelun yhtenäistyttämiseksi ja kaikkien luok kataistelukannalla olevien vetämiseksi metsatyöiäisten taistelua tukemaan. Voimme sanoa, että tilanne ön oikein harkittu. Vain karkkien työläisten myötätunnon ja kannatuksen avulla voivat mctsätyöläiset, samoin kuin muutkin taisteluihin jouluvntj taistelunsa kunnialla viedä topullisecn pää-jnääruänaä — voittoon. Että Canadan Kommunistipuolue — todellisen luokkataistelun kannalla tinkimättömästi seisova Canadan työtätekevien järjestö — on ottanut asiakseen kaikkien työläisryhmien elintason kohottaminen, heidän taistelu-' jensa tukemisen kaikissa tilanteissa, se selviää puolueen viimeisessä konventsionissa tehdyissä päätöslauselmissa, joissa sanotaan, että Canadan kommunistipuolue tulee kaikilla Jcäylettävissä olevilla keinoilla pyrkimään palkka- ja yleisien taloudellisten vaatimusten tekemiseen ja kehittämiseen ja työläisjoukkojen vetämiseen yhä laajentuviin taisteluihin, pyrkien näissä ^taisteluissa saamaan aikaan yhteistoiminnan eri ammattien työliiislen välillä. Edellyttäen kuitenkin eitä tallan astinen ammattiyhdistysliikkeessä johtajien taholta harjoitettu, työväenluokan taloudellisia sekä myöskin yhteiskunncllisia oikeuksia ehdottomasti vahingoittavi työn ja pääoman välinen linnarauha-politiikka hyljätään ja suuntaviivoiksi asetetaan selvä ja tinkimätön luokkataistelu. Siis: anitä suinkin taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja on saatavissa, tulkoolkin ne sitten vaikka kovien taisteluiden kautta tai ilman on työläisten aina pidettävä niistä kiinni, eikä käytävä tinkimään niistä tuumaakaan. Päinvastoin, on aina oteltava huomioon kulloinkin vallitseva yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne sekä kapitalismin kansainvälinen asema ja keinoja säästämättä käytävä ottamaan itsellemme ne oikeudet, jotka meille ihmisinä, yhteiskunnan todellisina pyslyssäpiiäjinä kuuluvat.. Työläisten täytyy oppia pyytämisen asemasta ottamaan. Niin tekee kapitalismikin. Se pusertaa työläisestä viimeisenkin hikipisaran, jos se vain näkee siitä olevan hyötyä itselleen, eikä koskaan kysy lupaa saako sitä tehdä. Sellainen käsityskanta on kommunisteilla. Ja kommunistipuolue on se väline, jolla käydään taistelua kansainvälistä kapitalismia vastaan, lopullisesti vallatakseen työtätekevälle luokalle ne tuotantovälineet, joilla vielä nykypäivinä työläisiä itseään riistetään. Metsätyoiäisel! Jos teille syntyy taistelu elinehtojanne puolesta, tietäkää, että teidän puolellanne seisoo koko Canadan luokkatietoisin työväki, konimunistit. He tulevat tukemaan taisteluanne viimeiseen asti. Muistakaa myöskin samalla, että Canadan Kommunistipuo>- hic kutstiu kaikkia niitä työläbiä, jotka eivät vielä kanna puolueen jäsenkorttia, riveihinsä, taistelemaan käsikädessä toisten työläisten kanssa porvarillisen luok-kayhteisktuuian hävittämiseksi ja työn yhteiskunnan luomiseksi. _ Itämf?ren rannikkoa voidaan helposti puolustaa eikä Turkki taa.sen laike Mustallemerelle, Kaukainen Itä ei tässä kyspnyksessä tarjoa Englannille mitään mahdollisuuksia. Englanti voi ajatella antaa iskun vain- Puolan, Rumanian ja Itämcrenmaiden kautta ja niiden avulla. .Mutta nämä maat eivät tahdo eivätkä voi suurentaa alueitaan Venäjän kustannuksella, sillä ne~pel-kääviit suurvaltalaisen tsarismin palautumista. Tämän takia ne eivät halua sekaantua sotaan, jotapaitsi niiden omien maiden sisäpoliittinen tilanne on epäedullinen. Sosdem nuoriso ja sodan vaara Mitä sotakorpit puuhailevat Itävallan suurteollisuuden harjottajain äänenkannattaja kirjottaa englantilais-neuvostovaltalaislen suhteiden johdosta paädrjptuksen otsikolla «Sola Venäjää vastaan».: Kirjotuksessä sanotaan, että välien katkaise-astaan »^ Kirjotidcsessa sanotaan, että välien katkaisemisen jälkeen ovat loordit asettaneet päämääräkseen saada aikaan kokobmussodan Neuvostoliittoa vastaan. Lehti korostaa sitä seiUcäa, että «Englanti pyrkii ku- Uudcn imperialistisen sodan vaara on tullut niin suureksi ja ilmeiseksi, ettei edes «Sosialistinen» (nos-kelainen) nuorisointernationale voi siitä vaieta. Sen toimislokokous, joka pidettiin joku aika sitten, puhuu siitä poliitti-sla tilaa koskevissa päätöksissään. Kuulkaamme, mitii sanottu Internationale tarjoaa tässä suunnattoman tärkeässä ja kauaskantoisessa kysymyksessä nuorille työläisille ja kuinka se käy taistelua sodan-vaaraa vastaan. Päätöksissä. sanotaan: «Sosialistisen nuorisointernationalen toimisto on suurella surulla (!) vastaanottanut tiedon fascistien ennenkuulumattomista väkivaltatoimenpiteistä sosialististen nuorisojärjestöjen viimeisiä jäännöksiä vastaan Italiassa. Toimisto lähettää italialaisille tovereille kansainvälisen sosialistisen nuorisoliikkeen sydämelliset tervehdykset... - ^ Toimisto kiinnittää sosialistisen nuorison huomiota tosiasiaan, että f a s c i ^ i on nyt väkivaltaisesti saanut vallan käsiinsä Liettuassa. Liettuan tapahtumat merkitsevät yhtä suurta sodanvaaraa kuin liitto Italian ja Unkarin fascismin välillä. Italian ja Albanian sopimus ja rumanialais-italialainen liitto. Englannin konservatiivisen hallituksen suhtautuminen Kiinan vallankumouksellista liikettä kohtaan muodostaa myös vakavan uhkan rauhalle. Toimisto kehottaa senvuoksi kaikkia sosialistisia nuorisoliittoja voimakkaalla valistustyöllä nuorison kes- (uudessa kaikissa maissa selostamaan sitä vakavaa vaaraa, joka muodostuu fascismistä ja kapitalistisesta voi-' tonhimosta rauhalle. Toimisto kehottaa kaikkia nuorisojärjestöjä olemaan valmiina siinä tapauksessa, ]os huom. jos!) sosialistinen työläisintemationale (s.o. sosdem herrain II international^) kutsuu kaikkien maiden luokkatietoiset työläiset kansainväliseen taisteluun uhkaavaa sodanvaaraa vastaan.» Tässä koko viisaus. Jokaisen taistelun ensimäisenä edellytyksenä on, että tuntee vihollisen ja tietää, mistä vaara uhkaa. Mutta SOS. nuorisointernationalen päätös luo jo tässä suhteessa sekavuutta ja hämää vaaran. Se asettaa -fascismin perustaksi ja koettaa esittää tilannetta siten, että suuri vaara rauhalle on sillä^taholla. Kommunistit yllä ovat osottarieet, että Liettuan /ascistikaappaus merkitsee sodan vaaraa Neuvostoliittoa vastaan, mutta he ovat samalla paljastaneet, että Liettuan kaappauksen takana oli Englannin imperialismi. Englantilainen imperialismi on niin avoimesti sotavarustelujen takana, että sos. nuorisointernationale on )akotettu siitä edes jotakin mainitsemaan. Tämä ta- )ahtuu sangen diplomaattista kieltä käyttäen. Päätöksessä puhutaan Englannin konservatiivisen hallituksen «suhtautumisesta». Se kai merkitsee tavalliselle Itie-elle käännettynä, että Englannin hallituksen tulee vain muuttaa «suhtautumistaan» ja MacDonaldin neuvojen mukaan lähettää joukkoja ja sotalaivoja eri järjestyksessä Kiinaan (Mac Donald neuvoi nim. Shanghain si-aan Hongkongin ryöväämistä). Päätöslauselmassa e» sanota mitään Englannin sotavalmisieluista Kiinaa vas-_ taan, ja siitä, että Englanti on jo pitemmän aikaa hank-cinut sotaa Neuvostoliittoa vastaan juonittelemalla, 3rovosoimalla ja varustelemalla. Mitä toimenpiteitä ehdottaa sos. nuorbointernatio-nale sodan vaaraa vastaan? Ei ainoatakaan konkreettista toimenpidettä. Ei edes niin paljon tältä laitokselta tipahda kuin MacDonaldilta Englannin parlamentissa — MacDonald luonnollisesti puhui työtätekevien pettämiseksi sen mitä puhui. Yksi neuvo kylläkin sos. nuorisointemationaleltä'tulee ja se on: QdoMaÄaa.' Nuorten työläisten tulisi odottaa «jos» herrat noskeintemationalen johtajat an^ tavat signaalin sodanvastaisen taistelun alkambeksi. Tuo kaikki on leikkimistä vakavalla asialla. Eikö proletaaristen nuorisojärjestöjen vanhaj perintö, sodanvastainen taistelu, velvota jo nyt, talla hetkellä, kun vaara on ilmeinen, taisteluun sotaa vastaan' odottamatta herrojen no^elaisten signaalia? Tietysti kaikkien luokkatietoisten työläfenuorten mielestä. Niiden työtätekevien nuorten, joille moisen «sos.» nuorisointema-tionalen vaikutuksen alaisena olevan nuorison vetämi- Naisten ybteisvoimtsteluesJtys Suomen T U L : n liittojuhlilla Helstosissä kesäkuun 17, .18 j a 19 p:nä, 1927. C. s. T. U . L i i t o n ensimäiset kym-menottelurnestaruuskilpailut järjestämme, asianomaisella luvalla Creightonissa, urheilukentällä elokuun 13 j a 14 p:nä 1927. Kutsumme ainoastaan täten kaikk i a C. S.. T . U. L i i t o n alaisia seur o j a jäsentensä -kautta osaaotta-maan niihin. Toivomme, etta" nämä liittomme arvokkaat kilpailut muodostuvat tarkoitustaan vastaaviksi, joihin jokainen seura mahdollisuuksien mukaan • lähettää miehiään merkitsemme, valmiina vastapalvelukseen. Urheilutervehdyksin. Greighton V. j a U . seura " Y r i t y s '' V . -Oikkonen (nuhesnjoht.) P. Häkkinen (siht.) Voimassa olevia sääntö•= n.r-?-^ t a an Viferaspaikkakantalai;;:: s taan vapaa asunto. Ilmottaotuminen tu'^ - ennen elok.- 10 päu'ää c ; > O f! Paavo Ruohonen Bo^ •.' ton Mine, Ont. — Paavo Yrjölä, tunn raalair/3n yleisurheilija, ri:::.:,i Ke' singissä pidetyissä kilnail-j-i^^ ^ ilman rekordin 10-ottelus. T . Z T " taen 8018.99 pistettä. Er- 300 pistettä, parempi v i r a l l i s e n a pidetty maailrr.tr'-^^'^^ j o n k a amerikalainen 0-b:r;:I v u t t i .Pariisissa v. 1924. ' pistemäärä on 7710.77Ö. ICilpaiIcohjc*in2: maailmanennätyksiä. Jo grotteinyllyn käyttäjä tomusta hatsecs nosta päin kajastusta uuden ajan auringon ja kuule päivän lupaus; heimosi kohtalosta siin syömes saläkaipio jo täyttymässä on. Ah,,kuinka usein ahdingon yössä sä ojensitkaan kahlitut käsivartesi ja toivoit ihmettä, mi toisi pelastuksen — turhaan! aika matoi vitkaan ja vuosi vuodelta vain jatkui orjuuselämä Siis sydämesi pohjasta riemuitsei ihme koittaa! Sun tyttäresi^ poikasi kantavat kutreillaan jo kilvoituksen seppelta, — uus polvi aikoo voittaa ja vapauttaa heimonsa ja nostaa kunniaan. Kas, katso kuinka uhoaa kamppailukaipuun ilo jo heidän olemuksestaan -— on voima, terveys sen alkulähde — silmissään kimmeltää kirkas kilo; pois haihtuu — turvissa tuon joukon — huolet, epäilys. On miehuutta, on kuntoa kätkössä uljaan, poven, mi kerran mieltä kannustaa kilpailuun valtaiseen: Se^ joukko" sukukunnalleen elämän valtaoven aukaisee kaikkein kulkea valoon jamjuapauteen!- ] - - ^ Mainioite naisten tulosia Readmgissa pidetyissä kilpailuissa' t.k. 9 j):nä saavutti Miss Eav;ards Lauantaina elok. 13 p:r.ä alkaen\220 j a a r d i l l a ajan 25.8 fek. ja toj. k:lo 6 i l l a l l a . . ;keushypyssä Miss Greer. tuloksen 100 m. juoksu, pituushyppy, kuiT- _cm., j o t k a molemmar o.at uus:a lantyontö, korkeushyppy, 400 m. juoksu. Sunnuntaina elok. 14-p:nä alkaen k : l o 10 a.p. _ 110 ni. aitajuoksu, kiekonheitto, seiväshyppy, keihäänheitto, 1,500 m. juoksu. Sen lisäksi sunnuntaina suoritetaan naisten 3-ottelu: k u u l a , pituushyppy j a l6o m. juoksu sekä yleinen 5000 m. juoksu- Kymmenottelusta jaetaan 4 p a l - Irintoa. Naisten 3-ottclusta j a 5000 m. juoksusta jaetaan 3 palkintoa kummastakin, 10-ottelusta lisäksi mestaruudesta kunniakirja. •—• Hyviä urheilutuloksia. Malmössä pidetyissä Skonen Ja Köpen-hamiaan välisissä kilpalluLssa th 10 p:nä säästettiin seuraavia tu-l o k s i a : . 110 m. a i t a j . 1) Lunsgrs.i IG sek. Korkeush. 1) Hansson 183 cnu 800 m. Wramberg 2.02.2 sek, Pitnush. Sörensen 7.01 cm K i e k k o Woirmer 39.65 cm. . 5,000 m. Nielsen 16.07.4 sek. Keihäs Gjöring 56.23 cm. Seivash. Nicholaisen S.50 cm. 1500 m. Axelsen 4.07.2 sek. nen mukaan taistelurintamaan on välttämätön > tditä-vämme. Krakovassa, Puolassa, äskettäin pidetyn petljuralai-sen valkokaartilaisjärjestön kerrotaan lähettäneen ter-vehdyssanomat diktaattori Pilsudskille ja Puolan presidentille, joissa lausuttiin kiitokset siitä vieraanvaraisuudesta ja tuesta, mitä ukrainalaiset valkokcartilais-pakoLiie*^. ovat Puolassa saaneet nauttia. Tämä entisen lisäksi Puolasta lahtaripakolaisten suojelijana. Tuhansiin noaaeva juhlakulkue Suo men T U L : n liittojuUilla Helsing ssä kesäk. 17, 18. j a 19 pma, 1927. Kuvassa näkyy Tampereen piirin lippu. Metsatyöiäisten kokous Hoylessa, Ont. Täällä pidettiin metsatyöiäisten yhteinen kokous j a oli siinä saapuv i l l a L-W.LUniosta 29' j a L W . W . 16 jäsentä, joten kokouksen osanoton voi sanoa olleen runsaan. M i e l i a l a k a i k i l l a oli reipas j a jokaisella taisteluhsnkeä elinehtojensa k o r j a a miseen vaikkapa taistelun kautta. Yleensä oltiin sitämieltä, että palkkataso on saatava keinolla m i l lä hyvänsä kohoamaan, j a päätti kokous keskusteltuaan kehoittaa toisten kämppien ja paikkakuntien metsämiehiä pitämään kaikkialla kokouksia asioiden käsittelyä varten, lausuen seuraavaa: Että metsämiehet k a i k k i a l l a alkavat vaatia parannuksia elinehtoihinsa ja koettavat muodostaa taistelumme yhtenäiseksi. Nyf a l k a a se a i k a jolloin metsäparoonit tarvitsevat meitä metsänkaatajia, j a siksi meidän on j o kaupungeista lähtiessämme- pidettävä joukkokokouksia sekä pohdittava niissä taistelumuo-doista j a -Mahdollisuuksista. Sitten kun olemme hajaantuneet eri kämpille, ovat kokouksissamme päätetyt asiat kuin evästyksiä ja jokaisella tiedossa, että meillä on kaikkialla tovereita, jotka tukevat taisteluamme j a yhtäläistyttävät taistelun, k a i k k i a l l a . Suljetuissa riveissä siis metsämiehet taisteluun! Silloin on lyötävä kun rauta on kuumana. — Raportteri. Miten työtaisteluita olisi käytävä - Koska nykyään näyttää siltä k un Pohjois-Ontarion alueella tulisi ennenpitkää syntymään metsatyöiäisten palkkaliike asemansa parantämi- Tämän pakinan me omistamme^ u r h e i l i j o i l l e , rehdeille j a rehellisille" työiäisurheilijoille. Mekin olemme huimassa nuoruudessamme olleet sanan varsinaisena naerkityksessä urh e i l i j a . Me hyppäsimme, loikkasimme, juoksimme j a heitimme n i in että paikat heiluivat. Vielä nytkin, saadessamme piildöarit vtmhoihin koipiimme, tunnemme aivan samaa kuin vanha kilpakoni, joka' valjastetaan kilpakärryjen eteen — se himahtelee^^ pelkästä i l o n tunteesta. N i i n mekiti hirnahtetenunae, - — t a vallamme — saiitnamme urheilu-kamppeet päällemme, ja fauhkai-semme- pelkän urheilun vuoksi .nuO> rempien kilpaveikkojen kansÄ p i t k in j a poikin, hyppäämine j a heitämme, j a kun emme nuönnitta j a voimaa uhk u v i l l e veikoille pärjää kilpailun kunniakkaalla kentaUä, muistelemme mielemme virkistykseksi entisiä saavutuksiamnie. Toteamme siten rehellisesti, ettäjolemme tulleet vanhaksi. Ja romuluiseksi. M u t t a s i l t i me yielä urheilemme, vaiöai emme caiää; v^ ponnistella niin kiukkäisesti kuin huimassa nuoruudessamme. SiBoin si-; tä otettiin usein niin kovalle, että m r ^ i l m a k i n näjrtti pieneltä kuin k u i v a vasikan nahka, näin verrannollisesti puhuen. N i i n , me ihailemme kaikesta sydämestämme urheilua j a voimailua. Tiedämme omasta kokemuksestamme että se kasvattaa voimaa j a kuntoa, kestämään kunnialla pienempiä kolahduksia . näillä maailman t u u l i s i l l a j a myrskyisillä valtateillä. Voiman ohella urheiln kasvattaa myösk i n sitä oikeata älliä päähän, jota henkiseksi pääomaksi kutsutaan. _ Jte se on koko paljon se! Ruumiillisen voiman ohella me työläiset tarvitsemme ennenkaikkea selvän pään, sellaisen järjen jiroksun, että kykenemme ilman^ kakisteloa honaa-maan tämän porvarillisen komennon nurinkurisuoden. Sanotaan, ettei huonossa pellossa kasva hjjviä perunoita j a sama totuus se pitää paikkansa myöskin tähän ihmismnmis-nimiseen peltoon nähden. Veltossa j a laiskassa ruhoss a ei järjen kipinätkään kehity n i in n o p e i ^ j a joustaviksi kuin - reippaassa ja tervees^ urheilijassa. Täytyy kyllä tunnustaa, että löyt y y niitä oikeita järkimakasiineja raihnaisessa ruumiissakin, mutta se on enemmän harvinaisuus j a sitäpaitsi sellaiselta puuttuu kestävyys muulla alalla kuin hänen omallaan. Hän ei kestä tuulia eikä t u i s k u j a ja voivottelee jo hyttysen puremastak i n . M u t t a urheilijat: niiilS löjrtyy sekä järkeä että kestävyyttä. Edel- Ij^äen nim. jos uriieiluakin oikein harrastetaan. Löytyy kyllä sellais i a k in urheilijoita, j o i l l a ön paksu niska j a vankat lihakset, mutta järkeä vähän. Sellaisia u r h e i l i j o i t a ei t o s in työväen urheiluliikke^sä ole montakaan, mutta porvarien sitä enempi. Porvarien urheiluliikkeen tarkoituksena kun on kasvattaa u r h e i l i j o i s t a , j a yleensä kansasta sellaisia, j o t k a havittelevat vain maailmaii-mestaruuksista j a työntyvät kapita-lististen palkintotuomarien käskysi tä vaikka pää edellä kirveensilmään, ollenkaan ajattelematta omilla a i voillaan, mikä heille itselleen on hgr-väksi j a mikä ei. . M u t t a työväen urheiluliike tahtoo kasvattaa työläisauorukaisista ja -neitosista sellaisia u r h e i l i j o i t a , jotka pystyvät omilla aivoillaan h a r K t -. semaan ja toimimaan terveen järkensä mukaan. Työväen urheilul i i k e kasvattaa luokkahenkeä, työ. väenluokan yhteenkuuluTjai^Jauden seksi, n i i n lienee paikallaan muutamalla sanalla poiketa siihen kysymykseen, miten tällaisissa työtaisteluissa olisi meneteltävä. Mikä on työläisille ammatillisissa taisteluiissa tarkoituksenmukaisemp a a : käydäkö taistelu useiden työal o j en ja paikkojen samanaikaisina rynnistyksinä, vaiko yhden työalan , tai alueen työläisten erillisenä taisteluna, j o t a muut työläiset tukevat? Edellämainitut kaksi kysymystä — t a i oikeammin saman kysj-myksena kaksi eri puolta — ovat kysymyksiä, j o i h i n oikean vastauksen löytäminen on ammattiyhdistysliikkeelle ensiluokkaisen tärkeätä. Työtaisteluissa noudattamastamme r^enette- J^rtavastahan riippuu suureksi osaksi, paitsi muuta, jokapäiväisen leipämme leveys. Teoreettisesti asiaa puniten tulemme kaikkein ensiksi siihen tulokseen, että useiden työalojen jä suurten joukkojen yhtäaikainen taistelu on kaikkein tehokkainta. Me muistelemme ja kuvittelemme k u i n k a valtavilta tuntuukaaa kun k a i k k i , pyörät seisovat — tunremrae s i l l o i n o l e v a m m e voimakas. Mutta kuinka on asianlaita todellisuudessa? Yhdeksässä tapauksessa kymmenes-, tä olisi todennäköistä että voittaisimme tuollaisen suuren rynnistyksen, jos se kestäisi vain :yt;yen ajan. M u t t a jos se kestäisi, ku:;:: lakot viime aikoina suurimmaksi osaksi o-vat tehneet, jopa useita viikkoja t a i kuukausia, silloin clisl suuren lakkolaisjoukon huolehtiminen ylivoimainen asia. Olisi mahdoton k a i k i l l e järjestää riittnvää avustusta, j a seuraus ehdottomasti ennenpitkää olisi, että nälkä pakottaisr lakkolaiset palaamaan töihin niillä ehdoflla, jotka vastustajat heille taääräävät. Tällä e i suinkaan ole tahdattu sanoa, etteikö eräissä poikkeukseffi^' henkeä. Se kehittää urheiiijoilleen f y y s i l l i s en tarmon ohella henkista yoimaa. v Tässä ero miksi porvarien urhe}- luliikkeessä löytyy kaikkein paksu-päisimmät j a älyttömimmät urheil i j a t , jotka eivät tiedä yhteiskTiD-nallisestä asemastaan tuon taivaall i s t a , vaikka heidän joukossaan on s u u r i joukko, tavallista rahvasta- N i i n k u i n esimerkiksi suoaaisiaea Paavo j J u r m i M n . Hänkin oli alkuaan tavallinen, rasvanahkainen työmies, mutta nyt juosta rehvek 3 bää palkan edestä porvarien pHaan-t u n e i l a hermoja j a suuresti alentn-nutta moraalia kiihottamassa. H y h ! Joo, me teemme kunniaa, P«J^ taarista kunniaa kaikille rehaeUie työläisnrheilijoile. Kehittäkin urheiliÄ avulla ruumiisiinne vo maa, mbtta älkää u n h o i r t a k o^ maia Esätä sitäkin, jota sanota^ iuokkatietoisnudetei. Yhdessi ^ man j a luokkatietoisuuden i-f^ me vielä- kerran teemme pitaKstisessa yhteiskunnaspa^ o . s ^ . juhannuspuhdistulsen ja • passaa keUetellä kuin t^toaz^ Omassa yhtexskmmassa,. J ^ ^ ^ v a l t a j a voima meilia i^—- Terve vain terve! työIäL-arbeE; , jat Hu! H e i ! Hei! LuppoTaaraa [sko. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-07-29-02