Vapaus, February 10, 1930

              34 1930
iril eiluväeo
eiilä on kaksi arvokasta kirjaa, jotka
myymme pois huomattavalla
aieiinukseila
iäiset Työ?äen Oiympialaiset 1925
Hyviin kansiin sidottuna, ent. hinta $1.25, nyt SÖc.
Työväen
«una hyviin koviin kansiin, ent. binta. $2.50, nyt $ i . 7 S.
Ensimmäiset Työväen 01yrapialaiset'Vteos on, mielenkiin-inen
ja hyödyllinen kenelle tahansa muillekin paitsi urheili-
"e Onhan se tavallaan historiaa työväen kansainvälisestä
ieiiuliikkeestä. Meillä on vain pienempi määrä näitä teok-jälellä.
Hankkikaa ne ajoissa itsellenne. Teokset ovat myös
•ökkaita lainakirjastoihin. . _ , .
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
X 69, SUDBURY, ONT.
t j a • r * ' » j»j*'*^^'^^**'* * * * * * * * * * * * * * * * * * ' * * * " * * ' ^ ^ ^ ^ — ^ ^ ' ~ ^ ' T ^
Hendricksomn
matkaohjelma
suom. Järjestön puhuja-or-
_ajan. tov. Martin Hendrick-atkaohjelma
jatkuu seuraa
_ ja tovereiden seuraavil
kunnilla pyydetään hank-tilaisuus
liaaleiUe allamer-pälvinä
ja ilmoittamaan
yvin.
KIRKONKELLOT TEOLLISUUS-TARPEISIIN
imik.
taik.
Imik.
£toik.
ID. helmik.
Kirkland Lake.
Larder Lake.
Rouyn, Que.
Kirkland- Lake
South Porcupine.
Timmins
Ikomitea voi järjestää Tim-
So. Porcupinen ja Pottsvil-
[isuudet näiden 6 päivän ajal-fcn
parhaiten sopii, ellei tässä,
[järjestys ole käytännöllinen).
blmik. South Porcupine
PottsvUle.
fclmik. Pyne Towhship
la).
pelmik.
p. helmik.
Nlmlk.
. lielmik.
Cochrane.
Hearst.
Nakina.
Port Arthur.
14 :•
Laajoj*en työläisten kokouksien
vaatimuksen perustalla Tiilisissä
on piirikunnan Tpk:n puhemiehistö
päättänyt poistaa kirkonkellot k a i - ,
kista Tiflisin kirkoista j a antaa ne
"RudmetaHtorgille" j a käyttää saa­dut
tuloit eläintieteellisen puiston
laajentamiseen ja kulttuuri-lepo-puiston
rakentamiseen.
RIEVUISTA, PAPEREISTA JA
LUISTA SAAMME TRAK­TOREITA
Joku päivä itakajierin nosti
"Krasnaja Gaseta" esiin kysymyk­sen
asuntojätteiden kokoamisesta
teollisiin tarkoituksiin. "Gostorg"
onkin ottanut asiassa aloitteen Le­ningradissa.
Jokaisesta tarpeettomasta rie­vusta,
paperin ja särjetyn pullon
palasesta saamme raaka-ainetta
niin omaa teollisuuttarnme. varten
kuin ulkomaillekin vietäväksi. A-luksi
tullaan käymään lajaa seli-tyskamppailua
asiasta ja. nuoriso­liitto
järjestöt asianomaisten pri-gaadien
muodostamiseen. Helmi­kuun
10 p:stä lähtien alkaa näiden
jäteraaka-aineiden keräämisen
kamppailukuukausi. Leningradissa
on varattu tätä varten 15 suurta
Malaria ja me
, lierta päivässä anneltiin .terveille
miehilie kiniiniä, m&lariäkuumeen
varalta. Kiroillen sylkäisivät toiset
tämän pahanmAkuisien kapselin
suustaan, kun vähänkin päällystön
silmä vältti. Mutta, tarkkana när
mä valvoivat, jos jokin koetti sen
piiloittaä kielensä alle, sylkaistäk-seen
sopivassa tilaisuudessa pois.
Oltiin menossa sisämaahan jokea
Myöten, troopillisessa rsenrossa^ Au
rinkb paahtoi suoraan; taiväalaeltsi»
levittäen hirvittävän kuvmuuden. E i
pieninkään tuulen hengähdys i i i
kuttahut läpinäkymätöntä rehevää
kasvillisuutta, joka täytti jokiran­nat
aivan vesirajaan asti. Teräk­sinen
laivan läkki oli niin kuuma
että' ilma väreili sen pinnalla.*
Kaikki vapaana olevat laivamie-het
loikoilivat varjoseilin alla, i i a t -
sellen nähtävyyksiä jokivarsilla.
Tuhansien lintujen ja muiden
eläinten äännähtely täytti metsän
yhtäjaksoisesti. Eläinkunta oli yh­tä
rikas kuin kasvillisuuskin. Aina
jonkun matkan päässä- olevilla au-keimmilla
paikoilla kohosi pieniä
neekerikyliä. Laivian antaessa va-rotusmerkkejä,
joella olevat pitkät
kapeat kanootit kiireesti meloivat
rantojen suojiin.. Puoliatastomat
naiset seisoivat ryhmissä . mannalla,
katsellen ohitse^ Iculkevaa laivaa.
Pikimustat alastomat neekerilapset
kirkuivat ihastuksissaan, katsellen
propellin synnyttämää vesiryöppyä.
Asunnoissa oleva, ruohokatto oli
neljän paalun varassa. Tasainen
maa permantona. Lähistöllä kasvoi
korkeita kookaspalmuja. Siellä
täällä oli mies kiivennyt huimaa­vaan
korkeuteien pudottamaan päh­kinöitä
maahan. ~
Hitaasti kulkee suuri laiva äk­kinäisissä
mutkapaikoissa. Toisi­naan,
palmujen oksat hipaisevat lai­van
kylkiä. Propeill ryöpyttää ve­den
aivan mutaiseksi velliksi, pe­rän
koskettaessa mytaisia rantoja.
Perillä ei miehistöä lasketa mai­hin.
Laiturilla seisova musta soti­laan
tapainen virkailija kieltää sen.
Liikahtamatta hän seisoo laivasita
laskettujen rappujen kohdalla. Hän
ei •'näytä välittävän .kuumuudesta
näitään. Sääiisitelssään 5«>rinttn
napit tiukasti kiinni ;aivan- leua»
kiirkeea asti hän *. Uipisellisesti: hy
j^^äit^stcJa ja luovutetaan-näiden'va
it! yUäolmloÄVOJS^Htv^^ri^stoilie:. kuljettamista ti-varteni 30
vastaantulosta., ej^ä":Pp^' autoa !helnjikujun: a pstä.'' Kaik­kea
täiä Leningradissa aivan' uutta
-^iaa 'johtaa lalueen: .Tpk:n yhtey­dessä
()leva hallinnollinen komitea.
Biinakkotietbjen mukaan voi Le­ningrad
antaa kuluvan vuoden ai­kana
4 1|2 itonnia riepuja, 1,000
tonnia luita j a 6,000 tonnia paperi-makulaturia.
lila ei ole siksi, että tarkoit-
[e sillä jotakin kunnianoajlTv
tapaista, vaa nsiksi, ,, että.
}pn jo vanha mies ja aikansa
säälimättä itseään rapä-
|a kinoksissa, joten oa-alvan.
lan, että vapailtamme hänet
[jän etsimisestä ja tien ky­istä,
milloin se suinkin on
Usta. '
l i A R K O V I N TRAKTORITEH-DASTA
SUUNNITELLAAN
uom. Järjestön T. P, Komitea.
eiTostoliitosta
IlJ.NOVGORODIN ALUE-IW
KOKONAAN K O L -
LEKTIVISOIMINEN /
a^-l^ovgorodin aKuepiirissä
Bärjestetty 7 rajonin kokö-pllektivisoiminen.
Votjakki-
|la on kollektivisoitu 30
alonpoikaistalouksista. Ke-kamppailun
aikana järjes-
^luepiirissä 19 rajonin ko-kollektivisoiminen
ja 100
[kollektiivista taloutta.. -
ettei siitä minkäänlaisessa
p saa poikkeusta tehdä,
laikki työväenjärjestötkään,
piiset työväenjärjestötkään,
P päämäärä tai päämääriä,
Inoja proletariaatille kdmmu-
I kulkiessa ja etujen taiste-m
eihän sUloin voi noiden
prjestöjen sisäiset menette-,"
pUa päämääriä,
^taisteluissa kehittyvä Ja kb-pa
rikastuva proletariaatti
muuttaa järjestöjään or-prisestikin
kehityksen tilan-ptaavaksi.
Olisi väärin sa-
P työväenjärjestöjen orgaiji-
|a ei enää tapahtuisi kehl-
[ muutoksia. Niitä tapahtuu-i.
- •
työläisdemokratia töteaUa-
|an .nähden ei saa olla kaa-
I Tässä, kuten kaikessa täy-pa
etutUalle vallankumöuk-
P ja etu.
poliiton puolue sangen har-olla
min laillisissa oloissa
• voinut työläisdemokratiaa
Nsä toteuttaa, vaan sen täy-
Maisena ja laittomana kun
pttaa menetelmää että puo-
P johto nimitti alempia or­ja
toimitsijoita tai että
toimikuimat täydensivät
plempien orgaanien suöstu-
Ei ollut mahdollisuutta
^isiä ja julkisia .jäesnistön
P ja edustajaTrokoukgia ~ja
flita tarpeellisia toimltsijoi-peeiie
oU elinkysymys koet-
Itsensä salassa tsaarin bh-ptyreUtä
ja pyöveleiltä.
poUaisessa tilanteessa puo-mut
noudattaa niin laajaa,
^okratiaa kuin laillisissa
pimien. niin olfeiko pitänyt
p tomiimatta? Kysymys bn
pnistinen ja järjetön-roikka
työläisdemokratia ei
Jäämäärä ja vaikkapa vis-mteissa
täytyy, sanoisinko,
paalisen laajasta käytöstä:
pin tämä ei merkitse Sitä,
. kALMÖkklEN A L U E E N K O L -
, f LEKT^jV^ISÖliVIlNEN
köifektivisöimineh.
Kalmiikkiän batrakit j a köjdiät
suhtautuvat, takapajuisuudestaan
huolimatta, nykyään marraskuussa
v. 1929 suoritetun suurempien t i ­lan
heiTojen j a suurten karjano­mistajien
karkoittamisen jälkeer
ystävällisesti karjanhoidollisiin
köli. talouksiin ja liittyvät niihin.
Nyt on koll. talouksissa 6,400
taloutta alueen 39,000 taloudesta.
On solmittu pitkäaikainen karjan-tuotteiden
hankintasopimus ja pie­net
koll. taloudet yhdistetään suu­remmiksi.
. "
Leningradista mattkustaa alueel­le
170 työläistä työtä varten sikä­läisissä
koll. talouksissa.
Harkovin suuren traktoritehtaan
suunnitelmien laatiminen käy isku-järjes^
tyksessä. Useampien yerstai-:.
den; piii^ustukset ovat . jo , yalmiitiv
i^ammikuun.,,2^ psiiyaän. .menneesi;
tulee; koko .'suunnitelmavaliJiiiksi.',
Sitä''Valmistaa parhaillaan useita
satoja insinöörejä, teknikkoja, y.m.
LENINGRADIN SX^K-^iiSTÄMI-N
E N VAAftXSSa JHIi
Viime vuonna tyydytJti Volho-van
sähköasema 55 pros. Lenin­gradin
teollisuuden sähköntarbees-ta;,
) ^ •
Tänä vuonna on./vesi oUu,t: Yol-hovalla
alempana kun 50. vuoteen,'
Sentähden.: on sähköenergian tuo-,
itahto.;;supistunut puolella. .Tammi)
—maaliskuulla vain 12—13 milj.
kilowa;ttituntia.
Tällainen tilanne uhkaa Lenin-gradinteollisuutta.
Tämä seikka
pakoittaa "Elektrotogan" kiristä­mään
kuormitusta 4:llä ja 5:nä
tu r vesähköasemal la.
pistelee kiiltävää inferkkifiäii, J*»*^;
on kiinnitetty hän^n rintaansk.-;
Päällystö - on V5arustanut v^trt-tiilinsä
moskiittoverkoilla, »thfei
nämä pienet" vaaralliset hyönteiset
pääse makuuhytteihin tartutta
maan kuumetta. Sitäpaitsi he ovat
lääkinneet itsepsä tuntuvasti pa­raatia
vastamyrkyllä, viskyllä, aina
alimpiaan koneen käyttäjään asti
Näitä hjrvyyksiä ei riittänyt mie-lukölle,"
36!tka koettivat nuldcua
hyteissäärii' Mahdoton- oli pitää
ve^ttlUejä Ijiinni yölläkään. Lai­van
runko 'hohti Icuumuutta kuin
tulinen pätäi. I^pi yön kuului
päällystön * hyteistä humalaisten
laulu j a meHastos.
Tuhannet moskiitot tulvivat mie­histön
hytteihin jakaen myrkyllir
siä pistöjaan.
Ulkona merellä alkoi miehistös­tä
yksi toisensa: perään sairastua
kuumeeseen. Ankarat vilunpuuska^
tärisyttivät ^ i r a i t a , , että oU kau­heata
katsella. Saatuaan vahvan
kiniiniannoksen, tärinä hetkeksi lalc-kasi,
iskeäkseeri jokun tunnin kii­luttua
entistä ankarammin uhriin­sa.
. "
Terveenä olevat miehet koetti­vat
auttaa sairaita parhaansa mu­kaan.
Vaan uusien sairastuessa tä­mä
kävi jäljelle jääneille liian y l i ­voimaiseksi.
Kukaan ei joutanut
siivoomaan hyttejä, . ruoka-ftstiat.
jäivät puhdistamatta. Siivottomuus
alkoi näkymään joka paikassa.
Neljä miestä ponnisteli enään
lämmittäjäin tehtävissä, joita oU
ennen tehnyt yhdeksän miestä, ko­lin
kärrääjät inukaan luettuna.
Yli-inhimillisellä tarmolla he teki­vät
tämän ylimääräisen työn. He
kulkivat aivan horjuen liiallisesta
ponnistuksesta rasittuneena.
Päällystöstä ei -sairastunut ai­noakaan
mies. Tämä ei johtunut
siitä, että he -olisivat olleet vah­vempia
kestämään kuin miehistö.
Vaan heidän varokeinonsa esti hei­tä
saamasta tartuntaa. Nyt he
ylimielisesti komentelivat epäitoi-voissaan
ponnistelevia miehiä. Vih­doin,
kun he näkivät, että, liiaksi
uupuneet miehet alkoivat näänty­mään,
jouti-heiltä alimmasta päHs-tä
oleva neljäs koneenkäyittäjä
avuksi. Tämä näkyi olevan suuri
loukkaus hänelle, että joutui heit­tämään
kolia lämmittäjille, joten
sekin apu oli sama, jos sitä ei olisi
ollutkaan. .:u;;'>,, i i t • .
I ;^Täkkimiesten, iehjkiiyiäM ijonpi^
1iöli!)rte jmiesitä toisten: [oljfte^ftj sflti/P?!?!-?:
niä; Heillä ei tosin ollut niin voi­mia
"kyöj^ät "'pdHnistuk^et'-' Kuirt
läminittäjillä, sm5"'he'*£ekiVät- '
tärkeimmät tehtävät, joutavimplen
jäädessä syrjään.
Ihmeellisellä sitkeydellä tekivät
terveet miehet tehtävänsä. Mutta
niin he^.olivat-uupuneet, «ttä.-lai-van
saapuessa määräpaikkaansa, ei
heistä kukaan ajatellut mennä.ka­pakkaan
iloa hakemaan, vaan käyt-ttivät,
heille annetun vuorokauden
lomamajan' sikeästi' nnkkamalla.'^.'
j a . vähemmän vaaroista, jotka
ESVktantia kohtaavat tämän kuivan
tfc^- Bikentamisen Johdosta Suur-ta-
itizmlan ja mannennaan välille.
Uu|tt&^- tällä ; ympärikäännöksellä on
Qxnek syynsä. . . _
Täxtyneehäu eiKinnäkin myös
vanhojen sotUashenkllöiden lopulta
käsittää, ettei Lamanche.tunneli
nyki^p&ivinä voi antaa mitään aUo-
Jaa ; vlhqUiseu, hyökkäyksUle. Kaa.
supcomneilla varustettuja lentokone!,
ta Vastaan ei siitojaa mikään kana.
va, olkoon se sitten vaikka 10 ker­taa
Ulin leveä kuin nyt suunniteltu.
-SotUaallista luonnetta olevat vas.
taväUteet ovatkin kumotut senjäl,
keen.. kun viimeiset Englannin ar-oieijamanööverit
ovat osoittaneet
turvattomuuden nykyaikaisia sotavii.
lineltä vastaan, kuin myöskin, kuin­ka
helppoa on l^ävittää tieyhteydet
(kutea esim. Lamanche.tunneli).
BotUasjohdon oppositiota ei enää'vinaan elämää?"
K l r j . Aleksander Neverov
Hänen nimensä oU Ivan. Hän eli
huonosti, kärsi kaikinpuoUstk puu.
tetta. Teki sj-ntlä. luonnollisesti. Y-listi
rikkaita. joUla oli saappaita >
vaatteita, vieläpä kuolleitakin hän
kadehti— Usein hän kiipesi uimin
päälle ja punnitsi mielessöän miiit-
Uiu asemaa ja varallisuutta, Naapuri
MichalUlla on niin Ja niin .pfJJoia.
Naapurit Jegor ja Gavrlla, heillä «n
vieläkin enemmän..,. Mutta hän 5al
pian tarpeekseen toisten rahojen l a ^
kemisesla. Hän väsyi tarpeettomaui
ajatusten pohtimiseen....
Elettyään neljäkymmeniä neljä
vuotta, ajatteli hän: "Olisi parempi,
jos kuolisi p i a n— Onko tämft ole-kanaalin
meren alitse
UUSIA MALMIKENTTI&
Vuoro-kemiallisen trustin tutki­musretkikunta
onlöytänyt Nerts-hjnskin
läheltä, arvokkaita litiumi,
beryliiumi ja myöskin volframi ja
molybdeni ym. metallikerrostumia.
Retkikunta on (todennut löytyvän
myöskin suuria varastoja sinopee-ria
ja runsaasti puhdasta eloho-peata.
.-
että siitä on luovuttava silloinkin,
kun siihen ei ole ehdot4inta ja rau-taista
jiakkoa.
Lenin oli ensimäisiä vaatimassa ja
painostamassa, että niin pian kuin
tilanne sallii, niin työläisdemokra.
fiaa on tinkimättä noudatettava Ja
jäsenistölle annettava valta vaUta
toimitsijansa Ja päättää koko lii­kettä
koskevista peniskysymykslstä.
Työläisdemökrätiah toteiitiamlhen
On niin ratkaisevasti määräävä, että
siitä el saa luopua muussa kuin
äärimmäisessä pakossa, ei pikku- Ja
tekosyistä, ei kuvitelluissa, ei keinote­koisissa
puolueiden kriiseissä.
Samalla kun/kommunistisen liik­keen
kasvatuksen täytyy käydä mer­keissä,
että ratkaisevissa taisteluissa
tulee luopua vaikka kaikesta demo-kratiasta
j a silloin täyt^ noudattaa
tinkimättä Johtoa, niin samalla nor-maalisenunassa
t^anteessa. agitatsk).
hiri asteella, puolue volpl vaaratta
toteuttaa Ja sen täytyy käytännös­sä
toteuttaa niin laajaa tyoläisde-mokratiaa
kuin puolueen orgänisat-sioni
sallii.
JOUKKOlXBJESTOILtA .DEMO.
KBATTA VIELÄ MÄJmXÄ. -
Edellä on pätevästi ospitettu, että
taistelevissa ja kumouksellisissa Jär­jestöissä
on ei ainoastaan mahdol­linen,
vaan vieläpä välttämätönkin
toteuttaa työläisdemokratiaa.
Vielä välttämättömämpi ja mah.
dolliseinpi on ^aa& luonteeltaan, vä­hemmän
taistelevissa joukkojärjes-töissä.
Niissä on ei ainoastaan mab-dollinenr.
vaan aivan välttämätönkin
noudattaa vielä 'laajempaa lyöläis.
demokratiaa kuin mitä kommunis­tisessa
liikkeessä noudatetaan.
Kun puhutaan työläJsdemokratian
soyelluttamisesta, hiin el saa het­keksikään
unohttaa millaise!^ ty&-
Täenliikkees^ kuUoinkhi on kysy.
Erikoisen merkittävää on se, että
n.s. länsimaissa. Joissa oh oUiit mel­koisia
valtiollisia vapauksia. Joissa
maissa on voinut niin taloudellinen
kuin valtiollinen työväenliike kasvaa
Julkisen toiminnan puitteissa Ja tie­tää,
että niiden mallien työväestöä
täytyy vetää kommunistiseen liik­keeseen
sovelluttamalla työläisdemo­kratia
kommunistisessa liikkeessä
sen organisatsionia vas;taavasti, n ^ .
loin ollaan niin laillisissa oloissa että
se on nalidollista. Tällaisille työläi-sille
ei saa antaa väärää käsitystä
kesldttymisestä Ja sen merkityksestä.
Tällaisia aineksia on hiljalleen kas­vatettava
kommunistiseen käsityk­seen,
niin työläisdemokratiaan kuin
muihinkin puoliin nähden.
TYtfLXISDEMOKBATIA JA TYÖ­VÄENLUOKAN
HEGEMONIA
(YLlHEfiRlJUS)
Kun ryhtyy lähemmin tarkasta­maan
työläisdemokratiaa. siihen suh­tautumista,
niin träljastuii vissi tär.
keä periaatteellinen seikka.
Joka vilpittömästi kannattaa niin
laajaa Ja täydellistä, työläisdemokra-tian
käyttämistä kuin oleva tilan-ne
sallii jä saattamatta ^Öväenjär-
Jestöje4 tehbkkhutta, nopeutta ja
Joustavuutta vaaraa niin hän täy­dellisesti
luottaa proletariaatin ky*
kyyn Ja voimaan ratkaista asiat, siis
luottaa proletariaatin hegesybniaan.
Vaikkapa Lenin aivan oikein krfto
tarmollaan taisteli sosialidemokraat­tista
Ja ammatillista epakeskittTnei-syyttä
vastaan, painostamasta pääs
Ennen maailmansotaa vireillä ol­leet
suunnitelmat Englannin Ja
Ranskan välisestä välittömästä yh­dyssiteestä.
Englannin kanaalin alit­ta
Dowerista Calaisiln rakennetta­vasta
tunnelista ovat viime aikoina
tulleet uudelleen päiväjärjestykseen.
Äskettäin saatiin lehdistä lukea, että
Englannin parlamentin kuloaarissa,
t.s: parlamenttisalin käytäviUä oli
toimeenpantu koeäänestys parlamen-tin
Jäsenten Ja ylähuoneen lordien
keskuudessa* kysymyksestä. Josko he
pitivät tutmelln rakentamista iäig-lannin
kanavan alitse palcoittavana
välttämättömyytenä. ' Kysymyksen
esittivät Lamanche-tunnelin elido-tuksen
alkuuhpahljat Ja äänestys o-soitti,.
että parlämentinjäsenten suu­ri
erieirifailstö on myönteisellä kan­nalla
tuhnellkyysmykseen nähden.
Edelleen kertoVat toisaalta tulleet
tiedot, että Ranskan parlamentti ön
asettanut komissionih tutkimaan Ja
tekeinään ehdotuksia Lamanche-tunnelikysymyksessä.
Vanha .Lamanchen tunnelisuunni­telmia
näyttää siis tulevan lähem­mäksi
ratkaisuaan. Tämän suunni-telman
toteuttcuninen t i e ^ i sitä.
että tattrittalsita vain 5 tuntia P a ­riisista
Ja 4 tuhtia Brysselistä pääs­täkseen
Lontooseen tarvitsematta
käyttää lentokonetta. Joka kalleuten­sa
vuoksi el voi. tulla laajemman
yhteyden ylläpltäj^l.
Tutmeliajatuksella on ollut aikain
kuluessa myös paljon vastustajia.
Itse suunnitelma on Jo y l i sata vuot-ta
vanlia. Jo v. 1802 sen esitti eräs
ranskalainen insinööri, Mathleu.
Häntä pidettiin narrina. Eikä se
juuri olekaan olemassa. Tähän ovat
olleet vaikuttamassa -paitsi talou-idelllset
tekijät, myöskin sotilaalliset
näkökohdat hankkeissa olevaa. uutta
Ijirvitfövää maailmansotaa silmäl­läpitäen.
Ristiriitoja Englannin ja
Yhdysvaltain välJUä ilmaantuu jat­kuvasti.
Huomattava on yhä jat-fcuva
kilpailu sätamavarusteluissa
Englannin ja Yhdysvaltain välillä,
amerikalaisten amiraalien uhkaavat
^selitykset", amerikkalaisen politii­kan
. silminnähtävä, jatkuva pyrki­mys
vahingoittaa brittiläisen halli­tuksen
auktoriteettia jne. Nämä ovat
näkyviä merkkejä molempien kilpai­levien
imperialistivaltioiden lähesty­västä
yhteenotosta.
Tässä lähestyvässä jättiläistalste.
l u ^ Englanti tulee tarvitsemaan
tukea. Siksi englantilaiset "rau-hahystävät"
harjoittavat propagan..
daa Britamiian eristäytymistä vas-tean,
pitäen silmällä taistelua yh­dysvaltain
maailmanvaltasuunnitel.
main takaisin lyömiseksi. Sentähden
englantilainen politiikka hakee
liittolaisia Euroopan mantefeelta,
solmii liittoja kilpailijansa, Ranskan
ibanssa. kyetäkseen vapaampaan e-siintymlseen
pahempaa kilpailijaa,
Yhdysvaltoja, vastaan, samalla kun
tämä liittoutuminen kohdistuu myös
Neuvostoliiton työläisvaltaa vastaan.
Jouduttuaan sotaan U.S.A:n kans­sa
Englannin välit siirtomaihinsa
katkeaisivat hyvin pian. Muutamas­sa
viikossa voisi sen Yhdysvaltain
laivasto nälkään näännyttää. Myös
senvuoksi Englanti haluaa saada
varman maanalaisen kulkuyhteyden
mannermaan ja Brittein saarten vä-
.f^gHpimme myös seinyuoksi. On
n^,,,t6irien, vieläkrtf läheisempi syy:
sptaisäit suunnitelmat Neuvostoliittoa
VasCttäh. :Ja)&en sodan sattuessa el
esim. mer^nieslakon puhjetessa kes-k^
ji^t^ätöntä yhteyttä, mannermaan
kanssa^ voida vähUl^si arvioida.
Tdhnellrakennuksen teknilliset ky­symykset
ovat Jo ratkaistut. Osa
tiuma^sta,r->1.5 .ik».. pitkä -käytävä
Dbwerin puolella on ollut valmis
Jo 50 vuotta. Kanaalin syvyys Do-werln,
ja Calaisin viäliUä on ainoas-iaan
<ö metriä, ollen pohjassa kai.
_ _ yaiistyölle; edullinen liltukerrostumQ.
Paul. Laäksol i h i j Ä J J i ^ y s jP??. liaksi rlnnak-
,^a^ä 1^ .m. kwätä Ja 6 m. korkeata
l u n p f i M . jomeri pituus rannasta
f-an^^^ tulee'*61e!iiäah'6i kilomet­r
i . . \'
Lasketaan, että henkllöyhteys
mannermaan Ja saariryhmän välillä,
joka nyt nousee 2.5 miljoooaan, tu­lee
lisääntymään kaksinkertaiseksi.
Tavaraliikenne tulisi myöskin tun­tuvasti
kohoamaan.
1 Tunnelirakennuksen kustannusten
lasketaan nousevan n. 4.5 miljardiin
markkaan, tullen rakennustyö kes­tämään
n. 3—4 vuotta. Molempien
asianomaisten maitten työläiset aset.
tuvat sangen epäilevälle kannalle
tähän uuteen "tekniUiseen edistys,
askeleeseen" nähden. He luonnol­lisesti
tervehtivät ilolla tunnelin r a ­kentamisen
aiheuttamaa Englannin
Ja Ranskan työläisten keskinäistä lä­hentymistä.
He eivät myöskään ali-arvioi
suunnitelman taloudellisia
etuja, mutta he ymmärtävät inyös,
mikä ase tunneli tulee olemaan so-
<'an syttyessä murhanhimoisten im­perialistien
hallusa. Niin suuri työ
kuin Lamanche-tunneli, voi ja tulee
todellisuudessa palvelemaan hyödyl-isiä
tarkoitusperiä vasta sUloIn, kun
valta sen kummallakin rannalla on
proletariaatin käsissä.
Miiutettu puu
tyäänkin painostaen, että vallanku­mouksellisen
taistelevan kommunis­tisen
liikkeen täytyy olla inahdöHi-simman
keskitettyä, niin hän d kos­kaan
tästä huolimatta ollut kannat­tamatta
työläisdemokratian käyttöä,
miUoin siHe ei ollut volttaniattomia
esteitä.
Miksikä n ^ ?
Siksi että faän jos kukaan luotti
Iffoietariaatin yliherruusajatnkseen.
ihmetytä: asiantuntijathan selitti­vät
rakoinaan myös Suezin kanavan
rakentamisen , mahdottomuudeksi.
Vuonna 1874 käsiteltiin Iqreymystä
Ranskan ;kamarissa VjersaiUesIssa pS
annettiin asia komissionin haltuun.
Toisella puolella kanavaa. Englan­nissa,
perustettiin tarkoitusta varten
jopa ^ t y i n e n yhtiö "Channel Tiin-nel
Company Limited". Englannin
parlamentti ei myöskään - katsonut
yritystä Icarsaln ^minu Mutta ar-meljan
johto teki tybjäkai ilMko
^linnitelman. Pelättiin . vihollisen
maahanryntäystä. . Viei&tä, niinkin
myöhään kuin 1924, Jolloin mtnisteri
MaeDonald uudelleni otti Icysymnk-sen
päiväjätjestykseen, kohtasi/se
ankaraa vastarintaa ibtUasJohdon,
taludta. • •
Viimeisten 4 vuoden aikana nä$rt.
tää kuitenkin tunneiiasia voittane^
maaperää. - Puhutaan ^ yh& väbem-
Eräässä Saksan paperitehtaas-sa
tahdottiin määrätä lyhyin aika, mi­kä
tarvitaan puitten muuttami-seLsi
valmiiksi sanomalehdeksi.
Muuan veto antoi tähän aiheen.
Oli näet eräs herra väittänyt, että
tuo merkillinen muuttuminen tar­vitsisi
kokonaisen päivän; toinen
taas, ammattimies, arveli tuon ih­meen
täyttyvän puolessakin päiväs­sä.
Kaikkien osanottajien ja to­distajaksi
hankitun notaarin läs-näoJlegsa
kaadettiin tehtaan lä­hellä
sijaitsevassa metsässä kolme
puuta aamulla klo 7.35. Nämä vie­tiin
"tehtaaseen ja pienennettiin
puunpienentäjä-koneesea 3:n sen-timetrin
pituisiksi kappaleiksi, Toi­set
koneet kuorivat pölkyt j a muut­tivat
ne taikinamaiscksi massaksi.
Tämä hämmennettiin suuressa am­meessa
kaikkien muiden paperin­valmistuksessa
tarvittavien ainei­den
kanssa yhteen. Velli tuli nyt
paperikoneeseen. Kello 9.20 tuli
ensimäinei^ paperiarkki valmiina
koneesta ulos. Vedonlyöjät hyp­päsivät
heitä odottaviin ajoneuvoi-
Jiin ja ajoivat arkki -mukanansa
neljän kilometrin päässä sijait­sevaan
- sanomalehtipainoon. La­to
mus oli valmiina, kello 10 pai­nettiin
J a <iina hetkessä oli sen
päivän: lehti kädessä. OH siis tar-
.vitiu yiim 2 tuntia 25 minuuttia
muutettaciba elävä kukoistava puu
— Ole hyvä, sanoi kuolema. Kuol­la,
se käy kyllä nopeasti Asettau-du
vain pitkällesi!
— Nytkö heti?
— • Luonnollisesti l
Ivan oli rauhallinen mies, tottelevai­nen
ja hiljainen. Hän asettautui ma­kuulle
pyhimyskuvien alle, pani.kä­tensä
ristiin rinnalleen, huokasi, vää­risti
hieman kasvojansa. Ja kuoli,.,,.
Ivanin sielu jätti kuolleen ruumiin
otti vanhat niinitossut. Jalkolhtasa,
kääri hyvät ja huonot tekonsa nyyt-tiin
ja lähti sitten Jumalan luokse.
Ivanin sielu kävelee Ja kompaste­lee.
Se el ole ensinkään hauskaa..
.. hän voi tuskin Uikuttaa Jalko­j
a a n— Nyytti painaa hartioita!
Hänhän olikin jo viettänyt neljä­kymmentä
neljä vuotta maan lAällä,
tehnyt monta syntiä. Hänen on vai-kea
raahata maalUst£ii taakkaa ylös
korkeata talvaanvuoren rinnettä pit­kin.
OI, kuhika raskasta!
mm kulkee Ja kulkee» 'Ivanin
sielu, Ja näkee edellään toisen sie-lun.
erään kauppiaan sielun.
Kauppiaan sielu menee suoraan e-teenpäln,
pystyssä päin . kulkien,
kompastelematta. Hänen takanaan
vetää hevonen vaunua. Vaunussa
on neljä kirkkokynttilää, kahdeksan
ikuista lamppua, kaksi kirkonkelloa,
jotka hän minkä mistäkin syystä on
lahjoittanut eri kirkoille.,,. Kym­menen
sentnerlä t^IJyä, Joka oh pa­lanut
kirkkorampuissa, k^ihdeksan
sentnerlä valkoisia kynttilöitä, Jotka
hän on ostanut eri pyhimyksille kir­kollisina
Jiihlapälvhiä, kirstu täyn­nä
hopeaa. Jota hän on iaJiJoittanut
kerjäläisille Ja munkeille....
Ivanin sielu tuli kuoleman su-rulllseksL
Hän katsoi pientä nyyttiägkii jokq.'
oli täynnä hyviä tekoja, Ja kaksi
surun kyyneltä putosi' säkkiin.
Saavuttuaan taivaaseen, ikysyl
hän:
— Missä ovat paratiisin portit?
— Miksi sitä kysyt? — sanoi port-tiyahti.
„
— Tahdon päästä paratiisiin,.'..
— Paratiisiin? No näytähän nyt
sitten minulle hyvät tekosi!
Hän otti nyytin, siristi silmiään,
katsoi siihen pitkään, pää eteen­päin
kumartuneena, ravisti sitten
koko sisällön maahan.... Mm»t*i-mia
ohuitp:. pieniä kynttilöitä vieri
nyytistä. Ne oli hän ostanut Jou
luksi Ja pääsiäiseksi, muutamia l i ­kaisia
kopeekolta, Jotka hän oU
heittänyt kirkon kolehtlllppaaseen
j a kaksi surullista kyyneltä, suuret
kuin ylikypsyneet pavut,...
— Siinäkö kaikki?
Ivanin sielu puristi nyyttiä, haki
vielii rintataskustaan, ja sanoi - h l l -
jaa: :i.!i9ll — Kaikki.
— Tällä sinä et pääse sisälle.
Sinun tulee antaa selitys siitä.
— Kenelle?
— -Älä kysy niin tyhmästi..,.
JumalaUe tietysti!
— Ilmolta, että olen t u l l u t . , ,.
— Kyllä.
Ivanin sielu istuu penkillä para.
tilsin portin pielessä, odottaa....
Hän pitää ohuet, pienet Ifynttllät
kädessään Ja katselee ympärilleen.
Näin hän on täällä yksin, , ei ke­nenkään
tervehtimänä, ei kenenkään
vastaanottamana. Tuli ilta.
"Minut on unohdettu."
Hän kolkutti.... Hiljaisuus...,
Hän kolkutti vielä kuuluvammin.
Kukaan ei avannut..
Sielu tunsi itsensä loukatuksi.
"Minua ei tahdota laskea sisälle."
Öänen päänsä vaipui alas. SiL
mistään putosi katkeria:, katkeria
kyyneleltä kohtisuoraan pieneen
nyyttiin.
Myöhään illalla, kun taivaalliset
tähdet Ichnahtivat palamaan, kuuli
hän:
— Missä on Ivanin sielu? Tuo hä-net
sisälle.
Hän otti kyynelistä läplmärän
nyyttinsä. sytytti ohuet kynttilät Ja
astui sisään. Herra katsoi häneen,
kurjaan Ja itkettyneeseen. Jolla pii
vanhat niinitossut Jaloissaan, Ja r a ­visti
päätään.
— Oletko tullut?
— Olen tullut,
— No, kerrohan minulle, miten
olet elänyt.
E l ole paljon kerrottavaa. Tie.
däthän, millä tavoin olen elänyt.
En ole ostanut kelloja Riostariklik-koihin.
en ole ripustanut kirkkoihin
ikuisia lammnija^... Olen .köyhä....
Apostolit Ja profeetat kuuntelivat
häntä, -ja sfotoiyat iiunetellen:
— Miten rohteä.häh on?!
Ivanin sielu. Jatkoi:
— Tunnen itsippl loukatuksi,! Nel­jäkymmentä
neljä vuotta olen elä­nyt;^
tehnyt "työtä -«lih etta'"kät?ni
ovat' täynnään ..känsiä..... Neljä-,
kymmentä neljä vuotta olen toivoi-^
nut • taivMlllirtii';6ik^ii%r Tule n tän: <
he. Mhiua ei päästetä sisäUe En
ole ottanut .mukaani mitään hyviä
tekoja! Mutta mistä minä ottaisin
hyviä tekoja, kun olen tehnyt vain
syntiä elWsjfflnl, kun. olen tehnyt
vain työtä rikkaille. Enkö ole kyl­vänyt
Jyviä, kartellut maata kyyne-liUäiii,
kun, tuU kuivuus? ^ ho-,
pea,jota kaupitaan sielu: on lahjoit­tanut
kerjäläisille Ja mimkellle, en­kö
juiiri minä. käsilläni ole tehnyt
työtä sen kokoomiseksi? Neljänkym­menen
neljän iäkyuoteni aikana en
ole tehnyt muuta kuin pukenut
toisia, elättänyt; toisia.... Katsokaa
minua, mitä minulla on ylläni? EU
kö se ole hyvä teko?
Apostolit Ja profeetat kuimtellvat
tarkkaavaisesti, katselivat toisiaan.
— Herra tulee lyönen hänet kuo-
Haaksi tämän puheen tähden, ajat­telivat
he.
Mutta herra katsoi sielua Ja sa-nol:
— Vai niin! Olet,/siis vihainen
minulle? Olen siis syypää kaikkeen?
- * En sano, että olet syyllinen,
mutta....
^ Kyllä, sen sinä teet! Etkö eh­kä
valita? Etkö ole itkenyt säkillisen
kyyneleitä.... Tuosta et pidä, ja
tuosta et pidä. 6e Ja se on sinua
kiusannut QJetko ehkä ipieni
lapsi? Sinun olisi pitänyt työntää
ne sivulle. Jotka sinua sortivat! Mut­ta-
seqsiJaan plpb, c4ituisestl lyottqnut
minuun. Olet ajatellut:; jumala aut-taa
minua. Ja kalkki käy h y v i n . . ..
Minun pitää anttaa teitä, kaikkia,
tulee antaa kaikille Jotakin! Onko
minulla.siis niin paljon, että voin
antaW teille vielä Jotain? Olenhan
Jo antanut, telUe kaiken. Olen an­tanut
teUle, maata, Jotta Jokainen
teistä muokkaisi sitä voimainsa mu­kaan.
Mutta olette sensijaan asetta'
neet sinne herroja, Jonkinlaisia t i ­lanomistajia.
. . . ' Pitäkiä hUoU,''ettU
pääsette iitistä-^iborii ' K e .öVatituli
lefet t«iUe taakaksli Nyb >MdänA»*-:
tee itsenne, selviytyli niistä..rnqJ^i-T^
ntia todellakin, äll{).t'tää. ,.katseUa tel*
tä! Olen ahtanut teille kä^et, Jott^
niillä Voisitte ^ t t a a : toinen)
tänne. Mutta olette rakentaneet kä­sillänne
vankiloita Ja kapakoita. Tel-dän
ijiäämäär^i^nhe orrv|iin.,to^
he' sbirtamihen *...' Myöskin sinä!
Olenko ehkä sortanut sinua? Olen
antanut sinulle järkeä, taipumuksia
mutta -olet jättänyt ne käyttämät,
tä. Olet vajn nUkkunuti. Eti,nlc\ ,t$j^«
nyt mit^i6n,m^utl^ lfjiiIn.no8tanu^,ä|lr|
mäsl; taivasta kpiitiiJÄ-ljarjänhyfc ml-
Iti maan, i^nm»^9\9^^
BctU^e IcQTilnvia tehtjtyii^ :Saiäais0':
8Na matirjstvcta; vnrlen JcojKmtt^
faan tai mao^le. yahyi^tMi « s i « ] ^
jojiu käännöksiä «ettdttia pr^
rintk. j a : muita ,SnoiQen kaiisalaä'
siin kohdistuvia asioita.
. Osoite;
ContuUte General pf Fiialnii^^
itoom 918
;,1410 Stanley Street, Montreal.
(Cojrnet; St. Cathanne and Stanley)
.^AKSELI RAUANHEIMa
, pääkonsuli.
. flJsfiksi on Sttohtella edostajiaa
Canad^assa: Konsuli Erick J . Kor­te.
Port Arthut, Ont: — Adlel
Saarimäki, 319 Bay S t . Toronto,
Ont: — Hi P. Albert Hermanaon.
479 Main St., Winnipe|f, Man. —
Thomas, Franssl. Box L , Oopper
Cliffi Ont. — Cliarles E . Magnaa-
5on, 64 Doek St., Saint John, N . B .
— G. W. Törnroos, 651 HoW€» S t ,
Vancouver. B.C.
S U O M E E N
Canadan Dollarista
ISJietyskuluX:
4ÖC lähetyksistä alle ^20.00, 60fe
lähetyksistä $20,00-449.99, 80e
lähetyksistä $50.00—$79.99 Ja
$1^00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä: 60c jokaiselta^QXoavalta a l ­kavalta
sadalta dollarilta*
SähkS>«nom«liHetyk«Ut& OVAt UU
hctyskulut $3.60 lähetykseltä.
.Suomen rahaa ottetaan. Kursti
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY, Oafc
Laivapilettejä myydään,
l Tiedustakaa miätiasioUa
• r/ii»J*^i;ir>i:i>. . , M ; v " i ' - i ; ) f u i ; i i-,iy -
VanaudpU^nOttavat- rabaväHtyk*
•iä'Vaataan,
816 Bay Strept,
Port Arthur, Ontario'
VAPAUS-MONmEAh BfiAfiCB
119Ö St. Antoine S t,
Montreal, Que.
* - 'i^lCifftlatfd^LafceriOnt
sanomalehdeksi. Siinä olisi vpitt;
vielä sää.stää 30 minuuttia, jos sa­nomalehtipaino
olisi sijainnut ai­van
paperitehtaan lähettyvillä.
Tästä suurenmoisesta keksin­nöstä,
millä meisän humisevat puut
muutetaan sanomalehtipapereiksi,
ei nykymaailman kumminkaan Jean-nata
suuria kuvitella. Kaikkeen
meidän ailcamme paperiinhan käy­tetään
pääasiassa puusyyainetta,
j a se paperi on kaunista Ja sileätä
ja silkkimäista; Icauneimttiat. -Ja
sydämellisimmät asiat voidaan :«ille
kirjoittaa Ja mahtavia,. maailtnaa
liikuttavia asioita . voidaan sille
painaa, sanoja, jotka saavat m i e l^
hehkumaan, '
liiiital Heti Käh ••iokU'1)U''iehnj^«al'
nhii^ vääryyttä, huusit sinä minulle:
'.'Herifa, varjele mtowi;^ M^tta It^o
et liikahuttanut sohueasika^n^^i^ub.
lustuKsekfiil..
Vaieten kuunteli Ivanin «lelu. Hä­peä
vaitosi hänet Herra puhui tot­ta,
Ja kun häh oli puheensa lopet­tanut,
kysyi sielu:
— bt siis päästä minua sisälle
paratiisiin?
Tämähän on. naurettavaa! Et
itsekään tiedä, mitä pyydät..,. On­ko,
paratiisi kenties täällä? Se on
teillä siellä alhaaUa, maan pääl-
Ift..-.'. • • •
Onpa sekin ihana paratiisi!
Sehän on ol^«a iielvetti....
— No, Järjestäkää sitten itsellen-ne
toisella tavalla! Seiiän riippuu
yksin teistä. Minulla.ei ole sen
canssa mitään tekemistä.. Eläkää
overeina, veljellisesti, toimeenpan­kaa
uusi Järjestys, älkää kuluttako
aikaanne nukkumalla, uunin päällä!
Ennen kaikkea *-< älkää luottako
minuun!
— Pyydän ainiia. päästä minut sL-sUlIe!
Taas Isä Jimiaia hymyili:
— Sinäpä olet omituinen vekkuli!
Np, Jos niin mleleiläsi haluat, niin
. , . . tule vaan f ^ l l e Minusta, se on!
aivan yhden tekevää. Mutta et tule
viihtymään täällä. Kylmä täällä
o n ! , . . .
Ivanin sielu astut sisälle para­tiisiin,
istuutui pienelle pllvelle, is­tui,
istui, alkoi katsella ympäril.
leen.... Ketään ei näkimyt Miten
ikävää! Mutta tuolla aumalla, inaan
päällä kasvaa ruohoa, puut kukki­vat
3c)ikat tuoksuvat linnut laula­vat
Siellä on ihanaa!
Ivaiiih sielu v l i l v l taivaassa kak.
Si päivää Ja kaksi yötä.. Kolmannen
päivän aamiiha, kun aurinko nousi,
ka^te' kimalteli kedoUIa, Järvistä
notisi hieno usva, täfakäi^t k u i ^
vat hijalleen, otti sielii pteneii nyy­tin,
rt^vl^teii idetyt kji^eie^t jiuha.
South Porcupine, Cc .
0p7' Broaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Keskt-Ontariosia
Ontarioh lainsäätäjä-kunia
kokoontunut
lan vflitaii^ttlmeh eteen ja/aarirf:
. — Berta ;|iimata;! l^abdpn «lä&I
l^ilä tufhhitse mlhtiaj,, tyhmäA sieiuä!
Anna hiihuh; mennä!' '
— Tahdptko mennen!li^^
— Äaluän takaisin maan päälle.
Tatidah koettaa järjestää olohl siel-ik
toisella tapaa....
. Herra antoi siunauksensa liänen
atottaessaan uutta elämää:
—- Mepe! Alä Ple laiska, j a luota
vain ItseesL Silloin kalkki käy hy­vin!
TORONTO, helmik. 6, — Ontarion
lainlaatijakunta kokoontui eilen is­tuntoonsa.
Avajaispuheessa ilmeni
tämän istuntokauden asioina tule-van
.esille lalnlaatljakunnan nykyi­sen
nelivuotisen istuntolcauden muut­taminen
5-vuotiseksi; hallitusminls-terien
palkan kohottaminen $8.000—
$10,000. vaaliehdokkaiden pakollinen
takaussumma 6n määritelty $309,
mutta se saatetaan laskea $200, Jos
edellinen ehdotus synnyttää vasUis-tusta.
Useita muita lakiehdotuksia
mainittiin, kuten arvopapereiden
väärennystä ehkäisevä lakL väkljuo-:
mien kontrollUaki; maidon Ja ker­man
pakollista pastöriseeraamista
koskeva ehdotus y.m.
C.P.R.-ylitiö rakentaa
haararatoja
OTTAWA, helipJk, 7. — Canadian
Pacific Railway yhtiö tulee esittä-määh
pailanientin tulevalla istunto­kaudella
ehdotuksia viiden eri haa-ratien.
rakentamisesta. Jfäfden yhteis
nen pituus oh sUuhhlileen 160 mai­lia,
ja rakennetaan he Albertaan,
6askatchewaniln jaQuebeciin.
C,P,R, yhtiön Taljerin alaosastosta,
Temptestln läheltä, Albertasta koil­liseen
noin 10 mailia,
r. ,^:i^neImista. Sasfc koilliseen noin
5$ ^mailia. Duväiista,Saäk.. itään noin
% nmilia. Glehrosesta; .Säsk. itään
lÄihf Shellbrooiiin. VUdes linja on
l ^ h lyhyt matka Quebecissa, Vaud-reuU
piirissä.
" P I T K Ä T U K K A I S T A " ON
N A R I I A T TU
Windsor, helmik. 7. — - Ernest
Koslulc, Jtä-WindSori8sä asUiira rtio-katayBrakauppia&
ön. Valittanut po­liisille,
että, han ph ostanut $70 :n
"parannuRsen?'j 'iimiifiluiL^. onldn o l ­lut
,j)ertonineri^?Ä^^ osta­neensa
mustalaiMilta Joitain Juuria
tällä r ^ l l a ^ i j a -näiden iantien
piti olla -yairm|Sti;
rahtavla. MuM^I^ nii­tä
lähemmin huomasi häh niiden'
olevan tavallisia keltajuuria. •