1923-12-18-01 |
Previous | 1 of 42 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ainoastaan seHaisella ^tmkimta^äi^esljiffieto^^ vöi oUa enään t i ^ ^ työläiset saavat ii^attia#^^ iaikki porvarilliset lastamiseksi;: tulevat auttamattomasti rau^ keamaan tyhjiin.. "Q. . ' ' A ir •Montreal. — Tunnetta työraeh Inepnoitsija professori Scott Near-ing JTontrealin j^estyneiden - työ- Jgisten järjestämillä ctyöväen opjs^ ton> luennoilla selosteli>.maailmaB nykyistä sekavaa tilannetta ja olojen järjestäraistä^udcn yhteiskonr uan pohjalle. Nearing selitti, että ialm yhteiskunta tulee malttamattomasti olemaan' työläisten yhleis-hnta, jossa kaikki tuotteet kuulu- ;tat itse toottajillejfa' koituvat.siis työläisten hyväksi.; Hän selitti, että yhteiskunnallisten "olojen muodosta-inisBsa voisi ajatella kolme^-eri muotoa. Ensiksikin voisi ajatella, .että joku kansa .ydiollaisiv. maail- • ma» ja järjestäisi sen olot tahtonsa inQka'i5est>. Tällainen ajatus on kniteniin nnn utopistinen ja mali-: iloton toteuttaa kuin pikinä-olla -Saattaa. Toiseksi Toisi ajatella femso-jen liiltyniistä yhteen jkansojen liiton kautta, - Tällaiset kokeilut eivät ole ottaneet, menestyäkseen, sillä nykyinenkin niin suurella: ToimaU la-rakennettu kaijisojen: liitto ^kulkee yhä nopeammin kohti romah-dostaan, Kolmannelcsl on dj.ateltä- • va koko maailmaa käsittävää tuotannollista yhdyskuntaa,' joka muor dostuu taloudellisista kokoomukgis- : ta..-.,..,,, ,. • Nearing selitti selkkaiperäisesti tämän xraden tuotannollisen yhfteia-jnranan mahdoBisuuksia ija sen tS\t-iSmättomyyttä. Hutte ennenkuin sellainen yljteiskunta käy maWolli- . seksi, _on työläisten ; päästävä taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän kontrolliin. Ainoastaan • sellaisella yhteiskunnalla on enään tulevaisuutta, joka toimii itse tuottajain hyväksi ja: jossa yhteiskunnalliset ohjakset ovat niin tiiftasti työläisten käsissä, että työläiset pääseyät täydellisesti nauttimaan l^önsä tuloksista, , ' LevottoiRiiäksia Yah-couveriifi satamalakon johdosta Vaijcouver. ~ "Käliä k<i3misen kuilta käynnisä olleen satamalakon johdosta tapahtui kahakka, jossa muutamiaMakonrlkkurelta pideltiin jAin kovakouraisesti," että lieidät täytyi kulettaa sairaalaan. Xolme työläistä vangittiin,' syytettynä osan otosta rikkurien pahoinpitelyyn; Laivayhtiöt yrittävät edelleen pitää toi^' käynnissä rikkurien avulla. Neuvostovallan avustamiseksi uurastetaan Sydney. — Uuden Etelä Wale»in työväen neuvosto «n pi&Sttnnyt ryhtyä takemaan Ii\ket(a, jonha tarko-tuk «ena on: saada Aastniliasta 200,- 000 {miMnV laiaäv V ^ neuvot-tohanitultt^ e...^ Luiiiäysymys on herattSnyt, -.tyolaie^eii 'keskuudesta voima&asta -yastabaltttnj^ Neuvotto- Vcfnajiii'' putäileeta* • "\:ym • •' 7y. Intiaanit kansainliiton puheilla. Pariisi. — Kuusitoista, Arapalioe intiaania käsittävä intiaanien' lähetystö Wyomingista saapui, tänne •riJkon lopulla. L^etyatÖ, aikoo pyytää kansainliittoa s6fcaantumaan sanotun intiaaniheimon ja Th<lys-1 rkajia^ Noin viisi sataa fascistia valtain hallituksen väliseen • intiaanien kansalaisoikeuksia Ikodcevaan .kysymykseen ja vaikuttamaan Yhdysvaltain hallitukseen, -niin että 66 myöntäisi heille sabat oikeudet iniji muillekin THidysvaltain kansalaisille. • ; Mussolini Meltanyt Nit-tiM^^^^^ i^ Eooma. -r^ Itaaian entinen pääministeri". FTancessöNitfi on pyytänyt pääministejri Mussolinilta passia itselleen ja perheelleen Englantiin matlrastamista' varten,' mutta MussoiUsi OB kieltänyt passit sano- |'en hieman välttllen: » ^ • J o u l u ! / heAeäraatonlävja voimaperäistä valistustyötä. Pi' Mikä tenhovoima onkaan tuolla sanalla/ MO* '^^^ on saatava häviämään ihmistein-laisia ajatuksia, millaisia tunteita se herättäakään »ari^keskuudesta, ihmisten mielissä. «Rauha maassa ja ihmisille h)Tä »ahto.» kai- Tuhannet Ja taas tuhannet odottavat sitä kuin kuu taas tänäkin jouluna yli kristillisen maaiK paAaint^yBläväänsä, kuin todellista ilon j ä r a u - man. Jospa niin olisikin. Mutta lyöväenjuokal. hah tuojaa. Mutta taas toiset tuhanneet ja tuhan^ Ie ei ole tapahtunut rauhaa eikä hy\'ää tahtoa, neet tuntevat sielunsa täyttyvän raatelevalla tus- Työläisten köyhä koti ei ole saanut vielä onnen kalia joulun lähetessä. siunausta. Jpvl"'! Vielä ei ole maassa rauha. Sota, säälitön so- Kuinka paljon sisaltäakään se taikauskoa, vai- ta riehuu kaikkialla. Entistä hirviltävämpiä mur. hettu, petosta ja tuskaa. Miten monej se onkaan havälineitä keksitään. Entistä kavalampia soloy ^kaissut näkemästä todellista elämää ympäriK juonia haudotaan. Ja entäs hyvä tahto?" Miten lään ja tajuamaan tähän j»ihlaan liittyvät petolli- moni työläisperhe kastonkaan kyynelin viimeisen set harhakuvat kaike^a Alastomuudessaan. , leipapalansa tai tyydyttää nälkäänsä niillä niu- Tänäkin jouluna rientävät taas miljoonat puut^-1 koilla muruilla, mitä hyvänjekeväisyyden pöy- •teen, sorron ja vääryyden alla huokailevat työläi* dältä on sattunut heidän eteensä putoamaan. Työ-set kaikkialla maailmassa vir,vatulten valaisemiin yäenluokan puutteen ja sorrpnalainen asema ei temppeleihin l^uuleniaan vanhaa tarinaa valhe-v vielä todista, että olisi tapahtunut hy>'u tahto, rauhasta, kumartamaan valhevapahdukselle ja ,.. ^ . M , . . . . . . . . ' ^ . . . . , , , . „ . , . . . . . , . \ : valistunut työväestö kasitlaaicm, ettei rauhaa niille uskotuksule, jotka eivat kuitenkaan voi ion- . • . . . . . . . ' . •• , . . . . . ja hyvaa tahtoa voi olla ennenkuin ihminen ne itsfe hankkii itsellensä työn ja taistelun, vapauden taistelun kauttq. Elämä on taistelua. Luokka* taistelussa on koyhäUslön rauha ja ihmisille hyvä tahto, 'o Lopullisten vaalitietojen mukaaa fyöväenpuok-eella tulee olemaan 186 dlu^aa^seuraa< vassa taa tyoJäisraatajia pois kapitalismin pimeyden ai host^ valon ja onnen päivänpaisteisille kunnaille. Mistä tämä johtuu? i Onhan järjen elävää sanaa levitetty jo pitkän pitkät ajal. Onhan sosialismin soihtukin heittä* nyt jo valoaan raatajain pimeisiin mieliin vuosi^i" kymmeniä? . > Syyt ovat syvällä, valitettavan syvällä. Kansat ovat luonnontilassa olleet taikauskoi-; sia. Penntönä on taikausko siirtynyt myöhem- . _ ,,t„a män; ajan ihmisille. Porvarillinen sivistys ei ole mään joulua varmana siitä, että köyhälistön luok-koettanutkaan sitä poistaa, 8illä_.se on itse ollut • kataistelu on se vapahtaja, joka yksin kykenee sen sokaisema samalla kun porvariston eduille : vapahtamaan ihmiskunnan sen pahimmasta kiu* on kansan tietämättömyydessä pitäminen ollut saajasta, kapitalistisesta sorrosta. Ju tämä vasen elinkysymys. Kirkko on aina ollut porvaris- pahtaja ei ole lorujen hämärässä. Sft toimii nyt ton hengen liesi. Se on pitänyt kansat pelossa" jo m<Jidän keskellämmo. Se on jo alollanut suu* ja nöyryydessä. Helvetin: ja Raivaan voimat • on rft^^ya^ JCöyhäliiftön luokkatoiste-manattu onnettomien kansojen kauhuksi. Aiko* lun soihdun valaisemaa tietä kulkien on pimey* I jen'varrella syvälle juurtunut taikausko ei lähde dessä' vaeltanut ihmiskunta viimeinkin onnensa hevillä ihmisistä. Sen poistamiseksi tarvitaan löytävä. / Siksipä tämänkin edessä olevan joulun työväestö tulefe käyttämään oman asiansa tunnetuksi tekemiseen. Uurastus työväen asian eteen tuo meille iloa ja nautintoa.' Siinä mielessä mekin varustnudummc vieltä- Porvaripuolueet ovat -alkaneet salaisen vehkeilyn horjuvan asemansa lujittamiseksi Työttömät sotaveteraanit pyytävät halli-tiäcselta apua Ottawa. — Manitoban sotavcte*- raanien lähotystii, joka saapui tän> nc pnri' päivää sitten, ön esittiinyt hallitukselle vaoltlmukscn Manitoban 6otaveteraanien avustamisesta nykyisen tyfittSmyydon aikana. Lä< hetystSn jäsen P. G. Rumor, joka edusti ManitobBn maakuntahalHtus-ta, sanoi tilant^n AVinnipegin kat»* pungissa olevan V yhä HsnilntyvSn työttömyyden taklb hyvin vakavan. Lakyiaiset^ v^ joululahjan Berlin. ..-^ ;W^ eaapuneissa aShkösanomlstä kerrotaan, -. etta lla< vall«»«a : vallinnut sa!>k& ja posti» tyoiiisten laWio on pSfitlyByt ^lyS. ISlsttin voitolla ja lyöt on oiettu iwt3. LaVkolalaet 'vaativat orllmh* ta joulcreraksli^,. Jonlto Ka y^t^^ iiBeilä taistolailttan 'voittivatttlB. Lontoo. — Lopullisen äänten laskun mukaan Ty&väfrn puolueen lia-^ talla tuli äskeisissä paaleissa vaU» tuksi 186 edustajaa parlamenttiinw^ Konscrvatiivierf jäsenmMrä jiu, litieraalien jBsenmäBrfin ollessa 153. &fuiden ryhmien edustojomäS'* < rä nousee yhteensä 12 ja yksi edos>>; tajapiiikka on joutuniit tyhjäksi' kuoleman» knutta. Tämä paikka tullaan täyttämään jo tässä kdussau Kysymys uudetta batlitnkteila. Uud(>n hallituksen mttodostamtr nen on edelleen ^rvöitiikBenineR; fcysymya. Porvaripuolueiden masi!**; napolitikoitsljatr vai'8lnkin köne^rvar iiiviUovat alkaneet verhojen takaisen . vehkeilyn maaperän hankldmfr seksi itselleen uuden, hallittikseit: muodostamisen varaha. Heidän tar» kotuksenaan on koettaa talijiatto»; libernalejo H ok oo mushalUtuksek muodostamiselbi tnrkotuksella «R* tää, hallltusobiakslen joutumasta^ työväenpuolueelle. ' ^«fos minä .'laskea .Nittin ulkomaille heU sen jälkeen kun hänen kotinsa Mvitettiin, iän tulisi tekemään Italian nykyiselle, liallituksel-le epäsuosiorUsen vaikutuksen.» ' Nitti^ joka^^pyysi Mcssolinilta' ul-komaapassia "e^ään ystäKänsä välityksellä, sanoo tulevansa matkustamaan Englantiin ilman Mussolinin lupaa. Hän tulee, mahdollisesti purjehtimaan' . Engläntiijo- Neappelista, jossa hänellä on paljon sympatisee- Sosialistip/erheen murhaaja tuomittu hyökkäsi Nattin kotiin koiraatta viikkoa sitten ja kun .he eivät löytäneet •Nittiä kotoa särkivät he kaikki iuo-nekalut, varastivalt vaatteet ja paljon muuta tavaraa. Nittin vaimo sai vammaa. fösiy^rteepsa samalla kertaa. Mr. K. N I K K A S E N ' K M P Ä L TÄ Toivotamme me korven kuiasen kaatajat: Hannii j * K. NUtonea Box 624 So, f orcttpine WiUio ja FnuJli Malö Boi 624,.So*,|to^ .'Eljas-- HaluJ*?*;;:;;.:-, Box 101; Timminsi Oöt; Efaner .'Kostd Box 519 So. Porcopine, Hja8.,.SaMi".,-r -v:- v:,>i Box 140 So. Porctipinc EHdci Salnloea Box 624, So. Porcupi:^e Daiffid Ldno ' " Box 40, Soi Porcupine JaQit Juoilclca Box.^ 303 SQ.' Porcupine Auetut Anttila Sox-394 Timmins Heiidkl 1 •Box 624 So. Porcupin/ VaUer HoblianeD Box 624 6o. Porcupin^ To-kio. — Kap tee n 1 Masahiko Amakasu, santarmiupseeri, joka raakamaisesti murhasi syyskuun 16 päivänä Sakaye Osugin, tunnetun sosialistijohtajan ja hänen vainionsa ja lapsensa ja tunnusti tekonsa, on tuomittu kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. , Kersantti Mori, joka ^ toimi Ama-kasun' rikostoverina, tuomittiin vain vuodeksi vankeuteen. Murhattu Osugi oli "karkotettu Hanskaan radikaalisten mielipiteittensä takia, mutta oli palannut takaisin Japaniin juuri vähää ennen joutumistaan raakamaisuudessaaa vertaistaan löytämättoman murhan uhriksi maanjäristyksen jälkeisenä Uikana. 'Murhaaja selittää tehneensä teon srksi, että hän kansalaisena katsoi Osugin yhteiskunnalle cvaarallisek-si> henkilöksi. Missä suhteessa on Osugin vaimo ja lapsikin olleet yhteiskunnalle «vaarallisia» ei tiedetä murhaajan'selittäneen. Naisilla kurjat palkat Kommunistinen nuorisoliike Australiassa Sydney, Uusi Etelä-Wale8, —- Kommunistinen nuorisoliitto toimii Sydneyssä. Liittoon kuuluu nuo-, ria tovereita 14 ja 25 ikävuosien välillä. Opiskelurenkaita, puhujien luokkia on toiminnassa ja keskusten luja järjestetään. Liitolla on myös hyvä varasto vallankumoukgelli^ kirjallisuutta > nuorten . työläisten käytettävänä. Sydneyn nuorten työläisten h'it- |to vietti kansainvälistä nuorisopäivää aivan kuin liitot muuallakin maailmassa ovat tehneet ja nuoret puhujat pitivät kiitettäviä puheita. ' Kesäkuukausia varten'' on tehty suunnitelmia propagandatyon stfo-rittamiseksi. Järjestettyjä matkoja meren rannalle tullaan teköröään tarkotuksdia päästä kosketuksiin XniXaon kuultunattomien' työläisnno-rukaisten kanssa. Anti-inllitarist!- nen ryntäys, critotea boy-scout liikettä vastaan, tullaan järjestämään. Moskova. Jleuvostohallitus on päättänyt toimenpiteistä Sveitsiä vastaan jnlistetnn boikotin toteu-tamiseksi. Sveitsin l)oikoftin alai^ seksi julistaminen johtuu Keuvostj- Venajän edustajan Vorovskyn, mur-haajauj sveitsiläisen Intinöörin: Maurice Conradin vapauttamisesta. Kuten tunnettua,' marliasi Conradi M; Voroyskyn Lausannen rauhiinkan ferenssin aikana Lausannessa viime toukokuussa. Venäjän ulkomailla oleville edustajille on hallitus ilroot-tanut, etta heidän tulee kieltäytyä viseeraamasta ^Sveitsin kansalaisten passeja. Venäjän hallitDBvirkaili-jat tulevat samanaikaisesti toimittamaan tutkimuksia saadakseen selville ; kaikkien Venäjällä olevien sveitsiläisten olinpaikat maasta kar-koittamista varten. Venäji tulee myöskin boikoteeraamaan kaikkia sveitsiläisiä tuotteita ja vaatii todistuksen kaikkien sellaisten tavarain alkuperästä, joita epäillään Sveitsissä tuotetuiksi Toronto. ^ PeaBlaitostySläistcn union järjestäjä F. .j^ock ^proltestec rasi minimipalkkalautakunnan edessä pesuloitokSissa työskentelevien naisten työtunteja ja palkkoja koskevan asetuksen muattamista vastaan. Brock väitti suunnitellun muutosehdotuksen slfSltävän neljä työläisten oikeuksia ja etuja vähin goittavaa pykSlää, Drurylle puuhataan uutta puoluetta ^ Toronto. — Uusi progesslvjnen puolue, jonka johtajaksi tulee mab dollisesti valittua-E. C. Drary, tul laan perustamaan ensi tammikuussa' Torontossa pidettävässä konyen-tionissa. Uuden puolueen perusta-mispuuha seuraa Ontarion maanvll-jelijäia järjestön' (United Farmers of Ontario) eroamista poUittisesta toiminnasta. ; Pykälää, mikä määrää pesulaitok- 'sissa työskenteleViicn naisten työviikon ei vähemmäksi kiuin 44 tun-^ niksi eikä eneramäksi kuin 60 tunniksi, vaati B^oek kcraottavaksi, väittäen jokaisen kykencfvän pesu-laitoksen pitäjän voivan harjottaa liitettään 40 ja enintään, 44 työtunnilla viikossa, jonka hän toivoi lautakunnankin tulevan huomaa* maan. Uuden työtunteja koskevan pykälän voimaan tultua eivät työläiset «aisi palkkaa yliajasta juur! ollenkaan, koska työviikko «aisl venyä 50 tuntiinkin. Nykyisten sopimusten mukaan on työläisten alin palkka |12 viikolta, jota Brock' varftj korotettavaksi $16 enintään 44 tuntiselta työviikolta väittäen, että leskien, joilla on useita lapsia elätettävänään, on mahdoton tullav toimeen $12 vtikkopal-kalla. ; ' Lautakunnan puheenjohtaja toht. J, W. MeMiilan sanoi ottavansa Brockin esitykset harkittavakseen mutta el antanut mitään lupausta siitä, että hän tulisi toimimaan nii dten edellyttämällä tavalla. Portugalissa ministieri pula '(Lissabon. -~ Presidentti Gomez on antanut hyväksymisensä Macha-don ministeristdn croahakemukselle. Mihisteristdn eroaminen johtui siitä kun eduskunta kieltäytyi antamasta luottamuslausetta hallituksen politiikalle Portugalissa tapahtuneiden levottomuuksien syistä keskusteltaessa. Yhdysyalt^in ja. En^- lannm välinen kon-snliseMaus Lontoo. -~r TVnshingtonlsta aaapu* neet tiedot» joissa kerrottiin, että YMysvaltam hallitas el voi "nvatö Nfevcavtlessi olevaa konsulaattiaan ennenkuin Englannin,, hallitus on julkisesti vBQiauttanut konsuli Brooksin ja vara-konsuli SIäterin niistä syytSksistil, jotka johtivat konsulaatin: sulkemiseen, ovat saa* ncpt Englannin haliitusvirajiomaisct ymmälle. ^ Yhdysvaltain konsulia Ja' varakonsulia vastaan tehdyissä syytöksissä väiteftään, että sanotut vitkat-lijat ovat kohdelleci brittilSlslklai TyövSenpuoIua ryhtyy tyfihSn etijel* maasa mubaan. doutulpa työvilenpuolae vaitaair täfkka ei, joka tapauksessa 6« pitää tentävänäiln vaaliohjelmansa ' käytännöllistä " ajamista. Tähdellisenä kysymyksenä pitaS tF<iVdGnpQpltt<!, vaatimusta Vqnäjan neuvostotialliA- , tukson jtunnuB^aniise^^ jft^täyd6^ tien kauppasuhteiden: jÄtjöStSinistit ;yj soh ' Jjanssav/ TySttöÄ^skysyÄ^^ vaatii ttjySsJftnv :plkalsiÄ^ • toimerepif> ^ teitä. Myöskään •eltyaväenpuoluesi tule unofhtamaan lupaustaan t^imbn-; piteistä Versaillesin rauhansopimuksen korjaamisökst^ ja yleensä Euro* : jan sekavan tilanteen a^lvlttämisek». ) Sota ajaa lapsetkiit itsemurhaan Lins, Itävalta, Lasten lt8emu^.' hat ovat tulleet* hyvin jokapäi-alks^ i^v^KeskirBtfi^ä^ . , . ... , V '''*'®"* traagillisuutta on omi-voja piioIucelHsesti Vhdysvhltain H- aan kuvaamaan täOIlä muutapio päi-pun suojassa kulkevien kauppalal-, vä sitten tapahtuneet - itsemurhat. vojen vcdiuksi. Kiskuri pakkotyöhön muiden kauhuksi War8ova.—- Eräs ruokj^tavära-kaupptas on tuomittu kolmeksitois-to vuodeksi pakkotyöhiSn ja kailcki hänen omaisuutensa takavarikoitiin hirmuksi kaikille muille profiteeraa-jiUc ja keinottelijoille. Seitsemäntoista: vuotias poika lopetti eläm&nsä hirttämällä ja hänen neljäntoista vuotias veljensä lopetti elämänsä seuraavana päivänä sa-^^'; maila tavalla ja samassa' palkassa. Nuorin pojista jätti kirjelapun, jossa hän sanoi .et voivansa eläällfttiin leSkkitoverioan. Nämä# itsenotailia-. taipumiikset lasten keskuudtess» oyat johtuneet niistä olosohteibta^ joissa he ovat lapsuudessaan olleet' sodan aikaan, < - TolvotUvatt Eino; Sandra j ^ ' ^ Chat Norinl, B<>X;348 So Porcupine- - E/ Ballad, Box 28; 8o, Pörcupfnc. K; P^loalanii Bbx 28 So. Porcupine Arvo HoiaiUu, Box 28 So Porcupine J. Lehto, Box 28 So Porcupine A&t« Labti^ Box 28 So Porcopine ' John Halkola, Box 28 So.. Porcupine E. BaBad Camp, So. Porcupine, Ont
Object Description
Rating | |
Audience | 1923-12-18 |
Title | Vapaus, December 18, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-12-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Description
Title | 1923-12-18-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Ainoastaan seHaisella ^tmkimta^äi^esljiffieto^^
vöi oUa enään t i ^ ^ työläiset
saavat ii^attia#^^
iaikki porvarilliset
lastamiseksi;: tulevat auttamattomasti rau^
keamaan tyhjiin.. "Q.
. ' ' A ir
•Montreal. — Tunnetta työraeh
Inepnoitsija professori Scott Near-ing
JTontrealin j^estyneiden - työ-
Jgisten järjestämillä ctyöväen opjs^
ton> luennoilla selosteli>.maailmaB
nykyistä sekavaa tilannetta ja olojen
järjestäraistä^udcn yhteiskonr
uan pohjalle. Nearing selitti, että
ialm yhteiskunta tulee malttamattomasti
olemaan' työläisten yhleis-hnta,
jossa kaikki tuotteet kuulu-
;tat itse toottajillejfa' koituvat.siis
työläisten hyväksi.; Hän selitti, että
yhteiskunnallisten "olojen muodosta-inisBsa
voisi ajatella kolme^-eri
muotoa. Ensiksikin voisi ajatella,
.että joku kansa .ydiollaisiv. maail-
• ma» ja järjestäisi sen olot tahtonsa
inQka'i5est>. Tällainen ajatus on
kniteniin nnn utopistinen ja mali-:
iloton toteuttaa kuin pikinä-olla -Saattaa.
Toiseksi Toisi ajatella femso-jen
liiltyniistä yhteen jkansojen liiton
kautta, - Tällaiset kokeilut eivät
ole ottaneet, menestyäkseen, sillä
nykyinenkin niin suurella: ToimaU
la-rakennettu kaijisojen: liitto ^kulkee
yhä nopeammin kohti romah-dostaan,
Kolmannelcsl on dj.ateltä-
• va koko maailmaa käsittävää tuotannollista
yhdyskuntaa,' joka muor
dostuu taloudellisista kokoomukgis-
: ta..-.,..,,,
,. •
Nearing selitti selkkaiperäisesti
tämän xraden tuotannollisen yhfteia-jnranan
mahdoBisuuksia ija sen tS\t-iSmättomyyttä.
Hutte ennenkuin
sellainen yljteiskunta käy maWolli-
. seksi, _on työläisten ; päästävä taloudellisen
ja yhteiskunnallisen elämän
kontrolliin. Ainoastaan • sellaisella
yhteiskunnalla on enään tulevaisuutta,
joka toimii itse tuottajain
hyväksi ja: jossa yhteiskunnalliset
ohjakset ovat niin tiiftasti työläisten
käsissä, että työläiset pääseyät
täydellisesti nauttimaan l^önsä tuloksista,
, '
LevottoiRiiäksia Yah-couveriifi
satamalakon
johdosta
Vaijcouver. ~ "Käliä k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-12-18-01