Vapaus, December 18, 1923

              EimJB- ja JuoVkasuhteitt^D tunte-tnisen
aldla suktoritec^tin iana on
pätevä sana Icasvatui&ysymyksessä-idn,
Jlaailmankauln tutkija ja ar*
vostielija, George Brandes, on kiel­tämättä
asiantuntija, jonka sana
kelpaa kuultavaksi.
Seuraavassa on lyhyt arvostelu
häneltä kasvatusasiassa:
(Minä itse en ole mikään kasvat^
taja. Mutta minä vain veliini varoit­taa
nuorisoa vääristä kasvattajista.
Niiden seassa on erityisesti koi.
me lajia, joihin minä tahtoisen kiin­nittää
Teidän huomiotanne.
;Ensimäiset ovat ne, jotka eivät
ole ainoastaan uskovaisia, mutta
jotka ylistävät uskoa, tietepil kus­tannuksella.
On epävarmaa siir­tääkö
usko vuoret. Sitävastoin on
varmaa, että tiede poraa tunnelit
läpi vuorten ja niiii se vbi jättää
n e tauhialliBesti seisomaan.
'Hoitakaa ja vaalikaa järiieä! Pi­täkää
se valveilla! Älkää salliko
sen nukahtaa kirkon vuoteelle! Se
on liian pehme^ öe heikontaa.
Seuraava luokaa kasvattajia, jois­ta
minä tahdon variottaa ovat runol­liset
nerot ja kyvyt,, heidän yksityi­siä
teoksiansa tarkoittamatta.
On suurin herkullisuus nauttia
heidän tfeoksistaan, jokseenkin sa­moin
, kuin eräällä alhaisemmalla
alalla' nauttia erinomaii^staStras.
hurginbanhenmaksapaisteista. Mut­ta
T« tiedätte, .<että Strasburgin
hamhet saaivat Herkullisen maksan­sa
aivan erikoisen liikaravitsemisen
, kautta. ,Ne ' ovat sairaita, siksi
nlu^ttutt heidän maksansa ylenluon-nlollisekäi'
4a herkulliseksi.. Samoin
ovat suuret taitelijat' joskus sairai­ta
ja kelpaavat silloin sangen buo
nosti esikuviksi. — läheltä katsot­tuna
on Pegaaus usein äänetön yö-lepakko.
'
Kolmas vaarallinen laji kasvatta;
jia ovat ne, jotka pskovat otsakkei­ta
tahi ismejä, poroporvariston ja;
lakipykälien ihmiset,^ sanalla sano­en
pedantit, kirjanoppineet. ,
Minä tahtoisin heitä nimittää ko-telontekijoiksL
Olisi luonnollista,
että kukaan ei tekisi koteloa muuta,
varten kuin säilyttääksensä siinä
jotain. Ja kuiteidcin me tapaamme
kaikkialla kotelontekijöitä, mutta
varsin harvoja, joilla on kuvia; tai
jalokiviä. Ja Jcotetot ovat aina sa­manlaisia.
Muoto on ennakolta
määrätty, jonka mukaan sisällyk­sen
pitäisi sopeutua. Siksi löytä­vät
itsenäisetpersoonallisuudet har­voin
paikkaansa tässä maailmassa.'
Jtos joku sattuu saamaan käsiinsä
terasvasyrjäisemmän jalokiven, heit
tää hän sen pois peljäten^ jettä hä­nen
kotelonsa pahoin voisi taipua
tai taittaa siitä.
Sitävastoin on ihmisillä valmiita
koteloita kaiken> maailman paheita
ja , puutteita varten. Eikodaki
esim. on kokonainen kotelojärjes-telmä,
' '
Ihmisiä rangaistaan vankeudella
ja kuritushuoneella petoksesta, kun-
Iian se on tehty, ,sen syistä välittä­mättä.
Samoin seuraa kuritushuo­netta
murhasta, oli murhaaja sitten
vaikka nuorl> epätoivoinen äiti, jolca
on tukehduttanut lapsensa, koska
hän ei voinut hankkia sille ruokaa
eikä juomaa.
Antakaa' elämän, kokemuksen
kasvattaa itseänne! Oppikaa muut.
tamaan nuoruutenne vesiputoukset
ja vuorivirrat sähkSksi! *
Teidän vuotenne oval^ odotuksm
ja toivon vuosia. Pian. tulevat mie­huuden
j a tydn vuodet. Kun teet­te
työtä, älkää tehkö sitä polynimi-jäin
tavoin! Allcää myöskään otta-;
1(0' pikajunaa päästäksenne mainee­seen.
Se vie harvoin päämäärään.
Ja |os teillä on aikananne väike.;
uksia, äikää epäröikö - jälkeenjää-vän
arvostelun takia. Historioitsi­jat
ovat tavallisesti btionoja asian­tuntijoita.
iUkää uskoko S^hille-riä
siinä, että maailmanhistoria m,u-ka
olisi/ maailmadtusomio! Me ka.
toamme kuin pisaria mereen! Maa-ilmanmeri
on yksiiyisteu ' pisarain
tuomio, siihen ne aulautuvat.
(Uikä meistä jäi jälelle^se on vä
hän,- mitä muut voivat /käyttää
meistä.: Vanhojen asia on jättää
elämä nuoremmille hiukan vähem
män viheliäisenä ja. epävapaana
kuin se oli heidän omassa nuoruu
dessaan. He itse häviävät.
iNuoruus ourkerran heissä kaiku,-;
nut, kiehunut ja jyrissji^ ja lnmon«
nnt ^ itse Pan-ijumalan;/ josta Hugo
on sanonut, että sen seitsemän kiel
tä sitoi hirihuinyrskyjä kuin hämä­häkin
verkko k ä r p ä s i ä . .'
lOnneksi ei enää silloin tarvitse
elää sotaisessa jännityksessä Icun
kerran se rauhanaika 'kdittaaj j oi
loin kansat, kuten pröfeeftta Micha
sanoo; taikovat miekkansa jkjrokiksi
ja Iceihäänsä viikatteiksi, silloin
ihmisyys on'^"voittanut^^,y^ Suu
rinunan Voittonsa.
qm perisin hvksMisen elämäs?
Mutia Mestari, joka ei ole balO'
kas iorpöttelemään jokaisen ehkä ti»
tapaisessa hormissa olevan kanssa,
hän vain lakoonisesti sanoo: pidä
käsky!
Vaan jos nuorukainen tai neito­nen,
nuori mies taikka vaimo, täl­löin
tiukkaa jotakin enemiȊ,^ aU-loin
kuuluvat Mestarin huulilta sa-nat:
mene, myy, mitä sinulla on,
ja seuraa minua.
Tunustakaa rehellisesti, että kai-
,kille teille on kerran näinä vuosi­na
nämä sanat sanottu. , ;
M i ^ te olette tehneet tällöin?
Useimmat teistä ovat menneet pois
murheellisina, sillä kaikilla on pal­jon
tavaraa. —^Mitäkö? Vapani
ja ehkä siedettävät, elämisen ehdot­kin.
Sellaisenaankin on vapaus jo
«paljon tavaraa», sillä vankeuden
katkeruus muodostaa raskaimman
taakan, mitä ihmisen ^harteille • saa-l^
orvarisluokan saavuttama poliit­tinen
voitto ' feodkalisäädyistä, joi.
hin my^* kirkko kuului,- antoi kirk-ko^
istillisyyden yleispäteyyysvaati-
-ntiuitselle pahan kolauksen; Tässä
vaiheessaan , vallankumouksellinen
.porvaristo, ahtoi uskonnon porvaril­lisen
yksityiBolkjBUden - rajoihin ja
eelitti sen «yksityisasiaksi». Uskon­to
joutui ykitslclen''ihmisen järjen
kontrollin' alaseksi .ja johdettiin
«inhimilliseen 'luonteeseen», s.t.s.
pormillisen "y^löft . luonteeseen.
Kirkon esittämässä, liskonnossa i l -
menihe iraaka 'feodaalinen luokka-;
lUikoikanta ehdöttomine hallitsija-t^
toineen. Ilmästys, toisen käsky
käsittämätön, tutkimaton maailma^
«}, kun kaikki ,kaydään ympäri,', ole
siltaan muuta <kuin viekkaasti riis-:
t^vän luokkatason' käsky. Mutta
aäinaän aikaan esiintyy kristinoppi
- }^kyineen yleisestä inhimillisyydes­tä-
ja ' ihmisrakkaudesta luokkain
yläpuolella olevana, i Täten koettaa
ee ' .lamauttaa - sorrettujen kansan*
. kenrosten vastarintaa.' Kirkko toin­tui
pian ja hyvin iskusta, mihkä
porvarillinen vallankumous oli sille
antanut. Tämä viaikutti perinpoh­jin
vain taloudellisella alalla. Niin
<pian kuin jporvaristo oli siinä saa­vuttanut
tarpeellisen kyynärpääva-pnuden,
antoi se feodaalisen taan­tumuksen
rauhassa rehottaa hallus.
saan olevalla alalla ja käänsi rin­tamansa
proleM&attia vastaan, jo
ka tosin oU taistellut,,porvariston
riveissä muttasamalla ^' osottanut
muodostavansa vaaran porvaristolle.
Feodalismin tärkein niahtikeino,
kristinoppi, siirtyi täten suurporva-riston
palvelukseen suurkapitaaklin
V 6up!]ele'mana ,^ ja propagieeraamana
uskontona, joka erityisestii korosti
pasifista' luonnettaan. Sillä vaikka
ise, kuten uskonnot alkuperältään
'oli luokkataistelun.aito lapsi» osot-tihe
se vanhaa veljelystään erikoi
sessa - kyvyssään ideoloogisesti häm­mentää
.ja mukattaa kansaa, tuota
lorulla» ja sitten kun siltä oli kuin
«isoavintiötä»^ kuten Heine .sanoo;
Se huumattiin uskonnon «aaluUa-
Siinsonilta keritty tukka ja puh.
kaistu silmät, ajettiin se, pilkkanau
) tuin helvetilliseen polkumyllyyn..
Suurporvaristo ei siis ollut lain-ikasn
vihamielinen uskonnolle, se
• teki rauhan vanhan ilmestysuskon­non
kanssa ja sijoitti sen valta-istolmelle,
mistä «järjen jnmälat
tared» oli poistuttava, mutta kehit­t
i erittäin een käytännöllisiä, ee-tuiisiä
puoUa. Köyhyys j a idamai;
enm, kuten mui^n' kristini^in
saarnaama omistamattomuus, näytti
kapitalismista' erinomaisen sopival-^
ta omIötamattoraaJIe luokalle. Jos
kapitalismi' kernaasti luopui kai­kista
iloista haudan tuolla puolen^
kun niiden saavuttaminen oli kyt­ketty
vastaavaan V luopumiseen VSM
puolen haudan/ja jos se, ylipäänsä
piti niitä luonteeltaan varsin ky;,
seenalaisina^^niin antoi se sitä ker-naammin;
työtätekevän kansan loh-^
duttaa_ itseään ''haudantakaisella
pyydystän^ttömällä, riisi^Ila Ja
käski'sen kerätä a'arteitä taivaassa,
aarteita, joita ei koi kalva eikä
ruoste i raiiEikaa; Toisin: sanoen :^ ellei
kahden maailman systeemiä olisi ol­lut
koskaan olemassa,. olisi kapitar
liami sen keksinyt,.
Mutta porvariston vallankumoufc
sellisei perintätavat siltä kaudeltat
jolloin sen oli taisteltava paikastaan
auringossa, jatkuivat nekiti kun
'jjcristiuusko loi nahk^sa ja muut­tui
suurkapitalismin uskonnoksi, jos
kohta porvariston poliittinen edus­tus,
liberalismi, oli aikoja sitten jät­tänyt
oman onnensa nojaan van­han
vaatimuksen «omantunnon va­paudesta
». Kuten Marx lausuu ei
porvarillinen omantunnon jvapaus
muuten ole ; «kuin ^ u^onnollisen
omantunnon vapauden kaikkea mah­dollista
laatua olevaa suvaitsemis­ta
», siis uskonnon «suvaitsemista
joka muodostaa.' Työväenpuolueen;
lausuu hän arvostelussaan Lasallen
suunnasta, joka on ottanut ohjel-
;naansa omantunnon vapauden, on
pikemminkin pyrittävä' vapautta­maan
omantuntonsa uskonnollises­ta
ilveestä ja täten kohottava por^
värillisen ^^tason yläpuolelle.
Marx. ei siis suinkaan tyydy us-konnpn
.selittämiseen yksityisasiak­si
vaan< toivoo hSia ehdonta' tais-telukantaa
sen suhteen. Kun hän
yhdistää sen yhteiskunnan yhteiseen
kehitykseen ja esittää sen talou>
dellisen kehityksen 'vaikutuksen
alaisena, niin käsittää hän sen yh­teiskunnallisena
tosiasiana. On jLo-sin
' jotakinr perusteltua Paul Krisc-hen
polemiikissaan väitteessä, että
karx piti u^ontoa «varsin epäo
leellisena osana porvarillisessa ajat->
telun tarvikkeista», mikä «häviäsi
itsestään» porvariUisen yhteiskun­nan
mukana. Mutta marxilaiset
puolueet 'ovat kuitenkin, i huomaat
taa Krische, toimineet marxilaisia
periaatteita vastaan. Siten on me­netellyt
Saksan, sosialidemokratia^
joka otti Erfurtin' ohjelmaan ujon
kompromissimääritelmän: »iUskoäto
selitetään y^ksityisasiaksi». Tämän
määritelmän omaksuivat myös Sak­san
riippumattomat sosialidemo­kraatit
1919.
•Että meidän päiviemme sosiali­demokraatit
ovat vapaa-ajattelijoi­ta
vain perintätavaltaan, osottaa
Krische Jainaamalla ent. Preussin
kulttuuriministeri lausuntquj min­kä
tämä o l i ' antanut vieraillessaan
Maria Lashin luostarissa. Hän
lausui näet luostarin abotille: «Mi­nä
ja minun puolueeni elämme siinä
toivossa, että myöhempänä aikana
on kehittyvä eiveysoppi, joka sallii
meidän dvouttaa nyt käytännössä
olevan kristillisen moraalin. Tähän
ei kuitenkaan näkyne heikointakaan
edellytystä. Ja nÄn kauan on kris-
.tinusko välttämätön.»
Kommunistien puolestaan on yh-^
tä vähän' seurattava sosialidemo­kraattien
viittomaa tietä kuin tyy­dyttävä
porvarilliseUv radikalismin
ejämerkkiin, se' kun tyytyy huudah­tamaan:
«Jumalaa, ei ole olemassal»
Olisi myös väärin sanoa, että uskon­to'katoaisi
talpudelliiseu mullistuk­sen
kera itsestään:'maailmltsta) vaan
on kommunistien uskonnon poliit
tisen osan perusteella taisteltava
sitä vastean. Siihen viittaa Marx*,
kin ohjelmakiroeessään, kun hän
mainitsee työväenpuolueen *.tehtä^ä-tiä
omantunnon vapauttaipisen.us-'
kbnnolliseata ilveestä. ' - •
Rikas ^nuorukainen 'juoksi Mes--
tarin tykö ja lausui hänelle: mitä
minun pitää tekemän, että minä
iankaikkisen elämän- perisin? .
Mestari tahtoi köetalla rikkaan
nuorukaisen henkisen hädäi; toijel-lista
syvyyttä, ja niin ;hän lausui:
pidä käskyt!
; Mutta nuorukainen, oli jo;ku}ke.
nut tämän- käskyjen verrattainr hel-
:^on ja pintapuolipe'h -tieUi tullut
elälnää janoavaiseksi ja tahtoi nyt
päästä käsiksi .siihen joka on vain
valituille varattu. Ja niin hän sa­noi
surumielisesti: opettaja, tätä
kaikkea: olen> noudattanut ^nuoruu­destani
asti. ' >
Mestari näki nyt,' että hänen
edessään- oli kaipaava sielu, ja*niin
hSnvirkkoirmenti, myy tavarasi iä
seuraa minua.
(Mutta se nuorukainen läksi mur^
hemielisena pois,' sillä: hänellä oli
paljon^ tavaraa.
• * »
Meissä ihmisissä, sosialisteissakin
ori*joukoittain sillä «käsky» kan­nalla
olevia. Jäsenmaksut on mak-settuj
kokouksissa on käyty ^ käs­kyt
siis täytetty. Näille riittää:
pidä käskyt!
Tulkoon myös sentään sanotuksi,
että monelle se saakin riittää. Heil­le
iäkkäille, jotka ovat. aikoinaan
reväisseet»: i t s e n i henkisesti iirti
entisyydestään sekä sen jälkeen
ryhtyneet ajankohdan vaatimain
tavoin ja uskollisin mielin palvele­maan
työväen asiaa. — Heille se
riittäköön! Heille meidän Mesta­rimme
varmaan sanookin: menkäät
te, paljon työtä uurastaneet uskol­liset
palvelijat rauhaan! Kunniaa
teemme vanhoille miehille ja nai­sille,
jotka ovat pitäneet «käskyä».
Mutta nuorille,' joiden suonissa
vuolaana virtaa elämänneste,s. jotka
tuntevat, että he voisivat tefadäipal-joui
heille vannaan, jos ovatjsyviä
luonteita, tulee ' kullekin hetkiä,
jolloin on juostava Mestarin jalkoi­hin
ja kysyttävä häneltä:
tetaan asettaa.
Moni on mennyt murheellisena
pois, ajatellen, että Mestaria jos
seuraamaan läksisin, joutuisin ehi
kä kuritushuoneeseen, jopa kentieä
kuolemaankin. Sillä Mestarin tie,^
totuuden' tie, omantunnon okainen
polku vaatii se pelkäämättön^yyttä,
uhrautumisen' antautuvaa ja iloista
taiVettä, itsensä unhoittamista ko­konaan.
Ja kun'; näin on, silloin'
teistä useimmat^ menevät pois mur­heellisina,.'
toiset taas ajatellen: no,
pidetäänhän käskyt, maksetaan jä- |
senmaksut .käydään kokouksissa ,ja
täytetää^ kaikki muutkin velvolli­suudet*
niin että ollaan kunnon to­vereita.
Mutta on muutamia, .kentiesi pal­jonkin;
vaikka olen heistä vain hartl
voja .tavannut, jotkat ovat myyneet
tavaranäa; -panneet itsensä alttiiksi
suurille yaaroille, jotka ovat:irtaa.|
tuneet Sukulaisista, joilla ei ole ko­tia,
ei mitään yhteiskunnallista aser
mäa>/eikä henkilökohtaisiav tulevai­suuden
suunnitelmia; vaan jot^
Seuraavat Uskollisina Mestaria, 0-
maa isäntää, mikä velvoittaa hei­dät
antamaan kaikkensa työväen
asian puolesta. Hei^ pilkataan, hei­tä
.vainotaan ja heidän osansa op
ulkopuolisesti joka suhteessa dnho.
Mutta kunkin heidän ' sielunsa on
kadehdittavan rikas Juuri sen ta'
kia, etteivät he itselleen jättäneet
mitään. He, nämä, jotka paljon työ:
tä tekevät ja jotka siinä työssääli
Sjltkeää ja vaivatonta taistdiitarmoa luokkataistelu-areenalla,
koko maailman Kolmannen Kansainvälisen lipun
alla kulkeville työläisraatajille.
Vuosi 1924 on toimintamme suurten tulosten vuosi.
väsyvät ja sorjtuvat, he ovat niit^
tuniemattomia,. joita -kohtaan ker­ran'
vapautuva työväenluokka on
tunteva Kiitollisuutta. , |:
He ovat sanueita! '
'Tarvitaan sellaisia kaikkiin tehtä-v
viin valmiita! ja ilolla antautuvia
henkilöitä silloin kunMuokkataistelu;
OU' .joutunut viimeiseen historialU*^
seen jaksoonsa. Vain. ^vähän tarvi­taan
salkut kainalossa'keiklkuvia to-'
vereita taistelun; saavutettua nykyiti
pen asteensa.: Sillä paperiarkit eivät,
ole mitään todisteita -tai takeita
silloin kunv myllertää ^elämän aiika-i&
iodellisUus ja kun' kaiken tähän
asti' rakennetun perustukset järk.
kyvät. Tarvitaan
agitaattoreita^ jotka uskaltavat jiiir
listaa, että vanha on menettänyt
merkityksensä, ja että uusi aika^
päljoh vaativa aika, on tullut. Tär;
vitaan miehiä ja naisia, jotka jär-,
jestävät: joukkoja niitä tehtäviä Var?
teUi jotka eivät ole Vältettävissä.;!
• Älkää' menkö pois, vaan myykää
tavaranne ja seuratkaa Mestaria),
omaa isäntäänne, joka varmaan hilr;
jaisuud^n hetkinä jteiUe jokaiselle
sanoo, että nyt on annettava kaikM
^yöväenasialle. Ja minkä te annatte,
sen te saatte satakertaisesti jälleen
äkäisin; — ei maallisena hyvyyte?
nä, silläi siihen nähden te poltatte
takaanne kaikki sillat seuratessan-*
ne kutsumusta. Mutta te saatte. kori
vaukseksi valittujen ilon, tietoisuu;
den siitä, että olette: täyttäneet ih^
misen korkeimman ; velvollisuuden;
antautuneet ristiitija kärsimysten
ielle sen takia, eti^ teille tuntemat^
tomat ve1jenne:^asisarenne kerran
saavuttaisivat : vapauden ja ihmis­arvon,
elämisen oikeuden ja * rnnii-saan
onnen, todellisen, puhtaan
ilon. !
«Myy tavarasi ja seuraa'minua!».
Miten hyvin sopiikaan tämä; kehoiv
us koko tälle meidän, aikakaudel
emme. Siihen sisältyy välttämättöi
myyden ohella - tunne-elämää, mikä
viimemainittu ^alkaa olla vierasta
nykyään ihmisille.; Kuitenkaan i l -
iaan< ^- tunnetta; väkevää, Voimaka?-^
ta ja mukaansatempaavaa tunnetta
ei ole koskaan saatu mitään suurta
^ikaan. Mutta väärällä tolalla ollaan
silloin, jos asetetaan tlinne kaikU
K. Honka, perheineen :
Toini, Toivo, Liti ja f Lauitko
A.. Tuomi, perheineen
Edwanl, Emil, Hilda ja
E. Kiviaho
Tauno, Aino ja E.. Sachsld^
Hellenj Lempi ja A i Saari t
Helga, Inkeri, Kokka, Kerttu , i
: ja John Poutanen
Torsti, Toini, Tauno, Helmi ja
N. Kolari
Helvi, Tilda ja A. Undttrom
T. Lahti perheineen. Box 27
' Aarne,'Aili, Muja ja Hj.
.Manninen '
Senja Hetlddlii, Bos 01
: Sylviaa Koskinen, .'Box 91
Siviä, Taisto, Hilda ja K. Saari
Box 288
Gurii, Maija ja V. Backlund
Maria ja Matti JiAanson
perheineen
Valfrid Ranta, Box 44
Kaakeli, Armas, ,Helmi. \ja
J. Kannisto'
rAnna ja O. Vainikainen
periieine^n, Bos 40
Huuso, Heedi, Olavi, Hiida ja
' John taine; Box 88 .
Ida ja Hj. Koivisto,, Box 42
Rauni, Olsa ja^ V. Oilikanen,
Box 42 I
Karl Peltonen.
Reino, Paula, Taisto, Fanny ja
Hj. LHitsi, Box 179
Niilo Koski, Box 91
AU Rauhala, Bax 9K ,
Kari Lindström, Box 44
Lauri Helman, Box 44 .
. I
jOtto- Oksanen, Box 44
Matti Karfaila, Box 44 ,
Frank Xnoma, Box 44
E. V. Ojala. Box 44
Teeri, Tilda ja John Ritari,
Box 44
Vatlet, vBmuno, Adele ja
N. Mm
Sylri, Tyyne ja K. Mäki, Box 18
Chas Sandberg, Box 64
: Johan Rautiainen
Hanne8,nLahJB, Anni ja L Aho
Sylvi, Vieno, Ellen, Linne, Liiia
ja Mat; Riihimäki, Box 154
Johan Tammi ja lapset. Box 256
^.Nestori Luoto, Box 44
Eriika ja Mat N. Mäkinen,
Box 44
Hanna ja Lauri Tilenius
Taisto, Kerttu, Martti, Anna ja
.A. Vaine
Oskari Kortdtäinen, perheineen
8
i
määrääväksi. Järki ja tieto olkoon
ylinnä —• mutta oikein käsitetty­nä
ei tunne ole dBenkaan sopima-on
kolmanneksi tähän , yhtymään^
On vain varottava:; kyynelehtivää
unteellisuutta, sillä viljavatkaan
vedet eivät auta dSoin,' kun toisel­la
puolella ovat voimakeinot ylin.
nä. ' - ' . . .
Me ijäkkäänunäi^ olemme jo kau>
an .sitten, reväisseet itsemme irti
entisyydestämme. Mutta, miHoin-kaan
ei yksi, enemmän kuin.toinen­kaan,
.voi entisyyttään , kokonafin
jättää. Sen ilmaikehäii vaikutus;
missä kukin on nuoruudessaan kas­vanut,
ei koskaan katoa täydelli­sesti.
Ja missä meidän piti kas­vaa?
•— No, se -jääköön tässä lä­hemmin
kuvaamatta.
'<Kokonaan toisenlaisia ovat ne'
laitumet, joilta te saatte kerätä
henlrisen ravintonne. , Sen tähden
teilt^ tullaan myös enemmän vaati,
maan.
-Teiltä tullaan vaatimaan paijon,
sillä teidän ehkä täytyy hallita'ko­ko
maailmaa. Sitä tehtävää^varten
tulee teidän hankkia tarpeelliset e-deUytykset:
tietoa,- taitoa ja voi­maa.
Kukin joka tahtoo näistä' osal­liseksi
tulla, hän m]^köön tavaran-^
sa ja seuratkoon Mestaria. Muuta
tietä ei ole. , -
Biitahuhdan Esa.
' GRANT & HiSCOCK.
, Putkityö ja Lämmityslaitos Urakoitsijat
Ennenkuin te annatte länimityslaitos tai putkien asetus urak­kanne,
käykää puhuttelemassa meitäi Me voimme sentätdsn, että
teemme itse työn» säästää iteilleranaa ja samalla kun olemme ammat*
timiehiä,,teemme hyvän työn. Kaikki meidän työmme tehdään to-
.kauksella. Käykää katsomassa meidän varastossamme olevia hienoja
plummaus tarpeita, näy teruumassamme Grand Opera Housen keila*
nssa, Sudburyssa.
Me kutsumme!
Me kutsumme!'
• näin taistelulaulumme soi—*
sua, veljet nyt lippumme luo.
Pois ankeat aatokset saa, '
ja mielestäs pelkuvuus tuo
mi katseestas' kajastaa,
• mies rohkea voiÖaa vain vöL
Sua sisko, mi viivähdät näin ' '
viel* Vallassa varjojen yön,
— kadun varsilla kalpeena käyt,
ja päättyissä arkisen työn '
hämyn helmoihin erinättäyt - i -
nyt katsahda; päivähän päin.
Me kutsumme!
Me kutsumme!
näin taistdulaulnmme soi, '
yli mai^n se viestin nyt, vie, ^
ett' taistelun hetki jo lyö.
Vain tarmokkaan taistelun • tie;
a yhteinen joirkkpmme työ,
yön päiväksi v a i h ^ vaiiK voL '
Kaarlo VallL
Shainkman Brothers
Liha.* ja ruokatavarakauppa
Heiniä, kauroja ja 'jauhoja.
Suositellaan suomalaiselle vä- -
estolle
— Phone in —
P. O. Box 549 Timmins, Ont.
Dr. A. J . H A Y E S
Selkärankalääkäri
14i Lang St Cobalt, Önt.
ILABEEGE' LUKBKE
Täydellinen varaste ra­kennustarpeita.
m- £ Co FEÄSEE'
HAMfilÄSLMKARI ,
Johnson Block
(Gochraneii rautakauppaa Tasta
pasta) <
P&oao 187.
«Siiomi» lapamato lile
Jos töitä vaivaa huono niuansala-tus,
kipu rinan alla, unettomaus, epä'
tasaisesta vatsasta, veren nousn pää*
hän sekä siitä johtuva päänkipn, joi*
nakin päivmä erinomainen raokahalo
toimina ei ollenkaan, kouristuksia ja
Väsyfaiystä jälkeen syönnin, närästä­minen
sekä siitä johtuva kanman ve*
den nousu suuhun ja kurkkuon, niio
ovat ne lapamadon oireita...
Meidäu lapamato lääkkeemme on
valmistettu eteväksi tunnetun JeJ-sinkilaisen
Sairashuoneen lääkärin
'resehtinJälkeen, sekä varmasti tnofr
iaa tarkoitukseensa vastaaria tnlolc'
sia,
Hinta 5 dollaria 40 senttiä. Posti-vapaasti.
KALEVA APTEEKKI
K. G. K. NYMAN.
ies So. Algoma St. Port Arth».
Oat ——
COPPER CLIFF. ONT.
HUOMATKAA
Ehdottomasti parhaat korput ja
kovatleivät saatte .leipuri. Kobdui
«apasta, ,Copper CSiff, Ont
Wc>rDo Koivola» F3>one 27@ L .
Box 118.
Iraisfef
Johtava koormä-ajo kompp«n»
Phone 259 34 Lorne Street
^ SUDBUBY.ONT.
AutoTroöjapitkänmatkim^
htouaojaoea .j a- puunroyyn^b^ '"p''a''^iU^^* iJ^