Vapaus, July 30, 1925

              Torstama lieiiiik. 3i p. -> Hiiir., M j SQtlt, 1925 Bim i
, i Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetykfiistä aUe §30.00,
60e lähetykBistä ?30—$59.99
Bsti, 75c lähetyksisät |60.00
__$99.99 ja 51.00 kaikilta
«100.00 taikka sitä saorem-milta
lähetyksiltä. Sähkösane-nialäbetykfiille
on kulut ?3.60.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan A- Hautamäki,
957 Broadview Ave.
Sudburyssa ja ympäristöllä
esuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri­koiskurssia.
Lairapilettejä myydään.
Tiedottakaa pHettiaaioita.
VAPAUS
Box 69. Sudbury, Ont
jalle. Samalla käsiteltiin asiamies-toimen
järjestämistä Montrealissa.
Oltiin sitä mieltä, että toistaiseksi
ei r>hdytä mihinkään erikoisem­paan.
Sudburyn voimisteluseura Kisan
ilmotus, että he ryhtyvät toimiin
urheiluseura Jehun liitosta erotta­miseksi
ja toivovat, että liittotoi-mikunta
jäisi ennalleen, hjnräksyt-tiin
sellaisenaan. •
P. Hendriksonilta tullut kirjelmä
luettiin ja jäätiin odottamaan Sud-buryn
piirin toimenpiteitä ja selos-teluja
asian suhteen.
Piirien 5, 7, 3 piiritoimikuntien
kokousten pöytäkirjat luettiin ja
liitettiin arkistoon.
Yhdysvaltain W. P. S. Järjestön
toimeenpanevan komitean pöytäkir­ja
luettiin ja liitettiin arkistoon.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Latva ja Jokela.
Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta,
ALF. HAUTAMÄKI, sihteeri.
Olemine tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja huomanneet sen pää­töksien
kanssa yhtäpitäTOksi.
J. V. Latva. O. K. Jokela.
Pöytäkirja
Canadan Suomalaisen Järjes-t:
n (laillistettu) tp. k:n ko­kouksesta
heinäk. 24 päivä
1925. Saapuvilla Hill, Lat­va,
Jokela, Kivi, Kahila ja
Hautamäki,
Puheenjohtajana toimi Latva.
Luettiin Vapauden johtokunnan
pöytäkirja, joka sellaisenaan hyväk­syttiin.
Vapauden tilintarkastajan lausun­to
luettiin ja liitettiin arkistoon.
Toronton osastoa päätettiin kehot­taa
valitsemaan 12 toimeenpanevan
komitean ehdokasta kuutta järjestön
toimeenpanevan komitean jäsentä
varten. '
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Latva ja Jokela.
A L F . HAUTAMÄKI, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edellä ole­van
pöytäkirjan ja huomanneet sen
päätöksien kanssa yhtäpitäväksi
J. V. Latva. O. K, Jokela.
] TomtoiB uutisia
Kommunistista pahajaa saimme
kuunnella täkäläisellä kaalilla vii-nie
lauantaina ja sunnuntaina.
Hän selosti laajasta niitä risti­riitaisuuksia,
joita kapitalistises­sa
yhteiskunnassa vallitsee. Ameri­kan
pääoma valtaa päivä päivältä
yhä enemmän alaa. Se kokoo mää-räämjs-
ja valvontaoikeuksia kaikki­alla
mailmassa, tietysti Neuvostoval­toja
lukuunottamatta. Mitä varten?
Sitä varten he sanovat, että kaikki
on helpompi ottaa yhteiskunnan
haltuun, kun johto ja pääomat on
saatu niin keskitettyä, että koko
mailman elämää voidaan hallita yk­sistä
käsistä. Mutta minä sanon,
että kapitalismi on nyt jo kypsä
kaatumaan, jos vaan kaatajat ovat
siihen valmiit. Muitten maitten ka­pitalistit,
huomattuaan Yhdysvaltain
pääoman vallotuspyrkimykset, nou­sevat
lujasti liittoutuneena sitä vas­taan.
Me näemme, että sitä varten
varustaudutaan kaikissa maissa —
uhrataan miljoonia ja taas miljoo­nia
uusien ja entistä hinnusempien
teurastusvehkeitten kehittämiseen.
Me eläjnme nykyään samanlaista ja
paljon kiihkoisempaa varustamisvim-nian
aikaa, kuin viimeisen mailman-sodan
edellä. Viimeisessä sodassa
olivat kaikki liittoutuneet Saksaa
vastaan; tulevassa tulee kaikki Y h -
koko maapallosta kapitalismille vas­takkainen.
Viimeisestä sodasta sel­visi
Amerikan työväki verrattain
vähällä, mutta tulevan sodan kau­huja
ei ihmisnero kykene sanoin
kuvaam&an. Imperialismi on kuin
Sveitsin vuorilta kierimään lähtenyt
lumipallo, joka on ensin pieni ja
mitätön, mutta vähän matkaa kierit-tyään
aina suurenee ja suurenee ja
alas tultuaan levittää kuolemaa ja
tuhoa niissä laaksokylissä, jotka sen
alle hautaantuvat Sitäkö varten
me olemme eläneet — sitäkö varten
raataneet ja taistelleet — sitäkö
varten koonneet muutamille satu­maiset
rikkaudet, että jotkut hullut,
mielettömät voivat meidät murskata,
kuin elukat yhteen loukkoon? —
Kapitalistinen yhteiskunta näyttää
olevan kuin kertomataulu, mutta
lähemmin katsottuna on se elävien
ihmisten taistelua elämästä ja kuo­lemasta.
Kapitalistit ovat ankaras­ti
treenautuneet ja järkähtämättö­miä.
He voittivat viimeisen sodan
jälkiselvittelyissä epSvarman ja
päättäväisyyttä vailla olevan työ­väenluokan,
muualla paitsi Venä-jällä.
^Siellä oli työväenluokka van­kiloissa
"Ja" maanpaossa oppinut kes­kinäisen
kurin ja järkähtämättö-myyden
ankaran läksyn. Seurasi
viisi pitkää vuotta kestänyt kansa­laissota,
jossa voimakkain voitti.
Venäjän työläisten esimerkki on
meille parhaimpana todistuksena sii­tä,
että työväen, halutessaan voit­taa,
täytyy toimia, ei, pieninä ryhmi­nä,
vaan koko työväenliikkeen kaik­kia
haaroja käsittävänä joukkoliik­keenä.
Sentähden Kommunistipuo­lue
kaikissa pienissäkin asioissa ot­taa
huomioon koko työväenluokan
yhteisen edun ja'katselee ja käsit­telee
asioita kansainväliseltä näkö­kannalta.
Venäjän työväki huoma­si
bclshevikien puolustavan työväen­luokan
oikeuksia ja elinkysymyksiä
verensä j a henkensäkin hinnalla ja
sentähden se voitti.
Meillä on nykyhetken tärkein ky­symys
mailman näköalojen tutkimi­nen
ja niitten perusteella oikeitten
taistelumenetelmien valitseminen.
Ku Klux Klanit ovat alkaneet ak-tiivisen^
toiminnan Torontossa. Vii­me
perjantai-aamuna löydettiin
1216 Bloor kadulla sijaitsevan Law­rence
rautakaupan eräästä takahuo­neesta/
•Gilbert Douglas hengenvaa­rallisesti
puukotettuna. Tämä oli
tapahtunut keskellä yötä ja ympä­ristöä
tutkittua löydettiin takaku­jalta
Ku Klux Klanien jäsenkortti.
Tapahtuma on hyvin hämäräperäi­nen,
sillä muita todistuskappaleita
ei ole löydetty. Mainitun rauta­kaupan-
omistaja kylläkään ei ole
halukas asettamaan verityötä Ku
Klux Klanien tilille, mutta tuntien
näitten yönritarien toiminnan Ja
elämäntavat: eivät -viranomaisetkaan
näytä uskovan hänen epäilyksiään.
Kenttajuhlan järjestää Toronton
suomalainen osasto taas elokuun 3
p:nä. Silloin on yleinen vapaapäi­vä
ja on siis tilaisuus järjestää min­kälaista
ohjelmaa tahansa. Sitä
varten onkin jo monta viikkoa ol­tu
kovassa touhussa ja kiieltämät-tä
tulee näistä juhlista ainakin oh­jelman
puolesta vertaansa vailla
olevat. Ne pidetään siinä samassa
kauniissa palkassa Donin laaksossa,
jossa tänä kesänä on jo kahdet on­nistuneet
juhlat pidetty. Illalla on
lopettajaistanssit halvalla pääsymak­sulla
suomalaisella kaalilla. Nuoret
ja. vanhat tervetulleita! — Joku.
•nyt saavat hallituksfit' koettaa, o-saavatko
he vsIeMella kyllin hie­nosti,
voivatko he vielä kettumai-sesti
pettää. Jos eivät osaa — seu­raa
romahdus.
Ja ne eivät osaa. Uhkauksilla
ne kyllä koettavat tukahduttaa ky­symystulvan.
Rautaisesti ne koet­tavat
joukkojen mielestä kitkeä e-päOyksen
taimen. Lakeja ne koet­tavat
sovelluttaa vastauksiksi jouk­kojen
kysymyksiin.
Mutta se ei auta. Joukot vaa­tivat
vastauksen. Se on annettava!
— Luulemma kyEä. Ja joa sinä­kin
«ikein ajattelet, niin paremmin
sen delta löytäisit sinäkin. Jcsi
kaikki pikku talojen tytöt ja pojat j
liittyisivät yhteen työtätekevään;
luokkaan johon he kumminkin knu-luvat,
niin paljon enemmän saisim­me
parannuksia sikaan.
— Millä ne sinun elämäsi pa­rantavat?
— Yksimielisyydellä.
— Sinusta on taitanut tulla so­sialisti.
Se Tuomisen tyttö on pan­nut
sinun pääsi pyörälle ja var-
Jos eivät vastaa sama se — maankin tuleva appesi on narrail
vastauksensa ovat ne jo antaneet.
Seuraa romahdus! Tittelit ja
kruunut pyyhkäistään pois. Arvo­merkit
vierivät kaduille... Paljas­tuvat
entiset valheet, ja silloin sel-ventjry
kysymys: Miksi sota?
Alkaa uusi sota, joka on poista­va
sodan syyt.
Yrjö M—la.
.Uusi sota
Savuavat rauniot! — Ihmisveren
tuoksu täyttää ilnjan. Sekasorto
täyttää maailman. Miljoonat les­ket
ja orvot suojaa vailla nälissään
toivottomina huokaavat ja itke­vät
Kansat kamppailevat. Vuosikau­sia
on tapettu syjrttömiä ihmisiä
liisänmaan" nimessä. Hävitetty
kodit, poltettu kaupungit ja turmel­tu
hjrvinvointia lupaavat lakeat vil­javainiot.
Kauhan puoltajat ovat
"rikollisina" linnaan raastettu.
Kaikki on revitty ja yhä revi­tään.
Vuosisatojen työn tulokset
on murskattu, ja kulttuurin arvo­ja
tuhottu. Molokille on uhrattu
kaikki: Sivistys, uskonto, vapaus.
Tauno Hakala oH kaunis ja ko­mea
nuorukainen. Monen tytön rin­nassa
paloi salainen toivon kipinä
Taunoa kohtaan, mutta Tauno ei
välittänyt kuin yhdestä ja se oli
torppari Tuomisen Hilja,
Yhdessä olivat Tauno ja Hilja lap­sina
leikkineet, yhdessä koulua käy­neet,
ja niin oli heidän välilleen ke­hittynyt
uskollinen ystävyys, joka
suuremmiksi tultuaan muuttui py­syväksi
rakkaudeksi.
Paikkakunnalle oli vasta hiljak­koin
perustettu työväenyhdistys jo­ka
rakennutti komean talon. Siellä
nähtiin nyt Taunokin joka pyhä ja
väliin viikollakin,
Taunon isä vihasi työväentaloa ja
koko sen kannattajajoukkoa, ja saa­tuaan
kuulla, että poikansakin al­kaa
siellä aikojansa kulutella, ai­heutui
siitä kotona monet riidat ja
sanomiset.
Hakala itse oli uskovainen ja l i ­säksi
saita kuin siemenkauppias.
Rahaa ei hänen mielestään olisi
saanut kuluttaa mihinkään. Kaik­ki
mitä nykyajan nuoret harrasti­vat,
oli Hakalan miehestä, turhuutta,
Ja siitä hän oli huomauttanutkin
Taunolle monta kertaa kun tämä
uskalsi isältä pyytää jonkun mar­kan
pyhäaikoina.
Mutta kun Hakalan isäntä milloin
palasi kaupunkimatkalta ja etenkin
pyhiä odotellessa, niin oli hänen
mielensä tavallista iloisempi. Ja
nähtiinpä aina hänen kulkevan kai­nalossaan
litran jopa väliin kah­denkin
kanisteri kamarin piirongin
laatikolle.
Tämä ei ollut hänen mielestään
turhaa rahan tuhlausta, eikä syntiä,
vaan sen laski hän kuuluvan joka­päiväiseen
ruumiin ravintoon. Oli­han
Hakala Inkemit raamatusta
huoneentaulun^ jossa sanotaan:
"Niinkuin ruoka ja juoma" j.n,e
Nporin veljeksistä., Yrjö, oli sa­maa
mieltä isänsä "kanssa,, että vii­naa
sitä juotiin Kaanaan häissäkin
ja siksi se kuulmi tavalliseen ruo-kajärjestykseen.
Ja niinpä antoi­kin
isä useasti Yrjölle "ruokaryy­pyt"
jopa väliin runsaahpuoleisesti,
Taunon mielestä tämä ei ollut oi­kein
ja nnnpä uskalsi hän kerran
huomauttaa iBäBeen siitä,
— Ei siitä mies juopoksi opi, jos
ryypyn ja pari maistaakin, että ruo
ka paremmin sulaa, oli iää. vastan­nut
Taunolle. Tämän jälkeen ei
Tauno enää sanallakaan sekaantu­nut
heidän asioihinsa.
Muuten olivat veljesten luonteet
ja käsitykset elämästä erilaiset,
Tauno seurusteli aina työläis-luokkaan
lukeutuvien nuorukaisten
ja neitosten parissa, jota vastoin
Yrjö tavoitteli taas parempiosasais-ten
piirejä. Nuorisoseuran talo oli
hänen tanssipaikkansa ja sen johto­henkilöt
hänen tuttavapiiriänsä.
Jokainen ihmetteli veljesten eri­laista
elämänkatsomusta.
Tauno oli hiljainen ja lempeä
luonteeltaan, ystävällinen ja autta­vainen,
kaikkia kohtaan. Yrjö oli
taas ylpeä ja itsekäs, kohdellen
kaikkia tylysti ja kylmästi.
Veljesten kesken pyrki aina ole­maan
erimielisyyttä ja kiistaa. Har-lut
sinua puolelleen. Sehän kuuluu
olevan heidän puheenjohtajansa.
— Sanoit oikein Yrjö, minusta
on tullut sosialisti. Eilen illalla lii­tyin
jäseneksi työväenyhdistykseen,
kas tässä todistus.
Tauno otti taskustaan pienen pu-nakantisen
kirjan, näyttäen sitä
Yrjölle. Yrjö vilkaisi kirjaan pii
.kallisesti nauraen.
— Minusta ei tule koskaan so
sialistia ja paljon reilumpi on olla
iltamissakin nuorisoseuran talolla.
Siellä saa ottaa vähän napanteria
kin eikä kukaan uloskäskyjä jakele.
Ja siellä on kaikki kunnollisemmat
tytötkin,
— Sanot kunnollisemmat. Mutta
minun mielestäni se ei ole kunnon
mies joka viinaa viljelee, eikä se
kunnon tyttö, joka sellaisen mie­hen
kanssa seurustelee.
Tähän loppui veljesten keskuste­lu,
Yrjö sai ensimäiseksi kuor­mansa
täyteen ja lähti. Tauno jäi
vielä täyttämään kuormaansa.
Tuli päivällisen aika. Yrjö r i i -
siii ensimäiseksi hevosensa, men­nen
itse sisälle. Isä kutsui YrjCn
kamariin ja antoi hänelle ruoka­ryypyt.
Täällä kertoi Yrjö keskus­telunsa
veljensä kanssa ja lausui:
— Taunosta on tullut sosialisti.
Isän silmissä leimahti kuin sala­ma
ja hän tyhjensi lasinsa yhdellä
henkäyksellä,
Taunokin oli saapunut tupaan ja
riisui takkinsa, istuen syömään. Sil­loin
saapui isä kamarista Yrjön seu­raamana
ja hänen silmistään loisti
hillitön viha. Hän astui suoraan
Taunon eteen lausuen:
— Vai sosialisti sinusta on tul­lut.
Mutta minä sanon, että sosia­listi
ja "järjestynyt työläinen" ei
syö minun pöydässäni.
Ja hän iski nyrkkinsä pöytään
Taunon eteen että astiat helähtivät,
Tauno oli käynyt vakavaksi. Mut­ta
sitten hän päättäväisenä nousi
pöydästä katsoen Isäänsä:
— Isä, onko tämU totta?
— On, Se on totta ja tuossa on
ovi sosialistille! .
Puhumatta e^ää sanaakaan pu­keutui
Tauno parempiin vaatteisiin­sa
ja lähti osoitetusta ovesta hyväs­tiä
sanomatta-
Tuomisen torpalle oli matkaa pa­ri
kilometriä, Sinne^ ohjasi Tauno
nyt askeleensa, hän «i voinut pois­tua
paikkakunnalta sanomatta hy­västiä
Hiljalle, lapsuutensa ystä­välle.
drsvaltoja vastaan. Samoissa mer- ja vapauttanutsen kiihotuksen siteis-valta
ja raha! Tiede ja taide pai- , , . . „ - ,
velevat sotaa, kapitalismin-riistopo- ,'l^r^lJJ^fit!!"L^f
littiikkaa ja joukot ovat alistuneet
sen alle. Ajattelemattomat yksilöt
kilpaa tappavat lähimmäisiään —
palkintoina ranta-, useimmin puu-ristL
Savuavat rauniot! — Vuosikau
sia kestävästä teurastuksesta ja hä­vityksestä
viimeinkin väsyneet jou­kot
vihdoinkin kysyvät: .Miksi hä­vitämme?
Ruunupäät ja demokraatit vas­taavat:
Isänmaan ja sivistyksen
puolesta lopulliseen voittoon! —
Mutta joukot eivät tyydy enää sel­laiseen
vastaukseen. Ne ovat ru­venneet
ajattelemaan. Ne eivät ole
enää pelkkiä "murhakoneia". Kur­juus
ja kuolema on viimeinkin sel­ventänyt
ihmisten ajatuksenjuoksun
keissä «i tulevaa mailmansotaa tul­la
kuitenkaan käymään, kuin vii­meinen
fcäytnn, silla nyt on eräs
160 miljoonien kansa, 1/6 osa
tä. Yhä uudestaan ja ondestaan he
kysyvät käskijöiltään: Mitä on isän­maa?
Mitä on sellainen sivistys?
Miksi tapetaan, hävitetään? — Ja
asia olisi ollut kuinka pieni tahansa.
Kerran olivat he taas pellolla mu­taa
ajamassa ja sattuivat kuopalle
samaan aikan. Silloin sukeutui hei­dän
välilleen seurava keskustelu:
— Kyllä se on kirottua tSmä elä­mä
kun ajattelee. Aamusta var­hain,
iltaan myöhään saa ahertaa
hiki hatussa eikä sen parempaa
palkkaa saa kuin hätäisesti leivän
hampaisiinsa, lausui Yrjö, kuivail­len
hikistä otsaansa.
— Sepä se juuri onkin kysymys.
Ja kun löytyy vielä paljon sellaisia,
jotka eivät saa edes joka päivä lei­pääkään.
Ja .sinäkin haet vielä
rikkaiden seuraa ja kannat korsia
siihen pesään, joka puristaa sinua
itseäsikin. Ei he koskaap mnun
eikä kenenkään elämää kevennä,
vaan tekevät päinvastoin.
— Luuletko sinä sieltä työväen­talolta
onnen ja avun itsellesi koit­tavan,
kun sinä kannat koroasi nii-; katselemaan laidasta Dnorten töi­den
pesään. iznia.
Puoli vuotta työskenteli Tauno
lähimmässä kaupungissa, vaan sit­ten
ohjasi hän kulkunsa aaltojen
toiselle puolen.
Vieraassa maassa tuntui olo en­sin
ikävälle ja siksi istuikin Tauno
monena iltana käsi poskella muis­tellen
lapsuutensa kultaista onnen
aikaa. Vaan kun Hiljan kirjeet al­koivat
joutua, sai Tauno taas enem­män
mitta intoa seurata työn kut­suvaa
ääntä.
KotimaaEsa olivat ajat muuttu­neet
Taunon poissaolon aikana. So­ta
suuri ja verinen oli riehunut sil­läkin
paikkakunnalla, missä Taunon
lapsuuden koti sijaitsi. Taloja oli
tuhoutunut, monta nuorukaista ja
neitosta oli saatettu manalan ma­joille.
Yrjö oli ollut ensimäisenä liitty-nmssä
suojeluskuntaan, samoin Tau
non isäkin.
Raajarikkona ja rampana saapui
Hakala rintamalta. Sodan surmaa­vat
kuulat olivat hänen oikean jal­kansa
katkaisseet. Mennyttä oli
mies ainiaaksi.
Yrjö palasi kotiin ruumiillisesti
terveenä, vaan ei terveenä sielul­taan.
Alkuharjoituksen väkijuomi­en
käyttöön oli hän jo saanut isältä
kotona ollessaan, ja nyt rintamalla
ollessaan oli yhä enemmän pilaan­tunut.
Kotona hän «li oppinut ottamaan
"ruokaryyppyjä". Rintamalla hyök­käykseen
lähtiessä tarvittiin ottaa
"rohkaisuryyppyjä". Ja Yrjö oli
pitänyt huolen, että niitä ryyppyjä
riitti toisellekin tarjota.
Kun nyt isä oli työhön kykene­mätön,
otti Yrjö isännyyden ohjat
käsiinsä.
Hakala oli myöskin ollut kunnan
esimiehenä ja rahastonhoitajana ja
hänen sairautensa tähden siirrettiin
nänäkin hommat Yrjölle.
Rintamalla ollessaan oli Yrjö tu­tustunut
viehättävään sairaanhoita­jattareen
Elina Saarelaan,- joka
kuului eivistyneeseent parempiosai
seen perheeseen. Hänet nouti Y r ­jö
nyt emännäksi taloonsa^ Vanha
emäntä, Yrjön äiti, sai siirtyä nyt
Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla $108.50
varustetut lähtevät Quebecista.
III laok. piletti
LähtopäivS Laiva Kaotavaas Hel«ialuia
Elokuun 1 White Star Dominion REGINA 16,500 tonnia $106.50
u 1 Cunardin AUSONIA 14,000 tonnia «106,50
o 6 Canadian Pacificin EMPRESS OR SCOTLAND 25,000 tonnia $108.50
7 Canadian Pacificin MONTROSE 16,400 tonnia ?106.60
« 7 Cunardin SATURNIA 9,000 tonnia 1103.50
tt 7 Cunardin ALAUNIA 14,000 tonnia $106.50
4i 8 White Star Dominion CANADA 10,000 tonnia 1103.50
t< 12 Canadian Pacificin MELITA 14,000 tonnia $106.50
14 13 'Canadian Pacificin METAGAMA 12,450 tonnia $106,50
4< 14 Canadian Pacificin MONTROYAL 16,850 tonnia $108.50
44 14 Cunardin ATHENIA 13,500 tonnia $106,50
44 15 Cunardin ASCANLA. 14,000 tonnia $106,50
14 15 White Star Dominion DORIC 16,500 tonnia $106.50
<l 19 Canadian Pacificin EMPRESS OF FRANCE 18,400 tonnia $108,50
• 20 Canadian Pacificin MARBURN 10,750 tonnia $103.50
44 21 Caradian Pacificin MONTCALM 16,400 tonnia $106.50
44 21 Cunardin AURANI A 14,000 tonnia $106.50
41 22 White Star Dominion MEGANTIC 1S,000 tonnia $106.50
44 26 Canadian Pacificin MINNEDOSA . 14,000 tonnia $106,50
44 27 Canadian Pacificin MONTEITH ? tonnia $106.50
44' 28 Canadian Pacificin MONTCLARE 16,400 tonnia $100,50
44 26 White Star Dominion REGINA 16,500 tonnia $106.60
K 28 Cunardin LETITIA 13,500 tonnia $106.50
41
/ 29 Cunardin AUSONIA 14,000 tonnia $106,50
Ylläolevan hintoihin on sotavero, $5,00 lisättävä.
Alle 1-vuotiaat lapset pääsevät kolmannessa luokngso $5.50. Lasten 1—10 vuoteen on mak­settava
puoli pilettiä, sekä sotavero $3,00.
Rautatiellä pääsevät alle 5-vuotiaat lapset hoitajansa seurassa vapaasti. 5—12 vuotiailta
menee rautatiellä puoli pilettiä.
Edestakaisen laivapiletin keskimääräinen hinta on nykyään $180.00.
Edelläolevien laivalinjojen lisäksi myydään pilettejä Europasto Conadaon tulevillo siirto­laisille
Scandinavian American, Swedish American, Norvvegian American, United American,
Hamburg American, Royal Mnil y,m. linjoille. Nämä linjat eivät ota kesänalkana raatkustojia
Canadasta Europaan päin.
Vapauden pilettiliike on viimeisen kolmen vuoden ajalla myynyt yli kuusisataa loivapilettiä
Suomeen ja Suomesta Canadaon, Tämän pitäisi olla todisteeno liikkeemmo luotettavaifluudesta.
Olemme suoraan akcntteja, ilman välikäsiä, kaikille yllämainituille suurille Inivalinjoille.
Pilettien hinnat Suomen satamista Canadan satamiin ovat nykyään $116.00, §118.00, $120.00
ja skandinavialaisilla linjoilla $122.00.
Mitään veroa ei Suomesta matkustaessa nykyään ole, ciktt myöskään tokauksio tai hojli-tuksen
lupaa tarvita.
Toimittakaa pilettitilauksenne oman liikkeenne kautto.
TEHKÄÄ KAIKKI PILETTILIIKE NIMELLÄ ; . ,
V. Kannasto
Bos 69, SUDBURY, ONT., CAN.
9
Vaan uusi emäntä el tyytynyt­kään
niin vaatimattomiin oloihin
kuin entinen. Muutoksia oli tehtä­vä
talossa paljon ja suurenmoisesti.
Yrjö suhtautui kaikesBa nuoren vai­monsa
vaatimuksiin ja niin pyörähti
tuhat toisensa jälkeen kaikenlaisiin
uudistuksiin.
Elinan veli, Kuito Saarela oli ol­lut
sodan aikana upseerina samassa
joukkueessa, jossa Yrjökin taisteli,
hän oli silloin jo Yrjön hyvä toveri
ja juomaveikko, nyt tuli hänestä
Yrjölle ystävä ja jokapäiväinen seu­ratoveri.
Näin kului muutama vuosi. Mon­ta
kertaa olivat Kuito ja Yrjö istu­neet
kaupungin hotellissakin kilifj-tellen
"langonmaljoja'' ja juhlien
riemukasta voittoaan. Kuluihan
siellä aina joku satanen, jopa jos­kus
tuhatkin, vaan siitähän ei Yrjö
paljon välittänyt. Omat rahat oli­vat
tosin aikoja jo loppuneet, vaan
täytyi "lainata", ja sehän olikin
helppoa. Olihan kunnan kassa hä­nen
hoidossaan.
Valtio oli kärsinyt suuren tap­pion
sodan tuottamista vaurioista.
Samoin oli vahinkoja karttunut kun­nallekin.
Veroja täytyi siis lisätä
kaikille. Verot alkoivat tulla yli­voimaisiksi
työläisille ja pikkutilalli-sille,
samoin tulivat ne Yrjöllekin.
Metsää täytyi myydä, karjaa oli jo
vähennettävä, jos mieli ^Iviytyä
asioistaan. Ja kun viimein tuli
kunnan tilien tarkastus, huomattiin
Yrjön kassassa useihin kymmeniin
tuhansiin nouseva vajaus.
Nyt tuli Yrjölle kovat ajat, 4Cun-ta
vaati omansa pois. Se ei hel­pottanut
penniäkään. Vaan mistä
saada rahat-
Siinä oli Yrjölle suuri kysymys.
Rahastonhoito siirrettiin toiselle ja
Yrjö uhattiin vankilalla. Yrjö alkoi
olla kaikilta puolin ahdistettu. Vai­mokin
oli muuttunut kylmäksi ja
ynseäksi miehelleen, uhaten jättää
hänet ajoissa, ennenkuin joutuu
mierontaipaleelle,
Yrjö tunsi itsensä onnettomaksi.
Hän ajeli kaikki tuttavansa, ja ym­päri
koko ystäväpiirinsä, etsien ra­haa.
Vaan se oli turhaa. Ne, joil­la
olisi ollut antaa, eivät tahtoneet
olla Yrjön kanssa missään tekemi­sissä.-
Ja niillä, jotka olisivat aut­taneet,
ei ollut varaa. Ei auttanut
siis muuta kuin jäädä o\|Ottamaan,
mitä tuleman pitää-
Vaan kunnan Isännät ajoivat asi­ansa
välittämättä Yrjön tuskista.
Tuomio tuli, päätökset joutuivat ja
huutokauppapäivä «li jo määrätty.
Yrjön vaimo sanoi hyvästi Haka­lan
talolle palaten jälleen vanhem­piensa
luo.
Nyt tuntui Yrjöstä tulevaisuus
vänsä ampumalla itsensä.
• Tauno oli edistynyt hyvin vie­raalla
Ynaalla Jo hänellä oli rahaa
kin sievoinen summa Bäästössä tule
vaisuutensa turvaksi.
Kotiinso ci Tauno ollut kertao'
kaan kirjoittanut, mutta Hiljalle si­täkin
useammin.
Viimeisestä Hiljan kirjeestä oli
hän saanut kuulla, millä kannalla
kotona olivat asiat. Ja tämä tieto
sai Taunon mielen murheiseksi.
Maantiellekö isä ja äiti? Täytyi-siköhän
näiden menettää vanhoil
Ia päivillänsä maapalsta, joka' cli,
heidän elinehtojensa ainoa välikap­pale?
Ei, se ei soisi tapahtua. Jos isä
onkin tehnyt väärin ajaessaan poi­kansa
kohtalon kouluun, niin poika
tekee oikein pelastaessaan isänsä
mierontieltö, Ja Tauno teki pää­töksensä
palata jälleen kotiin.
Hänen saapuessaan kotitalonsa
portille huomasi hän vieraita hevo­sia
olevan sidottuna pitkin aitovier­tä.
Astuessaan eteisen rappuja ylös
kuului avoimesta ovesta nimismie­hen
kumea ääni: ' /
— Ensimäinen, toinen, paljonko
lisätään.
Tauno astui rieppaana keskelle
lattiaa lausuen:
— Niin paljon lisätään kun ta­lossa
•dn velkoja. Minä maksan
kaikki ja lopettakaa kauppanne!
Tauno lunasti kaikki tuomiot ja
vieraat poistuivat samaa tietä kuin
olivat tulleetkin.
Kun kaikki olivat poistuneet,
kääntyi Tauno nyt isänsä puoleen:
— Muistatteko, kun kahdeksan
vuotta takaperin ajoitte minut ulos
tuosta ovesta siksi, että olin sosia­listi?
kysyi hän ja jatkoi sitten: Lu­keuduin
järjestyneen työväen rivei­hin,
työväen jonka silloin jo tiesin
kärsivän vallassaolijoidcn vääryyttä.
Olen nyt palannu*^ takaisin samasta
ovesta, omalla luvallani. Mutta
luokkaani en vieläkään ole jättänyt.
Tunnen entisiä enemmän sen kur­juuden,
johon olitte nyt joutumas­sa.
Kyynelsilmin pyyteli isä anteeksi
pojaltaan sitä aikaa, jonka hän oli
vaeltanut yhteiskunnallisessa tietä­mättömyydessään.
Ja tämän jälkeen nähtiin raaja­rikko
Hokalakin monta kertaa työ­väentalolla
kuuntelemassa poikansa
puhetta kansojen yhteenliittymises­tä
ja ykslmielisjrydestä, joka on
heikkojenkin suurin vdma,
Hilja Tuominen työskenteli nyt
Hakalan talossa, ei emäntänä, vaan
Taunon uskollisena ystävänä ja elä­män
tositoverina. Vanha emäntä
oli Saanat entisen virkansa jä ta-
CREICHTON MINE, ONT.
Nalsjaoatommo järjestämät keni*
tujuhlut, Jotka piti viettää viimo
sunnuntaina, tulivat peruutettavak­si
aivan viime hetkellä soh vuoksi,
kun Crcightoon johtava tie on o l ­lut
korjauksen alla ja kaikeksi Ikii-väksi
näytti mahdottomalta kulkea
mainittua tietä jolan tahi huioHd,
Joten asian saadessa tällaisen käfin*
teen olisi elinä mennyt osastomme
naisten suunnitelmat Juhlien onnis­tumiseen
nähden hyvin vähäiseksi,
sillä tällaisia juhlia Järjestäessä on
nilUa tarkotus koota työläisiä ym­pärille
niin sankoin joukoin kuin
mahdolllsto. Tästä ei kuitenkaan
osastomme nolect ole suunnitelmiin­sa
nähden antaneet tippaakoan pe­rään,
vaan päättivät no siirtää vii­kolla
eteenpäin. Ne siis tullaan
viettämään ensi sunnuntaina, elok.
2 päivä, samaBso paikassa, nim.
Ritarin farmilla. Kello 10 ap. ale­taan
ohjelman suoritus, joka on täs­sä
samaBsa lehdessä mainittuna i l -
motusosastossa; tarkostokoapa sitä
myös. Ohjelma on hyvää Jo puo­leensa
vetävää, varsinkin sudbury-loiset
Ja crelghtololset naiset näyt­tävät
kutka köydenvcdosBo ovat
"hakoja" ja lisäksi tulee näitä juh­lia
avustamaan näytelmäseura, esit­täen
saman päivän Illalla Juhlakap-paleena
hauskan huvinäytelmän
"Kuningasta odotellessa". Se on
kolminäytöksinen. Kappale tulee
esitettäväksi Crelghton haalilla, jos­sa
sateen sattuessa vietetään juh­latkin.
Lopuksi kehotan jokaista
rientämään näihin Juhliin, sillä si^
ten annamme tunnustusta naistem­me
järjestämille tilaisuuksUle.
- Juhani.
AMUNDSEN SUUNNITTELEE
UUTTA NAVAN YLI LENTOA
Oslo, Norja. — Kuuluisa napa-retkeilijä
Amundsen aikoo ensi ke­sänä
lentää Huippuvuorilta yli poh­joisnavan
Alaskaan. Sitä varten
on hän antanut tilauksen Oonier
Pisalle, valmistaa Itselleen suuren
lentokoneen.
yötä synkemmältä Ja hän päätti päi- lossa vallitsi rauha Jä rakkaue.
Slfeftas Vapaus, To-
.v^rifi Toveritar Eteen­päin,
lyömies ja Punik­k
i Tilatkaa ainoas-selyiä
luokkataig-