1926-07-28-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkona, heinäk. 28 p;nä-~Wed. Jnly 28 No. 87-~lS2fi K0MMDNIS11NEN NUORISOLlinO JA JMIESTÖNUORET SKANDINAAVIAN NUORKO-VALTUUSKUNNAN JULISTUS K A I K K I V A L H E T A R I N A T T Y V Ä E N M A A S T A T O R J U T A AN P Ä Ä T T Ä V Ä S T I Skandinaavian tySväennuoriaon valtuuskunta palasi Tukholmaan työväenmaahan tckemältään opintomatkalta viime kuun 26 p:nä; Valtuuskunta vieraili Leningradissa, Moskovassa, Jekaterinoslavissa, Se-vastopolissa, Jaltassa j a Simfero-polissa. Kaikki valtuuskunnan jä-eenet, sosialidemokraatit, puolueettomat ja kommunistit, ovat yhtä tyytyväisiä matkaansa j a saamainsa kokemusten elähdyttämiä. Ennen lähtöään Moskovasta antoivat he seuraavan yhteisen julistuksen Neuvostoliiton nuorille työläisille ja -talonpojille: Rakkaat toveritl Skandinaavien työväennuorison valtuuskunta, minkä nuoret työläiset ovat yleisissä kokouksissaan .puoluesuuntiin katsomatta valinneet, on Neuvostoliiton leninistis-kommunistisen nuorisoliiton kutsusta ollut tilaisuudessa tutustumaan asemaan ja olosuhteisiin maassan- .. ne. Oleskelumme aikana olemme me saaneet osaksemme mitä suurinta myötätuntoa ja hyväntahtoisuutta teidän'' taholtanne. Olemme itse saaneet valita paikat ja teollisuudet, jotka ovat kiinnostaneet meitä. ' Meidät on kaikkialla otettu vastaan ymmärtämyksellä j a innostuksella, mikä on mahdollista vain maassa, missä työläiset ovat vallitsevana luokkana. Mielimme antaa seuraavan yksimielisen selityksen: 1. Voimme todeta, että te olette kaikista vaikeuksista, sodasta, s i sällissodasta, nälänhädästär saarrost a ja kapitalististen maiden taistelusta huoHmattta punaisen armeianr ne j a laivastonne kautta säilyttäneet valtanne j a ryhdytte nyt työhön sosialismin ^toteuttamiseksi. 2. Teollisuus kehittyy herkeämättä ja se ylittää monilla aloilla sodan . cflellUajan tason. On hankittu joukko uusia konei- 'ta j a suoritettu parannuksia, tuotanto suunnataan ^suurelta osalta roaanviljelyskoneiden tuottamiseen, mika merkitsee maanviljelyksen jarkiperäistyttämistä. 3. Talouclellisella j a yhteiskunnallisella alalhi suorittavat teidän ammattiyhdistyksenne työtä, mikä on esimerkiksi muiden maiden ammattiyhdistyksille. Neuvostoliiton osuustoiminta on sosialismin nivel j a on saavuttanut/Suunnatonta vaikutusvaltaa kaupungeissa ja maaseudulla, missä on harjotettu suurenmoista toimintaa. Nämä molemmat järjestöt ovat olleet omiaan luomaan työläisissä j a talonpojissa kollektiiviset tunteen j a ymmärryksen. 4. Teollisuuden j a maanviljelyksen kehittymisen kautta on työläisten j a talonpoikain taloudellinen asema faerkeamättä parantunuty On ryhdytty tehokkaaseen* toimintaan oivallisten työväenasunto-jen rakentamiseksi, joissa työläiset saavat asua maksuttomasti tai vähäistä vuokrasuoritusta vastaan. Linnat j a palatsit muokataan lepoj a sairaskodeiksi. On 'oleinassa joukko sosialisia etuja, kuten esim. jokavuotinen "loma 14 päivästä y h teen kuukauteen, sairasvakuutus, äiteysvakuutus, työttömyysvakuutus sekä joukko muita etuja, joilla ei ole vastinettaan muissa maissa. Teollisuudessa tehdään kaikki voitava Ijyösuhteiden parantamiseksi. Raskaassa • teollisuudessa lyhentämällä työaikaa j a vahvistavain r a vintoaineiden jakamisen . k a u t t a. Sellaisilla teollisuusaloilla t a a s / j o i s sa tehdään terveydelle -vahingollista työtä, jaetaan niinikään ravintoaineita, . lyhennetään työaikaa, parannetaan terveyden huoltoa j a p i dennetään 'lomia. 6. E r i järjestöjensä, kuten koulujen työväentiedeknntien ja - y l i opistojen kautta osöttavat työläi-set ja talonpojat kulttuurikehitys-tään. '•'.••:••}. .r'^ Tyaiäisillä ja talonpojilla on kaikki mahdollisuus kehittyä tiedemiehiksi j a teknillisiksi erikoiskyvyiksi eri aloi.~a, mikä kapitalistisissa maissa on suuriire kansanjoukoille mahdotonta.; Sen kauttaj että ruumiillinen kasvatus kulkee käsikädessä henkisen kasvatuksen kanssaj toteutetaan vanhaa määritelmää: "Terve sielu terveessä ruumiiss." Proletaarinen k u l t t u u r i ' o n .esimerkiksi koko Maai l m a l l e / v , • ,, 6. Nuorison oiketidet on voitu toteuttaa vasta vallankumouksen jälkeen. Aina syntymisestä asti kiinnitetään kasvavaan sukupolveen mitä • suurin huomio. Nuorison e-dut otetaan varteen lastenkotien, pjoneerijärjestöjen, nuorisokerhojen kautta, tehtaissa, tehdaskerhoissa ja ammattiyhdistyksissä. Teollisuudessa kevennetään kaikin tavoin nuorison olosuhteita: 4- t ai 6-tuntinen työpäivä, ammattikoulut, missä tehdään kaikki v o i ^ v a oivallisten työläisten kasvattamiseksi, l a kisääteinen vähintäin kuukauden loma, , taBavertaisaus tehdaskomiteois-sa j a ammattiyhdistyksissä aiktiisten kanssa ovat luoneet elämänilon jä työinnon, joka ilmenee kaikkialla nuorison keskuudessa Nuoret ottavat käsikädessä aikuisten kansaa osaa sosialismin toteuttamiseen. Pioneerijärj estojenne kautta teette te kaikkenne kasvattaaksenne nuorimmasta polvestanne luokkatie-toisia työläisiä. Kehittääksenne heistä voimakasta sukua istutatte te nuorten keskuuteen suurenmoista ruumiillista . k u l t t u u r i a ; ulkoilmalei-k i t , retkeilyt kesäleireille, työväen-lasten kesäleirit luonnonihanalla Krimillä, kaikki osöttaa, että Neuvostoliitto on nuorison. 7i Sosialismin rakentaminen Neuvostoliitossa on tehty mahdolliseksi proletariaatin d i k ^ t u u r i n j a laajan demokratian kautta, jolia vallitsee työtätekevään kansaan nähden. 8. Kamppailun, jota kapitalistisissa maissa käydään Neuvostoliittoa vastaan, maissa, joissa työväenlupk-kaia koetetaan hämätä tarinoilla hävityksestä j a rappiosta, tahdomme me leimata valhetarinoiksi, j o i l l a ei pie mitään muuta tarketusta, kuin luokan vahingoittaminen. . Asema osöttaa selvää ja herkeämätöntä parannusta Neuvostoliiton työtätekevään luokkaan nähden vastakohtana asemalle kapitalistisissa mais- .sa. . • Taistelu Neuvostoliittoa .vastaan on myös taistelua kansainvälistä proletariaattia vastaan, minkä takia kansainvälisen yhtymisen välttämättömyys luokkataistelun pohjalla käy jpka päivä yhä selvemmäksi välttämättömyydeksi. 9. PaTattuamnie kukin kotimaihimme on meidän velvollisuutenamme lausua totuus Neuvostoliitosta j a saada aikaan, että Sdandinaavian työläis-talonpoikaisnuoriso ' taistelee venäläisten toveriensa rinnalla proletariaatin', vapauttamiseksi kautta maailman. Eläköön Neuvostoliitto! Eläköön nuorten työläisten j a talonpoikain kamppailu! Eläköön maailmanvallankumous!—• To her that i a e k l e d them, to h im v/hose name They bear, mere felloiv-eamers of L i f e ' s bread: No time for tenderness, no place f o r smiles— These he the world's •wee workers, by your leave! Naught is more piteous undemeath - t h e , s k y . Than at the scant noon hour/to see them play Feebly, ,without abondon or delight, At some poor game; so grave they seem and crushed! ' The gong! and rouine»» «ncKa tnem i n once more. —i-R. B . lUiSrai OSASTO T H E By A. C. HALL > A STORY The five o'clock whistles were giving the signal to quit. Jim Brown, drillhand, lathe-hand and general helper of the Central M a chinery Co., wal)ted . yrearily to the Clock. It had been a hard day, more rushing than usual, and usu-olly* the speöd-up .wa3 kept at top pitch. • Sighingj J im reached for his card when the foreman's hand touched his shoulder, "You gotta stop and finish that: last batch of bars," he grovrled in his usual tone'^ of voice. Dazedly,; Jim' looked at him. " F i n i s h the last batch? Why, there's 3 or 4 hours work on ' e m ! " " C a n ' t help that; they've iotta be finished to-night, so you'd better ^Qt busy. Boss' orders," was the uncivil reply. Shrugging his shoul-ders hopelessly, Jim crossed the shop to the giant drilling machine. His thoughts were not pleasant. "Damn these open shops," he mut-tcred. 'Gad! wouldn't I like to nuit and get to hell outa here. The tkunks,!" .'^rriving at the d r i l l , J i m - s l o v ly puUcd over the starting lever. Slowly at first, and then, as the mighty belts took hold, the spindle v/ith its heavy drill attached, revolv-cd faster and faster, growing from a gantle slap of belting to a mighty crescendo of sound, a sound that dcadenod the eardrums until the men vrore forced to \vatch each other's lips when speaking. With a weary sigh, J im placed a l^ar in thp slide-holder and reached for the feed, arm, a long piece of rtcol that, \vorking on a pivot, fed (he drill into the steel bar in the holder. Jim looked np anxiously at the catch that kept it up when changing bars. The catch was cast-iron and badly cracked. J im tumed and called his foreman. *Look at this catch, there's a crack right^cross i t , " he said. " W e i l , we can't get a new one to-night, SO start in on that pile." " Y e s , " said J im grimly, "and i f that thing breaks, it'11 probably break my neck." "Can*t help that; we want those bars d r i l l e d , " growled the foreman, and walked away, Aimlessly cursing everything, everyone, in his heart, J im reached for the lever and started h i s f i r st hole. As he .watched the heat-blued chips f a l l to the floor hjfe mind was filled with thoughts, sayage thoughts of the work and of the foreman and the bosses. Above the roar of the drill caine a ciirious growl, and J im w i th the instinct of an animal in danger jumped asido. It was the feed ai-m slippirtg p f f its cracked catch. Cursing, J im shut of f the machine and gazed at the catch. ' " W e i l , what the heirs wrong no\vl" -a voice suddeply yelled alongside him. Turning, J im saw the foreman. "Catch is gone, won't hold," he answered shoftly. " W e i l , get some wire and fasten 1 it up somehow. I)idn*t I teli you \ve wanted those bars to-night?" J im walked to the nearest bench . a n d returncd with some ^ire. Trembling with rage and hctred of the \vorld of helple-ssness, ha wired , the cracked pieces closer together i and restarted the machine. i A quarter to eight and still ar. hour's work! Thirsty and hungry, tired and dirty, J im reached "for the feed lever and pushed it up into its defective catch, and leaned wearily across the drill table, taking care to keep his head clear of the feed should it fall. Suddenly came the snap of break-ing wire, and the quick, sudden thud of steel striking soft flesh. With the eyes of a hurt animal, J im gazed at his shattered, bleeding wrist and slipped quietly across the table, unconscious . . . Poems för Pioneers H O M E S Consider the s n a i l ; . His face would; turn pale I f you asked him to part With the j a i l on his t a i l . . But we're just as bad; I remember my dad ^ Refusing tö strike För a right that he had. Becaiise of . a shack He bore on his back; The boss put i t there. And the boss takes i t back, U N E M P L O Y M E N T As I was passing an old pine tree, Sammie Squirrel made a speech to me. , Tm not quite sure of each single • Word. But here is the stnse of what I t heard. "We play at our work, not work • at our play, And store up food for a holiday. And whenever it comes we are unemployed, There's an unowned surplus to be enjoyed. For each one gathers what each one can, And eats what he needs, the perfect pian. There's no squirrel slave, and no squirrel boss, So nobody's gain is • somebodv's loss." * • But squirrels a^e different from men, and thus They live on nuts, nuts live on us. J . S. W. Naisten asema Pohj6is- Ontärioii kaivos-kämpikoiUä K i r j . Beckie Buhay Olen oleskellut kulta-alueella kahdeksan viikkoa. Sillä ajalla tekemäni havainnot ovat todenneet, ettei kaivosmiesten eikä heidän vaimojensa elämä ole suinkaan kadehditta. vaa. . Saavuin Timminsiin toukokuun alkupuolella. Silloin oli siellä vielä useita talvenmerkkejä huomatta^ vissa. Tokkopa missään on rumempaa seutua talvenaikaan j a varhain keväällä kuin näillä seuduin Ontariossa, Juhan kierrellessä Temis-kamingin rataa pitkin j a saapuessa sen pohjoisosiin, ei ole mitään muuta nähtävissä kuin kiviä, autiota metsämaata j ä siellä täällä palaneit a kantoja; todella verraton kuva erämaasta. Timmins on nykyään jo melkoinen kaupunki; sen asukasluvun väitetään nousevan 15,000. Mutta siitä huolimatta on kaupungissa vaiii yksi, asianmukaisesti kivillä laskettu katu; loput ovat suurimmalta osalta santateitä; siellä j a täällä on kappale jalkakäytävää. Koko alueella ei liene mustanmullan maata lainkaan; santaa ja savea on kaikkialla. Omituiset hökkelit pistävät heti vieraan silmään. Ja niitä on kautta koko alueen. Useimmat niistä on tehty joko sinkki- t a i muusta huokoisen näköisestä paperista. Ne ovat varsin epämiellyttävän näköisiä. Ja vaikkapa täällä ei ole näkyvissä sitä köyhyyttä j a ' .puutetta" Nova Scotiassa, F A C T O R Y CHILDREN Here toil the striplings, who should be aswarm In open, sun-kissed meadows; and each day. Amid the monstrous murmur of the looms That still their treble voices, they become Tiny auto*mats, mockeries of youth: niin siitä huolimatta kaikki näyttäf rumemmalta j a kolkommalta kuin idässä, sillä esim, Cape Bretonin luonnollinen kauneus on näkemisen arvoinen. • Timminsissä on yhtiön omistamat kaupat j a asumukset. Nämä asumukset näyttävät , pitkän matkan päästä katsottuna ikäänkuin jonkinlaiselta liikkeessä olevalta rahtivau-nujonolta. Ne ovat kaikki samalla tavalla rakennettuja, kuution nä-köisiä laatikoita. Mennessänne sir sään noihin huoneisiin; joudutte u - seammassa tapauksessa etuhuoneess a olevaan käymälään. Muutamiin näihin asumuksiin i on kuitenkin vasfikään rakennettu lisäkeittiö. Tämmöisistä asunnoista maksavat kaivosmiehet 15 dollaria pienemmistä ja 18 dollaria suuremmista neljältä viikolta. Lisäksi p i dättää yhtiö kymmenen doUarin t a kauksen jokaisesta vuokraamastaan asumuksesta. Mutta huolimatta vaatimattomuudestaan, ovat nämä Timminsin k a i . vosmiesten asunnot paljoa parempia kuin Cape Bretonin kaivosmiesten hökkelit; niissä on sähköyälot, as-tioitten pesupaikat, mutta ei k y l - pyaltaita. Todellakin, tokkopa koko piirissä — lukuunottamatta pomojen asuntoja — on semmoisia asuntoja, joissa olisi kylpyaltaita. Useimmissa j^ksityisten omistamissa asunnoissa ei ole sisääntulevia vesijohtoja j a terveyssdhteet ovat . n i i n muodoin varsin vaillinaisia. Siitä huolimatta on yksityisten omistamain asuntojen vuokra kalliimpi kuin yhtiön omistamain. ' Useimpien asuntojen seinissä ja välikatoissa, mitkä on tehty laudoista, on suuria halkeamia j a oksanreikiä, joista ilma j a vesi pääsee si-sään. Moisten asuntojen asukkaaf varmasti tuntevat nahoissaan pohjolan ankaran talvi-ilman vihat. Keuhkotauti Tämmöisissä olosuhteissa elävät kaivosmiehet ja heidän vaimonsa. Ja vaikka täällä ei olekaan niin suurilukuisia perheitä — lukuunottamatta ranskalaisia, joita täällä on melkoinen määrä — kuin Nova Sco-tiassa. niin kaivosmiehen vaimon o-suus ei suinkaan ole kadehdittava. Palkat myös lienevät hiukan korkeammat j a työ säännöllisempää kuin hiilenkaivajilla, rnutta tapaturmain pelko on myös paljoa suurempi täällä; ja useimpia kaivosmiesten vaimoja jäytää yhtämittainen pelko siitä, milloin tullaan j a kerrotaan hänen miehensä t a i poikainsa saa-lieen kaivosmiehen, keuhkotaudin, jonka miltei jokainen pitemmän a-j an kaivannossa työskennellyt työ. Iäinen saa. - Tämän seudun työläiset kuuluvat moneen eri kansallisuuteen. Mutt a minä olen huomannut että heidän keskuudessaan ukrainalaiset j a suomalaiset naiset ovat paljoa luokka-tietoisempia kuin toiset. Ukrainalaiset j a suomalaiset ottavat aktiivisesti osaa työväen pyrinn öihin haaleillaan, kuuluvat naisjaostoiiiin, pitävät yllä lukurenkaita, esittävät työväennäytelmiä, j . h . e. Englantilaisten j a ranskalaisten keskuudessa taasen on vain muutamia varsin harvoja naisia, joissa on huomattavissa minkäänlaisia merkkejä . luokkatietoisuudesta. Naiset teoUisunden palveluksessa Vaikka täkäläisten teollisuuslaitosten palveluksessa on väin muutamia naisia, on kaivosmiesten- vaimoilla siitä huolimatta monia prpb^ leemejä ratkaistavana. Elinkustannukset ovat täällä varsin korkeat; vähintäin yhtä. kolmattaosaa korkeammat m i n Torontossa. Muuan nainen kertoi '• minulle, että hän o li ollut kman perunoita useita kuukausia siksi, kun perunat olivat n i in kalliita, eikä hän voinut käyttää molempia, sekä lihaa että perunoita. Muutama päivä sitten minä näin omin silmin minkälainen on todellisuudessa kaivosmiehen vaimon kohtalo. Oli erään toverittaren ker a menossa vierailulle. Huomasin sairasyaunut yhtiön omistaman e-rään asunnon edessä. Pysähdsnn. J a näin miten kääreihin käärittyä miestä kannettiin sairasvaunuun. Tiedusteltuani mikä miestä vaivaa, selitettiin minulle, että hän oli k a i. vannossa saanut . kaasumjrrkytyksen ja' tuotu kotiin miltei mustana. Hänen elämänsä oli varsin epätoivoisessa asemassa. Häntä oli pidetty kotona useita päiviä j a koetettu happea pumppaamalla virvottaa. J a kun hän o l i hiukan virvonnut, olivat he päättäneet' kulettaa hänet sairaalaan, vaikka' hänen parancr mistoiveensa olivat vielä varsin heikot. Tämän miehen vaimolla on kaksi lasta j a he ovat huonoissa varoissa. Kuvitelkaapa niitä kärsimyksiä, joitä tuo vaimo raukka tunsi kun hänen miehensä tuotiin kotiin moisessa kunnossa! Ja k u i . tenkin satnanlaisia tapaturmia tapahtuu usein; eräs mies kuoli juur i samanlaisesta syystä vain muutama päivä sitten; ne johtuvat siitä nopeussy^teemistä,. minkä yhtiö • on kaivannoissaan ottanut käytäntöön. Tehtävämme Ennenkuin pohjoisen piirin miehet ja naiset saadaan tietoisiksi luokka-asemastaan, on heidän keskuudessaan tehtävä tahrattoman paljo valistustyötä. Tilanne toisilla kämpiköillä on kutakuinkin samanlainen kuin Timminsissä. Puoluejäsentemme tässä piirissä on siis ryhdyttävä valistustyön tekoon uudella energialla j a uudella tarmolla. ILMOITTAKAA VAPAUDESSA WALFR. KUOPAN pidetään avoinna joka lauantai kello 1 päivällä, kello 12 yöllä sekä kello 3—7 sunnuntai-aarcuna. WALFR. KUOPPA Kirkland Lake, Ont. Dr. H . STm Hammaslääkäri. Sudbury, Ontario Samassa rakennukaesa! kuin tri Koljonen "I 1 O JALKAA LAPAMATOJA enemmänkin tule« usein Alve-Satsin nautittua Arvoisa Apteekkari: Niiyrimmat kiitokset siltä lapaniatol.iakte«jtu Jonka mina tilasin. Sillä el lähtenyt varsin 200 Jalkaa, mutta yli 100 Jalkaa varmasti ja nyt olrn niinkuin toinen mies. Ne ISJSkeet teki tcbtäviinsa, olen sydiimellUestl kiltolllnon mirsl Kalit- Makl. Aasusta, Mont. A L V E S A T S I : Aptickkari Llgnellln «rltylnen keksintö, K A K . S I X K F . r . T A l X E X VOIMA. Tämä lääke tappaa varmasti laiKimnilot Ja kaikki vatsassa, olevat nuJot. — llatojcn yleiset tuntomerkit ovat seiiraaviit: VäHnteltä rinnan alia, muottuvalsta kljina vatscssa. kova ruokalisla, kuin raySskln r-joi;nhnIun puute, vatsan täyte-liulsyys, okseutamincn tai talpnraus oksentamaan, slnisrt renkaat silmien alla. painon vB-Iientyminen }a vi-nmlcllyttlylÄ tunteita vatsassa. Monet kärsivrt tStil ylilsi-sti tuloksena sopimattomasta rijoknjnrjcstilmästä Ja moni Joku on sairas elkJi K.-,i:i ciltuuii buojeniiiista tavallisinta IQukkiUti» tu:-kin.'> n. \-nrmast! kärsii msiloista. vaikkei nlltn ole näkynTtkänr. tarvetta tehdessä. — Tämu LAPAMATOI.ÄÄKE on t u l l u t tnn-netuimmnksi ja suosltnlmmaksi kuin mikMa muu suonulalsten myymä Ja valmistama lapa-ciatolälke A i n T l k a s K i. LIQNELLIN ALVE-SAT8I fKakstnkertalnen vninia) — LäSke voidaan nauttia Ilman ]näkk«-n maksua tuntematta. —• Lähetetään posilmaksulnecn 51Ä) hinnalla, t i y d c l l l s e t ohjeet mukana, • —IJfcnellin Apteekki on suurin— ^ —Suom. -Apteekki Yhdysvalloissa— P. A. LIGNELL CO^ Superlor, Wl8. VAPAUDM KDtJMAUPPA VOIDAAN TILATA SEURAAVIA KIRJOJA: Alanteen Sanakirjay snomalais-englantilainen, sid. „ „ „ . Amenkan Suomalaisia, satiirikertomnksia, k i r j . K Bissanen AmeiikalaiBen Työväenliikkeen varariUtOi kirj^ Fostei-, nid! *^ Autokirja, oppikirja antbajnreille j a korjaajille, k i r j . Y . Weinn «»"^ Kaupnnki^Kansakotklnn laskuoppi j a tuloskhrja, sid....;... *-W> Aorftigon poika, Idilikeästi kirjotettn romaani, Irirj. JackLÖiidoti""' Aapinen, lasten opetteltikizja, sid. ........... " -SS Aurin&o, K u u j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina kirV" T "^^ Gibeme .. .4.............. ^ A t t i l a , historiallinen romaani, k i r j . D ^ m , sitj. *-25 Aavoilla inäpoilla, imellyttävä romaani, M r j . Jack liöndön * n i d t "^^ Bakteerit, tietoaatre, k i r i . Osc. Str«ng, dd. '"^ Elollisten olentojen lisääntyminen, Idrj. E . K o l p i n Eavn, sid. -50 Englanninkielen A l k e i s k i r j a , kirj»' H a i m a Ajidersin, sid. '.. ."^ ^tejämerei^ Anrin»>n Alla, s e i k k a i l a r o m a a n i , k i r j . Jack London i"» Engjantälais-Suom^inen Sanakirja: hyvä opettelukirja, kirj.' "y" Englännmkielen Oppikirja j a Kielioppi, k i r j . ; W. O k s a n e n " " s i 3 , S Erämaa, kutsuu, khrj- Jack London, eid. ......v...,.......;,.... Elsinoren Kapina, seikkailuromaani,'kirj.-; J a ck London, s i d ! " Halikon Hakoniskat, murrekertomuksia, k i r j i ISiallio, sid. Herra Byronin" ammatti, k i r j . Bernhard Shaw, nid. .... Hedelnuen j a Marjanviljelys, k i r j . B . - W / Heikel, sid. Humoristinen laululdrja, se viimeinen painos Imperialismi, agitaattorikorsseilla' pidetty' iesitelmä, nid. Ihmisen Hezra, tariha.synnistä, Idrj. Hall Cäine, 2-osaa, sid.!! Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i n . HaUCaine^ 2 osaa, nid. .. Hmiinen ei elä ainoastaan leivästä. Idrj. K . l u s ^ Ilmojen halki, kertomuis lennosta pohjoisnavalle, ku-j. Amundsen.nid. 150 Järjestelmäni Miehille, hjrvä voimistelnldrja, Idrj. J . Mueller ... , Jack London, elämänkertamuistelma, Idrj. Helmi Krohn, nid. Kairosta N i i l i n latvoille, matkailijakertomus, k i r j . Pekkala, nid. ! QA K a d o t u i n Kahsaa,]tovau^^ Itäpäästä, k i r j . Jack London, sid. 100 .75 -. 155 •• 1.40 •• .50 • 1.25 . .45 •• .15 .. 2.50 •- 1.75 Kemia, S r j . Hanna Seikku, sid. Kymmenen sokeaa johtajaa, ]dri> A r t h u r M . Levis """" K u m lAdKso, romaani elämästä, kirj.^Jack London, sid. S."...".»M Kumhgatar Hanhenjalan B:avintoIa, k i r j . Aiiatole Pranze. s i d 1 ' ^ Kodin Lääkärikirja, etevästi toirfiitettu, sid. ..............*. ^ Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. ...„............T. Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A . E . Blomoyist j a E . E . Kaila "' 1 » Kommnnfstuieh Manifesti, k i r i . Karl Marx^ sid. "" ,'J2J Kjistinnäkon Alkuperä, tutkiehna k i r i i , K a r l Kautsky sid ofo Klöndyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, Idirj. Jack LÖiidöii 1.» KipinaTennättihien toiminta, kuvitettu opas, Idrj. Krigar j a Subkis sid. Kiijanpito-opas, t e h n ^ Juhana Toiviainen, nid. Kirianpitö, kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero i*** Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi ; "" \m Kefttokirja, k i r j . Mina WaU. pid. £Z Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, k i r j . Jack Lonl mä» •••••••••••••'•••«••••••^•••••^••••*•••••««•••••«.•••••••«,«••«,.•••,., Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokirja, k i r j . M . Hyvönen, sid l*00 Kielletty Hedelmä, rakkausromani, k i r j , P. O. Höcker, sid. "gQ Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, k i r j . Alexander Dumäs! $ osaa, nid. .....i....... „.,. Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, k i r j . Kaarlo Halme. sid. , , K r i s t i t t y , romani, k i r j . Hall Cainie, sid. {y^ Laulu tulipunaisesta kukasta, k i r j . Johannes Linnankoski, sid 140 Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, k i r j . 1. Stalin, sid I75 Lumikenttien lytär, seikkailuromaani,Alaskasta, k i r j . Jack Londöii, s^d.. . 1,25 Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, k i r j . Launhardt, sid 50 Luokkien sota. kirj. Jack London, nid "[ [95 Lisoletteh avioliitto, ylevä rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler, aidottuna * 40 Lyhyt terveyso^pi naisille, kurj. tnri F r . Hovitz 35 Meren urhoja, merimiesromaani, k i r j . K. K i p l i n g , sid , 75 fierisnsi, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid. ." 1.50 Maailmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, k i r j . E. Becher, nid. 1.75 1.00 1.50 .SO .50 .50 .50 1.75 MailSQaren Tyttö, sotaromaani, k i r j . Hall Caine, nid Marain Eden, seikkailuromaani, kurj. Jack London, sid Maapallon kehit3rshistöria, tietoaarre, k i r j . Victor Madsen, nid Maailmanliike, tietoaarre, k i r j . Albrecht Wirth, sid Maailman avaruus, tietoaarre. k i r i . Ta?i J . Schreiner, sid Maa j a Ihminen, tietoaagre, k i r j . A l f r e d Kirchhoff, sid.. Maanviljelys Kemia j a f y s i i k k a , k i r j . Arthur Rindefl, sid _ Maanviljelysoppi, k i r j . Suninen, sid. 1.25 Merikotka, kertomus Saksan kaa^parilaivastosta sotaaikana, kirj. F e l i x von Luckner, sid. 1.25 Merien takana, seikkailu rakkausromani, kurj. H . ' Courths-Mahler, nidottuna ,.. go Murrosajan Lauluja, runokirja, k i r j . A k u Päiviö, sid. 1,25 Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kurj. Upton Sinclair, sid........ „. , ,.,$1.25 Minua sanotaan Puusepäksi, yhtetekunnallinen romani, kirj. Upton Sinclair, nid. 90 Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, k i r j . Juurioja, nid 75 Nuoren _ Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine • Skjerve, md. .>.....»................,.......;..»..,.,.....,.,.,....,.; 1.00 Nastan Sukuelo, k i r j . Lääket. Tori E . W. Wrestlind, nid l.ÖO N^stölmisteln, kuvitettu opas, kurj. E l l i Bjorksten, nid 1.00 Nynftn Ja Avioliitto, hyvä teryeysopillinen kirja, kirj. Margaret Stephens, sid , 1.50 Napoleon III vallankaappaus, k i r j , K a r l Marx, nidJ .7........ .70 PalkkaJ^ö j a Pääoma, khrj. K a r l Marx ...1 .25 Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack _ , ^ ^ 4 5 ? » . sid. •, 1.75 Perheen,/Yksityisomaisuuden jä Valtion Alkuperä, ku-j. F. Engels, _ fid. 1.00 Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid 25 Pansm Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid 75 Ptenikkatanti, k i r j . Nikolai Lenin, nid. 50 Pieni Tietosanakirja, sid : , 5.00 Perustuslain Olemus^ O. Saari , .30 Pieni Mehiläiskiria, k i r j . Mikko Hkka .25 Ranskan Kansalaissota, k i r j . Karl Marx, nid. .35 Rannerengas, hieno rakkaiisrömani, k i r j . David Potter, nid 40 Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen 1.25 Silkkilaiva, romani, kh-j. Elenius, niid. 75 SQ|ialistisen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid 40 Sau-as Lampsi, lasten terveyshoitokirja, kfarj. Ruotsalainen, sid 1.25 Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. 2.50 Snmm Kielioppi, . k i r i . E . N»? Setälä, sid. 75 SoSdliaemokratia j a Sosialismi, k i r j . K. W . SUverberg, mä 30 .Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules c V<^"i^v»W-' .: 1.00 Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . Max von Gruber. nid -75 Saarelaiskuvia, I j a II osa yhdessä, k i r j . Emil Elenius, sid. 1-00 buloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, kurj. E . Temple^Thurston, sid. 1.50 Silmukoryan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rakkautta, ku-j, Kaarlo Halme, sid. 1.25 Tarttuvista sukupuolitaudeista, k i r j . Ta-i Pirilä, nid. . -75 Te inevo^mistelu L kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma LPO TelinevoMnistelu n, kuvitettu, k i r i - Väinö Laherma l.OO Tiede j a Vallankumous, mainio teos, k i r j . Ernest Untermann, nid. .60 Tuhlaajapoika, romani, k i r j . Hall Caine, sid. 1.30 Työn Histpna, kurj. Tjumenew. sid. -85 Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid. 50 Terronsmi j a Kommunismi, k i r i . Leon Trotsky, nid. 50 Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler nidottuna ..;.„..... . . . 75 Valaveljet, _ romani Islannin asuttamisen äiöiite," k i r j ! ' G^^ ^ son^ sid. ..J....' ....... 1.50 Vaimo, jonkas minulle annoit, romanT elämästärkiri Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine. nid. 1.75 Valkomen Profetta, romani engl. siirtomaapolitikasta, kirj. H^H 00 Voimisteluohjelmia n , khrj. Arvo Vartia, nid. l-O» Virallinen Sulhanen, k i r j . Jack London, sid. t.. -75 rakkauOTomaani, k i r i . Wigein, sid. , -75 ^alskarin kertomuksia, k i r j . Sakari Topelius 4.Ö0 Vannlanmn matka, kertomus Scandinavian saiosuomalaisist.1. kirj- Ems Lampen, nid. ...........r..........-..................' 1-00 Yksin maailmalla, kaunis romani, ku-j. Mabell Barnes Graundv, sid. 1.50 Yleisen Terveysopin Alkeet, kurj, Taav Laitinen, sid. • 3-00 Ylos Helvetistä, k i r j . Konrad Lehtimäki, nid. 1.75 Yleinen johdatus luonnontieteisiin. tietoa.irre. k i r j . Th. H . Huxley. ^ sid. -50 ^^•r^^}^7^!L!^^\ Vapauden konttorista tilata WATER.MANS F O U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.75, ?4.00, $6.00 ja $7.00. Vapauden Kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont Vaaliheimolaiset, y^htai teokset^^ U /oimisteluohjelmia I, k i r j . Arvo Vartia, nid. !.«
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 28, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-07-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260728 |
Description
Title | 1926-07-28-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Keskiviikkona, heinäk. 28 p;nä-~Wed. Jnly 28 No. 87-~lS2fi K0MMDNIS11NEN NUORISOLlinO JA JMIESTÖNUORET SKANDINAAVIAN NUORKO-VALTUUSKUNNAN JULISTUS K A I K K I V A L H E T A R I N A T T Y V Ä E N M A A S T A T O R J U T A AN P Ä Ä T T Ä V Ä S T I Skandinaavian tySväennuoriaon valtuuskunta palasi Tukholmaan työväenmaahan tckemältään opintomatkalta viime kuun 26 p:nä; Valtuuskunta vieraili Leningradissa, Moskovassa, Jekaterinoslavissa, Se-vastopolissa, Jaltassa j a Simfero-polissa. Kaikki valtuuskunnan jä-eenet, sosialidemokraatit, puolueettomat ja kommunistit, ovat yhtä tyytyväisiä matkaansa j a saamainsa kokemusten elähdyttämiä. Ennen lähtöään Moskovasta antoivat he seuraavan yhteisen julistuksen Neuvostoliiton nuorille työläisille ja -talonpojille: Rakkaat toveritl Skandinaavien työväennuorison valtuuskunta, minkä nuoret työläiset ovat yleisissä kokouksissaan .puoluesuuntiin katsomatta valinneet, on Neuvostoliiton leninistis-kommunistisen nuorisoliiton kutsusta ollut tilaisuudessa tutustumaan asemaan ja olosuhteisiin maassan- .. ne. Oleskelumme aikana olemme me saaneet osaksemme mitä suurinta myötätuntoa ja hyväntahtoisuutta teidän'' taholtanne. Olemme itse saaneet valita paikat ja teollisuudet, jotka ovat kiinnostaneet meitä. ' Meidät on kaikkialla otettu vastaan ymmärtämyksellä j a innostuksella, mikä on mahdollista vain maassa, missä työläiset ovat vallitsevana luokkana. Mielimme antaa seuraavan yksimielisen selityksen: 1. Voimme todeta, että te olette kaikista vaikeuksista, sodasta, s i sällissodasta, nälänhädästär saarrost a ja kapitalististen maiden taistelusta huoHmattta punaisen armeianr ne j a laivastonne kautta säilyttäneet valtanne j a ryhdytte nyt työhön sosialismin ^toteuttamiseksi. 2. Teollisuus kehittyy herkeämättä ja se ylittää monilla aloilla sodan . cflellUajan tason. On hankittu joukko uusia konei- 'ta j a suoritettu parannuksia, tuotanto suunnataan ^suurelta osalta roaanviljelyskoneiden tuottamiseen, mika merkitsee maanviljelyksen jarkiperäistyttämistä. 3. Talouclellisella j a yhteiskunnallisella alalhi suorittavat teidän ammattiyhdistyksenne työtä, mikä on esimerkiksi muiden maiden ammattiyhdistyksille. Neuvostoliiton osuustoiminta on sosialismin nivel j a on saavuttanut/Suunnatonta vaikutusvaltaa kaupungeissa ja maaseudulla, missä on harjotettu suurenmoista toimintaa. Nämä molemmat järjestöt ovat olleet omiaan luomaan työläisissä j a talonpojissa kollektiiviset tunteen j a ymmärryksen. 4. Teollisuuden j a maanviljelyksen kehittymisen kautta on työläisten j a talonpoikain taloudellinen asema faerkeamättä parantunuty On ryhdytty tehokkaaseen* toimintaan oivallisten työväenasunto-jen rakentamiseksi, joissa työläiset saavat asua maksuttomasti tai vähäistä vuokrasuoritusta vastaan. Linnat j a palatsit muokataan lepoj a sairaskodeiksi. On 'oleinassa joukko sosialisia etuja, kuten esim. jokavuotinen "loma 14 päivästä y h teen kuukauteen, sairasvakuutus, äiteysvakuutus, työttömyysvakuutus sekä joukko muita etuja, joilla ei ole vastinettaan muissa maissa. Teollisuudessa tehdään kaikki voitava Ijyösuhteiden parantamiseksi. Raskaassa • teollisuudessa lyhentämällä työaikaa j a vahvistavain r a vintoaineiden jakamisen . k a u t t a. Sellaisilla teollisuusaloilla t a a s / j o i s sa tehdään terveydelle -vahingollista työtä, jaetaan niinikään ravintoaineita, . lyhennetään työaikaa, parannetaan terveyden huoltoa j a p i dennetään 'lomia. 6. E r i järjestöjensä, kuten koulujen työväentiedeknntien ja - y l i opistojen kautta osöttavat työläi-set ja talonpojat kulttuurikehitys-tään. '•'.••:••}. .r'^ Tyaiäisillä ja talonpojilla on kaikki mahdollisuus kehittyä tiedemiehiksi j a teknillisiksi erikoiskyvyiksi eri aloi.~a, mikä kapitalistisissa maissa on suuriire kansanjoukoille mahdotonta.; Sen kauttaj että ruumiillinen kasvatus kulkee käsikädessä henkisen kasvatuksen kanssaj toteutetaan vanhaa määritelmää: "Terve sielu terveessä ruumiiss." Proletaarinen k u l t t u u r i ' o n .esimerkiksi koko Maai l m a l l e / v , • ,, 6. Nuorison oiketidet on voitu toteuttaa vasta vallankumouksen jälkeen. Aina syntymisestä asti kiinnitetään kasvavaan sukupolveen mitä • suurin huomio. Nuorison e-dut otetaan varteen lastenkotien, pjoneerijärjestöjen, nuorisokerhojen kautta, tehtaissa, tehdaskerhoissa ja ammattiyhdistyksissä. Teollisuudessa kevennetään kaikin tavoin nuorison olosuhteita: 4- t ai 6-tuntinen työpäivä, ammattikoulut, missä tehdään kaikki v o i ^ v a oivallisten työläisten kasvattamiseksi, l a kisääteinen vähintäin kuukauden loma, , taBavertaisaus tehdaskomiteois-sa j a ammattiyhdistyksissä aiktiisten kanssa ovat luoneet elämänilon jä työinnon, joka ilmenee kaikkialla nuorison keskuudessa Nuoret ottavat käsikädessä aikuisten kansaa osaa sosialismin toteuttamiseen. Pioneerijärj estojenne kautta teette te kaikkenne kasvattaaksenne nuorimmasta polvestanne luokkatie-toisia työläisiä. Kehittääksenne heistä voimakasta sukua istutatte te nuorten keskuuteen suurenmoista ruumiillista . k u l t t u u r i a ; ulkoilmalei-k i t , retkeilyt kesäleireille, työväen-lasten kesäleirit luonnonihanalla Krimillä, kaikki osöttaa, että Neuvostoliitto on nuorison. 7i Sosialismin rakentaminen Neuvostoliitossa on tehty mahdolliseksi proletariaatin d i k ^ t u u r i n j a laajan demokratian kautta, jolia vallitsee työtätekevään kansaan nähden. 8. Kamppailun, jota kapitalistisissa maissa käydään Neuvostoliittoa vastaan, maissa, joissa työväenlupk-kaia koetetaan hämätä tarinoilla hävityksestä j a rappiosta, tahdomme me leimata valhetarinoiksi, j o i l l a ei pie mitään muuta tarketusta, kuin luokan vahingoittaminen. . Asema osöttaa selvää ja herkeämätöntä parannusta Neuvostoliiton työtätekevään luokkaan nähden vastakohtana asemalle kapitalistisissa mais- .sa. . • Taistelu Neuvostoliittoa .vastaan on myös taistelua kansainvälistä proletariaattia vastaan, minkä takia kansainvälisen yhtymisen välttämättömyys luokkataistelun pohjalla käy jpka päivä yhä selvemmäksi välttämättömyydeksi. 9. PaTattuamnie kukin kotimaihimme on meidän velvollisuutenamme lausua totuus Neuvostoliitosta j a saada aikaan, että Sdandinaavian työläis-talonpoikaisnuoriso ' taistelee venäläisten toveriensa rinnalla proletariaatin', vapauttamiseksi kautta maailman. Eläköön Neuvostoliitto! Eläköön nuorten työläisten j a talonpoikain kamppailu! Eläköön maailmanvallankumous!—• To her that i a e k l e d them, to h im v/hose name They bear, mere felloiv-eamers of L i f e ' s bread: No time for tenderness, no place f o r smiles— These he the world's •wee workers, by your leave! Naught is more piteous undemeath - t h e , s k y . Than at the scant noon hour/to see them play Feebly, ,without abondon or delight, At some poor game; so grave they seem and crushed! ' The gong! and rouine»» «ncKa tnem i n once more. —i-R. B . lUiSrai OSASTO T H E By A. C. HALL > A STORY The five o'clock whistles were giving the signal to quit. Jim Brown, drillhand, lathe-hand and general helper of the Central M a chinery Co., wal)ted . yrearily to the Clock. It had been a hard day, more rushing than usual, and usu-olly* the speöd-up .wa3 kept at top pitch. • Sighingj J im reached for his card when the foreman's hand touched his shoulder, "You gotta stop and finish that: last batch of bars," he grovrled in his usual tone'^ of voice. Dazedly,; Jim' looked at him. " F i n i s h the last batch? Why, there's 3 or 4 hours work on ' e m ! " " C a n ' t help that; they've iotta be finished to-night, so you'd better ^Qt busy. Boss' orders," was the uncivil reply. Shrugging his shoul-ders hopelessly, Jim crossed the shop to the giant drilling machine. His thoughts were not pleasant. "Damn these open shops," he mut-tcred. 'Gad! wouldn't I like to nuit and get to hell outa here. The tkunks,!" .'^rriving at the d r i l l , J i m - s l o v ly puUcd over the starting lever. Slowly at first, and then, as the mighty belts took hold, the spindle v/ith its heavy drill attached, revolv-cd faster and faster, growing from a gantle slap of belting to a mighty crescendo of sound, a sound that dcadenod the eardrums until the men vrore forced to \vatch each other's lips when speaking. With a weary sigh, J im placed a l^ar in thp slide-holder and reached for the feed, arm, a long piece of rtcol that, \vorking on a pivot, fed (he drill into the steel bar in the holder. Jim looked np anxiously at the catch that kept it up when changing bars. The catch was cast-iron and badly cracked. J im tumed and called his foreman. *Look at this catch, there's a crack right^cross i t , " he said. " W e i l , we can't get a new one to-night, SO start in on that pile." " Y e s , " said J im grimly, "and i f that thing breaks, it'11 probably break my neck." "Can*t help that; we want those bars d r i l l e d , " growled the foreman, and walked away, Aimlessly cursing everything, everyone, in his heart, J im reached for the lever and started h i s f i r st hole. As he .watched the heat-blued chips f a l l to the floor hjfe mind was filled with thoughts, sayage thoughts of the work and of the foreman and the bosses. Above the roar of the drill caine a ciirious growl, and J im w i th the instinct of an animal in danger jumped asido. It was the feed ai-m slippirtg p f f its cracked catch. Cursing, J im shut of f the machine and gazed at the catch. ' " W e i l , what the heirs wrong no\vl" -a voice suddeply yelled alongside him. Turning, J im saw the foreman. "Catch is gone, won't hold," he answered shoftly. " W e i l , get some wire and fasten 1 it up somehow. I)idn*t I teli you \ve wanted those bars to-night?" J im walked to the nearest bench . a n d returncd with some ^ire. Trembling with rage and hctred of the \vorld of helple-ssness, ha wired , the cracked pieces closer together i and restarted the machine. i A quarter to eight and still ar. hour's work! Thirsty and hungry, tired and dirty, J im reached "for the feed lever and pushed it up into its defective catch, and leaned wearily across the drill table, taking care to keep his head clear of the feed should it fall. Suddenly came the snap of break-ing wire, and the quick, sudden thud of steel striking soft flesh. With the eyes of a hurt animal, J im gazed at his shattered, bleeding wrist and slipped quietly across the table, unconscious . . . Poems för Pioneers H O M E S Consider the s n a i l ; . His face would; turn pale I f you asked him to part With the j a i l on his t a i l . . But we're just as bad; I remember my dad ^ Refusing tö strike För a right that he had. Becaiise of . a shack He bore on his back; The boss put i t there. And the boss takes i t back, U N E M P L O Y M E N T As I was passing an old pine tree, Sammie Squirrel made a speech to me. , Tm not quite sure of each single • Word. But here is the stnse of what I t heard. "We play at our work, not work • at our play, And store up food for a holiday. And whenever it comes we are unemployed, There's an unowned surplus to be enjoyed. For each one gathers what each one can, And eats what he needs, the perfect pian. There's no squirrel slave, and no squirrel boss, So nobody's gain is • somebodv's loss." * • But squirrels a^e different from men, and thus They live on nuts, nuts live on us. J . S. W. Naisten asema Pohj6is- Ontärioii kaivos-kämpikoiUä K i r j . Beckie Buhay Olen oleskellut kulta-alueella kahdeksan viikkoa. Sillä ajalla tekemäni havainnot ovat todenneet, ettei kaivosmiesten eikä heidän vaimojensa elämä ole suinkaan kadehditta. vaa. . Saavuin Timminsiin toukokuun alkupuolella. Silloin oli siellä vielä useita talvenmerkkejä huomatta^ vissa. Tokkopa missään on rumempaa seutua talvenaikaan j a varhain keväällä kuin näillä seuduin Ontariossa, Juhan kierrellessä Temis-kamingin rataa pitkin j a saapuessa sen pohjoisosiin, ei ole mitään muuta nähtävissä kuin kiviä, autiota metsämaata j ä siellä täällä palaneit a kantoja; todella verraton kuva erämaasta. Timmins on nykyään jo melkoinen kaupunki; sen asukasluvun väitetään nousevan 15,000. Mutta siitä huolimatta on kaupungissa vaiii yksi, asianmukaisesti kivillä laskettu katu; loput ovat suurimmalta osalta santateitä; siellä j a täällä on kappale jalkakäytävää. Koko alueella ei liene mustanmullan maata lainkaan; santaa ja savea on kaikkialla. Omituiset hökkelit pistävät heti vieraan silmään. Ja niitä on kautta koko alueen. Useimmat niistä on tehty joko sinkki- t a i muusta huokoisen näköisestä paperista. Ne ovat varsin epämiellyttävän näköisiä. Ja vaikkapa täällä ei ole näkyvissä sitä köyhyyttä j a ' .puutetta" Nova Scotiassa, F A C T O R Y CHILDREN Here toil the striplings, who should be aswarm In open, sun-kissed meadows; and each day. Amid the monstrous murmur of the looms That still their treble voices, they become Tiny auto*mats, mockeries of youth: niin siitä huolimatta kaikki näyttäf rumemmalta j a kolkommalta kuin idässä, sillä esim, Cape Bretonin luonnollinen kauneus on näkemisen arvoinen. • Timminsissä on yhtiön omistamat kaupat j a asumukset. Nämä asumukset näyttävät , pitkän matkan päästä katsottuna ikäänkuin jonkinlaiselta liikkeessä olevalta rahtivau-nujonolta. Ne ovat kaikki samalla tavalla rakennettuja, kuution nä-köisiä laatikoita. Mennessänne sir sään noihin huoneisiin; joudutte u - seammassa tapauksessa etuhuoneess a olevaan käymälään. Muutamiin näihin asumuksiin i on kuitenkin vasfikään rakennettu lisäkeittiö. Tämmöisistä asunnoista maksavat kaivosmiehet 15 dollaria pienemmistä ja 18 dollaria suuremmista neljältä viikolta. Lisäksi p i dättää yhtiö kymmenen doUarin t a kauksen jokaisesta vuokraamastaan asumuksesta. Mutta huolimatta vaatimattomuudestaan, ovat nämä Timminsin k a i . vosmiesten asunnot paljoa parempia kuin Cape Bretonin kaivosmiesten hökkelit; niissä on sähköyälot, as-tioitten pesupaikat, mutta ei k y l - pyaltaita. Todellakin, tokkopa koko piirissä — lukuunottamatta pomojen asuntoja — on semmoisia asuntoja, joissa olisi kylpyaltaita. Useimmissa j^ksityisten omistamissa asunnoissa ei ole sisääntulevia vesijohtoja j a terveyssdhteet ovat . n i i n muodoin varsin vaillinaisia. Siitä huolimatta on yksityisten omistamain asuntojen vuokra kalliimpi kuin yhtiön omistamain. ' Useimpien asuntojen seinissä ja välikatoissa, mitkä on tehty laudoista, on suuria halkeamia j a oksanreikiä, joista ilma j a vesi pääsee si-sään. Moisten asuntojen asukkaaf varmasti tuntevat nahoissaan pohjolan ankaran talvi-ilman vihat. Keuhkotauti Tämmöisissä olosuhteissa elävät kaivosmiehet ja heidän vaimonsa. Ja vaikka täällä ei olekaan niin suurilukuisia perheitä — lukuunottamatta ranskalaisia, joita täällä on melkoinen määrä — kuin Nova Sco-tiassa. niin kaivosmiehen vaimon o-suus ei suinkaan ole kadehdittava. Palkat myös lienevät hiukan korkeammat j a työ säännöllisempää kuin hiilenkaivajilla, rnutta tapaturmain pelko on myös paljoa suurempi täällä; ja useimpia kaivosmiesten vaimoja jäytää yhtämittainen pelko siitä, milloin tullaan j a kerrotaan hänen miehensä t a i poikainsa saa-lieen kaivosmiehen, keuhkotaudin, jonka miltei jokainen pitemmän a-j an kaivannossa työskennellyt työ. Iäinen saa. - Tämän seudun työläiset kuuluvat moneen eri kansallisuuteen. Mutt a minä olen huomannut että heidän keskuudessaan ukrainalaiset j a suomalaiset naiset ovat paljoa luokka-tietoisempia kuin toiset. Ukrainalaiset j a suomalaiset ottavat aktiivisesti osaa työväen pyrinn öihin haaleillaan, kuuluvat naisjaostoiiiin, pitävät yllä lukurenkaita, esittävät työväennäytelmiä, j . h . e. Englantilaisten j a ranskalaisten keskuudessa taasen on vain muutamia varsin harvoja naisia, joissa on huomattavissa minkäänlaisia merkkejä . luokkatietoisuudesta. Naiset teoUisunden palveluksessa Vaikka täkäläisten teollisuuslaitosten palveluksessa on väin muutamia naisia, on kaivosmiesten- vaimoilla siitä huolimatta monia prpb^ leemejä ratkaistavana. Elinkustannukset ovat täällä varsin korkeat; vähintäin yhtä. kolmattaosaa korkeammat m i n Torontossa. Muuan nainen kertoi '• minulle, että hän o li ollut kman perunoita useita kuukausia siksi, kun perunat olivat n i in kalliita, eikä hän voinut käyttää molempia, sekä lihaa että perunoita. Muutama päivä sitten minä näin omin silmin minkälainen on todellisuudessa kaivosmiehen vaimon kohtalo. Oli erään toverittaren ker a menossa vierailulle. Huomasin sairasyaunut yhtiön omistaman e-rään asunnon edessä. Pysähdsnn. J a näin miten kääreihin käärittyä miestä kannettiin sairasvaunuun. Tiedusteltuani mikä miestä vaivaa, selitettiin minulle, että hän oli k a i. vannossa saanut . kaasumjrrkytyksen ja' tuotu kotiin miltei mustana. Hänen elämänsä oli varsin epätoivoisessa asemassa. Häntä oli pidetty kotona useita päiviä j a koetettu happea pumppaamalla virvottaa. J a kun hän o l i hiukan virvonnut, olivat he päättäneet' kulettaa hänet sairaalaan, vaikka' hänen parancr mistoiveensa olivat vielä varsin heikot. Tämän miehen vaimolla on kaksi lasta j a he ovat huonoissa varoissa. Kuvitelkaapa niitä kärsimyksiä, joitä tuo vaimo raukka tunsi kun hänen miehensä tuotiin kotiin moisessa kunnossa! Ja k u i . tenkin satnanlaisia tapaturmia tapahtuu usein; eräs mies kuoli juur i samanlaisesta syystä vain muutama päivä sitten; ne johtuvat siitä nopeussy^teemistä,. minkä yhtiö • on kaivannoissaan ottanut käytäntöön. Tehtävämme Ennenkuin pohjoisen piirin miehet ja naiset saadaan tietoisiksi luokka-asemastaan, on heidän keskuudessaan tehtävä tahrattoman paljo valistustyötä. Tilanne toisilla kämpiköillä on kutakuinkin samanlainen kuin Timminsissä. Puoluejäsentemme tässä piirissä on siis ryhdyttävä valistustyön tekoon uudella energialla j a uudella tarmolla. ILMOITTAKAA VAPAUDESSA WALFR. KUOPAN pidetään avoinna joka lauantai kello 1 päivällä, kello 12 yöllä sekä kello 3—7 sunnuntai-aarcuna. WALFR. KUOPPA Kirkland Lake, Ont. Dr. H . STm Hammaslääkäri. Sudbury, Ontario Samassa rakennukaesa! kuin tri Koljonen "I 1 O JALKAA LAPAMATOJA enemmänkin tule« usein Alve-Satsin nautittua Arvoisa Apteekkari: Niiyrimmat kiitokset siltä lapaniatol.iakte«jtu Jonka mina tilasin. Sillä el lähtenyt varsin 200 Jalkaa, mutta yli 100 Jalkaa varmasti ja nyt olrn niinkuin toinen mies. Ne ISJSkeet teki tcbtäviinsa, olen sydiimellUestl kiltolllnon mirsl Kalit- Makl. Aasusta, Mont. A L V E S A T S I : Aptickkari Llgnellln «rltylnen keksintö, K A K . S I X K F . r . T A l X E X VOIMA. Tämä lääke tappaa varmasti laiKimnilot Ja kaikki vatsassa, olevat nuJot. — llatojcn yleiset tuntomerkit ovat seiiraaviit: VäHnteltä rinnan alia, muottuvalsta kljina vatscssa. kova ruokalisla, kuin raySskln r-joi;nhnIun puute, vatsan täyte-liulsyys, okseutamincn tai talpnraus oksentamaan, slnisrt renkaat silmien alla. painon vB-Iientyminen }a vi-nmlcllyttlylÄ tunteita vatsassa. Monet kärsivrt tStil ylilsi-sti tuloksena sopimattomasta rijoknjnrjcstilmästä Ja moni Joku on sairas elkJi K.-,i:i ciltuuii buojeniiiista tavallisinta IQukkiUti» tu:-kin.'> n. \-nrmast! kärsii msiloista. vaikkei nlltn ole näkynTtkänr. tarvetta tehdessä. — Tämu LAPAMATOI.ÄÄKE on t u l l u t tnn-netuimmnksi ja suosltnlmmaksi kuin mikMa muu suonulalsten myymä Ja valmistama lapa-ciatolälke A i n T l k a s K i. LIQNELLIN ALVE-SAT8I fKakstnkertalnen vninia) — LäSke voidaan nauttia Ilman ]näkk«-n maksua tuntematta. —• Lähetetään posilmaksulnecn 51Ä) hinnalla, t i y d c l l l s e t ohjeet mukana, • —IJfcnellin Apteekki on suurin— ^ —Suom. -Apteekki Yhdysvalloissa— P. A. LIGNELL CO^ Superlor, Wl8. VAPAUDM KDtJMAUPPA VOIDAAN TILATA SEURAAVIA KIRJOJA: Alanteen Sanakirjay snomalais-englantilainen, sid. „ „ „ . Amenkan Suomalaisia, satiirikertomnksia, k i r j . K Bissanen AmeiikalaiBen Työväenliikkeen varariUtOi kirj^ Fostei-, nid! *^ Autokirja, oppikirja antbajnreille j a korjaajille, k i r j . Y . Weinn «»"^ Kaupnnki^Kansakotklnn laskuoppi j a tuloskhrja, sid....;... *-W> Aorftigon poika, Idilikeästi kirjotettn romaani, Irirj. JackLÖiidoti""' Aapinen, lasten opetteltikizja, sid. ........... " -SS Aurin&o, K u u j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina kirV" T "^^ Gibeme .. .4.............. ^ A t t i l a , historiallinen romaani, k i r j . D ^ m , sitj. *-25 Aavoilla inäpoilla, imellyttävä romaani, M r j . Jack liöndön * n i d t "^^ Bakteerit, tietoaatre, k i r i . Osc. Str«ng, dd. '"^ Elollisten olentojen lisääntyminen, Idrj. E . K o l p i n Eavn, sid. -50 Englanninkielen A l k e i s k i r j a , kirj»' H a i m a Ajidersin, sid. '.. ."^ ^tejämerei^ Anrin»>n Alla, s e i k k a i l a r o m a a n i , k i r j . Jack London i"» Engjantälais-Suom^inen Sanakirja: hyvä opettelukirja, kirj.' "y" Englännmkielen Oppikirja j a Kielioppi, k i r j . ; W. O k s a n e n " " s i 3 , S Erämaa, kutsuu, khrj- Jack London, eid. ......v...,.......;,.... Elsinoren Kapina, seikkailuromaani,'kirj.-; J a ck London, s i d ! " Halikon Hakoniskat, murrekertomuksia, k i r j i ISiallio, sid. Herra Byronin" ammatti, k i r j . Bernhard Shaw, nid. .... Hedelnuen j a Marjanviljelys, k i r j . B . - W / Heikel, sid. Humoristinen laululdrja, se viimeinen painos Imperialismi, agitaattorikorsseilla' pidetty' iesitelmä, nid. Ihmisen Hezra, tariha.synnistä, Idrj. Hall Cäine, 2-osaa, sid.!! Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i n . HaUCaine^ 2 osaa, nid. .. Hmiinen ei elä ainoastaan leivästä. Idrj. K . l u s ^ Ilmojen halki, kertomuis lennosta pohjoisnavalle, ku-j. Amundsen.nid. 150 Järjestelmäni Miehille, hjrvä voimistelnldrja, Idrj. J . Mueller ... , Jack London, elämänkertamuistelma, Idrj. Helmi Krohn, nid. Kairosta N i i l i n latvoille, matkailijakertomus, k i r j . Pekkala, nid. ! QA K a d o t u i n Kahsaa,]tovau^^ Itäpäästä, k i r j . Jack London, sid. 100 .75 -. 155 •• 1.40 •• .50 • 1.25 . .45 •• .15 .. 2.50 •- 1.75 Kemia, S r j . Hanna Seikku, sid. Kymmenen sokeaa johtajaa, ]dri> A r t h u r M . Levis """" K u m lAdKso, romaani elämästä, kirj.^Jack London, sid. S."...".»M Kumhgatar Hanhenjalan B:avintoIa, k i r j . Aiiatole Pranze. s i d 1 ' ^ Kodin Lääkärikirja, etevästi toirfiitettu, sid. ..............*. ^ Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. ...„............T. Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A . E . Blomoyist j a E . E . Kaila "' 1 » Kommnnfstuieh Manifesti, k i r i . Karl Marx^ sid. "" ,'J2J Kjistinnäkon Alkuperä, tutkiehna k i r i i , K a r l Kautsky sid ofo Klöndyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, Idirj. Jack LÖiidöii 1.» KipinaTennättihien toiminta, kuvitettu opas, Idrj. Krigar j a Subkis sid. Kiijanpito-opas, t e h n ^ Juhana Toiviainen, nid. Kirianpitö, kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero i*** Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi ; "" \m Kefttokirja, k i r j . Mina WaU. pid. £Z Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, k i r j . Jack Lonl mä» •••••••••••••'•••«••••••^•••••^••••*•••••««•••••«.•••••••«,«••«,.•••,., Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokirja, k i r j . M . Hyvönen, sid l*00 Kielletty Hedelmä, rakkausromani, k i r j , P. O. Höcker, sid. "gQ Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, k i r j . Alexander Dumäs! $ osaa, nid. .....i....... „.,. Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, k i r j . Kaarlo Halme. sid. , , K r i s t i t t y , romani, k i r j . Hall Cainie, sid. {y^ Laulu tulipunaisesta kukasta, k i r j . Johannes Linnankoski, sid 140 Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, k i r j . 1. Stalin, sid I75 Lumikenttien lytär, seikkailuromaani,Alaskasta, k i r j . Jack Londöii, s^d.. . 1,25 Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, k i r j . Launhardt, sid 50 Luokkien sota. kirj. Jack London, nid "[ [95 Lisoletteh avioliitto, ylevä rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler, aidottuna * 40 Lyhyt terveyso^pi naisille, kurj. tnri F r . Hovitz 35 Meren urhoja, merimiesromaani, k i r j . K. K i p l i n g , sid , 75 fierisnsi, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid. ." 1.50 Maailmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, k i r j . E. Becher, nid. 1.75 1.00 1.50 .SO .50 .50 .50 1.75 MailSQaren Tyttö, sotaromaani, k i r j . Hall Caine, nid Marain Eden, seikkailuromaani, kurj. Jack London, sid Maapallon kehit3rshistöria, tietoaarre, k i r j . Victor Madsen, nid Maailmanliike, tietoaarre, k i r j . Albrecht Wirth, sid Maailman avaruus, tietoaarre. k i r i . Ta?i J . Schreiner, sid Maa j a Ihminen, tietoaagre, k i r j . A l f r e d Kirchhoff, sid.. Maanviljelys Kemia j a f y s i i k k a , k i r j . Arthur Rindefl, sid _ Maanviljelysoppi, k i r j . Suninen, sid. 1.25 Merikotka, kertomus Saksan kaa^parilaivastosta sotaaikana, kirj. F e l i x von Luckner, sid. 1.25 Merien takana, seikkailu rakkausromani, kurj. H . ' Courths-Mahler, nidottuna ,.. go Murrosajan Lauluja, runokirja, k i r j . A k u Päiviö, sid. 1,25 Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kurj. Upton Sinclair, sid........ „. , ,.,$1.25 Minua sanotaan Puusepäksi, yhtetekunnallinen romani, kirj. Upton Sinclair, nid. 90 Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, k i r j . Juurioja, nid 75 Nuoren _ Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine • Skjerve, md. .>.....»................,.......;..»..,.,.....,.,.,....,.; 1.00 Nastan Sukuelo, k i r j . Lääket. Tori E . W. Wrestlind, nid l.ÖO N^stölmisteln, kuvitettu opas, kurj. E l l i Bjorksten, nid 1.00 Nynftn Ja Avioliitto, hyvä teryeysopillinen kirja, kirj. Margaret Stephens, sid , 1.50 Napoleon III vallankaappaus, k i r j , K a r l Marx, nidJ .7........ .70 PalkkaJ^ö j a Pääoma, khrj. K a r l Marx ...1 .25 Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack _ , ^ ^ 4 5 ? » . sid. •, 1.75 Perheen,/Yksityisomaisuuden jä Valtion Alkuperä, ku-j. F. Engels, _ fid. 1.00 Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid 25 Pansm Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid 75 Ptenikkatanti, k i r j . Nikolai Lenin, nid. 50 Pieni Tietosanakirja, sid : , 5.00 Perustuslain Olemus^ O. Saari , .30 Pieni Mehiläiskiria, k i r j . Mikko Hkka .25 Ranskan Kansalaissota, k i r j . Karl Marx, nid. .35 Rannerengas, hieno rakkaiisrömani, k i r j . David Potter, nid 40 Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen 1.25 Silkkilaiva, romani, kh-j. Elenius, niid. 75 SQ|ialistisen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid 40 Sau-as Lampsi, lasten terveyshoitokirja, kfarj. Ruotsalainen, sid 1.25 Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. 2.50 Snmm Kielioppi, . k i r i . E . N»? Setälä, sid. 75 SoSdliaemokratia j a Sosialismi, k i r j . K. W . SUverberg, mä 30 .Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules c V<^"i^v»W-' .: 1.00 Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . Max von Gruber. nid -75 Saarelaiskuvia, I j a II osa yhdessä, k i r j . Emil Elenius, sid. 1-00 buloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, kurj. E . Temple^Thurston, sid. 1.50 Silmukoryan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rakkautta, ku-j, Kaarlo Halme, sid. 1.25 Tarttuvista sukupuolitaudeista, k i r j . Ta-i Pirilä, nid. . -75 Te inevo^mistelu L kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma LPO TelinevoMnistelu n, kuvitettu, k i r i - Väinö Laherma l.OO Tiede j a Vallankumous, mainio teos, k i r j . Ernest Untermann, nid. .60 Tuhlaajapoika, romani, k i r j . Hall Caine, sid. 1.30 Työn Histpna, kurj. Tjumenew. sid. -85 Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid. 50 Terronsmi j a Kommunismi, k i r i . Leon Trotsky, nid. 50 Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler nidottuna ..;.„..... . . . 75 Valaveljet, _ romani Islannin asuttamisen äiöiite," k i r j ! ' G^^ ^ son^ sid. ..J....' ....... 1.50 Vaimo, jonkas minulle annoit, romanT elämästärkiri Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine. nid. 1.75 Valkomen Profetta, romani engl. siirtomaapolitikasta, kirj. H^H 00 Voimisteluohjelmia n , khrj. Arvo Vartia, nid. l-O» Virallinen Sulhanen, k i r j . Jack London, sid. t.. -75 rakkauOTomaani, k i r i . Wigein, sid. , -75 ^alskarin kertomuksia, k i r j . Sakari Topelius 4.Ö0 Vannlanmn matka, kertomus Scandinavian saiosuomalaisist.1. kirj- Ems Lampen, nid. ...........r..........-..................' 1-00 Yksin maailmalla, kaunis romani, ku-j. Mabell Barnes Graundv, sid. 1.50 Yleisen Terveysopin Alkeet, kurj, Taav Laitinen, sid. • 3-00 Ylos Helvetistä, k i r j . Konrad Lehtimäki, nid. 1.75 Yleinen johdatus luonnontieteisiin. tietoa.irre. k i r j . Th. H . Huxley. ^ sid. -50 ^^•r^^}^7^!L!^^\ Vapauden konttorista tilata WATER.MANS F O U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.75, ?4.00, $6.00 ja $7.00. Vapauden Kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont Vaaliheimolaiset, y^htai teokset^^ U /oimisteluohjelmia I, k i r j . Arvo Vartia, nid. !.« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-07-28-06