Vapaus, July 28, 1926

              Keskiviikkona, heinäk. 28 p;nä-~Wed. Jnly 28 No. 87-~lS2fi
K0MMDNIS11NEN NUORISOLlinO JA JMIESTÖNUORET
SKANDINAAVIAN NUORKO-VALTUUSKUNNAN
JULISTUS
K A I K K I V A L H E T A R I N A T T Y V Ä E N M A A S T A T O R J U T A AN
P Ä Ä T T Ä V Ä S T I
Skandinaavian tySväennuoriaon
valtuuskunta palasi Tukholmaan
työväenmaahan tckemältään opinto­matkalta
viime kuun 26 p:nä; Val­tuuskunta
vieraili Leningradissa,
Moskovassa, Jekaterinoslavissa, Se-vastopolissa,
Jaltassa j a Simfero-polissa.
Kaikki valtuuskunnan jä-eenet,
sosialidemokraatit, puolueet­tomat
ja kommunistit, ovat yhtä
tyytyväisiä matkaansa j a saamainsa
kokemusten elähdyttämiä. Ennen
lähtöään Moskovasta antoivat he
seuraavan yhteisen julistuksen Neu­vostoliiton
nuorille työläisille ja
-talonpojille:
Rakkaat toveritl
Skandinaavien työväennuorison
valtuuskunta, minkä nuoret työläi­set
ovat yleisissä kokouksissaan
.puoluesuuntiin katsomatta valin­neet,
on Neuvostoliiton leninistis-kommunistisen
nuorisoliiton kutsus­ta
ollut tilaisuudessa tutustumaan
asemaan ja olosuhteisiin maassan-
.. ne.
Oleskelumme aikana olemme me
saaneet osaksemme mitä suurinta
myötätuntoa ja hyväntahtoisuutta
teidän'' taholtanne. Olemme itse
saaneet valita paikat ja teollisuu­det,
jotka ovat kiinnostaneet mei­tä.
' Meidät on kaikkialla otettu
vastaan ymmärtämyksellä j a innos­tuksella,
mikä on mahdollista vain
maassa, missä työläiset ovat vallit­sevana
luokkana.
Mielimme antaa seuraavan yksi­mielisen
selityksen:
1. Voimme todeta, että te olet­te
kaikista vaikeuksista, sodasta, s i ­sällissodasta,
nälänhädästär saarros­t
a ja kapitalististen maiden taiste­lusta
huoHmattta punaisen armeianr
ne j a laivastonne kautta säilyttä­neet
valtanne j a ryhdytte nyt työ­hön
sosialismin ^toteuttamiseksi.
2. Teollisuus kehittyy herkeä­mättä
ja
se ylittää monilla aloilla sodan
. cflellUajan tason.
On hankittu joukko uusia konei-
'ta j a suoritettu parannuksia, tuo­tanto
suunnataan ^suurelta osalta
roaanviljelyskoneiden tuottamiseen,
mika merkitsee maanviljelyksen
jarkiperäistyttämistä.
3. Talouclellisella j a yhteiskun­nallisella
alalhi suorittavat teidän
ammattiyhdistyksenne työtä, mikä
on esimerkiksi muiden maiden am­mattiyhdistyksille.
Neuvostoliiton
osuustoiminta on sosialismin nivel
j a on saavuttanut/Suunnatonta vai­kutusvaltaa
kaupungeissa ja maa­seudulla,
missä on harjotettu suu­renmoista
toimintaa.
Nämä molemmat järjestöt ovat
olleet omiaan luomaan työläisissä j a
talonpojissa kollektiiviset tunteen
j a ymmärryksen.
4. Teollisuuden j a maanviljelyk­sen
kehittymisen kautta on työläis­ten
j a talonpoikain
taloudellinen asema faerkeamättä
parantunuty
On ryhdytty tehokkaaseen* toi­mintaan
oivallisten työväenasunto-jen
rakentamiseksi, joissa työläiset
saavat asua maksuttomasti tai vä­häistä
vuokrasuoritusta vastaan.
Linnat j a palatsit muokataan lepo­j
a sairaskodeiksi. On 'oleinassa
joukko sosialisia etuja, kuten esim.
jokavuotinen "loma 14 päivästä y h ­teen
kuukauteen, sairasvakuutus,
äiteysvakuutus, työttömyysvakuutus
sekä joukko muita etuja, joilla ei
ole vastinettaan muissa maissa. Te­ollisuudessa
tehdään kaikki voita­va
Ijyösuhteiden parantamiseksi.
Raskaassa • teollisuudessa lyhentä­mällä
työaikaa j a vahvistavain r a ­vintoaineiden
jakamisen . k a u t t a.
Sellaisilla teollisuusaloilla t a a s / j o i s ­sa
tehdään terveydelle -vahingollis­ta
työtä, jaetaan niinikään ravinto­aineita,
. lyhennetään työaikaa, pa­rannetaan
terveyden huoltoa j a p i ­dennetään
'lomia.
6. E r i järjestöjensä, kuten kou­lujen
työväentiedeknntien ja - y l i ­opistojen
kautta osöttavat työläi-set
ja talonpojat kulttuurikehitys-tään.
'•'.••:••}. .r'^
Tyaiäisillä ja talonpojilla on kaikki
mahdollisuus kehittyä
tiedemiehiksi
j a teknillisiksi erikoiskyvyiksi eri
aloi.~a, mikä kapitalistisissa maissa
on suuriire kansanjoukoille mahdo­tonta.;
Sen kauttaj että ruumiillinen kas­vatus
kulkee käsikädessä henkisen
kasvatuksen kanssaj toteutetaan
vanhaa määritelmää: "Terve sielu
terveessä ruumiiss." Proletaarinen
k u l t t u u r i ' o n .esimerkiksi koko Maa­i
l m a l l e / v , • ,,
6. Nuorison oiketidet on voitu
toteuttaa vasta vallankumouksen
jälkeen. Aina syntymisestä asti
kiinnitetään kasvavaan sukupolveen
mitä • suurin huomio. Nuorison e-dut
otetaan varteen lastenkotien,
pjoneerijärjestöjen, nuorisokerhojen
kautta, tehtaissa, tehdaskerhoissa ja
ammattiyhdistyksissä.
Teollisuudessa kevennetään kaikin
tavoin nuorison olosuhteita: 4- t ai
6-tuntinen työpäivä, ammattikoulut,
missä tehdään kaikki v o i ^ v a oival­listen
työläisten kasvattamiseksi, l a ­kisääteinen
vähintäin kuukauden lo­ma,
, taBavertaisaus tehdaskomiteois-sa
j a ammattiyhdistyksissä aiktiisten
kanssa ovat
luoneet elämänilon jä työinnon, joka
ilmenee kaikkialla nuorison
keskuudessa
Nuoret ottavat käsikädessä aikuis­ten
kansaa osaa sosialismin toteut­tamiseen.
Pioneerijärj estojenne kautta teet­te
te kaikkenne kasvattaaksenne
nuorimmasta polvestanne luokkatie-toisia
työläisiä. Kehittääksenne
heistä voimakasta sukua istutatte
te nuorten keskuuteen suurenmoista
ruumiillista . k u l t t u u r i a ; ulkoilmalei-k
i t , retkeilyt kesäleireille, työväen-lasten
kesäleirit luonnonihanalla
Krimillä, kaikki osöttaa, että Neu­vostoliitto
on nuorison.
7i Sosialismin rakentaminen Neu­vostoliitossa
on tehty mahdolliseksi
proletariaatin d i k ^ t u u r i n j a laajan
demokratian kautta, jolia vallitsee
työtätekevään kansaan nähden.
8. Kamppailun, jota kapitalisti­sissa
maissa käydään Neuvostoliittoa
vastaan, maissa, joissa työväenlupk-kaia
koetetaan hämätä tarinoilla hä­vityksestä
j a rappiosta, tahdomme
me leimata valhetarinoiksi, j o i l l a ei
pie mitään muuta tarketusta, kuin
luokan vahingoittaminen. . Asema
osöttaa selvää ja herkeämätöntä
parannusta Neuvostoliiton työtäte­kevään
luokkaan nähden vastakoh­tana
asemalle kapitalistisissa mais-
.sa. . •
Taistelu Neuvostoliittoa .vastaan on
myös taistelua kansainvälistä
proletariaattia vastaan,
minkä takia kansainvälisen yhtymi­sen
välttämättömyys luokkataiste­lun
pohjalla käy jpka päivä yhä
selvemmäksi välttämättömyydeksi.
9. PaTattuamnie kukin kotimai­himme
on meidän velvollisuutenam­me
lausua totuus Neuvostoliitosta
j a saada aikaan, että Sdandinaavian
työläis-talonpoikaisnuoriso ' taistelee
venäläisten toveriensa rinnalla pro­letariaatin',
vapauttamiseksi kautta
maailman.
Eläköön Neuvostoliitto! Eläköön
nuorten työläisten j a talonpoikain
kamppailu! Eläköön maailmanval­lankumous!—•
To her that i a e k l e d them, to h im
v/hose name
They bear, mere felloiv-eamers of
L i f e ' s bread:
No time for tenderness, no place
f o r smiles—
These he the world's •wee workers,
by your leave!
Naught is more piteous undemeath
- t h e , s k y .
Than at the scant noon hour/to see
them play
Feebly, ,without abondon or delight,
At some poor game; so grave they
seem and crushed! '
The gong! and rouine»» «ncKa tnem
i n once more. —i-R. B .
lUiSrai OSASTO
T H E
By A. C. HALL >
A STORY
The five o'clock whistles were
giving the signal to quit. Jim
Brown, drillhand, lathe-hand and
general helper of the Central M a ­chinery
Co., wal)ted . yrearily to the
Clock. It had been a hard day,
more rushing than usual, and usu-olly*
the speöd-up .wa3 kept at top
pitch.
• Sighingj J im reached for his card
when the foreman's hand touched
his shoulder, "You gotta stop and
finish that: last batch of bars," he
grovrled in his usual tone'^ of voice.
Dazedly,; Jim' looked at him.
" F i n i s h the last batch? Why, there's
3 or 4 hours work on ' e m ! "
" C a n ' t help that; they've iotta
be finished to-night, so you'd better
^Qt busy. Boss' orders," was the
uncivil reply. Shrugging his shoul-ders
hopelessly, Jim crossed the
shop to the giant drilling machine.
His thoughts were not pleasant.
"Damn these open shops," he mut-tcred.
'Gad! wouldn't I like to
nuit and get to hell outa here. The
tkunks,!"
.'^rriving at the d r i l l , J i m - s l o v ly
puUcd over the starting lever.
Slowly at first, and then, as the
mighty belts took hold, the spindle
v/ith its heavy drill attached, revolv-cd
faster and faster, growing from
a gantle slap of belting to a mighty
crescendo of sound, a sound that
dcadenod the eardrums until the
men vrore forced to \vatch each
other's lips when speaking.
With a weary sigh, J im placed a
l^ar in thp slide-holder and reached
for the feed, arm, a long piece of
rtcol that, \vorking on a pivot, fed
(he drill into the steel bar in the
holder. Jim looked np anxiously at
the catch that kept it up when
changing bars. The catch was cast-iron
and badly cracked. J im tumed
and called his foreman.
*Look at this catch, there's a
crack right^cross i t , " he said.
" W e i l , we can't get a new one
to-night, SO start in on that pile."
" Y e s , " said J im grimly, "and i f
that thing breaks, it'11 probably
break my neck."
"Can*t help that; we want those
bars d r i l l e d , " growled the foreman,
and walked away,
Aimlessly cursing everything,
everyone, in his heart, J im reached
for the lever and started h i s f i r st
hole. As he .watched the heat-blued
chips f a l l to the floor hjfe mind was
filled with thoughts, sayage
thoughts of the work and of the
foreman and the bosses.
Above the roar of the drill caine
a ciirious growl, and J im w i th the
instinct of an animal in danger
jumped asido. It was the feed
ai-m slippirtg p f f its cracked catch.
Cursing, J im shut of f the machine
and gazed at the catch. '
" W e i l , what the heirs wrong
no\vl" -a voice suddeply yelled
alongside him. Turning, J im saw
the foreman. "Catch is gone, won't
hold," he answered shoftly.
" W e i l , get some wire and fasten
1 it up somehow. I)idn*t I teli you
\ve wanted those bars to-night?"
J im walked to the nearest bench
. a n d returncd with some ^ire.
Trembling with rage and hctred of
the \vorld of helple-ssness, ha wired
, the cracked pieces closer together
i and restarted the machine.
i A quarter to eight and still ar.
hour's work! Thirsty and hungry,
tired and dirty, J im reached "for the
feed lever and pushed it up into its
defective catch, and leaned wearily
across the drill table, taking care
to keep his head clear of the feed
should it fall.
Suddenly came the snap of break-ing
wire, and the quick, sudden
thud of steel striking soft flesh.
With the eyes of a hurt animal,
J im gazed at his shattered, bleeding
wrist and slipped quietly across the
table, unconscious . . .
Poems för Pioneers
H O M E S
Consider the s n a i l ; .
His face would; turn pale
I f you asked him to part
With the j a i l on his t a i l . .
But we're just as bad;
I remember my dad ^
Refusing tö strike
För a right that he had.
Becaiise of . a shack
He bore on his back;
The boss put i t there.
And the boss takes i t back,
U N E M P L O Y M E N T
As I was passing an old pine tree,
Sammie Squirrel made a speech to
me. ,
Tm not quite sure of each single
• Word.
But here is the stnse of what I
t heard.
"We play at our work, not work
• at our play,
And store up food for a holiday.
And whenever it comes we are
unemployed,
There's an unowned surplus to be
enjoyed.
For each one gathers what each
one can,
And eats what he needs, the perfect
pian.
There's no squirrel slave, and no
squirrel boss,
So nobody's gain is • somebodv's
loss." * •
But squirrels a^e different from
men, and thus
They live on nuts, nuts live on us.
J . S. W.
Naisten asema Pohj6is-
Ontärioii kaivos-kämpikoiUä
K i r j . Beckie Buhay
Olen oleskellut kulta-alueella kah­deksan
viikkoa. Sillä ajalla tekemä­ni
havainnot ovat todenneet, ettei
kaivosmiesten eikä heidän vaimojen­sa
elämä ole suinkaan kadehditta.
vaa. .
Saavuin Timminsiin toukokuun
alkupuolella. Silloin oli siellä vie­lä
useita talvenmerkkejä huomatta^
vissa. Tokkopa missään on rumem­paa
seutua talvenaikaan j a varhain
keväällä kuin näillä seuduin Onta­riossa,
Juhan kierrellessä Temis-kamingin
rataa pitkin j a saapuessa
sen pohjoisosiin, ei ole mitään muu­ta
nähtävissä kuin kiviä, autiota
metsämaata j ä siellä täällä palanei­t
a kantoja; todella verraton kuva
erämaasta.
Timmins on nykyään jo melkoinen
kaupunki; sen asukasluvun väite­tään
nousevan 15,000. Mutta sii­tä
huolimatta on kaupungissa vaiii
yksi, asianmukaisesti kivillä las­kettu
katu; loput ovat suurimmalta
osalta santateitä; siellä j a täällä on
kappale jalkakäytävää.
Koko alueella ei liene mustan­mullan
maata lainkaan; santaa ja
savea on kaikkialla.
Omituiset hökkelit
pistävät heti vieraan silmään. Ja
niitä on kautta koko alueen. Useim­mat
niistä on tehty joko sinkki- t a i
muusta huokoisen näköisestä pape­rista.
Ne ovat varsin epämiellyt­tävän
näköisiä. Ja vaikkapa tääl­lä
ei ole näkyvissä sitä köyhyyttä
j a ' .puutetta" Nova Scotiassa,
F A C T O R Y CHILDREN
Here toil the striplings, who should
be aswarm
In open, sun-kissed meadows; and
each day.
Amid the monstrous murmur of
the looms
That still their treble voices, they
become
Tiny auto*mats, mockeries of youth:
niin siitä huolimatta kaikki näyttäf
rumemmalta j a kolkommalta kuin
idässä, sillä esim, Cape Bretonin
luonnollinen kauneus on näkemisen
arvoinen. •
Timminsissä on yhtiön omistamat
kaupat j a asumukset. Nämä asu­mukset
näyttävät , pitkän matkan
päästä katsottuna ikäänkuin jonkin­laiselta
liikkeessä olevalta rahtivau-nujonolta.
Ne ovat kaikki samalla
tavalla rakennettuja, kuution nä-köisiä
laatikoita. Mennessänne sir
sään noihin huoneisiin; joudutte u -
seammassa tapauksessa etuhuonees­s
a olevaan käymälään. Muutamiin
näihin asumuksiin i on kuitenkin
vasfikään rakennettu lisäkeittiö.
Tämmöisistä asunnoista maksa­vat
kaivosmiehet 15 dollaria pie­nemmistä
ja 18 dollaria suurem­mista
neljältä viikolta. Lisäksi p i ­dättää
yhtiö kymmenen doUarin t a ­kauksen
jokaisesta vuokraamastaan
asumuksesta.
Mutta huolimatta vaatimattomuu­destaan,
ovat nämä Timminsin k a i .
vosmiesten asunnot paljoa parempia
kuin Cape Bretonin kaivosmiesten
hökkelit; niissä on sähköyälot, as-tioitten
pesupaikat, mutta ei k y l -
pyaltaita. Todellakin, tokkopa ko­ko
piirissä — lukuunottamatta po­mojen
asuntoja — on semmoisia
asuntoja, joissa olisi kylpyaltaita.
Useimmissa j^ksityisten omistamissa
asunnoissa ei ole sisääntulevia vesi­johtoja
j a terveyssdhteet ovat . n i i n ­muodoin
varsin vaillinaisia. Siitä
huolimatta on yksityisten omista­main
asuntojen vuokra kalliimpi
kuin yhtiön omistamain. '
Useimpien asuntojen seinissä ja
välikatoissa, mitkä on tehty laudois­ta,
on suuria halkeamia j a oksanrei­kiä,
joista ilma j a vesi pääsee si-sään.
Moisten asuntojen asukkaaf
varmasti tuntevat nahoissaan poh­jolan
ankaran talvi-ilman vihat.
Keuhkotauti
Tämmöisissä olosuhteissa elävät
kaivosmiehet ja heidän vaimonsa.
Ja vaikka täällä ei olekaan niin suu­rilukuisia
perheitä — lukuunotta­matta
ranskalaisia, joita täällä on
melkoinen määrä — kuin Nova Sco-tiassa.
niin kaivosmiehen vaimon o-suus
ei suinkaan ole kadehdittava.
Palkat myös lienevät hiukan korke­ammat
j a työ säännöllisempää kuin
hiilenkaivajilla, rnutta tapaturmain
pelko on myös paljoa suurempi
täällä; ja useimpia kaivosmiesten
vaimoja jäytää yhtämittainen pelko
siitä, milloin tullaan j a kerrotaan
hänen miehensä t a i poikainsa saa-lieen
kaivosmiehen, keuhkotaudin,
jonka miltei jokainen pitemmän a-j
an kaivannossa työskennellyt työ.
Iäinen saa. -
Tämän seudun työläiset kuuluvat
moneen eri kansallisuuteen. Mut­t
a minä olen huomannut että heidän
keskuudessaan ukrainalaiset j a suo­malaiset
naiset ovat paljoa luokka-tietoisempia
kuin toiset. Ukraina­laiset
j a suomalaiset ottavat aktii­visesti
osaa työväen pyrinn öihin
haaleillaan, kuuluvat naisjaostoiiiin,
pitävät yllä lukurenkaita, esittävät
työväennäytelmiä, j . h . e.
Englantilaisten j a ranskalaisten
keskuudessa taasen on vain muuta­mia
varsin harvoja naisia, joissa on
huomattavissa minkäänlaisia merk­kejä
. luokkatietoisuudesta.
Naiset teoUisunden palveluksessa
Vaikka täkäläisten teollisuuslai­tosten
palveluksessa on väin muuta­mia
naisia, on kaivosmiesten- vai­moilla
siitä huolimatta monia prpb^
leemejä ratkaistavana. Elinkustan­nukset
ovat täällä varsin korkeat;
vähintäin yhtä. kolmattaosaa kor­keammat
m i n Torontossa. Muuan
nainen kertoi '• minulle, että hän o li
ollut kman perunoita useita kuu­kausia
siksi, kun perunat olivat
n i in kalliita, eikä hän voinut käyt­tää
molempia, sekä lihaa että peru­noita.
Muutama päivä sitten minä näin
omin silmin minkälainen on todel­lisuudessa
kaivosmiehen vaimon
kohtalo. Oli erään toverittaren ke­r
a menossa vierailulle. Huomasin
sairasyaunut yhtiön omistaman e-rään
asunnon edessä. Pysähdsnn.
J a näin miten kääreihin käärittyä
miestä kannettiin sairasvaunuun.
Tiedusteltuani mikä miestä vaivaa,
selitettiin minulle, että hän oli k a i.
vannossa saanut . kaasumjrrkytyksen
ja' tuotu kotiin miltei mustana. Hä­nen
elämänsä oli varsin epätoivoi­sessa
asemassa. Häntä oli pidetty
kotona useita päiviä j a koetettu
happea pumppaamalla virvottaa. J a
kun hän o l i hiukan virvonnut, oli­vat
he päättäneet' kulettaa hänet
sairaalaan, vaikka' hänen parancr
mistoiveensa olivat vielä varsin hei­kot.
Tämän miehen vaimolla on
kaksi lasta j a he ovat huonoissa va­roissa.
Kuvitelkaapa niitä kärsi­myksiä,
joitä tuo vaimo raukka tun­si
kun hänen miehensä tuotiin ko­tiin
moisessa kunnossa! Ja k u i .
tenkin satnanlaisia tapaturmia ta­pahtuu
usein; eräs mies kuoli juu­r
i samanlaisesta syystä vain muuta­ma
päivä sitten; ne johtuvat siitä
nopeussy^teemistä,. minkä yhtiö • on
kaivannoissaan ottanut käytäntöön.
Tehtävämme
Ennenkuin pohjoisen piirin mie­het
ja naiset saadaan tietoisiksi
luokka-asemastaan, on heidän kes­kuudessaan
tehtävä tahrattoman pal­jo
valistustyötä. Tilanne toisilla
kämpiköillä on kutakuinkin saman­lainen
kuin Timminsissä. Puolue­jäsentemme
tässä piirissä on siis
ryhdyttävä valistustyön tekoon uu­della
energialla j a uudella tarmolla.
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA
WALFR. KUOPAN
pidetään avoinna joka lauantai kel­lo
1 päivällä, kello 12 yöllä sekä
kello 3—7 sunnuntai-aarcuna.
WALFR. KUOPPA
Kirkland Lake, Ont.
Dr. H . STm
Hammaslääkäri.
Sudbury, Ontario
Samassa rakennukaesa! kuin tri
Koljonen
"I
1 O JALKAA LAPAMATOJA enemmänkin tule« usein Alve-Satsin
nautittua
Arvoisa Apteekkari: Niiyrimmat kiitokset sil­tä
lapaniatol.iakte«jtu Jonka mina tilasin. Sillä
el lähtenyt varsin 200 Jalkaa, mutta yli 100 Jal­kaa
varmasti ja nyt olrn niinkuin toinen mies.
Ne ISJSkeet teki tcbtäviinsa, olen sydiimellUestl
kiltolllnon mirsl Kalit- Makl. Aasusta, Mont.
A L V E S A T S I : Aptickkari Llgnellln «rltylnen
keksintö, K A K . S I X K F . r . T A l X E X VOIMA. Tämä
lääke tappaa varmasti laiKimnilot Ja kaikki vat­sassa,
olevat nuJot. — llatojcn yleiset tunto­merkit
ovat seiiraaviit: VäHnteltä rinnan alia,
muottuvalsta kljina vatscssa. kova ruokalisla,
kuin raySskln r-joi;nhnIun puute, vatsan täyte-liulsyys,
okseutamincn tai talpnraus oksenta­maan,
slnisrt renkaat silmien alla. painon vB-Iientyminen
}a vi-nmlcllyttlylÄ tunteita vatsassa.
Monet kärsivrt tStil ylilsi-sti tuloksena sopimat­tomasta
rijoknjnrjcstilmästä Ja moni Joku on
sairas elkJi K.-,i:i ciltuuii buojeniiiista tavallisinta
IQukkiUti» tu:-kin.'> n. \-nrmast! kärsii msiloista.
vaikkei nlltn ole näkynTtkänr. tarvetta tehdessä.
— Tämu LAPAMATOI.ÄÄKE on t u l l u t tnn-netuimmnksi
ja suosltnlmmaksi kuin mikMa
muu suonulalsten myymä Ja valmistama lapa-ciatolälke
A i n T l k a s K i.
LIQNELLIN ALVE-SAT8I
fKakstnkertalnen vninia) — LäSke voidaan naut­tia
Ilman ]näkk«-n maksua tuntematta. —•
Lähetetään posilmaksulnecn 51Ä) hinnalla,
t i y d c l l l s e t ohjeet mukana,
• —IJfcnellin Apteekki on suurin—
^ —Suom. -Apteekki Yhdysvalloissa—
P. A. LIGNELL CO^ Superlor, Wl8.
VAPAUDM KDtJMAUPPA
VOIDAAN TILATA SEURAAVIA KIRJOJA:
Alanteen Sanakirjay snomalais-englantilainen, sid. „ „ „ .
Amenkan Suomalaisia, satiirikertomnksia, k i r j . K Bissanen
AmeiikalaiBen Työväenliikkeen varariUtOi kirj^ Fostei-, nid! *^
Autokirja, oppikirja antbajnreille j a korjaajille, k i r j . Y . Weinn «»"^
Kaupnnki^Kansakotklnn laskuoppi j a tuloskhrja, sid....;... *-W>
Aorftigon poika, Idilikeästi kirjotettn romaani, Irirj. JackLÖiidoti""'
Aapinen, lasten opetteltikizja, sid. ........... " -SS
Aurin&o, K u u j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina kirV" T "^^
Gibeme .. .4.............. ^ A t t i l a , historiallinen romaani, k i r j . D ^ m , sitj. *-25
Aavoilla inäpoilla, imellyttävä romaani, M r j . Jack liöndön * n i d t "^^
Bakteerit, tietoaatre, k i r i . Osc. Str«ng, dd. '"^
Elollisten olentojen lisääntyminen, Idrj. E . K o l p i n Eavn, sid. -50
Englanninkielen A l k e i s k i r j a , kirj»' H a i m a Ajidersin, sid. '.. ."^
^tejämerei^ Anrin»>n Alla, s e i k k a i l a r o m a a n i , k i r j . Jack London i"»
Engjantälais-Suom^inen Sanakirja: hyvä opettelukirja, kirj.' "y"
Englännmkielen Oppikirja j a Kielioppi, k i r j . ; W. O k s a n e n " " s i 3 , S
Erämaa, kutsuu, khrj- Jack London, eid. ......v...,.......;,....
Elsinoren Kapina, seikkailuromaani,'kirj.-; J a ck London, s i d ! "
Halikon Hakoniskat, murrekertomuksia, k i r j i ISiallio, sid.
Herra Byronin" ammatti, k i r j . Bernhard Shaw, nid. ....
Hedelnuen j a Marjanviljelys, k i r j . B . - W / Heikel, sid.
Humoristinen laululdrja, se viimeinen painos
Imperialismi, agitaattorikorsseilla' pidetty' iesitelmä, nid.
Ihmisen Hezra, tariha.synnistä, Idrj. Hall Cäine, 2-osaa, sid.!!
Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i n . HaUCaine^ 2 osaa, nid. ..
Hmiinen ei elä ainoastaan leivästä. Idrj. K . l u s ^
Ilmojen halki, kertomuis lennosta pohjoisnavalle, ku-j. Amundsen.nid. 150
Järjestelmäni Miehille, hjrvä voimistelnldrja, Idrj. J . Mueller ... ,
Jack London, elämänkertamuistelma, Idrj. Helmi Krohn, nid.
Kairosta N i i l i n latvoille, matkailijakertomus, k i r j . Pekkala, nid. ! QA
K a d o t u i n Kahsaa,]tovau^^ Itäpäästä, k i r j . Jack London, sid. 100
.75
-. 155
•• 1.40
•• .50
• 1.25
. .45
•• .15
.. 2.50
•- 1.75
Kemia, S r j . Hanna Seikku, sid.
Kymmenen sokeaa johtajaa, ]dri> A r t h u r M . Levis """"
K u m lAdKso, romaani elämästä, kirj.^Jack London, sid. S."...".»M
Kumhgatar Hanhenjalan B:avintoIa, k i r j . Aiiatole Pranze. s i d 1 ' ^
Kodin Lääkärikirja, etevästi toirfiitettu, sid. ..............*. ^
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. ...„............T.
Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A . E . Blomoyist j a E . E . Kaila "' 1 »
Kommnnfstuieh Manifesti, k i r i . Karl Marx^ sid. "" ,'J2J
Kjistinnäkon Alkuperä, tutkiehna k i r i i , K a r l Kautsky sid ofo
Klöndyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, Idirj. Jack LÖiidöii 1.»
KipinaTennättihien toiminta, kuvitettu opas, Idrj. Krigar j a Subkis
sid.
Kiijanpito-opas, t e h n ^ Juhana Toiviainen, nid.
Kirianpitö, kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero i***
Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi ; "" \m
Kefttokirja, k i r j . Mina WaU. pid. £Z
Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, k i r j . Jack Lonl
mä» •••••••••••••'•••«••••••^•••••^••••*•••••««•••••«.•••••••«,«••«,.•••,.,
Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokirja, k i r j . M . Hyvönen, sid l*00
Kielletty Hedelmä, rakkausromani, k i r j , P. O. Höcker, sid. "gQ
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, k i r j . Alexander Dumäs!
$ osaa, nid. .....i....... „.,.
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta,
k i r j . Kaarlo Halme. sid. , ,
K r i s t i t t y , romani, k i r j . Hall Cainie, sid. {y^
Laulu tulipunaisesta kukasta, k i r j . Johannes Linnankoski, sid 140
Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, k i r j . 1. Stalin, sid I75
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani,Alaskasta, k i r j . Jack Londöii,
s^d.. . 1,25
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, k i r j . Launhardt, sid 50
Luokkien sota. kirj. Jack London, nid "[ [95
Lisoletteh avioliitto, ylevä rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler,
aidottuna * 40
Lyhyt terveyso^pi naisille, kurj. tnri F r . Hovitz 35
Meren urhoja, merimiesromaani, k i r j . K. K i p l i n g , sid , 75
fierisnsi, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid. ." 1.50
Maailmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, k i r j . E. Becher,
nid. 1.75
1.00
1.50
.SO
.50
.50
.50
1.75
MailSQaren Tyttö, sotaromaani, k i r j . Hall Caine, nid
Marain Eden, seikkailuromaani, kurj. Jack London, sid
Maapallon kehit3rshistöria, tietoaarre, k i r j . Victor Madsen, nid
Maailmanliike, tietoaarre, k i r j . Albrecht Wirth, sid
Maailman avaruus, tietoaarre. k i r i . Ta?i J . Schreiner, sid
Maa j a Ihminen, tietoaagre, k i r j . A l f r e d Kirchhoff, sid..
Maanviljelys Kemia j a f y s i i k k a , k i r j . Arthur Rindefl, sid _
Maanviljelysoppi, k i r j . Suninen, sid. 1.25
Merikotka, kertomus Saksan kaa^parilaivastosta sotaaikana, kirj.
F e l i x von Luckner, sid. 1.25
Merien takana, seikkailu rakkausromani, kurj. H . ' Courths-Mahler,
nidottuna ,.. go
Murrosajan Lauluja, runokirja, k i r j . A k u Päiviö, sid. 1,25
Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kurj. Upton
Sinclair, sid........ „. , ,.,$1.25
Minua sanotaan Puusepäksi, yhtetekunnallinen romani, kirj. Upton
Sinclair, nid. 90
Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, k i r j . Juurioja, nid 75
Nuoren _ Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine
• Skjerve, md. .>.....»................,.......;..»..,.,.....,.,.,....,.; 1.00
Nastan Sukuelo, k i r j . Lääket. Tori E . W. Wrestlind, nid l.ÖO
N^stölmisteln, kuvitettu opas, kurj. E l l i Bjorksten, nid 1.00
Nynftn Ja Avioliitto, hyvä teryeysopillinen kirja, kirj. Margaret
Stephens, sid , 1.50
Napoleon III vallankaappaus, k i r j , K a r l Marx, nidJ .7........ .70
PalkkaJ^ö j a Pääoma, khrj. K a r l Marx ...1 .25
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
_ , ^ ^ 4 5 ? » . sid. •, 1.75
Perheen,/Yksityisomaisuuden jä Valtion Alkuperä, ku-j. F. Engels,
_ fid. 1.00
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid 25
Pansm Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid 75
Ptenikkatanti, k i r j . Nikolai Lenin, nid. 50
Pieni Tietosanakirja, sid : , 5.00
Perustuslain Olemus^ O. Saari , .30
Pieni Mehiläiskiria, k i r j . Mikko Hkka .25
Ranskan Kansalaissota, k i r j . Karl Marx, nid. .35
Rannerengas, hieno rakkaiisrömani, k i r j . David Potter, nid 40
Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen 1.25
Silkkilaiva, romani, kh-j. Elenius, niid. 75
SQ|ialistisen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid 40
Sau-as Lampsi, lasten terveyshoitokirja, kfarj. Ruotsalainen, sid 1.25
Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. 2.50
Snmm Kielioppi, . k i r i . E . N»? Setälä, sid. 75
SoSdliaemokratia j a Sosialismi, k i r j . K. W . SUverberg, mä 30
.Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules
c V<^"i^v»W-' .: 1.00
Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . Max von Gruber. nid -75
Saarelaiskuvia, I j a II osa yhdessä, k i r j . Emil Elenius, sid. 1-00
buloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani,
kurj. E . Temple^Thurston, sid. 1.50
Silmukoryan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rak­kautta,
ku-j, Kaarlo Halme, sid. 1.25
Tarttuvista sukupuolitaudeista, k i r j . Ta-i Pirilä, nid. . -75
Te inevo^mistelu L kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma LPO
TelinevoMnistelu n, kuvitettu, k i r i - Väinö Laherma l.OO
Tiede j a Vallankumous, mainio teos, k i r j . Ernest Untermann, nid. .60
Tuhlaajapoika, romani, k i r j . Hall Caine, sid. 1.30
Työn Histpna, kurj. Tjumenew. sid. -85
Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid. 50
Terronsmi j a Kommunismi, k i r i . Leon Trotsky, nid. 50
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler
nidottuna ..;.„..... . . . 75
Valaveljet, _ romani Islannin asuttamisen äiöiite," k i r j ! ' G^^
^ son^ sid. ..J....' ....... 1.50
Vaimo, jonkas minulle annoit, romanT elämästärkiri
Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine. nid. 1.75
Valkomen Profetta, romani engl. siirtomaapolitikasta, kirj. H^H
00
Voimisteluohjelmia n , khrj. Arvo Vartia, nid. l-O»
Virallinen Sulhanen, k i r j . Jack London, sid. t.. -75
rakkauOTomaani, k i r i . Wigein, sid. , -75
^alskarin kertomuksia, k i r j . Sakari Topelius 4.Ö0
Vannlanmn matka, kertomus Scandinavian saiosuomalaisist.1. kirj-
Ems Lampen, nid. ...........r..........-..................' 1-00
Yksin maailmalla, kaunis romani, ku-j. Mabell Barnes Graundv, sid. 1.50
Yleisen Terveysopin Alkeet, kurj, Taav Laitinen, sid. • 3-00
Ylos Helvetistä, k i r j . Konrad Lehtimäki, nid. 1.75
Yleinen johdatus luonnontieteisiin. tietoa.irre. k i r j . Th. H . Huxley.
^ sid. -50
^^•r^^}^7^!L!^^\ Vapauden konttorista tilata WATER.MANS
F O U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.75, ?4.00, $6.00 ja $7.00.
Vapauden Kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont
Vaaliheimolaiset, y^htai teokset^^ U
/oimisteluohjelmia I, k i r j . Arvo Vartia, nid. !.«