Vapaus, March 5, 1925

              työD Kakflteri
Työn Kalenteri on Snomen tovereitten toimesta ilmestynyt
jooIaJDlkaiBa Tässä Kalenterissa on tavallisen tekstilakennsen U-msitfi
hnomattava määiä erikoisen hyviä yleishyödyllisiä tietoja,
joista jokainen lukija voi oppia sellaista mikä jokapäiväisessä elä­mässä
on tärkeää. M. m.on siinä tavallinen almanakka osasto
tärkeitä tapahtumatietoja jokaiselle vuoden päivälle y.m.
' " Toverit! Vaikka joajn onkin jo ohitse niin siitä, hnoljnuttta
ei tämä arvokas Kalenteri ole vielä menettänyt merkitystänsä.
Tilatkaa siis se viipymättä itsellenne. Hinta on ainoastaan 60c.,
haolimatta siitä että Kalenterissa on lähelle kaksfsat.aa aivoa.
Työläisen Tasknkaleoteii
Tässä on toinen arvokas vuotuinen tietokirja. Tämän Ka­lenterin
arvo onkin jo yleensä niin tunnettu ettei siitä tarvitse
paljoa puhua, jota todistaa mm. se että Vapauden oma osuus meni
kuin kuumille kiville kahden viikon ajalla. Nyt olemme myyneet
toisten osuutta jo useita satoja kappaleita ja saatuamme tietää
että sitä on vielä nytkin joitakin satoja kappaleita Yhdysvaltain
pnolnelehtiliikkeiUä jälellä olemme sitä tilanneet lisää j a tilaam­me
siä mukaa kuin tilauksia saapuu ja painosta riittää. Toistai­seksi
kyllä voimme kaikki tilaukset täyttää. Työläisen Taskuka-lenterin
hinta on 30c. Lähettäkää siis toistaiseksi' sillekin sur­keilematta
tilauksia.
Toverillisesti tervehtien
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Box 69, SUOBURY, ONT. '
TiHMto&ia. msami S p^Thqrv M«rdt mtu 1925
jäniksen karvan viMdenajsn
kaan. Hän kammosi knokkaa ja
lapiota, matta ihaifi käsfnrna, jot-'
ka «aijrat ne heilumaan, j a hän oli
tekemisissä juuri noiden käsivarsi­en
kanssa ei passannut komeilla
ylpeänä taiteiUjaloonteelhb ^Hutta
musiikissa häv heitä pieksi j a pok­kasi
j a sallivat sen; se ofi hänen
ajMsa -rfjn he kunnioittivatkin hä­nen':
tarkotaksenmukaista i näppää
^yytt2ä£^ Hän »aattoi tehdä ihanan
tuoMolaälan';kaivoksessa henkensä
meitä etevämpiä. Joskns nifn tA-
"Ameräan Soomalaiaia'' teos on
meidän kaikkien vihan pariums n i i l.
Ie kamasaksoille jotka viimeisen
kahdenkymmenen vuoden aikana
ovat ixauAia, tekojaan m^bin kohdis­taneet.
Tämä» teos on endmäinen
raippann^^aistus heille.. Bafpat ovat
ffteneet"^ pitkin selkälihaksia j a «il-kon
tällöin yiskatto haavoihin sjj^o-laa.
Tänä on myöskin takalo
^ maksna tervasta ja höjiienistä ja
menettäneen > kaivajan muistoksi, j a raipat ovat vieläkin'^koholla. Ue
sellaijdta voitiin hoilata monei^ ajat.' i>>Alc>aonne nyt tällätavalla täHäker-
KiitoUinen teski tavallisesti toi 'läm- {t3ft-o9cenletan velkannne —^ tois-pimän
sokerikakun palkaksL Sävel-: ^^seksL
Ne suomalaiset jotka ovat olleet
tässä maassa, vaiickapa va^in pari­senkymmentä
vuotta jjft ovat seu­ranneet
kansalaistemme sivistyshär-rastuksia,
voisivat kertoa heimo­kansamme
elämästä ja harrastuk­sista
yhtä ja toista. Yksi ja toinen
Oh kylläkin silloin täUöin tarttunut
: kynään ja piirtänyt katkonaisia ku­via
Amerikan suomalaisten histori­asta,
mutta — kukaan ei o l e voi­nut
luoda vielä mitään kokonaista.
Jokainen kirjottelija on piirtänyt
pinnallisia kuvia oman mielensä ja
makuiin mukaan. Tietysti ei tässä
^^olöimitään moitittavaa ja luonno­tonta^
sUlä historian klrjottaminen
i t s e asiassa onk^n paolneellista.
JPuolueellisuus on lueldui-yhtelsliittn*
^jasaa t|nHiinllWntä, jota elYol vÄlt-
. r Jtfe Amerilcan' suomalaiset erilai­sine
harrastuksineen,/ ryhmittjrnee»
nä' eri osissa maata, oletome koko-naan
, riippuvaisia amerikalaisesta
e l f t l i ^ ^ luokkavaUanNAvmottö^
luista ijaeista,' tavoista ja aä&noöla.
tS. V Vaikka peritty eläinäntapam-
.mf^^tsbän maahan tultuaimme ei
'aivan.^Idämukaäntttisi ja^htoun-
.tnfä' -'Amerilddaisön yhteiskuntaelS-
'nän mukaiseksi, nij^n -I(%tfinndllU
/.neni,' jolcapttlväinen 'elämämme ja
,hanr(istnksemme on alisiuttava. ylei-silh:
sfillntöililin j a niin kansallisaus
^Ja kansallisen i hangen säilyttäminen
on Tain. tyhjä fraasi, mnttatase.dl-loin
kun aen varjossa porvarillinen
;J8 • taantumuksellinen aineif , ajaa'
lomia etujaan, köyhäin ja tietämät­tömien
työläisten ^ kustannuksella.
M&ii^olten, Amerikan suomalaisten
Jbistoriat on vain osa sniiren Ante-tikan
luokkavallan historiasta. Mei­dän
^Jhistoriaamme el sijs voi kirjoi»
puolueel-iisertl.
, ? ,
; Poolneellisundessa, luökkavaltios-sa,
on vain totuus; jos se oikein
, taUdti^n^^^joB tapahtunut, selite-
^ tään luonnollisella ja' kehityksen
pematuvalla tavalla. tCuiteiikaaiii
; tne vemme löydä kuin harvoja ihmi­siä,
jotka voivat meniiyttaC kaukal-
»empta tapahtumia, 'selostella oike­assa'
v d o ^ . ' TapahitAnia pyritään
äinä ImaahtelcraniB ja värittämään
Ja harvoin kaivelli^n esiHe historian
palM j a t^mat-pjiolet, jotka itse-rasiassa
tulkitsevat l&hammlD »keU-i^
ksen. luonnollisuutta kuin valo-
> |>uplet. Elämä on karua ja< runo-tonta
-tr se on «motoilta «tnjea
inuappailaa ja vain aellaisessa -va-
' lossa eitä katsellen voi pöytää o{ke-an'
^tulkinnan.
Tämä on yleinen sääntö.
He, löydämme Amerikan suoma­laisten
kirjottamattomasta historias-ta
paljon Ijaloa j a kaunistakin, mut­ta
'löydämn^e myöskin ; alhaista v ja
saastaisiakin tekoja ja tapahtumia,
aivan samalla .tavalla kuin minkä
maan j a kansan historiasta tahansa,^
missä vallitsee luokkävaha ja luok-kataisteltt.:
Jos' tahtoisimme, voi-
)^me me ' palauttaa' mieliimme
Amerikan snomalaisteh < porvlurien
ailbaisiaja mustia tekoja, jotka ovat
aina olleet yhteydessä maan porva­riston
' j a 'rahaylimystön .etujen
kanssa, sorretun ja köyhän palkka-'
työväestön 'sortamiseksi, petkntta-misekai
j a riistämiseksi. Mutta tä^
mä on liian pitkä juttu kerrosta­vaksi
tämän kirjotuksen yhtej^dessä.
' > I l e "tunnemme. liiankin hyvin sen
^ '^hapattdcsen". Se aines-^kä Suo-
^ men porvaristolle oli kelpaamatonta
•h:t»akaM, se äirtyi lännen kultalaam
Sooanenv porvariston,.ja virkaviallan
päreiaA vallitsi j a vallitset kilpai»
i a leipäpaikoista ja.Vkaik-
1d ,ne jotkit .tässä taistelussa tulee
«yijääa- heitetyksi, kyvyttömyyteni
.^jaLtaftaaattoosaatenss takia, ne -ris-jbnitmvat
tähän maahan onneansa
etsimään köyhän kansan selkänah-kasta.
Ne pölkkypäät joista ei tul­lut
edes kunnollista pappia, ajautuN
vat meren taakse. Parinkymmenen
vuoden aikana on tämän maan suo­malaisten
työläisten liepeissä roik­kunut
.kaikenlaina lorveja, aaamfu
miehiä ja petkuttajia, jotka ovat
yrittäneet kaikessa oppimattomun-l
dessaan' ja kyvyttömyydessään saa­da
loistava toin^eentulo työläisiä
petkuttamalla. Mutta «e tySUUtal^
Q«s joka Suomesta jon tähän \mäa.'
han siirtynyt, on ollut suurelta osal-tai^
n rohkeaa, ieläimänhalaista ja
nuorta polvea jota ei ole aina voi^
nut lörvit nylkeä ja~ petkuttaa. . Se
on ' tapellut jo S u o m e s a a k i n
huijareita vastaan. Siksi sen.3nl»-
kaa ei ole voita 'taiWttää\ tSisiU
kään maassa. Ainoastaan Väuliem*:
pi, kantojen juurille kaatuva pplvi
on nöyrtynyt kyvyttömiä ja saa­mattomia
herrasroikaleita' elättä»
mHän. - . -
Me voisimme kaikenlaisten ' epä^
onnistuneiden yritysten perusteella
todeta, että, näin on asianlaita. Yk4
sin sanomalehtien julkaisemisyrityk-
Isiä on ollut Amefrikan suomalaisina
ylitse 80, nykyään ilmestyvät leh­det
isilhen' luettuna. On 4^11ut kai­kenlaisia
vkaivantoyrityksiä, silakka-yhtiö,
on perustettu liittoja j a sen»
ro^a^ anttiliittoihin saakka, joilla
kaikilla' on yritetty nujertaa valis­tuneen
ja käpinoitsevan työväestön
niskat, että laiskat lorvit olisivat
saaneet itselleen hyvät päivät. Osa
on heistä onnistunut ja peijaavat
vieläkin niitä jolta ei elämä eikä
kokenfus voi opettaa.
Ken haluaa saada muutamia ko­ristelemattomia
ja kaunistelematto­mia
kuvia näistä herrois^, se luke­koon
juuri Ilmestyneen Kalle Rissaa
•M kirjoittaman teoksen "AMERI­K
A N SUOMALAISIA." Tietysti jo­kainen
työläinen lukee teoksen,
mutta ei se tekisi pahaa vaikka por­varitkin
'lukisivat; sen.: Siitä saisi­vat
katsoa kuin peilUtS itoeäSn,
;mutta vain. seuraavien; otsikkojen
alla olevista kertomuksista: "Mill
City, Minnesota", —"SUakkayhtiö",
^ "Herraluötnanttl", — "Virtasen
juttu", — "General Merchandise",
— ja osaksi: y "Farmilla; vankina".
Kolme, viimeistä kertomusta; bn ku^
.vaus työläisten elämästä. ' ^
On yleisenä tapana ja käsitykse­nä;
että' kertomuskokoelmassa vii­meinen
kertomuB,' on vähäarvoisin.'
Kirjailija ön f tässä kuitenkin tehnyt
poikkeuksen. Allekirjottanut luki
mielenkiinnolla teoksen alusta lop­puun,
<r mutta loppu olikin vaikutta­va,
mieltä ylentävä ja opettavainen:
Kertomuksesta olisi itse tekijällekin
jjossain< suhteessa oppimista.
Kertomuksen otsikkona on: ' ' N i ­metön!*,
v Siinä kuvataan köyhälistö-taiteilija
sellaisella mestaruudella
j(^apane^< syviin mietteisiin jokai­sen
elämää tuntevan ihmisen. Se
on*^ teoksen paras kertomus, taidok-kainnnin
ja elämään syventymykseV
lisemmin piirretty kuin yksikään
tov.^ Rissasen • aikaisemmistakin
tuotteista, . Me voisimme tuosta
kertomuksesta siepata kirjotuksem­me
yhteyteen paloja mistä' kohdas­ta
tahansa; jotica sellaisenaankin
kiinnittäisivät mieltämme.---Ja me
voimme tehdä lainauksen vaikka al^
kulehdUtä: ,
•" : . . Hän hävitti luonteensa.
Tai oikeammin hän. muutti sen toi­senlaiseksi.
' Ylpeys, joka on jokai­sen
. lahjakkaan luonteen merkin,
kääntyi nöyryydeksi ja alistuvaistra-deksi,
ei orjuudeksi, vnan jon^plai-seksi
^yleiseen pohjamaaiEin. sopi­vaksi;
pääasiahan oli, ettei 8^n «le*
massaoloa huomattai8L>.' Sen tuH
muuttua olosuhteiden saakaan Irain
lyspalkka ei ollut suuri ja suotta­han
olikin vaatia palkkaa henkisistä
lahjoista ihmisiltä, jotka nyrkkeili­vät
maan alla leipää perheelle ja
joilta'oli kieUetty ilo kehittää hen­kensä,
lahjoja. Kun hän näin osasi
oUa mukana, viilailla pois sakaroi­taan;
jos niitä alkoi ilmaantua, pi-tää
silmällä taiteilijaluonnettaan,
joka toisinaan, varsinldn juopottelu-retkillä,
ilmaantni hänen matkansa
iloisena j a rallattavan häpeämätto-mänä
kuin katupoika; kun hän
pysyi keskinkertaisena, vieläpä hie­man
hupsun l^rjoissa, niin kaiUd
meni eteenpäin hissukseen. Mädän­nyt
järjestelmä, joka pilaa ihmiset
o l i ' jokatapauksessa se peili, josta
oli /kuvaansa katsottava ja huolel­lisesti
piti- hän silmällä ettei kuva
erottautunut henkisten lahjojen ete-vämmyyden
kautta. Knn naiset ei­vät'pitäneet
hänestä syystä, kun
hän oli - epäkäytännöllinen, huonosti
puettu ja alati köyhä (naisilla on
uskomattoman tarkka silmä tarkas­taa
markkinoilla sitä urosta, joka
narbalden kykenee.v kamppailemaan
heidät läpi elämän' myrskyn); kun
hän siis säästyi rakastamiselta ja
sen tuskilta, ei hänestä voitu itse­asiassa
puhua edes pahaa. Naisten
mielestä ei hän ollut mikään uros;
vaän henkiparka joka söi mielellään
j a .Icoska tahansa sokerikakknja ja
leivoksia. ; Mutta läpi öiden nähtiin
hänen huoneessaah palavan kyntti­län
taii's^kölampun j a silloin täl­löin
kumahtava pianonkieli osoitti,
että hän oli haaveinaan asettelemas-
,aa paperille. Jos kiellettiin' soitta­masta,
niin hän hyräili; jos tuskaan,
•nuttiin hänen läheisyyteensä, niin'
4>|ttj_a5e<tti^uJUi^n8a^^ 1^^^
toi MmmiiT^Mlrym ja^painul
toisille jäille; «lihan Amerikassa
tilaa. \ m hän hävennyt työt^ kau­kana
s i i t & M u t t a : hän ei sitonut
kallista, vapauttaan käsillä tehtä­vään
työhön. Hän voi auttaa talon
emähtää perunainkuorimisessa, ha­lonhakkuussa
ja huoneiden puHdis-tamisessa,
toisen sibnän ollessa-työssä;
toisen silmän vilkkuessa pia-ttöhuoneeseen.
Kaikki tuo muu pup
haUu tarkoHti hänelle mahdollisesti
väin: parin ^ kolmen tunnin tutta­vuutta
talon pianon kanssa. Siinä
koko" palkka. ~- Samoin kuin 'kai­vostyöläiset
työskentelivät tasanteil­laan,;
hänkin osasi, suuren koke-,
muksen pe^steella, valita kullakin
paikkakunnalla Vallitsevan : ykista-santeen.
Hän- oli paikkakuimalle
saavuttuaan yksi jäsenistä v joka
kuului osana koneistoon.. Olihan
riittävästi rangaistusta j<( siinä kun
h^n "ei. tehnyt mitään", kuten* yksi­mielinen
tuomio kuului. Mutt^ dlti
ei häntä morkattu' enää laiskaksi,
sillä alituit^en hääräileminen sen­tään
merkitsi jotain." ,
: Jokaisella ^ ihmisellä pitäisi olla
John Monto'n, (joka on kertomuk­sen
heidkilön nimi), vaatimatto­muutta,
oloihin sopeutiivaisuutta»
mutta kuitenkin peraänantamatto^
muutta harrastuksissaan. Kerto­muksen
henkilö on kypsynyt jalo
luonne jonkalaista köyhälistöliik-keestä
löytää vain harvoja. Sellais­ten
' ihmisten kuvaaminen jokaista
kasvattaa, tekee paremmaksi jrm-märtämään
itseään ja jalostaa so­peutumaan
suureen j a jaloon luok­kataistelumme
riAtamaan.
. Tov. "Rissanen on tämän kerto­muksen
piirtänyt kokonaan' toisen-^
laisella tyylillä ja maulla kuin muut
kertomuksensa.
Tov. Rissanen on paljosanainen
mies. Kun hän kaappaa käsiinsä 11-
keäh vastustäjiansa,*''pommittaa hän
sen jokaiselta puolelta kuin Jcuula-ruiskumies
vihollisensa, armottomas.
ti ja säälimättä, kunnes hän on eli-dottomasti
kukistunut Mutta jos
vastustaja { on . vähäpätöinen, vain
sivuhenidlö, indstelee hän parilla
sanalla j a viskaa rikkaläjään.
Taosta ryhdytään lähettäanään
markkuoille näinä päivinä. Sitä
^ ' tilata kalkuta lehtiliikkentäm'
me..; ..- , . • . :.
S* Kankaanpää,'
Nuorisoliike Englan­nissa
Jos haluaisi olla hiuksen halkoja
jonka tarkoituksena on etsiä' kerto­muksista
.heikkoja paikkoja,' niin
miksi ei niitä löytäisi. Sillä itseku-
Icin on saanut omanlaisensa elämän­katsomuksen
j a sUlä mittapuullahan
katsotaan toisten henldstä työtäkin.
Alleldrjottanut on jonknnverran l u ­kenut
maailman kuulnisimpienkin
UrjaiUjolden tuotteita arvostelevas­sa
nuelessä j a olen jostos' löytänyt
aivan ihmeellisiäkin heSkkoukcöi/ jft
putttteellisuuk^ heidän tnottftis-saan.
Sentakia, ilman peTsoonaiJl<^
suukaa, riippamatta siimvaikutti-nusta,
olen aina sanonnt j a sanon:
me .voimme erehtyä, mxitta mddän
eV saa .koskaani luulla itsestä
JHan paljon "vahentääk^^
n ^ e n ! C y ^ .Ja.lQ^kyä > > t k » ' o^
Maailmansodan jälkeiset vuodet
ovat olleet kommunistisen nuoriso­liikkeen
voimakasta nousuaikaa
Englannissa. Tässä tyypillisessä am-mattiyhdistysbyrogratian
kotimaas-*
sa-: ei. aikaisemmin ole ollut juuri
minkäänlaisia nuorisojärjestöjä.
- Mutta maailmansodan opetusten
jälkeen, kun vallankumouksellirten
poliittinen työväähliike kaikkialla
maailmassa alkoi vallilta alaa, ^alkoi
se juut;tua myöskin Englannissa,
Paitsi kommunistista puoluetta, pe­rustettiin
myöskin kommumstinen
nuorisoliitto.
Nuoresta iästään huolimatta on
tämä liitto; jo paisunut aika huo­mattavaksi
tekijäksi Englannin' po­liittisessa
työväenliikkeessä. Mutta
myös taloudellisessa työväenliil/-
keessä ovat Englannin kommunisti­nuoret
ehtineet tulla tunnetuksi.
Viime kunkausien"- aikana ovat he
nimittäin olleet johtavina tekijöi­nä
monissa Lontoon nuorten työ­läisten
Jakkotaisteluissa, järjestä­mässä
lakkokokouksia, mielenoso-tnksia
j.n,e. =; Tällä innokkaalla toi­minnallaan
ovat he hankkineet yan-hemman
työväestön jakamattoman
.kannatuksen, lautta samalla ammat­tiyhdistyspomojen
katkeran vihanV
Monasti ovat nämä jo yrittäneet
sotkeentua asioihin ja< estää lakon
jatkumisen, mutta komi^unistindor-ten
innoldcailla ponnistuksilla on
lakkoja jatkettu ja ovat ne useim­miten
päättyneet työläisten ;voit­toon.
Eipä siis ihme,^ jos ammatti­yhdistyspomoja
suututtaakin. ;
Jäseniensä V poliittisesta kouluu-tuksesta
pitää liitto erittäin hyvää
huolta. 'Joka : viikko järjestetään
kokouksia ja H väittelytilaisuuksia,
joissanuorisoliiton j a puolueen pu­hujat
selostavat sekäv periaatteellisia
että päivän kysymyksiä. Liiton toi»-
mesta levitetään suuri määrä agi-tatsionikirjalUsUutta
ja Hiton lehti
"Nuori Työläinen" leviää laajalti
Myöskin urheiluliikkeeseen ulottuu
nuorten kommunistien, vaikutus^ Pe­rustamalla
omia työväen urheiluseu­roja,
vetävät he .työläisnuorukaisia
pois pohrarillisten klubien j a partio-poikajärjestön
. vaikutuspiiristä.
' Englantilaiset ^ . nubtisotoverimme
ovat astuneet rohkeasti, päättävään
taisteluun kapitalisteja ja heidän
apureitaan isosiaiipettareita vastaan.
Englannin hallitus koettaa vai­noilla
tukahduttaa^ nuorison liik­keen,
mutta siinä se tulee erehty-mään,;^
illä vainot vain kasvattavat
kommunistinu^rison rivejä ^a pa-koittavat
sen ottamkan käytäntöion
entistä tehokkaimpia taistelutapoja.
KALETA SlHALAiEN APTEEKI
KaOdd meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo^
men yliopistossa käytännössä olevain oppiMrjain nmkaan, seM
G. K. Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai-noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Knumavesipnasia. hinta f 1.25
12.00, $3.00, 14.00 ja $5.00
Knumavesipussin letkuja,
hinta .....i. ....-...,.,..$1,00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehHle, hinta $1.00
Ruiskuja, lapsille, hJnta .35
Korvaruiskuja, hiiita .... .35
Nenäruiskuja,, hinta^ .35
Varmuusesineitä;-naisille;
hinta -.1 $3.50
Varmuusesineitä miefaHle.
hinta $3.00 tus.
y.m., y.m /
Kääreitä, Flaastaria, '
? Haavapumpulia 26c, MOc, 75e,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Ebcemasalvaa, hinta ..Tl^c
Hoffmanin tippoja, sydän-aluskipunn
...,....50c j a $1.00
Selkäplaastaria . . — . 3 5
Rintaplaastaria .50
Munnaisplaastaria .50
Eetteritärpättiä, yfikään
ja hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta ~....' .50
HiuBöljyä, hinta ............ .50
Hammastippoja, hinta.... .2 5
Hammaskittiä, hinta • .10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c j a 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta 75e
Hajnpihkaa, hinta 25c pnssi
Intinunjamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa, hinta .... .50
Kamferttiöljyä, hinta .... .50
Emät^poja, koliikkiin j a sy-däncuuskipuan,
hinta .60
Hammaspulveria, 25c ia sa,
Ihosalvaa, hinta ^
fimferttia, kuivaa 25c naS
.60
.26
.6»
.58
.SO
.50
.58
.60
Kamferttilinjamenttia
Kummiplaastaria ,
Kolmenlaisia tippoja
Luulinjamenttia .....
Nervin tippoja .........
ParranaJQsaippuoita .
Päänkivistyspulveria
PiMoljyä
Puunöljyä , '^Q
Puhdasta Norjan > kalan­maksaöljyä/
* " * ? ^ - " " V - - - " - 5 0 c ja $.100
Pnnssmtippoja .5Q
Preserveeraavia tippoja ,50
Riigapalsamia J' 5Q
Silmävettä gQ
Silmäsalv&a |BO
Suu- ja hammasvettä ....
TILATKAA meiltä. laakelaettelo. Meillä on saatavana loikkia Saomen, Canadan ja Amerikan
liiUceita, IramnuUvaroita, nu>keeraatinai^ y. m. Me maksamme postirahan kaildsU $5.00 tai
sita isommisU tilanksista. Erikoislaikelaettelot asiamieLille.
KALJEVA APTEEKI
' K. G. K. NYMAN, Omistoja. '
Suomessa ja Ganadassa tu^dnnon suorittanut ap^ekkari. PORT ARTHUR, Ont
J . A. Maelnnes,J3.A. W.H.G. Bner
MäclNNES A BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Nc^riot
363 Quaen Str.,
Sanit St*. Mariaa OnUric
Konttori vastapäätä Saalt StreeUii^
Rahaa lainatahn halvimmalla korolle
ätsioni
Saksaissa
Berllinr, - r ;Poliisiprovokaattori-en
avulla Saksan kommunistipuolu­etta
vastaan käyntiinpannun n.k.
tseka-jutuiijolidoäta'paljastaa "Ro-:
te' Pahne" edelleen Saksan poliisi­laitoksen
metodeja tämän, harjoit-taessa
provokatiokamppailuaan työ­väenluokkaa
vastaan, t Lehti paljas­taa
erään Titulua: Dicrterin, poKisi-vakoojan,
jota käytettäneen tseka-jntussa.
Diener v«n Saksan työläi-sille
tunnettu jo Stuttgartin suuren
"valtiopetos"-jutun ajoilta. Hän on
r— muodon vuoksi -r^'syytteessä, et­tä
on ollut mukana- "tsekan" —
"murhavalmistehiissa", j a kuitenkin
^vlettää tämä "tutkimusvanki" ker^
rassaan kummallista vankilaelämää-
Diener näet saa usein.vankilasta
lomaa jopa 2 viikoksikin. .Usein
hän taas lasketaan klo O aamulla
sellistään tuUen kauniisti illalla ta­kaisin.
Diener on alati' matkalla
pitMn maakuntaa auttaen poliiseja
kommunististen c !*valtiorikollisten?
jällden etsimisessä. ; Lyhyinä vanln-lassaoloaikoinaankin:
viettää . hän
hauskaa elämää, r X)n selvää, mistä
hän saa savukkeensa' j a : siki^iarinsa;
sei» rahoja runati'^^ hanklomiseksi
yldli^nrteen asti.^ ; V ^
tariit,; joilla on jonkunkaan; verran
kunniantuntoa ja; jojtka sen vuoksi
pitävät; IMenöine T <»oÄettua kohte­lua
merlnllisenä, eivät uskalla puut-iina^
ihän. taantamuksenv; snpsikldin.
Vangit, joita el -.«le ekditty varoit­taa'tästä
herrain romilaasta, saavat
usein vieraakseen JKencacin, joka aS-na
koettaa pumpata esiin kaiken,
mitä pidätetyillä mahdollisesti on
tiedossaan.
Varsin mielenkiintoista on myös
— jatkaa; lehti — että kaksi las-cistista
tuomaria, Byhner j a Mayer,
jotka^on paljastettu jo Stuttgartin
jutun aikana yhdessä Dienerin kans­sa^
ja joiden piti nyt myös ^plitaa
tseka^juttua, ovat ^omasta pyynnös­tään
vapautettu jutun esitöistä.'Pe­lätään
k ^ koko tämän lainopillisen
turmelluksen paljastusta, jos sekä
poliisi- että. oik4>uslaitoksen lurjuk­set
kasataan yhteen paikkaan, ja
niin saavat nuo kaksl^tnomaria
tyä syrjään. ^
Paitsi; poliisiprovokatsionia, tur­vautuu
taantumus myös porvarileh-tien
prövokatsioniin, jotka - koetta­vat:
paisuttaa tseka-jutun suunnat­tomiin
j a väittävät, että kommunis­tit
ovat kaikkien mahdollisten rikos­ten
lisäksi inyös murhanneet po-liisiurkkija
Rauschin, jonka; kuiten-
Jdh ovat omat virkaveljensä pääs­täneet
päiviltä. On tietysti selvää,
että porvarilehdet vaativat -'syylli­sille"
kuolemanrangaistusta. "Rote
Pahne" on kuitenkin sitä mieltä,
että juttu kääntyy itseään kapitaMs-tiata
''oikeutta" vastaan, joka ei
vääryyttä palvellessaan haikaile tur­vautua
kaikkein häikäilemättömlm-piinkään
metodeihin. '
Soo, Ont., Ilmoituksia
J U M BRAND
^ Kämppävaljaita ja niiden osia.
Uittokenlda, sitUua, oTeraIeja,oIJ3rvaatteita, telttoja, vedcapitani
peitekaibfcaita ja Iraormatarpeita.
, Telttoja, .vedenpitäviä peitekanluuta ja kaormatarpeita.
Pidämme arvossa koetilaustanne. Pikainen lähetys.
Kirjoittakaa pyytäen hintojamme. ^
HINSPBIRGER HARNESS CO., LTD.
Puhelin 92208, Sauli Ste. Marie, Ont.—Lähellä kanponrintaloiu
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA L E I P X I ^
ANGOAN UEIPURIUIKKEESTA
' 27 ALBERT ST. EAST. — PHOIfE 1280—J.
Tilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERT
KORPIROJUSSA VAARALLISIA
MYRRKYJA
Yleisesti nimitetään kotitekoinen
viina nimellä "moonshine", me suo­malaiset
sitä kutsumme kprpirojnksi
j a myöskin runollisella nimityksellä
'•kuusehV kyyneleiksi". Tuota moon-shinea
"kehutaan olevan useaa lajia
mitä hengelle vaarallisuuteen tulee,
mutta sellaista se on; ettei kenen­kään
sopisi sitä juoda vähääkään.
Juuri on Chidägpn terveyslauta­kuntia
tutkinut mitä myrkkyä Chica«
gossa myydään. Se anttfa lausun­non,
että joka tahtoo tehdä itse­murhan,
juokoon moonshinea.
Chicagossa: on vuosina.. 1915—r
1923 kuollut 1,533, ihmistä tuohon
kotitekoiseen viinaan. •
Pahin vuosi oli 1916, siis ^nnen
Volstead- lain iyväksymistä. Mutta
hirveä oli viime vuosi. Ei lähes­kään
voida sanoa kuinka monta it­semurhaa/
ja* onnettomuustapausta
Chicagossa tuli moonshinen vaiku­tuksesta:
viime vuonna. +
^ 80,000 näytettä moonshinea tut­kittiin
viii^e vuonna' ja näistä oli
vain 75 oikeata viinaa,'johon U i ol­tu
sekotettn myrkyllisiä ainetta.
MonePaista myrldcyä niihin oli' pa^*?-
tu.. Osa niistä tuotti uhrillensa
halvauksen/ toiset teMvät raivx>hul-luikd
ja osa ihan sokeiksi.
—: o r-—' . /-
SUURIN KIRJOTUSKONE
on rakeänettu Amerikassa; Se on
1,728 kertaa: suurempi kuin saman
tehtaan mallikone. Koneen korkeus
j a leivolEsia tarjoamme summissa jfc
vähittäin kovaa leipää ja korppuja'
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 789 J .
Matti Ketola.
304 WelUncton St W. Soo. Oat
spncM
332 Albert St.'West, Soo, Ont.
Ruokaa j a kahvia saatavana ate-rioittain-
ja, päivittäin.
Anki keUo. 6 aam.—11 tflalla.
RICHARD WALDEN.
on 17 Vk jalkaa, ma kolme miehen
'^pituutta. Kukin kkjainnäpi^ OE
tuolin istuimen 'suuruinen/ j a , tela
pmnäa 1 3/4 tonnia. KoneeBä, joka
on indmlstettn teklaamitarkoitnsta
varten, Idrjoitetaan huomattayimiua
sähkösanomia .yleisön, tietoon saa-tettavucsu
, ,
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St., Soo, Oat.. Can.
' Huom. 1 1 0 vuoden kokemus sai­raala-
ja yksityishierojana.
Hyviä kenffaa korjausta varten
'koettakaa
HAPm SHOE SHOP
Käsin' valmistettuja kenkiä.'
E. E. NELSON.
106 Gore St. SanltStei -Marie, Ont.
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Uikolihetys apteakU
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki. Jo*
Ica ilmottaa' Vapaudessa.
McFaddeD&McMiilaii
Asianajajat, lakimiehet, aoUriot
jr. a .
SAbLT
Konttori:
STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden. K. C
E. V. McMilian.
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILUKE
/ Phone 1157
384 Albert St. W. Soo, Oat
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus-:
kauppa,
välittää kaikenlaista enännokan ,709-
katavaraa sekä kaftefllaista eläin­ten
rtibua. LinjaOa oflijat tehkää o»
tokseime osuiislcanpasta.
369 Weninghloä: St^ WMt. OaU
Can. Talafooal I8IO P.
HAUTAPATSAITA
Knn haluatte hanta^ : eli muistopat­sasta,
neuvotelkaa siitä kanssamme.
Meillä on parhain varasto koko kan-pnngissa;^'
Lak» Sup^or trmmlmtt Mari»!»
, W. J - McPbanaa Mgr.
Soo, Ont Pbone 624.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-
^ T A ^ SUOMALAISILLE
DTC A . R WE5T
SelkirankatahtorI
Tarkastetaan ^-sähkSsädekoaeeHi.
217 Gloncestur St. Soo, Ost
— Phone 1806 —
Kymmenen iTuoden'^^ k
malaisten keskuudessa.
Gore St Apteekki
LiattMti, toiltfttJtahMlta, sikaafffii
ja ^glurattaja.
LiSkiri palveluksessa.
Me valniBtamme Je kehitämme lii'
a u ^ 24 tonnin sisällä.
SoomalaineB 1 B I B P P « - * P ° ^ **
H. S/Boehiner
Beaabtt M Apt—H"* _