Vapaus, January 6, 1930

              t r :r<' Maanantaina, ^.6 B ; n a ^ l f e f 3 ^ , Jan. 6 yfe 4— M
!VÄPÄUS O c i ^ « o m ö ^ tTSrie.*5n fianiVtmimj». ggatn Sai-
» i i r f y « n u cT FiBBiA Workei» ia Ciata*. PebUtked <!xiJT « Sodbory. Omulo.
Tainitiu. konttori. fcJrjaUoppa j» paiao om«i« txlos» Elo Streetim.
: V»pwis. Box 69, Sodbitiy. Ont.
-«Uumnet: Koattatj 1838. — Toimito. S36W. — Kirj*i»^pp* 2337W. _
Olfice (job *«k, jidrertiyoCTit.. ete.) a03S-Editor »6Vw-Bookitore 2337W.
va
tov.iT e
OlOcc^ Bookttore <Bd Pnst<}u>p: Vapaus BsiXdinj^ Elo Street.
AH Buö to be »ädieuedi Vapani. P.p. Box 69, «aÄorj, Oat-
TILArSHLKNAT: ' .
1 ^ 4 « J 0 r »k. «258, 3 kk. il.75 Ja 1 t i . SIM. — "jriidyCTaUoau» {s Snoiaeen «eka Bi»o
alte antoBuUIe: 1 »k. täJK, 6 kk. $3JO ja 1 kk. JljOO. '
OilOTCSHISKAT VAPAUDESSA: ^ \.
• JCbjcnUitinlsuitskaet tlM kerta, 12.00 kakti kertaa. — Arioliitloon «nenneilla onnenfoJTOtnkaet
JDk — Köaemnoattoilmotukset 50e keru, »IjOO 3 kertaa. — SrntTiaäitoMalUef ilM
teti. tZÄ 3 kerta*. — Aaialoeroilnotukm 1 2 k e r t a , S3M kakal kertaa. - KutotOmotukaet
41^00 kota. — Kuolemaniljootakaet t2M kerta, SO Jiamatao kiitotlanieelta tai moiatoTariyJtä. —
Balataaa tiedot }a o«>tennSotDkiiet 50c kena. «1.00 kobae-k«!rtÄ. — Tllapiiailmettijlei» Ja itootn» farfhv"^ «n. «aäaittaeiaa, läfietettäTä flmotathluU etakätecn. —:
T General «drertiaioz rate». Tie col, ioch. »Ijninntjn «harge for »BgU fBaenloa, 75e. The
V&p*m» i» the be« »drertUiJie fardiom amonj tbe Finniah peopU io Catuda. •
J4ti cUt ÄiiUoJn tabBnM «el Taatuuu en.iciSi«een kirjeeaeeiuje, Krjottakaa nodeUeeii lukkcco-
^ , o i t ^ penooDaUisella nljaelUs J. IV. AilqHat, UikkeenBoiuja, , '
ii
W
Canadan oikeistplaiset permntyväty cnUipat
ja arhailevd^^
Pintapuolisuus, harkilsemattomuus ja kiihko aiheullaväl joskus
eeliaisteu johtopäätösten vetämisiä, joilla ei öle enää mitään yhteyttä
eeti asian kanssa, jonka oletetaan oHeen niiden aiheena. -Niin on käy­nyt
Sillekin sekavalle toimituspätkälle, joka esiintyy "TTyömieheri"
' joUltikuun 20:nen päivän numerossa, varustettuna yllaolevalla otsikolla.
Siina sänolSanTäiulcsi: "Se oikeistolaisuuden selvä purkautumi­nen
» mikä samanaikaisesti ilmautui sekä Canadassa että Superlorissa,
osoittaa selviä perääntymisen mer^ j ä varsinkin Cana<iassa, joskaan
ei Superiorissa, työläisten ja työtätekevieiv jäsenjoukkojeh painostuk-ficÄ
ja päättävän esiintymisen ja puplireiUemjc^^
taistelun alaisena."
S. J, Toimeenpaneva komitea on väittänyt ja väittää edelleenkin,
ettei henkilön, jolle Foliittineh %omitea antoi täyden tunnustuksen
poliittisesta täysipaindsuudesta, läbcttänlinen "Vapam^ri", ollut 'lain­kaan
mikään "oikeisloläisuuden purkautuhiinen"j sitä vahemmih "sel­vä**
sellainen, vaan että "oikcisiqlaisuus" on syylläjieiiime taholta
liitetty juttuun jälcsläpäin jäsenjoufckojen; harhaanjohlamiscrksi. Täs­sä
suhteessa voimme lisätä, ettemme ole myöskään perääntyneet hi­taistakaan
siitä kannasta, inihkä olemme katsoneet järjestöinme, yh­teisen
liikkeemme ja puolueeinine parhaaksi.
• Edelleeti sanotaan kirjoituksessa, etta "joulukuun 12 päivän "Vä-paus"-
lehli heittäytyy polvilleen, viitaten Kominleriun sanomaan ja
vaittii, ettei oikeistolaiäuusihiriöiiä saisi arvostella, mutta vaikenee,
, sellainen alkeellisten ehtojen suhteen, mitkä Kommteriiiih veipayalie
lehdelle täytyisi «11a ommaiäia.*'
Tässäkin on poliittinen iTjielijtHyjttf]^5giii|e l^fetpfl^J:, kujkemaan
toisiasioiden edelle. Oletnmeko^me, vpc^^
"Eteenpäin''-lehden joulukuun
.31 pälyän numerosta luin kirjoi­tuksesi,
joka sisältää joukon kuni-tnallisia
väitteitä, mutta joista vain
yhteen katson välttämättömäksi ka­jota,
koska sinä jTität iskeä ni­mellisesti
minua, eikä kukaan muu,
kuin henkilö itse luonnollisestikaan
voi sanoa, mitä tuo V^nkilö ei ole
sanonut, tai ajatellut.
Lainaan kirjoitu.ise.ftasi seuraa­vat
l^aseet: . . . n i in myöskin "V\'ir-ta
oli vaknis muodostamaan jo uu­den
puolueen vuosi sitten ja Ahl-
(Jvistikin silloin ihmetteli, että mi­tähän
se ajaa takaa." — "Uusi
puolue, mikä on Wirran mielessä,
tulisi nähtävästi rakentumaan täl­laiselle
ohjelmalle, j.n.e."
Mitähän sinä, lov. A. T. Hill,
"ajat takaa" tuollaisella lausun­nolla...?
Humalassa minä en ole
ollut moneen vuösikyihmeneen, en­kä
muutenkaan sellaisessa tilassa,
että olisin jotakin puhunut, joka
ci ko.skaan ole ollut mielessäni.
Jos sinulla laihkaan on mitään
pohjaa tuollaiselle lausunnollesi,
niin siinä ttäytyy olla kysymykses­sä
jonkiih lauseen tunnoton vää­rentäminen,
johon mahdollisuuteen
viittaa mainitsemasi Ahlqvistin ih-mJBttely:'
"ihitähän ise ajaa-takaa".
Mut^ä' sinuii ei 'öle (tarvinnut "ih-meteliä",'
sinulle oh nähtävästi ol­lut
"iliiriäri muuta selvää, että mi-nuila'"
on iriielessä uusi'puolue"!
Minä en ole.salannut.ajatuksiani,
joten, jos olen sinulle ilhiaissut
« ^ 4
Beits dn^däja^ti^öei» tobd^^ypA-mintantme
h l j ^ a j i n a . ^^
3. Jär^täif^ä%ubujalcsi valitsi
i ^ i d ^ t ä l « U i t t a n e e t :
Njt kun on C. S. järjestön ^jsen-rj-
ntäys käynnissä, olisi Tortmtossa-lPii^^-J^ enäka Töh-
Mn kaikäien, etenkin nuorten, l i i ­tyttävä
suomalaiseen järjestöön jäse­niksi
ja myös komÄunistilmoluee-seen.
Täten menetellen äie ase|tal-siinme
Canadan yleistä työväCTlii-ksttä,
se olisi samalla palvelus myös
itkenemme. — Täällä Torontossa, e-
Tikcisestl pitäisi nuorten ottaa asia
omak^en. Mitä suuremmalla jou­kolla
me UlfJrinrae järjestöön, sitä
jcutuimmin me saamme itsellemme
haalin Torontossa alakaupungille ja
niin välEjrome vuokraamasta juuta­laisten
haalia, juutalaisten jotka vie­lä
ovat keltaista -Simpsonin sakkia.
— Siis kaikki mukaan, tarmolla työ­hön
järjestön hyväksi ja oman haa-limme
pystyttämisek^L —- Jäsen.
m y ä i ^ »räraa ^{^u^QisestL
Olobitie ajna äaptBBBt'teamaan i l - ,
tp komitea tpv^tkr Lyyli Toivosen.[tamiimme runsaasti maan rahvasta^]
etöAe itmle nytkaan^eteiit^
iois-ontarian osasttrfsta. | me, vaan varmaan jc&a tönöstä as-
4. Luettiin "Traiauäeh" johtökun-J tud iliniiset suksilleen jä siäasevät
nan pöytäkirja marraskuun 21 jfii-j tukkeutuneet latunsa valtateille ja
vältä, joka' hyväk^yttilii- Samoin j edelleen torpalle,
luettiin johtokunnan pöytäkirja 'jou-j Siispä ensi pyhänä t^yatMU ölr
lukuun 3 päivältä, jonka johdosta J pailupaikalla ja illalla
1 Eri p^kakuiinilbi
päätettiin tiedustelia. onko johto^iin-nan
mielestä ihan välttämätöntä
palkata vakituinen Umoitusjohtaja
tätä piiöltä liikkeessä 1tt)ifainaan va-1
kituisella palkalla.
5. Port Arthurin osaston pyyntö. 1
saada pieni Rahalahja järjestön va-
Tekonlmus.
^T^öölissport Eestis"
(Työlälsurlxeilu Viixissa)
Red Deer,, Alta.
Tulin valituksi naisjaoston viihiei-sessä
kokouksessa Vapauteen kirjeen­vaihtajaksi,
sillä kun Toverittarelta
posti viranomaiset kielsivät päässm
Canadaan, niin olemme pakotettu
nuilteili tulee 'kiinnittämään hiiöffiiiqfiäa C^hadan. kj!>iiii|iip
mahddttohiäan lilanteeseeh
ne^ Kominternin jphdqii keiipitHliae^^^
tpeit antaaksemme Koimnteni^^^^ qikljs]^ . ppotniejohifo^
1^ i^äaSU. Matta me «ilönine^.^i^^
'"^ tflpfltoÄtt t l ö i t c « ^ « la
^ t^tavät, että tämä olisi tnyqs lieidän velvollisuutensa. ' Noudatta-vs^
o)he niitä, on toinen asiii! '
' ,.- ''Vapaus? ei ole myoä^^
oHlÄaan ^ölmuni8tilehti'^ on vain sänpnut, etta se - ei
' 6f6'oflut komihunistipuolueeh lehti, vaan ^cnnalaiiseh järjesipii le^^
Vätalliset asiakirjat iliähdein perusiamises^ saa tödiätaa.
lidbdett asem^ tässä stihti^^ kuin muiden vastaavien
Jdcflijärjestöjen äänenkannattajien. Tällä ei silti ole kielletty lehden
.kommunistista väriä.
' <)lemme pahoillainme, että täytj^'tS^ pölemieoidai
.kanssanne^ mutta noin jyrkästi tptuudestia pöildkeavia Hyökkäyksiä el.
•v^,Toi vaitiplolla sivuuttaa.- Jäsenistön tulee muuten tarkasti muistaa,
initä ine olemme kiertokirjeissämme ja tiedotiiksissamme sanoneet, ei-ka;:^
laa toisten puhua ja k^^
€. S j Toimeenpanevan komitean puolesta,
JOHN WmTA, sihteeri.
Kajni^a^ lepiäminen
. , Maailman kapitalismi on vastakkain vakavan pulakauden kanssa
vuonna 1930; "Dfdly Wbrker'V htiotaauUaa, että on mielenkiintoista
Jstli^ai kuinka kapitalisitinen lehdistö kPettaa selittää naita rappeutu-lusilmiöitä.
•'^.••••^^^
New York"rimes" julkaisee liäirtä intoilevilla otsikoilla kuvauk-jBeai.
Eutopan maiden taloudelliselta rtl^i|J:ees^^^ "Vuosi 1929 oli on-sJiellinen
vuosi Suur-Britannialle":; "Ran%a' ottaa uu.<^en vuoden' vas­taan
toivorikkain mielin"; "Saksaottaa vuoden 1930 vitaan uiideliä
^^ojbkeudella'';^ valmistautuu vastaanottapiaan uiitta vuotta
liudäUa ^uoUamuksklla."
Tällainen kuvaus tekee luonnolUsesli hyvää kapifäJistisellp sydä-imelie,
mutta tämän iloisen mieH rikkoo sama *'Times*' its^ julkai-
{fsemalla: Pidemmälle kehittyvä taantumus, on odptettavissa. £uropja-
- Jitiäilla markkinpiila katsotaan nykyisten tapahtumien merkitsevän
liik^Hbnosttfksen häviämistä."
Ran^n on tähän asti katsottu : olevan kaikkein suotuisimmassa
:>;tilanl^sa olevani maan, johon nykyinen pulakatisl ei oJe koskenyt
yiitä ankarasti, kuin muihin kapitaUsUsiitj maihin.^' S^^ tulleet isäh-ilkÖsanomat
kertoyart^: Vaikka taloutklliheii, til^npe l^miskassa on
irtaS^a ja verraltainHyydyttävä, kokeneet ihmiset eiyät sq^
. 8 1 ^ tosiseikalta, että siihen vaiftuUaa varmassa si|h^;rasa teoiiisuu^
"jd«t ja kaupan yleinen lamaanluniitien, mitä odotetaan virallisissa'
"'^Ici^tiksissa.
j *^ Mitä suurta onnellisuutta on vuosi, 1929, antanut Suur-Brilamiian
lll työläisille? Brittiläinen työttömyys kasvaa nopeasti. MacDonaidin
yi hallitus petti mainareita. i^utomotyöiäiset olivat pakoitetut suoslu-maan
työnantajien kätyreiden, ''työväenpuoluelaistin", tarjoamaan
^ ,|' J)a3känalennukseen. "Työväen hallituksen aikana on murhattu vielä
hinduja. Meerut-tapaus on esikuvana suurien hindujoukkö-.
i ^Hp^eH sorrosta. Brittiläiset työläiset köyhtyvät entistä enemmän. Suur-
'^Britannian teollisuus ei ole kohoamassa- MacDonaidin hallitus ei
Hkyennyt toteuttamaan kapitalistien suunnitelmaa, ja työttömyys li-fiäantyy.'
- . " " ' ."
. - "Saksassa työttömyys kasvaa,, työttömät työläiset tulevat yhä enem-inantaisteluintoisiksi
Saksassa op enemmän kuin 2 miljoonaa työ-tontä.
, Arnaldo Corlesli, New York '•Tiraea;Mehden kirjeenvaihtaja kci-.
loo sähkösanomassaan Italian vakavasta laloudeiiisesia tilanteesta "jo-
/ka' on ulottanut jpainostavan vaikutuksensa kauppa-alalle, liikkeeseen
1. |a, yleiseen edistymiseen liran vakiiunuttamisen jälkeen. "Ja kaiken
tämän hän toivoo fascistien voivan poistaa vuoden 1930 kuluessa.
Italiassa on vakava-työttömyys, joten tämä tilanteen parantuminen
py&yy vain fascbtjen toivona, kehittyqaättä todellisuudeksi.
Yhdysvaltain kauppavirasto kertoo Austraaliassa vallitsevasta
v>|a&arasta pulakaudesta. Viimeisimmässä raportissa sanotaan:
välmeutcni uuden puolueen "perus­tamiseen'',
niin olen sen silloin tuo­nut
esiin Sadoille muillekin työläis-tovereille.
Todista siis lausuntosi.
Se ci ole vaikeata, ellei se ole silk­kaa
Valhetta!
Jphn Wirta.
Toronto, 3 p. jouluk. 1929.
EDELLÄOLEVAN SEKÄ ERÄI-
• DEN M U I D E N EbEsottA-M|
ST£W JOHDOSTA
Koska HiUin vastauksessa Lat-yoHe.
ja alleKirjoittaneelle, joka on
julkajst^^' inajnjtti^.^ "l^teehpiäin"-
leJPiifessä,'' on vedetty Wirlä'j6nkun
''v{\iden puolueeÄ'' iJcrustamisjulun
iyhtejr^een, jonkg, suhteen^ •allekir-.
poittfijxeeiiyäiMtiBän lauenneen, ih-.
mcttelynsä Jjiunie, on/ muutama
'£{äna sanottava tämän johdosta.
Ensiksi on kuitenkin huomatta­va,
että koska ni^ihin on Komin-teirtnilJ-
taibita: vedo^ e^tä^^*'...
Tsijil^^r-i^ilä
toiHjeenpaneya komitea on perin-pofijint
'Ifu^kinu^ rätkaiäsut kaikr
kv kyseessä olevaa ristiriitaa kos^
kevät kyöyijiyksel;, liiolemmiripuöli'.
i^en t|edöttisteh pe^ on Ca>
nädai^ ^Kommunistipuolueen kaik-ikieh
elimien kartettava kaikkia sel­laisia
toiihenpiteitä, jotka saattai­sivat
pahentaa. keskinäisiä suhtei-t
ä . ja lisätä repeämän vaairaä'*,
niin ällekirjptt^nut pitää velvolli-suUtehaan
' vöfcta Hillin y.m. tcr.
keleisiin • nähden muissa suhteissa,
vaikka Kominternin velvottama
niääräys ei näy kuuluvan näille
meidän "johtajille". Mutta koska
Hill on tätä "Wirran uuden puo­lueen"
perustamis juttua levitellyt
m.m. Timhlinsissä ja mahdollisesti
muuallakin, niin tämän johdosta
tahdon sanoa, että tämä Hillin
"ankka", nylcyiseeh puolueen ja
järjestön väliseen kahakkaan so­vellutettuna
on provpfeaattoriniais-ta
valehtelemista, joka oh tullut
näille "johtajille'' niin yleiseksi jiä
luvalliseksi.-
käyttämään Vapauden palstoja.
Alueen naisjaoston toiminnasta
voin mainita tärkeimpiä kohtia, ku­ten
omixjlumyyjäislstä, jönkft. toi­meenpani
nälsjaostp; Elspethln S. J
c^ton haalllla inarraskuun 28- p^
Kokonainen tulopuoli oli yJöt^öJSä
pZ25: MxFjäise.fc öpj^sttii kaikin,
jjijoliri nito kiitettävän fijvin 'kuin
töivoä ypinjme. Sillä vjinie vuoden,
huonon viljasadon tällä alueella huo-micon
ottaen on paikkailunhan työ-läisväestö
kykenemätön, runsaammin
uhraamaan yhteisen asian, hyyäksi-nekiiän
jotka pitävät tänään velvol­lisuutenaan.
Osastomme lahjoitti Ontarion met-sätyölälsten
lakkoavustukseen, ja A l -
bertan alueen naisliiton sihteeristön
rahastoon kumpaiseenkin viisi dol­laria,
jotka on toimitettu asianomai-seien
paikkaan.
Tulee ajatelleeksi, kuinkahan mo­ni
työläinen taas tämän joulun ai­kana
näyttäytyi päihtyneessä" tilassa.,
synti joka on suuressa määrässä työ­tätekevän
luokankin' bifaäna — 'että
ainoat, ne vähäset pennljt, mitkä'oh
ansainnut r^käah työn* teolla; tiihr
lataan tällaiseen' ihqiiäuurniille tu­hoa
tuottavaan myrkkyalneeseen.
Tästä, sitten' seuraa että. 'järl^risä
menettänyt heiikilö . ^ a 'jpä^häiosä
et^tä nyt: minuh, bnmeiitäVä juon­tia
Jatkamaan yleisiin työlälsttjn: jäf-jes|
ätniin 'huvitiläjsuuksiin., " i'ä!ae
,viem:;i|n^nee;s^^
jotka liikeuliuVat' vain^hldimbiiksillir
siin. joukkoihin, joka dii ehdottöäias-ti
moitittava jä vastakkainen. Tö
vötan kaikille työlä^iUe. yhtenäistä
taistelu tarmoa ,jä raittiutta älkär
valle (VUodelle,! ~ S. Rt.
roista osaston uiid6n talon avajais-J "kaamea kuin kirous menneisjryden
juhlan johdosta, katsottiin ei voita- maahan sorrettu, voimaton suku
van tehdä rahalahjoitusta järjestön käyrät, kyttyrät, vaivaloiset
varoista, vaan tervehdyssähkösanoma Ujurineen, juurtton, mätäsuon hete.
Jjäätettlin lähettää toimeenpanevat 13^ ^ t i"
kcudteatt puolesta juhlatilaisuuteen, j
Kokous lopetettiin- Kokoukseni Näin sanelee Etstin paras runoili-puotestä,
J ja Gustav Suits ankaran ja pessimls-
John Wirta. sihteeri- Itiien tunnustuksensa kotimaan olö-
Ylläoievan pöytäkfrjaa olemme Jeh kurjuudesta runossaan "Laulu
tarkastaneet ja hyväks^nme sen ko- Eestistä". Päivä päivältä vaikeam-j
köuksen jiäätöKsieh kanssa yhtäpitä- maksi muuttuvat eHnehdot, kokppn
västi kirjoitetun. luhistunut teollisuus, yleinen reaksio •.
TöEpntossa Joulukuun 31 päivä, 1929. ja yli kaiken kasvava mielenkarvau-1
K. Öamiinen fe Pirttinen äen. ahtauden ja köyhyyden tunne;
tiöytäkirjän tarkastajat | se on vaatimaton luettelo ja henki-löllistyttää
nykyistä Eestiä.
TÖYtAMRSA
Olen ollut tilaisuudessa näke­mään
suomenkielisen kiertokirjeen,
joka on lähetetty puolueen soluil­le
minun ja Wirran erottamisesta
puolueesta, "joka tekele on myös
itehty Kominternin vetoomuksen
jälkeen.
Tähän tahdon vaati sanoa, että
turhfta vaiya^. En tule teihin
"johtajiin" vetoamaan, sillä te^
olette menetteiyilänne rikkoneet
puolueen, sj^hnpt, ottamalla jäse­niltä
he oikeiidet pois, mitkä niille
kuuluvat solujen kautta. Teihin
"johtajiin", vetoominen "•— sillä
säännöt ei näy teitä varten olevan­kaan
~ _ olisi narrimaista, ja teko­jenne
itunniistamisth. "
Koska Kominteni on pidättänyt
it^Ueen vallan ratkaista itneihin
njihjdeii sovelletun puöluekuriri, oli-rsittc
voineet, pidättyä iamaa Tpka-iulvan
ulostamisessa, nähdäksenne
onko JCominterh kaikessa teidän"
"johtajien" edesottamisissa samaa
m i e l t ä . . . Taktillisesti oli teille ikai
Välttämätöntä tämän "dokumentin"
lähettäminen, saadaksehne solvauk-
•feei juurrutetuksi jäsjpnistöön, voi-daksenne
piireinmin^nnistua "Va­pauden"
"p6ikoti^"-yrjtyksessän-ne,
sen salaisen mjt§inan avulla,
joita teidän "keskuksien'' miehet
ovat järjestelemässä, käyttäen val­heita,
vääristelyjä ja parjausta
"agitatsioninne" lähtökohtana.
. • ' •••• -• J. \V. Ahlqvist.
Söintuli :B.: G; ^
Joirte^uMat toimeen^
r i t , j ä onnistuivat inähiiösti. Öe oli
oikea lasten juhla, jöte Vanhem-niainkin
väestön mieltä VlrklstL
Tapanin-päivän iltana ositettiin
näyteimäkappale ninieltä; Avioiiittö-tpimisto,
— oikea nauruplileri!
Uudenvuoden juhlija eisitettlin
murhenäytelmä "Uhrit", joten iiäi-den
joulu-juhlien ajalla saätllh niin
surua kuin iloa. — A. M.
Mutta ei aina ole smna tiukkuus ja
mielenkarvaus {valloittanut mieliä
tehty Canadan Suomalaisen jär-j meidän kivisen ja köyhän maan a-jestön
tp. komitean kokouksesta sukkaiUa. Ön täälläkin oUiit välolsiia
joulukuun 12 päivänä, 1929. Saa- ja innoittavia päiviä>
puvUla oU E. Pirttinen. K. Sai- Niin ihmeen selvänä pysyy vielä
minen, A. Kivi, j . Latva ja sih--j muistissa 19l7 vapautuvien kansaii-teeri
J. Wni;a, puhetta johti joukkojen valiantaimöusinnösluksen
Latva. ja punaisten lippujen ylpeä vuosi,
. . .1 jolloin miljoonien voimakas riemli ja
1. Luettihi sihteerin laatihia kh-je ^ „ u t u m i s e n tunne muutti väUän-
Yhdysvaltain toverilehtlen Johtökun- i^unbustÄivät unohtumättotiiiksl
ääUe Ja Suomalaisen järjestön tp jujja- Ja ilopäiviksi.
kpmttealle, jossa, selostettiin puolue- ] työtätekevän kansan Innös-johdön
ja järjestön ti>. komitean vä-| ja usfeo uuteen parenii^än elä­tistä
selkkausta, j a nUtä ohjeita joi- Uään sekä yhteiskunnallisen järjes­tä
tp. fcölhitea öfi Sa^ut asläii Johr f tyjjgen saäpunJMen--- inikä siriä äi-döötä,
jölfa oliSl molemmin puolin j j ^ ^ ^ vällottl ihnostiiks^nmyrskynä
seurattava ja jotÄa koskevat yhtä mUJoonla mieliä,
hyvin ^tov6riillkkeItä Yhdysvanoissa; ^utta tämä ylevä aika sai kestää
koska itse rivat osallistuttaneet itsen- L^jjn fiestl^ kuin Suomessakin ai­sa
tähän meillä ÖleVaän sisäiseen LjQagtaan muutamia kuukausia,
selkkaukseen, löfjelinä. hyVäkäyttiöi jo y. Iflä*?—- kymmenen vuotta
sellaisenaan lähetettäväksi myöhemmin, on molerrimissä maissa..
2. ^oitoeenpanevan komitean edus- vieraitten orjaisänUen sfjäUe, hous-tajaksi
kokoukseen, j ö ^ keskustel- geet omasta sulusta heträt, jotka hal­laan
puolueen Jä Jäi-jeStöh tp. komi-u^jsiyät vieläkin siiUrenuäälla jul-teäh
välillä olevasta selkkauksesta, muudella, huplimättöhiuuden Ja ka-vauttiintpv.
Vaara. pitälistlsen omahyväisyyden tavoitte-
3. "VapäUdcii" tolnilttisvohnain 11- letaisella, kuhi heidän edelläkävijät.
Saamisesta: pllkäii hankinnan perus- tsaarivallankät^^
teellä velvoitettiin Sihteeri käähty- taasen vallitsee rautaisen painos-roään
kh-jeeilä eri henkilöitten puo- tuksen, militaristisen vasemmiston
Ifeeni jollen tiedetääö Olevan pupluer paskaan teäk^lbn henkeä salpai-fehtjemme
Ipimittajla, Iva aika, joUotoön jo ennätetty hau-
4. Seuraava kokous päätettiin pl- aata suurempi osa vallankumouksella
tää jpuliikutm 14 päivänä, lauantai-] yöit^ttiiä Väpäiitfa jä t^fea^ja^^^
illaUa keUo 6. josSa'tarkistetaan ne aUe enemmistö nUtä tosiasioita, mitä
a^^Pä^JI*' laadltäan seloStuk- .vapauden Ja vajlapkumouksen vuosi.^
5.: Kokous lopeteltliii. Kokouksen I jajcsoöh jolloin vaUankumdusinnos-puolesta,
itustä monossakin. Maassa on läuh-
V John Wirla, sihteeri, {duttänut valju örjämielinen allstik-
Ylläolevan pöytäkiirjan olemme tär- minen voitokkaalle vasemmistolle,
kastaneet, ja hyväksymme feeh koko- Ujojjessäkin mäaSsa on noussut pu-uksen
päätöksien kahssä yhtä Pitä- Ualsfen lipuh tfläiUe mUsta lippu ja
Västl kirjoitettuna. myög naöni toveri muuttunut yu yön
Torontossa Joulukuun- 31 lÄivä 1929, jöudas Iskarlotlksi, joka alha on
K. Sälmlneii • E. Pirttinen. j valinis myymash kapltallst^iile muu-pöytäkirjan
tarkastajat. tämän hoifeaiähan edestä entisten
uikoTllsten tovfeiriL^n emmän J
ivyi • I •( - -. • ; I . . . , n 11 Idät Työlälslilkk^6n;fie on muuttunut
»iii^iÄt» »t i Ooigatah tieksi sainölssa pörVarilli- IlKliHI II 1 slssÄ tasavaUöissa. joitten vapautu-
UltlUlMiV 1 inlnen mönärklsiliin ikeestä toteutui
'kerran työl^lsvkllankumouksen voi­makkaalla
voittokululla;
PÖYTÄKIRJA
tehty Canadan SuomalaisBn\ Jär­jestön
toimeehiiimeyan koiniteän
kokouksesta Jotilukuutt 10 päivä­nä
• 1929. Saapuvilla öli fi. HHti-rien,
J. Kahila.' K. Salminen. A.
Kivi. J. Latva, ja sihteeri J.
Wlrta, puheenjohtajana Latva.
1. Päätettiin lähettää kiertokirje
osastoille, jossa ilmoitetaan toimeen­panevan
komitean ohjeet, miten on
meneteltävä puolueen johdon Ja jär­jestön
tp. komitean välisessä selk­kauksessa.;
Osastoja pyydetään t»r-kpln
seuraamaan annettuja ohjei­ta
ja toimimaan niiden mukaan.
2. Osastoille päätettiin ilmoittaa,
että mitään virallista^ ilmoitusta ei
järjestön loimeenpauaeva' komitea:
ejkä "Vapauden" johtokunta, ole
saaneet siitä, että veljesjärJeStoimme
•^yhdysvalloissa olisi: katkaissut kai­ken
iiikeyliteyden järjestömme leh­den
"Vapauden" kanssa: Tietäessäm-mc
että kustannusliikkeiden asioita
hoitaa erikoinen Johtokunta, muo­dostuen
tämä eri lehtien ja molem­pien
järjestöjen edustajista, siksi
katsomme, e£tä tämä johtokunta
päätöksellään liikesuhteista sanoo
ratkaisevasti. Näin oUen katsomme,
että edelleen olemme lilkeyhtcydessä
rajantakaisten lehtiliikkeittemme
kanssa, sekä että ennen tehdyt sopi­mukset
Pvat.Voimassa, joten ne Yh-djrsvallcista
Canadaan lähetetyt a-siamiehet,
toimivat täällä sopimtis-
JÄNNITTÄVÄT HIIHTOKISAT
OVELLA
, .Efötin työlSisurheiluliikkeen synt^
Talven ensimälset huomattavim- ja ehSimälset toimintavuodet oVät
mafe ottelut hiihdossa kamppaillaan jsattuhe^t yhteen Vaikeitten r^akslo-tääflä
Beaver Lakella ^eäsl sunnun-1 niytipsien kafassä. Tämä aikä On ollut
tätoa t.k. 12 päivä,<kun hiihdetään | k^jjkea Äiiutä kulti suotuisa työ-
J6hun järjestämänä 3Ö km. viestiri* väenliikkeelle Jä l^ti **Hfc/i»«jimälsuU-hiifato
kauppias Karl Lehdon lah- he/EinsitnäiSfet lyhyen ajän toimineet
jöittamasta komeasta, kiertopalkin- työläistirhefliiyhd^^ Etestlssä
n o ^ . Ottelut -tästä kiertopalkin- joitten j»^ lankeaa yh-n
b ^ ovat muodostuneet aina kire- teeri v. 1920—1Ö3I kanssä, kuljettiin
äfcsi saavuttaen huippunsa viime täi- piäskoln niiden pölUttiseii toiminnan
vena jolloin Johdossa kamppaiUvät t ä h d ^ Yhdistysten" omaisuus sl-
Sänimul henki hyvän mie^n^-
laatumiehen, laulurniehen,
soittajan soluriryhdin,
avo-oisan aäteveljen, . .
leikkisän, leveärinnan,
reilun, rattoisan toverin.
Syytiiko Joku sinua
heikkoudestasi yhdetä...
Kenpä tutkisi sydäniet,
poukamat poven palavan,
ilot, Airut inehmdisen,
syiden tangat syitä myöten.
Veli! Malja muistollesi!...
Sydälnmeii syvimmästä
meitä otit, meille kuuluit,
meille lauloit laulujasi,
meille soitit soittojasi,
meille näytit näytelmäsi, '
meille leikkisi levitit, —-
vielä voimas viime tipal
intomielellä puserrit.
Monta mieMä, nuorukaista,
naiita, neitoa opastit -—
kuinka kaikuu kaunis laulu,
kuinka sointuvat sävelet,
kuinka tunne tulkitahan,
kuinka näytetähän voima
aatteen, veren, ajanhengen ..
Hymykasvoin työsi heelmät
kauan kukoistaa ja tcaikuu.
Tuhannet on ystäväsi.
Sopuisasti sykähdyttää
yli kaipauksen surun
muisio toverin ja veljen.
AKU P4IVIÖ.
ufhelluliike sosialidemokraattien joh-
^dollÄ'jä. pötvfij^^ urheliUhenkiii
loille äiäriialsetiä oli iSestiSsä jöiitu-liut
luöhttölliseön Jä lopulliseen va-iärikkoph,-
!.Llät3B
Ratkaisevan käänteen Eestin työ­väen
«irheUullikkeeseeh tpl v. 1927
syksy. Ryiimä työläisiirheilijoita jot­ka
ölivät älkalSänmtn pitäneet pa­rempana
kuulua -porvarillisiin urhei-lijjärjestöihin,
kuin sosiaUdemokraat-tten
toimesta porvarilliseen liittoon
regiäteröityihin työväeäurheilun yh­distyksiin,
jotka, sitäpsdtsi ,l»ydelU-.
s6stl oli muutettu sösiaiideinokraattt-sen.
puoluepolitiikan temmellyspai­koiksi
—• muuttivat tähänastiset
tkantansa monien harkintaih jälkeeii,
lUttyefa valekuolemassa kituviin työ-läisurheiluyliäistyksiin,
aloittaen
niissä perinpohjaisen uudistusyri­tyksen.
Baireellisesti kokoonkutsuttiin
uUrfen toimihenkilöiden aloitteesta
Tauinnaaii ensimäinen Eestin työ-läisurheilup.
kOpgressi. Kongressin
irillin jii
[asui s in
polttavlinmaksi kysymykseksi Eestin
itsenäisen työläisurheiluiiiton luonii-neri
ja suhteiden ki^ymys poryariill-s6en
uirheiluliikkeeseen. Mainittua
kysymystä selosti näiden rivien kir-
Jblttaja, Vaatien ehdotonta eroamista
vUqirpteUen Kisan' Ja, J e h ^ feti tJuölilK, kun taasen oSä, porvarillis—estTa u—rhre-i-l uUitosta j..a- it—se -
j ä Jonka jännittävässä btteiifisä voit-jak^ jäseniä öVat vieläkin i ^ ^ e n työÄisjurheiluliiton /uomls-tivit
KIsalalset noin puöleh s^^ ^...j.— ^ x . , ....
sen pituisena etumatkaiia. Siis ää-J Näin Vieri iJoTtktlsä^
rimmäiSen jtonittäyä j ä tasaväkinen j useita VuöSia Efestfesa, jöBbitt työ-ottelu.
Varmaa on että tuimasti sil- jiälsiifheilufiike öii t&ydaieen kuollut,
tä jiytkin pojat yhteen ottaa ennen ; vasfÄ v. 1921 k^Viailä aettlln Jäl-ktiA
voitto liukenee toiselle eli toi- le6n Öisimäliten lilisi«j t ^ ^ ä l ^^
selfe. »(teieihmllla feeintJilläon kier- liyäirjdstöjen pei^fetminen.
toi^uadntDm jo yksi kiinnitys. Ku­ka
^•vbittää nyt? i a s siinä kj^yiiiys
jöstä t»hties$äan irehait penkkiur-hei£
ljanii|ip Ovat tuprttutelleet mcnx
tä *jpiipuiiista l a i p s ^ vaivan
nfe^ äivöjaäh. fittH sunnuntaina tdo
2 leivällä kun siapuu paikalle nä­kee
kömeah läftdön. Jä tiet^ti hie­man
myohemiiiiri sen Jännittävän
lätkii nykäsyn.
Jehu iadttaä tuleen ainakin kolme
joukkuettaan. Joten, käyttääksemme
Lalnöeh Lassin sanOnt&a, saa siinä
Huomattavaa, laskua on ollut asunto- ja liikerakennu^en raken­nusalalla,
mutta, nyk> Jncn tuIHkorotus virkistää tehdasrakennusten ra-kehnussuuiiitelmia.
HiiUlakko Uude^a Etelä-Walesissa on vielä sd-vitteleiuatta
jä valtion virkailijat ovat avanneet-)hden mainin yapaa-ehtoisten
(rikkurien) työläisten avulla. Mitään parannulsia tilan­teessa
ei odoteta tapahtman tammikuun ajalla."
Argentiinassa vallitsee myöskin sama ankara pulakausi, kuin
muuallakin. Ensimäisen kerran moniin vuosiin on kullanvaihdos-pankki
suljettu. Varsinkin maanviljelijöihin koskee tämä taloudelli­nen
pulakausi erittäin kipeästi.
tc^^ilakln käuiöakilpämja "Vitiä sil
mUieen". Niin eikä ne Juhlat sii­hen
hiihtoon lopu/ Illalla sitä sit­ten
^opil verrytellä.^pailussa kan­gistuneita
Ik^sni^än tanssilla, ja
niyöhenunällä esitetään kansalle s:
haUskfC naturuhermoja treenaava km-mi
näjrtöksinen kappale "Hirttonuo­ra";
eli Asarias Pöllänen leskimiehe-nä.
E:appale On jatkoa ennemmin e-sitettyihin
näsrtelmim "Savon sydäm-messä"
Ja "Umpisolmu."
I^atiraa saa todella Asiariaksen
kohtaloäiaalle elämäUe lesklmiehenä
Ja V kun tiedämme että nauru ja
iloisuus on sinänsä terveyttä Jä rut­kani
edistävät terveyttä Ja iloista
hytf&VoinUa, olemme varmat että
suuri kabsa saapuu tilaisuuteen run-saslnkoisestl
jo terveydellisistä syis­täkin,
ja toisekseen tietävät myös-klni
sen että vcdmlstelu seurat, eten-aOr^
tällaiset maalaisseurat, taistela-.
vat ankaran taloudellisen puristuk­seni
kourissa ja vaikeissa olosuhtels-
Onnettomuudeksi sljölttiilvat niis­sä
Johtaville palkoille £»sisdidemo-kraattiset
henräOTalehet, Jonka luon­teenomaisessa
töhjäihnäSsa, enslmäi-seksi
luonteenomaiseksi askeleeksi
tuli uusien työVäeinurhöUuJärJestöjen
liittäminen Ja rekisteröiminen Eestin
porvarilliseen lirheQiiliittäbn. Näin
ollen aloittivat periistetut t^öväen-lurheiiuyhdistykset
toiminfemä spsia-
Udemolaräattlsteh heixaismiesten
inaailmankatsömiikesn Ja toivomuk­sen
mukaisesti porvarillisten urheilu­järjestöjen
kanssa käal kädessä Ja
porvarillisille urhfillujarjeBtöille ala­maisina.
YUämainitiiilta johtavilta
toimihenkilöiltä tehty päät^ muut­tuikin
uusiUe urheUujärj^tällle koh­talokkaaksi
niiden syntymävuosista
alkaen. Aäasta tietoiset työläisjou­kot
ilmaisivat kantansa kyllin sel­västi;
he jäivät syrjään tämäntapa-slsta
^läisurheilUyhdls^ksista.
Soslalidem6kraättien inielettömätsä
imnnistuksesta huolimatta kiiölivat
yhdistykset todelliseen valekuöle-
Eoaan. Jäsenten iukimxäärä ei nous­sut
' fthtoassakaan: yhdistyksessä yli
20. Vuoden aik^ia ei jaksanut yksi-lään
yhdistys järjeBtä& yhtään Jul-dsta
urheilukllp^ua, suurlmmajo
järjeistön •TalUnnftn: Tygläisurbeilu-yhdistyksen"
vuosikokoi*seen tam-mikiiussa
v. 1M7 oli saapunut aino­astaan
3 jäsentä ja nämäfcba johto-ninnan
jäs^a^. Seuraavana vucton»
tä. SUtä huolimatta, että ix>rvärilll-sesta
urheiluliitosta eroamista ja it-söiiäiBen
t^Iäisurhelluiiiton perusta­misen
ajatusta vastaan suurella ikii-vätidella
v^Itbeliyät spsialldemokraät-tisen
iirheiluliikkBen tähänastiset
johtajat: sosiaildemokraattinen kan­sanedustaja
Kink ja puolueelle us-
Kolltoen A. Offenbach, päätti läsnä-olijain
valtava enemmistö itsenäisen
työläisurheiluiiiton luomisen 'ja työ-läisurheiluyhdistysten
eroamisen por­varillisesta
liltftsttti
fäUä päätökseUä ja tästä alkaen
alkoi myös Eestin työlälsurheiluliik-lösessä
voimakas nousuaika. Liitto,
joiika johtokuntaan valittiin suuri
osa uusista tolmlhenkliölstä aloitti
toimintansa suurella 'raiihdilla ja
voimaperäisesti.
Olot tyoläisurheilun kehityksessä
olivat kuten ennenkin äärimäisen
vaikeat. Puuttuivat suojat; raha
kaikkein tarpeeUisimmatkin urheUu-välineet.
M;utta aivan kuin ihmevoimalla
alkoi vaiteuksista huolimatta, tyo­läisurheilun
voimakas voittokulku
Eestissä. Jo seitsemän kuukauden
aikana, liiton perustamisen jäl&een,
kasvoi liittoon kuuluvien järjestöjen
määrä enemmän kuin kakshikertai-sestL
Järjestöt ryhtyivät innolla jär­jestämään
urheiluharjojtuksia: voi­mistelussa,
leikeissä, nyrkkeUyssä
yleisurlieilusÄ j.n.e. Järjestettim
suuri määrä kilpaUuja. näistä useat
kans&iiiVälitet N.-Venäjän. Suomen
a Latvian työläisurheflulUttojen vä­lillä.
- .
:'- - • '•• (AntosiL)
toistui sama asla. Talvi, kevät Ja ke-sä
möiivät aman, e t tä olisi järjestet-sa
xleenss^j» että saapumalla run-j ty ainoatakaan,kilpailua. T y ö ^n
Keski-Ontarion. työläisten ji
pienviljelijäin osiiusliikkeen edisty
miselle ja kasvamiselle o|i kulunu
yiiosi ollut, suiiriinerkityksellinen
Taloudellisesti, on • osuusliikkeem
nie mennyt.' harppa-aSkelin eteen
päin. . Näin vuoden vaihteessa ji
liikkeemme vuosikokouksen lähe
tessä on välttämätöntä kiinnittäi
työläisten huomiota niihin saavu
tuksiin, joita on saavutettu, myös
kin niihin puutteellisuuksiin, joit;
on olemassa, niihin on myöskii
käytävä käsiksi arlcailernatta, siili
vain siten että ne tiiodään esiin
ne voidaan •kotjatat
Useampien vuosien ajan on Sud
buryn jä ympäristön työläisissä 31
farmareissa kytenjrt ajatus^ osuus
kaupan perustamisesta. Ja paljot
ennemmin kuiri pö--Pptasin synty
mäsänät oli läusuittu. Tämä aja
tus: tuli väliaikaisesti sivuutetuksi
maidonjäkeluliikkeen perustamiset
takia, sillä työläisten, voimat ja
varat eivät silloin riittäneet kah­teen
suureen yritykseen. Mutta tä­mä
oli vain väliaikaisesti.
Kun aikaisemmih oli perustettu
osuusruokala, joka kuluneen vuo­den
alkuun oli jo kasvanut meTl:o
suureksi j a kun maidon jakelulaitos
oli myöskin nienhjnt hyvin eteen-
^päin, vetiA^t työläset esiin ikysy-myksen
näiden kahden liikkeen yli-distämi^
stä. jä ylidiStyneillä voi-miliä
j ä varoaiä ösiliuskaupän al­kamisen;
Vastuksia pii paljbhj varoja ja
voimia vähän, osa tovereista ^päili
"— ja oikeutetusti kyllä. ^ että va­rat
jä voiriiät eivät tShän yrityk­seen
riittäisi, niutta ikäikesta huo­limatta
ponnisteltiin eteenpSin.
Kun ktimpaisenkin bsuUsliikkeen
jäsenistp oli kokouksössääii hyväk­synyt
, yhdistymisenj^^f^^
osunskauppaa vafsihäisesti kehittä­mään.
Renestä se alkoi, tuskin
Rochdalen kähkuriettkaan osuus­kauppa
1 btt sen pienemmässä tilas­sa
alkanut. Ei siinä malliltelpoi-sesti
voitu kuluttajia palvella, mut:
i a siitärJiuolimattäion liikevaihto
kuukausi kuukaudella suurentunut.
—- Työläiset ja pienviljelijät ovat
yiksimielisesti kannältaiieet sitä
puutteistaan bublimatt^. ymmär­täneet,
eitta,; niillä pie^^^^
mitä työläisiltä osuuksien muodos­sa
on liij^eseen. kiiiinite^ ei ko­vin
suiom-yhtalij^ aikaan*;
Nyt pn, oSiraskäupallamme käy­tettävänä
yksi äudhuryh parhaini-mista
|a n M i ä i l c H i g P t n i n i i R ^ ^ liiker
Imoneistä. R i i p a n tila ni<^
ninverrom avMtuiieet^ osuusliik--
keemme on ;nyt tilaisuudessa pa­remmin
kuin :;3£0skaan ennen pai-