Vapaus, January 14, 1926

              Torstaina, tammik, 14 p;nä—Thnn, Jan, 14, m% m e
m^.^ : TAPAUS
]S^!Sitt^:0|ifc; Joka täfltid, tontai ja lanaataL
i ii
^ G. NEIL.
ToiAittaJat: H. A. BOUVINEN.
••lliii
' S ' ' !Ilie «nlF Olgaa of Rnirfali Worke» to «^nada. Pob-t
itaStoSadb^. Ont. every Toesday. Thumday and
^f'^^bmA at the Post Office Department, Ottawa,
ala aecond claas roatter.
^ ^ ^ ' . Genera! advertising rates 76c per coLInch, Bli-
«banm ehatge for single tosertfon 75c. The vapana
',-"'3^' the best adverti^g medinm.' among the finnisii
ba&pBO|tovin>^Canada;
m
TILAUSHINNAT:
r Gknadaan yksi vk. $4.00, pnoU vk. f 2,26, kolme kk.
%dysvaltoiliin ja Suomeen, ykd ?5.60, puoli vk.
-yaltd asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset fl.OO kerta, $2.00 kaksi k?rtaa.
AvioliittoOnmenoilmo^ukset 60c palstatnuroa. • ^
Nimcnmautosilmotukset 50c kerta, *1.00 3 kertaa.
Syntymaflmotnkset-$1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
, Avioeroilmotukset,$2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
' ' Kuol^manilmotnkset $2.00 kerta, f 60c lisämaksu
.ÄltOBlanseelta tai mnistovärssylta. ^ ,
V Balutaantiedot ja o{K>teiWotukset 5Qc kerta, $1.00
' totmekerlaa. ' ^
' Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dfttapssa,
lähetettävä ^Jlmotnshinta etukSteen.
Vapauden konttori ja-toimitns; Liberty Bldg Lome
; St. Pnhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbnry, Ont.
ettei puolue ilman sySistäckalnuinsta tee tilinpaatosta
suoritetusta työstä ja vedä Jahimmin iulevaisunden
perspektiiviä. Neui^OTtoliitonnop^
Itynomaisen talouselämän fcdiityksen yhti^dessä on ky­symys
tyoväeirlui^an suhteesta talonpoikiin; saanut au>
siä piirteitä. Kaksin ottein suoritetut keskustelut «trots­kilaisuudesta
» olivat pohjaltabi keskustelua siitä mikä
olisi oikeata talonpoikatspolitiikkaa. Puolue OB. näissä
keskusteluissa pitänyt yksimielisesti kiinni Xeninin kat-santokaimasta;
-niinpä on esiineikiksiteoUisui|6tuot^
koskevän^hintapolitiikan oikea ratkaisu turvannut m&
nestyksellisen taloudellisen kehityksen* minkä Jatkumi­nen
edelleen asettaa puolueelle uosia tehtäviä saman
Jos ette miP^tin tahansa saa «vastausta ensimaiseen
; kfaieaseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajar
.penoonalliselta ninieUä. "
c J. V. KANf?4ST0. Lfikkegnhoitaja.
Kommunistisen liikkeen asema
_ eri maissa
f Leninin kuolinpäivän, muistojuhlaa varten julkas^
tussa^ katsauksessa Kotpmunistinen kansainvälinen to-teaa
'tyoviUtnliikkeen'^ vanankumouksellistumlsta :hud-niat^
vin^issa Europan' Jtnaissa. Saksassa- on -ollut vii*
me' aikoina selvästi nähtävissä yallankumoukselllseh
< ,Jiikkeen'nousua. JouUcojen vallankumouksöUistuminen
\on jatkunbssa. Voimakkaat taloudelliset liikkeet, kiih
, .tyva tyofäislen sorto ja kurjuus, seurauksena Dawes-i
^suunnitelman käytantoonottamisyrityksistäf Neuvosto
valtaaja sitä asiaa» jota sc edustaa, kohtaan merkille
^pantava myötätunnon ja kannatuksen kasvamlnett^ so-
\ 'sialide^okraattisten ja puolueettomien Joukkojen tahol­ta
— kaikki nämä ovat johtaneet voimakkabiin mili-
' tanitisiin' pyrkimyksiin ^S^an ' työfäisjoukkojen kes-
, kuudessa ja voimakkaan vasemman siiven kristallisoi-
'^.miseen Saksan työväenliikkeessä.' Viimeksi toimitetut
vaalii ^ Berliinissäi .Badenissa ja muissa, tärkeimmissä
keskuksilla, joissa kommuniäteilla oli merkillepantavaa
'menestystä,''ovat todistuksena siitä. .Prolesariaatin val-
V' 'l'Jankttmous Sakiiassa on inarssiinassa»-eteeupäin huoli­matta
siitä, etta se on kohdannut vtulisia hyökkäyksiä
,Saksan porvariston taholta; porvariatoht Joka on saar
' ' jirt^ttaQut Ulitta^ rohkeutta ^heidän uudesta Mvos^n
,y\f{iui6i-Europan noususta*» ^ • ,
^,:>.' '^Ranskan työväenluokka on myös heräämässä talous-ja
finanssikriisien ja 'Ranskan r imperialistien veristen
Vseikkailuiden alaisuudessa.'- Ranskan porvariston im­perialistiset
seikkailut Marokcrasa, Syyriassa ja muualla
ov^ nostaneet ja edelläen kehittäneet voimakkaan pro-
If^tcstiliildkaen Ranskan t^^
' kaudessa, sellaisena kuin se ilmenee toimintakomitean,
,äitien ja leskien komitean,,y.m. taholta. Työväenjouk-kojen
suurten osain tietoisuus ja xailitanttiisuus on ke-
\ hittymässa ja tulemassa ilmeisekd Hanskan' tyÖVäbii
£v^okapäiväisessä toimiimassa^ huo vai­noista
^ja jatlmvasti kasvavan fascistis^n liikkeen suo­rittamasta
terrorismista.
"Mutta Englannissa, vanhoillisen «työväenliikkeen
klassillisessa maassa, ovat asiat siten, että proletariaatin
vvallaukumotdcsen kulku on kaikista selvemmin todistet«
^•,"<, : tavissa.. Englannissa on vähemmistö liike ammatti-
, > unioiden vasen siipi —^ johon lukeutuu miljoonia jä-
' senia,'' kehittynyt kommunistien vaikutusvallan alaisena.
Britannian ammattiunjojoukkojen utui vallankimiouk-
\ ' / isellinen kiihko tuli selvästi todis^tuksi Ammattijärjes­tön
ScarhoToughin kongressissa, jossa Britannian työläi-
'.set iskivät iskun suoraan Englannin imperialismin sy-
. dameen." Kasvava läheneväisyys Venäjän ja Englannin
' ^ anunattinnioliikkeiden välillä, pikaisesti kasvava myö­tätunto
fjfeuvosto-Venäjää ja sen aatteita kohtaan (Eng-lännin^
jumnattiuniolahetystö. ja sen raportti), sysäys,
jonka Englannin • järjestyneet työläiset ovat antaneet
-maailman'^imimattiunioiden s^^^
lantilais^venäläinen^ komitea y.mO, kaikki nämä viit­taavat
sitä suuntaa, jota^kohti Englannin>voimakas pro­letariaatti
on kulkemassa.' , Kommunistipuolue ottaa
;Suunnattomia askeleita, ulottaessaan vaikutusvaltaansa
jouticojen keskuuteen j a Englannin imperialistit vas­taavat
siihen, vangitsemalla kommunistisen liikkeen
im
ii
©.'/Vi
johtavia; voimia ja iaskemalla suunnitelmia uusia hyök-
:;,.kayksiä varten. laajemmassa mittakaavassa militanttisia
työläisiä vastaan.
: ;v v' kolmea huomattavinta inaa-koskeva
lausunto osqttaa kommunistisen liikkeen vah-
?>^^^^^ Se on Le­ninin
työn jatkumbta maailmanlaajubessa mitassa.
TUanife neuvostovaltiossa ja VI£P:n
14:sta kongrresi^i
«Pravda» tervehti Venäjän Kommunistipuolueen
' 14:sta kongressia ja selosti tilannetta, missä se ko­koontui,
seuraavaan tapaan: _
Yhdeltä puolen voidaan todeta talouselämän kiistä-i'<
mätonta'yleistä kohontaa, sosialistisen teollisuuden kas­vua,
jsje., ja toisfelta puolen on juuri nykyhetkellä-il-liiennyt
erikoisi
lo^k^ien iasb^Imien virheellisyyden yfateyderää. -Ny­kyisen
taloudellisen kehityksen taustaa' vastaan tap;^»
;-taa myös4aiuutpksia'}uoU^ ja on luonnollista.
talonpoikaiskysymjHben ratkaisusi TeoHfe^^
tain nopeasta kohonnasta-huolimatta ei kdsvayaa ky-^
syntää voida kokonaan tyydyttää. Lisäsi on maan ta­loudellisen
lujittumisen seurauksena lisääntynyt ylei­nen
aktiivisuus työväenluokasta talonpoikiin Ja pOhra-reihin
saakka. Talonpoikaisluokankeskuudessakypsyy
eroavajsuusprosessi ja taisfelu rildcaiden Ja köyhien ta­lonpoikain
väliljä «keskisuurista» talpnpojista. 'Yh­deltä
puolen on maaseudulla käynyt / välttämättömäksi
luonnontalouden jatkuva keMtys'Ja kyläneuvostojra
toiminnan .lisääntyminen, J.n.e. toiselta puolen on tätä
kehittyneemmän luonnontalouden taustaa vastaan maa­seudun;
luokkaeroavaisuusproblemi i tullut yhä selvem­min
havaittavaksi: puolueen - on <pitänyt tehdä kiinteä
liitto keskisuuruisten talonpoikain kanssa, avustaa köy-hempäätalonpaikaisväestöä
uudella tavalla ja vastustaa
suhteellisen :voimaikaidensuurtalonpoikain riistopyrki-mysten
uusia muotoja. Teollisuuden kasvun seurauk­sena
--on kaupunkilaisproletariaatin kokoonpano, muut­tunut;
siinä .!?ilmenee uusia kerroksia, :Joideh puhteen
eräät^periaatekysymykset ovat vielä ep&elviä'. Näiden
olosuhteiden vallitessa on > täysin luonnollista,. että on
ilmennyt sisäisiä* ajatuseroavaisuuksia, erittäinkin mi­tä
tulee keskusteluun'valtiokapitalismista,' osuustoimin-;
nasta: sekä suhteista. talonpoikaisluokan eri kerroksiin.
Puolue on. viime - vuosina kasvanut siinä määrin ja ler
niniläisyys niin tiukasti juurtunut, ettei- mikään likvi-datorinen
ääni enää voi käydä käsiksi siifaeii,: ei mikään
demagogia säikahd)rttää sitä enää^ ^ 14:sta puoluepäivät
tulevatantamaan uuden todistuksen meidän puoluetove:
ricmme horjumattomasta yhtenäbyydestä eri maissa.
Rakovski Ranskan ja Neuyostolii-;
ton suhteista^
Tov. Rakovski on antanut haastattelun Pariisin leh­tien
edustajille. Haastattelussaan on hän kosketellnt
tärkeimpiä kansainvälisen politiikan kysymyksiä ja
Ranskan ja Neuvostoliiton välisiä suhteita.
Velkoja koskevassa kysymyksessä tov. Rakovski
lausäi, että tämä kysymys ei* ole^puhtaasti rahatalou­dellinen,
sillä sota, vallankumous ja interventsiosodat
ovat. telineet sen poliittiseksi, taloudelliseksi Ja\psykolo-
^ e k s i tekijäksi- Kysymystä veloista ei voida ratkaista,
ellei oteta huomioon niitä muutoksia,, joita tsaarin hal­lituksenkin
pitäisi tehdäi; jos se olisi vielä Vallassa.
Tärkeimmän tällaisista; muutoksista:'t)n:saanut>'a
Ranskan Jcorkoarvon aleneminen.
On .myös välttämätöntä ottaa huomioon se -psykolo­gia,
Jonka viitrie vuosien tapaukset ovat vakiiimutta-neet
NeuvostoliitonHyöläisiinja talonpoikiin.- Tämän
takia velkakysymys on kiintoesti sidottu pitkäaikaista
luottoa koskeviin kysymyksiin, mitä luottoa Rfbiskan
on annettava Neuvostoliitolle.
Kosketellessaan 'Locamon sopimusta tov: Rakovski
lausui,; että myös^n porvarillinen diplomatiavön: heit-
(tänyt? esille tunnidcsen välttämättömyydestä säilyttää
EuTöpan V tasapaino. ' Kuitenkin Locarnon sopimus ni­menomaan
järkytti tätä tasapainoa. / -
Edelleen tov- Rakovski lausui, että'Locarnon sopi­mus
menettää neyvostovaltalaisvastaisen sävynsä vasta
Siinä tapauksessa, jos kaikki Locarnon sopimuksen hy-
•\?äksyneet vallat likvidoivat vihamieliset pyyteensä neu-vostovaltaan
nähden ja käyvät sen kanssa rakentamaan
normaalisia suhteita.
J^euvostoliiton Kansainliittoon liittymistä'koskeviin
kysymybiin vastasi tov. Rakovski, että 'mainitun kysy­myksen
esittäminenkin . tuntuu jo hyvin kummalliselta,
kunottaa huomioon, että yksi Kansainliittoon kuuluva
maa, nlm.Rumania on vallannut osan Neuvostoliiton
aluetta Ja toiset eivät ole vielä ratkaisseet rlit^sy-myksiään
Neuvostoliiton kanssa tai eivät ole lainkaan
palauttaneet diplomaattisia suhteitaan; Tästä huolimat­ta
kuitenkin^ Neuvostoliitto on valmis ottamaan osaa
kailddin kansainvälisiin konferensseihin, joissa käsitel­lään
vissejä kysymyksiä neuvast9vallan etujen ja tarko-tusperien
mukaisesti.
Lopuksi tov. Rakovski osotli» että Locarnon konfe^
renssin jälkeen muutamien maiden hallitukset ovat
muuttaneet politiikkaansa neuvostovaltaan nähden sen
yhtenäisen vastaiskun johdosta, mikä kohtasi neuvösto-vaUanerlstämisyritystä
niin Neuvostovaltojen Liiton
kuin' muidenkin maiden työläisjoddkdjen taholta.; Tä­män
konfer&nssin jälkeen on.tullut entistä'selveiäUnäksi
kysymys siltä, että ilman Neuvostovaltojen Liittoa ei
ole mahdollista vakiinnuttaa Europan rauhaa, eikä nos­tattaa
sen taloudellista elämää.
Suomalaisille
Vainonalaiseksi joutunut naapurimaan tdve-rilehtiy
Eteenpäin, pyytää teidän apuanne
«Koska nyt valtio toki on vain väliaikainen laitos,
jota taistelussa, vaIlankuiinouksessa> käytetään hyväkseen
väkivaltaisesti kukistaakseen vastustajansa, niin bn jär-jettömy>
ttä puhua vapaasta kansan valtiosta: hiin kau-an,
kun proletariaatti vielä tar\'itsee val^iotaj niin-se ei
tarvitse sitä vapauden hyväksi, - vaan,ktiklstadcseen vas*
tustajansa, Ja heti, kun voi"^ olla puhe-^vapaudesta, sil­loin
valtio sellaisenaan lakkaa olemasta. . ; .»
— Engles.
T.,.. «Jos työläiset porvariston diktatuurin tilalle asetta­vat
oman vallankumouksellisen diktatuurinsa^^,. mur-taakseen
porvariston vastustuksen... työläiset antavat
" Me osotamme tämän vetoomuk--
sen Canadan' suomalaiselle raataja-väestölle,
sen itsetietoisinunalle ja
valistuneil^malle osalle. Me kirjoa
tamme nämä-rivit siinä käsitykses­sä/
että ne eivät mene saamattomil=^
le nahjuksille ja kitupiikeille, mut­ta
joukolle, joka on töillään näyttä­nyt
kykynsä ja, tarmonsa jo en­nemmin.
Kun teidän lehtenne, Vapauden,
edustaja saapuu -vuosittain meidän
kanssamme neuvotteluun, katselem­me
me häntä, suurella kunnioituk­sella
siksi^ että hän edustaa — te­kisi
mieli; sanoa vakavaraismta —
suomenlqelisttä lehtiliikettä tällä
mantereella ja sitä hän vain voi
olla siksi; .että te, canadalaia«t to­verit,
olette sellaisen lehtiKikkeen
rakentaneet Muna-Moseksien ^rau­nioille.
Sikst me olemme tietoiset
siitä, että meidän vetoomukseemme
vastataan.
•Nolouttamme mekään emme sen­tään
apua pyydä. Kun idän suoma­laisten
työläisten edustajat aikoi­naan
' heitettiin poliisien. toimesta
ulos rakentamansa lehden vuosikor
kouksesta» ja tuosta lehdestä tehtiin
mustin työväenliikkeen häpäisiä, o-iimme^
me pakotettuja perustamaan
uuden lehden.. Meidän oli alettava
toimimaan; olosuhteissa, mitkä edeK
lyttivätsit^j että meidän oli heti saa­tava
lehtemme yhtä suureksi kuin
ryöstettykin lehti ja jos mahdollis­ta
vielä suuremmaksikin, puhumat­takaan
lehden sisällön: paremmuu­desta
periaatteellisesti ja teknilli-'
sesti. Te;; lienette tietoisia siitä,
että me tässä, suoriuduimme loista­vasti.
Lehtemme on Työmiehen
jälkeen suurin ja vaikutusvaltaisin
suomenkielinen r:lehti tällä mante­reella
ja-^on sitä jo ollut pari vuot­ta.
Siitä- huolimatta on se ollut
kannattavalla, jopa voittoakin tuot­tavalla
pohjalla ensimäisestä päi­västä
saakka/.- kun jse Worcesteriin
muutettiin .ja oma ^kirjapaino han­kittiin.
- Se kaikki on ollut mahdol­lista
vain siksi; että idän suoma­lainen
työväestö on ollut lehtensä
tukena ennenkuulumattomalla tar­molla:
Eteenpäin-lehden historia sen
Worcesterissa oloajalta .ei' kerro a-vunkeräyksista;
r;: Se kertoo vain ur­hoollisista
' ponnjsi^luista v sekä liik­keen
työväestön',^'että asiamies- ja
kannattajajoukon -teholta, isamaUa:
kun se kertoo ennenkuulumattomasi
ta edistyksestä.
Jl^IstyinniekS liian, nopeasti
Nuori lehtemme-vaiKUtnsvallallaaz
-jataloudellisella voimallaan jätti
varjoon ei'.ainoastaan kuoleman
4
valtiolle valleuDkumouksellisen ja väliaikaisen muo­don.
. . .» w Manc.
Oikaisu
Lehtemme viime lauantain numeros­sa
julkastun tov.' Alf, Hautamäen
kirjotuksen, "Vastinetta 'Ääni poh-jalta';
kirjotiikseen'V neljännen kap­paleen
oli painovirhe-paholainen sot­kenut
niin pahasti, ettei siitä saa
selvää. Sentähdenvjulkasemirievtuon
kappaleen uudelleen. Sen piti olla:
"Mutta tähän saakka on sekä si­sältä
että ulkoa opetettu, että luok-karintaman
keskustan; sen rungon,
täytyy Amerikassa muodostua- maan-kielisestä
työväestöstä. Ja kun me
olemme tätä opetusta: seuranneet,
niin kuka tulee ja sanoo, että mei­dän
pitää'hävetä, häh? " Eiköhän
tässä johtopäätöksessä ole olemassa
erehdys. Westeri kaiketi otaksuu,
että syytös koskee vain varsinaistja
suomalaista jäsenistöäy eikä : Ensin­kään
toimissa ollutta johtajistoa.
Olkoon lohdutukseksiisknottu, «tta
ainakin tämän kirjottuja -ymmärtää
syytöksen sattuvan yhtä hyvin kaik­kiin
jäseniin ja ainakin johtajistoon;
mutta muuttaisiko se sitte asiaa?
Onhan oikeastaan .Jcoko maailman
työväenliike kulkenut harhateillä.
Venäjän vallankumous ^ ja suursota
avasivat silmämme,"ja kun näiden
kokemuksien valosäa' tarkastamme
mennjrttä toimintaamme,,' niin mei­dän
on myönnettävä; että kaikki­alla
pitkin puoluerintamaamme on
tehtävä pikaisia ja • perinpohjaisia
korjauksia. Mutta tarvitseeko mei.
dän siltikään hävetä, jos avoimesti
tunnustamme erehdyksemme ja tosi-tarmolla
.lähdemme i'niitä korjaa­maan.
, Omien erehdykäen rehti
tunnustaminen on kunniaksi, mutta
vikuroiminen ja kierteleminen todis­tavat
~- parhaimmassa tapauksessa
luonteen heikkoutta 'ja pahimmassa
muodossaan epärehellisiä, pyrkimyk­siä,
joita ei tahdota tuoda kaiken
kansan nähtäville ilman valheellista
verhoa.
Saman kirjotuksen seitsemännen
kappaleen viimeisestä? lauseesta oli
myös-rr- korjauslukijan^^huomaamat-tomuudenitakiar-
T- jäänyt: pois; sanat
/•4»uomaa • nyt senrii^^ä^n »ja* «)r-"
Juvan pohjan, jolla; koko tfärjes-tömme".
Tuon lauseen piti olla:-
Älkäämme kuitenkaan olko liian
ankaria, sillä mahdollisesti "Ääni
p.ohjalta"-kirjottaja, samoin kuin ko­ko
j^nistömmekin, huomaa nyt sen
linkikaan ja horjuvan;'pohianir-tijoUa
koko. järjestömme, kaikesta Vakava­raisesta
Qlkonfiöstaän httolhnatta, on
seisonut. . -
kielissä roikkuvat lahtarien- lehdet;
mutta myös työväeltä riistetyn,
naamaria käyttävän, lahtarien leh^
^en. Tämä jo, jos mikään, oli o-miaan
manaamaan esille kaiUd vpi-^
tnat lehden •edistyksen estämiselod
ja jos mahdollista- kokonaan lehden
tuhoamiseksi.
Ensi^ainen .vastoinkajrmiiieff
Kievättalvella, 1924> :k^rtoivat New;
Yorkin suurlehdet uutisia erään
suomalaisen, papin pojan .^•viranomais-'
ten käsiini joutumisesta New -Yor-^^
•fcissä. • Lehtemme toimitus rei ollut
asiasta erittäin halukas kertomaan,
eikä siis lehden taholta tunnetms^
ta syjstä asialle ? lainattu suurta
huomiota.^ Lukijakunta ei -käsittä­nyt
tällaisen hiljaisuuden "syitä, pii"-
han kysymys pojasta, jonka isä öli
vuosikymmeniä - syyttänyt '-.^osialis^
tisia -kansalaisiaan'mistä tahansa;ja
taistellut; niitä vastaan. 'Niinpä e-räs
lehden lukija, henkilö,:Joka ei
ollut edes; kirjeenvaihtaja; kirjptti
asiasta lehteen ; ja samalla, johdatti
mieliin kirjotuksensa;; yhteydessä
yhtä ja toista; jota on suomalaisten
keslniudeäsa ^nimeisten ksonmenien
vuosien aikana puhuttu. Tämä kir-jotus,
kansan äänenä, meni lehteen.
Tulos kirjotuksesta oli A se, .että
pappi nosti jutun lehteämme vasr
taan kunnianl<^ukkauksesta; Sovin­totarjouksemme
hylättiin kylmästi;
eikä meillä .^Uut muuta keinoa kuin
ryhtyä taisteluun. ; Oikeusjuttu kes­ti
kaksi viikkoa ja- kolmannen -vii­kon
ensimäisenä päi-vänä annettiin
tuomio, jonka mukaan meidät mää­rättiin
maksamaan papin kunniasta
$15;000.00. Me olimme todistavi--
namme aikapaljon asioita, .— mi­ten
paljon ja pätevät— sitä , em­me
täss^ nyt voi sanoa ,l>uoleen tai
toiseen.; Senjälkeen teimme yrityfc
sen saada uutta, kuulustelua, seka;
teknUlisten seikkojen että : uusien
todistuksien |)erusteella, joitai han­kimme
useita kymmeniä, r Me olim-r
me 'mielestämme 'toivorikkaita, ^ 'uu­den
r kuulustelun saamisessa^mutta
petyimme siinäkin; joten Yhdysväl-
\ tain piirioikeuden päätös jäi voi­maan.'
•
Meidän käsityksemme mukaan
tuomiota ei saa jättää -voimaan enr^
nenkuin kaikki mahdolliset oikeus-,
laitokset • on läpi käjrty ja siksi; Or:
lemmekin: asian vedonneet vetoö^
musoikeuden eteen. v ^ tarkotuksella
•saada i.sen> kumoamaan •;tuomion ja
asian uudelleen esille. Ellei sidtä
tule apua; tullaan juttu vetoamaan
Yhdysvaltain ylioikeuteen. .
' Tämä juttu kysyy varoja. Me.
tiedämme, että : te, samoin
täälläkin i olevat - tyqläistoverit, ? olet­te
jo kyllä verotettuja*niistä niu­koista
tuloista mitä olette tilaisuu­dessa
työnriistäjiltä saamaan .ja
siksi me vasta viime hädässä ryh.-^
dyimmekin avun' keräykseen. Jos
juttu olisi päättynyt tähän jonkin-'
laisella kohtuullisella ~ muutamiin
tuha;^iinkaan -nousevalla ; tuo­miolla
.olisimme rae sen maksaneet
ilman keräämättä' siihen avustusta^
Vieläpä nytkin me olemme /harkiu-neet
vaka-vasti menojen supistamis^
ta supistamalla johkunverranleh;-
teä, että täten saataisiin varoja kp--
koon,, mutta -kannattajoukkomme
näkyy ^ole-van tätä toimenpidetila
vastaan aivan yksimielisesti, sfllä
sUIoinhan viholliaemme; otiaivat
vnttaneet paamaaransa^ jos- saisivat
lehden pienennettyä.; v
Me odotamme teitäkin siis avuk­si
Amerikan' suomalaiselle työväes­tölle
tämän jutun 'taistelemisesi
kunniakkaaseen loppuun.
Miten voidaan -
Me emme pyydä suuria, sillä me
käsitämme , kannattajajoukkomme
olevan laajan. Me myöskin otam^
me liikkeen kannettavaksi, suurim­man
kuorman näistä, vkustannuksisr
ta.
Suoranaista avustusta voidaan an4
taa missä muodossa halutaan. Ylei­sin
^avustusmuoto on meillä kum-minldn
Imytännossä sellainen, että
sellaiset toverit,' jotka /haluavat la-f
vustaa tätä. asiaa ostavat $1.00 hin-tkis^
n avustusmerkin, -Joita lälte-:
tetään kaikkialle myytavaksi, taik­ka
saadaan järjestönne virastosta
allaolevalla osotteella.
Toinen ^ tapa avustaa lehtoamme
on lainata liil^eellemme llfr.OO
^taikka .enemmän korottomana lai­nana,.^
jonka voi, sitton.. periä ,taka­sin
"liikevaihdon kautta liikkeemme
kanssa tlmän vuoden pSäf^t^i.
Olemme pahianeetu valmiita velka-
LOttoparlamentin
vaaleista
tuli Juttutuvassa puhe, kun Ottal*
wasta saapui tieto. Canadan ;viiden­nentoista
parlamentin avaamisesta.
Tiedossa" kerrottiin, että Hon. Eo-dolphe;;
Lemieux on uudelleen.valit­tu
parlamentin puhemieheksi. : Eh­dotuksen
Lemieuxin -fralitsemiseksi
oli i. tehnyt Hon:-"Emest Lapointe,:
"joka j<diti, hallituksen puolesta".
Tä^ oli kannattanut raha-adain mi­nisteri;
.Hon. James A i Eobb.: Kon­servatiivien
johtaja; Rt. Hon. Arthur
Meighen, ja progressiivien johtoja,
Eohert Forke, hyväksyivät nimityk­sen.
Meighen oli kuitenkin huo­mauttanut;
että Lapointe,. ehdotusta
tehdessään, puhui parlamentin jä­senenä,
sillä "hän ei voinut puhua
hiallituksen;puolesta,kosk^.hallitus-ta.
ei ole". ' ,
"Mitäpä me tuosta välitämme",
sanoi joku. "Kyllä ne muodostavat
hallitukisen, joka taas tulee pitämään
huolta siitä, että maan asioita hoi­detaan
kapitalistiluokan etujen; mu­kaisesti.
Meille on mielestäni pal­joa
tärkeämpää tarkastella, mitä
opetuksia viimeiset liittoparlamentin
vaalit tarjoavat Canadan; työläisiÖe
jä maanviljelijöille, ja siksi tahdon
teille nyt lukea sen, mitä panin pa­perille
puheenjohtajamme, rGabriel
Aleksanterinpojanj joku; viikko sit­ten
eräässä valistustilaisuudessa
käyttämästä puheen-vuorosta. : Hän
sanoi ^m.m. säuraa-vaa:
"Yksi näiden vaalien tarjoamista
öpetulcbista epäilemättä on,, että ka­pitalistiset
puolueet' r—' liberaalinen
ja^ konservatiivinen h—r- kykenevät
vielä verrattain *\eiposti suoriutu­maan.-
vastustajistaan. ; - -Näissä vaav
leissa onnistuivat nte siinä parem-;
min,:- kuin vuonna 1&21 toimitetuis­sa;
sillä nyt valtasi-vat konservatiivit
3&\ liberaalit 245 edustajapaikasta
220, verrattuna 170 paikkaan v.
1921' va^issäl Progressiivit, j oilla
ennen; vaaleja oli^noin 70 edustajaa,
saivat näissä ^/vaaleissa valittua vain
alun kolmattakymmentä edustajaa,,
työläisten saadessa kaksi edustaja-^
paikkaa, ;•: kuten^^^i -viime vaaleissakin,^
Tästä iloitaankin molempain puolu-.
eiden taholta, ja väitetään, että kak-edellä
haijotettiin,;niinse; ofiniia
^pyöreää", että yksinpa moutaaat
7;>orvariIehdetkin" ihmetteleiral^ «ttä:
mistä jun^ käydya» aidtarassa vaa­litaistelussa
oh oikein;;oDnt:.|^^8^yB.
Suojelnstullikysymykses^ jonka
pohjalla taistelua piti, jaäadassa
: käytämän, on; niiden havaitti» olevan
jokseenkin samalla kannalla^ Kon­servatiivit
pitivät suurta cääntä ko^
tiinaisen teollisuuden st>ojeIemiEesta
tulleilla ja liberaalit väitSvat kan­nattavansa
riittävän-; ja'''tariwellisen
korkeita auojeIustuUeja.j5iinä mtä
ollagn! Kumpikin kapitalistipnolue
paljasteli toisensa vikoja ja äänestä­jät
saatiin taas hämättyä ja ioottua
niiden riveihin. ^
•r Työläisillä oli Canadan Työväen­puolueen
asettamana toist^ynntten-tä/
ehdokasta^qri.osissa maa^/ Mutta
yhtään niistä ei tullut^:valittaa. ; Sjry
siihen on siinä^ ettei tarpeeka jsauria
jon^oja oltu . vielä saattt käfnttä-mään
työväen itsenäisen poliittisen
toiminnan tärkeyttä..- ja tuetta/Työ-
-väenpuolueen voimat olivat tämän
tähden -liian heikot. I^ehokkaan vaa-liagitatsionin
harjottamiseen ei ollut
rahaa eikä^ työntekijöitä riittävästi:
Tästä huolimatta ei meillä ole
syjrtä antaa: valtaa toi-vottomnudelle.
Sillä Työväenpuolueen jokaisen eh­dokkaan
saama äänimäärä-nousi yli
tahannen,muutamain. saadessa yli
kahdenkin; tuhannen äänea^ Ja li­säksi
oli näistä vaalipiireistä monta*
sellaista, joissa -Työväenpuolueella ei
ollut ennen ollut ehdokasta ja joissa
yhteisrintemqkoneisto Joli vasta jär­jestetty.
;.Winnipegissa,;:-josta Itse­näisen'
Työväenpuolueen kaksi - ehdo­kasta,
J . S. Woodsworth ja T. Heaps;
tulivat valittua; ei .yhteisrintamaa,
•Itsenäisen;; l^öväenpuolueen: sosde-
'mien vastustu'ksen t^den,' saatu
muodostettua; ja Työväenpuolue ot­ti
asettamansa ."ehdokkaan -pois lis­talta
siinä vaalipiirissä^ jossa Heaps
oli Itsenäisen Työväenpuolueen eh.
dpkkaana,' estääkseen työläisten ää-nien
s jakautumisen, joka ÖBs! mer­kinnyt
porvaripuolueen ehdokkaan
valitsemista: Hahdnttavana seikka­na
voidaan pitää atä;; ettei tilanne
ole tällainen muualla.; Eikä ottane
•Imuan, ~ enhenkun järjestyneet työ­läiset.
•Winnipegissäkin;-; saadaan kä­sittämään;
että on vahingoksi työi
si puoluetta riittää. Kolmas on pa­väen
luokkatoiminnalle {kapitalisti­hasta,
ja tälläkin kerralla esteenä; luokkaa ja .kapitalistisia puolueita
f voimakkaan" hallituksen muodostar -^^astaan sallia työväestön .voimain
miselle, jommistakummista liberaa-,; hajanaisina r pitämistä siksi, että si-leista
tai konservatiiveista. ; Epäile- | ten voitaisiin ^ saada parlamenttii
mättä tulevat progressiivit taasen! edustajapaikkaa WoodswOrthiIIe ja
muuntamille muill^ Itsenäisen Työ-
-väpnpuolueen .jöhtomieldUe,;^; jotka
kannattamaan liberaalejaj. ja -täten •
menettämään lopunkin siitä kanna­tuksesta,
mikä heillä valitsijainsa
joukossa -vielä on, joten heistäkään
ei tale olemaan porvaripuolueille
suurta haittaa^^
JPorvarien yhtämittaisella valitta­misella
siitä, että täällä on poikettu
brittiläisestä kahden poliittisen puo­lueen
tfäditsionista;; on luonnollinen
ja verrattain helposti löydettävissä
oleva syy. ; , Se syy ori pääomain
omistajissa, jotka diktatuurinsa säi-
Ijrttäiiiiseksi, kansalla valituttavat
hallitusvirköihin yhden tai toisen
näistä kahdesta ' asiamiesarmeijas-taan,
jotka kumpikin palvelevat sen
etaja yhtä hyvin. Syytä esim. sii­hen,
iettä konservatiivit'saivatrnäis­sä
vaaleissa 117 edustajapaikkaa; eli
66 enemmän kuin viime vaaleissa,
ei voi löytää mistään muusta kuin
siitä, että liberaalinen- hallitus' ol\
joutunut huonoon-huutoon. Työläi^
sillä oli' ollut neljä -talvea työttö-mjryttä
ja i^aanviljelijäin velkataa­kat
olivat:.paisuneet. Sillä iDtilÄ sii­hen
. agitatsioniin tulee, jota kum­mankin
' puolueen toimeiste vaalien
kirjoja ja on niitäkin saatavana p-sastoilla,
sekä järjestönne keskus-
-virastosta; Tämä siis er ole-lahja,
mutta lainav ilman- korkoani 'josta
maksun-^ sitoudutteiv.ottamannt tava­rassa
tämän -vuoden jälkeen. Näil­lä
Velkakirjoilla" voidaan niaksaa
lehtemme tilaus 'toimita; tahansa
muuta meiltä ostetaan. Vapauden
asiamiesten ja liikkeen kauttakin
aivan kuten rahalla.
Osastot voi-vat panna toimeen
minkälaisia keräyksiä haluavat, sil­lä
muodot^ y eivät suinkaan ole päär
asioita.
; Ideallamme' odottaa^^^' e Cana­dian
; toverit; antavat: meille,;v; tuntu­vaa
• avustusta, sillä taistelu on yh­teinen.
-•, " (
tehkää kaikki. tflitykset osotteel­la:
A. Hautomäki, Rooni 304,
rell Bldg., 95 King St. E.^ Toronto,
Ont., Canada. ' ' .
Toverfcervehdyksin
;i>Eteaipain - ; liikkeen puöidsto'
liikkeenluätm-a. .
vastustavat; yhteisen; rintiBmäan.f muo­dostamista,
koska he pelkäävät dinä
tapauksessa 'joutuvansav dvuun so-sialidemokraattisine;
periaatteineen.
Mitä.^Cai)adan Konimunistipuolu-een
..näissä vaaleissa v ^eätfämään
osaan- tulee, niin siitä; ei tarvitse; sa­noa;
samaa kuin Itsenäisestä Työ­väenpuolueesta
Vi^innipegissä,^^. E
ole epäilystä siltä, etteiko se vaalien
aikana harjottamallaan; agitatsionilla
voittanut tämän maan'työväenliik­keelle
monta uutta taistelijaa : ja
kannattajaa sekä selventänyt -fyö- ?
Iäisten käsitteitä ; oletettaun: "kan­sanvaltaan"
ja kapitalismin' dikta­tuuriin-
nähden.
; Canadan työläisten ja. maänvilje- '
lljäin tehtäväksi,siis jää entistään
suuremmalla tarmolla . ja nhrautu-vaisuudella
rakentaa ja lujittaa
Kominunistipuoluetta. Sillä mitä pi.
kemmin se kasvaa ja voimistan; sitä
pikenpnin voi se koota heidät yh­teiseen
rintomaan, taistelemaan hal­litusvallan*^
saamisesta työläisten ja
maanviljelijäin käsiin!"
Hmailua
' Tässä riime; vuoden lopulta ihnai-lin
Canadan \ suomalaisten llommu-jiistien
suurimmissa pesäpaikoissa;
sanon ilmailin, V sLUäv^knica-'siiS- ^viit­sisi
^nykyisellä ilmailun ^ aikakandel-lä
kulkea sellaisella kyydillä kuin
nykyisillä Canadan rautatoins saa.
;.; Ilmailun tarkotus .oli vähä;' niin­kuin'
ominsilmin totostua Canadan
teoUisuuskesIniksiin ja; suomalaisten
järjestyneiden työläisten toimin­taan
hiissä. ' Sillä olen miloiin täi-löin
..vuorien. kiduessatfEi^
pllisuustyöläiskavereita,: jotka ovat
koettanut-väittää, että..^ maanvilje­lijä
on yleensä vähä himkoin tyh-memmällä
puolella - henldseen^ kehi-
^kseensä ja yleensä luokkataisto-luun
, nähden,, toollisunstyöläisvel-jensä'
rmnalla. iNämä t^^ ovat
useammassa tapauksessa 'olleet On- .
tarion meteätyöläisiä. Olen lätä^
nyt tapanani: —:; kun ^ heitä: olen ta-vannot
—n. .tiedaatalla .J^ppatyo-
ISiston : • jSij^styinisniBteita^ mutta
P!B9dDeuksetta olen 'isaftnnV vastank-sen,..
ettoi .nidla IcampillS,. Joill» he