Vapaus, November 3, 1926

              Keskhiikkona» mafräsk S p;na=~WeiL, Kov, 3
VAPAUS
Ctoadan «aornalaiscn fySväestön ainoa äanenkann^ia,
^^«mtyy Snäbmytosa^ On%^ maanantafna, KeataynKtpna
l> p « 3 a i H « « « . T o i m i t t a j a t:
S. G. K E I L . ABVO VAARA.
Begistered ät tbe Post Office Department^ Ottava,
as «eeond dass matteg.'. .- -
VAPAUS (Uberty) ^ ,
The onfer organ of Finnish TVorker» m Canada. Pob-
6>hed in Sndbnry, Ont./ every Mondajr, 'IVednesday
,/aiia:;:FridgB^'--^'/"::'-^^"^ /r'- ^^^^
TILAUSHINNATr
C&nadaan yksi vk. ?4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
$1.5Y0 hdjyas vyaklrtio ikhikn. j7a5 ^eS^u omeen, yk, si. v.k . ?&.j50, pnoib- vik .
13.00 ja kolme kk. $1.1B. .
Tilauksia, joita ei seturaa raha, ei tolia lähettämään,
pdtsi asianriesten joUla on^JgkOTkggt.
ILHOTUSHINNAT VAPAUDESSA s
Kabnailmotnkset 1^1.00 kerta, $2.00'kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotokset 50e palstatanma.
' Nimenmuatodlmotak^ 60e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntyinäamotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroihnotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kaolemanihaotiikset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
fditoslatiseelta tai mnistovärsyltä. ..^ ,
Bahttäknttedot ja osoteilmotokset 50e kerta, $1.00
kofane kertaa.
T^päiälmdttajien ja flmotneakenttnonen on, vaa-dittaeMa,
lähetettävä iliiiotpshinta etukäteen.
.General advertising ratcs 75e p ^ col. inch. M>
charge for single inseräqn^ 76c. The Vapaus
is the b«st advertiang medium among the Finnish
'Pieople in Canada.
HäsÄatttafn lehteen afottnjen ilmotosten jpitää olla
konttorissa lanantama. fcäskiviikon lehteen thsteina' ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori ja tonnitos: Liberty Bldg Lorne
S t • Pohelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta engfaiäiseen
Injeeseenne^ käjottakaa irodelleen liiSkeenhoifiBjaa per-
•oooallisella nimellä.
J . V , KAMNASTO. Liadteeahoitala. ' ,
Manaskuim seitsemäimeii päiyän
merMtjS'— meille J^ommanis-teiUe
» ädsialidemMoraäteille
t ja työväenluokalle
Me vietämme «Lokakuun» vallankumouksen vuosi­päivää
> marraskuun'seitsemäntenä. Yhdeksän vuotta
-proletariaatin valtaa Neuvostoliitossa. Mitä* merkit-
!^sevät,i.nämä yhdeksän ,vuolta meille? Onko kysymys
vain ajan riennon merkitsemisestä? Merkitseekö tämä
' ^-fi^tmta yhtä "vähä kuin jos sanoisimme iahdeksan
Tttottk on kulunut 'siitä, kun ^aselepo allekirjotettiin,
^^vaiiieAilsevätkö^nänM yhdeksän
semme ensimäisen linnakkeen voimistumista ja iujit-llumista?
Ja eiko tuo vallankumous merkitse työväen­luokan
vallankumouksellisten ypimien ' ensimäistä jät­tiläismäistä-
iskya kapitalismin'raakamaista.Ja riistäviä
impi^iälistisia voimia vastaan?
Ainakin Torontossa oli Venäjän vallankumoulcsen
Viimevuotinen^ JuhlaStodellinen joukkojen mielenosotus.
Suuri t ^ l e r i ja työväentalo täyttyi työläisistä ja sati^
jen täytyi tilanpuutteessa jäädä. uloä. Juhlatilaisuudet
o l i , järjesicliy ^-Gaifaaap ^mÄlmik1p^ilplueeiT• totmtsta.^
Innostus oli korkealla. - Vallankumouksellisen valtimon
tykytys oli helposti f tunnettavissa. Tuhannet rehelliset
puolueeseeji kuulumattomat työläiset mitä selvirämin
osottivat ilditsevonsä ja' ylpeilevänsä' venäläisten to­vereittensa
saavutusten johdosta, toverelUensa, jotka
olivat yhdellä- kädellä'pitäneet loitolla kansallisen ja
kansainvälisen kapitalismin susia ja toisella, känsalaisr
sodasta, nälänhädästä ja.saarrosta huolimatta, laske­neet
perustan sosialistiselle talpudelle. '
Kuitenkin tulee ajatelleeksi, josko nämä työläiset
' ymmärtävät; josko Xokakuun vallankumouksen ja sen
^8aavutusten merkitys vaikuttaa syvästi heidän tietoisuu­teensa;
vai onko se heille vain venäläisten työläisten
'sankarillinen saavutus, mutta ^pdhtuma, jolla ei ole
mitään yfal^tä Keidän oman liikkeensä ja tämän maan
työläisten yleisten etujen kanssa?
SoStalidemokratian vararikko
Enneii vuoden 1914 imperialistista yhteentörmäystä
o l i työväenliike kehittänyt vallankumouksellisen lause-parsiston,
minkä vilpittömyyä^ joutui harvoin koeluk-iselie,
cnneiAun «kansainvälisen sosialismin» lipun alle
kootut' miljoonat työläiset ^tulivat maailmansodan lo­pulla
heitetyiksi vallankumoukselliseen taisteluun hal­litsevan
luokan kanssa.
Silloin kupla puhkesi. Suunsoittajat seisoivat naa­mareitta.
. Luokkataistelu^ .kansainvälisyys, etujen yhtä-
.läisyysj yhteiskunnallinen vallankumous ja kapitalismin
kukistaminen olivat kaikki pisällöttömiä sanoja sosia­lidemokratialle.
Tänään Ramsay MacDonald julistaa,
että sosialismi on «kirjallinen termi».
juuren työväenluokan pohjajoukoille, niille tuhan-siile
jotka ovat saapuvilla Venäjän vallankumouksen
vuosipäiväjuhlissamm*e, niille, jotka kunnioittavat Mar­xin
ja Leninin j a muiden kansainvälisen työväenluokan
johtajain muistoa, epäilemättä .vielä on luokkataiste­lussa
ja kinsainvälisyydessä sisältöä ja todellisuutta.
Mutta €anadassakin tekevät nämä. tyhjien lausepar­sien
lavertelijat yhä. työtään. llskaltamatta~ avoimesti
hyökätä neuvostovaltaa Ja vallankumousta vastaan, pu­huvat
he uu^erasti ja salakavalasti työläisille, että
• «loppujen» lopuksi Venäjä on Venäjä ja me, niin, me
olemme kansanvallan tuloksista ja hedelmistä nauttivia
työläisiä ja: meidän tiemme ei ole sama kuin .,venäläis-
'> teii työläisten. Me emme syytä venäläisiä työläisiä siitä,
mitä he tekivät. Jos me olisimme olleet siellä, niin mt
olisimme voineet — niin mutta me emme ole siel­lä;
me olemme Canadassa. Mutta kuitenkin tulisi ve-näläisen
«kokeen» saada tilaisuuden näyttuu, niihin se
pystyy.»
Kaikki tämä on ovelasti suunniteltu työläisten aseis­tariisumiseksi
toistelussa kapitalismia vastaan ja heidän
huomionsa kääntämiseksi pois kapitalismin vcrisistii
teoista maailmaan kaikissa maissa, olipa niissä sitten
; voimassa kansanvalta tai ei."Osa, jota bolshevikipuolue
esitti kahdenkymmenen vuoden ajan ennen vuotta 1917,
valistaessaan, kouluultaessaan, järjestäessään ja kootes­saan-
työläisiä, ja paljastasssaan Ja säälimattomagti
taistellessaan reformkoaia vastaan työVBenliikkees-ea
sekä samaan aikaan johtaessaan taistelua
työläisten ja talonpoikien todejlisasta eduista»
tahallisesti, jätetään huomioonottamatta. Oleeir
lisesti kielletään se historiallinen tosiasia, että vallanr
luetta. He haluaisivat työläisten uskovan, että histo-kumous
on mahdoton ilman vallankumouksellista puo-rifox
parhaimmin järjestynyt j a julmin hallitseva ^ luok­ka,:
nykyinen. kapitalistilaolika, tulee asteittain menet­tämään
etuoikeutensa ja että työväenluoldca tulee rau­hallisesti
ja melkein tietämättään «kehittymään» sosia­lismiin.
Heidän sosialidei^okraattlsten veljiensä hä­peällinen
vastavallankumöuksellmen käyttäytyminen
maailman kaikisa maissa,, veljiensä, jotka eivät vain
ole herjanneet Venäjän' vallankumousta, mutta toimi­neet
kapitalismin ja työväenludcan pyövelien hengen­pelastajina,
missä h y v ^ ä työläiset «vat uskaltaneet
nostattaa voimansa; kapitalistiluokkaa tai porvarillista
valtiota vastaan, sivuutetaan maininnatta.
Puhe'v«kokeesfa» Venäjällä on tahallista tuhkanheit-tämistä
työläisten silnnlle. Se on työväenliikkeen his^
torian kieltämistä Pariism kommuunista Lokdcuun val­lankumoukseen,
samaten kuin Saksan, Unkarin, äuo-men,
y.m. maiden työläisten vallankumouksellisten töi^
mintojen kieltämistä. Yhtä hyvällä syyllä voisi histo­riallisesti
puhua «kokeena» kapitalismista, mille por-varillmen
vallankumous' laski perustukseL -; Pyytää ka­pitalistiluokkaa
pitämään kätensä irti Neuvostoliitosta,
arvostamatta tai tunnustamatta V e n l a n vanankumouk-sen
merkitystä työväen kansainväliselle J^kkaliikkeel-
]e, <m selvää faumputdda ja työläisten etujen yhtäläi­syyden
edelleeh kiehämistä. :
•/' '^Tämänpäivän puolnte
Canadalaisten' työläisten ri\'eissä. on satoja, ellei tu-'
hansia, jotka käsittävät, että työväenluokan täytyy jär­jestetyin
voimin ja sovittelemattomasti;.-.taisteIlen kapi-,
talismia vastaan .kulkea vallankumouksellista ,polkua
voittoon ja vajauteen. He ovat vakuutettuja siitä, että
me olemme tulleet kapitalismin laskukauteen ja että
kapitalismi ei 'enää voi tyydyttää työläisten alkeellir
sempiakaan. -tarpeita. Mutta vallankumoukselli^n pnor'
lueen Järjestämisen J a kehittämisen ehdoton välttämät­tömyys
• eir olevielä; selvinnyt heidän tietokuudessaan.
Tällaisen puolueen osa ei ole selvä heille. Jotkut «ihai
lei'at» kommunistipuoluetta. 'Toiset uskovat, että kom­munistipuolue
on «tarpeellinen»; ellei muun vuoksi,
niin pitämään' silmällä oikeistolaisia.. Vasemmistolai­set
ovat työväienpuolueen konventsioneissa, vastustaes-saairreformistien
yrityksiä erottaa kommunistit Cana­dan
työväenpuolueesta, väittäneet, • «etta kommunisti­nen
siipi .on tarpeen, jotta voidaan säilyttää hyvä voi­mien'ta^
paino», ikääi^uin työväenliike olisi Jonkun-maahan?
Nostaako se päätään Canadassa? Eikö se
ole esiinnyt «kansanvaltaisessa Englannissa» ? Eikö
kapitalistiluokka Canadassa Ja Snurlmtanniassa ole
pysynyt uskollisena kapitalistisille eduille? Eivätkö
reformistiset sosialistit tunnontarkasti seuraa ohjel­maansa
ja filosofiaansa? ' '
Työläistoverit! Refonnismin ja kommunisiiiin välil­lä
ei ole mitään piilopaikkaa. Canadalainen rehellinen
sosialisti p-^ ja niitä on paljo - r joka tänään - pysyy
erossa kommunistipuolueesta J a joka. upottelee itsel­leen,
^ttä «hän. tekee työläisten hyväksi-sen, mitä vöi»,
avustamalla:jatukemalla kansanvaltaista, reformistista;^
ja parlamentaarista sosialismia,^ tietämättään kokoaa
voimia sellaiselle johtajistolle. Joka tulee kiertämättä
pettämään canadalaiset työläiset aivan samaten kuin
naista aineksista kokoonpantu Johtajisto on pettänyt
työläiset Britanniassa ja muissaxnaissa.
Vain voimakas kommunistipuolue on riittävä tae
onnettomuutta vastaan. Väin sellainei»^ puolue kykenee
johtamaan,työläisiä Taistelussaan kapitalismia ja impe­rialismia
vastaan. Ei ole mikään sattuma, että kom-mnnistipuolue
tukee Ja ^ kannattaa Jokaista. tämänpäi­väistä
ediStysliiketlä Canadan työväenliikkeessä. Elikä
öltmikäänsattuinasekään^ että reformistit J a sosi^isr
tiset suunsoittajat Vastustavat jokaista tällaista liikettä.
M^raskniin seitsemännen päivän vietto ei ole juh­limista
juhlimisen vuoksi. Marraskuun seitsemät päi­vä
kutsuu rekryyttejä^-kommunismille. Meidän täytyy
myös saa'da lokakuumme tai muussa tapauksessa mär
däntyä kapitalismin tunkiolle. Canadan, kommunisti;
puolue kehottaa kaikkia rehellbiä vallankumouksellkia
liittymään riveihinsä; luopumaan fraasailijoiden —-
tulevien canadalaisten thomasien, macdonaldien, fapdr
pesien ja, newboldien — seuraamisesta; järjestymään
kansainvälisen työväenluokan vallankumoukselliseen
johtajistoon; viettämään luokkamme ensimäigen täy­dellisen
voiton lokakuun vallankmgjouksen - 7 y
sipäivää liittymällä Canadan kommunistipuolueeseen.
Jack j MacDonald.
Näkötornista
Porvarin levfttäniien
tietojen luotetta-.
vaisuna \
lainen lentokone. Jonka täytyy, siivillään.pysyttää llha-luttu
tasapaino^ ; Periaatteet ja menettelytavat ^näyl^vät
olevan hyvin ^.^a&ästä merkityksestä näille: toi^eceil^e.
Tulevaisuus tulee osottamaaiK ketkä ovat oikeassa i ja
ketkä väärässä^ .Toiset väittävät «voivansa :saada "ai"
kaan paljoa 'enemmän hyvää' olemalla «irallisina» .>t$'ö-väenliikkeessä.
^Tullav tuunetuksi kommunistina häirit­see
henkilön työtä.» Kaikki tämä^on opportunismia-ja
reformismia kaikkein vaarallisimmassa muodossaan.
Kommunistipuolue -ei ole puolue huomenta varten.
Se on puolue tätä-päivää- ja huomenta varten. Se on
puolue. Joka taistelee työläisten lälumpien etujen puo­lesta;
taistelee heidän elintasonsa säilyttämiseksi ja
kohottamiseksi; taistelee heidän taloudellisten järjestö­jensä
voimisluttami$eksi ja laajentamiseksi; tabtelee
työläisten poliittisen Joukkoliikkeen kehittämiseksi,
mutta myös-samaan aikaan taistelee pitääkseen tämän
liikkeen ideologian ja sielun puhtaana kuihduttavasta,
ja surkastuttavasta porvarillisesta vaikutuksesta, mikä
itsepintaisesti yrittää heikentää sen luokkaluonnetta,
hajottaa ja sekottaa sen voimat porvarillisen, demdk-raattisenn
ja parlamentaarisen reformismin voimien
kanssa. ^ ^'
Miksi tahtoo sosialistinen reformeeraaja erottaa^kom­munistit
työväenpuolueesta? ^ Siksikö, että sitten voi-:
täisiin paremmin taistella-kapita|^ismin voimia vastaan?
Ei, vaan tupetakseen työväenluokan''«apelin ja^rttuak-seen
parlamentaarisen reformismin valeaseeseen; teh­däkseen
meidän ' liikkeemme «turvalliseksi», järke­väksi
Ja kapitalistista perustuslaillisuutta ja porvarillis­ta
«yleistä mielipidettä» tyydyttäväksi ja miellyttä­väksi.
* ,
Yleislakon jarruttaminen Suurhritanniassa; työväen:
joukkojen tahdon ja solidaarisuudet mitältömäksiteke-minen;
kaivostyöläisten heittäminen susille, taistelun
asemesta heidän kanssaan: avoin yhteistoiminta libe­raalipuolueen
kanssa; eturivien taistelijain mustaami­nen
ja panetteleminen; luokkayhteistoiminnan julista­minen
luokkataistelun asemesta; sosialististen rauhan-apostolien
lapselliset vetoomukset «kansan hallituk­seen
», kaivostyöläisten puolesta, ovat • alkua sosialide­mokratian
reformististen voimien suurelle petokselle
Suurbritannian työväenluokkaa kohtaan, samanlaiselle
petokselle kuin mitä nämä satQat voimat ovat suoritta­neet
melkein jokaisessa Europan maassa.
Suurbritanniassa on vain yksi puolue, joka sääiin^ät-tömästi
taistelee ja johtaa työläisten taistelua •— Suur­britannian
kommunistipuolue. Kuusituhatta työläistä
on liittynyt sen riveihin sen jälkeen, kun ;ammat^|är-jestön
yleisneuvosto ja työväenpuolueen johtajat petti­vät
yleislakon.
Liittykää kommunistipuolueeseen
Entä Canada? Entä ajattelevat toimeliaat työläiset
työväenliikkeessä täällä? Entä vasemmistolaiset? Mita
o.saa tulette te esittämään tulevissa taisteluissa? Mitä
merkitsee teille marraskuun seitsemäs päivä? Mitä
merkitsevät teille kaikki nämä petokset, avoimet kapi­talistiset
diktatuurit, valkoinen terrori ja luokkayhteis-toiminta?
Työläisinä täytyy teidän vastata näihin ky­symyksiin.
' .
Rajottuvatko fascismin voimat mihinkään yhteen
Monet työläiset ovat kauhistuk­sella
lukeneet . p o r v a r in lehdistä:
niitä matkivista sosialidemokratien
j a syndikalistien lehdistä, .kuten
Baivaajasta j a Industrialististakin,
hirmuisia tietoja Neuvostotasavalto­j
en liitossa harjotetusta "komraunis-
'tisesta terrorista", jota siellä oltiin
pakotetut harjottamaan vastavallan­kumouksellisten
yritysten- tnkahut-tamiseksi.
- Kaikissa vallankumouk­sissa
on oUöt pakko turvaantua ter­r
o r i i n . • Kommunistitkin ovat sen
tehneet. Eivät he atä kiellä. Ovat
vaan ' seuranneet porvarin antamaa
• esimerkkiä. Eikä porvarikaan • täs­tä
ole suurestikaan yrittänyt hauk­kua.
Asiahan pji selvä- V
• M u t t a . porvari on tahtonutj^jväit-tää,:
että tätä; terroria .olisi hkrjo-tettu
paljonsuuremmassa ^ määräs­sä
kuin olisi ollUt: tarpeellista ja
välttämätöntä. Sanonut, että ihmi--
siä ammattiin noin: vaan suoralta
:..kädeltä, ikäänkuin valkosen ruusun:
maassa ja «"vapaassa Snome^a".-
Puhuneet kerrassaan miljoonista
ammutuista, vieläpä syyttöminä am­mutuista.:
Nosken ja . syndikalistin
lehdet märehtirät näitä sitten ma­kupaloina.
Kommunistit x>livat pa­hoillaan
J8^'väittivät vastaan, taikka
olivat suu tupessa.' Venäjältä kun
oli niin vaikea saada oikeita tietoja.
Kommunistit fiyllä- osottivat mi-^
ten- Helsingissä, . ^ k h o l m ^ a , ? B e r ­liinissä,
Pariisissa, ^Lontoossa ynnä
kaikkien reunav^tojen: huomatulm-missa
kaupungeissa työskenteli pör-
- värien j a noskein^ valhepajoja, joissa
värkättiin uutisia maailmalle työ­läisten
tasavallasta;: Noissa uutispa-joissa
työskenteli miehiä j a naisia,
j o t k a eivät olleet pitkiin aikoihin
käyneet Venäjällä, eivätkä myös
saaneet sieltä tietoja. Mutta he an-
,toivat ilkeän mie^kuvituksensa l e n ­tää
vapaasti ja ' n u t i s i a - s a t o i ' k u in
turkin hiasta. Toinen toistaan h i r -
veämpiä.
Näiden pajojen tuotteita sitten
nosken ja-'-syndikalistin lehdetkin
erittäin mielellään " serveeraslvat
köyhälle kansalle, joka saa aina
nauttia yhtä j a toista törkyä^ kun
ei ole selvillä mikä on nautittavaksi
kelpoista.
Nyt on tullut selville porvarin
omista kirjoista totuus. Englannis­sa
kustannetaans, vuosittain suurta
t i e t o k i r j a a "Encyclopedia Britari-n
i c a " . Siihen "kerätään' laotettavat
dedot Jcaikilta elämän aloilta. Sitä
pidetään, niinkuin jossain määrin
muitakin tietosanakirjoja, luotetta­vana
tietolähteenä. Ja sitä luotet­tavampi
se pitäisi tässä tapauksessa
olla, kun se kertoo.porvarin tietoja
vihaamansa .bolsheviikin asioista.
Sillä tämän tietokirjan toimitus on
suorastaan vihamielinen bolshevik­k
e j a vastaan.
No.> n i i n . Tämän; t i e t o k i r j an vuo­den
1922 painoksessa selitetään
pannun täytäntäan vain 6,185 kuo­lemantuomiota.
J a seuraavana vuon­na
3,456. Nämä kaksi vuotta ovat-:
k i n "olleet niitä - aikoja, jolloin työ­läisten
tasavaltaa ahdbti niip sisäi­nen
kuin ulkonainenkin vihollinen.
J a s i l l o i n : oli^ toimittava päättävästi;
On , pantava merkille, että nämä
kuolemantuomiot rajottnvat vain
muutamiin tuhansiin niiden miljoo­nien
sijasta,'^'joista 'porvari"apurei­neen
on maailmalle vaahto suussa
toitottanut. Jos noskein lehdillä;
kuten Raivaajalla ja Industrialis^
t i l l a , olisi lainkaan hävyntunnetta;
niin peruuttaisivat " j a häpeisivät;
Todennäköisesti n^ häpeevätkin."
Mutta hävsm puna ei enää nouse;
näkyviin, n i i n ovat menettäneet kai-^
ken punaisuutensa.
Tässä samassa^ tietokirjassa tun*
nustetaan; j o vuoden 1922 painok­sessa^-
mutta ' vielä selvemmin vuo­den
1926 painoksessa, että Valkos­ten
j a liittolaisten saartajajoukko-j
en faarjottamat kidutukset, ruoski--
miset Ja teurastukset ylitti-vät suu­resti
"punaisen terrorin". J a nämä
ovat^ k a i k k i tehdyt turhan vuoksi.
Sillä' porvari ei saavuttanut: niillä
mitään. Päinvastoin ehkä menetti;
.Neuvostotasavaltojen liitto seisoo
kaikesta huolimatoa j a kukoistaa en­tistään
ehompana. Porvarikin saat­taa
myöntää "punaisen t e r r o r i n " o i ­keutuksen.
Mutta '^valkoisen terro­rin"
oikeutus on -porvarinkin s i l -
mäHä katsottuna hyvin kyseenalais­ta.
Eihän sillä mitään ;• saavutettu;
Olkoon - tämä^ opetuksena r a a t a ­jille
siitä, mistä lähteestä saattaa
saa'da oikeita tietoja. Vieläkö k u ­kaan
•' u s k o o : porvarien .• perässä -ja
käskyläisenä hääriviin Raivaajaan'
j a Industrialistiin? E i - ^ n a k a an
l u u l i s i .
K a l l e Koltiäinen.
Toronton
Venajah vallankumoaksen yhdek­sättä
inuutojahlaa viettää. Toronton
vallankumouksellinen työväestö mar­raskuun
7 päivä, sunnuntai-illalla,
S^ndard •teatterissa, Spadina ; j a
Dundas katujen kulmassa, niin sa­notussa
juutalaisten teatteritpa.
Juhla alkaa täsmälleen kello^ kah­deksan
j a teatterin ovat avataan
viisitoista minuuttia - y l i seitsemän.
Lähtekääpä ajoissa, että saatte t y y ­dyttävän-
paikan teatterissa seura­tuksenne^,
i l l a n o h j e l m a a , josta vmair
r i t t a k o o n : soittoa suomalaisten, uk­rainalaisten
ja / bulgarialaisten or­kesterilta
; kuorolaulua: ukrainalai­s
e l t a j a "amalgämated" kirvesmies­ten
kuorolta; monia soololaulajia ja
-soittajia; puhujina esiintyvät John
McDonald' j a nuorison puhuja, jon­k
a nimestä atleknrjottaneella ei ole
tietoa. Tilaisuuteen on vapaa si-:
säänpääsy^ kaikille.
SuonpaUuset lasten vanhemmat 1
Osaston huoneustolla sunnuntaikou­l
u a ohjaavat toverit vetoavat teihin,
j o i l l a on lapsia, että .lähettäisitte n'e
kouluun. Koulua V pidetään vaan
kerran viikossa, sunnuntaina kello
kahdesta neljään; j o l l a , a j a l l a ' lap­siin
koetetaan istuttaa sosialistisen
työväenliikkeen aakkosia, leikin,
laulun; esitelmien j a luvun kautta.
Koulussa on jo neljättäkymmentä
oppilasta, mutta opettajat tietäes­sään,
että kaupungissa, on paljon
enemmän lapsia kuin tämä määrä,
toivovat, että ne vahhemmatt, joi­den
lapset eivät: ole koulussa, lä-hetfavät
ne kouluun ensi siinnun-taina.
,.•:•:
Bolshevikivallankumouksen yhdek-säntenä
vuosipäivänä
KanpnngiEsa on useita suomalai­s
i a lapsia,, j o t k a ovat kynnnsaen ja
15 ikävuoden- välillä, j a nifetä on
v a i n : mantamia vasta koulussa. Täl-laiäin
lapsim ensi • kädessä jnari
sosialistisen sanirantaikonlon pitäisi
päästä raiknttamaan- Sillä, he ovat
j o sfllä^ikärajaaa, että aEcavat kä­sittää,
heille opetettavat aineet joka-'
päiväisessä, elämässäkin. Ja janri
näiden j a isompien lapsien kautta
voidaan järjestää yhteys koko kan-pnngin
jpioneerijärjestöön, ^a siteo
päästään , sunnuntaikonlassa toa'
työhön kansainvälisessä merkit^sses-sä.
iJLaaaKtal-iOalU marraskuun 6 päi-y^
aä. o n kaupungin suomalaisilla t i -
laisuns nähdä miten sitä oikein ta-pahtnu
"erehdyksiä". Osaston näyt­tämö
esittää näet sinä iltana näy­telmän,
jonka.: nimenä V on . " E i e h .
dyksiä*'. V Ja^ luonnollisesti sen sisäl-tö,
erehdykset^ katsomolle paljasta­vat
muodossa j a toisessa. Näytel­mä
on englanninkielestä käännetty,
j a ser/ kun on^ -huvinäyteliaä, niin
jokainen jo sillom; tietää, että se
on täysipainoista eli sataprosentös-
Jta h u v i a , ' sillä siihen amerikalainen
kyllä pystyy^- Joten rientäkää paik­kakuntalaiset
joukolla täyttämään
katsomo, sillä naurua näytelmä e-päilemättä
tulee tarjoamaan, ja sil­l
o i n , o n katsomolla hy\'ä olla kuin
kaikki nauravati
• ,1 Hirvijuhlat lovat taasen ovelU.
Toronton suomalainen väestö oin jo
useamman vuoden tottunut yhteises­sä
pöydässä "Kiitospäivänä" syö­mään
hhrvenlihasta keitettyä "mo-j
a k k a a " . Tämän päivän kim eana-dalaihen
väestö pyhittää kalkkunan
syönnillä j a rukouksilla, niin järjes­tynyt
työväestö, suomalaiset nimit­täin,.
meillä ovat ottaneet ikään­k
u i n Aavakseen myös kokoontua sa-'
nottuna päivänä, ei syömään mh-tinaallista
ruokaa, vaan jonkun to­v
e r in ampumaa hirvenlihaa ja kas­vattamaan
. toveruushenkeä sekä
nauttimaan henkisestä ravinnosta,
mitä aina tavallisuuden mukaan tar­jotaan..--
Vielä pidetään huolta, että
ravinto tulee, myöskin ravitsevaa.
Niinpä -ovat nytkin osaston näy-telmäsepran'
johtokunta ja osaston
johtokunta yhdessä- alkaneet pnn-hän,-
saadakseen ' kiitospäivänä hir­ven
jf.hapäivälliset,<i j a illalla moni­puolisella
ohjelmalla iltaman. Paik­kakunnan
suomalaisia pyydetään
ottamaan tämä huomioon, j a osta­maan
pääsylipun- sanottuun juh­laan.
Lippuja on saatavissa useam­milta
henkilöiltä.
' J u h l a alkaa kiitospäivänä, maa­nantaina,
kello kaksi, j a jatkuu yh­tämittaa
altaan kello yhteentoista,
ta^fjpten nuorille ja vanhoille kyl­l
i k s i nautintoa. Saapukaamme siis
satalukuisina tähän harvinaiseen,
kenfan vuodessa toimeenpantavaan
Qiojakkajuhlaan.
Paljon puhuttu ja ' varrottu Ru-manian
kuningatar Maria poikineen
vieraili Torontossa keskiviikkona lo­kakuun
27'päivänä. Herroilla oli
näyttelemisen ja esittelemisen ai­hetta
ehkä ;Jiiaksikin, koska ei tä­mä
"suurseurue" . kaikissa ehtin;^
käydäkään, selittävät v paikalliset
lehdet, J.
Luokkatietoiset' työläiset /täällä
Canadassa samaten kuin kaikissa
muissa maissa kautta maailman juh­livat
näinä päivinä Venäjän bolshe-v-
ikivallankumouksen' yhdeksättä
vuosipäivää. Bolshevikivallankumo-uksen
vuosijuhlaa on säännöllisesti
vietetty täällä Canadassakin aina­kin
siitä asti kuin täällä on ollut
kommunistinen puolue, jopa ennen
sitäkin. Näin ollen pitäisi bolshe-viklvallankumouksen
— tuon. maa­ilmanhistorian
suurimman tapahtu­man
— j a sen juhlin^isen tarkotus-:
perän oleman selvillä ainakin ' luok-katietoisille
työläisille^ Mutta bols-hevikivallankumous
ei rajottunut
vain luokkatietoisiin työläisiin. E i !
Se tempasi mukaansa kaikki laajan
Venäjän maan alueilla asustavat i h ­miset:
takapajuiset^, lukutaidotto­mat,
puolittain maaorjan tilassa ole­vat
maan jussit; heitä huomattavasti
korkeammalla tasolla -olevat teolli-suustyöläiset;
j a näitten molempain
etuvartiokaartin, marxilaisella tie­toisuudella-
ja -teräksisellä- k u r i l la
varustetun bolshevikipuolueen leni-neineen,
trotskeineen, stalineineen,
j.n.e. Siksipä bolshevikivallanku-mouksen
juhliminen kuuluu kaik­kien
maitten työtätekeville ja ras­k
a u t e t u i l l e ; ' siksipä., proletariaatin
etuvartiokaartin — kommunistisen
puolueen — tulee kaikkina aikoina,
mutta erittäinkin n^'tten vallanku­mouksen
vuosijuhlain yhteydessä.
va korvan tasalle meidän aikuisten
kanssa; samaten tehtaissa, kaivan­tojen
komeroissa, sulattojen helve­teissä,
laajoilla aroilla j a asumatto­missa
erämaan korvissa raataville
työläisille, jotka joka päivä tunte­vat
luissaan ja ytimissään kapita­listisen
riistoruoskan sivallukset ja
joilta ei riitä aikaa eikä energiaa
bolshevikivallankumouksen antamaink
opetusten tutkimiseen.
"Vallankumouksia ei tehdä, ne
syntyvät" -
oli eräänlaisena ydinlauseena siinä
vallankumouksellisten kirjallisuu­dessa,
jota ennen maailmansotaa p i ­dettiin
— Karl _Käntskyn mukaan
—- marxilaisena kirjallisuutena. N i i n ­pä
maailhiansodan- puhjettua Jasket-tiin,
-että sota ennen pitkää tulee
päästämään vallankumouksen voi-
"vallankumoukselliset" työ-väönjär-jestöt
tunnuks<{p; . "Isänmaan edut
ennen kaikkea-"'.
Epämääräiset, :A'iestit sotasosialis-mista
-— /työväen liiokkajärjestöjen
jakairtumisesta kapitalistien diplo-aattisten
_ r a j a in mukaan — maa­ilmansodan
kahtena ensimäisenä
\Tiotena tappoivat vallankumouksen
rivimiesten rinnoista toivonkipinät
vallankumouksen puhkeamisesta.
K a i k k i näytti kauhean synkältä.
Koko maailma oli tavattoman suuri
murhaleiri. Kaikkialla työskennel­t
i i n kuumeentapaisella kureella i h -
misteurastuksen tehostamiseksi.
Tällaisen toivottomuuden vallites­sa
rivimiesten keskuudessa; saapuu
sitten maaliskuun alussa 1917 kuin-salama
t a i v a a l t a tieto, joka kertoo
vallankumouksen puhjenneen ja
T « , f X I tsaaris—m-ink u k i s t u n e e n Venäjällä.
^n^ytVtra"m aan^ se1l;l ai•s en 'yy"hhltt! eeiisskkuunnnnaallllii - vallan:kiu.m„„o-ui,k:s_e.n_ puhkea^m • i-sen
myrskyn, jonka edessä pohja
vanhan järjestyksen .horjuu. J a tä­män
myrskyn arveltiin alkavan Sak-
,sassa, koska siellä oli sosialidemok­raattinen
puolue kuin myös amma­tillisesti
järjestynyt työväestö nu­merollisesti
voimakkaampi kuin mis-,
sään muussa maassa, j a koska Sak­saa
niinmuodoin pidettiin ennen so­taa
vallankumoukselli.suuden kehto­na.
,
Mutta kun tämän saksalaisen v a l -
tehdä selväksi; vallankumouksen an- lanknmouksellisuudcn laatu joutui
tamat opetukset - ii^orelie kansalle,
joka on bolshevikivallankumouksen
kahdeksannen vuosij\^hlan jälkeen,
porvarillisen koulun istuttamilla
ihanteilla varustettuna noussut kor-sodan
puhjettua tulikokeeseen, osot-tautui
se porvariston uskolliseksi
juoksupojaksi. Vallankumouksellis­ten
fraasien tilalle asettivat < Saksan
samaten kuin muittenkin länsimaitten
sesta^ teki ihmeellisen innostavan
vaikutuksen • n i i h i n ^ ' vaHahkumouk-sellisiin
rivimiehiin, jotka sotasosia-r
lismin petollisuus työväenluokkaa
kohtaan oli i jsaanut epätoivoiseksi
vallankumouksen suhteen. ..Kaikista
petoksista j a juudastempuista huo­limatta
vallankumous oli sittenkin
syntynyt. • .'
Maaliskuun vallankumouksen luonne
Mutta vaikka yhteiskuntataloudel­listen
voimain myllerrysten johdos­t
a tsaarismi kukistuildn Venäjältä
maaliskuun 15 p:nä 1917, niin ei
tämä kumous suinkaan sysännyt
valtaa proletariaatin käsiin., Venä­läinen
porvaristo oli näet yhtä har­taasti
• odottanut tsaairismin kukis­tumista
kuin proletariaattikin. Ve­näläinen
porvaristo kuvitteli kuinka
sille tsaarismin kukistuttua aukeaa
samanlaiset mahdollisuudet kuin
seitsemännellätoista, kahdeksannel­latoista
-ja yhdeksännellätoista vuo­sisadalla
tapahtuneitten vallanku­mouksien
johdosta oli auennut
Englannin, Ranskan ja Saksan por­varistolle
;V että se saa vapaat kädet
luonnonrikkauksien ^ kehittämiseen
j a proletariaatin, riistämiseen. Näi­tä
tiiumiaan ryhtyikin venäläinen
"vapaamielinen"'' porvaristo toteut­tamaan,
erotettuaan tsaarin toimes­taan.
1
Mutta yhteiskunnallisten voimain
myllerrys, joitten luonnetta venäläi­nen
porvaristo ei tarkalleen tajun­nut,
ei kuitenkaan suonut porvaris­tolla
aikaa kel.iuilemiseen. Nälkäi­set
j a aseettomat sotilaat olivat vaa­tineet
rauhaa; talonpojat rauhaa ja
inaata. Kun tsaarismi ei ollut voi­nut
heidän vaatimuksiaan täyttää,
n i i n siitä johtui tsaarismin kukistu­minen
; j a kun ^uusi. vapaamielisten
porvarien hallitus ei ryhtynyt näitö
seikkoja toteuttamaan, vaan PF»
ainoastaan' omia etujaan ajamaan,
n i i n kohtasi sitä' muutaman viikon
kuluessa sama kohtalo kuin aikai*
semmin o l i . kohdannut tsaarin haDj-tusta:
vapaamielisten porvarien h^-
litus j a vallankumous, joka oli luon­teeltaan
poliittinen eikä yhteiskun­nallinen',
kukistui.
Kcrenskin haUitukselta
— joka astui uuden Venäjän rem-,
meihin perustuslaillisen -^jorvarishal-lituksen
tilalle, j a muodostui sosiaa-livallankumouksellisten/
Venajan
maalaisväestön keskuudessa suuren
kannatuksen saaneen puolueen ja-senistä
— toivottiin paljpa. Vallan­kumoukselliset
rivimiehet kan»» -
maailman odottivat, että KerensJan
hallitus ottaa huomioonsa kan»n
pohja joukkojen^ hädän j a ryhtyy S »
lievittämään. Siinä toivossa kuite»-