Vapaus, September 1, 1926

              KOMMUNISIINEN NUORISOLinTO JA JMIESTtfNUORET
Kahdettatoista kan­sainvälistä
nuorisopäi­vää
viettämään
Canadan kommunistinen nuori8<i-liitto
j a kaikkien muitten maitteii
militanttinen nuoriso viettää kah­dettatoista
kansainvälistä . nuoriso*
päivää elokuun 80 p:n j a syyskuun
5 p:n välisenä aikana.
Mlelenosotuksia, iltamia j a jouk-kokouksia
pannaan toimeen; ja
syyskuun 5 p:nä pidetään mahtava
päättäjäisjuhla.
J a koska kapitalistilnokka kautta
maailman kohdistaa erikoisen hup-mion
nuorisoon, koettaen > suunnite!*
mallisesti voittaa nuorison militant^
tisuuden puoltamaan kapitalismia
kehittämällä fascisti-, lakkbrikkuri-j
a sotilasjärjestöjä, tulee tämän
maan työläisten — vastapainoksi
kapitalistien edesottamisille —- • a n ­taa
paljoa enemmän huomiota nuor­ten
työläisten ja farmarien vaati
muksille. Proletaarinuorison jär­jestöä
on tuettava j a rohkaistava
kaikilla mahdollisilla keinoilla. Kom­munistinen
nuorisoliitto j a järjestä-nuorten
järjestö —r ainoat työväenr,
luokan nuorisojärjestöt Cenadassa
— hyvin ansaitsevat tämän maan
työväenluokan täydellisen kanna­tuksen
j a . sympatian. .
Kommunieitipuolue ja kommunta
tinen nuorisoliitto kehottaa 'kaik-kien
työläisten— olkootpa he kom­munistipuolueen
jäseniä tai ei -
ottamaan ^ aktiivisesti osaa, j a t a i : -
peen mukaan avustamaan, kahden­nentoista
kansainvälisen nuorisopäi
van viettämiseen.
: Kommunistipuolueen kaikkien
Eikkojen on heti valittava osanotta-^
jat nuorisopäivän juhlallisuuksia
vaimistavim komiteoihin.
Näissä juhlissa on päähuomio k o h -
distettava militarismia j a nuorison
! militarisoimista vastustavalle kanip-j
! pailuUe; lisäksi on tietysti otettava
^ esille yleisiä j a lähempiä vaatimuk-i
siamme.
Erikoisesti kehotamme kaikkia
f| nuoria työläisiä j a farmareita liit­in
tymään kommunistisen nuorisoliiton
r i v f e i h i n - j a , . k a i k k i ^ lapsia.4ärj^|i
'^a«auaidtaDu).4är^
;> keUil
Kohti
Ukbten
CANADAN KOMMUlitätoÖtlJi
fi PE??. T01MJ|ENPANEVA ^^^SL-CANADAN
KOMilUNlSTrSEN
-•*j;UOElSOI3!3ION«j«)IMBEN«ANE-'
V A itOMITEA.?* , 4
KOMMUlitSTISEM ^iJbRiaOLIU
TON VAATIMUKSIA KANSAIN^
JA yAALITAAIlSSTTEELLUUNN y ,
V! r. a ,
mästi vaarattomiksi j a sulloin mu-,
kaan pieneksi käyneen uimapukuni,:
joka tuli kuitenkin takasin samoil­ta
kuivilta. Uin kuten ennenkin
f*sivisiymättömästi" ja niin aion
tehdä aina, kun vain on tiläisuijit-ta.
Aurinko paahtoi koko voimallaan
j a metsä tuoksui pihkalle, kun J a l ­kasin
suoritin loppumatkaa K : n a -
semalta venelaiturille,- jossa vasr
taanottajani odottelivat, viedäkseen
kesälomalaisen lahden yli omalle
miaalleen.. Perheeseen, jonka luo­na
tulisin lomani viettämään, kuu­lui,
paitsi isäntää j a emiTntää, 5-—r
6-vuotias tytär Carita j a noin J ^ - r
vuotias "kasvattitytär", kuten hän-:
tä vieraalle mainittiin. Siinähän se
päivät pitkät kirmasi j a itsetietoi­sen
varmana komenteli nuori Carir
ta, Hilman, kasvattityttären suori­tellessa
herkeämättä talousaskarei-ta.
Pellavavärinen, päiväi^ paahta­ma
palmikko niskassa, ahlvvoitunein
säärin j a käsivaroin, tanakkana ja
punaposkisena hääri tyttö navetas-.
sa, merellä kalastamassa, pirt&$ä,
kanatarhassa. Milloin oli hän ko­konaan
uponnut marjapensaisiin
marjoja poimimaan, milloin ryömi
hän rikkaruohojen kimpussa kasvi­tarhassa,
kenenkään kiinnittämättä
häneen huomiota muulloin kuin
määräysten . muodossa, Aterioimir:
sensakin tapahtui sen jälkeen, k un
toiset olivat lopettaneet syöntinsä;
sitte vasta istuutui Hilma syömään
tähteitä.
i Isäntäväen ' ja :Hilman välinen v i i ­leä
suhde vahvisti otaksumaani, et­tä
kysymyksessä . ei ole ollut lap­sen
armahtaminen, vaan hänessä on
kiinnitptty taloon pikku orjatar. Ja
aivan oikein. —^ Kerr&n linkosi " o -
ma" tytär eräälle sattumalta ta­lossa
kävässeelle vieraalle; tämän
tiedusteluun Hilmasta: "Hänen
isänsä oli vain punakaartilainen!"
— Hilman' tarina oli yksinkertai­nen
j a sjoikkä, kuten. tuhansien hä­nen
sisariensa: isä kaatunut p u n a i s ­ten
rintamalla Helsingin valloituk­sessa,,
äiti sortunut ylivoimaisen taa­kan
alla ^hautaan ja lapset, 3 l u ­vultaan,
' " j a e t t i i n " korkeaa suoje­lusta
' nauttivan .. l i i t o n ' toimesta ha-
Inklrälilen JceflknälTJSiJ siis
6-vuötiaanä."kasvatikiBK',r ollen :enö
vaifih^äji ;>'hyöayl)iBein|>aä" työtä ^uqtt
rittamrfän. "Kötiluakiil oli "saanutg
käydä^ -^mutta konluläksyjen valttii%
tukseen ei ollut riittänyt ^ miiilt^
tiBU^ ^ a i k a a . - . . ^«j^den vomaan 3ty^
.täreen oli ^istutettu (ja se istujkU)
lujaäsa)' kääilys hänen paremmut^
(halveksi ^^syvä^ti olettamustakin, -e^^
Xä 9iIinaf^4i>l]iB^i;^>^bttu hänen s i -
ifiarjeltseöätaiiUt^d^kcarran koetteekifi
häntä nimitin. '
'Beuraavanar*p1ärra^ "jäl-
"/n ^Ko^loista-^^ri sotilaslicÄjqiuk-eet
"poistetföva, Ja IcadetifHajoteHa-ya.
7 i, A : • . A -i'''t»-'ir
2. Alle neljäntoista ikävuoden o-leyain
lasten ansiotjrössä pitäminen
on lopetettava, ^
3. ' Kaikillevfluoirille .^y^läisUlp .on
annettava ammattiopeusta työnanta-i
jäin kustannuksella 7jaiiammattiyh-f
distysten valvonnan alaisena; ope-tasajaha'"
ött'-mksettavtt "elihkdstan-i'niiksia''
vflatäavä minimipalkka; ' >
4. KaikiUjB nuorille.työläisille, su­li
kupuoleenikätsö^attai on makketta-
»C va elinkustannuksia ??aStaava, »nini-
': mipaikka. ' T ä ^ ''säääostä on eh-f
dottomasti noudatettava. . <
'f: 6. Yö- ja kappaletyö on kiellet-täyS;
^m&ten,' ihyöa vaJtfölUsiösa
ja epäterveellisissä ammateissa.tyosr
[: kentely, kuten kaivos-i ja., kemiallir
';vnen työ. <
\ .,6; Kaiullei Ruorille työläisille
C-tuiitinen työpäivä ja 5-päiväinen
i työviikko. '^'^ ^ - " ' ' ; - ^ ^
" 7.~" Käijsi, viikkoa kes.tä,y^ yuotui.-
miä edellisellä kertaa ostamiinsa
tavarpihin j a sisunsa purkivat he
Hilmalle aivan kuin asiaan kuuluen.
Tiellä tuli vastaan' joukko miehiä,
j o t k a eivät suinkaan yksinäistä tyt­töä
laskeneet ohi ilman kompia.
Mutta tilanne kävi kaikkein ikä­vämmäksi
silloin, kun kauppa kävi
huonosti: s« tiesi matkan venyvän
kauvaksi- kylään, sillä tavaroita ei
ollut lupa viedä piyymättä takaisin.
- Ajattelin ' monasti, että tyttö
ikäänsä, kulutukseensa ja työky­kyynsä
xiäjiden on "omistajainsa"
todellinen aarre, jonka arvon luu­lin
heidän itsensä tunnustavan, ot­taen
asian puhtaasti aineelliselta
kannalta, kuten isäntäväkikin teki.
Mutta samaan aikaan vieraili talos-äa
eräs sukulaislotta, joka oli sa­masta
"pnnikkipesästä" ominut i t ­selleen
yhden naarassuden pennun,
siis Hilman siskon, j a tämä lotta
valisti minua' siinä suhteessa . " u u ­s
i l l a " hämmästyttävillä puolilla",
tällä kertaa erikoisesti Hilmassa.
Väitteensä tueksi j a osotukseksi
Hilman uppiniskaisuudesta, . puhu
mattakaan laiskuudesta, kertoi hän
erään tapauksen pari vuotta sit­ten.
,
^ uttu oli todellisuudessa tällai­nen.
Hilma öli lähetetty edelläkerro-tunlaiselle
"trokausmatkalle'r ky­lään.
Oli .syyskek^/i{ta pimeni^var-hain
j a käsivarret-olivat, katketa v i ­hannes-.,
j a m^jakoppien painosta.
Lieko taakka' tuntunut sillä kertaa
aivan ylivoimaiselta, pelkäsikö tuo
l l - v u o t i a s lapsi palata tavaroidensa
kanssa kotia pimeän metsän - läpi
yksin, vai tuntuiko plämä yleensä
liian tylyltä, tai nämäkö kaikki o-leelliset
syyt ^ yhdessä vaikuttivat
sen^ että Hilma päätti tehdä jota­kin
ratkaisevaa: hän ei palannut­kaan
enää " k o t i i n " .,
Hilma yöpyi johonkin kaukaiseen
taloon, hyläten koppansa ja kär­rynsä'
j a uneksi,.hänkin poloinen,
vapaudesta. Ihmiset, jotka olivat
sinä iltana hänet kylällä tavanneet
kysellen Hilmalta tietä häntä tun­tematta,-
olivat kertoneet hänen te­keytyneen
tuiki tietämättömäksi
koko seudulta j a ihmisistä. ' A i k o ­muksensa
j a halunsa Umpisesti, p i i
vapautua orjuuttajistaan. 'Mutta"
lyhye^-. ..ti^o^ ;vmeln[ia^ .särkyi.o Ajo­jahti"
p a a l i i V -'töffieen ja' lapsen p i i ­lopaikka
,pi^n .^Jiöydettdjn. Hilma
tuotiin omistajilleen* takaisin j a saa­tuaan
ankarat varotukset, valjastet-
:^«Len^isti^n puut«i^apenki}Iä näut-j^
jejp 1 joutilaana ;| ^yvinv<iiäpist4ni.
i!mp$r)|lä4 oU i l ^ n t a , m i ^ l u b n -
xoV kies^llä^rvoi ,tar|ota; ^ iaorinkoa,
mertai kukkia. Minä en 'ollut siaar,
nut .silmistäni paisi',>Hilniaii; kuvaa,'
se ikäänkuin jollakin tavoin piina.-.-
SL {minua. < Hän.. oU niin- lapsellisen
pyöreä. r ulkonaiselta, olemukseltaan,
mutta ne,:silmät . . . Tuossa Uän
taas seisoo marjapensaiden takana
j a .-.tuijottaa minuun sellainen s]^yt-tävä
katse silmissä, kuin vainuaisi,
hän ""minussa""vihöllistaan.'^.'"^' "Sen
jälkeeh: k u n s a i n tietää' hänfen tari­nansa,
syntyperänsä, aloinymmär-
^ "tuö^ katsetta; joka oli kuin
.taltutetuh tuskan ;rkivettämä^ M i ­n
u l l e - t u l i halu heittäytyä tuon lap­sen
jalkoihin j a kuolla, .vaipua huu­toa
päästämättä kimaltelevan meren
'sineön. ' Minut vältasi^yhtäkkiä tuon
lapsen katseen edessä avuton hätä.
T.untiji kuin tuaile surkeudelle, elä­män
' surlieudelle, ei löytyisi ratkai­sua.
—-^Tiedän kyllä^;;että sille sei-,
vä ratkaisu luokkataistelun kautta
n o k k i a ' ' muistiltfavissiä sinisissä s i l -
m,i^8ä vvihpi^ ;;^a-|^hmj^a (^iQoin kun
Itänet väkisin palautettiin takaisin.
Mutta' öiitS ?blF £ulun1it£j9 ^ks£sfi
vuotta, ; N y t ni^it\ niissä, l i ^ e^rjsei-sodasaAvL
^ iseäaflillalla^ j a " liulskiitta-essaan-
äninuU^, 4ii^^|ä> j ^ f ituskaa»^
E l i n a . :
NAKTEN OSASTO
Naisten äviosulfde Ja
-difc^iidetl^eaybsto-
; yenäjfällä
Neuvostovallan, ^ensimäisiä tehtä­viä
lokakuUr;! vallanliumovksen jäl­keen-
volf" naisen' fayeinari' ijparantami-nen,.
hänen oikeudellinen) j a , talou­dellinen
vapauttamisesa.. Edellinen
olikin helposti suoritettu ,uusilla. l a ­eilla,
mutta taloudellinen vapautta-tninen.
käy paljon^ ^ hitaammin. - Se
tapahtuu, vasta ..vähitellen taloudelli­sen
elämän, i.kehityksen -mukaan,
vaikka jo. silläkin ulalla - on >> saatu
suuria aikaan. ^ . .
: Tov. i-Lenin. kirjottaa tämän . j p h -
'iö3rtyy;''-.>mutta:^::eäe8sänir''seisovaan
lapseen , nähden olisin halunnut saa-nerf-
Joma-aika kaikille nuorille t y ö - d a suhteet inuutt>imaan hetkessä^
luisille täydellä Palkalla. - .. jfeistät tulj sittemmin "hyvät ystä-
8 KaikUle ^tyattom.lle nuorille. - : ^ . ^ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ . ^ ^^
työläisille on annettava tyota teh- • yhdessä, seuranamme Carita,
taiden erikoisissa .harjoturfdeparte- j ^ ^ ^ ^ ^ ^ lapsia , heidän mellastaes-menteissa
(eli ^^^«»^1^*"^";:^^ ' saan meressä tki loikoessaan ran-muissa
harjotuslaitoteis®,, toi varat- kuumalla hiekalla.. Unohdim-tava
heille ammattiyhdistysten paik-kataksaa
edellyttävä toimeentulo.
me hetkeksi ristiriidan, joka kar-
" E i yksikään^ demokraattinen puo­lue
maailmassa, ei-yhdessäkään
kaikkein edistysmielisimmistä ^ por­varillisista
tasavalloista .ole kymme­nissä
vuosissa, tässä ! suhteessa 'teh­ty
sadannettakaan osaa .siitä, mitä
me olemme tehneet -vältouksemme
ensimäisenä vuonna Me emme ole
jättäneet sanan varsinaisessamer­kityksessä,
kiveä kiven pääUe. niis-
Muuan piinaorpo
Kesä oli kukkeimmillaan ' öaadas-
;sinoi nämäkin lapset " k u i v a l l a maal- tä alentavista laeista, jotka ovat
l a " eri karsinaan., Syyttävä kats^ koskeneet haisteli' vajavaltäisuutta,
Hilman silmistä suli lapsen hymyk-: avioeron vaikeuksia, inhottavia muo-^
si; tuokion temmelsi hänen työn dolHsiiUksia; 'aviottomien lasten t u n -
Icimannm oltntoiisa lapsen leikeis-j nus^niattomuutta,. nuderi-i isien et-lasten,
ja äitien huolto järjestetty
niissä oloissa paljoa laajaperäiseni^
maksi. . Sotakommunismista siirty­minen
uuteen talouspolitiikkaan
(Nep): aiheutti muutoksi» avioliit-tolaldin.;
Nämä muutokset eivät
suinkaan ole kysymyksessä "perään­tymisestä",
kiiten useat varsin mie­lellään
sanovat. Päinvastoin. Ne
turvaavat ' j a laajentavat naisen a-viosuhdetta
ja -oikeuksia, määritte­levät
vain yksityiskohtaisemmin nä­mä,
suhteet ja oikeudet.
Viime vuoden lopulla käsitteli
Y l e i s l i i t on toimeenpaneva keskusko­mitea
aviosuhdetta koskevaa, lakieh­dotusta
ja ehdotti uudistuksia m. m.
seuraaviin Icohtiinr aviopuolisoiden
velvollisuuksia ja oikeuksia, avio­eroa
ja vanhempien keskinäistä suh­detta
koskeviin kohtiin. .
J u u r i näitten suhteitten järjestä­minen
tuottoa kapitalistisissa mais­sa
voittomattomia esteitä. Tov.. L e ­nin'kirjottaa''
tästä'seuraavaa:
' "Avioero-oikeus jää useimmassa
topaukseissa toteuttomatto kapito-lismin
aikana, sillä sorrettu suku
polvi on masennettu taloudellisesti,
sillä nainen, millaisen demokra­t
i a n aikana tohansa, jää 'kotiorjat-tareksi'
kapitolismin vallitessa, . o r ­jattareksi,
joka suljetaan makuu-j
a lastenkamariin sekä keittiöön."
Toisin on Neuvostovallassa-; Avio­suhde
tunnustetaan lailliseksi kah­den
asianomaisen keskinäisen sopi-muksep^
perusteella. Uuden ^ ' l a k i ­ehdotuksen
mukaan on rekisteröi­mätön
aviosuhde yhtä pätevä Iqiin
rekisteröitykini Mies on velvolli­nen
eron tapahtuessa huolehtimaan
vaimostaan j a ' lapsistaan: Ellei lap­sia
ole, on mies kuitenkin velvolli­nen
turvaamaan vaimonsa, jos''tämä
on - työtön ^ja työkyvytön. - ;
V K u n . -rekisteröimättömätkin^ e li
sib _todeUiset aviosuhteet tunnuste
taan laillisiksi, saa nainen lapsel­leen
'jättituelleen avustuksen vljoka
tapaul^essa;~ Jos ~hän voi todistaa
viettäneensä yhteistä .'elämää mie­hen
kanssa ja mies jättää hänet,
on mies 'velvollinen, maksamaan hä*
nelle j a lapselle. Jos mies koettaa
vapautua velvollisuuksistaan, syytr
tämällä ; naista sukupuolisuhteista
toisten' miesten kanssa, velvottaa
neuvoäto-oikeus kunkin syytetsm,
ellei asia muuten selkene, maksa-irtiaah
-^ibsansa. Mitään muuta ulos­pääsyä
ei ole... , Nainen-saa kaikes-
•Ste taiJaukseSSa •fep^ensä^^ turvatuksi,
joskin k^nsa^oikeus kussakin yksi-
' tyistopäukseöa'" härjiitsee asiang pe­rusteellisesti'
j a päätöstä tehtäessä
Ottaa huonitoön imiehen varallistiu-muuta
aviosuhdetta naiseen nähden )iuo-riommsacdt)'^
jH9,18Sä$kir^e1^in verr.
raten, vaan on se sitä täydentlivä,
sä^. ^ k ^ j ^ i S j ; h i ä ^ i | ^ . . ' ^ t.
steilimsiiänl<l äijjaiitt.ä seenn) (t evhatyst:;e liastkai e.soikteyhsi.tiyUsutä-
:den • lakiesityksen mukaan: tunnuste-r
.taan' 7 f^ktOliset.aviosuhteet riaiHisikr
sii': vaikka ^'eivätn olekaan»"reldstÄöi-dyt.
Oikeuden; tehtävänä .on-i^siis
tiihnustaa j i e muoddllisestikiri'; avio-
&Uhteik6h ; Niinikään on 'laissa 'koh,
t i , mikä koskee'sitä,' että rekist^J
röiniistilaisuudessä asianomaiset so-tJivat
'myöskin ;'6iitä, käyttääkö' nai­nen
edelleenkin ' omaa' nimeääii,' vai
ottaako - - miehensä •' niiriehi tär sopi­vatkö
irtoleminat' liudestä yhteisestä,
perhenimestä; ' ' i >
Avioierb ön'siis N'euvosfövairääsa
sangen > ^yksiijkf fji^s^Etti s > y suoritettu
asia^^ Vaikka sitä haluaiVi vain toi^
ncär Kafeianomaifteto,' t i i i t f ' avioero
mypnnetääh.Ä?T.oinen ja paljon v a i ­keampi
kysymys- on miesten velvol­lisuuksista
naista. ;kohtaan -> erotessa.
Neuvostolait " iovat >tässäi < suhteessa
ankafän velvottovia:• sMutta: • muu­tenhan
eivät naisen: soikeudet t u l i ­sikaan
puolletuiksi. .;>•;_
Vieläkin töV. L e n i n i n lause:
"Mitä^täydellisempi on avioero-vapaus,
sitä selvemmäksi käy nai­selle,
. että hänen kotiorjuutensa syy­nä
on kapitalismi eikä oikeuksiensa
puute."
Neuvostovalta" pyrkii tässä suh­teessa
"mitä suurimpiuin.. vapauteen.
. Naisen vapauttaminen;:perhehuo­lista
Neuvostovallassa on osaksi to­teutettu.
Lopullisesti: se toteutuu
Bosialistisen ^rakennustyön, mukana.
, :, . , - L y y l i L .
vallitsee^ selvä j a avonainen riistä­j
ä n j a riistetyn välinen suhde.
M u t t a tehdasnaiset yhdessä muun
palkkatyöväen; proletariaatin kans­sa
työllään luodessaan tnottelteii
on tuottava luokka, jota sitävastoin
ei ole kapitalistien luokka. Kuiten­kaan
ei proletariaatti ole, siitä huo­limatta,^
että se; on tuottava luokka,
rikas liiokka, vaan köyhä luokka,
siliä sitä riistetään. Bikas luokka
on , riistäjien luokka, kapitalistit,
j o t k a rikkautensa saavat, proleta­r
i a a t in : luomasta voitosta. tuotannos­sa.
-
P i e n - j a keskikokoisen talonpo­j
a n taloudessa elävän talonpoika^
naisen asemassa on, verratessa sitä
proletaarinaisten asemaan, seuraa­via
sekä yhteisiä että vastakkaisia
piirteitä. Työtätekevä talonpoikaisto
on myös tuottava luokka, kuten pro­letariaattikin.
Vaikka, varsinkin
pien- j a keskikokoisten talonpoikain
taloudet eiVlät pystykään paljoa tuot­tamaan
yli oman tarpeen, niin kui­tenkin
heidän- 'asemansa tuotannos­sa
on tuottavan luokan asema. Mut-'
ta nämä kerrokset ^iVät ole ri­kasta,
vaan köyhää luokkaa, kuten
proletariaattikin. Heidän köyh3ryr
tensä ei kuitenkaan johdu siitä, et­tä
olisivat laiskoja tai muuten e-desvastuuttomia
tilojensa hoitajia;
Päinvastoin; Talonpoikaistohan on
j u u r i tunnettu murtumattomasta ah­keruudestaan
, taloutensa hyväksi.
Hfutta heidän köyhyytensä johtuu
siitä, että he yksityisomistus^ikeu-den
pohjalla omistavat maatilan, j o ­ka-
tuottonsa puolesta 6n "niin vä­häinen,
että juuri ja.: j u u r i perhei-nensä
siinä elää kituuttaa. Kun
he onnistavat maata vähän, niin
heissä ankaran elämän kokemuksis­ta
syntyy luonnonvoimainen ajatus,
^ttä kun saisivat enemmän maata,
n i i n heidän taloudellinen elämänsä
yhdessä j a toisessa suhteessa para­n
i s i . Talonpoikaistaloudessa eläväl­lä
-'talonpoikaisnaisella, joka on -osa­omistajana
talonpojan tilaan, o n s i -
d.e omistusoikeuteen, mikä seikka
tekee hänetkin yksityisomistusoikeu-
VOIOAAM TILATA SEURAAVIA KIRJOJA:
'iJanteen Sanakirja^ Buoi^alais-englantilainen,sid..;;..i^
Amäfikan Suomalaisia, satiirikertonniksia, k i r j . K . Rissanen
4]nerikaliäiäen T y ö ^ e n l ^ Wm. Z. F o s t e r ^T
Antoldi3a^pp£k]]::^a~^antoajnreille j a korjaajille, k i r j . T WeiKn
KaupuiiM^Sansakoulnn lasknoiipi j a ; tnloskirja, 8 i d . . ' • — 2 ^
Anrfhgpn poika, kiihkeästi himotettu romaani, lOTJ."jäckT^
AÄRiMn, lastan opetteluMrja, sid « ,
AnrinKo, . K u n j a Tähdet Manilmnnknikkenden tarina kiri " j " " ; " •^v'
•...•...*...................«.. Gibeme
A t t f l a , historiallinen romaani, k i i ^ . Dähn, sid. .. ~
A a v o i l l a Ulapoilla, miellyttävä romaani, k i r j . Jack i^ndön"nid*""^^
Balrteerit, Tietoaarre, khrj. O s c Streng, sid
EloUistencIentojen lisääntyminen, Idrj. F . K o l p i n Ravn siH ~"~
Englanninkielen A l k e i s k i r j a , k i r j . Hanna Anderein, sid
^ ^ ä m » e 9 AnrinEon A l l a , seil^auromaMi, M r j . Jack Undön;"^- }-S
Elfgrantilaiii-Snomanunen Sanakirja hyvä opettelukirja kiri ^
Halonen ' ^'
EngKnnfnMelen .Oppilrirja j a KieBoppi, k i r j . W. Otoeni^ s i S :"
Erämaa Entsun, kirf. Jack London, sid. »
Elsinoren Kapina, seikkailuromaani, k i r j . Jack Londöii" B i d ! " * " ' " " " "*
Halikon Hakoniskat, murrekertomuksia, k i r j . Kallio, sid. ""^
Herra Byronin ammatti, k i r j . Bernhard Sliaw, nid. •-• 1 ^
Hedelmien j a Marianviljelys, k i r j . B . W . Heikel, a i d . " . " . " . - ^
Humoristinen l a n l n l d r j a , se viimeinen painos —*
.IS
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid.
Ihmisen Herray tarin a synnistä, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, sid'
Ihmisen Qerra, tarina synnistä, kirp. H a l l Caine. 2 osaa, nid "
Ihminen ei elä ainoastaan leivästa, k i r j . K . Kssanen
.75
Sd
Kairosta N i i l i n latvoille, matkailijakertomus, k i r j . Pekkala nid
KadotnksfnKiuisaa, kuvaus London Itäpäästä, k i r j . Jack London "sid" inJ
Kemia. l o r j . Hanna Seikku, sid. '
Kymmenen sokeaa johtajtu^ k i r j . Arthur H . . L e v i ^ "2
Kuun Laakso, romaani elämästä, khrj. Jack London, s i d " " ' " " JSl
Etriffiagätar Hanhenjalan Ba^^ntola, kurj. Anatole Eranze."'8id''''''""' 7^
Kodin Lääkärikirja, etevästi tounitettti, ^ i d . '
Kansakoulun karttakirja,«toim. Jotuni, -sid;
Kansako^un kartasto, uusi, toim. A . R. Blomgrvist "j'ä"E."*£'''iSi£''^ 1l.0'S0
Kommunrstinen Manllesti, k i r i . K a r l Marx, ^ i*
Kristinuskon Alkuperä, tutkielma k i r j . K a r l Kautsky sid. 1.00
Klöndyken Kunin^s.,seiTdcafluromaam AlaskastaT IdJj."jäck''London JÄ
KipfalTennättimen toiminta, kuvitettu opas, k i r j . Krigar ja SubSa
sid. „
Kiijanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, n i d . """" «
E r j a n p i t o , kauppaopistoja varten, k i r j . L Kovero 17 "' / S
Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi »-g
K e i t t o k i r i a . k i r j , Mina Wall. sid. ......'""- vS
Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkaUuja, k i r j . Jäck U n i '
dott, nid. M
Kpiipuutarhurii kuvitettu puutetlian hoitokurja, k i r j . M."'ni^Hnenrsid i'm
K i e l l e t t y Hedelmä, rakkausroinani. k i r j . P. O. Höcker, sid. m
Kolm3e oMsauas,k enttiids.o turia, jännitysromaani, kfrj. Alexaider DumM ' ... 1.00 Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa'rakkäut^^
k i r j . ^ a a r l o Halme, sid. . ' isu
den puolustajaksi j a synnyttää hä­K
r i s t i t t y , romani, k i r j . Hall Caine, sid. "..."'.'.•.•.•..•.'• 175
nessäkin vahvan pyrkimyksen s a a - L a u l u tulipunaisesta kukasta, k i r j . Johannes Linnankoski, sid.
da lisää maata haltuunsai- Tehdas- Lenin j a Leninismi, kuuluu' sarjakurjastoon, Wrj. L Stalin, sid
naisilla ei ole minkäänlaista omis­tusta
tehdaslaitoksiin, mikä seikka
heidät tekeekin päättävimmiksi tais­telijoiksi
kapitalismin j a kapitalisti­sen
omistusoikeuden kumoamiseksi.
Mutta talonpoikaisten suhde yksi-tjnsomistusoikeuteen
tekee heidät
ensikädessä yksityisomistusoikeuden.
puolustajil^si j a vasta katkerien.ko­kemusten
opettamina he voivat l a ­s
i t t u a taisteluun, kapitahstistaj omis-
.tjisoikeut^^.,vastaan,-, vaikka, he^ v i e ­lä
.sittenkin^ pitävät . k i i n n i tilastaan,
kutega, pnv/"lupnnolUs]te",..^ ,,
Proletaarinaisten - taloudellisesta
riistonalaiauude^T kppitt^l^min val­litessa
jpbtuaseji^ttä he.ovat myös-
;kin - yalti<rtlisesti: sorrettujfv, j a . vie-läkinr
enem?nän,- kuin;, miehet^ ; T a -
ionP-oikaisnaiSeti. .rovat valtioUisesti
yhtä.'isorretttija kuin. proletaarinäi-
.:setkini..K Ei.-.heille lankea yhtään
enemmän valtiollisia oikeuksia; vaik-ka,--
ho'.ovatkin iftalonpojan- -ta{öudes-sa—
osa'ömiste jia. Pääorafan • sorto,
^ota^ 4je^ saavat ..tuntea pokapäiväises-
<sä^feMm"ääsään; ei*'arina heille' kapi.
talial;igE^4>'. yhteisktmna^Sa yhtään
enemmän oikeuksia kuin tehdasnai-siljekaan.
"He kärsivät^, kuten L e -
i;^ pahturiia; • , T e in ? matkavalmistukse-, nie yhdessä "kauppamatkalle", jo-jijgmin häpeäksi.
nir-paickjasih-hammasharjani j a yö- k a homma myöskin kuului hänen; Käsitelkäämme tässä lyhyesti
if paitani, mutta muistin samassa lu-j kesäisiin, velyollisuuksiinsa. Kolmi-' muutamia kohtia aviosuhde- j a per-keneeni
Työläisnaisep Urheilulehden sen kilometrin päässä sijaitsi huvi- heoikeuksiste Neuvostovallassa.
viimeisestä numerosta, kuinka nai-^ la- j a tehdasalue, johon Hilma Iä­i
s e t maaseudullakin jo yleisesti v e r - h e t e t t i i n puutarhatuotteita kaupal-hdavaf
"dlastdrtiuutensa' uim^ men-i|le. Matka tapahtui soutaen lahden
nessään n.s. uimapuvulla; j a ovat y l i Ja loppumatka raskaita, tava-
V havainneet sen ylen jaloksi tovak-si.
Muistelin salaa kuinka ihanaa
' l on :.uida.41iaa%JfflärJt»il.ryysyjä pääl-.
lä,'mutta nämä ajatukset tein k y l -
roilla lastattuja työntökärryjä ly­käten.
Näin ja kuulin, mitä kaik-kcq
, Hilmalta. tuolla, .^atl^alhv. -vaa­dittiin.
Rouvat olivat .tyytymättö-
- Uuden talouspolitiikan aikana on
Keuvostovallail useihin lakeihin teh­ty
muutoksia. - V . 1918 annettu
dckreetti aviosuhteista -on "myös-Aiu-sittu.
Ensimäisillä- dekceet^iilä' o li
esim.' avioliiton rekisteröintiin ja
lapsen huoltamiseen' nähden jon-kunverran
toisenlainen luonne. K u m -
Ovatko työläis- ja ta-lonpoikaisnaisten
luok­kaedut
yhteiset vaiko
vastakkaiset?
nin V.sanoo, Vsiitä, ettei heillä ole
<.ed^ r-niitä: .jvähäisiä oikeuksia, mi­tä
miehillä on.". ,
Kun proletaarinaisten - j a talon-
^.poikaisnaisten luokkaedut ovat isuu-rimmalta
osaltaan j a pääkohdiltaan
kapitaalia vastaan, eikä västakkai-
:set,- i.niin . on löydettävä - yhteinen
taistelun tie yhteistä vihollista :• pää­o
m a ja porvaristoa vastaan; • Y h ­teinen,
«taistelun tie ' on työläis^ ja
teionpoikaisnaisten - voiton- tie. ' Y h ­teinen
taistelun tie on - jo löydet­ty.
Se "on: työväen j a talonpoikain
liitto. Sillä tiellä on proletaari­naisten
kuljettava -eturintamassa ja
saatava työtätekevien talonpoikais-naisten
suuret joilkot mukaansa.
- Tehdasnainen.
... 1.40 1
Lumikenttien lytär, seikkailulromaani Alaskasta', kurj." Jack LÖndon,"
sid. ..i.i '1.25
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, k i r j . Launhardt, s i d . j s f i
Luokkien sota, k i r j . Jack London, nid ".'" ' a
Lisoletten avioliitto, ylevä rakkausromani, k i r j . H . Courths-Jäahier *
nidottuna ... ' ^
Lyhyt terveysoppi naisille, k i r j . tnri F r . Hovitz ZZllZZZZI!
Melren urhoja; merimiesromaani, k i r j . R. K i p l i n g , sid. 75
Merisusi, seikkailuromaani, kifj^ Jaek London, sid IM
MaallinanTakenne. käsittelee maailmankaikkeutta, kh-j. E . B'ecii'er,
»•»:: ' " Ä ; " ! ! ; " " l'M
g ^ a ^ ö » .*ytt<>i sota^^^ Caine, nid i.w
MaÄin^Eden^^il^iIi^romaa^ Jack London, sid I.50
Maapallon-kehityshistoria, fa^^^^ nid..
Maailmanluke, tietoaarre, k i r j . Albrecht Wfarth, sid. JSn
Maailman . w a r ^ tietoaair^. k i r i . T » i J ; Schreiner, sid M
Maa ja I h o i n e n , tjetoaarre, k i r j . Ä f r e d Kirchhoff, d d „ JO
Maanviljelys Kemia j a F y s i i k k a , k i r j . Arthpr ftindeU, sid
V. A H ON
PARTURILIIKE, PALLOHAALI JA
TUPAKKAKAUPPA
... "„•••, sijaitsee
78 LANG ST;. COBALT. ONT.
Samassa paiiiassa ruokaa -. saate-vana
aterioittain j a viikottain, r—
duoneita vuokrataan. .
Toverillinen, kohtelu. . . , . .
Mra.. Korhonen.
Ä S ? w § ® ^ ^ Ä ' "ri^^sVnihen; sidV :.^:z{:..zzz'—:izz::. i3
Merikotka,: Jcertomiis Saksan kaapparilaivastostesotoaika^ kirj. ,
Felix von Ltickner. sid. „ 1^
Merien takana, seikkailu rakkausromani, kurj. H. Courths-Mahler,
Murrosajan Laul^a,-wnökir^^^ Akö Päiviö, sid. 1.26
Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
V Smdair, :8id. . . ^ i . . . . . . . . . ; , . ; , . . . . . . ; . ; . ..........,.::...........„ .|l.2S
Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen'romani, kirj. ifpton
. ^^^''^P.^^'?» . .^'4*': •: ir-.f...... ,„..,....,f ..90
Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, kirj. Juurioja, nid .75
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen . k i r j a , kh-j. Kristina
. .^^^TY^» J*^*^; , 1.00
Naisten Sukuelo, k i r j . Lääket. Tari E , W.-WrestBnd,^^ m^ 1.00
NajSmnnstern, kuvitettu opa8,r k u r j . Björksten, nid. .....1.00
Nffinen 3a A v i o l i i t t o , hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
Napoleon ra vaUankaappaus, k i r j . K a r l Marx, hid. .7........ .70
PalKtaJyö j a Pääoma, kurj. K a r l Marie .25
PaEkoliaita, kuolemattomuutta. tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
London, sid. 1.75
Perheen, Yksityisomaisuuden j a Valtion AlkuperC"kirj"'R
sid. , _ j.oo
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid JO
Penikkfiftauti, k i r j . Nikolai Lenin, n i d .50
PienvTMitosanakirjai sid. . ........ 5.00
Perusluslmn Olemus,^ k^^^^^^ O. Saari llZ—ZZi -.. M
Pieni Mehiläiskirja, ku-j. M i k k o Hkka ^
.Ranskan Kansalaissota, k i r j . K a r l Marx, nid. JS
Kannerengasi hieno rakkausromani, k i r j . David Potter, nid 40
Rakentaja Solnes, k i r j . Henrik Ibsen 1.25
M k k i l a i v a , romani, kurj. Elenius, n i d : ... . . .75
SQ|ialistisen;:Faq3ofian. Juuret, ^ nid .40
Sairas L a M i , lasten terveyshoitokiria, k i r j . Ruotsalainen, sid. 1.S
Proletaarinaiset ovat j a pysyvät
kapitalismin . vallan. ;aikana työvoi­man
myyjän suhteessa kapitalistei-hin.
He omistavat vain tyävoiman-sa,
jonka kapitalistiherrat ostavat
määrätystä hinnasta ,eikä .heillä ole
minkäänlaisia siteitä tuotannonväli-neiden
yksityisomistusoikeuteen. - O-mistusoikeus
. tuotannonvälineisiin on
yksityisillä kapitalisteilla, esim. teh-dasherroilla,
kapitalistiyhtymillä,
trusteilla,' yhtiöillä j a ' ' pankeilla;
mutta' ei palkkatyöläisillä, esim, teh-dasnaisilla.
Heidän kuminätiki^,''
kapitalistien j a tehdasnaisen välillä
MmÄVÄNÄ
Pian poikiva Hyvä
lypsylehmä "
jä raskas työhevonen
myydään heti.
E. Hostikka,
Intola P, .0., Ontario.
:/'i.;.iv;. UUDISTAKAA
TILAUKSENNE'
~ . * - . . " J O w « o i a i i ö u j i , lurj. n.. VV. öuveroerg, niu.
Sata. kuusikymmentä ohjetta . l a s t e n taudeissa, H r j . T : r i Jules
. ,Comhjr, nid. ; . . . . . . . . . . . . , . . . „ . . . , . ; . . . . . . . ; „ . . ; , 1.00
.SukupupReTämän Terveysoppi, M r j . M a x von Gruber"'nid."*.!.... -75
Saarelaiskuvia, T j a ^ n Elenius, sid I.M
buioisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani,
k n r j . - E . Temple Thurston, sid. 1.50
failmukoryan^ nuorr Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa' rak- ^
kautta, kurj. Kaarlo Halme. sid. ' i,2S
Tarttuvista sukupuolitaudeista, k u r j . . T . - r i Puälä, nid.
T ! t e * * ^ " ^ ! ! ^ ^ " h ^ ^ t e t t u , k i r j . Väinö Laherma IM
TeHnevoim^^^^ Laherma iM
T v l l f o ^ ® Vallankumous, mainio teos, khrj. Ernest Untermann. nid. .60 rSi^l^f^^' romani ku-j. H a l l Caine, sid
Työn Historia, ku-j. Tjumenew, sid BS
Työmiehen Talousoppia, kurj. O. W^^; Kuusinen, nid. ^
Terronsmi j a Kommunlsnu, k^^^^^^ nid. -S"
Viattoman voitto, kaunis rakkausroinani, k i r j . H. Courths-JIahler
nidottuna ..,„ .,.„.;.....,,.
Valaveljet, romani. Islannin '^uttamisen*'*^^^
• son,^ sid; .....1.50
Vaimo, jonkas minulle annoit, romänT'el3mästä*"'S sid, ZSO
vaimo jonkas mmulle,annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine, nid. 1.7»
y?^°^?^^pfe^a, romani engL siirtomaapolitikasto, Itirj. Hall
Ir^fi?cf'? u-°1*'."^*'l'*",* t « o ^ e t . k i r j . J. W . von Goethe, nid i
^oimisteluohjelmm I, k i r j . Arvo Vartia, nid. »•«»
vmS^"*'^'?^*^^ ^' Vartia, nid 1«
Villiruusu, ^rakkausromaani, k i r j . Wigiriri, sid. 'S
vÄ^.T-''^'^??'^^ ^ " j - s i k a r i Topelius
Varmlannm matka, kertomus Scandinavian salosiiomalaisista,
Ems Lampen,. nid I.OO
Yleinen johdatus luonnontieteisiin. "^Uoaarre. k i r j . Th. H . Huxle.v,
Md - SO
^.iL!^^^"' Vapauden k o n t t o r i a tilata W A T E R M A NS
F Q U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat.f2176, $4.00, ?6.00 ja ?70»'
Vapauden Kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont