1929-06-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, kesäkään 27 p:nä-~Thiir„ June 27 No. 15^f~ X02ft VAPAUS S. C. XEIL. A. VAARA («uklbt T O I M I T T A J A T t .)!, B. T t N H f J i t ? . -. St POHJANSitO, A. PÄIVIÖ, vTAPACS OAcrtr} V r i s s i A Vovfccts i * O t u d k P a l £ < U J etn» at SaOttrr. Osteria . T H A C S U I X N A T : .. ^ I Mje. < U c » J O . s k i . n.n U » kk. » I J » . — TkOrmluakUt i» S M a c a ««k» aww«n« 1 «k. KM, 6 U c ClJiC. S U c tiJBO ja I kk. «IJM. . mPAIKOETÄ Pariisin koDvromksi Metsämiesten palkkaliike ja Canadan piiu-tavaratyöläisten teoflisuusliitto I U ( 0 T 0 5 H D R « A T V A F A U D E S S A J _^ Kb}*«a3it«naot«kact tljOO kett». t 2 i » k«i*i krrtui. — ArSoUittooa «»««««nU <»^««»trf»f«*»«! J « »a»*««Twam«. — KiaeaamsitoUaMakMt Me k«ita, «lÄ» « k«-aa. — »rati-Bailfli*»^*! k«u. a k c n u . — AjOBtoereUstetBkKt 12X0 k«t», «3j(» Ului ketoa. — I C J i u « t e « « o ^ tlMtiar*. — KseleacallmitakKi « 2 ^ kerta. SOe liiZaakaa kiitoalnacclta u i mmtleninjUi. — Biltt«Btj«4ot )a läbctcuivi SsAtaikiitta ctakZtan. Leklecs aioaojea O ^ t o i u a piUä oIU keiittoti»a keUo 4 i » . HiD«tTnu«P«»ä» e<JeniK»i a r k i p i i i ^ a i. Ccaetal a^cnit!a( »Je», 75e per cc», l a t h , Mmia»»» aia»»« fc* aSofla laaertio». 75e, l i t M »«M aa»«rtl«iaii — J i r o »imoo» tha riB/»iil '«ojl^ <• C — d a . ' Pmainen päivä imperialisma vastaan jaCana' dan sttomalanen järjestö Fort ArthurisU Kun Vapaudesta seurasin pohjois-r r — . . f ^ T ^ , . v > r ^ r . , . ^ - CntaTJcn metsämicsten paUckavaati- MottibitotBkMt SOe ktnt^^ijoöl^ia^ kertaa. — "iSIjAiaa^rtjaiie» Ja uii»iiM«e»aB»i»« oo. »»«Jit.! jnus-lilkehUmistä ja niiden hyvien tu- _ ..^ « - icksien selostamista, mitä siellä cä saavutettu muutamissa päivissä, niin Tka Vapa», tuntui .«ilta, että täytyy täältä järvien päästäkin telidä. jonkunlaatuinen selcsstus, vaikkakaan ei. täkäläisten metsämiesteji bUipifit^ ole ollut niin • ^ „ „ f t ^ oib-s-niiii'fiyviä tuloisia tuot-' pohjoisessa. Mutta täällä onkin, kalkkien muiden vastuksien l i säksi, hyvin suurt valkosuomaiais-aines. mikä sokeasti seuraa pappienia konsuleittensa ohjausta. Kun muis-mlten Montrealissa olevan Suo- ' imen pääkonsulin ympärillä hääräilevä aines avusti viime talvena Pigeon Timber-yhtiön skääppivärvärlä rixkureiden hankkimisessa Onion Laken lakkcalueelle ja kuinka täkäläisen seurakunnan tukipylväs runnasi avonaista rikkurikämppää, niin ei ole ensin, icään ihmettelemistä jos ollaankin lujilla jÄrjestämistyön kanssa. joukkopuolueeksi voi lapahlua vain siten, että se lujittaa siteitään työväen joukkojärjestöihin Tunioihin, osuusliikkeisiin, avustusjärjestöihin, kulttuuri- ja valistusjärjestöihin y.m.). Työväen luokkaetujen puolesta voimien mobiliseeraamisessa on vuoroslaah saatava nämä joukkojärjestot toimimaan jäsenjoukkojensa kautta läheisessä vaikutuspiirissään kannal-tajainsa keskuudessa. * Me käsitämme, että työväenjärjestöjen nimelläkin esiintyy sellaisia, jotka eivät ole Eelvcniäneet itselleen suhtautumista taistelussa imperialistista sotaa vastaan, mutta riippuu selventäminen niissä järjestöissä p!e-vien taistelevien ainesten toimeliaisuudesta. Meidän suomalaisten keskuudessa olevia joukkojärjcstöjä vaivaa monessa suhteessa sama heikkous. Canaian Suomalaisen Järjestön viimeinen konventsiöni kuitenkin asiallisesti harkitsi suhtautumistaan työväenliikkeen edessä oleviin yleisiin ky-feymyksiin kuin myöskin hetken tehtäviin. Taistelussa imperialistista sotaa vastaan määriteltiin järjestön kanta ponnessa "Järjestämis- ja valista-mistyö", jossa lausutaan seuraavasti: "Katsoen yleiseen pääoman kriistitilaan ja- sen ailieultaraiin kansallisiin ja kansainvälisiin ristiriitoihin talotulellisessa ja poliittisessa suhteessa yleisessä mielessä, sekä viitaitäi' lä*^ä kokouksessa tehtyihin suunnitelmiin valkopropagandan tofjiiiniseksi, kuin myös käytännöllisiin suhteiden muutoksiin järjestömma kehittämisessä, aseltaa tämä edustajakokous järjestöelimicnjä jäsenistön työskentelylle seuraavat läheiset tehtävät: 1. Kasvava imperialistisen sodan vaara hyökkäysuhkana Neuvostoliittoa vastaan, kuin myös imperialististen maiden välisten ristiriitojen (Lritliläis-amerikalainen kiista) kärjistyminen, asettaa työväenliikkeelle ensitilalle sofavastaisen taistelun, johon on otettava tarniokkaasti osaa." Tämä päätöslauselman kolita-ci jätä kysymystä miksikään toisarvoiseksi, mutta asettaa scri'etuffJ&lle, jota sitten seuraa työskentelyyn jkc-lioilus kaikilla toiminniitialoilla samaa näkökantaa silmällä pitäen. Näin vii^^oitotaan S. J : n jäsenistölle ratkaisevat tehtävät kommunistisen puolueen suunnitelmien; aA^slamf^ jn valmistautumisessa elokuun 1 päivän raieicnosoituksiin, keh^täen n;^ Jtä' dänadan työviienluokan kumouksellisen; Ij^isielun yhtenäisyyden voimanayUecn, osana kap^jhiv^^ valljin-kumoukselliscsJia liikkeestä''imperialistista ^' - y : Jurjfeätön Jäscnetj rientäkää osallistumaan ^inehistoiv'kokoamisella työpajoista, jäge^täm koöferensseja,.: iyönmalehtlen jakamista' ja tfiicnjncrsSffuksicri^r y.m. yrei6eriä~^velvöllisuus-tchtävunä vallankumouk^cllis^lie luokkataistelulle. Samalla käsittäkäämme täm^järjcEtömrae lujittareiiseh tehtävänä, alustavana valistustyönä ja V jäseaistömtnp ja kann(4itajajbukkojemme valmistamisena jäsenryntäyk- >-een> joka Stiliaisenaan muodostuu erikoiseksi ryntäykseksi Canadan hallinnollisten voimien vainoja ja Suomen porvariston valkopropagandaa ^sB^?^.4!iy>^^^^^^^*^^^^ työläisien voittamiseksi järjestyneisyyden ja tais- . . . i e i u n tielle.---^ KESKUS. • * tiksellinen suunnitelma", jolle ei löydy vertoja edes Arthurin "Präassin" ennestään siirkeassa historiassa. Tätä suunnitelmaa seuraten eräs "työläls-toveri" lUki jtilki tässä "Pränssin" -salaisessa kokouksensa tehdyn hyvin tökerön tokiunentin, missä nämä vaatimukset esitettiin, mitä oli siiloin päätetty. Kun asiakirja oli luettu, nousi Jallu suunnitelman mukaisesti taka- ., .. , jaloilleen ja lähti tepsuttelemaan ovel-hyviä tuot- jg komentaen alamainaan lähtemään mukaan, mutta kokouksessa olleet tup-laveeläiset edustajatkin muistivat kuinka riaskasta on $3.25 kuoria ia katkasta huonosta metsästä koortiii piiskasia ja Oksasia l>al:amia ja käsittivät myöskin, että tämä teko on sentäänkin liian likaista jätkien pettämistä ja. siltä syystä he eivät seuranneetkaan japparelden asialla liikkuvan Jallun kehoitusta, vaan jäivät kokoukseen ja py.-ylvät uskollisina kuorimakämpillä oleville tovereilleen. Käin sai Jalluparka laahustaa yksin ulos. juudas-petturuutensa painostamana, siivet lerpallaan ja pää painuksissa kuin ammuttu varis, rehellisten metsämie-ten pilkan kyydittämänä. Saksalta perittäviä sotakorvauksia käsittelevän asiantimtijakomitean työ Rosegroven alueelta Hncmlcon otettavaa L.W.I.U- of Canadan jäsenille Me J . Schaffnerin kämpällä työs-kenteisvät paperipuun Uatkasijat vzz-dimme yksimielisesti^ peruuttamaan i L ! ottamaan edistävästi Saksan työväenluokan harteille sälytettyjen verojen ja muiden taakkojen huojentamiseen. ja eivätkä siis voi heikentää maasta jatkuvasti kärjistyviä luokkaristiriitoja, i Toiselta puolen. Saksan edustaja p>et-päättyi kompromissiin liittovaltojen ja Saksan välillä. Kysymystä käsitellään neuvcstciiittolaisissa lehdissä mjn, seuraavasti: Ne aivan mitättömät myönnytykset, jotka Saksan edustaja Schacht saavutti Uittovalloilta, eivät kykene vai-heettomana South Porcupinessa 16 p. fcssäk. pidetyn metsämiesten kckouk- S!, : - WskonnolUsta vapaamielisyyttäf f Etecnpäin-Iehti kirjolaaa: Varhaisempina aikoina ovat suomalaiset pappismiehet Amerikassa olleet kaiken typerän vanhoillisuuden tyypillisiä esikuvia. Puliumatta- :^''4(aän työväenliikkeestä ja luokkataistelusta, he ovat »i^nitdn-hihllessä ja varjolla vastustaiiect kaikkea edistysmielisyyttä. Eräältä osalta tätä suo-fildlaisten pappismiesten typerää vanhoillisuutta voidaan* kiiltää «itä,\että Amerikan suomalaiset työläiset ovat ajautuneet pois kirkon ja uskonnon piireistä. '\ • :.M ovat—huomanneet eräät nuoremmat pappismiehet ja heittäylyheet muka erikoisen 'Sapaamielisiksi'*. He puhuvat voimakkaasti vanhoillisuutta vastaan ja ovat muka kovin edistysmielisiä ja suvaitsevaisia, vieläpä puhuen työväenliikkeenkin puolesta. Nämä "vaijaaniielisct" papit bviäl taimilta hyväksymään yksinpä tanssinlcinkltkomacnojcn ohjelmaan. Pääasia heillä näyttää olevan pyrkimys saada kirkolle jälleen johtava asema -Amerikan suomalaisten työläistenkin keskuudessa. Kieltämättöraästi on tosiasia, ett» tällä "uskonnollisella vapaamielisyydellä" on ollut eräisiin työläispiireihinkin nähden voittoisa vaikutus. li kuin olemme saaneet tietää näistä seikoista, ovat nämä "vapaamie-liset'^ papit voittaneet itselleen ja- kirkolle huomattavasti kannattajia suo-malaisten jioäkelaisten piireistä, joita taantumuksellinen IdttensS on johtanut kaikkeen työväenliikkeeseen väsymiseen. Tämä "uskonnollinen vapaamielisyys" on monessa suhteessa vaarallisempaa kuin uskonnollinen suvaitsemattomuus eli patavanhoillisuus, sillä sen avulla herkemmin voidaan vähemmän luokkatietbisia työläisiä eksyttää j'a johtaa harhaan. Sitä vastaan ön siis taisteltava, ^^Piiösotettava, että "uskonto on unijuomaa kansalle", esitettäköönpä Mläroi^ä muodossa tahansa. Vapaamielisinkin kirkko palvelee nykyäaii kdpitaliismin asiaa. Ja mikään uskonto ei koskaan työväenluokkaa vapauta kapitalismin kahleista — söi tekee vain työläisten itsenäinen taistelu. ValeamnesHa Bulgariassa Bulgarian työväenpuolueen äänenkannattaja "Rabonitsetskö Delp" on Icirioltanut hallituksen amnestiaa koskevan lakiehdotuksen johdosta, että koko amnesda on tarkoteltu vain kansanjoukkojen pettämiseksi.' Siiun-nitellussa amnestiassa tullaan poistamaan vain ne rahasakot^ joihin poliittiset vangit on tuomittu, mutta muuten ei amnestia koske juuri lainkaan poliittisen vainon uhreja. Niinpä tupakkateoHisuusalueella sijaitsevassa Hatskovan vankilassa olevasta 42 poliittisesta vangista ei kukaan saa aranestian perusteella minkäänlaisia helpotuksia, puhumattakaan vapauttamisesta. Ja Sofian tyrmässä viruvista 142 poliittisesta vangista pääsee korkeintaan kynmienen osalliseksi amnestiasla. ^ Lopuksi lehti habmauttaä» että nykyisin tekeillä olevan amnestia-ase-tuksen puuhaamiseen on hallitus ollut pakotettu rvhtvmään Bulgariassa Talhtse^an kansao joukkoliikkeen painostuksen takia ja siksi, että ulko-mailtakm tuon luostakuj saadaan vastaanottaa vastalausekirjclmiä Bul- Sanassa vallitsevan poliittisen vainon johdosta. Tämän lisäksi toimii täällä samassa linjassa, valkosuomalais-rikkuri-rinta-jnan kanssa, pikkuliikemiesten ja tuk-klnumareiden suosima tuplaveeläinen tar/ssikopla, runnaten tansseja yhtäaikaa kokonaisella kolmella haalilla oikein "tevoUisuui-vallankumouksellisec-ss." hengessä ja kaikkien keinojen avulla estäen työläisten järjestäytymistä, sekä" tapellen aivan julkisesti met-cämlesten Elinehtojen parantamista vastaan. Tämä "tevolllsen vallanku. mouksen" johtaja-staapi on "vallankumouksellisessa" kasvatustyössään*' onnistunut niin erinomaisesti, että on kyennyt käännyttämään kaikki suomalaiset japparit ja "toiskielisten jap-pareiden" soppaluut omaan uskoonsa siihen määrään saakka, että useassa tapauksessa eivät nämä ota enään työhönkään ketään muita kuin tup-laveeläisiä, eikä niitäkään ilman erikoisia suosituksia. Kommunistien e-nempää kuin Lumber Workcrsin j-ä-senienkään ei ole mahdollisuus pää.stä heille työhön, sillä he eivät tietystikään ole kyllin "vallankumouksellisia". Ei siis ollut ensinkään ihmei että tänä keväänä poljettiin palkat ennenkuulumattoman alhaalle. Tarjottiin kuorituista kuusista $3.25—3.50 koor-tUta ja kuorituista haavoista $2.50. Oltiin kaiketi sitä mieltä, että siinäkin on vielä puolet liikaa, koska tuplajuu-laisten lehrlstä ei kuulunut hiiren hils-kahdustokaan palkkojen pienuudesta tahi muista työoloja koskevista asioista. Tämä vaikeneminen ei ainakaan johtunut .siitä, että työläiset olisivat olleet tyytyväisiä tähän .lulkeaah. nylkemiseen, mikä ilmenee siitä, että heti kun todellinen tnetsätyölälsteh etuja valvova unio, Lumber Workers' Industrial Union of Canada, lähti järjestämään, kämppien välistä edustajakokousta, niin jokaisen perukan katkasi-jat yhdestä scplmuksteta läliettivät edustajansa tähän kokoukseen. Kun nyt tuplaveeläinen tanssikopla huo-ma- i, että nälkäiset jätkät lähtevät sittenkin hikkeelle. huolimatta siitä vaikka he olivat työnantajien kanssa olleetkin samaa mieltä ->ttä huonojen talvlansididen nälkiinnyttämät miehet eivät uskalla kapinoida, vaikka eivät kuorimakoortilta saisikaan muuta kuin yhden vaivasen aterian pilaantuneita nakkimakkaroita. ,Kun kaikista olettamuksista huolimatta edustajia alkoi virrata kaupunkiin, niin silloin tuli hätä käteen, .^iUä olivathan he uskot-taneet itselleen ja jappareille. että tänä keväänä saa kuorittaa puita ma^ hapalkalla. Ainoa keino oli siinä, että pidettiin salainen kokous "Pränssin" of f lisissä, missä päätettiin, että Lum-her Workers'in kutsuma jätkien kokous on häjoitettava, ennenkuiii nämä voivat päästä yksimielisyyteen tappelun alottamisesta äärimäisiä rälkä-palkköja vastaan. Tässä "Pränssin" kokouksessa tehtun seuraava suunnitelma: Kun kokous d U ^ , niin Sal-mls- Jalluh Johdolla esitetään, etfä jätkät lyövät hynttyynsä kasaan ja luovuttavat koko homman tuplayeelle ilman minkäänlaisia ehtoja. Ajatelkaa sitä julkeutta! Samalle tuplaveelle. joka el ollut nostanut pikku sormeaankaan protestiksi vallitsevaa nylkemistä vastaan; ei edes sanallakaan maininnut huutavasta t i lanteesta, joka tällä alueella vallitsi, todeten täUä äänettömyydellään, että harjott£van henkilön ,tai henkilöt, sillä moinen vialheeUinen menetelmä ei suinkaan ole mitään rakentavaa, vaan hajottavaa ammattia. Emme tällä kämpällä kukaan tiedä j-htaän mi-tcän moisesta oletetusta orjakontrah-dlsta. jonka tähden tässä tapauksessa ei kenenkään tarvitse energiaansa haatkata. Emme usko tällä kämpällä Täkäläisen I. W. W:n "pränssin" synnit työväenluokkaa kohtaan ovat niin monet ja toistaan kirjavammat, että tästä asiasta ei olisi sen tähden kannattanut kirjoittaakaan, mutta kun pohjoisen metsämiehet ovat vaatineet sekä saaneet $4.50 koortimaksun samanlaisista puista, niin täs^yy tilannetta selvittää sen tähden, että tääUä vaadittiin vain neljää dollaria, joka myöskin poikkeuksetta saavu tettiin-kin. Ellei mitään selostusta tehtäisi, nUn pohjoisen toverit voisiv«t'ajatella, että täällä aivan tarpeettomasti tyydyttiin näin alhaiseen vaatimukseen ja että sillä tavalla ikäänkuin petettiin yhteistä asiaa. l/yt kun toiset toverit tietävät, mlnkälaatuisten vastustusten kanssa me täällä Thunder Bayn alueella olemme vastatusten, niin he eivät ymmärrä meitä väärin, vaan käsittävät, että täkäläiset jätkät tekivät kaiken sen, mikä tilanteeseen nähden oli mahdollista.. Voimme kuitenkin toisten alueiden tovereille va-: kuuttaa, että tätä tällaista surkeutta ei tule enään kauan jatkumaan, sillä niiin tökeröt teot. ja näin selvä juonittelu työväen etuja vastaan pakollakin aukasee työläisten silmät" näkemään sen märännäisyyden, mikä vallitsee täällä olevan tuplaveelälsen klikkikun-nan keskuudessa. He eivät sitä enään siedä, vaan jättävät koko roskan jap-paieiden-^ ajt^^^ipininnar^iden käsiin, joiden asialla tämä joukko etenkin tässä äskeisessä : asiassa, niin kovin julkeasti esiintyi. Tässä, yhteydessä on paikallaan huomauttaa niille, tovereille, jotka tähän isaakka ovat julkisesti saarnanneet ja ajaneet veijeilyr. asiaa tämän pstturijoukon kanssa, että eiköhän nyt jo olisi aika ymmärtää, että sellainen menettely on va."?- tavallankumoi^'cselllsuudeQ tukemista ja luokkataisteluUikkeen selvää pettämistä tahi ainakin lievemmässä muodossa luokkakäsitteiden väärin ymmärtämistä. Siirtyessä takaisin metsämiesten tä. mänkeväiseen palkankorotus-saavutukseen täytyy sanoa, että vaikkakin voitto oli näennäisesti näin helposti saavutettu, niin sittenkään-ei saa arvostella väärin eikä liian vähäksi arvioida nUta vastuksia, mitä metsämiehillä oli edessään. Uciomme on tähän saakka taistellut monta taistelua ja näissä taisteluissa on turvauduttu pääasiass a suomalaisen väestön avustukseen olevan yhtään niin raukkamaista työläistä joka sitoutuisi noin helpamai-seen kontrahtiin. Käsitimme kyllä jo alusta alkaen, että 4 dollaria on liian pieni maksu paperipuun katkasulle koordista, vaan kun tämä oli yleinen taksa tällä alueella, niin tietenkin olimme raliattomana ollen pakotetut alkamaan katkasun sillä maksulla. Missä se valheen levittäjä piili, kun ei tuonut moista törkyä esille soloin kun pidimme tääUä yhteisen kämppä-koicouksen, jossa harkitsimme asiaa, voisimmeko lähettää edustajan South Porcupinessa pidettävään edustajakokoukseen, — Joka kumminkin jäi lähettämättä rahan puutteessa. Kokous yksimielisesti päätti laatia kirjelmän edustajan asemasta ja valitsi kaksi henkisen komitean tähän tarkotuk-seen. valituksi tullen A. Tuomi ja K . Kuoppala. Kokous uskoi tuon "kirjelmän laatimisen valitsemansa komitean tehtiiväksi ilman sen sisältöä tarkastamatta, vaan kumminkin antoi ymmärtää, että kirjelmän tulee olla kokouksen mielipiteen mukainen. Siis tahtoisimme tietoomme, että oliko siinä lähettämässämme kirjelmässä mitään tuosta sanotusta orjakontrah-dista. Jos niin on, niin siinä on ta-nahtimut mitä inhottavin ja joukkoja katkeroittava teko. joka heikentää ja turmelee jäsenistömme toimintaa. Tuollaiset joutavat vahkellyt voini vaikuttaa raskaasti jäseniimms. jotka eivät ole täysin tietoisena aikamme kehitystasolla. . , sen antamaa paheksumislauseen yllämainitun kämpän miehUle, ja samalla vaadimme tuomaan jul>i moisen kaista j a ilkeänUelistä provcceerausU | ^^^^^ toiveissaan, "että konferenssin avulla voi Saksa saada päa-emmat vientimahdollisuudet teolli- Euudelieen. Tämä pnolestaan pakottaa Saksan hallituksen puristamaan 5'hä enemmän työväenluokkaa (juuri parhaillaan hyökätään työttömien yh-teiskunnallist » vakuutusta vastaan). On luonrollista, ettei tämä tule heikentämään, vaan päinvastoin kärjistämään entistä enemmän luokkataistelua Saksassa. Näinollen ei Pariisin kompromissi poista päiväjärjestyksestä ainoatakaan, kysymystä, joiden ratkaiseminen helpottaisi kapitalismin .sisäistä kriisiä. laman kriisin hucmattavimpina i l menemismuotoina ovat ristiriitojen kärjistyminen kapitalistisissa maissa ja sen yhteydessä tapahtuva laajojen työläisjoukkojen vallankumouksellistu-minen. Pariisin konferenssi ei ratkaissut ainoatakaan näistä kysymyksistä. Berlunin vappiitaistelu t ja juuri päättyneet Englannin parlamenttivaalit todistavat luolckarxstiriitojen kär- Koeka aluesihteerimme K. Salo oh ennenkin tästä asiasta kirjottanut V a paudessa, niip. vaadimme toveri Salolta Julkisen selostuksen, että mistä hän on saai^ut tuon valheellisen tiedon, jossa hän sjryttää tämän alueen työläisiä moisesta raukkamaisesta menettelystä. TOlvosimme toveri Salön hänen tilallaan olevana miehenä ottavan paremman s61Vän asioista-eh-nenkuin antaa joukkojen tietoon moista raukkamaista roskea joka on kaikkea perää vailla. — Kämppäkomitea. Retki Branclerin valtakuntaan he ovat aivan samaa mieltä työnantajien kansBOj että palkat saadaan polkea niin alas kuin vain kukin ilkeää ne polkea. Nyt kuitenkin päättivät he tulla kokoukseen, minkä jätkät omin päin olivat panneet pystyyn ja saapuneet siihen' kymmenien mailien takaa mikä milläkin kyydillä, sillä jokainen metsämies oli rahattomana ja poikkinaisenani kuin ollakin sopii. Lisäksi päätettlta, 'että ellei tähän suostuta, niin Salmis-Jallii nousee ylös kesken kokouksen' jä lähtee kävelemään ulos sillä 5'mmärryksellä, että toiset seuraavat perästä ja näin saadaan koko kokous myttj-yn. Oltiin näes varmoja, että sellainen kukko kuin Salmis-Jallu saa kaikki mukaansa, kun hän vain alkaa kotkottamaan ja siivet levällään lähtee rapsut, telemaan pihalle. Oltiin varmoja, että pienet tipuset pupittävät perässä, kun seUainen suuri kana kaakottaa edellä ja näin saadaan koko hanke penkin alle ja ijelastetaan jappariparat • mak-samasu miehille korkeampia hintoja jja mahdollisesti annetaan' heille t l - ilaisuus polkea palkat vieläkin alemmaksi. Tässä oli tämä "vallantumo-nihi pitkälle. että-täUä kertaa tuntui siltä, että olisi liian uhkarohkeata vedota avunsaannissa samoihin lähteisiin ja flksi tyytymättömyyden ihne-tessä selitettilnkiri aivan, avoimesti, että tällä kertaa pitää nähdä nä^ää. jos mielitään tapella vaatimukset lävitse. Tämä oli koko rohkeasti sanottu, kaiken talvea kestäneen pitkän .la ankaran työttömyjaJen käsissä nälkiintyneelle työväe:stölle ja tuskinpia sitä olisi kenellekään muulle voinut sanoakaan ja samalla toivoa, että he kaikesta tästä huolimatta lähtisivät lakkotaistelun uhalla vaatimaan parannuksia työehtoihinsa, mutta jätkät ovat jo monissa taisteluissa tututstu-neet puutteeseen ja nälkään, nihi ettii se ei heitä peloittanut, vaan sitäkin yksimielisemmin seisoivat • vaatimustensa takana sillä seurauksella, että pohjois-Ontariossa kuin myöskin Thunder Bayn alueella s-«»avutet«ln fedkki vaatimukset niin täydellisesti. että voittoa voidaan pitää aivan täydellisenä Helposti saavutettu voitto ei kuitenkaan saa johtaa harhaan, enempää metsämiehiä kuin heidän kaijnatta-jiaan. vaan nyt oa entistä tarmokkaammin ryhdyttävä järjestämistyö-hön ja unio-toiminnan laajentamiseen Jtaikissa Canadan maakunnissa. Tässä työssä tarvitaan kaikkien työläisten apua, sillä metsämiesten omat voimat eirät tähän riitä. Metsämiehet ovat vakuutettu-ia, että kxm he rohkeilla teoillaan ja uhrautuvalla kävtöksel-lään osoittavat toisille tovereille, että heidät on luettava eroittamattomaksi osaksi Canadan työväen luokkataiste-lurintamalla, niin toiset työläistoverit myöskin jTnmärtäyät, että heidän on seisottava metsämiesten takana näinä vaikeina järjestämis- ja tmion rakentamistyön aikoina.^ - ~ Hautamäki. Nykyisen järjestelmän painotuksesta on meidän parveiltava missä ja mihin milloinkin. Niinpä lähti retkikunta Kapuskasingista tänne Branderin val-kuntaan. p i i vähän toiset tarkoitukset tällä retkikunnalla kun siilä joka teki Suomesta käsin Vienan Karjalaan retken; 'muistamme kuinka montatu-hatta ne sai vallattua karjalaisia, joita edes ei Suonien valtio jaksanut e-lättää. Meidän retkestämme tänne ei ehkä historiakaan mainitse, mutta ~ minä. Saatuamme tiedon että maili .46:11a on työtä, työtä, johon mekin .metsämiehet ammattitaidottomina pystyin, me, sonnustimme Itsemme lähtökun-tcon, että 9 p:nä kesäk. lähte;vä "loku" saa korjata kyttjrrät Kapuskasingin kaupungista, jossa alettiin vieroa, mat. sämiestä, kun rahavarat väheni; ettei enää pystynyt elättämään lukuisia koiratorppareita. Olemmehan, näet, i - kävä kyllä, me metsämiehet .yjipäiisä sellaisia. Jotka hakee huvituksensa viirapuUosta. Alotimme työn seuraavana päivänä, allakka näjrtti sunnuntaita; sehän on selvää, että pienen palaan tähden täy-tyy tehdä stmnimtaicakin työtä. Kone alkoi käydä; kettingit, jotka nostaa pölkyt joesta yllös, suhisten raplattaa. Äijä järjesti miehiä, kaksi syöttämään piöUskyjä kettinkiin Ja yksi-po?s paasaan rännistä, miehille, jötka-sitien pölkjrtkolovat puhtaaksi. Mie-het, jotka kilvan tekivät työtä, alkoivat hikoilla ja edelleen sen jatkuessa tuli väsymys ja rääntsmays. Aloimme a.latella että eikö tää liene huono työ, ja toiset kuiskaili, että eikö liene pa:- rasta. lopettaa tähän. Vaan kun sitä vain kuiskailemalla juteltiin, niin se raukesi sikseen. Jatkoimme t^-ötä entL seen tapaan ja entinen vauhti oli työllä. Kolomaraudat sihisi äkisenä puun pintaa rikkoen; olihan juuri saapunut vanhastamaasta miehiä, joidpn halutti tehdä työtä siinä mielessä et. tä saisivat jotakin aikaan, v ^ ^ tulos jistymistä ia:pitalististen,iiiaIde"n'sSäI-lä, seiä sitä, €ttä Jaaijat .tydväenjuc-kot vasemmistnvat jatkuvästL " ^ i k e n tämän yhteydessä earaa tae saa -jättää sellaista, mahdollisuutta huomioonottamatta, että Icajdialistiset valtiot voivat keskinäisestä kilpaiius. taan huolimatta yhdistyä väliaikaisesti neuvostovastaiseen liittoon. Tällaisen mahdollisuuden vaara Saksaan nähden on kiertämättä kasvanut Luokkataistelun kärjistyminen Sakeassa ajaa maan porvaristoa hyökkäysprkimyk-siin ja suurentaa yhtenäisen neuvostovastaisen liiton muodostumismahdoUi-suuksia. Saksan proletariaatille ei -Pariisin kompromissi- merkitse sen harteille sälytetyn painon - keventömistäi vaan päinvastoin sen tulemista entistäkin raskaammaksi. Saksan porvaristo cn jo alottanut uuden hyö'jkäy!ssen pro-letEriaattia vastaan. Yhteiskunnallisen vakuutuksen alalla se pyrkii likvidoimaan kaikki Saksan proletariaatin val-larkmnoussaavutukset. Poliittisella alalla se pn"^ alottanut Seweringln, Grzesinskin ja Zörgiebelin käsien avulla valkofsen terrorin kauden, terrorin, joka on tähdätty kaikkia Saksan työväenluokan valiar-kumoukseUisia - järjestöjä vastaan. Luonnollisesti- tämä terrori herättää työväenjoukclssa. protestiliikkeen ja edistää niiden vaUan-kumouksellistumista. Tämä valianku-moufcsellistuminen taas johtaa pnolestaan sellaisiin luokkien välisiin yhteentörmäyksiin, jotka tulevat viimein hyvin kohtalokkaiksi Saksan por\'a-ristoUe. Italian lehdistö — fascisfinen ja poietaarinen Italian fascistivallan eräs luonteen, omainen tulos öh m.m. sanomalehtien myynnin katastrofimainen laskeminen, oli nolla. Täytyi heidänkin hellittää. Osaksi kai vaikutti sekin että täs.'» tien ja lentolehtisten levittämisestä^ kirjottaa Kansainvälisen Työväenavun julkaisussa G. Rossi. Ei kauan sitte julkaistiin amerikalaise.ssa • sanomis-tossa läintoisia yksityiskohtia tästä a-siasta. Näitten numeroitten mukaan ilmestyi Roomassa 1922 592 sanomalehteä ia myytiin siellä päivittäir. 400,000 kappaletta erilaisia lehtiä. V. 1928, huolimatta siitä, että Rooman väkiluku on lisääntynyt, ilmestyi siellä 420 sanomalehteä ja päivittäinen lehtien myynti oli vain 140.000 kappaletta. "Lavoro Fascistan", fascistiuniolt-ten päälehden painos on 40,000- mutta sitä levitetään siten, että jokainen unio on pakotettu ostamaan määiru-tyn määrän. Rooman katiuiila myydään mainitun lehden yksityisnume-roita noin 500 kappaletta päivässä. ''Corriere d'Italia", fascistis-katolisen keskusten lehden painos oli ennen 7CC.000,.Nyt on se 300.000. Nämä lehtien painos- ja nis^timääräin laskemiset ovat vain osotuksena yleisestä kulturillisesta rappeutumisesta fascisti. sessa Italiassa. Ja tämä on seurauksena fascistiliallituksen suukapulapo-litiikasta. Kaikki sanomalehdet, jot>.n cvat julkaisseet vain lievintäkin lajin olevia arvosteluja fascistikomentori vastaan, ovat jouijuneet fascistisch kulttuuripyöyclin käsiin. Mutta, fascistisesta vallasta huolimatta on Italiassa olemassa kumouksellisen työväestön maanalainen lehdistö, joka leviää laajoihin piireihin. . V. 1925, aikana, jolloin kommunistipuolue oli vielä puolittain laillinen, alkoi puolue käyttää maanalaisia len-tiä levittääkseen tiedcmantoja, vetoomuksia j-.m., joita ei enää voitu julkaista laillisessa lehdistössä. Vuoden 1926: n marraskuun jälkeen, jolloin kaikki fascLstivastalset lehdet kleUet-tiin, oli Italia tulvillaan maanalaisia lehtiä, lentolehtisiä y.m. Kommimisti-puolueen virallinen keskuslehti "Unita" alkoi ilmestyä kahdesti kuukan. dessa eri piireissä. "Unitan" kokonaispainos oli tällöin laajempi kuin laillisessa asussaan. Myöhemmin alkoi myöskin Jtoisia maanalaisia lehtiä i l mestyä, esimerkiksi Italian nuorten kommimistien liiton lehti "Avantguar-dia", naisten lehti "Amiga", lasien ieiiti "Bambino Proletario", kommu. nistilehti "Gallo Ross.o", ammattijärjestön lehti "Battaglla Sindicali". Ta- IcnpojUla oli omä lehtensä "Difesa" ja riisi-istutuksien työläisillä myöskin oma lehtensä "Campo di Riso". Teh. talssa ja työpajoissa maanalaisia lehtiä tnycskin ilmestyi ja jaettiin niitä kädestä käteen. Kohne päivää konununistipuolueen hajottamispäätöksen jälkeen ja kaikkien poliisille tunnettujen aktiivisten kommunistien vangitsemisen jälkeen jaettiin lentolehtisiä Milanori ja T u nnin tehtaissa ja työpajoissa ja niis., sä tehtiin tiettäväksii että kommunistipuolue el aio alistua määräykseen ja ; että puolueen toiminta jatkuu. KommunistUehdet jatkoivat ilmestymistään ja oli niillä huomattava vaikutus lakkojen y.m. kxilkuihin. Sitte alkoi fascistitaantumus kaikel- Ia voimallaan rynnistää. Joukkovan-gitsemisia toimeenpantiin ja vangittu, ja työläisiä rääkättiin hirveästi, jotta olisi saatu ne pettämään toverinsa. Vielä nytkin on satoja työläisiä vankiloissa vain kommunistipuolueen leh-syystä, että he ssavat niistä sellaisia tietoja, joita ministerit eivät lieilie anna, mutta myöskin siksi, että he tajuavat nämä lehdet historiallisiksi dokumenteiksi. On kyllä lieissä sellaisiakin, jotka pelkäävät, että heitä vcitaisiin syyttää sa:ajuonista.- Näitten ilfehtistin Jakamisessa ja kuljettamisessa on koettu monia seikkailuja. On tapahtunut monasti nSn-kin, että viranomainen, näfTdessään ssllaisen lähetyksen, auttaa $en perille joutumista. Niin oli tapahtunut eräänkin kerran, että muuan f aseisti-upseeri otti itselleen lehtisen ja laski ^^.^jettajan menemään kantamuksineen. FascisUvallan kätyxit ovat käyneet .entistä ovelammiksi, niin että nykyään qh tilanne tässä suhteessa entistä v^ikeami>i^ Mutta kokemus._^.,myös- Kjn toiselta, puolen opettanut työläisiä. Ja hiin jatkuu maanalaisen lehdistön pmestyminen ja . leviäminen kaikesta huolimatta- Morii. fc;j^imu-nistlnen sanomalehden toimittaja on .saanut panna henkensä, vaaraan tässä lehtitaisteliissa. He eivät ole ammatti journalisteja, sanomalehti" on heille ase. I-!e kaatuvat kynä kädessään työväenlqpkan asian puolestst Ja u - seat näistä työläistoimittajLsta ovat jo: tunnet;^!ja loistavasta työstään. Eräs heistä', Gastone Sozzi,. pidätettiin Beruelan linnoituksessa, missä liänet rääkättiin; kuoliaaksi. Toiset vankeina olevat ovat vielä elossa. Kaikilla niillä on 15—20 vuoden vankilatuomio. Mutta proletariaatin taistelu jatkuu edelleen. nsinau&ia Miksi täällä ei ole oSnosmokalaa, sitä hyvin monet; tälle paikkakunnalle tulevat ihmettelevät, vain • jonitun-moinen "poikatalo", joka jossain määr i n . tyydyttää ruokailijain tarvetta. Etenkin ne, jotka ovat nähneet- hyvin Järjestettyjä ruokaloita, pitävät sitä ihmeenä.' Voi moni luulla, että se on saamattomuus, joka estää uuden jä kunnollisen ruokalan peroslafflisen, eikä se luulo viiärä olekaan. Täällä ou ollut Ja on edelleenkin tilaisuus.tehdä tässä suhteessa korjaus joka tulee tyydyttämään kuluttajata tarpeita. K a i - vantotyöt, jotka ovat kaupunkimme varsinaisena tulolähteenä j a pystyssä-pitäjänä, ovat vielä jatkuvia j a tule-vatpa lisääntymäänkin; samoin metsätyöt ovat olleet useamman- - vuoden käynnissä s^päristöllä, niistä on usea mies -saanut -elatuksensa.^ Mitkään merkit el osoita ty^aikkojen vähenemiseen, ehkä lÄlnvastoin.- Toi-sm ajoin liikkuu työläiset ja> suta Johtuu joskus erilaisia tilanteita,;: mutta ne ei ole pysyväisiä. Paremi^ ruokala olisi saatiava paikkakdnflalle, mutta siihen farvitaan tuluttajaväes-tön yhteistoimintaa. Silloin kun täime perustettiin työläisten osuodiike, tuli jo sääntöjen mukaan huomioon, ote-! tuksi ruokalan avaaminen.. Siihen'^ a i kaan katsoi osuustoimintaväki-Osuus^ liikkeelle kuuluvaksi tehdä uudistuksia ruokailualalle. Se uudistuksien teko on kuitenkin aina jäänyt, vaikka s2 on kulkenut keskenjääneenä asiana odottamassa parempaa aikaa. . Luonnollisena syynä on ollut se, että osuusliike on ruvennut laajentamaan liikettään toisille paikkakunnile, jtika. on vie-kuollaan pois! sesti kappaleensa. Poliisipäälliköt saa- Ruokajärjestelmä — oiinahan kuin,vat niin ollen aina kappaleen exm-n. tuossa.; kokin käsityö oli toisinaan, kuin niiden urkkijat tietävätkään teh-saanut huonostakin^ raaia-aineestaiden ilmcstsmeen. Maanalaisia lehtiä kauniin teoksen. Kyllä, kun mietiksii.i lähetetään myöskin ulkolaisille k l r - kuinkt ne panee kylläisen pöydän 2lle jsenvaihtajille. Nämä ovat ihastuneita kuinka ne panee kylläisen pöydän alle työväenluokan laittoman lehdistön to« dän niinkin huonoksi kuin näilläkin mittajain rohkeudesta ja pitävät paikoilla on, jcltakin se tuntuu. imansa lehdet useasti muisto€<qneinä' .. Metsän Pietari.. He ' ~ syytä enään odottaa, vaanniveta ruokalan tarvitsijain ajattelemaan niitä mahdollisuuksia, miten periistaa paikkakmmalle aikaansa vastaava ruokatalo. Kuulee jo monen sanovan: Poikatalo on aikansa Jo elänyt nykyinen aika vaatii parempaa ja käytännöllisempää, joesa. kaikki kulutta-eivät m-nPtfo7^ « i . » '~ 1"^" tyydyttää ruokaUutarpeet.. Y s - eivac m.nettsle ta.en vam sutäjsityisten ruokatalojen tritäjillTaa:-T»y-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 27, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-06-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290627 |
Description
Title | 1929-06-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, kesäkään 27 p:nä-~Thiir„ June 27 No. 15^f~ X02ft
VAPAUS
S. C. XEIL. A. VAARA («uklbt
T O I M I T T A J A T t
.)!, B. T t N H f J i t ? . -. St POHJANSitO, A. PÄIVIÖ,
vTAPACS OAcrtr}
V r i s s i A Vovfccts i * O t u d k P a l £ < U J etn» at SaOttrr. Osteria
. T H A C S U I X N A T : .. ^
I Mje. < U c » J O . s k i . n.n U » kk. » I J » . — TkOrmluakUt i» S M a c a ««k» aww«n«
1 «k. KM, 6 U c ClJiC. S U c tiJBO ja I kk. «IJM. .
mPAIKOETÄ
Pariisin koDvromksi
Metsämiesten palkkaliike ja Canadan piiu-tavaratyöläisten
teoflisuusliitto
I U ( 0 T 0 5 H D R « A T V A F A U D E S S A J _^
Kb}*«a3it«naot«kact tljOO kett». t 2 i » k«i*i krrtui. — ArSoUittooa «»««««nU <»^««»trf»f«*»«! J «
»a»*««Twam«. — KiaeaamsitoUaMakMt Me k«ita, «lÄ» « k«-aa. — »rati-Bailfli*»^*! k«u.
a k c n u . — AjOBtoereUstetBkKt 12X0 k«t», «3j(» Ului ketoa. — I C J i u « t e « « o ^ tlMtiar*.
— KseleacallmitakKi « 2 ^ kerta. SOe liiZaakaa kiitoalnacclta u i mmtleninjUi. — Biltt«Btj«4ot )a
läbctcuivi SsAtaikiitta ctakZtan.
Leklecs aioaojea O ^ t o i u a piUä oIU keiittoti»a keUo 4 i » . HiD«tTnu«P«»ä» e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-06-27-02