Vapaus, May 12, 1923

              2 Lauantaina, toukokuun 12 p . — Sat May 12
i l
V A P A U S
jDimndan sQomalaisen työväestön äänenkannattaja, Hmes»
Sndbnryssa, Ont. joka tiistai, torstai ja JaoantaL
V A P A U S
(Liberty) „^
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-bhcd
in Sudbury. Ont., every Tnesday, Tbursday and
''«ifairday^j - . , ' • _.
Ädver^^g rates 40c per ccl. inch. Miniraum charge
f o» single insertlon 75c. Disooimt on standing advertise»
Bient. The Vapaus is" the best adverlising medium among
*»e Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 76c. . . ^« ,. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. |5.50, puoli vk.
@tf.00 ja kolme kk. $L75.
Tilauksia, joita ei seuraa rah^, ei tulla lähettämään,
-»«iftBl asiamiesten joillf on takaukset. -
Ilmotushinta kerran julaistuiäta ilmotuisisfca 40c.
Pftlstatuumalta. Suurista i motuksista sekä ihootuksistn,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset |2.00 kerta ja 60c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c.
kerta, $L00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
98.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset SLOO kerta; ba-lataantieto<
ja osoteUmotukset 60c. kerta, $L00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
kana. • . • '
Joa ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
: Mrjeeseenne, kirjottakan uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
1. V. KANNASTO, Lilkkenholtaja.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1088.-^-Postlosote:
Box 69, Sudbury, Önt,
Refristered at the Post Office Department, Ottawa, as
«rnnd ctflfio matter; ,
Canadan siiii»Iaisuuskysymys
Canadan siirtolaisuuskysymys on astunut viime ai­koina
tavallista ahkeramman pohdinnan alaiseksi var-sinkiV
sen kautta, että C. P. R. rautatieyhtiön taholta
'on ryhdytty painostamaan siirtolaisten voimaperäiseni'
• pää honklkimista Canadaan. Jo pitemmän aikaa öh
Canadan . siirtolaisuuspoliiiikka kulkenut rautatieyhti­öiden''
la suurten kuletusfirmain määräämissä puitteis;
sa. Muutama päivä sitten piti C. P^ R; rautatieyhtiön
presidentti E. Wi Beatty puheen, jossa hän vaati siir­tolaisuuden
laajentamista Ja erikoisiin toimenpiteidiiri
ryhtymistä «parasluokkaisten» " siirtolaisten hankkimi­seksi
Englannista ja Europan pohjoismaista. Siirto­laisia
sanoi Beatty ennen kaikkea tarvittavan tämän
maan luonnonrikkauksien kehittäriiiseen, asumattomien
seutujen avaamiseen ja maan tuotannollisen elämän
^ kphottamiseen, vjonka kaiken keskipisteenä ja aurinko­na
tuonnoliisestikini tulisi olemaan Beattyn edustama
^ rautatieyhtymä ja muut liike- j a kauppafirraal, Kor-^^
porationit hyvin ymmärtävät sen seikati, että työtäte­kevän
Icansan uurastukset ne sittenkin ovat kaiken va-rallii^
uuden ja kehityksen ainoa tehoisin auofa.
Mutta Canadan siirtolaisuuskysymyksellä on tällä
kertaa toinenkin puorensa, joka ^n löydettävissä Eng­lannissa.
Englanti tuotannollisen-elämänsä suhteen
on nykyään sellaisessa asemassa, e^ltä maassa on jat­kuvasti
noin puoleentoista miljoonaian nouseva työttö-mäin
joukko, jonka; tyytymättömyyden tukahuttami-
Heh ja elatuksen huolehtiminen on antanut hallitseville
piireille mitä suurinta huolta. Tuo suunnaton työttö-mäin
joukko tahdotaan nyt saada siirtolaisina muutta­maan
alusmaihin, varsinkin Canadaan, Siitä miten
tämä joukkomuutto :oli8i suoritettava, on laadittu eri­koinen
suunnitelma, joka äskettäin aiheutti Canadan
parlamentissa kiihkeitä keskusteluja. Englannin työ­väenpuolueen
äänenkannattaja Daily Herald kertoo,
^että Canadan entinen ylikomisaari George Perien on
juuri äskettäin saapunut Lontooseen ja puuhaa innok­kaasti
työttömän väestön siirtäimistä Canadaan, missä
se sijoitettaisiin maataloustyöhön. Komisaarin'mie-
^ Iestä ei mikään muu maa tätä nykyä ole sanottuun
tarkoitukseen niin sopiva kuin Canada, koska täällä
ensiksikään ei muka;ole juuri ollenkaan työttömyyttä
JA kpska toiseksi on maataloudessa työmahdollisuuksia
miljoonille ihmisille. \j ^ ;
i;, Canadan ammattijärjestön' rieuvosto varoittaakin
^hglantilaisia työläisiä noudattaasta näitä kehoituk­sia
Canadaan siirtymisestä.- Daily Heraldille lähellä^
mässään kirjelmässä sanoo ammattijärjestön neuvosto:
«Vancouverin ammattijärjestön neuvosto on pitä­mässään
kokouksessa päättänyt Canadan hallituberi
ja laivayhtiöiden siirtolaissuunnitelmaan ja tässä maas­sa
nykyään vallitsevaan työttömyystilanteeseen .kat­soen
tiedoittaa Suur-Britannian kaikille työväenlehdil-le,
minkälaiset todelliset olosuhteet nykyään ovat Ca-nadassa.
Nykyään on Canadassa tuhansia työläisiä työttömi­nä.
Farmarit eivät saa tuotteitaan kaupaksi ja työ
markkinat ovat ylen huonot. ^
Tämän maan järjestyneet työläiset lausuisivat am­mattiliittoihin
kuuluvat brittiläiset työläiset tervetur-leiksi
tänne, jos täällä vain olisi heille työtä. Mutta
sitä ei ole ja siihen asti kunnes Canadan teollisuus- ja
maatalousolot paranevat olisi, englantilaisien työläis­ten
oltava^noudattamatta Canadan hallituksen ja lai­vayhtiöiden
kehoituksia, joiden tarkoituksena on , tä­käläisten
työläisten palkkojen alentaminen järjesty­mättömien
työläisten hankkimisella muista maista.»
Tällainen on todellinen tilanne", sellaiset ovat olo­suhteet
maassa, jonne englantilaiset kapitalistit tah­toisivat
ajaa ne puolisentoista miljoonaa käsittävät
työläisjoukot, joille ei tällä kertaa ole työmahdolH-suubia
Englannissa. Tämä heidän suunnitelmansa
valaiseekin mainiosti sitä tilanneteta, mikä nykyään
vallitsee ja on jo kauan vallinnut Englannissa. Se
. osoittaa varsin selvästi, että vallassaoleval luokat ko­ettavat
etsiä keinoja selviytyäkseen edes osaksi niistä
yhteiskunnallisista kysymyksistä, jotka jo vaikutta­vat
suuresti maan yleiseen politiikkaan ja vaativat
kipeästi ratkaisua. > ,
Näitä asioita koskevain tapahtumain kehityksellä
itse Englannissa on suuri merkitys koko kansainväli­selle
proletariaatille. Muutamat seikat todistavat jo
nyt, että englantilaisessa porvaristossa, joka ennen so-;
taa jyrkästi kielsi pulmallisen yhteiskunnallisen kysy­myksen
olemassaolon Englannissa, on tapahtunut huo­mattava
muutos siinä suhteessa. Voidaanpa sanoa, et­tei
englantilainen porvaristo ainoastaan myönnä täl­laisen
kysymyksen olemassaoloa, vaan vieläpä alkaa
tunnustaa sen vaativan pikaista ratkaisUäankin. Vie­lä
pari kolme vuotta sitten olisi ollut mahdotonta saa­da
aikaan Englannin parlamentissa kaksipäiväisiä kes­kusteluja
sosialisoimiskysymykse^tä, kuten aivan äs­kettäin
on tapahtunut. Sitä koskevat puheet olisi lei­mattu
yksinkertaisesti V lapselliseksi haaveiluksi eikä
asiaa suinkaan olisi oteltu käsiteltäväksi.
Mutta mikä on saanut aikaan tällaisen mielenmuu­toksen?
Ei mikään muu kuin maailman;sodan ja sitä
seuranneen rauhan synnyttämä taloudellinen tilanne
Englannissa, 8.0. teollisuus- ja kauppapula sekä työt­tömyys,
jotka kalvavat Englannin kapitalismin elin­voimia.
.
Multa samalla aikaa lujittuu Englannin työväenlii­ke'
yhä enemmän. Se voittaa yhä enemmän ja enem*
män vaikutusvaltaa maan politiikassa. Tämä voima
ilmenee varsinkin siinä, että työväenpuolue pitää mel­kein
yhtä mittaa parlamentissa vireillä yhteiskunnal­lisen
kysymyksen tai sen osien käsittelyä. Samoin se
on määrännyt itsenäisen kantansa ulkopolitiikkaan ja
tulee varmasti, vaikuttamaan siihen paljon enemmän
kuin tähän saakka. Ja kaikesta voidaan nähdä, että
tämä taistelu olosuhteiden pakosta saa yhä laajakan­toisemman
ja kiihkeämmän vallankumouksellisemman
luonteen. !
Farmillekaan el voida j>iiloittautua
kapitalismilta
«Silloin jos jossakin.maassa riehuu rutio, ei ase
maa voida korjata sillä, että sanotaan tilanteen olevan
kaikin päin hyvän. On oteltava tosiasiat sellaisina
kuin ne ovat; Lukuisat"niistä, jotka ovat luopunee
maanviljelyksestä länsi Canadassa, ovat- olleet vanho­ja
ja väsyneitä farmareita,jolka millään tavalla ei
vät voineet tulla toimeen nykyisissä olosuhteissa.
Tällaisen lausunnon antoi galgarylainen R. J. Dea-chman
parlanjjentin maanviljelysasiain komitean äs
ken toimittamassa kuulustelussa, i Deachman luki asi­apapereita,
joista ilmeni^ että monin paikoin täytyy
färn^arien myydä lehmiä: 20 dollarista kappaleen, he­vosilla
ei ole kaikin ajoin mitään'arvoa ja siemenvil
jaa käytetään karjan ruokana. Kaikki tämä puhuu
farmarien epätoivoisesta asemasta. Ahdinko ennen
kaikkea, johtuu siitä, että farmarit joutuvat olemaan
välikäsien: ja keinottelijain välikappaleena, tuottei­den
lähettliminen satamapaikkoihin vaatii suuria kus
tannuksia sillä välitys, yarsihkin tdutatieihaksut, ovat
tavattoman kalliit.
Maanviljelys ja farmilla eläminen saattaa ensi sil
mäykseltä näyttää ikäänkuin olisi päässyt vapaaks
teollisuusmaailman dollarinjanoisesta elämästä, kun­nes
lähempi asioihin tutustuminen ja kokemus osot
tääkin, ''että kapitalistinen järjestelmä kiskoo maata
loudesla sen kuin vaan irti lähtee.
Vasta viime aikoina ovat Canadan farmarit alkqi'
neet havaita tämän tosiasian suuremmassa mittakaa­vassa,
jonka ensimäiset opetukset ovat pakottaneet
ajattelemaan farmarien ja työläisten yhteisen valtiolli
sen taisteluliikkeen muodostamista. ^ ^ ,
Komppania hallitsee
Temiskamtrigin kauppalan väestölle ei tarvitse iiy-kyään'pitää
teoreettisia esitelmiä siitä kuinka kapita
listisen järjestelmän vallitessa saattavat kokonaiset
yhteiskunnat joutua jonkun työnantajaryhmän armoil
le ja täydellisen kontrollin alaiseksi. Temiskamingis
sa tiedetään tämä tosiasia ilpian pitempiä selostuksia,
ilman/ulkopuolisia esimerkkejä. Se on käynyt sei
vaksi kauppalan omassa elämässä mitä kouraantuntu-vimmalla
tavalla.
Äskettäin pidettijn kauppalan väes|ön yhteinen ko­kous,
jossa koko asujanlisto^settui selittämään, f Itä
kauppalan neuvosto ja sen mukana koko kauppalan
hallinto ei suinkaan edusta paikkakunnan väestöä muu­ta
kuin; nimellisesti, mutta asiallisesti on se kaikissa
suhteissa Riordon yhtiön iiall.innollinen elin. Tuo­reimpana
todistuksena tästä oli neuvosto vastikään
asettanut kaupungin väestölle erikoisen .veron mai­nitulle
yhtiölle suoritettavaksi. Koko toiminnallaan
on tämä ja entiset neuvostot osottaneetj että kaupun
gin hallinnon politiildka ei suinkaan lähde kansasta,
vaan yhtiön konttoorista. • \
Temiskamingin väestö ajattelee, hallinnollisia asi
oila nykyään uudessa valossa. Toisille selkiää hämä
rämmin, toisille kirkkaammin korporationien isan
nyys yhteiskunnallisessa elämässämme.
— Tuleva imperialislinen sota jos se puhkee työ­läisten
voimalta sitä ehkäistä, on oleva tekniikan, il--
malaivojen ja myrkkykaasujen sota. Yhdysvalloissa
työskentelee eräässä tehtaassa 20Ö ammattimiesta Ice-mian
alalla. He valmistavat päivittäin 66,000 kaasu-pommia.
Kaasua, jota vastaan ei mikään tähän asti;
keksitty naamari suojele, on pantu säilöön 1,400 ton­nia.
Muudan englantilainen kenraali. öii lausunut, että
on lehly suuria edistysaskeleita kuoletetavain säteil­len
alalla. Papit ja professorit, kapitalistit ja milita­ristit
muodostavat yhteisen rintaman imperialistisen
sodan valmistelemiseksi. Proletariaatilla ei ole muuta
vaihloehloa kuin sola tahi vallankumous.
Minkä vuoksi pitää pot­kia
Canadan t@mut
jaloistaan
Jos porvarien puheisiin olisi luot-
4ami8ta, niin tämän €anadan pitäi­si
tavallisille ty&Iäisille olla paras
maa * mitä löytyy aurjiTgon alla.
Vain jotkut punaiset eivät, kuu­lemma
pääse tykkäämään olostaan.
Toisille on viitattu jo oveakin, että
passaisi niinkuin mennä paremmille
laitumille, ellei täällä tunnu huvit­tavan.
Jotkut ovatkin kai jo ottaneqt
viittauksesta vaaria, koskapa viime
huhtikuun,.aikana Windsor-Detröitin
färiyhtiön ahtamien raporttien mu­kaan
yksin Windsörista. meni kaik­kiaan
' "koln^e; tulkttaiicaÄädalaista
Amerikan ,puolelle. Yhtä monta^oli
joutunut p^äama:aii;takai8in' kun ei
sattunut olemaan "kahdeksaa dolla­ria
maihinnousuraliaksi.
Vaikkei ,8e Amerikakaan mikään
viinin ja hunajan miaa ole, mutta
jos sentään sattuisi olemaan eroa
kapitalistimaaii ja kapitalistimaan
välillä. Se ei silti estä, ketään ru­noilemasta,
että kohtalo on sattunut
kohtelemaan canadalaista ihmislasta
kaikkien parhaiten.
Munkkirenssi Wall-kadim
masiinassa
Amerikan ja koko maailman kei-notteluelämän'
sydämessä Wall-ka-dulla
New Yorkissa, tapahtui' erää­nä
päivänä odottamaton mullistus,
joka ensin kohotti osakkeiden hin­nat,
mutta hetken perästä sysäsi ne
taas entistä alemmaksi. Eräisiin
johtaviin' osakepörsseihin saapui^
yhtäkkiä tulvimalla osakeostoja
useiden eri valtioidien johtavista
kaupungeista ja. tilausten mukana
•seurasi niinkuin , ainakin rehdissä
kaupassa tsekit, jotka, tosin, sattui­vat
olemaan väärennettyjä. Kauppa
kävi kuin siimaa, osakkeet nousivat
kunnes viimein keksittiin, että nuo
viiden, kymmenen ja viidentoista
ttihannen dollarin tsekit olivatkin
tyhjiä paperin paloja. Huijauksen
paljastumisen johdosta alenivat
useiden osakkaiden hinnat huomat­tavasti,
mutta nämä toistaiseksi
tuntemattomat Wall-kadun keinot-telupesiin
tunkeutuneet huijarit oli­vat
tehneet, tehtävänsä- Väärien
tsekkien ajjyon lasketaan nousevan
noin puoleentoista miljoonaan dol
lariin.
Kysymyksiä ja vasta-
Mitään varmoja tietoja ei ole,
että PohjoiS-Amerikassa olisi asu­nut
ketään ennen intiaaneja enem­pää
kuin ei ole viirmoja tietoja sii­täkään,
mistä intiaanit ovat peräi-sin.
v Intiaaneilla ei ole' historiaa.
Eräidieri teorioiden mukaan initaa-nit
ovat peräisin Aasiasta kun taas
toiset arvelevat ^heidän lähteneen
arvelujen mukaan uponneelta At-lantis-
mantereelta oli s a a r e l ta.
Yleensä tiedemiehet kallistuvat kui­tenkin
siihen 'käsitykseen, että
Amerikan alkiiBsukkaat ovat: iki­vanhassa
muinaisuudessa kulkeutu­neet
mantereelle itäiseltä iflallon-puoliskplta.
— Sanaa cReciprocity» käytetään
poliittisessa merkityksessä yleensä
kun puhutaan määrättyjen maiden,
sanokaamme Canadan ja ^Yhdysval­tain
välisistä kauppasopimuksista ja
taloudellisista suhteista kummankin
maan tasapuolisten oikeuksien poh­jalla.
Niinpä siis tulliasioissa cRe-eiprocity
» tarkottäa yhdenmukaisia
ja samoihin oikeuksiin perustuvia
fcuUiasetuksia kum'maltakin puolel­ta.
—- iRanskänkieltä kutsutaan <d{p-lomaattiseksi
kieleksi» sen vuoksi
koska sitä käytettiin ennen aikoina
noin kolmisen sataa vuotta kan­sainvälisten
neuvottelujen, siis dip­lomatian,
välikappaleena. Ranskan­kielellä.
On historian varrella ollut
toisinaan erikoisen huoijrattäva sir
ja. Esimerkiksi kahdennellatoista ja
kolmannellatoista vuosisadalla sitä
puhuttiin yleensä koko Europan si­vistyneissä
piireissä, ollen tietysti­kin
.sen kotipaikkana silloisen feo-dalisen
maailman aineellinen ja
henkinen '-Iceskusta, hovipiirit. Seit-semähnen
ja • kahdeksannentoista
vuosisadian Vaiheilla oli ranskankie­li
muodostunut vallitsevaksi kan­sainvälisissä
neuvotteluissa, sanalla
sanoen diplomatiassa.
• •#
— Canadalla on siirtolais- ja
siirtomaatoimistojen kautta vakitui­set-
edustajat eli agentit kahdeksas­satoista
kaupungissa Yhdysvalloissa,
nimittäin Bostonissa, Chicagossa,
Columbuksessa, Des Moinesissa,
Detroitissa, Fargossa, , Great Pall-sissa,
Harrisburgissa, Indianapolisis­sa,
Kansas Sityssä, Manshesterissa,
Milwaukeessa, Omahassa, San Fran­ciscossa,
Spokanessa, St. Paulissa,
S)rracusessa ja Watertownissa, N.Y.
Kuolleista älkööp pu-huttako
peMttömiä
<Isä ja tytär hirtettiin samalla
hirttolavalla», sanoo «Industriajisti»
kertoessaan Fort Sa8katchewanissa
viime viikolla tapahtuneesta Flo­rence
Lässandrän ja Emilie Pica-rillon
hirttämisestä. Koska ei ole
suotavaa, että kuolleista levitettäi­siin
perättömiä juttuja, niin emme
viitsi suvaita valhetta hirtetyistä­kään.
Niin traagfillisen romanttisel­ta
kuin saattaisi kuulostaakin, että
hirtetyt todellakin olisivat olleet
tytär ja isä, ei kyseessä olevassa
tapauksessa nyt kuitenkaA ^ niin
sattunut olemaan. Picarille ja Las-sandra
eivät olleet kotoisin edes
samasta maanpaikasta, vaan toinen
oli varsinaisesta Italiasta ja toilfien
Sisiliasta. i
Kuri jlndustrialistin juttujen kans­sa
käy .tällä tavalla tuoreessa puus­sa,
niin mitä sitten kuivassa ta-pahtuuka^.
No.
LAHUr/SKUStANNUKSET:
Canadan
dollarista
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50e lähetvks «o«
. 40; eCc lähetyks..$40-560; 75c. läliat. $60~$ioo
• dan dollarin 256 sadalta dollarilta lisää. ~ Sähvs»,»
jähetyksille $3.50 lisämaksu. . "''«'«ämiEi.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 D ,
view Ave. '. -
Pilettejä Siiömeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Snurii^pien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS,
Filettilnke tehtävä J. V. Konnaaton nimeasä»
SUDBURY, ONT.
tä erisuuntia, harrastavien yksilöit-
Uusia kysymyksiä
— Milloinka on ilmestyni-t «msi-nen
sanomalehti Ontariossa?
— Kuinka suuri oli Canadan ^ul-tatuotanto
vuonna 1922?
Kuka öli ^'FläViUs-Jo&ephus?
Jos syndikälistit tekevät val-ankumouksen
niin tuleeko syndika-istisessa
yhteiskunnassa olemaan
ilmqtietoasemia ja ilraatietolailos?
— Mitä ymmärretään Nobelin
palkinnolla ja.mitenkä se on saanut
ialkunsä'? '
Ei ruostunut rakkaus
Mass§n valtiossa kuoli äskettäin
vanha nuorimies: G. Russell, jonka
omaisuuden arvo on $110,000 :rin
paikkeilla. Häri oli kutsunut kuo­linvuoteensa
viereen Mrs. Rebecca
C. Holmesin ja lääkärin läsnäolles­sa
luovuttanut omaisuudestaan. täl­le
40,000 dollaria, lääkärin antaes­sa
todistuksen, että Russell oli täl­löin
täysissä sielunvoimissa tehden
lahjoituksen tietoisena, omasta va­paasta
tahdostaan. -George Russell
oli elämänsä varhaisimpina päivi­nä
pyytänyt nykyistä Mrs. Holme^
sia vaimokseen, mutta; oli saanut
rukkaset. Voimatta kumminkaan
unhoittaa rakkautensa herättäjää,
jäi hän vanhaksipojaksl ja kiiole-nian
tullen tahtoi todistaa tällä ta­valla,
että harien rakkautensa oli
ollut yksipuolisenakin kestäfa. Täs­tä
^asiasta johtuu tietysti erinäisiä
oikeusprosesseja sukulaisten tahol­ta,
sillä voidaan näet väittää, että
rakkaus, varsinkin näin omituisissa
oloissa, on mielenvikaisuutta.
Häpeäpilkku
on vallankumouksellisessa joukko
liikkeessä lankeava niiden osalle,
jotka kuuluvat työväenluokkaan,
vaan»-kuitenkin itsetietoisesti tuke­vat
vastavallankumouksellisia jär­jestöjä,:
nykyään löytyy ympäri ma-ilman
kaikenlaisia pieniä työläisten
liittoja ja järjestöjä, jotka sään­töjensä
puolesta ovat hyvinkin ra^
dikaalisia ja juuri sentähden ' saa­vat
osan työläisistä kannattamaan
heitä, kaikilla näillä järjestöillä on
oma agitatsioonikoneistonsa ja sa­nomalehtensä,
joissa käyttävät mi­tä
kauneinta kieltä, jonka kuka
hyvänsä tosivallankumouksellinen
hyväksyy, vaikka heidän näitten
järjestöjen toiminta on täydellises­ti
tosikumouksellista työväenliiket-näitten
järjestöjen kannattajat?
Työläisiä, ja sUurin osa on heistä
joita me emme voi häpeäpilkulla
merkitä. Sillä he tietämättömyydes­sään
kannattavat vastavallankumouk
sellisia järjestöjä, suurin ©sa heis­tä
ei koskaan tiile , tutkimaan eri
järjestöjen eriäviä säntöjä, ei edes
senkään järjestön johon kuuluvat
jäsenenä..
Kas tässä onkin vastavallanku­mouksellisilla
järjestöillä parhain
puoli, he kirjottavat lehtiinsä kau­niita
kouraantuntu^a tosikuvauk-sia
ja sen nojalla saavat Ikumotik-selliseh
työläisen vastustamaan tosi-kumouksellista
puoluettamme ja sen
yhteydessä punaista kansainvälistä.
ten kanssa, joista suurin osa on ol­lut
myrkytettyä Venäjää, vastusta­valla
propagandalla, vaan on ollut
joukossa sellaiisia&in yksilöitä, jot­ta
tietoisesti tietävät, että 'oyat
väärässä ja minä sanon: ne ovat
niitä jotka matkan varrella ovat
huomanneet . erehdyksensä, vaan
oman itserakkautensa tähden eivät
enää,u. tunnusta erehdystään.
Iiy vät toverit! Te jotka itsetie­toisesti.
tiedätte tehtävänne, älkää
antako itserakkautenne olla esteenä
cumouksellisessa työssä, ioskä val-ankumouksessa
vei kuitenkaan itse-raSkaus
ole minkään arvoinen, ai­noastaan
yhteisrintama on voimaa,
ossa ei yksilöetu tiile kysyriiykseen.
Nyt huomautan yhden asian,
meistä tämän- maan suomalaisista,
mikä'op seurannut ja seuraa vielä­kin,
se on S. Järjestön karkkomi-nen.
On kylläkin totta että puo­lueemme
ollessa sosialidemokraatti-sella
kannalla, ei ^aikessa edustanut
todellista vallankumUoksellista liibk^
kataistelua, mutta kaikkienhan mei­dän
on kuljettava kehityssarjamme
läpi, siksi älkäämme tuomitko yksi­löitä
'ja järjestöä heidän menriei-syyterisä
tähden, sillä mahdottomuus
on ' elämänhaluisen ihmisen itsensä
kuoletfaa ja synsyntyä. uudestaan,
koska a j a rt p y ö r ä hänessä
muutenkin on käänteen tehnyt. Nyt
ei ole S, Järjestö enään sosialide­mokraattinen
järjestö, sen jäsenistö
on ottanut 'selvän •luokkataistelu-kannan,
se on osa maailman kom­munistisesta
liikkeestä ja joka sitä
vastustaa ön varmasti häpeäpilkun
oma,'. ,,• •
Älkää ajatelko että kirjotan tätä
intoilulia, ainoastaan toveruudella.
K. Häkkinen.
miestä, sekä vankeja ja
kuntalaisia. , '
• «Velj^yifca, on • nelinärtök-;,.
kappale v/ 1918 Suomessa,S
j ä 4 naista ja 10 miestä, sekä 1/"
tiä ja suojeluskuntalaisia
Canadan Työläispuplueea Suo.»
Jarj. toimeenpaneva komitejoa 1
tanut näytelmäkappaleiden esit^
oikeudet tällä mantereella ja
pikiri, näytelmä on osastoilla %
suus vuokrata $8.00 kerrasta ' &,
paikkakunnilla siis voidaan pari, -
den tutustua, näihin Suomen vai- 1
koiselle terrorihailitukselle uermos. 1
tusta herättäviin kappeihh asetta- 1
maila ne näyttämölleen.
Osastot voivat tilata osoitteeli?- '
A. j . Hill, 957 Broadviav Ave,
Toronto, Ont., Canada.
la
A.
"Veljesviha" ja "Voite-
! tut sankarit"
Viimekuun alkupuoliskolla uuti­set
tiedottavat että «Veljesvihan»
kirjoittaja K, V. Jokiruoho on ase­tettu"
syytteeseen. !
Nyt tulleessa Suomen Työmiehes-sä
on seuraava uutinen:
«Voitetut Sankarit»
Tampereen raastupa antanut pää­töksensä:
Jokiruoho 3 kk. linnaan;
johtaja k. Engvist 1 kk. ja useille
satoja markkoja sakko^.
Eilen oli kolmannen kerran esil­lä
Tampereen raastuvanoikeudessa
oikeusministerin määräyksestä «Voi­tetut
aankaritn-nimisen näytelmän
kirjoittaja K. V. Jokiruohoa Hyvin­käältä
ja • joukko kappaletta esittä­neitä
henkilöitä vastaan nostettu
juttu. "Päätöksessään oikeus katsoi
näytetyksi, että kappaleessa oli ylis­tetty
kapinassa osaaottaneiden toi­mintaa
jaloksi ja kiitettäväksi, mut­ta
sitävastoin kapinallisia vastaan
tä^ vastustavaa, mutta keitä ovatltaistelleiden • kansalaisten toiminta
näitten. iärie.stöif>n Ifnrninttoiöf? vTTäSäKr»äSkVs„i; jJa„ tXu omi.t-tiaiv alics.i.. »Kr appa­leella
oli ollut tarkoitus myösjcin
saattaa yhteiskuntajärjestys halvek­sumisen
alaiseksi. Samoin eräät kap­paleessa
esiintyneet jaJkinetyönte-kijät
olivat toiminnallaan esittä­neet
rangaistavien tekojen kiittä­mistä.
Vastaaja Jokiruoho tuomit­tiin
3 kk. ja K. Engvist näytäntö­jen
ohjaajana 1 kk. vankeuteen,
Lempi Sjöstedt 300 mk., Juho Vuo­rinen
ja Olga Salokannel 400 mk.,
sekä Aili Lindholm 500 mk. sak­koihin.
Tyytymättömyyttä päätök­seen
ilmoittivat Jokiruoho ja Eng­vist.
Uutisessa mainittu «Voltetnt lan»
karit» on viisinäytöksinen vallanini-on
mousnäytelmä kesältä v. 1918, hen-äi-
kilniä nllon <>;;«:; • :.x. j_ r.
Olen viimeaikoina joutunut paljon
henkilökohtaisiin keskusteluihin näi-jkilöjä""'oilen siinä 4 naista ja 8
Osaston- kokoukjesta. tJusina jä-seninä^
•'osastoon hyväksyttiin seu­raavat:'
Eino Hämäläinen, Prajt
Piirto, Tyyne Nieminen, Aatu Rae.
John Kujanen, Hilja Niemine^
John Hyttönen. ja muuttokorliDa
K ; Ahlbom, Port Arthurin osastos-a,
Alex ja Mandi Hill, Sault Sle
Marien } osastosta. Muutamia hake­muksia
jätettiin hyväksymättä koa
ei olleet' saapuvilla ja yksi .johto.
cUnnan tutkittavaksi. — Luettiin
puolueen Industrial prg^niseeraajaj
kirjelmä, .sekä osaston industiiai
organiseeraaja raportteerasi talou­dellisesta
toiminnasta suomaiaistei
keskuudessa ja yleönsä Torontossa,
joitten - perusteella velvoitettiin or-ganiseeraajamme
' heti toirainiaaii:'
siihen; suuntaan', että kaikkien osas­tojen
Industrial organiseeraajat ko-
Icöontuvat . yhteisesti, neuvottel^
,,mäan Uniolden kasvatusliiton pai-kallisryhmäin
toiminnan yhteydessä
tulevien askelien suhteen. — Jär­jestön
keskusviraston kirjelmä luet­tiin
ja velvoitettiin asianomaiset
osaston virkailijat ottamaan siini
esitetyt asiat huomiooni — Komin-terin
. toimeenpanevan^ komiteaa
laajennetun kokouksen suhteen
tiedonantokfrjelmä ei aiheuttannt
toimenpiteitä. — Kaupungin, kes­kuskomiteasta
iedustajain raportti
hyväksyttiin ja- evästettiin edusta­ja
kansainvälisten ulkoilmajuhlien
paikan y.m. äuhteen, sekä erikoi­sesti
Fausui kokous toivomuksen «t-l
tä kaiikkien jäsenten on jouloDi
riennettävä t.k. 13 p. ensi lunaun-tai-
iltan/ Labor Temppelille jirje»-
tettyyn • nr.i e Ve n osoitusicoisoulurti
fascismifr., vastaan. — Vappukoffl-tean
raportti' hyväksyttiin sekä.
päätettiin säilyttää osaston kas­sassa
jälelle jääneet varat seuraa­vaa,
kansainvälistä vappujuhlai»
viettoa varten. — Johtokunnan ra­portti
hyväksyttiin, sekä naisja»^^
ton toiminnan ja edtustajaih järjV
täminen Wömens Labor liittoon ja-te-
ttiiri johtokunnalle. UrpaJaisko-miteaa
täydennettiin y-m-
Kommuniilinen nuoriicojaito oB
järjestänyt kävelyretken ensi snn-nuntai-
iltapäiväksi. Kello 1 JPP- '^^
Jcoonnutaan osaston haalille ja ^'
tä •kävenääri- Don joen rannals
(Donavalle). Sitten illalla mennaiJ
sieltä joukolla Labor TemppeMV
fascäsmivastaiseen mielenosoitsi-seen,
josta 'on jokaisen osanottonJS
kautta muodostettava mahtava ^
laisuus. Siellä on myöskin hyvä
jelma. Joka tästä tilaisuudesta o»
poissa mitataan.sillä hänen s^^-
sa yli maailman kasvavaan ft^fjj^ p
min hirmuterAriin. — Topi P*']
mmm untisia
Täkäläisen Porcupine Mine» ^
on lakkohommista kirjoittaa «;
Copper CTifffn IndustrialistJn^^
jeenvaihtaja, joka käyttää ^
merkkiä Kaivostyöläinen. QntMV.
sa. Miesparka ei" näytä ta|iK
Pohj-ofs-Ontörfoir Umm^:
Juui
kuin
Iäinen
värit
huolim
sen ki
ne
kasvaa
sallisui
suomal
'ka toii
sa ja
täytett
taraä
saku i
ettei
iaa ku
S. .Jär
;Balliaui
tnn, 1
tätä 1
se on
nakin
jestymi
ten eti
mikä h
Jos
ja .ja
sinun
ta he'
km oh.
ikuin >B
telytap
uniossa
enliikke
niitten
tämä u
larkoiti
kautta
taloude
miseksi
perustu
muuttai
tantoa
.nan hj
Jion eti
takanaa
huhtiku
järjestä
yleisöä
kaän k
suuret
puolelle
jninsin
van mii
limatta
olosta
moni
vappun?
matta
tarkoitu
siksi '
vostyöli
sa, etti
alkamis
aika ja
Cliffis
tetta
niinkuu
niat ot
ole jo
non
?1:Saiil
Work
uksessa
ja päät
Ork
lalle ^
taan
aan i
nen,
^men
J kunta
; ErkkUä
r hoitajak
•Mrs.
I San
huhtik
F Mrs. ]
is. Kos
He
II Aali
'" Tntl
29 p.
Suomesi
ISotois