Vapaus, July 4, 1929

              Sivu 2 Torstaina, heinäk, 4 p;na — inu., jmy ^
VAPAUS C<ss<ica noBoUiMa t y M M t t e «isoa n«>ti>i(tr«n.i«. HuiMjy iSoÄ«-
S. c. Nni,
T o J »C 1 T T A J A T .-
A. VAAEA («aliUvuJ, B. TENHLNEX, 11. P 0 H ; A N 5 / ? 1 X ). A. pAivm
VAPADS OJhenri , ^ „ ^
tl» ersaa of ruaUb Tor k en w CasaiU. PcfcU«h«a atfly «•• Sc<flmry. Onar^^.
ILVOTCSHr.VSAT VAPAUDESSA: .
«JOO 3 k«tt«u - A«i»toeroiW»k«t KM k « l . . kiJuJ tou*. - K^lmotd^ ,^f?^t
— tivAtmuiiiactaktti SIM teit», SOe l;.in:»k« ki>w>«Ua»«Iu J*/ Buu»tor»«iiFU«. .— H*jBU»ot»«iat t«
MotcUjBotttJuet SOe k « t . . 1 1 ^ to!n>e k e i t u . — Ta.>iuiWuii«a J» ito<«a»«e»UoaT«^» o » . »»*<lJ^
I B M B . Ub«t«tiri Hr^tcihuiu «tsUtcn. . "
TILAUSHCiNAf:
I »k. M JO, 6 kk. 12 JO, S kk. »1.75 J i l kk. U J O . — Xl>dTiT»It«aia i* Soomeea »il mraall*
•IkoBuUe: 1 . k . tOM. 6 kk. t3Ä.. 3 kk. «2X0 J« l kk. » J O .
VAtta .iottnjet: U3«ttt.to. piuä c lU koonortM. k*Uo iioe«nmn-iWI° edelli»«nl «fkipii«iai.
etu mUIoin t i b a oM « u T . . U D . U » « o U i - » k<r}««««>»«. kif}cK.k«a B»delje«a liikkecobosttjtt
B l a J e U i : J . V. KA.VSASTO, iJikkeetix/iuj».
Taisteiuohjeima pproletariaatiii d sta
Kahdeksankymmentä vuotta on j asteissaan ja oteasivat erilaisia kat-, talistisen järkiperäistyttämisen oh-kulunut
siitä, kun Marx ja Engek! somuksia taistelun muotoihin ja j jelmia. ,
julkaisivat "Kommunistisen Mani-1 pyrkimyksiin nähden. 3Iarx kirjoitti! Toisen Intemationalen kykene-festin"
pienen vallankumouksellisen I julistuksen, missä kutsui liittymään
valistusjärjestön Kommunistisen Lii-1 sen riveihin- Samanaikaisesti kir-ton
nimessä (1847>, Tämä tapah-; joitti Marx selostuksen internattona-tui
ajankohdassa, missä kapitalismi; Ien säännöistä, missä hän osoittaa
oli vasta nousunsa alussa, "Kom-, selvästi kaikkien
munistisessa Manifestissa" nämä ! liikkeiden pyrkimyksen ja miten sii-tieteellisen
sosialismin perustajat i hen on, kuljettava. Aivan samoin
julistivat kapitalistisen järjestelmän ' kuin "Kommurjistinen Manifesti"
eittämättömän kukistumisen ja knt-;oIi voimakas kutsu koinmunismin l i -
mättöm^s kehittää yhtenäistä oh­jelmaa
osoitti ainoastaan sen, että
Toisen Intemationalen puolueet kä­sittivät
vain "heidän oman
kommunististen tionsa, heidän oman maansa, eivät­kä
halunneet ottaa mitään kansain­välisiä
velvollisuuksia.
Kommunistinen Internationale
tarvittiin antamaan kaikkien mai­nitun
opportunismin, kiihko-isän­maallisuuden
ja porvarillisen sosia­lismin
väärennyksen ja valmistau­tui
toteuttamaan proletariaatin dik­tatuuria
— kuten Kominternin oh­jelmassa
sanotaan. "Kommunistisen
va], j Mafinestin" tieteellinen ennustus ja
Ensimmäisen intemationalen ohjel­ma
toteutuvat nykyisessä ajankoh­dassa.
Sosialismin rakentaminen yh­dessä
maassa, kansainvälinen tais­telu
imperialismia vastaan, korkeal-
Urkkijoista ja provokaattoreista
Porvaristo lähettää urkkijoitaan taistelevaan työväenliikkeeseen. Ne
tunkeutuvat varsinkin niissä maissa, joissa kommunistiset puolueet toimi­jat
suuren fascistiterrorin alaisina, kommunistisiin puolueisiin. Suo­messa
paljastui viime vuonna urkkija. .Mutta ne tunkeutuvat myöskin
julkisiin työväenjärjestöihin, varsinkin silloin kun esim. uniot ovat
taisteluissa. Kokonaan ei provokaaUorien jä urkkijain tunkeutumista
vallankumpuksellisten riveihin ja keskuuteen, samoinkuin heikkoudesta
ilmiantoihin lankeavien yksilöjen esiintymistä, tietenkään voida koskaan
välttää. Sen on meillekin kokemus osotlanut. Suomessakin on jo so-
*sialidemokratian rappeutuminen mennyt niin pitkälle, että ohranan on
onnistunut saada työpaikoilla katyreitä sösdemeista. Puolassa .se on hy­vin
yleisiä. Kaikkien puolueen jäsenten ja yleensä rehellisten työläis­ten
valppaudella voidaan kuitenkin tuollaisten lurjusten toimintaa huo­mattavasti
ehkäistä ja provokaattorit ja urkkijat ajoissa paljastaa ja
tehdä vaarattomiksi. Luottamustoimia voidaan antaa vain jo vuosi­kausien
aikana koetelluille ja tunnetuille tovereille. Luikuriajneksia on
pidettävä tarpeellisen välimatkan päässä. Erikoisella "jyrkkyydellä"
varsinkin ajattomalla ajalla, kerskumista ei ole pidettävä minään val­lankumouksellisen
kestävyyden osotuksena, vaan holtittomana suupalt-tiutena,
jolla ei ole kansalaisoikeutta kommunistisessa pftjölueessa.
Ilmisaatujen provokaattorien vaarattomaksitekemiseen pn monia
.keinoja. Ensimäinen niistä on hänen paljastamisensa julkisuudessa,
hänen seuraamisensa ja yleisen halveksumisen ja painostuksen alaiseksi
saattamisensa. Siis joukkotoiminta niitä vastaan. Tässä tulevat jär­jestöihin
kuulumattomatkin työläiset olemaan mukana ja'onkin heidät
mukaan saatava. Urkkijain ja luokkansa asian kavaltaneen provokaat­torin
olo on tehtävä niin tukalaksi, että lähtevät sellaiset halut toisil­takin^
Joukkopainostuksen aikaansaaminen ja mielialan järjestetty te­hostaminen
urkkijoita ja provokaattoreita vastaan ovat varmimmat kei­not
taistelussa ohranoitten yrityksiä vastaan. Joissakin tapauksissa on
tietysti ryhdyttävä aivan erikoisiinkin toimenpiteisiin lurjusten suhteen.
Mutta tärkein tekijä on sittenkin joukot, niiden valppaus jä päättäväi­syys,
niiden toiminta työväenjärjestöjen urkkijoilta suojelemiseksi. Jouk-kotaistelu
ohranoimista vastaan on koko vallankuniouksellisen joukko­työmme
ja taistelunune < tärkeä osa ja tehtävä. , '
suivat proletariaattia toteuttamaan | pun alle ryhmittymiseen, oli Marxin I pro"et!L^sX^"vallankuS!)uksel-1 ^f'^rt!tfr.SSi!r^^lT%^^^^^
J»istorian kuoleman tuomiota. Aluk-' kirjoittama "julistus" — Ensimmäi-! i - - - - " ,:.__-=_..:.,.. , ; tanniasta takapajuisimpaan afnka-si
"Kommunistinen Manifesti" sai! sen Intemationalen ohjelma —
jalansijan vain pienessä etujoukos-j Franz Mehringin lausunnon mukaan
lisille yhtenä^_en kansainvälisen vai-1 j ^ j ^ ^ ^ siirtomaahan, täytyy toteut-lankumouksellisen
man.
juKsemsen toiminnan o h j e l - : ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ alaisena. Ko-
Taman ohjelman luonteen ^„ n„„„„.
sa, taistelijoissa, jotka yrittivät luo-j "lipun nostaminen, mitä yksityisissä määritteli Lenin v. 1914 todetes-
Neekerityöläiset liittyvät kommttnisti-puoltteeseen
Amerikan Yhdysvaltain kommunistipuolueen toimesta käydyn pitkä­aikaisen
taistelun tuloksena' neekerityöläisten luokkatiinnon kohottami­seksi
ja neekerityöläisten järjestäbiiseksi liittyvät suiirkaupungeitten nee­kerityöläiset
kommunistipuolueeseen. Tällä järjestämis- ja kasvatustyön
alalla oh tavallista enemtnän esteitä, vaikeuksia ja haittoja voitettavana.
On näet voiteltava 'iotuennakkol^uulot j a ' kasvatettava luokkatietoisuuden
alkeet; poistettava epäluuloisuus neekerityöläisistä ja saatava syntymään
vakaumukselliset suhteet eri rotuihin, elämäntapoihin j.nie., toltuneittcn
työläisten kesk?n. Myöskin on täytynyt murtaa kirkon himmentävä vai^
kutus, joka valkoisten orjaisäntien taholta on saarnaajien toimesta nee-kerityöläisiin
istutettu. Ki^inmenet ja sadat neuvottelukokoukset ja mo­lemminpuolinen
kanssakäyminen ovat kuitenkin ajanmittaan, yhdessä ta­vattomien
työsuhteitten pohjalta saattaneet neekerityöläiset rohkaistuiksi
yhteistoiminnasta luokkataistelun perusteella. Niinpä kun Chicagon länsi­puolella
taannoin pidettiin neekerityöläisten joukkokokous, niin -tähän
osallistui sata neekerityöläistä._ Kaksikymmentäviisi liittyi kommunisti­puolueeseen
ja viitisenkymmentä jätti osotteen vastaista kanssakäymistä
varten. Kokouksen jälkeen neekerityöläiset osallistuivat keskusteluihin,
tehden kysymyksiä ja selostaen olevia työ- ja palkkasuhteita ja painos­taen
yhteistoiminnan lujittamisia ja laajentamista satatuhantisen neekeri-työläisjoukon
järjestämiseksi Chicagon teollisuusalueen piirissä. Tämä
rohkaisee puolueen jäsenistöä ja työläisten yhteisen asian puolesta tais­televia
enempiin ponnisteluihin eri rotuihin kuuluvan Amerikan työväen­luokan
järjestämiseksi, velvoittaen meitä jatkuvaan ja lannistumattomaan
työhön kaikkien riistettyjen ja sorrettujen yhteisen rintaman luomi­s
e k s i .— TYÖM.
Kutomateollisutts Kiinassa
Yhdysvaltaiit kauppaviraston selostuksessa julkaistaan tilaslollinen
katsaus Kiinan kutomateollisuuteen. Vaikka selostus on puutteellinen,
piitä puuttuu t\^känään työpalkkojen suuruutta koskevat numerot ja
muutenkin tilaston aiheisto koskettelee vain kutomateollisuutta Shang-hain
yrnpäHstöllä, niin se kuitenkin antaa jonkinlaisen kuvan Kiinan
.kutpnia|.eblli,suuden luonteesta. Huomioon* on olettava, että Kiinassa ei
valmisteta kutomakoneita, vaan ne ovat ulkomaista, etupäässä amerika-iaista
valmistetta. Kiina tuottaa raakapumillaä omassa maassa, mutia
tiiö myöskin ulkomailta, kuten Amerikasta ja Intiasta. Kutomatehtait-ten
lukumäärä on jatkuvasti lisääntynyt, samoin kehrien ja kutoma-koneitten
luku. V. 1928 o l i käynnissä 120 kutomatehdasta, niissä 3,-
638,098 kehrää ja 29,788 kdtömakonetta, jakaantuen amerikalais-kiina-laisten,
englantilaisten ja japanilaisten omistajien kesken. Niihin sijo-tettu
250 m i l j . dollaria pääomaa on tietenkin etupäässä ulkomaalaista.
Tehtaissa, joita tilasto koskee, työskenteli viime vuonna 119,547 työläistä.
Kun otetaan lukuun ulkomaiset pääomat, ulkomaisvalmisteiset koneet ja
se että viimeisen vuoden aikana Kiinaan tuotiin ulkomailta 7^769,000
paalia puuvillaa (Amerikasta 264,000, Intiasta •066,000 ja Egyptistä
49,000 paalia). niin nämä osottavat, että Kiinan kutomateollisuus on u l ­komaisen
imperialismin hallinnan ja kontrollin alla, jossa riistetään
halpapalkkaista kiinalaista työvoimaa.; Täten valmisteluista puuvilla­kankaista
ja muista puuvillatuotteista vietiin Kiinasta ulkomaille v.
1927 127 miljoonan ja v. 1928 88 miljoonan dollarin arvosta. Tietys­tikin
ulkomainen imperialismi kehittää teollisuutta kiinalaisella maa­perällä,
mutta sen irtirepäiseminen ulkomaisen imperialismin ikeestä on
vielä tulevaisuuden asia.
Toverin toimitus
Toverit Väinö Finberg. Varxenista, Ohiosta ja Eduard Turuneii,
Superiosta, Wisconsinisla, ovat liittyneet Toverin toimitukseen ja a l ­kaneet
työnsä- Toverit Sulo S>-\änen ja Emma Mattila siirtyvät pois
Toverin toimituksesta.
da proletaarista taistelujärjestöä.
"Kommunistinen Manifesti" ei
voinut olla muuta kuin kutsu kom-rnunistlen
yhtenäistymiseen. &e oli
ensimäinen poliittinen joukkomani-festi
kommunisteille. Se osoitti ka­pitalismin
luonteenomaisuuden ja
mainiosti viitoitti proletaarisen luok­kataistelun
kulun. "Kommunistisen
Manifestin" julkaisemisen jälkeen
proletaarisen luokkataistelun kym­menien
vuosien kokemukset tekivät
Marxin ja Engelsin ennustukset to­dellisuudeksi.
Muutamia vuosia "Kommunistisen
Manifestin" ilmestymisen jälkeen
Kommunistinen Liitto lopetti toi­mintansa.
Ja vasta v. 1864 "Kan­sainvälinen
Työväen Yhdistys" pe­rustettiin.
Vielä kerran Marx ja
Engels muovailivat ohjelman tälle
yhdistykselle — Ensimmäiselle In-ternatiönalelle.
Tällöin oli kysymys
olemassa olevien proletaaristen jär­jestöjen
kansainvälisestä yhteensu-lattamisesta.
Näiden järjestöjen ke­hitys
osoittautui olevan erilaisissa
j maissa taistelevat proletaariset jou­kot
eivät saa koskaan laskea näky­vistään,
jos ne haluavat saavuttaa
eteenpäin pyrkivän proletariaatin
suuren voittoisan yhteisen rinta­man."
Toinen Internationale ei edes
yrittänytkään luoda yhteistä ohjel­maa
kansainväliselle liikkeelle. Tosi
kyllä. Toisen Intemationalen yksi­tyiset
puolueet hyväksyivät omat
ohjelmansa. 'Kuitenkin olivat nämä
ohjelmat rajoitettuja määrättyihin
maihin, ja.vaikkapa ne julistavatkin
sosialismia, ne karttavat kaikin mo­komin
proletariaatin diktatuuria
mainitsemasta. Marx ja Engels ar­vostelivat'
ankarasti Saksan sosiali­demokraattien
ensimmäistä ohjel­maa,
mitä käjrtettiin toisten sos.-
dem. puolueiden ohjelmain mallina.
"Sie, mitä kaikissa kohdissa olisi
pitänyt sanoa, puuttuu siitä", sanoi
Engels.
Äskeisimmät Toisen Intenationa-len
puolueiden ohjelmat ovat kapi-
; minternin ohjelma on ohje kommu
nismin vallankumoukselliselle maa­ilman
armeijalle ja tulee olemaan
tienviittana miljoonille proletaareil­le
ja kaikkien maiden sorretuille
^_ _ , , ,,. kunnes kansainvälisen proletariaatin
tava vallankumoukse hseen Painos- ^ saavutettu,
tukseen kapitalistisia hallituksia Maailman talouden ja työväen-!
vastaan, kansallissotaan kaikkien'
maiden porvaristoa vastaan, taiste-saan
Toisen Intemationalen lopul­lisen
luhistumisen: "Kolmannella
Intemationalella on edessään prole­tariaatin
voimien järjestämisen teh-
NIMITYKSIÄ
Neuvostoliiton Toimeenpaneva
Keskuskomitea on oimittänyt toveri
Krasikovin Neuvostoliiton Ylioikeu­den
prokuraattoriksi, tov. Vinoku-rovin
Neuvostoliiton Ylioikeuden
puheenjohtajaksi. Sanomalehti "Is-vestijan"
vastaavaksi toimittajaksi
on nimitetty tov. Säveljevin.
NEUVOSTO. J A KAUPPA-TYÖLÄISTEN
EDUSTAJA.
KOKOUS
Moskovassa on alkanut Neuvosto­liiton
neuvosto- ja kauppatyönteki-jäin
edustajakokous. Edustajakoko­ukseen
on saapunut myös Englan-nin,
Suomen, Puolan ja Itävallan
kaUppatyöntekijäin liiton edustajat.
KULAKKEJA TUOMITTU
liikkeen perinpohjaisella tutkimisel­la
Kominternin viidennen ja kuu-luun
pohittisen vallan ja sosm^^^^^ kongressin väliäjoiUa. Ko-voiton
puolesta." "Sosialistisen In- ^j^^emin kuudes kongressi (heinä-ternationalen
tehtävät", 1914.) . . , „ .^oa^ ^«i,«i=fi
Nikolajevissa on aluepiirin oikeus
tuominnut ammuttavaksi kaksi ku­lakkia,
jotka ovat aktiivisesti esiin­tyneet
neuvostovaltaa vastaan. V.
'1919 he antoivat ilmi valkokaarti­laisille
useita neuvosto- ja. puolue-työntekijöitä.
Kommunistisen Intemationalen
ohjelma on taistelun ohjelma pro­letariaatin
maailman diktatuurin
puolesta. Ensimmäinen Internatio-ja
elokuu, 1928) vihdoin valmisti
suuren työnsä ohjelman hyväksjTni-sellä.
Se oli kymmenen vuoden
taistelun kokemuksien ja aikaisem­man
vallankumouksellisen liikkeen
PUOLUEJOHTO ASTRAHA.
NISSA UUSITTU
nale loi aatteellisen pohjan kansain-j historian yhteenveto.
väliselle proletariaatin taistelulle so­sialismin
puolesta. Toinen Interna­tionale,
parhaimpana aikanaan, val­misti
laajentamiselle maaperää työ­väenliikkeessä.
Kolmas, Kommunis­tinen
Internationale, jatkaen , E n -
sinimäisen Intemationalen. työtä, ja
hyväksyen Toisen Interiiationalen
työstä sen, mikä oli hedelmällistä,
päättävästi heitti syrjään viifhemai-
Komintemin ohjelman tutkiminen
täytyy muodostua kaikkien työläis­ten
yhteiseksi kysymykseksi; sitä on
luettava, tutkittava ja täysin sula­tettava.
Canadan kommunistipuolu­een
kuudennen kongressin arvio t i ­lanteesta
ja tehtävistä pemstuu
Kommunistisen Intemationalen oh­jelman
sovittamiselle canadalaisiin
oloihin. — Keskin*.
Puolan hallituksen provotetsionista
Neljä kuukautta sitten allekirjoitti­vat
Puolan hallituksen viralliset edus­tajat
Moskovassa pöytäkirjtm Kellog-gin
sopimuksen viipymättömästä voi­maansaattamisesta.
Onko Puola sit­ten
todellakin pyrkinyt parantamaan
Puolan ja Neuvostoliiton välisiä suh­teita?
Vai onko Puola vain puhtaasta
pelosta aUekirjoittanut tämän pöy­täkirjan,
pelosta Joutua paljastamaan
viiiamieliset pyrkimyksensä Neuvosto­liittoon
nähden?
Näiden kuluneiden kuukausien koke­mukset
todistavat, että Puolaa nykyi­sen
halUtuksen Johdossa olevien piiri­en
neuvostovastainen mieliala ei ole
ollenkaan heikentynyt entisestään.
Päinvastoin, Juuri aivan vUme aikoina
on näiden piirien ' taholta tehty yhä
useammin provokatoorisia hyökkäyksiä
Neuvostoliittoa vastaan.
Riiassa olevan Puolan lähettilään
avohi laiisunto, että hänen tehtävä­nään
on Latvian vetäminen neuvosto­vastaiseen
rintamaan; Puolan sanoma-lehdis^
tön räikeä neuvostovastainen e-siintymhien
Apanasevitshin Jiitim yh­teydessä
r murhaaja Voitselikovskin
julistaminen "kansalllssankarlKsi";
räikeä kätnppallu Neuvostoliiton esit­tämiä
'aselstarilsumlsehdotulcsia vas­taan
Genevessä; Puolan hallituksen
vh-allisen lehden "Glos Pravdyn" pro-vokatooriset
artikkelit. Joissa avonai­sesti
kehoitetaan hyökkäämään Neu­vostoliittoa
vastaan; menshevistisen
Griisian tasavallan perustamisen vuo­sipäivän
juhliminen, johon otti osaa
Puolan hallituksen virallisia edustajia
— kaikki nämä tapahtumat Ja tosi­asiat
todistavat sitä, että Puolan ny­kyisen
hallituksen" taholta harjoite­taan
Järjestelmällistä netivostovastais-ta
kamppailua. Nämä todistavat myös­kin
sitä, että tätä kamppaUua Johde­taan
vissiltä taholta. Jolle on edullista
Puolan Ja Neuvostoliiton nuhteiden
kärjistsmiinen. '
Kaikki tietävät sen. että Puolan Joh­tavien
piirien tarkoituksena on provo­soida
konflikti Neuvostoliiton Ja Puo­lan
välillä. Mistiä tämä sitten Johtuu?
Yleisesti tunnettuahan on. että sodan
provosointi Ja valmistelu Neuvostoliit­toa
vastaan on fascistisen 'järjestelmän
yksi perustehtävistä Ja se Juuri on
antanut Pudltdle' huomattavan painon
imperialistisessa maailmassa. Mutta
toiselta puolen. Puolan' fascistista hal­litusta
sysää sodan telUe myöskin se,
että maassa vallitsee sangen tukala
taloudellinen tilanne.- Tämän tukalan
tilanteen toivovat Puolan f aseistit saa­vansa
parannetuksi sodan avulla.
xnkolsten hyökkäysten avulla yrittää
Puolan fascistinen hallitus pelastautua
yhä uhkaavammaksi käyvästä talou-
.dellisesta kriisistä. Tämä tosiasia osoit­taa
Puolan hallituksen heikkoutta.
Mutta Neuvostoliitto on Jo n y t kyllin
voimakas, että voi-suhtautua tyynesti
Puolan viranomaisten hyökkäyksiin Ja
niistä huolimatta suorittaa taloudel­lista
rakennustyötään.
Unio on velvollinen entisen edusta­jakokouksen
päätöksiä seuraten kut­sumaan
koolle yhteisen metsätyöläls-ten
edustajakokouksen ensi tilassa.
Kokouksessa keskusteltiin lisäksi uu­den
metsätyöläisten edustajakokouksen
pitämisestä, Jossa kaikki puheenvuo­ron
käyttäjät asettuivat sille kannal­le,
että vielä piilokauden kuluessa o-lisi
kutsuttava koolle yhteinen Port
Arthurin alueen metsätyöläisten e-dustajakokous.
Jossa kokouksessa tul­taisiin
keskustelemaan ja päättämään
alkavan katkaisukauden kaikista met-linnasta.
Ennenkuin joku kirkko
suljetaan, on uskovaiset saatava va­kuutetuiksi
tämän toimenpiteen vält­tämättömyydestä.
Pohjimmiltaan
tällainen liike on oikea, mutta sen
Viime aikoina, on herättänyt
suurta huomiota paljastukset Astra-hanin
puoluejärjestössä. Nyt on
Astrahänin piirikunnan' puolueko­mitea
kokonaan uusittu. Sihteeriksi
on valittu tov. Osipov. Puoluelinjan
vääristelyn vuoksi on komiteasta
erotettu ent. puheenjohtaja tov. Ne-godov.
Yleisv. Ammattiliittojen Keskus-neuvoston
puhemiehistö on päättä­nyt
suorittaa Astrahanin ammatti­liittojen
toiminnan tarkastuksen.
TROTSKILAISTEN RIPPEIDEN
PUUHIA
edellä tulee suorittaa laajaa selvi- , .KiJevissä, jonka tehtaissa trotski-tyskamppailua.
laiset aikomaan karsivat tappion,
URALIN NAFTATORNIN
AVAUSKOKEET
sälöissä olevista työpalkoista Ja kat-käisutaksoista
sekä myöskin monista
I Eri paikkakunnilta
Kaministikwia, Ont.
Kcmmnnistinen nnorisolUtto
täällä on toiminut noin kahden vuo­den
ajan, ollen toiminta kutakuinkin
vilkasta näihin oloihin verraten, vaan
näyttää siltä että toiminta alkaa l a ­maantua,
sillä nuorisoliittoa ovat a l ­kaneet
vainota paikkakunnan sellaiset
ainekset Jotka pelkäävät kommunismin
vaaraa. Nämä pelkurit ovat saaneet
avukseen koulunsa opettajan, joka on
oikein i^nmaallinen vanhapiika, joka
on sanonut, että kommunisti-nimikin
Jo kuulostaa kauhialle. Tämänlaisen
opettajan kälystä on koulun johto­kunta
kieltänyt N. liitolta toiminnan
koululla. Se on johtokunann omakin
ajatus, vaikka tähän asti on koulua
vuokrattu kenelle vaan ja vuokran on
myöskin N. liitto maksanut.
Tästä toiminnan kiellosta vastusta­jat
hykertävät käsiään: nyt nuoriso­liitto
topataan; ja kieltävät lapsiaan
käjTiiästä kokouksissa, sanoen ettei
siinä ole "mitään sisällä".
Vaan kyllä se "toppaus" on teiltä
turhaa touhua. Kun saatte vähän tie­toa
päähänne, niin tulette huomaa­maan
että N.-liitto on kansainvälinen
Teidän on paras vaari muistaa vanha
saranlasku: "Ei sääsken ääni kuulu
taivaaseen".
Vielä yksi asia on teidän huomioonne
otettava ja se olisi tämä: muistakaa,
että olette vielä itsekin kuuluvia työ­väenluokkaan.
Vaikka olettekin voi­neet
ostaa itsellenne kaaran, niin sil­ti
ette pääse käymään "rahamiehistä"
"touualla kuin viidentoista sentin kaup­pojen
halvennusmyjTineissä. — Jalan
kulkija.
Metsätyöläisten kämp-päkokousraportti
Keskiviikko Iitana 26 p. kesäkuuta
kokoontui Goldin (Puda) alueen met-sätyöläiset
yhteiseen kämppäkokouk-seen
neuvotellakseen kaikille tärkeistä
ja yhteisestä asioista. Kokouksessa oh
keskustelun alaisena Industrialistissa
20 p. kesäk. julkaistu Conmeen metsä­työläisten
nimellä pidetyn kokouksen
raportti, jossa oli esitetty i.w.w:läisten
taholta kutsuttavaksi koolle metsätyö-
Iäisten edustajakokous, joka oli ta­pahtunut
vielä joukkoliikettä hajoitta-vassa
muodossa siksi, että Conmeen
kokouksessa, joka oli nimellisesti pi­detty
metsämiesten yhteisenä kokouk­sena,
ei ollut saanut lausua mielipi­dettään
eikä ottaa päätöksiin osaa
kuin jokunen I.W.W:n jäsen ja joka
kokous oli, kuten Industrialistista nä­kyy,
pidetty työväen yhteisen joukko­liikkeen
vastaisena siksi, että se oli
päättähyt i.w.w:läisten 120 Branchin
kutsumaaji koolle metsämiesten yhtei­sen
edustajakokouksen vastoin viimei­sen
yhteisen edustajakokouksen pää­töksiä
ja lisäksi kun tämä nyt kutsut­tava
kokous pitäisi oUa vielä sellainen,
että siihen ei. saa ottaa osaa mtiu;
kuin yksistään I.W.W:n jäseinet. Cton-meen
kokouksen .suhteen käytyä ko­kolailla
laaja jä monipuolinen kes­kustelu
päätti kokous yksimielisesti
että: Tämä kokous lausuu paheksu­misensa
siitä, että I.W.W. on taasen
lähtenyt hajoitustyöhön pitäesään
metsätyöläisllle tarpeellisista yhteisis­tä
asioista.
Kokous päätti lähettää myöskin ke­hoituksen
L.W.I.U:n toimeenpaneval­le
komitealle, että se kutsuisi koolle
yhteisen Arthurin alueen metsätyö-
Iäisten edustajakokouksen heinäkuun
21 p:ksi. •
Pudan srmpäristöllä on aina.^ olliit
säännöllisiä kämppäkokouksia jä seu­raava
kokous pidetään taasen 7 p.
hehiäk. Toitottavaa olisi että kaikilla
kämpillä alettaisiin pitämään saman­tapaisia
paikallisia työläisten kokouk­sia,
siten kasvattaen Ja vahvistaen
työväen Järjestö- ja joukkotoimintäa.
— Raportteri. •
Lukijoilta
. ANTEEKSIPYYNTÖ
Olen ollut • Kanman (T. L.) suoje­luskunnassa
vuosina 1926 ja 27, jota
tekoani nyt kadun, tultuani, huomaa­maan,
että olen taistellut itseäni ja
koko työväenluoKaa vastaan. Pyydän
anteeksi erehdystänl, sekä lupaan et­ten
tästä lähtein tule luokkaani pet­tämään,
vaan seison rehellisesti luok­kani
taistelurintamassa.
Cobaltissa, kesäk. 16. 29. Edvin
Engman.
Koska Edvin Engman on täyttänyt
hänelle asettamamme ehdot, julkisesti
tunnustamalla erehdyksensä, '• kehol­tamme
' tästä lähtien häntä toverina
kohtelemaan,
L.W.I.U of C. Pohj. Ont. Aluekomitea.
Permistä tiedotetaan, että Uralin
naftatornin avauskokeiden tulokset
edellyttävät vuorokaudessa saata-,
van 120 tonnia naftaa.
Tutkimustöitä Tshusovajan vuo­ristossa
edelleen jatketaan.
LLOYD-LAIVAYHTIÖN EDUSTA­JA
NEUVOSTOLIITOSSA
V.k. 11 pmä laskettiin Baltian
laivatelakalla Leningradissa vesille
kaksi puutavaran kuljetuslaivaa
"Mikojan" ja "Kuibyshev". Tilai­suudessa
oli saapuvilla suuren eng­lantilaisen
laivayhtiön Lloydin edus­taja,
insinööri Heller. Sanomaleh­distön
edustajille antamassaan lau­sunnossa
hän lausui:
— Näiden uusien laivojen vesille
lasku on parhain osoitus neuvosto­vallan
laivarakennustyön edistymi­sestä.
Ensimäisten laivojen raken­nus
kesti yli kaksi vuotta, mutta
nyt vesille laskettujen laivojen ra­kennus
alotettiin vasta viime vuo­den
- loka-marraskuulla. Paitsi ra-kennusajan
lyhentämistä, on vielä
merkille pantava, että itse laivojen
rakenteessa on entiseen verrattuna
sangen huomattavaa parannusta.
Rakenteensa puolesta ovat "Miko­jan"
ja "Kuibyshev" Lloyd-liikkeen
kuljetuslaivojen kanssa 'ensi luokas­sa.
ovat .trotskilaiset yrittäneet käyttää
puoluepuhdistusta omiin tarkoituk­siinsa.
Niinpä erään tehtaan avo­naisessa
puoluekokouksessa, kun
tarkastettiin puoluekollektiivin sih­teeriä,
yritti eräs puolueesta eroi-tettu
trotskisti häväistä sihteeriä,
cväittäraällä hänen harvoin käyvän
kokouksissa. Eräs toinen trotskisti
'ilman päteviä syitä vaatii todistetta
siitä, onko sihteeri palvellut puna-armeijassa.
Läsnäolijat puolueetto­mat
työläiset paljastivat trotskilais­ten
demagogian onttouden jä pu­heissaan
luonnehtivat sihteerin mi­tä
parhaimmaksi toveriksi.
KRASIN REMONTTEERATAAN
Jäänmurtaja Krasinin remontti
Xeningradissa on päättynyt. V.k..
14 p:nä lähti se Kronstadtiin, jossa
se nostettiin kuivalle telakalle tar-
; kastusta ja pohjan maalausta var­ten.
Elok. 1 p:nä lähtee "Krasin"
Kaarian meren tutkimusretkelle.
TYÖLÄISKESKUKSIEN VARUS-TAMINEN
ELINTARPEILLA
SSSR:n kauppa-asiain kansanko­missariaatin
kollegion jäsen tov.
Pankratov on Tassin edustajalle i l ­moittanut,
että työläiskeskuksien
varustaminen maitotuotteilla, hedel­millä
ja vihanneksilla paranee. Es­tääkseen
voilla varustamisen vai­keudet
talven aikana muodostetaan
nyt jo varastoja, joten suurien työ­läiskeskuksien
voilla varustamisessa
tulevan vuoden maaliskuuhun men­nessä
ei tule tapahtumaan minkään­laisia
keskeytyksiä. Huonoimmin
On tähän saakka ollut perunoilla
varustamisen laita. Viime aikoina
on hankinta kuitenkin huomatta-vasti
lisääntynyt. -
KOMMUNISTIEN JAHTAUS
TURKISSA
Uskonnonvastaisen
työn voimistaminen
Jumalattomien liiton äskeisessä
edustajakokouksessa lausui tov. Ja-roslavski
selostuksessaan m.m. seu­raavaa:
—- Kansantalouden uudesti ra­kentamiskausi
vaatii välttämättä
voimistuttamaan uskonnonvastaista j jolloin sen taidon omasi vaan har-työtämme
ja tekemään siinä muu-} vat, oli se ihana asia. Kynämies
Kyseessä olevan kauden tu- oli silloin mestari, jonka luo mo-
53 henkUöstä, jotka hiljakkoin van­gittiin
Konstantinopolissa epäiltyinä
csallistumisesta kommunistiseen toi­mintaan,
on 18 vapautettu. Muut tul­laan
vetämään oikeuteen. Erään
turkkilaisen porvarillisen lehden tie­tojen
mukaan tullaan vangittuja vas­taan
nostamaan syyte vallitsevan jär­jestelmän
kumoamisyrityksestä.
Kirjotustaito on ihana asia, vaik-. Kirje oli
ka allek, irjoittanu, tta j-o skus «e»p^äainly,.*t - saaja -o7l-i
taa, onko se tehnyt ihmistä lain- [ della,
kaan onnellisemmaksi, rauhasta pu­humattakaan.
Mutta ennenvanhaan,
valmis ja sen ihastunut
yllätetty tietojen paljou-toksia.
lee olla uskonnonvastaisen hyökkä­yksen
kautta. • '
Lahkolaiset ja kirkolliset yrittä­nen
ylpeän öykkärin, joka ei tuota
jumalallista taitoa omannut, täytyi
nöyränä tallustella apua saamaan
UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
vät käyttää hyväkseen kaikkia m ei- protokollien ja velkakirjojen selvit-dän
kamppailujamme. Itsekritiikkiä- telyssä, "kuten monen köyhän ukon
kään ei jätetty käyttämättä. Har- ja akan, pojan ja tytön, joilla oli
kovin piirikunnan kirkkoneuvosto on joku rakas kirje lähetettävänä. Mut-laatinut
Uskovaisten palkitsemis- j ta kirjevaihto olikin silloin help-suunnitelman
niiden suorittamasta j poa; kun vaan kaavan muisti, niin
neuvostovallan, puolueen ja juma-1 eipä mestarin tan-innut asialdcaal-lattomien
kritikoimisesta. Se, joka {ta paljon kysellä mitä kirjeeseen
parhaiten kritikoi neuvostovaltaa i pantiin, kunhan päästeli tähän ta-
Conmeessa metsätyöläisten Tiimelliseh saa palkintona 50 kg. vehnäjauhoja, j paan: Nji: otan minä kynän kä-puoluetta
— 6% metriä verkaa, j teeni (tai vielä, paremmin: raostu-jumalattomia
— 2 lammasta j.n.e. i neen kynän vapisevaan käteeni) ja
Toveri Jaroslavski kiinnitti eri-j saan tietää antaa että tervennä
koista huomiota nuorisoliittolaisten ' — -
heikkoon työhön uskonnonvastaisel­la
rintamalla. Nuorisoliittolaisten j liauttia.
työ tuntuu vain kaitsi kertaa vuo- sattunut
dessa — joulun ja pääsiäisen aat­toina.
Viime aikoina lisääntyneet
vaatimukset kirkkojen sulkemisesta
I».WJ. todistavat harkitsemattomasta hal-kokouksen,
jossa ei ole. asian käsitte-l3?
yn eikä. päätöksiin annettu ottaa o-saa
muiden kuin I.W.W:n jäsenien ja
joka kokous on mennyt toimimaan ja
päättämään metsätyöläisten yhtei­sestä
^siasta vastoin edellisen metsä­työläisten
edustajakokouksen päätök­siä,
aikoessaan kutsua koolle yksis­tään
I.W.W: n jäseöiä käsittävän met­sätyöläisten
edustajakokouksen.
Tämä kokous-lausuu, että
Ien ollut, jota samaa kallista herran
armolahjaa soisin saavan sinunkin
Tämän jälkeen, jos ei
aivan erikoista mainitta­vaa
esim sairaudesta, saattoi ryh­tyä
kirjeen lopettamaan jollakin
rakkaalla lorotuksella, jonka jokai­nen
muisti ulkoa kuin isätneidän.
Niin oli ennen. Mutta emmehän
me ole niinkuin he, me olemme
pitemmällä ja -vaadimme enemmän.
Melkein jokaiselle oVat nämä ih­meelliset
koukerot nyt tuttuja j a—
kynä käden ulottuvilla. Kukapa
njrt enää punastumatta viitsisi kir-kirjettä
esim. hellulleen,
sillä siihen pannaan nyt vähän muu­takin
kuin herran armolahjaa. Kir­jeitä
tulee ja, kirjeitä menee ja
kaikissa niissä on asiaa, tosin jos­kus
vähänlaisesti, mutta ilman kaa­voja.
Ilman kaavojako? — —. Nyt py­sähdymme
hiukan,, sillä alkaa epäi­lyttää
että on tullut mentyä liian
kovalla vauhdilla eteenpäin, se tah­too
sanoa ~ nopeammasti kuin ke­hitys.
Vai etkö, hyvä ystävä, ole
iiuomannut mitään kaavamaisuutta
viela aivan äskettäin, aivan tällä
yuosisadaUa ja tällä mantereella,
lukiessasi sanomalehtiemme paikka-kuntakirjeitä.
Eikös niistä monet
alkaneet näin: Koska eä lehtem­me
palstoilla ole näkynyt pitkään
aikaan mitään tältä paikkakunnalta,
niin päätin lopettaa. äänettömyyden