1923-01-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
im z VAPAUS jCanadansaoinal&isen työväestön äänenkannattaja, ilnies- ^ Sudbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO, Vastaava toimittaja. V A P A U S (Uberty) \ , . „ ^ IPha önly organ of Finniefh Workerfl fc Canada. Pab-ished in Sndbury, Ont., every Toesday, Tfanrsday and jatarday. • • ' Ädvertising rates 40c per col. inch. Mjnjmom_cnarge flo? ängle iiisertioB 75c. Diecount on standmg advertise» Sient The Vapaus is the best ädvertising medium among fte Finnish People in Canada. ' Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 81,50 ja yksi kk. 75c. i. thdysvaltbihin ja Suomeen; yksi vk. $5.50, puoh vk. $0,00 ja kolme kk. $1-75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään, paitsi asiamiesten Joill> on takagkset. ' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorhe St., Puhelin 1038. ' - Postiosote: @ox69. Sudbury, Ont, st; BeglBtered at the Post Office Department, Ottawa, as secund class matter. Tiistain ahteen aijotnt ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. . Valtamerien takaista solidarisuutta Työläisten kansainvälinen solidarisuus ei näy enään . mnoa«täan'"'Äyhiboö!ei88a, misaä kabi työläistä maa^ pallöh ; väätäkaisilta äärillä puristaa • iöihen toisensa iättä;^'VallMumöuksellinen lyövja^nlnke ö|i: telinyt läi inan soli^arisuuden todellisuudeksi/ — ikikestäyäksi ' «orrellujen työläisten katkeamattomabi: veriveljeydekSj, järkkymättömän lujabi toveriliitolöi. Mailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja muiden työväen luokkataistelun suurkokemusten pohjalle syntynyt Kommunis-linen Internationale ja sen syntymisiä seuraava Työväen Unioilten Pun. Inlernationale ovat tehneet eri maitien proletaarien kansainvälisen veljeyden ja soli; darbuudeii eläväksi totuudeksi, edellinen yhdistäen vai-lankumoubellisct poliitliset puolueet — kommunistiset puolueet — jälkimäinen vallankumoukselliset uniot. Kaukaa Venäjän tehtaista, kaivoksesta ja metsistä ojentaa suuren työläistasavallan työmies kommunistisen veljeyden käden Canadan tukkikämpillä, kaivoksissa ja 'iehtaissa raataville työläisveljilleen... ' Olemme juuri julaissect ne kirjelmät, mitk^ Punair< nen Taloudellinen Internationale:' ja Yleisvenäläinen PuulavaratyÖläisten Unio ovat lähettärieet |'eanadäii' Puutavaratyöläisten TcollisuusunioUe. NämäjiKirj^ImSti' vaikkakin lyhyitä, ovat paljon puhuvia siitä u^^^^^ Jujasta veljeyden siteestä, mikä kaikkien maitten ya|j-;j lankumöubellisten välille on rakentumassa. Canadan Puutavaratyöläisten Teollisuusuniokin on nytkiinteä siitä y/i<fej{ä4uure$/a umosta mikä tunnetaan Punaisen' Taloudellisen Internationalen nimellä. Kuitenkin, ainoastaan Canadan läntisen osan puutavar ratyöläiset kuuluvat täliän kansainväliseen suurjärjes-toÖn. Ontarion puutavaratyöläiset ovat siitä tykkänään erillään. Eikö olisi aika Ontarion piuutavaratypläisten-kin liittyä yhteen länleläisten veljiensä kiaijssa'^^ .kautta tulla osaksi vallankumouksellisten työviieii unibi-' den kansainväliseen rintamaan? Varmasti, i|ii^ä aika olisi nyt käsillä! Sen toteuttaminen vain riippuu nyt 'i$iita, missä' määrin Ontarion puutavj^ratyöläis(!t kä$it> taväl t^tävänsä ja ymmärtävät kansainvälisen - työväen- 'eolidarisuuskutsuii. ^ Työväen edustaja ajettu ulos , Suomen porvaristo, on jälleen osottanutniaiimalle, ettei se haikaile ryhtyä minkälaisiin toimenpiteisiin tahansa, mykistyttääbeen verileikeissä riepoittamansa työväenluokan. Sen uusin edesottaminen on Suomen Ammattijärjestön puheenjohtajan, Sosialistisen Työvä-enj^ ijiolueen yhden tunnetuimman edustajan, tov. Matti Väisäsen edustusoikeuksien riistäminen. Juttu oh jossain suhteessa Amerikan sosialistipuolueen kongressiedustajan Victor Bergerin jutun kaltainen, jolta sotahullu amerikalainen dollariporviariston edustajista kokoonpantu kongressi kolme kertaa ^kielsi edustusoikeudet Mutta f Amerikassakin tapalhtui tämä sodgn aikana Ja sitä seuraavana «kriisi^-kautepa. Suomen porvaristo ei tarvitse mitään tekosyytäkään, millä verhoaisi omien lakiensa poljennan. Suomen Työmiea Jörjoittaa toveri Väisäsen edustusoikeuksien riistämisen johdosta seuraavaa: Yhdeksi Uudenmaan työväen edustajaksi Suomen eduskuntaan valittiin toveri AYatti Väisänen, jonka sille'ohrana melkein 'heti vaalien jälkeen vangitsi osallisuudesta Pohjolan lakkojuttuun, jota porvaristo piti kapinallisena liikkeenä. Aikomubena oli tuomitsemalla tov. Väisänen osallisuudesta tähän «vahiopetokseen» ^ estää hänet saapumasta eduskuntaan. Mutta Pohjolan lakkojutusta ei saatukaan valtiopetosta. Se kuivui kokoon ohranan vimmatuista yrityksistä huolimatta. / Väisästä alettiin nyt syyttämään osallisuudesta v. 1918 kapinaan ja S. S. Työväenpuolueen perustavaan kokoubeen ja sen nojalla pidettiin häntä yhä vangit-tuna^ Tämä tehtiin siitäkin huolimatta, vaikka v. 1918 kapinalliset ovat jo saaneet useimpiakin armalidubia, ettei siitä enää luulisi voitavan syyttää ainakaan niin vaatim^tomassa asemassa ollutta henkilöä kuin Vaipasta.-,:: , " Syytiettiin kuitenkin ja tuomittiin myöskin. Ei kul-tenkaan annettu enempää kuin 3 vuotta ehdonalaista. Tällä kuitenkin osoitettiin, ettei armahduslait merkitse mitään ja samalla tiistettiin Väisäseltä kansalaisoikeudet, olettaen että hovioikeuden päätös jää korkeim-massakin oikeudessa voimaan. Lisabi tuomittiin V. vie-lä osallisuudesta S. S. Työväenpuolueen perustavaan kokoukseen yhdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Tällaisia hämmästyttäviä tuomioita annettiin tov. Väisäselle, kun häntä ei \«)itukaan, tuomita siitä mistä «neln aiottiin, 8.o. Perä-Pohjolan kapinaliikkeestä, jota taneet Väisäsen kimni pitämiseen, hän kun voi vedota korkeimpaan oikeuteen. Mutta häntä pidettiin kiinni oikeudetta. Herrojen papereissa tuli «erehdys», jonka seurauksena oli, että tov. W. sai istua vankilassa toista kuukautta vielä sen jälkeen kun hänet oli määrätty laskettavaksi vapaallejalalle. Jos ei tämä olisi ollut «erehdys», näyttäisi melkein siltä kuin sen tarkoituksena olisi ollut pitää Väisänen kiinni niin kauan, että eduskunnan istuntokausi ehtisi päättyä. Kävi kuitenkin niin, että Väisänen pääsi vapaaksi päivää ennen eduskunnan istuntokauden päättymistä ja saapui eduskuntaan esittämään valtakirjansa eilen pidettyyn, tämän istuntokauden viimeiseen istuntoon. Hänellä oli siihen tämän porvarivallipn ihmeellisten lakien ja vielä ihmeellisempien tuomioidenkin jälkeen täysi oikeus. Hänen saamansa tuomiot eivät vielä olleet saaneet lainvoimaa, hän kiin vetoaa niiden johdosta korkeimpaan oikeuteen. Porvaristo oli kerta kaikkiaan päättänyt, että Väisästä ei eduskuntaan päästettäisi j a niinpä se nyt, kun ei enää mitään muuta voinut, turvaantui avoimeen mielivaltaan ja päätti omaamallaan äänten enemmistöllä työväen puolueiden ääniä vastaan sulkea Väisäsen pois eduskunnasta. , . Tämä yksinkertaisen suorasukainen jä häikäilemätön teko erinomaisen loistavalla täyillä kruunasi sen ajojahdin, jota porvarit ovat käyneet tov. Väisästä vas-taan^ Toteamme vielä tämän ajojahdin tähänastiset huomattavimmat tapauksetr^^;;,^ , ; (li) .Väisänen vangittiift ja asetettiin syytteeseen Pqh-joltfti iakosta.' ' • Kun siitä ei voitukaan tuönjitä, niin 2) tuomittiin hän osallisiiudiesta V. 1918 vallankumoukseen. Tämä tuomio annettiin kaikista armahduk-sista huolimatta. Mutta kun "tuomio oli vain ehdonalainen, eikä h^ntä sen johdosta olisi voinut pitää edelleen vangittuna, niin 3) tuomittiin hänet S. S. Työväenpuolueen perustamisesta yhdeksi vuodeksi kurilushvoneeseen. Mlut-ta kun hänellä tästäkin päätöksestä vielä oli valitus-oikeu8'^ ja hän siis olisi päässyt vapaalle jalalle, niin 4) pidettiin häntä, «erehdyksestä» vielä toista kuukautta vankilassa; ja kun hän kuitenkin vapautui yhtä päivää ennen eduskunnan istuntokauden päättymistä, saapui eduskuntaan ja esitti valtakirjansa, niin 5) eduskunnan porvaristo ylivoimaansa turvautuen päätti slilke^^ .tiiman todettuaan muistutamme vielä, elia maa, joss^jtämä tapahtuu, on oikeusvaltio, jossa ei suinkaan harjoileta luokkaoikeutla. Jos sellaiseen tohtisimme viitatäk;in, saisi lehtemme vastaaja oikeuslaitoksen pyhän ;^lhah niskaansa. Kuten edelläolevastakin näkyy, johtavat «oikeutta» aina korkeat «pienten puoluekiistojen yläpuolella olevat päämäärät». Että niin on, osoittaa sekin, ellei tässä maassa löydy yhtä ainoata porvarillista henkilöä, joka nousisi paheksumaan edel-lämainitunlaista ylitä työväeneduVtaj vastaan harjoitettua ajojahtia. / Raiskan iinpnahsmipimaisessa Rahiissa Entente on , auttamattomasti särkynyt. On tullut riita siitä miten Saksaa parhaiten voidaan nylkeä- Vanha, kauan levenemistään levenevä juopa Englannin ja Ranskai välillä on muuttunu^ avoimeksi .kuiluksi. Englanti puolsi sellaisia menettelytapoja Saksalta sotakorvausten perimisensä, mikä pitäisi nylet-tävän sellaisissa voimissa, että sitä voitaisiin jatkuvasti kyniä. Mutta k i i h k okansallis^militaristinen Ranskan imperialismi ei vojnut enään pidättää ahneuttaan voidakseen pysyä -muutaman tunnin matkan etäisyydessä Saksan rikkaimmista hiili- ja. rautakaivoksista sekä sen suurimmista teolllsuuspesistä, Uskaltaakseen •: uhmata Englantia vastaan, täytyi Ranskan sa^da itselleen puoltajia. Ja se'saikin. Lu-paanialla Italialle riittävästi Saksasta riistämiään hiiliä ja muita teollisuuden .raaka-aineita se sai suuruudenhulluutta n ä y t t e l e vän Mussolinin puolelleen. Belgia taas on itsestään Ranskan välikappale, se kun toivoo konkurssitaloudelleen tukea Saksan rosvoamisesi^. Näin oli Ranskaila. ententegsä kaksi kannattajaa ja;.Englanti ofi- jäänyt; yx-; sip.:, Nyt JQ ' voikin siis Poincare marssituttaa. sotajoukkonsa Esseniia ja, muihin Saksan • ^teollisuuden • ja raaka-aineiden sydänkeskuksiin.. Sil-- ffläinpeit|geksi tarvittiin väin muutamia .poliittisia manööverejä, jolla aikaa sotakoneisto kaikkine hirmui-neen pantiin täyteen liikekuntopn, jotta uskallettaisiin hyökätä aseis-tariisutun ja niin ollen j)uolustus-kyvyttömän kansakunnan kimppuun. Odotettiin varsinaista päivää jolloin hyökkäys muka calettaisiin», tehtiin useita «24 tunnin lykkäyksiä». Mutta kaiken aikaa Ranskan armeija hiljalleen solui Ruhrin laaksoa kohti, kunnes se varhain toratai aamuna, kuten varas yöllä ilmestyi Ruhrin täkeimpään keskukseen Essenin kaupungin laidoille. Mitään varsinaista «alotus päivää» ei siis tullut Sanomalehdet nimittäin kuuluttivat, että eteneminen alkaisi vasta perjantaina, ja kuitenkin torstain iltalehdet hämmästyttivät lukijoita uutisella, että Ranskan sotajoukot ovat Essenissä.' - Mainitsimme jo edellä; ettaVRuh-rin laakso muodostaa Saksan teollir suuden ja sen raaka-aineiden aydä- Amsterdamin rauhankongressi I SiSlIuiset kongressit kuin Amsterdamin rauhankong-ressi,^, minkä Amsterdamin Inlernationale on kutsunut koolle; ovat niin kauan pelkkää ilveilyä kuin Toisen iHlernationalen'ja Amsterdamin Interndtibnalert johtajat pitävät kapitalistista sodanvaaraa isoleerattuna ja isoleerattuna taistelevat sellaista vastaan. Amsterdamin Internationale ja pikkuporvarilliset pasifistit oyat niin kauan p e t k u t t a j i a kuin he «normaalisissa olosuhteissa» puuhailevat kapitalistisessa ra kennustyössä ja hylkäävät kaiken vakavan taistelun kapitalismia vastaan kahden sodan välisenä kautena. Tehokas sota sotaa vastaan voidaan järjestää vain vaä jäämättömässä taistelussa kaikkia kapitalistisia elämän-ilmauksia vastaan «raiihah kautena». Tällaisena «rauhan kautena» kokop kapiialismi voimiaan käydäkseen sotaa. So(dan puhkeamisen iielkellä on kapitalismi aina mahtinsa huipulla, ja taistelu sotaa vastaan hetkellä, jolloin kapitalismi on täydessä voimassaan, tarjoo mah-dollisimman pien^^n voiton mahdollisuuden. Sotavaätan teHökkäfiJiisi vastustamiseksi on välttämätöntä, että kaikki vallankumoukselliset voimat herätetään, järjestetään.ja johdetaan taisteluun porvariston kukistamiseksi, kapitalismin poistamiseksi ja sosialismin rakentamiseksi. Kuten sotaakänien valtain aseellisen sekaantumisen politiikka \\eu\Wto-Venäjää vastaan osoittaa, tullaan sosialistista rakentamista vastustamaan sotaisin keinoin niin kauan kuin piorvarislolla vielä bn käytössään voimia äodan harjoittamiseksi. Tämä tosiasia osoittaa, että proletariaatin, kukistettuaan porvariston jossakin maassa, on turvauduttava sotilaallisiin keinoihin, pysyltääbeen valtansa sisäisiä ja ulkonaisia kapitalistisia uudelleen VakentämispyrkimyksS vastaan. Sota on raainrja julmin muoto, millä vanhat vallitsevat luokat puolustavat etujaan, mutta mitkään pasifistiset puheenparret_jeivät voi tehdä olemattomaksi sitä seikkaa, että myös pToletariaatin taistelunsa alussa vallassa olevien olosuhteiden puiiFeissa on samoilTa raaoilla sotilaalisilla keinoilla pidettävä kurissa perivihollistaan. .\ Haagin rauhankonferenssin toiraeenpanijatn teoria ja käytäntö osoittaa, ettei lieiflä ole jälkeäkään tästä tietoisuudesta. Vararikon tehneet kapitalistiset uudelleen rakentamispolitikoitsijat mielivät Haagissa esittää näennäisen solavastaisen taistelun näytelmää rauhan hyväksi saadakseen maailman työväenluokan unohtamaan heidän tähänastisen>pölitiikkansa vararikon: Venäläiset ammattiyhdistykset ovat noudattaneet kongressiin saamaansa, kutsua. Mutta niillä ei luonnollisesti ole pienintäkään harhaluuloa siitä arvon seurasta, jonka niiden edustajat Haagissa kohtaavat. Ja it tosiasia, että Losovski ja Radek esiintyvät Venäläisten ammattiyhdist\-sten valtuutetuina, antaa ta :een siitä, että sikäläinen herras\'äki saa kuulla totuu :sia, joiku VBrmaankaail eivät tule ihastuttamaan sitä. , kapinan kukistamisessa ja sitä seuranneessa taistelussa Ebertin sosialidemokraattista , «rauhoitusta» vastaan. Ranska laskee siis sotajoukkonsa vaarallisiin tartunnan pesiin, josta sen monet sotilaat tulevat varinasti palaamaan bolshevikkeina. Ruhrin työväki ei myöskään varmastikaan taistduitta suostu Poin-caren ja ranskalaisen imperialismin orjaksi, enempi kuin se on alistunut nöyräksi orjaksi Stinnesille ja Krup-pillekaan. Niimpä koko Ruhrin alueen työväki puuha^ yleislakkoa, protestiksi ranskalaisen imperialismin rosvosuunnitelmia vastaan. Eikä Ruhrin työväki ole yksin taistelussa. Sen ta'kana on kansainvälisen työväenluokan voimat. Kerroimme-han jo , mitenkä seitsemän maan kommunistipuolueejt olivat edustettuina viime sunnuntaina Essenissä pidetyssä suuressa kansainvälisessä kokouksessa. Myöskin oikeistososialistit on Ranskan julma rosvohyök-käys saanut ainakin hiukan jalkeille. Toisen ja Kahden Puolen Internationalen yhteinen kokous pidettiin jnyöskin äskettäin Kölnissä. Samoin <fin pitänyt A i » | t | r i | ^ i ö l&Ti-matti- Intemationale kokouksensa, jossa sielläkin O" protesteerattu, tosin, -vetoo se imperialismien-, hplhoo-maan Kansain Liittoon, ikäänkuin Saksalla' olisi sieltäpäin' jotain tukea. ' Ilmeistä on, että oikeistososialistien ja vai^oillisten ammattiunioit-ten- johtajiin «protestit» tässäkin suuressa' kysymyksessä ovat vain enempi näennäisiä, kuin todella jotain toimintaa merkitseviä. Mutta epäilemättä" suurten työväen joukkojen kesken kasvaa, huolimatt.i missä leirissä he ovat, mitä suurin solidarisuus ;ja myötätunto Ruhrin alueen työläisiä kohtaan, jotka ranskalainen imperialismi nyt' aikoo kytkeä kahleorjikseen. Ja tämä solidarisuus on kaiken todennäköisyyden mukaan pukeujtuva •vaUahkurao-ukselliseksi toiminnaksi, mikä uhkaa sytyttää vallankimouspalon;-minkä-seurauksena, jos^pääseer^kukkaansg puhkeamaan, r tulee; ole^maan niin Saksan kuin Rahskärtkiin^ kapitalismin täysi romafijius ja" köyhälistön valtaanpääsy. , Englanti ja Yhdysvallat, vaikkakaan eivät muka hyväksy Ranskan tSHETYSKl*STANNUKSETt Canadan dollarista LÄHETYSKULUT: 40c lähetybistä alle $30; 50c lähetyb. $30— 40; 60c lähetyb. ?40—$60; 75c lähet $60—$100. Y l i sadan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää.- — Sähkösanoma-lähetyksille $3..50 lisämaksu. Torontossa ottaa ^havälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad^ view Avfc Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. \ Suurimpien valtamerilinjbjen valtuutettu asiamies. BOX 69, VAFAiUS, SUDBURY, ONT. Pilettiliike tehtävä J. V. KannaBton nimessä. Mutta punottuna tämän kapinallisen liikkeen yleiseen luonteeseen oli^ ,'niuidpn tekijöiden yh<Ustelmä, jotica JfÄqäl, '^'äikka iiikönaisesti olivatkin useissa tapauksissa uskonnollisia taikira- tunneseikoista joh-tuyia,. oliwfe todellisuudessa suureksi , osaksi Ijyrkästi talpudellkia. Jaista tartjottiin, oli sen ehdot omi-nlfen. Tarkenjmän kuvan sää luke-l väkivaltapolitiikkaa, katselevat «puO' maila toveri Yrjö Sirolan kirjotuk-jlueettomina» ranskalaisien militäris-äfen «Saksan kaivos- ja kapinapesis-sä », joka julaistiin viimeisessä «Työ-miehiBn'Joulussa ». OUen suurteollisuuden keskus, on Ruhrrlaakso ^yöskin. suurteollisuus-tyi^ väen ja niinmuodoin vallankumouksellisen, työväenliikkeen: keskus. Edellämainitust6 toveri Sirolan artikkelista ja niistä lukuisista tiedoista, mitä Saksan työväenliikkeestä ön meidänkin lehdessä viime vuosina julalstu, käykin ilmi, että Ruhrin alueen työ.yäki on läpeensä kommunistista -r- Saksan vallankumouksellisen työväenliikkeen etujoukkoa. Se on: kunnostanut Itseään ja karaistunut inonissa vallankumouksen etu-vartijastotaisteluissa, kuten Kappln min mellastusta, vaikka he olisivat varsin hyvin voineet komentaa Ranskan pysymään paikoillaan. Ja omp.« varmaa että jos Saksan 'työväki tekisi tämän tilanteeii ''seurauksena vallankumouksen,'' olisivat'kaikki ka-pitalistisat suurhallat väthillt "auttamaan Ranskan militarismia sen kukistamisessa. • ''' '" Vallankumouksellinen;. työväki., ei ole puolueeton.. Se. ,.QnL'Jäydestä 'sielustaan, mielestään ja voimastaan R;uhrin ja koko Saksan työY,äenllJ<^-' kan puolella ja sen taistelun tukena. Eläköön Saksan köyhälistön vallankumous! Eläköön Neuvosto-Saksa! VL Kapina Jota johti vuosina 1837 ja 1838 Lyon Mackenzie Ontariossa ja Papineau Quebecissa, oli varsinaisesti kohoavien kapitalistisien voimien nousua, mutta ulkonaisesti oli Se yhdistelmä monista eri tekijöistä. Osoitamme tässä sen tärkeimmät taloudelliset syyt ja sea-raukset - Huomattavaa vastarintaa herätti se seikka että armeijjaan kuuluvat yksinvaltiaat, Europasta saapuneet henkilöt, hallitsivat canadalalsla, ei heidän omien valitsemiensa lakien mukaan, vaan oman valtansa vaihtelevien määräysten perusteella. Julistuksissa sanottiin edelleen, että «nämä hallitsijat ovat verottaneet meitä oman mielensä mukaan, ryöstäneet valtiorahaston ja vieneet tulot m-uihin^ maihin — ovat palkanneet puolelleen papit teollisuudesta anastamillaan rikkauksilla — he- ovat, uskonnollisen vapauden asemesta, antaneet reservejä vieraille kirkkokunnille, joifla on vaarallinen vaikutus meihin kansana — he ovat lahjoittaneet miljoonien arvosta maitamme europalaisille ja sallineet näiden nylkeä ja köyhdyttää meidän maamme — he ovat sivuuttaneet anomubemme, sekoittaneet meidät sotiinsa, kiihoittaneet lan-salllsta vihamielisyyden tunnetta kylissä ja kaupungeissa ja hallinneet kuten Irlanti on hallinnut, sellaisten henkilöiden eduksi jotka ovat mtus-sa maissa ja meidän energiamme lamaannuttamiseksi kansana...» . Sitten lueteltiin julistuksessa pa-rnnukset, jolta tahdottiin. Näihin kuului kansan valitsema lalnlaadin-takunta, sanavapaus, siviili- ja uskonnon vapaus, vapaa opetus ja muita muutobia joista yksi :ofi suuresta merkityksestä, nlm. bup-pavapaUs -7- että jokaisella olisi oikeus ostaa niin halvalla ja myydä niin kaHlilla hinnalla kuin oli mahdollista —joka oli: kohoavan kapitalismin ydin, jonka periaate oli monopolin poistaminen ja myöskin kaikkien feodallsien rajoituksien ja häiritsemättömän pääsyn varmuus kaikkiin tulolähteisiin ja markkinoille ja rajoittamaton kilpailuoikeus. Vaadittiin kansanvaltaista hallitusmuotoa, kaikille kansalaisille sa-, mat oikeudet, indlaaneille samat, siviilioikeudet kuin valkoisillekin, että kirkko ja valtio yhdistettäisiin, että maat otettaisiin pois feodallherroilr ta, että velan takia ei tuomittaisi vankeusrangaistukseen paitsi erikoisissa tapauksissa, että kuolemanrangaistusta ei pantaisi täytäntöön, paitsi murhatapauksissa. Nämä vaatimukset kaikki uhkasivat feodalismin valtaa. Yksi pääasialllslmpia kapinoitsijoiden vaatimuksia oli että kapitalismi saisi vapaat kädet, erittäinkin tulolähteiden kehittämisessä^ tehtaitten ja erittäinkin nykyaikaisten meri-, ja maakulkuvälineiden perustamisessa. He viittasivat ihmeteltävään kaupan, kuletuksen ja tehdasteollisuuden kehitykseen Yhdysvalloissa ja kysyivät miksi Canada on niin paljon näissä seikoissa jälellä. He vakuuttivat että se johtui feodaalisien tilanteiden olemassaolosta, jotka asettivat kaupan ja maitten monopolin kirkon ja feodaliher-roj^ n, virkailijoiden ja yhtiöiden kä-siin joiden yhtiöitten omistajat olivat pois maasta, ja sehvuoksi että feodaaliset lait eivät olleet enään ajanmukaiset jonka ^^jan henki vaati rajoittamatonta yksilöllistä kaup-luonteeltaan. Kuten jättiläinen joka on ottanut tehtäväkseen pusertaa kultaa kääpiökansasta, niin hallitsi aikanaan Hudson Bay yhtiö, edellä-kierrotuUa tavallaan. _Ja mitkä olivat ne rahalliset voitot joita se sai kauan kestäneillä menettelytavoillaan? Silmällkäämme joitakin tosiseikkoja: Yhtiön työläiset olivat pakoi-tetut maksamaan tavaroista 50 prosenttia enempi kuin mitä yhtiö näistä tavaroista maksoi Lonntoos: sa. Ja indiaanit taas maksoivat 200 prosenttia (turkiksissa) yfli sen'hinnan jonka yhtiö maksoi Lontoossa noista, tavaroista. Kaikkien tavaroiden hinta oli aina sadasta neljään^ sataan prosenttiin korkeampi ^uin alkuperäinen hinta. Avuttomana tämän yhtiön käsissä oli maanviljelijä; yhtiölle hänen täytyi myydä tuotteensa ja Öos hän jollakin tavalla loukkasi yhtiön yksinoikeutta/ lakkautettiin ostaminen yhtiön puo-leflta, ja slUolnrei gäänyt mitään muuta myyntimahdollisuutta. Vuosien 1840—57 välillä joli yhtiön puhdas voitto ollut keskimäärin 12 prosenttia >ääomasta: Tällä taN koitettiin vaan niitä voittoja joitä; yhtiö oli saanut turkiskaupasta, eikä niihin oltu laskettu voittoja joita tuli Jaalioista maa-alueista, viljasta, karjasta, hevosista, lampaista, ;kaikenlaislsta tuotteista, seka kalastuksesta ja metsistä. 'Kaikista näistä ;edeliämalnituista lähteistä oli .suunnattomat-tulot. Voisi hyvällä syyllä otaksua että indiaanit olivat turkiskaupasta saatujen suurien voittoflen todeUisia tuottajia. Vuoteen 1857 mennessil oli yksistään Englantiin lähetetty 20,000,000 puntaa, voittoina turkis-kaupasta. N Valkoihoiset kauppiaat .käyttivät anastettua valtaansa hyvin,' ja indlaanien suku oli alkanut häviönsä, jota häviötä edisti taudit ja elintarpeiden saannin hankaluus, sillä niin,suunnattomat määrät eläimiä oli tapettu «että oli vaikeampi niitä löytää : kuin ^ ennen. Mitään ehkäisyä el asetettu yhtiön yolton-himolle ja tämä onneton ihmisrotu, joka oli joutunut näiden turklskaup., piaitten valtaan, ja jonka raadannasta heidän voittonsa oli klskqt-tut, kuoli hitaasti nälkään, eikä sitä autettu millään tavalla saavuttamaan sivis1;yneen elämän etuisuuksia, eikä opetettu hankkimaan elantoa maanviljelyksestä.^ Hudson Bay yhtiö öH ollut .vallassa kaksi vuosisataa ja olir* sillä ollut kaikin mahdollisuudet indlaanien kohottamiseksi. Mutta miten-Oli käynyt? Tuo. samainen järjestelmä, joka oli tehnyt yhtiön rikkaaksi ja mahtavaksi oli tehnyt indiaanista orjan ja hänen maastaan eräniaan. Tänäpäivänä hän kiertelee kotimaassaan yhtä vieraana sivistyksen paremmille puoilille kuin hän Oli silloin kun valkoihoinen ensi kerran nousi hänen jrannoilleen... 20,000,000 puntaa joka oli saatu voittoina turkiskaupasta jaettiin Englannin aristokratiaan kuuluvien henkilöiden, pappien, politikoitsi-joiden ja kauppiaitten kesken. Ottaen huomioon että tämä summa oli kasaantunut pitkähkön ajanjakson kuluessa ja oli sijoitettu moniin eri yrityksiin useampaan kertaan, huomaa että sen lopullinen summa oli monlnkerroin alkuperäisr tä suurempi. Asukkaiden olot kävivät niin ah-taaksi Hudson Bay yhtiön omistamilla mailla, ja katkeroituneena monenlaisista eri kiristystoimenpi-teistä ja petoksista, nousivat he. aseelliseen kapinaan v. 1857, mutta jhtiö eddleenkin väitti käyttäneensä vain oikeudenmakaisia menettelytapoja asukliaiden Mutta anomuksissa joita asukkaat allekliijolttivat, ilmeni selvään tuon väitteen valheellisuus. Asaöcaitten täytyi, niin sanottiin anöaaöcsissa,. maksaa korkeita summia maiäta joihin he eivät milloinkaan -saaneet omistuskirjaa, taikka jos selaan asettamaan heidät mitä sietä-mättömimmän orjuuden alaiseksi. Usein, oli Hudson Bay yhtiön virkailijat, asestettujen poliisien kanssa, menneet asukkaiden koteihin ja ottaneet kalkki turkikset mitä olivat löytäneet. Eräänkip alkuasukkaan olivat he panneet vankilaan sen jälkeen kun olivat anastaneet häneltä turkikset ja poJttapeet hänen asuntonsa. Edelleen sanottiin ahomukslssa että yhtiö oli asetta- ,fiut virkaan kalkki kuveraöörit ja vaikutusvaltaisemmat kauppiaat jä nämä langettivat sellaisia veroja ja tuomioita jotka edustivat yhtiön e.tuja. He laativat lait, tuomitsivat näiden lakien mukaan, ja panivat .täytäntöön omia keksimiään tuomioita; rAikakautena jolloin höyrykoneet JHi.tehtaat olivat jo tulleet -käytäntöön Canadass, jolloin rautateitä rakennettiin, jolloin tuhansien sahojen jauho ja muiden myllyjen ©'Alistajat etsivät laajempia väyliä ;tuötteilleen ja jolloin innokkaat kauppiaat vaativat vapaata kaupan-käyntio^ keutta,- oli loogillisena kehityksen Ilmiönä että kohoava kapitalismi vastustaisi käuppavapauden ra'joltuksia, sillä sen etu vaati vapautta kaupankäynnissä. Hudson Bay yhtiön menettelyta-poijen paljastukset saivat aikaan yleisen kuohunnan. Kahden vuosi- .sadan ajan oli tuo yhtiö sanonut edustavansa kristinuskon levittämistä, asutusta ja sivistystä indlaanien keskuudessa, ja kun se oli kylliksi kauan, ja painokkaasti uskottanut omaavansa näitä kuviteltuja hyveitä, oli se saanut tietämättömät uskomaan asioitten niin olevan. Mutta nyt uhkasi sitä laillinen eroittaminen. Sen täytyisi keJcsiä joku hätäkeino jolla pelastua. Niinpä se mitä härtaimmlh julisti, että senkaltaiset loukkaukset tulisivat loppumaan, ja lupasi brittiläiselle päriamentille V. 1857 että se panisi täytäntöön joitakin määrättyjä parannuksia alueellaan Canadassa. Mihin nämä lupaukset johtivat tulemme pian näkemään. TYÖLÄISEDUSTAJAN E S J T YS PUNAORPOJEIH AVUSTUK. SESTA HYLÄTTY Suomen Työmies kertoo eduskunnan jouluk. 14 p:n istunnolta, missä jatkettiin budjetin käsittelyä' seuraavaa: Valtion töissä sattuneiden taps-turmain korvaamiseksi merkityn määrärahan/johdosta ehdotti ed. Paasivuori (sd.), että asianomaisen mpmentin"; perusteluihin otettaisiin lausunto, jonka mukaan niiden henkilöiden tapaturmavakuutuksesi tulevat 'elinkorot, jotka sitä nautti, vat joulukuun 5 pnä 1895 .työnantajain vastuonalaisuudesta työntekijää kohtaavasta -ruumiinvammasta, korotetaan vahingoittuneelle it.«pll2 800 pro. ja tapaturmaisesti kuolleen henkilön puolisolle sekä 15 v. nuoremmille lapsille 1,000 pros. sekä että näitä korvauksia varten osoitettu maaraha korotettaisiin 3,000,. 000 markkaan. Ed. Aalto (sd.) kannatti ed.Paä-sivuören ehdotusta. " Äänestyksessä tuli ed. Paasivuoa iren ehdotus 98 äänellä 71 vastaan hylätyksi. Sotaorpojen fanoltamitelui merkittyyn määrärahaan' nähden en-dotti ed. Lehtokoski (sd.) että määräraha korotettaisiin 12 niiu-markkaan, ja että hallitusta kehotettaisiin ryhtymään sellaisiin toi-suMeeV menpitdsiin, että^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 16, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-01-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230116 |
Description
Title | 1923-01-16-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
im z
VAPAUS
jCanadansaoinal&isen työväestön äänenkannattaja, ilnies-
^ Sudbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Uberty) \ , . „ ^
IPha önly organ of Finniefh Workerfl fc Canada. Pab-ished
in Sndbury, Ont., every Toesday, Tfanrsday and
jatarday. • • '
Ädvertising rates 40c per col. inch. Mjnjmom_cnarge
flo? ängle iiisertioB 75c. Diecount on standmg advertise»
Sient The Vapaus is the best ädvertising medium among
fte Finnish People in Canada.
' Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81,50 ja yksi kk. 75c. i.
thdysvaltbihin ja Suomeen; yksi vk. $5.50, puoh vk.
$0,00 ja kolme kk. $1-75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten Joill> on takagkset.
' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorhe St., Puhelin 1038. ' - Postiosote:
@ox69. Sudbury, Ont,
st;
BeglBtered at the Post Office Department, Ottawa, as
secund class matter.
Tiistain ahteen aijotnt ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. .
Valtamerien takaista solidarisuutta
Työläisten kansainvälinen solidarisuus ei näy enään
. mnoa«täan'"'Äyhiboö!ei88a, misaä kabi työläistä maa^
pallöh ; väätäkaisilta äärillä puristaa • iöihen toisensa
iättä;^'VallMumöuksellinen lyövja^nlnke ö|i: telinyt läi
inan soli^arisuuden todellisuudeksi/ — ikikestäyäksi
' «orrellujen työläisten katkeamattomabi: veriveljeydekSj,
järkkymättömän lujabi toveriliitolöi. Mailmansodan,
Venäjän vallankumouksen ja muiden työväen luokkataistelun
suurkokemusten pohjalle syntynyt Kommunis-linen
Internationale ja sen syntymisiä seuraava Työväen
Unioilten Pun. Inlernationale ovat tehneet eri
maitien proletaarien kansainvälisen veljeyden ja soli;
darbuudeii eläväksi totuudeksi, edellinen yhdistäen vai-lankumoubellisct
poliitliset puolueet — kommunistiset
puolueet — jälkimäinen vallankumoukselliset uniot.
Kaukaa Venäjän tehtaista, kaivoksesta ja metsistä
ojentaa suuren työläistasavallan työmies kommunistisen
veljeyden käden Canadan tukkikämpillä, kaivoksissa ja
'iehtaissa raataville työläisveljilleen...
' Olemme juuri julaissect ne kirjelmät, mitk^ Punair<
nen Taloudellinen Internationale:' ja Yleisvenäläinen
PuulavaratyÖläisten Unio ovat lähettärieet |'eanadäii'
Puutavaratyöläisten TcollisuusunioUe. NämäjiKirj^ImSti'
vaikkakin lyhyitä, ovat paljon puhuvia siitä u^^^^^
Jujasta veljeyden siteestä, mikä kaikkien maitten ya|j-;j
lankumöubellisten välille on rakentumassa.
Canadan Puutavaratyöläisten Teollisuusuniokin on
nytkiinteä siitä y/i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-01-16-02