Vapaus, February 24, 1923

              "•i.:iaf.<ia
f f
lii ' " l i'
paasaan saomal^s^ t^smton ganenksnnattaja. flffles*
fS^ Sodboryssa, Ost, ioks tiistai, torstai ja laoaotai.
V&stam> toimittaja.
I
pi
} -
mI '
li
' ' • \
VAJP'AU9
(LÖJfirty) « . „ V
iöiS^ in SaÄw. Olit, 6wry Tncsday, Karsday and
ialarday.
ÄdvertiBing «tca 40c.oer^coL incb.
todnglelnsertion-iec. '^eaatOT ataadingadvertfa»
ment. %io yapau8.i34h8:be8t4aJTerti«ing mediom among
Äejinnigh
'**<Janadaan yksi vk. 94.00«i9asii vlk 92.26, kolme-kk.
91.60 ja kL 76e. -
fbdyavaltoihin Ja Snom^en, yksi vk. $5.60, pooli vk.
Qa.00 ja kolme kk. $1.7^.
Tilaoksla» joita eii«!aAi»a.r^lV), ei tnUa^^ 1^^^
pitsi asianileaten joilli'<flp :tfltoBkwt
Ilmotoshinta kerraji iRlAbtnista iilmotuksista 40c.
palfltatäumalta. Saurista M t J i k s l ^ isekä iliootoksistn,
Joiden te&stiä el joka kei^ta .mflpteta ennetään tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset ,42:00 kerta ja 60c. lisäS {okaiselta muistovanyltä; «imenmnuto^motuks^t 60c.
:erta. $100 kolmekertaa; avjiQ^oilmotPksQt $2.00 kerta, SOO (kaksikertaa; syotymSlknfltnk8et>$14)0 kerta; lia-aantieto-
ja osoteilmotnkftei i^e. $1.00 kolme*
kertaa. -~ TOapSisilmotuksista pitää raha seurata'mo­kana.
' '
Tiistain lehteen aljotot ilmoiipkset pitää olla kont­torissa
laoantalna, torstain lehteen ftUstain^ Ja taoantaln
lehteen torstaina kello 8. -
Kmimkaan pojan tidot Ja 4^öv^ii
fli^^ «vat^nostantet.t^ls^
menttssa prot«»tin sen johdoft8,^.|Ei»dfi|^SQ;^|^^
Yorkin herttuan, tuloja on halffb^iii^ ( o i m ^ Ibatty
12,000 punnasta 25,000 puntaa» vuodessa; h&ien nai­misiin
menonsa johdosta.
Työväen edustajat ovat osoltgneet,. kuinka Esiglahr
oissa on talla hetkellä ja jo noin kofisep vuoden a^aii
ollut toista miljoonaa työläistä kokonaan työttömänä
ja siis nälissään, ollen usein' tietämättiSmjä, misla saa­vat
ensimäisen ruo£a-aterian. Näin ollei) on mitä
su,urin rikos, että muutamat elävät ylellistä tuhlaavaa
elämää, suurten kansajoukkojen nähdessä nälkää ja
puutetta.
Työväen edustajain protestista huolimatta ei hai'
lilus kuitenkaan ole antanut edes parlamentin päät­tää,
myönnetäänkö tämä tulojen lisäys kuninkaan po­jalle^
voan yksinkertaisesti on ilmoitettu, että hallitus
on myönnytyksen tehnyt.
Työväen edustajat ovat edelleen osottaneet, miten­kä
prinsessa Maryn häiden ja hänen poikansa synty­män
yhteydessä niinikään on harjoitettu suurta tuh'
laavaisuutta, mikä on synnyttänyt nälkäisissä työväen
joukoissa mitä suurinta suuttumusta. i ,
Englannin työväen edjistajat eivät ole^kyllin voi­makkaita
tällä kertaa estämään yläluokkolaiBten tuh­lausta
ainakaan parlamentit, kautta, mutta he voivat
kuitenkin osottaa sen yhteiskunnallisen vääryyden pii­l
l ä kapitalistinen yhtelskMnta jokaigessa suhteessa to-
""disiaa.
«Saksan kapitalistit y y ä m i t iBöhrin alueen mienutys--
ta verukkeena hinatibfinn ityolaisilta todelliset tar*
koitttksaisa ja luodakseen kansallisen yhteisrintaman
kuten vuonna 1914. Tätä ipyi^kimysta vastaan käyvät
kommunistit jääväamatodfa taistelua. Kiihkokansal­listen
harjoitt^ssa naaiifonfä ikidballista kiäoitusta
ponnbtelevat kommuolfitit «soittaakseen työläisille, et­tä
näiden etujen mukaiäa «n ^vastustaa kaikkia kapi­talistisia
suunoitelmia.
Ranskalaisten teraskomnkuden esiintyminen saat'
taa työläisille merkitä ainoastaan «onnettomuutta. Se
on johtava uusiin palkanalemn&sim ja lujittava hyök
kaystä 8-tunnin työaikaa vastaan. 'Sitäpaitsi synnyt<
tää se jatkuvan sodanvaaran.; flsnskalaisten kommu­nistien
tehtävänä x)n herättää työföisten tietoisuus ja
pantava käyntiin toimlntia, joka ^^sinäan voi pelastaa
uhkaavalta vaaralta. Alas sota ja imperialismi! Ela
köön työläisten solidaarisuus ja kansaiilvälinen toi­minta!
» .——
Ybi Mustanmeren sankareista,'Badina, joka syk
syisen amnestian nojalla vapautui pitkäaikaisesta van­keudestaan
ja sen jälkeen komeraietliin «rfilaspalvc-lukseen,
on saanut 30 päivän kurinpitorangaistuksen
sen johdosta,,että on ottanut osa^ proldaailscen jouk-'
kokokoukseen. ' /
Kautta maa^ jatkuvat joukkomielenpsoitukset f oin
caren ' rosvosuunnitelmia ja , kommunistivajnoja "vas-taan.
<Niihpä hyväksyttiin Kolinarissa pidetyssä pro-testikokouksessa
-vastalause, josaa; tiukasti, vaaditaan
Vangi|^jen4bfpaunistjen. v a p ä u t t Ä a , lakkien «o-
S<iAfuo|(nitu8ten vierittämistä M^/uamvä/ucn* kapitaa!^^
kaunistavaksi, Ruhrin seikkailun välitöntä .lopettamis­ta,
«el^ lupauduttiin olla valmiit kaikin binoin es-tämSäiriyupdlaii
1914 kansallisen valimeen toistuminen,
'Parj^silain^n toverilehti on haastatellut saksalaista
toveritar-vanhusta, Clara Zetkiniä, jolloin tämä on mm.
aivan oikein huomauttanut, että ranskalaisten proTetaa-..
den toverisolidaarisuus on ollut suureksi moraaliseksi
ja poliittiseksi tuek^ saksalaisille työläisille näiden
taistelussa kahdella rintamalla.
Oi&ehtoMsiffilbtiua ankkoja
tSiö BootsiMa.
lyöläisten elämän turvattomuus
.Samaan aikaan kun tapahtui äskettäin kaksi suur­ta
työläisten joukkomurhaa, toinen Cumberiandin kai­voksessa
ja toinen New Mexikossa, tapahtui Torontos­sa
Consumerö kaasukomppanian tehtaass räjähdys, jo­ka
vei uhrinaan kymmenen työläisen elämän. Tämän
johdosta on nyt toimeenpantu tutkimus, jösaa on käy­nyt
selville, että nämä kymmenen työläistä menettivät
elämänsä .komppanian työnjohtajan huolimattomuu­desta,
joka nyt tutkinnossar ovelasti selitetään «ereh-
:^dyk3ebi'. Kuoieman syiden tutkijat selittivät kuulus­telun
kestäessä komppanian työnjohtajille, mitkä ovat
heidän «oikeutensqii^ todistajina, lausuen ettei heidän
öle pakko Vastata kaikkiin kysymybiin, sillä se on
heidän «laillinen oikeutensa.» Komppanian työnjoh­tajassa
Hugh Thompsonissa oli kuitenkip^sei^ . v e r r a n . , v . , ^ c,. , . , I,
Jm^ienhnuHut»ta , ;e«ttsä hKuKin a»v.«onn„aJi«spe,s.t5i onm«»aUks,u Ji kka-UjcLei i[y.|][^ ^^felfe-^«telemaan Stjnnekse,, ja muitten ,teoll
päälleen, i^luhQustaehuidiottaneensa^ulkdär^^
eujöhdon, joka* olisi pitänyt sulkea ennen kuin kor­jaustöihin
aletkin, ja josta sitten johtui näiden työ-
Iäisten surma. ' ' .
Mutta kaikki syy ei ollut kuitenkaon työnjohtajas­sa^;
sillä; hänkin on vain saman järjestelmän ja työ­läisten
riistäjäin ahnaan voitonnälän puristamana pa­kotettu
suorittaihaan kaiken mahdollisimman kiireesi!,
ettei vain • aikaö hukkaantuisi.
Sitäpaitsi; sen jälkeen kun ensimäiset viisi työ"
Iäistä menivät vuotavaa paikkaa korjaamaan, olisi hei­dät,
elikä voitu pelastaa puhumattakaan .siitä, että
toiset viisi työläistä, jotka riensivät urhoollj^ti hei
tä pelastamaan, saivat surmansa — jos tällaisten ta
pauslten varalta olisi vähänkään varustauduttu; Mut
(a kuulusteluissa kävi ilmi, ettei ollut minkäänlaisia
pelastus- eika hätäapuvälineitä, eikä kukaan' johtanut
pelastustyötä.
Näiden kymmenen työläisoi elämän hukkaa ei
eiis voida panna tässäkään tapauksessa tämän työn-jiAtajan
syybi, kuten korönerilautakunta ja kapita
listiicäidet nyt tekevät, vaan järjestelmän ja tässä ta
pauksessa tämän kaasuyhtiön kontolle, jotka eivät vä
litä mitään työläisten elämästä eikä turvallisuudesta,
vaan yksinomaan voitoistaan.
Ranskan proletariaatin taistelu
Ranskan punaisten ammattiyhdistysten keskus on
lähettänyt Amsterdamin ammatilliselle intemationalel-le
sähkösanoman, jossa ehdottaa yhteistä proletaarista
puolustustoimintaa Punaisen Ammatillisen Intematio-nalen
kanssa.- Ranskan kommunistipuolue taas on
ehdottanut 2 ja 2i Intemationalelle samallaista yhteis­toimintaa
Kommunistisen Intemationalen kanssa.
Näiden ehdotusten johdosta antamassaan selityk-
Bessä lausuu Ransbn kommunistipuolueen keskus mm.:
Saksalainen Spartacus nousee
Poincaren sotaorhien tallatessa saksalaista maape­rää,
sen- haarniskoitujen siirtomaasotilaitten, kuula^
ruiskujen ja tankkien alistaessa saksalaista väestöä
kuuliaiseksi yranskalaisen liiiltarismin ryövärikomen-nolte,
ovat saksalaiset teollisuus- ja rahapomot ja näi­den
apurit, sosialidemokraatit, taas yhtäldciä tulleet
suuresti työväenystävällisiksi. Kansleri Cuno ja hä­nen
ministerinsä, Stlnnekscel, Thyssenit, Kruppit, Stum-mit
ja muut ovat häärineet hikihatussa, yllyttäen
Ruhrin alueen-työläisiä suuriakköon, keräten heille
avustusta ympäri Saksaa, vieläpä' valtio takaa, että
sabalaiset työläiset saavat nyt mennä jakkoon oikein
jialkan kanssa. Itse hänen lihavuutensa «toveri» Ebert,
Saksan pi-esidentti, on käynyt miehitetyn alueen ra-jp|
lla-r-n hän nimittäin visusti pysyttelee etäisyydessä
ranskalaisista pistimistä, on käynyt sanomassa — «ah,
nyt toverit te voitte mennä lakkoon.»
Näin ovat nyt asiat muuttuneet. Vielä muutama
kuukausi tabperin oli «Reischvver» heti ^kliularui8•
kuineen ja pamppuineen, missä ikinä sabalaiset or­jat
uskalsivat noustaN jotain vaatimaan hallitsevalta
teollisuusoligargialta — Stinnekscltä, Thyssenilta,
Kruppiita, ynnä muilta teollisuusloordeilta. Aiiia
lähetti «toveri» Ebert sotaväkensä teollisuusparoonien;
puolesta murskaamaan työläisten lakkoja. Mutta nyt
kun ranskalainen kapitalismi aikoo viedä kaibn mitä
irti saa, omaa konkurssitalouttaari korjatakseen, on
teollisuusloordeille ja sosialidemokraattisille «tovereil­le
» taas tullut hätä kääntyä maahan hakkaamansa ja
veriin syökeemänsä proleteariaatin puoleen. Ja suu-määfin,
petojlisten johtajain avustamana •— oli­sivatkin
Saban sosialidemokraattiset työläiset vielä
naifrattaviissa';-«vaara uhkaa isänmaata'-huiidon perus-lisuus-
|tinaiden: etujen puolesta; 17.
Mutta Saksan Spa^acusjelää vielä. Sitä ei ole
kyetty, monista^verisistä yrityksistä huolimatfa suPf
majamaan. :Monasti 8e^'on VaS|ottunut ja nämä, sen
Saksalaisten prjuuttajainlyömYt.'haavat, tihkuvat tuo-r
»ta verta vieläkin. MuUa sittenkin se elää. Eikä
ole kadottanut taistelukuntoaan. Se ei anna saksalais­ten
suurriistäjien eikä-heidän renkiensä-Cunon, Eber-tin
eikä muiden narrata itseään. Mutta ei se myös­kään
alistu pistimien; kiiularuiskujen ja'tankkienkaan
uhatessa ranskalaisen militarismin J r ! imperialistisen
kapitalismin orjuuteen. ,
Se kohottaa jättiläismäisen Damokleen miebn se­kä
Poincaren ja' ranskalaisten - indnstrialistien sekä
Cunon, Ebertin ja Stinnebien pään päälle. Se val­mistelee
itseään eotakuntoon, kokoo voimiaan, varus-,
taa aseitaan, ollakseen valmis .karbamaan kaikkien
näiden riistäjäroistojen kimppuun ja t^däkseen lo­pun
heistä kaikista.
Suurtei/ marttyyrien Karl Liebknechtin jp Ro­sa
Luxemburgin Saba elää. Heid& perustamansa
Spartacus-liike nousee jälleen» Se tulee yhdistämään
Saksan proletariaatin taistelussa. Eikä tämä liikkeen
voima rajoitu ybinomaan Saksan proletariaattiin, sil­lä
on juureiisa kansamvälisessa kommunistiliikkees­sä.
Se saa aktiivista ja voimakasta apua kaikkien
maitten vallankumouksellisilta työläisiltä ja enimmän
ja tuntuvimman avun Ranskan kasvavalta kommunis­tiselta
puolueelta. Nyt jo ovat Ranskan kymmenet
tuhahnet kumoukselliset mainarit lakkoutuneet yht­aikaisesti
^abalaisten veljiensä kanssa. Samanaibi-sesti
ranskalaiset kommunbtit harjoittavat laajakan­toista
vallankumouspropagandaa Poincaren armeijassa.
Tällaisissa merkeissä nousee sobalainen Spartacus
eikä se rauhoitu ennen kuin se on rusentanut sekä
ranskalaiset että saksalaiset riistäjänsä ja perustanut
Neuvosto-Saksan. .
To n netto bolshevikkimetsästäjä,
oibisU^sialistinen toimittaja ja
vdltiopäivämles Engberg on osin
Ruotsin valtiopäivillä porrareiden
mielibi, osin lehdessään ^cArbetetf
vätystellyt Neuvosto-Venäjän i^u-hanvaarasta,
jota proletaarista val­tiota
^ hän pitää «yhtenä -Enropan
taantomnksellislsta valloista.» Hän
tukee näitä väitteitään Bucfaarin vii­me
.mailmankongressissa esittämillä
lausoonoilla, jotka moka muodos­tavat;
«kansainväliselle bolshevismil­le
hyväksytyt teesiU Bncharinin
ajatusten ytimenä pitää herra Enjr-berg-
sitä, että «bolshevismi pitää
yllä,sotaa kansain välillä, mikä käy
luonnollisesta tavasta levittää' bols­hevismin'
ihanteita.» Tässä yhtey­dessä
von h€Srra EngbergiUä kyllik­si
rat»iibn typeryyttä välttääkseen,
että Saksan" kommunistit saarnaa­vat"
kostosotaa Jlanakaa vastaan,
vaikkft nämä itse asiassa- kuulotta»
vat jotaa oman maansa porvaristoa
vastaan.v«IIman hävyn rahtuakaan»^
kirjoittaa herra Engberg lehdessään^
«kohottayat .g r oi e taaridiktatourih
ylisÄ^^ödkn arvoon' ja 'kiiHtiiaän»
ISTmr-Hi&uttn^nbamTo ja joSaiftert'
vo! nähdä mitä piilee sen takana.»
Y0eri Höglund on ottanut kyni-ä^
een tämän «sk&nelaisen anbn»,
jolla toveri Z;n mielestä pitäisi olla
melkoinen bolshevikkinaamiomuseo,
hän. kun jokseenkin joka päivä on
riisunut näiltä naamion.... Toveri Z.
kirjoiKaa; •
JMitään Engbergin mainitseman
laatuisia teesejä ei hyväksytty Mosr
kovan' kongressissa. On kysymys
vain Bncharinin mainitussa kongres­sissa
pitämän puheen, eräistä lau­sunnoista,
"joissa hän luonnosteli oh­jelmaa
Kommunistiselle Intematio­nalelle.
ja samalla esitti keskustelun
alaiiteksi vissiä taktillisia problee­meja,
muttav jotka lausunnot on osin
tulkittu väärin osin saattavat an
taa aihetta väärinkäsitykseen. Pi-kakirjoituspöytäkirjan
mukaan kuor
lui puheen mainittu kohta:
«Toihen taktillinen' probleemi on
isänmaan puolustus. Tämäiproblee-leemi/.
ijoka meille -kommunisteille
sodaiu alussa ^ l i ehdottoman' selvä
ja joka l ^ l t i i isänmaänpuolustuk;
sen täydellisen liylkäämisen, esiin­tyy
nyt toisellaisena, enemmän so­viteltuna
' ja; mönimutkaisemjpana.
Tämä johtiiii siitä, että meUlänyt
yhdessä maassa on proletariaatin
diktatuuri, ja se seikka, että on ole­massa
taiaiiien proletaarivaltio,
muuttaa hetF koko tilanteen.
—- Kun, porvarisluokka puhuu
isänma^npuolustulMesta, niin tar­koittaa
se; sillä porvarillisen valtio­koneiston
^puolustamista, kun me
taas 'tarkoitamme siilä' proletaari­sen
valtion puolustusta. * Meidän
on niinmui^doin ohjelmallisesti mää-^
riteltävä, että proletaarista valtio­ta
saa ja täytyy ei ainoastaan; pro^
letariaatin siinä maassa vaan!!myös
kaikissa maissa puolustaa. .Siinä
uusi probleemikanta sodan alussa
omatun sijasta. ^
Toinen kysymy» on tämä: saa­vatko
proletaariset valtiot lähtien
koko proletariaatin strateegian tar-koituksenmubisuudesta,
m u o dos-taa
sotilaallisia! blokkeja porvaris-valtioiden
kanssa? Tässä ei ole mi­tään
periaatteellista eroa lainan ja
sotilasliiton .välillä. (Bucharih oli
aikaisemme lausunut, että pxv>letaa-.
rinen valtio luonnollisesti voi. ottaa
ainaa kapitdistivaltiplta). Ja mi­nä
väitän,, että;, me olemme jo kais-vaneet
siihen mittaan, että me
voimme ^tehdä sotilasliiton toisen
maan porvariston kanssa voidaksem*.
me tämän porvarilliseik> valtion avul-a
lyödä toisen porvarillisen vallan.
On kysyifiys ^puhtaasta strateegises-a
tarkoituksenmobisuudesta. Si­ten
on se esitettävä ohjelmassa. ..
Tämän isänipaanpuolustuksen
muodon, porvarillisten valtioiden
kanssa tehdyn sotilasliiton vallites­sa,
on vastaa^en maiden puolusto-verien
velvollisuutena, auttaa.tätä
)lokkia voittoon. Jos jossakin toi
sessa kehityksen vaiheessa porva­risto
tällaisessa maassa tulee itse
voitetuksi, ilmestyy, uusia problee­meja
(naurua), joita en ole vel­vollinen
tässä luonnostelemaan, mdt
ta jotka te voitte help.osti arvataj
Vielä on meidän kosketeltava yh­tä
taktillista kysymystä, oikentta
punaiseen aseelUseen sekaantumi-seea
Se on minun käsitykseni mo­kaan
kaikkien kommunistipboloei-den
koetuskivi." Meidän on ohjel­mallisesti
määriteltävä,-että jokai-seUa
proletaarivaltioUa * on oikeus
punaiseen : aseelliseen sekaanttmi-seen.
(Radek huutaa: olet ryk-mentinpäällikk&,
siksi puhut noin.
Nauruä.f-K^iramunistisessa Manifes­tissa
lausutaan, että proletariaatti
tulee valloittamaan koko 'inailman.
No, tätä ei voida tehdä pikkusor­mella,
sen täytyy tapahtua pisti­min
ja kiväärein. Sen vuoksi on
monksen ImttäröIiBtä. Tällä on pe-rustdto
oibus pimalselle asedli-selle
sekaaniufiiselle määrätyissä
olosuhteissa, jotka puhtaasti teknil­lisesti
tekevät toteuttamifen mah­d
o l l i s e k s i » ; '
Mitä Bnchaijn tä!ssä esittää ke»*
koftdta^i on äärimm^en' vai-ba
taktillinen probleemi, job nyt
on ensi kerran asetetta päiväjärjes­tykseen
kommuiu8tipu(^u«den Kä­siteltäväksi,
mutta jotarei kongres­sissa
ole hyväksytty enempää oh­jelman
kuin teesienkään muodossa.
KdJK». kyfymyloeo i&ittely nin^t-tai
» Intettiin eetuaairaao kansain-räliteea
>nsre>u>B* eikä olo ;var-maa,,
että se silloinkaan tulee rat-bistuksL
Ei edes Venäjän kom­munistipuolue
ole vielä lausunut
ajatustaan näistä BuchMinin esittä­mistä
kysymyksistä. Badekin yllä­mainitusta
^lihuudahduksesta voi­daan
myös havaita, että venäläises­sä
puolueessa ja Koöimunistisessa
foternation^essa ovat mielipiteet
tästä asiasta jakaantuneet. Jo täs­tä
käy ilmi Engbergin hyökkäyksen
pätemättömyys. Mutta Iisaksi vää­ristellään
kokonaa!n Bncharinin lau­sunto.
Hän on jyrkiässä, ja liänelle
oafinäises^-sahtulituiiniilDdossa esitr
tänyt-ttfahdoDisauden,''>rftä.-:komniJ:,
nistit määtätyilla' edellytyksij|% -.tu­kisivat
liittoa tyoväenvallion. javb-pitalistisen
valtion välillä jotakin
toista kapitelMtivaltiöta vastaan
taikka että punainen aseellinen
esiintyminen määrätyssä tilanteessa
voitaisiin perustella. Teoreettisesti
puolustaa, mutta tällöin voi se mei­dän
(kirjoittajan) käsityksemme
mukaan koskea ilmeistä hätätilan­netta,
jolloin on kysymys koko työ­väenluokan
pyhimpäin etujen puo­lustamisesta,
mitkä, edot muuten
olisivat tuomitut menetykseen. Mut­ta
ei enempää Bucharin kuin ku­kaan
muukaan ole väittänyt, kuten
Engberg sanoo,' että kansain välillä
käytävä sota olisi holshevismin ihan­teiden
luonnollinen levittämistäpä.
Kommunistinen Internationale ei
tosin' usko rauhalliseen kehitykseen,
se tietää, että porvarisluokb pitää
huolta siitä, että väkivalta käy vält­tämättömäksi
yhteiskunnallisessa, ko
mouksessa, mutta se ei ole kostean
kuuluttanut sotaa kansain välillä:
se on tahtonut järjestää yleislakon
ja ;vallankumouksen tämän. ^ estämi­seksi,
. kun^ sen sijaan Engbergin
tyyppiä - olevain 'oikeistososialistien
tehtäväbi on jäänyt aktiivinen osan-r
otto kansainvälisiin sotiin. Kom­munistisen
Intemationalen tiejnä
ihanteittensa levittämiseksi ei ole,,
että jonkin maan vähemmistö väki­vallalla
pakottaisi; maan enemmis­tölle
hallinnon, jolla ei ole työtäte­keväin
luokkain luottamusta. Kom­munistinen
Internationale on kuu­luttanut
periaatteenaan, etta.:.vaata
sitten kun työtätekeväin luokkain
suuri enemmistö on «^itettu yhteis-cunnan
uudelleen mookkaamisen
puolellel^ sellaisena kuin me tätä
mielimme, vasta tällöin voi kom­munismi
toteuttaa tarkoituksensa.
Emme kiellä vaari päinvastoin valf
mistamme työläisiä siltä varalta,
että väkivalta voi bydä viimeises­sä^
asteessa välttämättömäksi pie­nen
k a p i t a listisen ^ vähemmistön
aseellisen kapinoimiaen takia kan­san
enemmistöä vastaan. Mutta se on
iotakin vallan toista kuin, kuten
lerra Engberg valheellisesti väit­tää,
että kommunistit olisivat «no^:
tane^t sodan kanSain kesken sosisf
ismin levittäjän arvoon ja konni-aan.
» Herra Engbcrpn on täten
uudelleen aijettava poistamaan naa­miota,
huomauttaa' toveri Z.
LKHETYSKUSTAHNUKSETi
LÄHETYSKULUT: 40c lähetybista alle ~?30: BOe lähetvR «»»
40; lOc lähetyks. $40~$60; 75c läbt. $6(^$ioo%i"^
dan doUarin 25c sadalta dollarilta li^ää. - SäJr'* lähetybille «3.60 lisämaba. ; ^ ^'»«äanon*
Torontossa ottaa rabvälityksiä vastaan A. T. Hill, 057 B^,j
vie^'Ave.
Pilettejä Suomeen ja Sud^ihesta tänii&
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamiea. '
BOX 69. US,
' Pnettiliike tehtävä J, V. Kannastoo nimeasä.
SUDBURY.ONT.
bmim forkrspoolpn :kD^ il
adaifi 'Työ-läispuolueen
toimeenpanevan komi'
tean ohjeiden mukaisesti,-^ teidän
edustajanne : matkusti Moskovaan
ollakseen läsnä Kolmannen (kom
munistisen) Kansainvälisen neljän
nessä-kongressissa. '. '
Meidän elämässämme on harvi­naista
se että jollekin tarjoutuu ti­laisuus
matkustaa lävitse ^uropan
ja saada välittömästi käsitys olevai­sesta
ja vallitsevasta tilanteesta^ •
Kaksikuukautinen mätkustubeni
Venäjällä teki minuun pysyväisen
vaikutukseif. On suurta kokemusta
ja kunnioitusta vierailla ensimäises-sä
proletarisessa maassa, nähdä ja
kuulla lihana ja verenä Venäjän
vallankumouksen suuria johtajia ja
ottaa osaa kokoukseen, yhdessä ma-ilman
eri kulmilta saapuneitten vai-lankumouksellisten
taisfelijäin kan^
sa.
• Täten lausun kiitokseni tovereil­le,
jotka valmistivat minulle. tilai­suuden
kaikkeen töhän.'
I •
Kiipinalliaten johtajia kaatnnnt tais*
' ';tela»«a. ' • '
Döblin, Helmik. 22 p. > - Eilen
illtdla hyökkäsivät Dublinin kapi-riallise.
t vapaavaltion joukkojen pää­majaan,
mutta ajettiin tappiolla ta­kaisin
nyt kuten ennenkin. Hyök­kääjien^
johtajista tiedetään aina­kin
kaksi kaatuneen ja muutamia
saatiin vangiksi. Taistelu kesti ai­nakin
kaksi tuntial Siviilihenki-löitäkin
sanotaan joutuneen sairaa­laan
• ^män taistelun seurauksena.
Kapinalliset hyökkäsivät kolmeen
hallituksen virastoon samalla ker^
taa. Väitetään että hyökkääjien
tarkotuksena oli sytyttää rakennuk­set
tuleen, muita saatiin heidän
yrityksensä ehkMstyksL
KapinaUisten automobiileista löy­dettiin
nk. maamiinoja, joita heillä
oli tarkotuksena käyttää taistelos-,
sa. Taistelun sanotaan synnyttä­neen
hämmästystä asukkaiden kes­kuudessa.
Taistelun alkaessa oli­vat
4hmiset matkalla. työmaalle ja
ravintoloihin. Heti taistelun alet­tua
jätettiin katuvannut ja kadut
puhdistettiin palokuntalaisten työn­tyessä
eri paikoille.
' Kongrtttfsin av^aiit. . \
Kongressin avasi virallisesti viete-raani
toveritar Clara Zetkin, Cornin-ternin
toimeenpanevan komitean ni­messä,
marraskuun 5 päivänä, Na-rodnyyDomessa,
Petrogortissa. Kak­si
erikoisujunaa, oli kulottanut edus­tajat
Moskovasta tähän kabitarkoi-tukselliseen
tilaisuuteen, viettämään
Venäjän vallankumouksen viidettä
vuosipäivää Petrogratissa — tuon
hisjioriallisen tapahtuman kehdossa
— ja' samalla "avaamaan neljännen
kongressin. ' ' >
Edustajat lähtivät punaisesta pää;
kaupungista marraskuun 3 p. mat-
(kustaen koko yön ja saapuivat Pet
rogradiin seuraavana aamuna.
Useilla rautatieasemilla pitkin mat­kaa
oli kokoontuneena talonpoikia
ja sotilaita tpivottaakseen kansain'
väliset edustajat tervetulleiksi. Ase­mat
'Olivat hilpeästi 'koristettuja.
Soihdut loimusivat kaikkialla. Pu­heita
pidettiin, toivptuksia lausuttiin
toisilleen, vallankumookselliMa lau­luja
.laulettiin. J^- toivehibs mieli-älä;>
7allitsi.'Jobjnen tunsi,, ensiker!;
rari Jämässään,. ivallankumoubelli;.
sen valtasuonen sykintää.
Ja, sitten. . Petrpgrad Punaneri
Petrogradi.^oli. tosiaankin ; punanen.
Kaikkialla. ..punaviirejä' ja! lippuja^
btuvaunuissa, automol^iileissä ja
kaikki työläiset olivat pukeutunei­na
parhaipapiinsa.
Suori nelioala lähellä asemaa oli
kirjaimellisesti täyteen' pakkat^o-neena
ihmisistä. Petrogradin - neu­vosto
lausui edustajat tervetulleik­si
ja samoin teki Venlan kommu­nistipuolueen
Petrogradin komitea.
Kaikki tunsivat samalla /tavalla
kuin. toveritar Zetkin sanoessa
niille jotb vaativat häntä puhu­maan:
«Kymmenen minuuttia tei­dän
joukossanne korvaa minulle ko­ko
elämäni jonka olen käyttänyt
taisteluun ^allankumouben puoles­ta.
:
Kokouspaiblta edustajat maissi-vat^-
kouloisaan Smolneyo, josta,
muodollisen vastaanoton jälestä,-gV
kainen meni omille teilleen, tehtais­sa,
työpajoissa ja kasanneissa" pi*
dettäviin kokouksiin. • - ' '
Yli kahdeksankymmentä eri ko:
kousta pidettiin tänä iltana. Joissa*
kin tehtaissa'*, pidetyissä kokouksia*
sa oli läsnä 8000 osaaott^aa. Tu^»
tui hämmästyttävältä kun vastaako
ottajina ja' kunnioituksen osot^i<
na. oli kokonais^ ,rykmeiittejä-. SO-tOaita.
Tällaista tapahtui enneoji^n
ainoastaan. tilaisuuksissa, jbiss^ ciyli!
läsnä hallitsijahuoneen jäseniji W^
ylemmän keskiluokan edustajipi So­tilaat,
sensijaan ^ olisivat t^bj9fet
kunniaa työväen {luok^n edusitop^
tovallisesti loukb<dvat heitg. pro­letaarisen
kans4vallan i^bt^va
voima,' •'- Vfeattuna " •porva
kansanvaltean, hiljaa mutta
ti painaa leimansa kaikkialle.
Petrogradin tapahtumista
päivinä voisi kirjottaa koio]
sivuja, kuten käynnistä vallao
uksessa kaatuneitten tysiäj-a
haudoilla; noiden kaatuneitten 13
rien kuolemattomasta muiä*
hautauslauluista, kummallisen
nostavinc hartaine ja uhmaavine
velineen; Punaisen Armeijan
rekkaasta, voimakkaasta, sirri
neestä ja "palavasta harrastukset
Todellakin vallnkumoua on rai"]* \
nettu lujalle kalliolle.
Moskova.
Kaikista innostavin päivä oli
kä 'marraskuun:seitsemäs Moski
sä.VKello yhdeksän- aamulla edmli
jat saapuivat Petrograäista. Mosfe
vassa oli; juhlapäivä. Kadut OHTI
täynrtä. Punasen armeijan sotiljit
ja juhlivia työiäisjoukkueita. Ke!
yhdentoista aikana oli armeijan ti
kastusi';jonka jälestä Trotzky pui;
armeijalle" ja V punaSen lairastii
edustajille.^Trolzkyn puhe palkitfi
myrskyisillä suosionosotDksiila. Su
aainvälisen soitti tusina eri soitti
kuntaa 'ja suurelta torilta »asti
mahtava: musikki.
Seuraavana oli Punaisen uae
jan ja osestettujen työläisten m
sL Heitä seurasivat MoskoTan tji
Iäiset marssien ohitse kahdessa l
veässä rivissä, kantaen tuhansia li{
puja sekä viirejä. Monta loistan
maUia ja .esinettä, edustaen eri \
ollisuuksia, kuletettiin kulkueesi:
Piarvi ilmalaivoja leijaili Tmppi
muotoisesti, torin yläpuolella. Jahl»
kulkue alkoi liikehtiä 11.45 päirm
mutta vasta kello 7 illalla TD-meinen
osa kulkueesta, joka d
muodostettu kaikissa osissa kaapii>
kia kulki katseli jalavan ohitsi
800,000 ihmistä otti paraattiin oBji
Juhlallisuudet, leikit j a huvit jat­kuivat
puoleen yöhön. Tänä flM*i
na iltana kokoontuivat Moskom
työläisten • järjestöjen, Yleis-«Di-jän
toimeenpanevan komitean
neljännen kansainvälisen edustajst
yhteiseen" kokoukseen. • Kameneft
avauspuheessaani painosti sitä tos-asiak
että.-Neuvosto-Venäjä, saffiois*
kuin komndntemi on mailman pro­letariaatin
< t;ai s it eluorganisatioBi
Neuvostovalta- yhdistää Venäjäi
Arlcangelista Batumiin ja Petrog»-
tista Vladivostokiin. Y,orm^
Intemationalen sanoi pvkoja
vavan samanaibisesti kun
mi valmista omaa hautaansa
Zin<w!evli> raportti.
Kongressin todellinen työ
marraskuun yhdeksäs päivä. Ets-mälneh
istunto pidettiin Krerali-'*
Kokoubessä :o]i läsnä 390 edoit»-
jaa^ edifflt^en j61 • edustusoikeutett!^
kaikista ^al^ta.
Sen kun oli valittu *
tuutatut, j o i ^ tärkeimmät oi?»
RanskjOj, Italirin ja Shekko-Slfl*
kian'.toF«rr Zinoviev esitti toimeö-panevffn"
komitean raportin.
ti -jaettu kahteen osaan, JOi-J
enisiÄälsessä käsiteltiin toimeK^
neVi|n komitean ibimintaa silta ^
dl^iiiista kuQkauden ajalta. Jok«J
kiäonot kolmannen ja neljast^
k^^eskin välillä ja toisessa.^
^i^fiin K. K. tulevia menetteiT'
PiPJa.
" Kolmas kongressi, sanoi Zino»"^
merkitsi bpitalismin suuren
käyben työväenluokkaa
työväenluokka kärsii m o » ^ ^ ? ?^
tyrnistä. Ei säästynyt Venfija»^^
rilläjuori tänä aikana k w w ^
synnyttäjä nälkä oli kanheu.^
Jaan.' Meidän - viTionisemnie^«
käyttäneet nälkää ^^^^r^.
neenääa meitä nastaan. ^;
lookb pakotettiin ' » ' ^ ^ ^ / A J
lostobeen. Se oli tällöin kun
• — - r ;