1929-10-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
rf3 S h i i 2 Tiistama, lokak. 15 p:nä — Tues., Oct 15 No. 243 —192ft VAPAUS tri •tSa liat» U a o b u M t t t J a . n w l | f , g « i b - BiCfaMnd «t d u Poat OfCe* Oepcrtscot. Otuvs. w lecoad eUa> asttcr. S . C . N E IL T O I M I T T A J A T r A . V A A K A . B. A . TE-NHUNE.N, M. P A R K E R (Pt*}u.»»]o>, A . P A I V I O. TILAOSHINNATi ^ „ t ^ tiM. 6 k k , 9ZS0. 5 k k . «1.75 J . I k k . » I J » . - T M m J t o i l u a j . S*em^ . « k t »»««11. : 1 » k . t6M, 6 k k . » 3 Ä . 3 k k . «24» j» 1 k k . «1.00. X b f . BLMOTUSHINNAT VAFAUDESSA: _ l.,SlJta«Sb»erS0cVk«i^ kolme k o u * . - T i U p i i . i I « o t t t j i « j j a n « t t u . « e i i « « i T i « i o». ~ d i t . MMM. ttbctettJTi lla«€B«hIiit» ctakitceo. • » I M t>«( ««»»efti»!»! O M l i i u B a n t o D t Ö>» rinnlM '«opU Jn C«I>»<1«. J O . « M a i l l o » u l u i » . M « « . « u « « » a » e e o k i r i e e - » » » . k i i j o t u k - ..<!«I««i iakkW«iUlw • • i i m t t i i i r f i K i a i c l i k : J- V . KAN.NASTO, liikk««>holuj*. Utkuca «tottajea lUD«ta.t«i p i U i olU konttori», krllo 4 J». Cn««tTml»pilrt:3 eieXiiteBt «rMpiUTtoi. •aiMsdca t o l » l t « 8 HooMTUjo SOI, UMCI€J Bull4i«t. 4 Dorfaa St. Pohdi» t36W. T « « » 4 l a i kimttorti tJb«ftT BBOaiuf. S7 IÄO. St. Pohdi» 1038. Poortotot*; Bo> 69, ftidhoiy. 0»i. paiso )• Ulomoj Liberty BaiUtiag. 57 Lorn* St. Pohdin » 7 ^ . - Raivaaja avoimesti etelän työläisten taistelun pettäjänä Tähän mennessä on Raivaaja yrittänyt yhdessä liberaalisten porvarien kanssa soimata kommunisteja siitä, että "ne vahingoittavat strategiallaan Gastonian syytettyjen puolustusta." Kun kaikesta huolimatta tämä heidän soimaamansa strategia nostattaa työväenluokan liikkeelle ja pakottaa rayllyparoonien hallituksen avoimeen fascistiterroriin ja toisaalta uusiin manöövereihin hyökkäyksessään kapitalistisen luokkaoikeuden kautta etelän työläisiä vastaan, joutuu Raivaaja myöskin tulemaan avoimesti puolustamansa järjestelmän puolesta ja työläisten taistelurintamaa vastaan. Raivaajan numerossa 226, joka on päivätty syyskuun 27 p. 1929, tapahtuu se toimituskirjotuksen otsikon alla " E i mitään yhteistä avustus-rintamaa kommunistien kanssa" seuraavasti: "Suomalaisten kommunistien taholta on jälleen tulossa 'yhteisrintama Gastonian lakkolaisten puolustamista varten.' Tämän 'rintaman* tehtäväksi pannaan taaskin iltamien pitäminen ja varojen kerääminen. ' 'Tähän on syytä jo aikanaan sanoa, ettei mitään rintamaa kommunistien kanssa! Niitä on ollut jo riittävästi. Kokemuksetkin niistä riittävät. Niiden ainoa tarkotus on koota varoja työväenliikkeen re pimiskiihotuksen ylläpitoon. Ei muita rintamia, missä kommunistit tulevat kysymykseen, kuin selvä rintama tätä työväenliikkeen rutoksi • puhjennutta mielettömyyttä vastaan. . • • Sekin, että avustusta kerätään Gastonian lakkolaisille, on väärä : kyltti. Gastoniassa ei ole nykyään mitään lakkoa", j.n.e. Siis oikein tummennettuna koettaa Raivaaja lukijakunnalleen uskot-taa, että "Gastoniassa ei olisi mitään lakkoa." Ihme vain, että kapitalistinen lehdistökin joutuu joka päivä hyvin huolestuneena puhumaan C^os-tonian tilanteesta! Kun yhtiöitten on fascistiterrorin turvissa onnistunut tuoda rikkureita, on lakko Raivaajan mielestä päättynyt! Ja epäsuorasti joutuu Raivaaja itsekin myöntämään, että lakko Gas-toniassa jatkuu, sillä se vetoo "Norman Thomasin komitealle" varojen keräämisen puolesta, sekä pikkuporvarillisliberaalisen Civil Liberties Union puolesta, * jotka tukevat United Textile Worker8 Unionia, jonka edustaja /fo//man* aivan äskettäin £tiza6e<Aoni55a ja Marionissa*möi kn-tömotyöläisten I4ckotaisteIun A;u<omo/>aroonei//e/ Siis sen sijaani että Raivaajaa seuraavat työläiset avustaisivat. Gastonian taistelevia lakkolaisia, antaa Raivaaja heille julistuksen tukea häitten työläisten taistelun /»e^^utö riistäjien hyväksi! \.,:-:',:,; On sangen ilahduttavaa, että Raivaaja näin selvästi ilmaisee vasta-kumouksellbuutensa ja että se tapahtuu kysymyksen yhteydessä, jonka jokainen työläinen tuntee kouraansa. Se poistaa kaikki mahdöliisuudet sokkosilla olemiseen ja liittää Raivaajan julkisesti ja avoimesti riistäjä-luokan leiriin. Viimeisenkin epäilyksen poistaa Raivaaja itse tässä suh teessä, työläisiltä^ Toinen juttu on aivauj lähtevätkö edes Raivaajankaan jälessä kulkevat työläisainekset tätä Raivaajan viitoittamaa petoksen tietä kulkemaan; Rehelliset työläisainekset tuntevat aina Vihaa lakonrikkureita vastaan- Ja kaikkein vähimmin ovat ne valmiita lakon rikkureita rahallisesti tukemaan. .Tätä Raivaaja heiltä nyt julistuksessaan vaaiii. Selvää on, että tuo avoin ja julkinen työläisten taistelun pettäminen saattaa ällöttävän vaikutuksen tuntumaan jokaisen työläisen sisuksissa. Ja epäilemättä tuo ällötysvtulee myöskin työläisten puolelta pukeutumaan teoiksi; sillä tietensä ei yksikään työläinen kyykäärmettä povellaan elätä.—SKT. ikoininfernin lp. fc;n kymmenennen täys^istatuum opetuksia ' . • . ^ ^ pula Saksassa Kommunistisen kansainvälisen toimeenpanevan komitean kymmenes täys^istunto kiinnitti erikoista huomiota Saksan työväen luokkaliikkeen kysymyksiin ja 5aA;5(m kommunistipuolueeseen, jonka taistelukokemukset muodostuivat keskeisimmiksi , täysistunnossa. . Sotakorvauskysymyksen uusi säännöstely you/igm suunnitelmalla johtaa Saksan entistä läheisempään osanottoon neuvostovastaisen imperialistisen sotapolitiikan rintamassa. Erittäin tärkeä oli täys'istunnon lausunto, että Saksan proletariaatin kaksinkertainen sorto sotakörvausmaksuilla ja Saksan porvariston riistolla . "nopeisluMaa va//an£imiOu&5e//isen pulan lähenemistä Saksfissa'*. Yhdessä kasvavain lakkotaistelujen ja vallankumouksellisen liikkeen uuden aallon kanssa Berliinin proletariaatin toukokuun taistelut ovat mitä tärkeimpiä kansainvälisesti, koska ne osottivat ei vain proletariaatin tais-telualotteisuutta, vaan myös meicfän puolueemme vaikutuksen voimaa. Täys^istunto' vahvisti Weddingin puoluekokouksen sen lausunnon^ että ''Berliinin toukokuun tapahtumat merkitsevät käännekohtaa luokkataistelussa Saksassa ja lisäävät Saksan työväen luokkaliikkeen vallai^Eumouk-sellisen etenemisen vauhtia". Samalla täys*istunto ^julisti "täysin hyväksyvänsä Saksan kommunistipuolueen taktillisen linjan toukokuun tapahtumain aikana". \ Saksan sosialidemokraattisen puolueen sosialijascistinen luonne Luokkataistelun jännittyessä sosialidemokraattiset puolueet^ jotka ovat kiinteästi yhteenkasvaneet työvoimanostajain ja kapitalististen valtiokoneistojen kanssa, yhä enemmän ja enemmän kehittyvät kohti sosiali-jascismia, - joka Saksan sosialidemokratiassa ei enää ole vain taipumuk- _sena, vaan lostcuui. Puolueen täjrtyy suorittaa laaja valistusryntäys saattaakseen ei vain omat jäsenensä, vaan koko työväenluokan vakuutietuksi Saksan sosialidemokraattisen puolu&en sosialifascistisesta luonteelta. So-sialifascismi on sosialismia tekopyhissä lauseparsissa ja fascismia teoissa. Sosialidemokraattisen lipun alla Saksan sosialidemokratia todellisuudessa toteuttaa fascistista ohjelmaa kaikilla aloilla: ulkopolitiikassa, kiihkoisänmaallinen sotakiihotusryntäys; sisäpolitiikassa, avoinpten ft^istidikta-tuurin valmistelu ']a työväenluokan tukahuttaminen fascistisUla keinoilla; yhteiskunta-taloudessa, proletariaatin aseman rajaton huonontaminen ii-nanssipääomaa palvellen. Yksi meidän puolueemme kaikkein tärkeimmistä tehtävistä on sosialifascismin paljastaminen, tuhoavan proletaarisen joukkotaistelun kehittäminen tätä taantumuksellista ohjelmaa vastaan ja samanaikainen taistelun tehostaminen avointa fascismia vastaan, r - r Satean konMuunistipuolueen kk:n päätöslauselnias ai IIII Työläisten ammattflpettäjät ovat o l leet kokoontuneina viikon Toronton hienoimmassa hotellissa. Royal YOT-kissa. Tähän sakkiin kuuluu valtio-mlehiä, rautateitten johtajia, kaupunkien majureita j a "työväen järjestöjen" edustajia. Kaikki "hyvin syötettyä sakkia. Siitä huolimatta tämän p i täisi olla mantereen suurimman työläisten järjestön edustajakokous. Myöntäkäämme sen olevan AJP, o i L : n edustajakokous, jota pidetään tarkoituksella "tehdä yhä uusia suunnitelmia työläisten pettämiseksi. Mitä varten ovat tässä kokouksessa läsnä thomtonit, hcenanit, mcbridet Ja monet muut työläisten pUskaajat? He ovat siellä hakemassa tunnustusta entisille työläisiä vastaan tekemilleen konnuuksille Ja suunnittelemassa uusia kolttosia, joille he haluavat saada vL rallisen tunnustuksen mainitulta työväenjärjestön nimessä keplottelevalta ^öläisten pettäjäin ammattikunnalta Kokous on pääaslalUslmmassa merkityksessään ollut juomakesti, jossa mitä Julkelmmalla tavalla suunnitellaan Qrölälsten riiston ja sorron tehostamista: Työläisten "ystävä/ Thomton, Canadan kansallisen rautatien päämies suunnittelee kansal. lisillä rautateillä työskentelevien työ-läfeten viimeisenkin hikihelmen kullaksi muuttamista. SlkäU kuin näm-I hlkihelmet muuttuvat kullaksi täytyy osan siltä myöskin kulkeentua hänen taskuunsa, sillä hanan tehtävänsä or huolehtia omasta palkastaan ja raha-miesten voittojen lisääntymisestä, jota pimM, jossa on vähiten riitaisuuksia työnantajain Ja työläisten välillä. Ja että Toronto on kaupunki, joka ei vielä ole saavuttMiut maailmanennätystä työläisten pieksämisessä, mutta joka innokkaasti uhra kaupungin v a roja tullakseen maailman kuuluisimmaksi polllslhurttain pesä-palkaksiL 'raile kaikeUe tietysti juopuneet herrat ja narrit innostuneesti antavat kaimatuksensa, ja toteavat että kommunisteja on picctiivä Ja jos poliisin kapula joskus sattuu vaikkapa pienempiin porvareihin Ja intel-lektuaaleililn, niin el sekään haittaa, sillä sodassa sattuu joskus vainiolta emillekin joukoille ja sotaahan se cn tämäkin — luokkasotaa, jossa kapitalistit kalkkein vähemmän valitsevat keinoja. Näitä työväenjädestöjen nimessä keplottelfjotta on tavallinen liuta NiagaraUe järjestetyissä juomingeissa kerrotaan olleen koolla 1,000 edustajaa. Tuossa tilaisuudessa puhui tämän järjestön pääpettäjä Wm. Green jonka sanotaan olevan entisen penn-sylvanlalalsen hillenkaivajan, saama-mlehen y.m. Tämä pettäjäjohtaja yritti osottaa sodanvaaran Canadan ]a Yhdysvaltain vällUä olevan kaiken mahdclllsuuden ulkopuolella. Hän o-sottl eslmerkUllsenä rajana Niagara-koskea, Jonka pölkkl hän sanoi el vuosisataan kuljetun, sotilaallisessa tarkoituksessa j a vältti, e t ^ ef ole m l t ^ n mahdollisuuksia sodaUe Ca. nadan Ja Yhdysvaltain väUllä,' sillä amerikkalaisille kapitalisteille yhdls tää tämä laaja Canada suoranaisesti yhdysvaltalaisen rahahallituksen alai-seksL Hänen puheensa eräs kohta viittaa siihen kauniiseen sopusointuun jonka tulisi vallita näiden kahden maan välillä. Hän sanoi, että "tällä mantereella el ole tilaa kahdelle ammattijärjestölle". Herra Green tietysti arvelee ehtivänsä myydä kapitalisteille canadalalset työläiset sieluL neen sorkkineen yhtähyvin kuin a-merikkalaisetkin. Myöskin on molemmille maille edullista, että näiden maiden työläiset voivat liikkua rajan y i ' ilman vastusta, sillä heidän el tarvitse tuntea rajan olemassa oloa, kuuluvat herrat päätelleen. Eiköhän silti herratkin tiedä rajan olemassaolon, siitä huolimatta, että heillä on oikeus rajan yli kulkemiseen paljon paremmin kuin työläisillä. Joku koiranleuka Onkin hiljattain sanonut, että amerlkalalset^tästä lähtien pyrkivät pitämään kalkki kokouksensa Cana-dassa, koska täällä on . väkijuomia rennosti saatavana j a tällaisen ilosanoman antoi tämän kokouksen alus. auttavat m.m. ne sadat tuhannet dol-, f Slden maiden ^asukkaat eivät sam larlt Canadap kansallisia varoja, jotka ^^^^ puhuttavankaan. Herra mainittuun rautatiehen on kulutettu. Thortonr on liikemies yllvoutl, joka pyrkii osottamaan, että hän on atooa Ihmtoen koko- maalimassa. Joka kykenee menestyksellisesti Johtamaan sellaista liikeyritystä kulto Canadan kansallinen rautatiiejärjestelmä. slU^ hän haluaa todeta, että. työläisten hyvlnvolntikln riippuu heidän tehokkaalla ' tavalla nylkemisestään. Toronton majurilla on ollut syytä olla.läsnä kokouksessa toteamassa, että Toronto on kaunein kaupunki maa- Im'ässa. Toronto on maallmankau- Green tietysti toivoo, että näiden maiden asukkat eivät sallisi puhutta-van _sodan mahdollisuudesta minkään | yölnuV"'vrelä"'ilsäk.'~'ä^ ^ kaupungissa tämä huolenpito on a i sa, herroille edustajine torontolalnen "työväenjohtaja" herra Wm. Varley joka on toiminut näissä kekkereissä yleisenä Juomanlaskijana. Hän huomautti kohta alussa, että nyt sitä olette pojat sellaisessa maassa, jossa e? Vilnat lopu, vaikka Joukossa olisi vankkojaklh ryyppjrmlehlä. Herra Gireen Sanoi erikoisesti liä-nen mieltään kiinnittävän sen Ihmeellisen hyvän terveyden, jonka onta-riolalset työläiset muka omaavat ja sen hellän huolenpidon. Jota Ontarion maakuntahallitus osoittaa asukkaiden terveydenhoitoon nähden. Tähän,öllsf tijärjestön pomo, kehui tämän maan sitä. etteikö muualtakin ole avustus tervetullutta, sitä se totisesti on. sinä kylmät Ihnat uhkaavasti lähestyy. JQ. ten raliaa tarvitaan Joka ifiiva enemmän. Meidän o n omaksuttava sama kanta kuin muurarien xmlon edustaja lakkoavustuskomiteassa. Meitä on Ha-mUtmUssa 90 tuhatta- työläistä ja on * _ 4 * t 1^ iur, . « o <Hw« vedottava koko Canadan työväenluo-tarvitsevan silrtolalsJa. Mutta siirto- ^ ^ lakko T»?^ laisia vastustavia lakeja tarvitaan es- eMottoS t S ^ v Ä o taakseen toikenlalsten sUrtolalsteö Täytyy» ~ maahanpääsyn. Kaikkien täytyy olla PnolnslnsUiton kokouksessa näätet-lalnkuuUalsia, nain päättelevät her- ^ tanssit. Jo&a^ v o t i , rat. Lakia tulee sovellutta^ tuaan^^enslmSiikSnnX. S^" kohtaan ystävällisessä xnielessa, eika gy^malalset, l a k k S i s ^ X ^ olla vihollisia keskenään. K a n ^ a p. ggg ^3 ^ ^ ^ ^ teoriaa. Torontossa tämän l ^ y t o n tiin" vapaudelle asiamieheksi JohTj tuntevat työläiset perin hyvin. Ts- Tarvud. Jonka osote on S »ttTt^^S Etä>s j ^ ^ o n T o t S ° t ? - tävyys pitäisi olla perin hyvin tim- lattavaa, niin voi jutella aslast. nettua. Ystävällisestä lainkäytöstä so- _ pU toosata pöhnäiälsään jossakin loistohotellissa sellaisten, joita kohtaan laki saattaa olla ystävällinen Hornepayne, Ont. mutta työläiset ovat saaneet tästä ystävällisyydestä aivan toisenlaisia kokemuksia. jolKtae itäv oiodvaaatn pitää ty^ö„l2ä.i s^inä^? ^ M^r^r ^v äk^S teel Cax Co:n lakkolaisten hy- S. J . osaston kokoukseen tk. 6 p. cli osanotto Jäsenlukuun verraten pie. nj, mutta pidettiin kuitenkin kokous jossa päätettiin lähettää $5 Hamilto-muunkaan maan < välillä, sillä hän haluaisi nähdä, että työläiset koko maailmassa nukkuisivat siihen saakka, kun sota on julistettu ja sitten nöyrästi ottavat aseet ja lähtevät tappelemaan muistelematta enää mitä herra Greei? on joskus sanonut. Herra Green ylisteli Canadan rikkauksia. Tietysti kohtellaiSsuuden vuoksL Ehkä sydämessään aatelien että\ mikä ihana maa amerikkalaisille pääo^iähsljbttajllle. Mikä onni olisi van ierikoinen, sillä kaupimginhalllh-to mobilisoi poliisivoimansa tämän tästä huolehtimaan asukkaiden terveydestä. Tietysti unohtui yhtä j? toista mainitsematta. OlMhan voinut käyttää erikoisena esimerkkinä m.m sitä hellää terveydenhoidollista huo. lenpitoa. Jota, polUslt antoivat työläisille Ontarion maakunnan parlament-tltaloUa. Joltakin viikkoja takaperin. Wm. Varley. torontolalnen ammat-volmme nyt jättää sivuun kaikki työn.- antajain edustajat, hallitusherrat ja muut herran kekkulit j a katsella keitä ovat työläisten edustajat tässä kokouksessa. Herroja A!P._of L : n iScc-iestäjlä, korkeapalkkaisia ammattilaisia y.m. Jokaisen järkevän täsrtyy ymmärtää, että työläiset, jotka to-della suunnittelevat taistelua kapita-listlluokkaa vastaan eivät kokoonnu suurissa loistohoteUeissa. Heillä ei ole varoja siihen, eikä helliä ole siihen haluakaan, sillä nämä ovat tyypillisiä' porväreiden kokoontumispaikkoja ja sopivat vain työn Ja pääoman sopusoinnun edustajille. Siellä hän sitä voivat kaverukset tavata toisensa. Se niin mukavasti sopii ihellle molemmille. Kokous, Ja^ta tässä olemme kerinneet, el ole pienimmässäkään Tanssit meillä oli tJc 9 p. osaston hyväksL Puhtaaksi tuloksi jäi $12.95. jolla ostamme käsltyöalnelta osaston ompeluseuralle Ja siten avustamme talomme rakennusrahastoa. Jäsenryntäys on käynnissä, mutta emme ole saaneet vielä muuta kun kaksi uutta jsäentä, joten osastomme jäsenmäärä el paljon kohoa, kun entisiä Jäseniä jää pols^ — en tiedä mistä syystä tai onko syytä olleen-jkaan. sen saavat ajatella omissa a i voissaan. Meillä oUsl vielä toivomisen varaa saada. uusia jäseniä, vain jaksavatko ajatella luokkataistelun välttämättömyyttä. On paikallaan sanoa: ykslmlellsj^s on wimaa. Mekin saisimme paljon enempi Jos olisimme kaikki yksimielisiä tässä luokkataiste-luasiassa. että käsikädessä kävisinune määrässä käsiteUyt työläisiä lähellä yhteistä vihollista vastaan joka meitä Olevia ^yt^y^/ySf^^„"f^^^^^^ S S i^"l^^'^l^a''7^o;^^^^ naita. Hka se ole s^ta vohiut tehdä ^^^^^ koska kokouksessa el ole ollut yhtaan rr -M ttooddeelllliissetall e tytyööläläisistäel.l e Eoikliäsi yohUduetl lemkäaähn' ^• dollista päästä' osallistumaan kokoukseen. A.P.of L. el ole työläisten ammattijärjestö! Se on työläisten pettäjäin anunattikunnah pesimispaikka.. Jossa' työn?mtajain kanssa yhdessä pettöjät punovat juonia työväenluokan nousiia vastaan. --• E. W. omme avuslajaiia y.m. Ne meistä. Jotka olemme Suomessa syntyneitä j a sieltä aikuisina tänne sUrtTneet, joudumme aina silloin tällöin nllellkuvltukslssainme ;: tarkastamaan nUtäMqja me: vieUmme. nuo muistot meille yleisesti ovatkin karvaita. sUlä eihän siellä öleinuuta kuin yhtämittaista kamppailua elämälle vältr tämättömlsiä alkeellisemmista välir neistämutta siltä huolimatta me h a luamme tarkastaa 'nfitä oloja Joissa l a i ^ i i d e n viaton aika on yletetty, missä on ensimäiset askeleet elämän taipaleelle lähtiessä suoritettu, missä on ensimäiset Ilot lioittu. missä on ehslmälset pettymykset saatu kokea^ missä nuoren ihiellkuvitelman rakentamat pilvilinnat ovat pirstoiksi murs. kaantuneet, mistä elämän ankannis pakoltti meidät lähtemään valjem-' mille vesille, niin,-sinne me mlell-matiiita, että ilman sellaista yhdys, sidettä, Jonkalaisena järjestömme e* siintyy, el tallisi kys^piykseenkääci niin t u t u v a avuj^U!^ jrjnb Jotkut puolueettomuudella ' ratsäi^tavab ykisliöt voisivat väittää, että 'kyUä niitä sa- 'moja asiblta oilsl edustettu muittenkin; vaikka el oUsl oUut suomalaista järjestöä olemassa. Siihen voida») vaan huomauttaa, että inlssä ovat ne muut tekijät? Voldauiko mainita a i noatakaan tapausta^ joilloin joku muii ryhmä oll!5| lähtenjrt Etuomen työväen taistelulta tukemaan sUlbin kun sitä vastaan on taantumuksen mustat voimat rynnänneet. Jos ! ei kerran sellaista voida osoittaa, niin silloin e" kuvltukslssamme aina silloin tällöin niatkustanune. Sinnehän ne jäivät meiltä isät ja äidit, vfeljet Ja siskot jh muut sukulaiset j a tuttavat, tai Ja<-. el Jäänyt mitään edellämainituista niin Jäi sinne kintenkln luokkatoverit joiden on siellä ponnisteltava' elämänsä polkua eteenpäin entistä vaikeimmissa oloissa. Sillä eihän Suomessa mustimman tsaarivallan a&ana harjoitettu työläisten keskuudessa sellaista ajonietsästystä kiiln mitä nykyinen kansa; saa kokea oman ''supisuomalaisen" isortajan > kädestä. : Kuinka o&e-assa olivat tsaarlvallan alksma Suomaan etkä ole vielä syystä tahi toL sesta yhtynyt järjestöön, oteppa ja tarkista uudestaan onko se ollut pelkkää välinpitämättömyyttä vai onkc siinä jotalsln muilta vakavampaa estettä. Siinä tapauksessa oUsl' sellaiset esteet tuotava julkisuuteen, näytettävä perusteet j a "Järjestössä mahdolliset heikkoudet. Tuskin tarvinnee mainita; että tällä tarkoitetaan : sellaisia työläisiä jotka ovat yleisesti) tyytymättömiä voimassa olevaan järjestelmään ainoastaan Suomessa, vaan yleisesti kaikkiaUa, missä, on voimassa työväenluokan sorrolle perustuva järjestehi^. Sittei kun näistä asioista keskustellaan julkisuudessa, voidaan päästä Jonkunlaiseen y h - teisjmmärrykseen ja sltte yhtelsym. märryksen perusteella toimia. A. Kotila. kannata mistään sellaisesta puhua.' Ja nyt sitte. .kim siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin on melkeinpä koko-haan mahdoton; niin ön se viime vuosien aikana Canadaan' ollut huomattavan runsas ja tulee ^edelleenkin sellaisena pysymään; sflcsi niiden tuhansien uusien tulokasten joukossa täyt^ olla huomattava määrä sellaisia jotka ovat valmiit yhtymään järjestimme! kun heitä vaan oikealla tavalla osataan lähest3?ä, joten jär. jestön laajenemisella pn tulevaisuuteen katsoen melkeinpä rajattomat laaijenemismahdolllsuudet. Mutta sa- Perhe- ja ravintolatyöläiset hnom.! Järjestömme jäsenet saapukoon koko- Vkseen 316, Bay S t simnUntalim klo 3 päivällä neuvottelemaan työalaanne koskevista asioista sekä alkamaan toiminta uudelleen. Järjestömme on ollut lilanklh kauan toimettomana ja olisi otettava uusi kurssi, että asiasta tulisi jotain. Työläisten Järjestyessä Joka alalla ette suinkaan halua pysyä jälessä kun kermalla kertaa oh muistettava, että n i i - ^ palkkwme ja työsuhteenne ovat men työväenliikkeessä olevat eturivin miehet, sanoessaan että sorto ön sor. toa, hMjolttipa sitä koti tahi ulkomainen sortaja. Sen . on saanut Suomen työväki katkerasti kokea^ sillä koskaan ennen el ole pelkän mielipiteen omaamisen Johdosta sJellaista hillitöntä työläisten vainoa harjoitettu kuin vUme vuosien kokemukset ovat Idin runsaalla nfiltalla näyttäneet Vuosiksi, jopa kjmmeniksi vuosiksi on tuomittu yksilöltä ja suuria joukkoja aina kerrallaan, siksi että ovat uskaltaneet ajatella jä lausua julk5 olevien olojen kehnouden työväen luokkaan katsoen. Eikä tuo sorto t u levina aikoina tule vähenemään. lÄIn-vastoln se Mlhtyy Ja saa yhä häl-käUemättömämmän luonteen nfinkau-an- kuin nykyinen komento vallassa säilyy. Nyt vaan tarvitsee mainita nlist@ moniste avustustehtävistä, mitä järjestömme taholta on tolmeenpantd Suomen työväenhlkkeen vatootufden tolmihenkUölden j a heidän perheitten. sS^ avustamiseksi sekä elämänsä eh. tojen puolesta taistelevien lakkolaisten tukemlsekl. kulh myökln paino Ja kokoontumisvapauden ja muiden a l keellisempien .työväen oikeusten tur- ^amiseksi. Olkoonpa Suomen työ-vaestt » vastaan taantumuksen taholta hyökätty muodossa m S ^ t e h ^ ^r.T,°? °^ Järjestömme r S n S V^.^^y^ tukemaan sekä ataS ^ s t i ette moraalisesti. Ja jokainS työlamen, joka näitä asioite S S klinnoUa on seurannut tietää, että ne avustusmäärät mitä järiestSmme avulla on eri kysymyksien hyväksi tcÄ-meen saatu ovat rflnä määrin huo-den uusien tulokasten joukossa br myöskin sellaista ainesta, jotka edustavat suomessa nykyään voimassa olevaa komentoa, SUtäyaan tarvitsee mainita Suomessa nykyään vallassa olevan luokan taholta järjestetty niin sanottu nlkpsuomalalsseura, jonka puolesta julkaistaan Jonkunlaista erikoisjulkaisua, Jota lähetetään kaiklUe sellaisille ryhmittymille joiden otak-isutaan olevan myötämJeHslä dSnä kauniissa "sillanrakennus työssä" vanhan Ja uuden maan välillä. Propaganda sUtä taholta oh puettu nlbi hivele\rän naamarin yerhoon^ että jrk-sinkertalnen työläinen helposti ereh. tyy sen suhteen. Nyt kuitenkin perimmäisenä Ja ainoana':tarkoituksenB tuolla liikkeellä oh keplotella: aineä* Usta kannatusta sllrtidäisväestön kustannuksella Suomessa .^nykyään v(d-massa olevalle,' tyaälsiä sortavalle Ja perustuksiltaan hoipptiyalle. Järjestelmälle. Siis Ctmariftn : m järjestaiä on siinä suhteessa erittäin tärkeä merkitys, kyetä selvittämään tässäkin suhteessa asian oikea luonne. Edelläolevassa on kosketeltu yhta ainutta alaa, jossa Järjestömme olemassaolo on ^ t t ä ln suuTimerkityksel-linen. Sitte niitä on melkeinpä lukematon määrä siirtolaisväestön keskuudessa ilmeneviä muita kysymyk-^ siä, jotka ovat yhtä tärkätä j a Joista huonot Muistetaan siis aika Ja palk-t ka. — A. H.—" tal-Utana. Nyt ori siltäkin päästy, sillä peli alkaa soimaan 17 päivän Iltana. Soitosta huolehtii Suomen tunnetuin hanuurln soittaja. Siirtolaisagitatsioni, Jota pidetään yllä 1 rautatie^ ja lalvakomppanlolden taholta Canadaan, luvaten vaikka Ladysmith, B. C. Jonkkonune kasvaa. — - K u n syysk. aika oli järjestetty yleiseksi uusien jäsenten hankinta kuukaudeksi Canadan suomalaiseen järjestöön, niin kuinka nibnta hyvää tämie tulijoille jota ei kuitenkaan täällä monetkaai^ löydä, näyttää kukkasensa kun p u huttelee j a kateelee niitä joukkoja joita kuletetaan takaisin; täältS Cähä-' dan sllrtolalstohriliston kautta melkein Joka päivä Montrealin sUrtolaisasemal-la oh kjmmeniä miehiä j a naisia, jotka lähetetään takaisin kotimaihinsa Kalkki he kiroavat katkerasti pettymystä, mihin ovat joutuneet tänne tullessaan. Osa karköltetulsta on jonkun rikoksen kautta karkoltettuja ja kertovat että ov^shhen antautuneet sen taida että saavat vapaan ksrydlr kotimaahansa, toisia taas joudutaan kulettamaan takaisin sen takia että eivät ole voineet tglälljä itseään elättää Kuitenkin kalkki tcöistaa sitä kurjuutta mihin ' monet siirtolaiset tSällä joutuu, etenkin'ne, jotka elivät ole tottuneet mihinkään muuhim kulr johonkin määrättyyn tehdastyöhön, jota täällä eivät voi saada. Vaikka tilanne onkin täUaihen, niin kuitenkaan ei tehdä mitään siirto-laisvärväyksen vähentämiseksi; Englannin "työväenhallituksen" ministeri Thomas, Joka taällä kävi, el suhikaan viitsinyt alistua ottamaan selvää niiltä joukoilta, joita tänne on kuletettu, hän vain teki päätöksiä ja konikaup-poja suurissa juominklkekkerelssä.! J . otti Ladysmithln osastokin huomioon tuon ryntäyksen, ja tulokset nähtiin sanotun kuuri 29 p. Ulaksi järjeste. tyssä tUaJsuudessa, jolloin otettiin uudet tulokkaat vastaan. Tulos oU kymmenen uutta jäsentä. Kun sitä katsoo paikkakimtammei suomalaisen asukasluvun perusteella, niin voi sitä pitää tyydyttävänä, melkeinpä onnls. tuneena, sillä osastomme toiminta a-lueella asustaa suomalaista nykyään kovin pieni määrä entisiin aikoihin verrattuna. Elämisen ehtojen rappeutuessa on suomalainen väiestö siirtynyt mikä mlnhbkktä, toivossa saad| toimeentulonsa siedettävämmäksi kun mitä se täkäläisissä oloissa on mah. dollista. N l l n i ^ siis paikkakuntamme suomalainen asutus on nykyään varjo sUtä mitä se oli takaslna aikoina. Nyt siitä huoUmatta, ori palkkakun-' naUamme' vielä työläisiä, jotka eivät ole nähneet velvollisuudekseen yhtyä järjestöriuhe osastoon. Ompa vielä seUälslakiri jotka pitävät sitä hyvin viisaana tekona kun rivat ulkona, i r rallaan olijoina, Joita el sido mikään yhtenälneri side, sekä oVat valmiit muka väheksymään Järjestömme mer-kitystiä. —• A. K . oiitisia VUmethMn lähestyy se sihuattu myyjäsi^Vä. Jolloin Jokainen pääsee koettamaan kuka sen parhaan voiton saa,, tarkoitan gramofoonin pöydälleen soittelemiaan. Lauantaina 19 > ntana sitä koetellaan. Paljon on miellyttäviä voittoja. Joten tyhjään el tule meneniään, vaikka myyjäislafi^u-sia ostaakin. Mutta sitten se iUa kun orkesteri Ja kaksi hanuria soi lakkaamatta. Toinen hanurin soittaja on uutuus Montrealissa,, äsken Suomesta tullut Joten kelpaa sitä mennä sinä; iltana. Monta muuta hauskuutta oh myöskin siksi illaksi tilattu, yk-slniA povarimuijakin. joten porvarin tarpeessa olevat pääsevät samalla sU-tä tuskasta. Niiiqtä tästä tilaisuudesta :el: kukaan Moritrealin suomalainen halua olla poissa. ^Survoin on myöskään tilaisuutta päästä samana ilta- Zia nauttimaan molemmista, tämän maan Ja. vianhanmaan tansseista, ku. ten myyjäisHtana, j(dloin molemmilla lattioilla; timsSitaan. V Vapaa ohjebnafilaismia on Järjes-itsekustakin olisi meille kaikme mie- ] tetty haalille sunnuntana t i e 20 p. lenkiintoista nähdä-ja kuulla julkis- Ohjelmassa tulee olemaan paljcaihy-suudessa keskusteltavan. Siksipä oUsl sellaisten toverien. Jotka ovat tot-timeet ajatuksiiBan siinä määrin järjestämään että kykeneiÄt niitä yleisölle esittämään, tältä alalta helman" vää, ktiten kuvaelmia, pale, laulua, kupletteja y m . keno 8.30 iilaHa. Alkaa Ilosanoma tanssijoille — lienee se, kun osaston -huvitcämikunta on i » ä t - enemmän kirjoitettava kun mita o- tänst Järjestää syysajakächanuurin lemme tehiieet menneisyydessä. — Ja so%)llri tanssit Joka torstai-iDaksL On sinä, t^oläistoveri. ken hyvänsä Ile- kuUllunut yleisön' joukosta Tinpttina Hamilton, Ont. PoUiä lettcOöIden nJfcnjana. — TiA 10-p. olivat Can. Steel Car Co. lakkolaiset tavallisessa lakkövartibirinissa ja olivat kokoontuneet yhteen useampia rauhallisesti keskustelemaan, niin moottoripolUsi ajoi pyörällään Jouk-^ koon ja eräs, lakkolainen Joutui alle ja oli vietävä saamaan lääkärin apua. Sen jälkeen löi pöllit erästä lakkolaista nyrkillään kasvolhhxTja paljasti ampuma-iaseensa, vaan sUtä huolimatta laktolaiset pysyivät rauhallisena. Joten sen isompaa rettelöä ei isyrityn. ny. Sen jälkeen Itikkolaiset marssivat monisataisena Joukkona kaupungin talolle protesteeraamaiän jpoilisih nettelyä, johon pääDikkö öU vastannut: En usko että poliisi on käyttäytynyt sHlä lailla: Näyttää että. on t ^ o t u s murskata tuo sitkeä Ja rauhallinen lakkolaisjoukkue keinolla mH-lä hyvänsä. Samaxia levänä vangittiin 2 lakkovahtia siitä syystä kun sanoivat rikkuria rikkuriksi, l^öhem-min heidät vapautettihi 1000 dollarin takauksella (sanoo 1000 doUäla päästä takaukseksi sentähden kun sanoivat rikkuria "skääpiksi"). Huonosta työajaste huoilimatta ovat Hamiltonin työläiset ottaneet taistelun omakseen. Muunjrien unio on luvian-nut ^ viikossa ja ukrainalaiset kom- Rädankorjuiityöläisille Nyt oh uuteen uriioonlittynyt suuri eueinmistö, joteri asia siltäpuolen on hyvin. Yksi. asia, Josta tahtoisin huomauttaa, on, että käytäiislln uhion kokouksissa, sillä ei se ole sillä hyvä että maksamme Jäsenmaksut eikä mennä kokouksiin, jolloin saamme syyttää Itseämme Jos tämä unlo tulee samanlaiseksi kuin vanhakin oli. Tah-> toisto eritysestl painostaa miehille, että kävisivät kokouksissa, sillä paasit kyllä' aina pfigemmin käyvät kokouksissa kuin miehet ja paasit eivät tietysti valvo miesten etuja. Saamme pian paasien union tästä uudesta kuten vanhakin oli, ^emme mene kokouksiin Ja lausu stellä mitä ajattelemme. Toiseksi, tahtoisin sanoa, voi käydä niinkin hullusti, etta menee uutfet sekä vanhat unlot Jos komppanian herrat . huomaa heikkoutemme. Stis tadnriölla iiojat asiaan käsiksi ja kokouksiin siUoln kun suinkin on tilaisuus. Lopuksi toivoisin, että tältä- Idn työalalta ruvettaisihi lähettämään uutdsia: tähän lehteen, tiiltä kyllä on, kun: vaan :niin paljon vaivaannumme että kirjoitamme niitä lehteen, niin ainakin; luulee — vanhahmaan Iivari. KULAKKIEN RAIVO Grankin kylässä (Tulan lääni) puhkesi vJt 23 p. tulipalo. Joka levisi 100 talouteen, niiden joukossa kahteen koUektiiviseOT: talouteen G j a h k i on koUektivisoituriut kylä. Tulipalo on palkallisten kulakkien työtä. Beresnan kylässä ehdotti köyhä talonpoika Vidmotski talcmpplkaln kokouksessa, että kylä toteuttaisi vUJan-hankintasuunnltelman ennen määräaikaa. Tunnin kuluttua t&nän Jälkeer, syttyi tuI^)alo hänen mökissään. Kaik- "1™^* y^<Jen päiväpalkan viikossa | kiaan palcd 13 taloa. Vastaukseksi ku-niin .kauan kuin lakkoa kestää. * Ja plakkien terrorihi köyMt Ja keskiva-net joka satut näitä rivejä ^tanäfie.'miksi ei hanuuria käytetä myös tors- ^o^^mmt osastot Ja nniot antavat rakkaat ovat päättäneet täyttää v i i - avustusta. Tämä ei tietysti tarkote | Janhankintasuunnitelman 150%. I Klt^"' .'^nttna, Brool Ik.tJ nvrlvr^. Drtr • v ä " " ' . ^aukesan |cB*t Rovc. Dftroit. lUicäi SIrtn. ATaiTci tu^: JiAnsor., VToie I c VTihl.-oo». Minnea; Iv .liuila. .MajTMrd, I r TikiU. Ouincy. B IET.;! Narmi. Clerela |T. K a n i l i " ' " ^ " - Berke Tulokstt vuosikert VmVcpu. 111.. 6*0 j« A. .\*iala. Sudbui Sjdraju. Toronto, Salo. .So. Porcup d:a .\hola. Portlan E r U i I 5 , Kirkland Kötira, Worthingt Bjom, Iron Uh Ssari. San Fra Tulokset vuoiikcrtj Kirklanil Lake, Ont., I f n n k Mäki. KeI>o, l i c o b Ränirf, Vancouv. T Ylimäki. . Conne fr Sillanpää. Vei Korhonen, Roch Hietikko, Montr I Tulokfia vuo«ikerti lock Spring«, W>o., 2 !d.'. Nieminen,.. BaUi f. K:ntokoski, Crc SO Wirtancn, Newp< Johnson, C u p ia 91. Salmi, Inwood, l i i WIemer, FaFirpc Iti Kanta, LudIow, liju Kolehmainen, A Tuloksia vuosikerta 0; Fairport Harltor, i Koivu. East W;nd< bnny Mäki, Beavertot ^ho Kataja, Mile 1 Pakkala, Kalama, Lähde, Briltmoun Tuloksia vuosikerta! jina, Wash., 110. Isuomalälnen n mantereella muual apureltaaf tuntenut Qtoa Neuvosi kohtaan held saakka. Me Npalatsia vasi literverhdys mii fjän kansalaiste liden työläisten hetken lyön Isynnylnmaamn 1», Itsenäisyys, rkltsl vapautti irta! »Un, kalliisti ; a, mutta — kaukana tilaisuus ottai essamme tai a. Se oli m iloismta aik [ivas hJstorlalli kitesrty] (raatajarah tuntehet timt tsaarin h apolitiikan" a — niin men joU Suomen ja I yhdessä pyrkln onalaisesta tl yhdessä ihn Tästä todi löytyy ^delä mennen. Su joiden jälke jla aroilla, jom pakolalsuuteei ne, jotka pU^ "kaulanaxifc n suinen Vei at jakkaraitae kellojen solnt aomme kärsivä luokkamn {maailman, a in en. Amerik öllä oU myös] I tähän iloon. ( juuri siksi, e yhteydessä ollu ijän työväetfln sen merkit] ne Jännltty] trostomaan ti Mcmta J3aJ raskaan n lukiessaj oaan työläist Mu teoreettista el ole ollut Ja t^tu^ua 3u3 siihen vai mutta s MM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 15, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-10-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus291015 |
Description
Title | 1929-10-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
rf3
S h i i 2 Tiistama, lokak. 15 p:nä — Tues., Oct 15 No. 243 —192ft
VAPAUS tri •tSa liat» U a o b u M t t t J a . n w l | f , g « i b -
BiCfaMnd «t d u Poat OfCe* Oepcrtscot. Otuvs. w lecoad eUa> asttcr.
S . C . N E IL
T O I M I T T A J A T r
A . V A A K A . B. A . TE-NHUNE.N, M. P A R K E R (Pt*}u.»»]o>, A . P A I V I O.
TILAOSHINNATi ^ „
t ^ tiM. 6 k k , 9ZS0. 5 k k . «1.75 J . I k k . » I J » . - T M m J t o i l u a j . S*em^ . « k t »»««11.
: 1 » k . t6M, 6 k k . » 3 Ä . 3 k k . «24» j» 1 k k . «1.00.
X b f .
BLMOTUSHINNAT VAFAUDESSA: _
l.,SlJta«Sb»erS0cVk«i^ kolme k o u * . - T i U p i i . i I « o t t t j i « j j a n « t t u . « e i i « « i T i « i o». ~ d i t .
MMM. ttbctettJTi lla«€B«hIiit» ctakitceo. •
» I M t>«( ««»»efti»!»! O M l i i u B a n t o D t Ö>» rinnlM '«opU Jn C«I>»<1«.
J O . « M a i l l o » u l u i » . M « « . « u « « » a » e e o k i r i e e - » » » . k i i j o t u k - ..holuj*.
Utkuca «tottajea lUD«ta.t«i p i U i olU konttori», krllo 4 J». Cn««tTml»pilrt:3 eieXiiteBt «rMpiUTtoi.
•aiMsdca t o l » l t « 8 HooMTUjo SOI, UMCI€J Bull4i«t. 4 Dorfaa St. Pohdi» t36W.
T « « » 4 l a i kimttorti tJb«ftT BBOaiuf. S7 IÄO. St. Pohdi» 1038. Poortotot*; Bo> 69, ftidhoiy. 0»i.
paiso )• Ulomoj Liberty BaiUtiag. 57 Lorn* St. Pohdin » 7 ^ . -
Raivaaja avoimesti etelän työläisten
taistelun pettäjänä
Tähän mennessä on Raivaaja yrittänyt yhdessä liberaalisten porvarien
kanssa soimata kommunisteja siitä, että "ne vahingoittavat strategiallaan
Gastonian syytettyjen puolustusta." Kun kaikesta huolimatta tämä
heidän soimaamansa strategia nostattaa työväenluokan liikkeelle ja pakottaa
rayllyparoonien hallituksen avoimeen fascistiterroriin ja toisaalta
uusiin manöövereihin hyökkäyksessään kapitalistisen luokkaoikeuden kautta
etelän työläisiä vastaan, joutuu Raivaaja myöskin tulemaan avoimesti
puolustamansa järjestelmän puolesta ja työläisten taistelurintamaa vastaan.
Raivaajan numerossa 226, joka on päivätty syyskuun 27 p. 1929,
tapahtuu se toimituskirjotuksen otsikon alla " E i mitään yhteistä avustus-rintamaa
kommunistien kanssa" seuraavasti:
"Suomalaisten kommunistien taholta on jälleen tulossa 'yhteisrintama
Gastonian lakkolaisten puolustamista varten.' Tämän 'rintaman*
tehtäväksi pannaan taaskin iltamien pitäminen ja varojen
kerääminen. '
'Tähän on syytä jo aikanaan sanoa, ettei mitään rintamaa kommunistien
kanssa! Niitä on ollut jo riittävästi. Kokemuksetkin niistä
riittävät. Niiden ainoa tarkotus on koota varoja työväenliikkeen re
pimiskiihotuksen ylläpitoon. Ei muita rintamia, missä kommunistit
tulevat kysymykseen, kuin selvä rintama tätä työväenliikkeen rutoksi
• puhjennutta mielettömyyttä vastaan. . • •
Sekin, että avustusta kerätään Gastonian lakkolaisille, on väärä
: kyltti. Gastoniassa ei ole nykyään mitään lakkoa", j.n.e.
Siis oikein tummennettuna koettaa Raivaaja lukijakunnalleen uskot-taa,
että "Gastoniassa ei olisi mitään lakkoa." Ihme vain, että kapitalistinen
lehdistökin joutuu joka päivä hyvin huolestuneena puhumaan C^os-tonian
tilanteesta! Kun yhtiöitten on fascistiterrorin turvissa onnistunut
tuoda rikkureita, on lakko Raivaajan mielestä päättynyt!
Ja epäsuorasti joutuu Raivaaja itsekin myöntämään, että lakko Gas-toniassa
jatkuu, sillä se vetoo "Norman Thomasin komitealle" varojen
keräämisen puolesta, sekä pikkuporvarillisliberaalisen Civil Liberties
Union puolesta, * jotka tukevat United Textile Worker8 Unionia, jonka
edustaja /fo//man* aivan äskettäin £tiza6e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-10-15-02