Vapaus, September 22, 1926

              sivu 4 Keskiviikkona, s^^sk. 22 pinä—WeA Sept 22
YÄPAUS
-Canadan eopiKialaisent^ ainoa aänenlcannattajia,
'ilmestyy SDdbaryssa^ Ont., maanantaina, keskivijkkona
ia'perjantaina. • ,
T o i m i t t a j a t
E. G. NEIL. iAEVO VAARA.
VAPAUS (läberty)
^ The only organ of Finnish Work€is in Canada. Pub-lished
in Sudbury, Ont., every Monday, IVednesday
and FVidaj^ : : ! '
." • Re^stered at the 'Post Office Department, Otta-iraV
as eecond clasa roatter. "
TILAUSHINNAT:
Canadaan ykui vk. $4.00, puoli v l^ $2.25, kolme kk.
f 1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdy;ÄvaItoihin ja Saomeen, yksi vk. ?5.50, pnoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1,76. - , ^ _
Tilanksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
, "paitsi asiamiesten joella on takaukset.' "
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA.
Nnimailmotukset $1.00 kerta. $2.00 kaksinkertaa.
Avioliittoonmeno llmotukset 50e palstatuuma.
•[ Nimenmunfosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
' ^ Svntymailmotukset $1.00 kerta. $2.00 3 kertaa.
/ Avioeroilmoiakset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
/ Kuolemanil^otukset $2.00 kerta, ^50c lisämaksu
kiitöslauseelta tai muistovärsylta.
Halutaantliedot ja osoteilmotukset 50c kerta. $1.00
' kolme kertaa. ^ , , '
Tilapaisilmottajien-Ja ilmotnsakenttunnen on, vaa^
Uittaessa, lähetettävä llmotnahinta etukäteen.
^ ' Vapauden konttori ja'toimitus: Liberty Bldg Lome
St; Puhelin 1038; Postiosote; Box 6», Sudbury. Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta - ensimaiseen
i^khrjeeseenne,^^^^
'«ocna]lis«lIa nimellä,, ^ ,
J . V, KANNASTO. liikkeenhoitaja.
Liittoparlamentin vaalit
, „ Meighenin tappio ,
' , ' r
; Mackenzie Kingin ja hänen puolueensa voitto vaa>
leissä on tärkeamerkiiyksellinen tsen tappion vnoksif
minkä i|e tuoetti Byngille, Meighenille ja kmnppaneiUei;
%Koil3crVatihrinen lehdistö
'.eervatiiyisen imperialismin tappioon. ^Kiiigston Stan-
, dard»-Iehti akkaa Meighenin QueI>eciUe osottaman «lii­allisen
huolenpidon» vierottaneen 'häneltä kannattajia
Ontariossa. Tuo Johtopaatos ilmeisesti on väärä, sillä
'muussa tapauksessa liberaalit^ olisivat saaneet etaem'-'
män kannatusta, Torontossa^' • Hamiltonissa, Brantfordis-
'sa, yjv.f paikoissa. Konservatiivit kaikkialla melko
'Ijromärläväisesti liyväksyivät hänen «kiemailunsa» Que-
/^ecinlsanssa (Hamiltoniii puheensa) i pelkkänä «takUik;
^vIcQiia». varomattomien ja uijohtavien - ranskalaisten pet-
'••täiniseksi.- , Kuitenkin konseryatilvisep lehdistön-suurin
'^^osa lekcyiyy, auttamatt<Jmaltti, yrittäessään ' löytää seli-ty^
t^ JVfei^enin häviöön., «Ottawa Journal» kirjottaa:
«Qn yaikeaselittää Meighenin ministeristön tappiotaV
; Sillä oli, me^ ajattelemme, ehjä ohjelma; sillä oli ky-
- vylcias johtaja; sitä olisi tullut vahvistaa va^tustajainsa
; li^il&ouksienr» jotka Johtuivat syytöksistä heitä vastaan
tuHiasiaui hoidon>uhteen; ja.s^ tarjosi pailhaan,tilai­suuden
valikan'hallituksen saamiseen; Kuitenkin hrd
.^Meighen näyttää itsekin hävinneen; neljälle hänen mi-
, nistereistäätt on käynyt samaten; ja kaildssa ntaakun-
Joissa, kahta ^lukuunottamatta, on hänen, pttolueens^. me-
• neitSnyt alaa. < , )>' . -
~ f Quebec on*'osottautttnut vallottamattomaksi^ Siellä
> liberalismi, tahi ainakin hra Kingin puolue,- on säilyt-
: tänyt: kaikki entiset asemansa,, ja vieläpä, liberaalien
^ lisääntyneistä enemmistöistä päättäen, varustautunuf
' niihin entistään lujemmin. \ ^[ ' ]
«lUluttaseon Ontatio, joka ihm«ita teki. .Tämä maa-
; kunta kannatUa' tullisuojelusta, ja könservatiiyinen
puolue-seisoi tanakasti' tuHisuojeluksen puolesta. Ja
* huolimatta t&tä,'^huolimatta myös siitä, että. Ontarion
voitiin odottaa lyovii lujasti niität jotlai olivat syypäi*
' ta tttUiskandaaliin, Iira King ja hänen progressiiviset
' liittolaisensa-^^atvoittaneet huomattavasti alaa Onta-riossa.'
Kansan mielipide on kummallinen ja selittämä­tön.
«Ja samaten kävi Manitobassa.' Viime s V u o n n a sai
hra Meighen siellä loistavia voittoja; ,o\\ merkkejä li-
' bei^aalien - -jd. progressiivieii; kannittukseh,vähenemisestä.
. Eilen.kuitenkin konp^rvatijmi.k^irsi mitä musertavim-man
tappion Manitobai^a.-r- sen kaikkien kapteenien
joufdWÄöne.***''^Vr'' li' - 1 * . . ^ . ; . . -
f ^ r ' y Tlppid%ngtlU '
Konservatiivinen Ididistö kaiketi käsittää paljoa pa-
, remmin i:uin ee-ort halukas myöntämääa mitkä olivat
suttrimmat tekijät Meighenin tappioon. Se leimasi «pe-rustuslakikysymyksen
» Mackenzie Kingin keksimäksi,
vaalikysymykseksi, millä ei muka ollut mitään todellis­ta
pohjaa, mutta tiio kysymys tela yhlä paljö kuin mi-
. kään muu Queb6:in säilyttämisessä yhtenäisenä libe­raalien
tukena. B^ngin sekaantuminen parlamentti::
kUisiin oli 'tuore muistutus imperialismista ja heitätti
eloon muistot Meighenin sodanaikaisesta hallituksesta,
pakollisesta asevelvollisuudesta ja ^^äänioikeuksien riis­tämisestä.
Perustuslakikysymys oli mahdollisesti yhtä
f tehokas'niiden useiden valitsijapiirien valtaamisessa
takaisin liberaaleille Ontarion maaseudulla, jotka oli-
' v a t joutuneet konservatiiveille. K
yhtenäisen kannatuksen ja voitti alaa Ontariossa. Länsi
b n taas osottanut vastustavansa konservatiivisen taantu­muksen
imperialistista ja taloudellista politiikkaa. Se
on antikonsenratiivinen^Älberlassa maanviljelijät veir:'
vät voittoon ajatuksensa taloudellbten etujensa itsenäi­sestä
poliittisesta edustamisesta. Millään puolueella ei
tule taaskaan olemaan ehdotonta enemmistöä. Liberaa­leilla
kuitenkin näyttää tulevan olemaan riiuHvSsti kan-i
natusta hallinnollisia tarkoluksia varten. Useat, h e i d ä n
•kannattajistaan tuli^pt valittua liberaalisina progressii-veina
ja he voivat voittaa progressiivicnknnnatuks^
lainlaadinndlisillamyömiylyksillä, samanlaisilla kyin
.viidennessätoista parlamentissa tehtiin.
' Ni^in oljen on vaalien tulos vakava isKu brittiläisen
imperialismin eduille. Tulliskandaali ei «tehnyt teh­täväänsä
». Valitsijajodcot eivät antaneet sen vaikut­taa
itseensä. Jos perustuslakikysymys näytti myös hä­viävän
taka-alalle vaalitaistelun loppupuolella, ei se
johtunut niinkään paljo sen nostattaman mielenkiinnon
puutteesta kuin siitä arkuudesta ja pelkuriiudesta, m&ä
osottiv/t rliberaalit^ Jodca^p
xauksia. /Arimmaniun perustuslakikysymysta .koskevan
maininnan (ulkopuolella - sellaisia -konservatismin lin-notuksia
kuin :>Toronto)''saama vapaaehtoinen suosion-osotus-
on todistuksena siitä, että Byng;'ja Dofvning-katu
olivat-menneet liian pitkälle.
Työväestö vaaleissa
Työläisen näkökannalta' ei Mei^enih tappio ole yh­tään
väKemmän: miellyttävä.: Konservatiivit poikkesi
vattieltäaoL'viime parlamentissa pöyhkeilläkseen työ-,
läisvihattaan kahden työväen edustajan edessä.' Kenne^
dyn^> miehen, joka viime parlam^tissa teki itsensä huor
' mataksi r:Woods\voithia hamniastelem^la,-y häviö - miel­lyttää
erikoisesti,. Vaalien tulokset taas losottavat siihen
pitkään: vakoon,: minkä työläisten, Canadassa on kuokit­tava^
ennenknn he tuovat luokkavaikutidcsensa politiik­kaan;
Me: pidämme; teivetulleenaj;'S. Woodsworthin
JaA^Heapsin paluuta iiittoparlämenttiin työväen edu^
lajina, vaikka me olisinmae toivoneet>^
suurempaa johtoa Canadan työväenpuolueen kehittämis­tä
k<>hti'Manitobassa.-v -Hei pieni r]dimänsä on tullut
lisätyä kolmannella työväen>'edustajalla,^tahi miehellä,
josta metoivomme,';;että hän olisi työväen -^edustaja.
Hän on C. H. Adshead, Calgarystä, |a nimitettiin Ca­nadan
työväenpuolueeni Calgaryn keskusneuvoston toi­mesta.
Hänen sanotaan olevan «liberaalisen työv^n?
iniehen»^mielipiteiltaän, mutta on toivottava, -etta^
osottaa ;.a3ettuvansaporvarispuolueihin nähden, vähin­tään
yhtä Itsenäiselle kannalle kuin ; Woodsworth Ja
Heaps ovat asettuneet. ' >
Voidessaan • nojata squrempaan kannatukseen libe-raalistenprogressiivien
taholta, King ei mle^ o
yhtä. hyvänahkainen ^ työväen edustajille tällä kertaa
kuin':vuosi sitten, jolloin hän tarvitsi heidän kannatus­taan.
-Tästä huolimatta tulisi .työväen/edustajien pai-;
nostaa kaiken sen lainsäädännön uudelleen laatimista,
minkä 'senaatti tappoi. Tässä parlamentissa ja' tässä
yhteydessä tulisi työväenryhmän myös: tehdä selviä "vaa-timidcsia
/ senaatin 'häy^ ; Kaikella edustaja­huoneen
v>hyväks}naiällä yhteiskunnallisella .lainsäädän­nöllä
ei ole läessinkinapin arvoa, jos se voidaan ilman
muuta ottaa hiengiltä senaatissa.^
Me tahtoisimme myöa kiinnittää työväen edustajien
huonuota rauhallisen laldcovartioinnin.lailliseksi, teke^
vän lainsäädännön ^tarpeeseen ja .kysymykseen Alb^^
tassa-ja Nova' Scotiassa olevien luokkasotavankien va-pauttamisesta.
r Niin pieni kuin työväenryhmä onkin,
osottaa kokemusi että se voi suorittaa verratonta :valis-tustyötä
työväenliilikeen eduksi' jatkuvasti . puhumalla, ^muksiimme.
luokkansa edun puolata kaikissa poliittisissa ja yhteis- ^
kunnallisissa kysy^iyksissä.. Pikemmin; tai myöhem-mijt
tulee parlamentissa ja sea ulkopuolella tehdyn;;^ai
listustyön vaikutus n^yviin työläisten mobilisoituna-sessu^;
itsenäiset^ V poliittiseen toiminta
mittakaavassa;
Metaäiyolsasten laKko
Port ArÖmrin ym­pärillä
jatkua
.K'6ten. tunnettua, alkoi .metsätyö-
Iäisten lakkoa täällä Port Arthurin
ympäristöllä, tämän kuun 16 p:räs-tä,
koska siihen mennessä ei oltu
kcntppanioiden ^ . pbolesta^ suostuttu
esfttämiimme vaatimuksiin, niin
palkkojenvkniU' muidenkin:: o
korjaamiseksi kämpillä.
: J a tähän i mennessä onkin lakko-kutsua
seurattu, ; voimmepa < sanoa,
hyvin. Sillä kämpät ovat pieniä
poikkeuksia lukuunottamatta kaik
^ kirtyhjänä. ;.#a nyt kun on ^ärjes-
' töjemme puolesta laitetta miehiä
kiertämään niillä kämpillä, joihin
on : syystä tai: toisesta jäänyt vielä
miehiä^ 'niin lakkolaisten määrä tu-.
lee. vielä/: kasvamaan, joita njrt jo
voimme sanoa olevan koko lakon
alaisessa V.piirissä noi • 1,000 paik-^;
keillä.^ Kaupungissa olevien metsä--
mifsten-.^vkeskuudessa on taistelu-innostus
- hyvä; 'Kokouksiin o^not^
to runsas. vVaikka paljon on provo-seerattukitt,'
- j o k a on -järjest^tj
komppanioiden- ja jappareiden - puo­lesta."
Mutta tiedämmehän ' jokair:
n^en, että tämä meidän taistelumme
on 'saattanut heidät jo epätoivoi­seen
asemaan.: 'Heillä on nyt jo- hä­tä
kädessä', vaikka ei ole ehditty
edes ;: kunnolleen lakkoutua. - - Epä^
toivoissaan' :he: sitten levittävät ka.
välien r-kätyreittensä avulla jos--jon­kinlaisia
juttuja. Älkää antako näi.
<len horjuttaa rintamaamme; Älkää
uskoko heidän'kauniita Inpa^ik^anr
sa, sillä nyt^ he lupaavat vaikka mi-"
tä. että he saisivat rintamamme
rildti; ;iincöon: kukaan yksilönä -pi
latko' yhteistä :: asiaamme.: Yksi
sopimukset eivät saa tulla , kysy­mykseenkään,^
M sen
kurjuuden-kämpillä, joista olemme
juuri; lähtenyt; taistelemaan,;.näitä
l>ieniä,muttaie^mällemme tärkeitä
parannuksia. ^ Mäillä on vasÄssam-me,
voimakkaat ''lyömme 'riistäjät,
puutavarapaxoonit:: 'Mutta heiltä
puuttuu ibiikkein^' parhainta, ja/
on meidän-: joukossamme. Me teem­me
tyonj jota he eivät voi" suorit^
taa. Ja joka kumminkin on teh­tävä.
Ja on sii^ heidän ennemmin
tai myqhemmini Ruostuttava'vaati-
Ft Will!aiiimf ODtisia
f . .
Me otamme; tämän tilaisuuden^ kehottaaksemme työ­läisiä-
vastustamaan kaildcia, merkkejä ;ep
ta, jotka johtuvat t^föväenedustuksen^ kasvamisen hitau-flesta.
V Tulee epäilemättä olemaan ääniä; j otka kysy-vät:(>
«Mitä tästä hyödytään?» Tnonlaisia'ääniä on
kuultu Suurbritannian ja Europan"mantereen.työväen-!
liikkeiden alkuaikoina^ Mutta meidän täytyy" piiäa n?ie-lessänime.
ne' maantietellisista. seikoista ja. :väestön.ko
koonpanostajohtuvaterikoisvaikeiidel, jotka ovat edes*
sämme: Canadassa. Canadan ^ työväenpuolueen ' keskus-neuvostojen
rakentaminen, sen maakunnallisten jaostor
jen tiivistäminen," työväen omien .yhdistyksien .kehittä'
minen kaupunkien vaalipiireissä, kaikki, tämä tulee oler
maan arvioimattomasta -merkityksestä tulevaisuudessa.
Työväelle on vaikeampaa saada: poliittisesta toiminnas^
taan tuloksia idässä'kuin lännessä, misää taantumul^n
voimat eivät ole niin hyvin juurtuneet ja järjestyneetr
Ontariossa. Ja Quebecissa- 'keskittyvät 'Toomalais-katoli*
nen-kirkkoiOrange-salajärjestö,:'tehtailija
miesten edut Ja; porvariston "vanhat poliittiset 'koneistot
• ' Työväen täytyy kulkea'eteenpäin • ^ '
. Yhteenvetonavoidaan r^iis sanoa $ f fittä - vaalien ;4ulos
oli' tappio brittiläiselle^ imperialismille Canadassai" ei
lopullinen ^tappio, vaan askel siihen suuntaan; Libe­raalit
eivät kyenneet palauttamaan entistä järjestystä,:
minkä alaisena j ommallakummalla kapitalistisella puo-^
lueella olisi ehdoton' enemmistö parlamentissa; Maan­viljelijät,
varsinkin ; Albertassa, r osottavat voimakasta
luokkatietoisuutta. Progressiivit ovat säilyttäneet enti­sen
asemansa. Työväen onnistui vähä parantaa ase­maansa,
työväenryhmän lisääntyessä yhdellä edusta­jalla,
j . '
Ammattijärjestö ja työväenpuolue kokoontuivat vuo­tuisiin
edustajakokouksiinsa Montrealissa maanantaina.
Työväenluokan päämäärien toteutumisen .ei tarvitse
välttämättä tapahtua yksinomaan parlamentaarisia teitä.
Parlamentti ei ole ainoa ,paikka,'missä työväenluokan
ohjelmaa voidaan tehdä tunnetuksi ja toteuttaa. - Am­mattijärjestö'
voisi tehtävistään tietoisen johdon alai­sena
voimistuttaa työväenluokan taloudellisia järjestö­jä,
saada niille^ enemmän kansallista yhtenäisyyttä ja
itsehallinto-oikeutta ja täten edelleen kehittää canada-laisten
työläisten poliittista luokkatietoisuutta.
-^Brittiläisen kansainyhteisön'' erään
jäsenen velkataakka \
Austraalian kansallisvelka on kohonnut yhdestä bil­joonasta,
missä se oli- ennen maailmansotaa, kolmeen
biljoonaan 'dollariin. : Kun tähän^ lisätään -kahden bil­joonan
dollarin sotavelka, niin Austraalian kansallis-i^
elka on kaksi biljoonaa dollaria suurempi kuin oli
Suurbritannian kansallisvelka maailmansodan alkaes-sa..
Suurbritannian väkiluku on neljäkymmentä mil­joonaa,
mutta . Austraalian vain kuusi miljoonaa. -—•
Federated Press. /
' Jokaimen hnomioon. Lauantaina
25 päivänä "tätä kunta Esitetään
" P i r t i n " näyttämöltä "Sfarkka" eH
•^Pikkn- Fadette'% ^ :ikan8annäytelmä
6:ssa muutoksessa. Georgr Sandin
novellin: mukaan: kirjottanut : Char-
-lotte Birch-Pfeiffer: / '
^ Tämän näytelmän aihe on tun­nettu
suurelle osalfe meidän suo­malaistenkin
>: keskuudessa, . s i lB o-lemmehan
iiseat lukeneet'^tuon:.kuu^^
luisan • George / Sandin novellin Sirk­ka
eli Pikku,Pädette, jossa kiraai-lija
kuvaa kansan elämää etelä-
Banskassa.
• Tuo novelli näyttämölle -sovitet-^
tuiia ja -'näytelmäksi muodostettuna
on yksi parhaimpia näytelmiä, > mitä
näjrttämöltämme on esitetty. '
Nyt kun tämä näjrtelmä ensikerr
-ran esitetään näyttämöltämme, toi'r
vömme - • fortwilliamilaisten ; • sekä
jmipäristön : farmareiden . täjrttävän
"I^Pirtin" katsomon ääriään myöten,
sitäkin suuremmalla syyllä kun tä­mä
näytelmä on' tov, Knuuo Sevan-derin
j jäähsrväisnäytäntö. Toveri
Seyander ,jmuuttaa pois paikkakun­nalta,
joten fortwiIIiamilaisilla sekä
kaikilla. ympäristön: paikkakuntien
henkilöillä, jotka useamman .vuodeii
a/alla ovat, tbv. Sevanderin nähneet
näiden' kaksoiskaupunkien näyttä­möillä
-aina esittävän yleisöä tjry-dyttävästi
mitä erilztatuisimpia. osia.
on pyt viimeinen ilta nähdä ja naut.^
tia hänen* esityksestään^::näyttämöl­tämme.
Voimme sanoa samalla tov. Se-vanderille
hyvästit^ ja: toivoa .hä­nelle
nyt' toiselle paikkakunnalle
muuttaessaan innostusta ja- tarmoa
yhä' edelleenkin toimia meikäläisten
näyttämöiden' kehittämiseksi.
/ Siis "PirliUä" tavataan lauantai­na
25 p:nä tätä kuuta.
Katsokaa ilmotusta. toisessa pali­kassa
tätä lehteä. — Nix.
Jos V lakko tulee - jatkumaan,v iniin.
ruvetaan : lakossa./-ple'viIIe jakamaan
.a'vustusta ruuan.']; javuoteen muo.:
dossa. , Nyt on Tarmoruokala lu-va^
ut^ antaa < isentillä. ruoka.
aterian'^}ft~on ajatus ollut sellainen,
ett^ 'syöjä , itse^^n^saä; puolet^ eli
10 senttiä ^'a ; umo 'i^.inaksäa : lopun.;
Jos miehellä ei o^rahäa, niin sitten
'unio^;-nfaksak: kailiki. 1 Sama t
myös Bovitettaval^i vuoteeseen .näh-^
den. ; Tämä-- huo;ihioonottain ' V
me seista lakoja vaijdca,' vähän
kauemminkin. JaVsäammehan avus­tusta,
ehkä: sivultakin :päin. : S^ini-ta
sopii, että-täähä Arthurissa toi­mivat
; suomalaiset. :'*paIIoruumain
runnarit" ovat.
pyyntöömme, jonka esitimme heöle.;
Ja ovathe lahjottaneet kukin 10'
dollaria r lakkoävuätukseksi. ;:^Ja<; on
myöskin : lakossa olevain - > toimesta'
valittu kolmihenkinen komitea, joka
on jo kiertänsrt !väkijuomain? sala»'
kaupostelupaikoissä : ja antanUt jyr­kän
kiellon, että ei;'saa metsätyö-;
Iäisille lakon aikana: antaa päihdyt­täviä
juomia. .Tämä tulee olemaan
suuresta merkityksestä taistelussam-.
Mui^kaatov^r^tv pitää; rintama;^
ehjänä. - Käykää^',kaikissar: :kokouk.i
sissa, joita järjestetään tilanteen:
mukaan, ii ^ Seuratkaa f-taricasti; ko-;
kouksien <päatöksiäJi: l^imielisen ja.
tarmokkaanjoukon on -helpompi
saavuttaa voitto. v
, l^akkokomitean puolesta
V. Thurlin.'
lut kappaleen j a paljon muuta oh- k^talistisen vhteiskunnan k«*,-^
jelmaa jjaa luvannut tulla antamaa» "miseen monerfaict».. .r^'
naxrtmtorikkaan . 'iDanyietön '?P^
Arthurin osaston talolle ^t.^ k. 25
päivän illalla. Heillä on"* kaunis
2'^näytoksinen. laulunäytelmät ja pal­jon
i6nntaohjelniaa.:-XiO
sitaan?: • iCenenlään''^
pois tästä'nautintozJkkaasta-illasta,
joiika ihtplan -pienet'tovei^ ^^^^^^ m
tarjoavat. * ^ ^ ^ ,
"Karjalan kannaktrlla". ^ Koska
useat henldlöt ' ovat tiedustelleet^
näytetäänkö kappale: Karjalan 'kan­naksella
toiseen kertaan, V niin näy-telmäkomitea
on päättänyt {«esittää
sen kerran -lokakuun 2 ;-päivä. . :^Jö-kainen^
- joka ei ollut: ensi kerralla
tämän kauniin laulunäytelmän toi-Jps «sim. joku kysyy miksi sinä kuu.
- Int kommunistipnolaeeseen/ei sai^
vastaukseksi kuuluu: siksi kun se
ja sekin siihen ,kuuluu, •.• tahi en
kuulu puolueeseen siksi, että siellä
on se sellainen henMlö, josta en
pidä. - ^ ."^^ . , .
; piisi Melestäni järkevä asia teh­dä
itselleen selväksi se seikka, etta
luokkataistelu kuuluu jokaiselle työ-jyäen][
uokan. miehelle ja naiselle, ja
fitö:^imnnsta : e i rple luokalleci ^»1-
tääh hyötyä, jos minä en tajua sitä
tehtävää, jonka voin Jcykyhi ja ti-lanteitten
mukaan tehdä luokka-taisteltfU
ibtei^ viemiseksi ja te.
hostamiseksi.
katsomassa, voi nyt saapua, k a t ^
maan tätä Jtappaletta.
: Vangittiin jyvien' värastamisestaL
C. N. rantatiepoliisi huomasi komp^
panian ratapihalla' epäiltävän näköis-'
ta liikennettä' ja paremmin tarkas­tettuaan
: hucmasi hän, että kolme
miestä- oli jyvien varastamistoime^:
I^ehet olivat tehneet . r e i ^ vaunun-pohjaan
ja juoksuttivat sillä-tavalla
jyviä säklmnsä. ^ Sitten oU heiUä
automobiili vartomassa, - jossa jo. oli
ennestään :.12 täysinäistä säkkiä
Poliisi vangitsi miehet ja aamuUa
saivat. he vuoden vankeusrangaistuk­sen.
Näin päättyi tämä- hsrvä ja
mukava jyvien saantL
Eri paäkak
iPort ArthorinHntism
Met«atniesf«n ' lakko on ' täydessä
käyiinissä. : Isompi osa kämppiä on
jo: lopettanut: työnsä ja miehet ovat
tulleet .kaupunkiin. Muutamilla
kämpillä miehet^ .pvat saane'et luvan
olla kämpässä ja taistella siellä
lakkoaan. I Lisää kämppiä tulee, ai-
Toronton uutisia
j Kommanistiaen nuorisoliiton To-
'ronton •uomalaisen osaston kokous
pidetään Don-haalilla torstaina, t.
k. 23 p:nä alkaen kello 8 illalla.
Kaikldon jäsenten on saavuttava tä­hän
kokoukseen, sillä syystoiminnan
laajempien suunnitelmien tekemi­nen
ja järjestäminen:. ehdottomasti
vaatii sitä. : Myöskinv tulisi jäsen­ten
koettaa saada uusia, nuorisolii­ton
jäsenyyteen työläisnuorten mo­nilukuisista
järjestymättömäin ri­veistä.
Saattakaamme: toiminta oi­kein
rentoon j a innostuneeseen al­kuun.
Professori Scott Nc«irine pnhaa j
Torontossa unioitten valistusliitoni
järjestämässä , tilaisuudessaHygeia-|
haalissa, Elm-katu n:o 40, perjan-j
taina t k. 24 p:nä.- Luentoaineena!
tulee olemaan "Brittiläisen imperia-i
lismin kriisi".' Tämä*^ on hänen en-|
simainen luentonsa' Canadassa Bri-I
tanniasta tulonsa jälkeen^ Hän ; oli'
käymässä Britannian ammattiunioit-j
ten kongressissa -tutlamassa suuria-1
kon ja kaivostyöläisten sulun jälki-]
na vain lopettamaan työnsä.';Lakko-
Iäh'etit, joita '"^oii lähetetty kiertä­mään
niille perukoille'^^issä vielä
on ^ iliQOtettu töitä jatkettavan; tu­levat
-r heti: lopettamaan .'työt kun
vain-pä^evät perille. 'Sillä, pahin
puoli on: ollut se^ että suuret kämp-päperukat\;
eivät - heti alussa tien­neet
tarkalleen lakon alkamisesta ei.
vätkä ^kaikista vaatimuksista. .
Lakkolaiset pitivät kokouksen' t;k.
17-'päiväi: Valitsivat keskuudestaan
lakkokomitean ja peräankatsojakomi-tcan,
jonka tehtävänä on katsoa pe­rään
ettäei rikkureita paäse''!käm-pille
lähtemään. Samoin''' valittiin
henkilöt, jotka katsovat/ perään et­tä
koiratorpparit eivät saa narrata
rahoja pois .lakkolaisilta. Jos - huo­mataan,
\ niin armotta tullaan jokai­nen
_jkoiratorppari saattamaan lain-
'valvojan käsiin. ^Vielä kokous päät­ti
ruveta a'vustamaan lakkolaisia ja­kamalla
'-ruokapilettejä. A: tekemällä
jonkunlaisen sopimuksen^; paikallis­ten
poikatalojenf; (osi&usruokalojen)
kansfa. : Lakkolaiset ovat toivokkai-ta
'lakkonsa puolesta, sillä niin täy­delliseksi-
näyttää' lakko tuleen, et­tä'voiton
"v6i 'pitää värinänä,"^jos
vain vähänkin: aikaa seisotaan tais-'
telassa.
Muutamia''joukkojapparikänkejä"
on • lähtenyt: juuri lakon alkamispäi-i
vänä, mutta njrt pitävät lakkolaiset
siitä huolen, että ei enään lähde.
On kerrassaan kurjaa,-että muuta­mat
'työläiset alkavat tällä tavalla
toisten, työläisten leipää alas polke­maan,
että nähdessään' lakon tule­van,
alkavat silloin hieromaan: "jäp-parikänkiä"
kokoon. Metsätyöläis-ten
tekemissä ^päätöksissä: on sel­västi
osotettu, että joukkojapparit,
jotka katkaisevat puita, on myös
vaadittava yhtymään samaan: taiste­luun
tai muutoin pidetään heitä la-konrikkureina.
Jokaisella paikkakunnalla olisi
ryhdyttävä tukemaan täällä alka­nutta
metsämiesteÄlaÄtoa, sillä tä-
SB.3L . ehkä tulee olemaan suurimpia
metsämiesten taisteluja mitä meillä
on Ontariossa ollut. lOn tehtävä
selville jokaisella : paikkakunnalla,
että täällä on taistelu käynnissä,
että eivät miehet toisilta paikka­kunnilta
ala tänne suuntaamaan. ^
W. L U, of Canadan ja J. W.
W:n t.unio 120 jäseniä on jaettu
tasan lakkokomiteaan,' että sillä ta­valla
tulee tasapuolinen keskustelu
ja voidaan myös pitää lakkorinta­ma
eheänä. ' ^
Lakkokomitea tulee , tietenkin
BOWIE; B, C.
No. 110 — iflgft
miseen, monenlaisten välimaotoi4'
kautta, y,m. Kirja on tavattoi^
helppotajumen ja sellaisenaan or.
hyrö luettavaksi sellaisten ibmsteai
keskuudessakm, jotka eivät raskaan
työn lomassa jaksa mentyä vai
keatajufseen asuun Mrjotettnun tie-topuoliseen
kirjallisuuteen. Meidän
keskuudessamme vallitseva sarina
tilanne olisi saatava munttumaaa.
että me emme oKsi mitään -t^innel
kommunisteja, emmekä \'anaan so­sialidemokratian,
nuorassa ktilkevia
epämääräisiä olioita, vaan olisinune
tietoisia Juokkataistelijoita. Että
Paikl^kuntamme'pyrintöjä kat­sellessa
ei suutestr .erehdy, vaikka
lausuu runoilijan sanoin': "Näyttää
kuin -kaikki oisi \:uolIut Ja toimin­tamme,
lopjiuun toimittu". Niitrpe-jrin
- hiljaista on • ollut tämän kesän
hommamme: osdston -.toimissa;: Kau­hassa
olemme jääneet: s3rrjästä kat-selemaan
ipaailman/ .':t
Syitä* -tähän rauhallisuuteemme. OÄ>
useitakin, 'Ensiksi: kylämme pieni
-väkiluku on pieni, joten osaston toi­met:
joutuvat: olemaan;., yhä: aina
yksien ja samojen tehtävänä. Täiaä
on: ajan - oloon' yksitoik^ista j a vä.
,:Syttävääj jajhei^aannuttaä. ihmisistä
innostuksen toimintaan.. Ympäris­tön
metsätyöt rovat-snpistvvieet; ole
mattomiin. josta taas .36htÄu^ ettei
liikkuvia' työvoimia '^^hdx ky­läämme,
niinkuin''menn%inaraikoina>
jolloinv^kymmenittäin nuoria miehiä
kalski;itteli':kiryeiUään ^^ylämme kor­pia,
ia^fl^i^t^^v^tpa ^vit^J^n kätensä
osastomme toiminnassakin^ j a näin
ollen innostivat varsinaisia! asukkai­takin
^toimimaan. Toinen seikka tä-^
nä kesänä oli se, ^ttä ympäristöm­me
metsissä riehuvat^ tulipalot polt­tivat
metsiä toista j^ukautta.' Mie­het
komennettiin taisteluun metsiä
hävittävän tulen sammuttamiseen.
Näin jäi suuniiit^tukesäjuhlamme-kin
pitämättä, jonka aioimme -;Sica-mousin
toVereitten /kanssa. toimeen,
panna jossain järvenrannalla. ; lä­hellä
Sicamousia. '
Lopetti elämänsä.' TyöläisvanhuS
Antti Hill lopetti elämänsä ampu.:
maila kuulan päähänsä elokuun 28
p :n • illalla, asuntotoverihsa - ollessa
metsässä töissä. Vainaja on; synty­nyt
Kankaanpäässä Kauhavalla Vaa­san
läänis*sä. Oli kuollessaan seit-semänkymmenenkal^
den vuoden van­ha,
-öllut tässä maassa noin <12 vuot­ta.
-Korkeasta, iästään ,^hnolimatta
jelätti hän itseään ansiotöillä, oli
harvinaisen . nuorekas luonteeltaan^
aeurasii, .ahkeraan . sanomalehdistä
^^leisiäj^^maailinan tapahtumia ja
omasV:rhalun ytoimia.; jä,riestyneitten
|[^öläisten:: mukana. V^aaja -sjaa-tettiin
-viimeiseen lepoonsa Solsquan
hautausmaahan elok. 31 p.
: Lopuksi uskallan toivoa, että saa­daan
pinnistetyin -voimin muutamat
iltamat ennen talven tuloa toimeen.
K ^i.
NORTH BRANCH. ONT.
seurauksia. Sisäänpääsy - ; on 25[myöhemmin antamaan virallisia ra­portteja
lehde|l:e^ ;
Mitä iensi , IsLuantaina? ibitölah
/senttiä. Kuka vain vähänkin voi {
seurata englanninkieltä, ei jää,, pois'
tästä arvokkaasta tilaisuudestaL osaston lasten osasto-' on^ harjotel-
Undelle - toimintaladnUe on astut­tu
täälläkin J a muodostettuj entises­tä
osastost^me 2 kyläsolua.
Solu n :o 2 pn ollut kaikkiaan jo
neljä kokousta, joskin kahden viime
kokouksen väli. olikin' hieman pi­tempi,
-johtuen se kiireiden farmi-töiden
takia. Nyt taas kun kaikki
maan-viljelijäin kesäiset 'ja pian syk.
syisetkin ^askareet on loppuun suo-ritettd
ja alkaa varsinainen tal-vi.
tyaiausi, alamme pitämään kokouk^
semme säännöllisesti jokaisen kah-deh
-viikon kuluttua sunnuntai-ilta-päivällä
klo 2. ^
• 1 Päätimme heti ensimäisessä solu-kokouksessa,
että alamme lukea
Työn historiaa kappale kappaleelta,
ja tehdä selväksi itsellemme ne
luonnonlait, jotka ensin ajoivat al­kuihmisen
keksimään aivan alkupe-räisimpiä
työkaluja. Sekä edelleet;
mikä ^ajoi, hänen ryhmiytymään,yk­sille
seuduille, ja lopuksi kuinki
työnjako alkoi vähitellen kehittyä,
synnyttäen mukanaan > erilaisia ) ase­mia
ihmisten välille, sikäläisien su-kuyhteisöjen
keskuudessa; Tuotan/
non kehittyminen ja eri luokkien
syntyminen, järjestetynv yhteiskun­tamuodon
kehittyminen j a lopuke
Jyoläist^veri Edward Morttnnen
joutui ikävän tapaturman uhriksi
kesäll^ ^ -Hän kaupungista tullessa
hevosten juottopaikalla jotenkin pu­tosi,
jl^rrsriltä alas tullen hevosten
jalkoihin; Hevog^et siitä säikähtyi.
•yät j a lähtivät laukkaamaan, joten
Morttunen jäi raskaiden työkkrry-jen
alle, -joilla oli vielä kuomaa­kin,
vähän.- Morttunen sai vaikeita
sisällisiä: vammoja, mutta nyt öh
toipumaan päin.
Kylämme osaston jäsenet kutsui­vat
kansankokouksen koolle ja kes­kustelivat
ikävän kohtalon alaiseksi
joutuneen perheen avustamisesta,
valittiin ke^^^yskomitea, johon tili
A. Makf, M. Alanko ja J. KoskL
He laittoivat ' 9 keräyslistaa ympä­ristölle.
I Nyt on keräys jo lopetettu
ja listat'palautettu. Tulos ollen
seuraava:
Ester Morttunen . $27.00
A. Mäki , . - 5.80
V. .Karel 19,50
K; r L a i n e ; . . - 10.00
E. Koivu.'.. . ; 12.90
O. t Selkämaa . - . — • • . — 8.00
T. Salmijärvi 14.20
V. 'Kahila \ . 4.75
Mrs.- Honkanen . . . . . . . . . . . &.85
• iäisensä i ?112.00
",;^Keräyskdmitea- lausuu kiitokset
kaikille' .nii-Up^-Zj-jotka" ovat, yllämai;
ni£tuunkeräyltseeni lahjottaneet; ro­ponsa;
sekä-niille, jotka ovat .kerä­yksen
toimittaneet, siis kerääjille.
Ihmeelliset ovat herrojen tiet'ijm
teoti^^ muuta ^6i voi sanoa seuraavas-tav
tapauksesta; Niit*. vaaleja' kun
on oikein hartiavoimalla taas "run»
nannnt" joka -puolue, ja niinpä ky­lämme:;
konservatiivipapat myös­kin.
Asiat luistivat vaalipäivän il­taan
: kuin rasvattu. Mallassauna-tanssit
pidettiin hyvissä ajoin .ja
viina -vuoti lunsaana,: työmieheniin
kielelle. Työmiehelläkin on näet
toisinaan ääni, kun sattuu olemaan
kansalainen. • Ja konservatiivien pi­täisi
• saada työläisen äänen. Siksi
pitää olla^ viinaa, paljon viinaa.
Mutta viina ei -ollut loppunut
vielä vaalipäivän iltanakaan, vaan
oli- sitä, vielä runsaasti. Ja kun
vaalipiirimme > äänestyksen tuloksia
irieritiin Viemään hillalla kaupunkiin,
ajattelivat r papat kai, että nytjös
pitää^ kerran, j juhlia. Erehtyivät
sitte juhliessaan: kai luulemaan, ett!
ovatkin rr«tudikeutettuun luokkaan
kuuluvia,^- koska niin - unohtivat kai?-
pnngins: järjestyssäännöt, että sai­vat
-esivallan niskaansa. Esivalta
teki järkähtämättömästi tehtävänsä,
huolimatta siitä, vaikka mies oli aia-niit
riistäjäluokan etuja kaikella
käytettävissään olevalla energial-laaif.
V Vaikka tarvitsee sitä Py^^^'
laista työstä sen; verran palKkaa,
että yhden yön ^vapaan korttenn.
En tiedä kävivätkö konservatim-pomot:
lunastamassa "tulsansa"seu.
raavaa tarvetta varten pois, vai an­toivatko
miehen itse selvitä pulas.
tiaan. -
Siinä elävä esimerkki taas, eua
työväenluokan mies ei saa mene-teilä
minkäänlaisissa tilanteessa
rankaisematta toisin kun laki mää­rää,
huoUmatta siitä kuinka mnoi.-
kaasti^ ajaakin riistäjäluokan etuja.
Opetus: Ei saa lähteä herrojen
kanssa marjaan, vievät marjat seKa
tuohisen.— Punainen oka.
TIMMINS. ONT.
Suomilatsen osastoa
täällä Timminsissä on ollut nom
kolmen kuun ajan h«ia5sta. verrat^
talvikauden -toimintaan. 1 araa J.
tuu kai kauneimmasta ^-uodenajas»,
joUoinka jokainen haluaa naun"
luonnosta ja vapaudesta sen o^.
mikä suinkin on kullekin ihnuseDe
mahdollista. •
Mutta suurelta osalta « a - T y^
van nutäkin henkilöitä. Jotka
ton jäsenyyttä pitävät vam
vuoksi, k o ^ p a kokouksissa kajj^
iä^yydestä huolimatta on
Tämän epäkohdan po*