Vapaus, June 1, 1922

              Canadan fluomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-fyy
Sndburyssa, Oat., joka tiisiai, torstai Jajauantai.
H. PURO, ^^-..^^^L»^ I7aBtaava toimittaja. Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Liberty) ^ . « u
The only organ of Finnish Workera in Canada. Pul^
Ifshed in Sudbury. Ont., every Tuesday, Thursday and
fiaturday.
AdvfiTtising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
for dngS insertion 75c. t)iBCOunt on standing advertis^
ment.' The Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish.People in Canada. =—======
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. $2.^5, kolme kk,
$L50 ja ytsi kk. 75c. • • .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk,
13.00 ja kolme kk. 11.75.
_ TUauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
p_ait8i asiamiesten joillg on takaukset.
Joa ette milloin tahansa saa vastausta^ ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lukkeehoitajan per-
«oonallisell» nimellä. ' ^ , ,
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaia.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Buildmg,
Lome St., Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Sudbury, Ont.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, as
i M K o n d class matter.
Centralian tragedian jälkikaiut
Yhdysvaltain kapilaJistiluolcan sodan aikana työ­väenluokkaa
kohtaan kohdistaman raivon kauhistutta-vimpiä
purkauksia oli Centralian, Wash. kauhea tra­gedia,
jossa lukuisia lWW:hen kuuluvia työläisiä tuo­mittiin
syyllisinä toisen luokan rauhaan 25—40 vuo­deksi
vankeuteen.
Nytlcnunin on viisi jäsentä siitä lautakunnasta,
joka tuomitsi nämä työläiset vankilaan, antanut kirjal­lisen
selostuksen, jossa selittävät että he äänestivät
näiden miesten • tuomitsemiseksi vastoin omaa vakau-inustaan
sen terroriseeraavah painostuksen vaikutuk-
8e8ta,';/in}kä sifloin saatiin vallassaolijain raivoisan
terrorin .'vaikutuksesta ympäristöllä aikaan. Lautiikun-nan
jäsenet pelkäsivät omaa turvallisuuttaan, ja sen-tähden
he selittävät olleensa pakotettuja tyydyttämään
verenhimoisten työväenluokan sortajain kostonhimoa.
Nämä viisi lautakunnan jäsentä selittävät, että Ameri­kan
legionalaiset hyökkäsivät IWW:n haalia vastaan
ja että tuomitut työläiset olivat pakoitetut puolusta­maan
itseään ja haaliaan.
. Mutta jutun käsittelyn aikana asestetut sotilaat yra*
päröivät kaikkialta oikeustalon, samalla kun porvaris­to
jai; sen laaja sanomalehdistö kuvasi yleisön edessä
itsepiltölustukseen ryhtyneet työläiset mitä vaarallisim-miksi
anarkisteiksi jo pitkän aikaa ennen oikeusjutun
päättymistä. Tällaisessa ympäristössä vaadittiin lau-takuniiah
jäseniltä mitä suurinta vakaumuksellisuutta
Ja rohliieutta vastustaa porvarillisen roistojoukon mie-
• lialaa.
"Rfashingtonin valtion työväen uniot valitsivat, ku­ten
iauistetaiah, oman lautakuntansa seuraamaan Gent-
, ralian juttua, joka, lautakunta antoi päätöksei/i, että
syytetyt työläiset ovat ehdottomasti syyttöniiä. Nyt
todentavat nämä viisi virallisen lautakunnan jäsentä
kirjallisella selostuksellaan, etjtä työväen lautakimnan
päätös jutussa oli oikea, j'ota eivät luokkatietoiset
työläiset alunpitäenkään epäilleet. Amerikan järjesty­neen
työväen velvollisuus on, huolimatta mihin linioi-hin
tai työväen poliittisiin puolueisiin he kuuluvatkin,
yhteisvoimin i'yhtyä mitä laajakantoisimpiinkin toi-menpiteisiin
Centralian tragedian uhrien pelastami­seksi,
vankilasta, sillä he ovat työväen luokkataistelun
marttyyreja ja porvariston mitä raakamaisimman sor­ron
uhreja. Ja tämän taistelun yhteydessä on uuden
kerran perinpohjin galjastettava porvariston äärimäisen
katalat ja julmat salajuonet järjestynyttä - työväestöä
vastaan.
tui silloinen Turussa sijainnut puoluehallinto moisesta
omavaltaisuudesta ja päätti omasta puolestaan kutsua
ammattiyhdistysten edustajakokouksen Tampereelle
tammikuun 8—9 päiviksi v. 1900, eli helsinkiläisten
kutsumaa kokousta viikkoa myöhemmin. Tällä tavalla
tuli perusteluksi kaksi eri ammattijärjestöä, tahi oike­ammin
sanoen tuli estetyksi elinvoimaisen ammatilli­sen
keskusjärjestön perustaminen.
Vuosina 1905 ja 1906 tapahtuneet joukkoliikkeet
sittemmin muokkasivat niin paljon maaperää amma­tillisen
keskusjärjestön perustamiselle, että v. 1907 ei
enää ilmaantunut minkäänlaisia erimielisyyksiä S. Am­mattijärjestön
perustamiseen nähden. Multa siitä huoli­malta,
vaikka keskittymispyrkimys osoittautui näin yk­simieliseksi,
ei keskittyminen kuitenkaan ollut yhtä
yksimielinen. Löytyi useita ammattiryhmiä, jotka usei­ta
vuosia S. Ammattijärjestön perustamisen jälkeen py­syivät
erossa siitä. Ne olivat edelleen siinä käsityk­sessä,
että ne yksin ollen vähemmällä vaivalla ja vä­hemmillä
kustannuksilla voivat suoriutua voittajana
taistelussa kapitalisteja vastaan. Vasta v. 1917 muo­dostui
S. Ammattijärjestö sellaiseksi voimantekijäksi,
miksi sitä jo perustettaessa oli ajateltu. Silloin liit­tyivät
siihen rautatieläisten, tullimiesten, postiljoonien,
vanginvartijain, järjestysmiesten, ynnä monien muiden
työläisten järjestöt, jotka, lukuunottamatta S. Raiita-tieläisten
liittoa, olivat siihen asti pysyneet puolipot-varillisina
järjestöinä. V. 1917 saatiin myöskin perus­tetuksi
S. Maatyöväen liitto, joka laajensi huomatta­vasti
S. Ammattijärjestön taistelurintamaa.
Nyt, kun S. Ammattijärjestö on sivuuttanut «15-
vuotisrajapyykirt», on mielenkiintoista tehdä lyhyt sil­mäys
sen vaiheisiin. Eri vuosina tapahtunut jäsenmää­rän
nousu ja las^u avaa eteemme kuvan siitä,^minkä­laisten
menestysten ja vaikeuksien alaisena S. Ammat­tijärjestö
on kulloinkin toiminut.' Vuonna 1907, jol­loin
S. Ammattijärjestö perustettiin, oli tavallaan jo
siirrytty järjestötoiminnassa v. 1904 alkaneesta nousu^
kaudesta laskukauteen. V. 1908 lopulla oli jäsenmäärä
jo alentunut 1,186 jäsenellä ja jatkui se edelleen vuo
teen 1910:eenj jolloin se 3mnen vuosineljänneksen lo
puBsa oli ainoastaan 15,077. Näin suuifeen jäsenmää­rän
alenemiseen oli syynä maassamme vallinnut huono
työmarkkinain tila. Työttömyys oli verrattain suuri ja
työnantajat telkivät kaikkensa palkkojen alentamiseks
Työttömyysprosentti vaihteli metallityöntekijäin kes­kuudessa
vuoden 1909 eri kuukausina 12,7 ja 42,2 pro
sentin välillä. Kivityöntekijäin keskuudessa vaihte:
työttömyysprosentti 24,8 ja 53,3, paperityöläisten 8,5
ja;48,2, sahateollisuustyöläisten 24 ja 66,4, puutyönte­kijäin
18,7 ja 42,9, muurarien 35,1 ja 76,2, maalarien
9,8 ja 79,3 sekä ulkotyöläisten 42,7 ja 66,7 prosentin
välillä. , Näin suuren työtlörnjryden vallitessa ei siis
VAPAUDEN SOIHTU
VALMIS
Vapauden kesäjulkajsu VAPAU­DEN
SOIHTU on nyt valmis ja
aletaan postittaa näinä päivinä asia-miehille
ja tilaajille.
Soihtu käsittää seuraavan teks­tisisällön:
ollut ihme, vaikka järjestöjen; jäsenmäärä hupenikin
mahdollisimman vähään, sillä näin kurjissa olosuhteis
sa eivät ammatilliset järjestöt voineet menestyksellisesti
toimia työväestön aseman kohottamiseksi.
Suomen Ammattijärjestö viisi-t<
Msta vuotias
W s. A. Järjestön huhtik. numerossa kirj ottaa E. M
seuraavaa:
Kuluvan huhtikuun 15, 16 ja 17 p:nä tuli kulu
neeksi viisitoista vuotta siitä, kun Suomen Ammatti
järjatön perustava kokous oli Tampereella. Kun mai­nitussa
kokouksessa otettiin keskusteltavaksi koko maa
ta käsittävän ammattijärjestön perustaminen, oli ky
symys jo kaikille niin kypsä, että ilman keskustelematta
huutoäänestyksellä päätettiin yksimielisesti perustaa
ammattijärjestö.
«Kootkaamme hajanaiset joukkomme yhteen», oli
se tunnuslause, johon nojautuen maamme ammatilliset
järjestöt lähettivät edustajansa S. Ammattijärjestön
perustavaan kokoukseen. Kun oli tultu yhä selvemmin
huomaamaan, kuinka kapitalistinen tuotantotapa oli
riistänyt suurelta osalta työntekijöitä tuotannon väli­kappaleet
ja saattanut työntekijät kapitalisteista riip­puvaan
asemaan ja kuinka työntekijät eivät saaneet teh­dä
työtä silloin, kun olisivat tahtoneet, päätti amma­tillisesti
järjestynyt työväki perustaa sellaisen järjes­tön,
joka kapitalisteja vastaan taistellessa takaa köy­hälistölle
voiton. ^ •
Eri ammattiliittoja yhdistävän kiinteän yhdyssiteen
tarve oli eräissä ammatillisesti järjestyneiden piireissä
käynyt selväksi jo lähes kymmenen vuotta ennen Am­mattijärjestön
perustamista. Vuosina 1899 ja 1900
työskenneltiin hyvm ripeästi ammatillisen keskusjärjes­tön
perustamiseksi, mutta vallitseva erimielisyys po­liittisesti
ja ammatillisesti järjestyneiden työläisten
kesken pirstoi nämä aikomukset. Kun helsinkiläiset
omalla luvallaan ja 8 liittohallinnon nimessä 11 p:nä
marraskuuta 1899 julkaisivat ammattiyhdistyksille ja
osastoille osoitetun kehoituksen, valita edustajia joulu­kuun
28—30 päivinä Helsingissä pidettävään »amma­tillisen
keskusjärjestön perustavaan kokoukseen, suut-
Vuonna 19H alkoi työmarkkinain tila parantua
Työttömyys väheni ja sitä mukaa helppoutui myöskin
työläisien elämisen mahdollisuus. Useiden ammatil­listen
j järjes^ö|en, toimintakertomukd^ lausuttiinkin
tämän johdosta, että vuosi 1911 voidaan pitää käänne
l^öhtanä työväenjärjestöjen toiminnassa, joka olikin ai
van oikea qlettamus, sillä silloin taantumuksellisesta
ajanjaksosta oli siirrytty edistykselliseen ajanjaksoon
Niinpä S. Ammattijärjestön toimintakertomuksessakin
sanotaan, että mainittuna vuonna «ovat työmarkkinat
olleet vähän paremmat.» «Työtä on ollut helpommin
saatavissa» ja «työläisillä on ollut enemmän tilaisuuk­sia
saada oloissaan parannuksia.»
Ja kun silmäilemme S. Ainmattijärjestön jäsenmää­rää,
huomaamme, että nousukautta on kestänyt aina
vuoteen 1918, jopa ohi siitäkin, jollei oteta huomioon
kansalaissodan aikaisia tapahtumia, jolloin työväen
järjestötoiminta kukistettiin aseellisin voimin. Kansa­laissodassa
saatu isku tosin aiheutti suuren jäsenmää­rän
alenemisen, mutta kun sivuutamme vuosien 1917
jä 1918 tapahtumat ja jäsenmäärät ja vertailemme
vuonna 1916 ollutta jäsenmäärää vuoden 1920 jäsen
määrään, huomaamme edistyksen kulkeneen tasaisessa
tahdissa eteenpäin. Vasta vuosi 1921 osottautuu jär­jestötoiminnassa
jonkinlaiseksi lamaannuksen vuodeksi,
sillä niinkuin näemme, on jäsenmäärä mainittuna vuo­tena
alentunut 10,881 jäsenellä.
Vuonna 1921 tapahtuneeseen jäsenmäärän alenemi­seen
oli epäilemättä samat syyt, kuin vuosina 1908—
1910, sillä työttömyys työläisten keskuudessa on ollut
ja on edelleenkin varsin ankara. Suuria työläisjoukko­ja
on nyt, samoinkuin v. 1909, joutuniit työttömyyden
johdosta aivan nälkäkuoleman partaalle. Kapitalisteil­la
ei ole ollut antaa riittävästi työtä, leipää eikä vaate­tusta.
Ja mikäli tyÖtä on ollut saatavissakin, on siitä
maksettu niin alhaisia palkkoja että työssäolevain työ­läistenkin
toimeentulo on muodostunut erittäin vaike­aksi.
^
Nyt> kun S. Ammattijärjestö on toimintansa taipa­leella
sivuuttanut 15-vuotisen tienviittansa, uskomme,
että kehitys alkäa^aasen kulkea yhä nopeimmassa tah­dissa
eteenpäin. Joltisellakin varmuudella voidaan
sanoa, että kuluva vuosi on st ajankohta, jolloin am­matillinen
työväenliike niin meillä kuin kaikissa muis­sakin
maissa alkaa elpyä, ei kylläkään suuresti sen
vuoksi, että työmarkkinain tila kapitalistisissa maissa
suurestikaan paranisi, vaan senvuoksi, kun yhä 'laajem­mat
työväenjoukot tulevat tietoisibi siitä, että heidän
ainoana pelastuksenaan 'kflpilälistisen järjestelmäJi ai­heuttamasta
kurjuudesta on horjumaton ja proletaari­sen
vallankumoushengen läpitunkema luokkataistelu.
Vuonna 1907 päätti ammatillisesti järjestynyt työ­väki
perustaa sellaisen järjestön, joka kapitalisteja
vastaan taistellessa takaa köyhälistölle voiton. Tämän
päätöksen lopulliseen päämääräänsä vieminen on jää­hyt
meidän tehtäväkseriimb, jonka vuoksi se myöskin
on meidän suoritettava.
Tiede — suuri vallankumouk­sellinen,
suQm. H. P., mielenkiin­toinen
kirjoitiis ' tieteen ja teknii­kan
v a l l a n kumouksellisuudesta;
Ylösnousemus, Aku Päiviön voima-kashenkinen
runo proletaariselle
jättiläiselle, joka on juuri nouse­massa
riiston ja sorron alta, vis­katen
harteiltaan «laiskojen raska-han
taakan», tämä runo lienee par­haan
runoilijamme yksi paihaim-pia;
Genoan diplomaattinen rinta­ma,
H. Puron kirjoittama', käsitte­lee
Genoan konferenssissa ilmennei­tä
ristiriitaisuuksia kommunistisen
ja kapitalistisen yhteiskuntakäsityk­sen
ja niiden edustajain välillä;
Hirmujen hallitessa, runo, kirj.
Wm- Lahtinen, voimakas kuvaus
porvariston diktatuurista, mutta sa­malla
luja kehoitus työläisille toi­mintaan;
Kevät valkovihan vuon-m,
tunnetun kirjailijan Henkipa­ton
kuvaus Vapunpäivästä valko-terrorikevännä
1918 Suomessa, tä­mä
mielenkiintoinen kuvaus on
höystetty kirjailijan mainioilla ru­nonpätkillä;
J/c/to poikoi runo,
kirj. Antropiini, vakava varoitus
lemmenpauloihin joutuneille nuo­rukaisille;
Teräksinen lapiomies,
kirj. J. V—ta, kuvaus höyrylapios-la
ja sen vaikutuksesta työläisen
asemaan; Pariisin kommuunin
muistoja, kommuunin «Punaisen
neitsyeen» Luise Michelin kuvaus
mainehikkaasta Pariisin kommuu­nista;
FfÄareviY/öfl, runo, kirj. Ant­ropiini,
terävä kuva työttömyyden
kiroista; Aamupilvi, lyhyt se ostus
samannimisestä taidejäljennöskuvas-ta;
Feodor Ivaripvich Shaliapin, _se-
Ipstus samannimiselle kuvalle, kuu­luisasta
bolsheyiikkilauläjasta; Ke­sä,
kirj. Punikki, kaunis kaunokir­jallinen
kuvaus kesän viehättaväi-syydestä
ja sen vaikutuksesta köy­hälistön
taisteluharrastuksiin ja tu­levaisuuden
toiveisiin; Jeannetten
käsitys luokkamraalistq, kirj. N.
Terho, verrattain onnistunut liäuno-kirjallinien
kuvaus siitä, minkälais­ta
luokkamoraalia työläisiltä vaa­ditaan;
Kumoiissoturit, ru^o, kirj.
Wm. Lahtinen;- Marxin filosofisia
lausunnoita; Viattomuuden huone,
mailmankuulun Nobelinpalkinnon
saajan, Anatole Francen kirjoitta­ma,
Aili K;tori suomentama kau­nis
kirjoitus työmiehestä ja mun­kista;
Marxin mietteitä tieteestä;
Punasiskon haudalla, runo, kir.
Punainen Veikko, kerrassaan mie •
täliikuttava ja rikashenkinen ylis­tysvirsi
Suomen luokkasodan pu­naiselle
sankarittarelle; Jeanne La-baurdy,
Mikael Rutasen kaunis, ylis­tyslaulu
Pariisin kommuunin san­karittarelle;
Liikkuvan työväen ase­ma
Canadassa, J. W. S:n selostus
ämän työläisosan kurjasta asemas­ta,
kirjoitus on siitä mielenkiintoi­nen,
että se käsittelee asiaa, joka on
niin lähe;llä, satoja, ehkäpä tuhan­sia
suomalaisiakin työläisiä; Väliä
on meillä, runo, kirj. W. MJ Matt­son,
räikeä kuvaus työläisluokan
ja porvariston etujen ja aseman
ristiriitaisuuksista; Naisen asema
Neuvosto-Venäjällä, kirj. H. K.,
mielenkiintoinen selostus naisen
asemasta ensimäisessä proletaarita-savallassa,
varsinkin kaikille työ­läisnaisille
erittäin intresseeraava
uettava; Vdlankumouhsellinen so­sialismi,
pieni täyte; Työväen yh­teinen
rintama, H. P:n kirjoitus
kaikkien työläisten yhteisen rinta­man
välttämättömyydestä; Liike­mies,
N. T—hon humoristinen ku­vaus
ahnaasta, kitupiikkiliikemie-masea,
nimimerkb' Johanneksen
kuvaus porvarillisen yhteiskunnan
rappeuttavasta vaikutuksesta ihmis­rodun
demoralisoitumiseen; Mart-tyyrit,
runo, kirj. Mikael Rutanen,
omistettu vallankumouksen mart­tyyreille;
Kevätlaulu, runo, kirj,
Mikael Rutanen, runoilija loitsii
keväistä innostusta tällä runollaan
työväen luokkataistelijoihin; Pu
naisissa, K. Saarikosken kaunokir­jallinen
kuvaus punavaatteisesta
nuorukaisesta; Oikeus, runo, kirj.
M. Rutanen.
SOIHDUN KUVAT.
Taiteilija K. A. Suvannon mah
tava ja suuriaiheinen kansikuva,
mailmantaakkaa kantavasta työn
jättiläisestä, joka on juuri parhail­laan
nousemassa, innostuneena kat­sellen
Venäjän neuvostovallan vaa­kunaan,
kuva on kaksivärinen, em­me
oikeastaan usko, että mainiom-paa
kansikuvaa voitaisiin pröletaa-rijulkaisuun
löytää.
hestä; Riistäjät rotuaan paranta- timään tilauksiensa kansi
Muita kjivia: Imperial Palace,
Neuvosto-Venäjän edustajain kort­teeri
Rapallossa, Italiassa, Genoan
konferenssin aikana, joka muodos­tui
kuuluisan ja suurmerkitykselli-sen
venäläis-saksalaisen rauhanso­pimuksen
allekirjoittamispaikaksi
pääsiäis-sunnuntaina; Leon- Trotz-ky,
Neuvosto-Vepäjän sotaministe­ri,
proletaarinen Napoleon, työ
pöytänsä ääressä sotavirastossa
kaksoiskuva Neuvosto-Venäjän Ge­noan
edustajista; Kolmannen Inter
nationalen Ilhnen kongressin ava
jaisistunto; Venäjä ja liittolaisel
venäläis-saksalaisen sopimuksen a
lekirjoitettua, Arthur Youngin piir­iäpä
pilakuva; Aamupilvi, tämä on
nyt sitten se kuuluisan venäläisen
taiteilijan, Vassili Vassilievich Ve-restchagin
huomatuimmasta maal
uksesta jäljennös, jonka jäljent;
mislupa vasta juuri äskettäin saa­tiin,
kuva esittää rauhanaatteen
voittoa, pitkän pitkän yön jälkeen,
tämä taiteilija tuli kuuluisaksi lu
kuisilla maalauksillaan so^an hir­muista,
kuva on koko sivun käsi
tävä, paineltu pronssivärillä liitu
paperille^ (käsittää myöskin teksti
selostuksen); Feodor Imnovich
Shaliapin, mailmankuulu veiiäläi
nen oopperalaulaja ja.etevä näy
telijä, joka teki konserttimatkan
m.m. Amerikassa tänä kevännä, lau
laen Venäjän nälänhätäisten hyväk
si, kuvaan liittyy tekstiselostus.
Kuva kesästä, lapsia uimarannassa,,
kaunis kesäkuva, sämasfa aiheesta
kirjoitus; George Bernard Shdu),
enE;lantilainen mailmankuulu kir­jailija,
puolustanut, voimakkaasti
neuvostovaltaa kapitalistilaunian
hyökkäyksiä vastaan monissa kir-j
oituksissaan; Luokkasota Etelä-A f-rikassa,
kaksi kuvaa kuulusta Ete­lä-
Afrikan kaivosmiesten lakosta,
joka muodostui sisällissodaksi
päättyen lopulta työläisten toistai
seksi kukistumisella, verisen porva-riterrorin
avulla; Sotapakolaisten
paluu, paljon puhuva ja syvämer-kilyksellinen
kuva, jota sopii oi
kein miettien katsella; Kun mii-joneeri-
akan koiralla on nuha, niai-nio
luokkahenkinen pilakuva; Ko­keilun
jälkeen, pilakuva kokenees­ta
aviomiehestä; Malahma Gandhi,
kuva Intian vapautusliikkeen kuu­lusta
johtajasta, joka nykyään vi­ruu
vankilassa.
Näiden varsinaisten kuvien lisäk­si
on Soihtu koristeltu ja somis­teltu
lukuisilla hienoilla vigneteilläi
Tämä rikassisältöinen ja aistikas
proletaarinen kesäju^kaisu käsittää
48 suurikokoista sivua ja maksaa
ainoastaan 40 senttiä, lähetetään sa­malla
maksulla myöskin Suomeen.
Asiamiehiä ja kaikkia yksityisiä
1 tilaajia kehotetaan nopeasti kiireh
|HmmiiiiHiiHHmiiiiiiiiiiiiiHii/sfiiiiiiiiiii„„,,,,„,„,^
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canada
dollarisi
etet
S Postissa 15c kaikilta sommilta. Sähkfeanomalla %ZM kaiiciita sum
^ Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
Eahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikki lah
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik.lS p.
Tordntossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broa
S view Ave.
" Rahavälityksemme ovat Suomessa maksetut ulos, viimeis
niistä toukokuun 6 p. päättyneellä viikolla, NumeToon 1196 as
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS, SUDBURY. ON
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaiton nimessä.
^iiiiiiinininiiiiiiiiHiiiiimiiiimmiiiiniiiiiiiiniiiiiinniiiiiiiiiiiu
sa.
siHirenipi hnonuo
Senjälkeen kun olmme erikoisella
tarmolla ryhtyneet toimenpiteisiin
Vapauden tilaajamäärän kohottami­sen
* painostamiseen, lähettämällä
asiamiehille persoonaJlisia kirjeitä
ja osoittamalla lehden palstoilla mi­ten
välttämätöntä on lehden laa­jempien
joukkojen keskuuteen levit­täminen,
olemme saaneet useilta
asiamiehiltämme kirjeitä, joissa he
selittävät, että heidän on mahdoton
enempää tehdä. 1'ääasial'Iisimpana
syynä asiamiehet valittavat sitä,
että ovat osastojen muilla tehtävillä
niin kuormitettuja, Öttä aikaa ei
riitä Voimakkaamman hyökkäyksen
tekoon. Tämä todistaa siis, että
osastoissa ei käsitetä oman lehden
evittämisen tarpeellisuutta, sillä jos
Se käsitettäisiin, emme asiamiehiltä
saisi edelläraainitunlaisia kirjeitä.
Osastojen on nyt otettava- asia va­kavalta
kannalta ja pyrittävä teh­tävät
keskuudessaan järjestämään
keuta muut tehtävät.
Vapauden levittäminen agitatsi-oniselta
kannalta on siksi tärkeä
tehtävä, että osastojen olisi kiinni­tettävä
siihen suurempaa huomiota.
Ja suuremman huomion siihen kiin­nittäminen
edellyttää kaikkein en­simmäiseksi
sen, että henkilö, joka
toimii osaston valitsemana asiamie­henä
Vapautetaan muista tehtävistä
ja siten annetaan hänelle aikaa leh­den
levittämisen eteen voitavansa
tekemiseen. Tämä on räikeä epä­kohta
osastojen toiminnassa ja sii­tä
olisi siis päästävä mitä pikemmin.
Siksi odotammekin, että seuraavas­sa
osaston kokouksessa kirjeenvaih­taja
eli oTgariiseeraja esittää tä­män
kohdan kirjoituksesta osaston
kokoukselle ja osaston on tehtävä
sellainen päätös, jolla asiamiehet
vapautetaan muista teTitavistä. Kun
näin on menetelty ja katsottu, että
Vapauden asiamieheksi valitut te-siten,
että asiamiestoimintaa ei vai- kevät tehtävänsä, niin T^oimme odot­taa
joitain tuloksia, muussa tapa­uksessa
on turhaa puhuakaan ti­laajamäärän
kohoamisesta. Siksipä
osastot, älkää kuormittako asiamie­hiä
muilla tehtävillä, valvokaa täy­dellisesti
asiamiehen toimintaa ja
jos tuloksia ei ala ilmenemään on
muutettava miestä. Jokaisen yksi­tyisen
on samalla tehtävä kaikki
voitavansa. Vain siten, että jokai­nen
täjrttää veilvollisuutensa, voim­me
odottaa tuloksia, muussa tapa­uksessa
ei.
Jotkut asiamiehet ovat meille kir­joittaneet,
että ovat muuttaneet
paikkakunnalta pois ja osastot eivät
ole katsoneet hyväksi valita tilalle
uutta asiamiestä. Tuo on suora­naista
leväperäisy^ttä osastojen ta­holta,
jonkalainen ei saa jatkua.
Osastojen virkailijain on sellaisissa
tapauksissa heti esitettävä osaston
kokoukselle, että poistuneen asia­miehen
tilalle on valittava uusi ja
siten saatettava Vapauden levitys-työ
keskeytymättä jatkumaan.
Ttlaajainäärä ei kohonnut viime
: •-;..v, viikolla. •..„ .
Katsellessamme taas edessämme
olevia tilausluetteloita, olemme pa^
kotettujais,merkille panemaan, että
tilaajamäärä ei noussutkaan viimei­sellä
viikoilla, kuten olimme edelli­sessä
katsauksessamme varmasti
olettaneet tapahtuvan. Tosin joll­akin
paikkakunnilla osottaa asia­miehet
tekevän uutterasti työtä,
mutta toisilla taas ei tapahdu muu-osta
parempaanpäin, vaan hiljal-een
osottaa alenemista. Yhtenä
armokkaasti asiasta kiinni otta­vana
paikkakuntana voimme pitää
ort Williamia, jossa tilaajamäärää
viime viikoHa köllötettiin seitsemäl-
Ijä tilaajalla, ollen Fort Williamin
tilaajamäärä nyt korkeampi kuin
mitä se on ollut puoleentoista vuo­teen,
ja me olemme varmat, että
•williamilaiset jatkavat samalla kurs­silla
lopulliseen päämäärään asti.
Timmins myöskin hiljalleen näyt­tää
pyrkivän entiseen asemaansa.
Nousussa ei ole tapahtunut suurta­kaan
muutosta, mutta kuitenkin
senverran, että voi sanoa siellä
tapahtuvan jatkuvaa nousua. Ja
nyt kun Timminsissä on valittu uusi
asiamies, ehkä parikin, niin voim­me
odottaa uusien voimien tarmo­kasta
ponnistusta. Timmins muu­ten
on paikka, jossa on mahdolli­suutta
huomattavalle tilaajamääräl-le.
Siis pojat, uusina ja vereksinä
asiamiehinä toivomme saavutuksis-tanne
hyvää tulosta, emmekä ollen­kaan
ihmettele, vaikka te lähimmäs­sä
tulevaisuudessa saavuttaisitte en­simmäisen
sijan, sillä'te olette ai­noastaan
12 tilaajaa Port Arthuria
lempana.
Toronto on vain kolme tilaajaa
ort Arthurista jälessä, joten oike­astaan
kolme paikkakuntaa voivat
hyvällä menestyksellä kilpailla en­simmäisestä
sijasta. Ja mikä sitten
on syyn, ettei sitä tehtäisi, sillä kai­kissa
näissä paikkakunnissa on liy-viä
asiamiehi, kun vain iitä ei
kuormiteta liian paljon muilla hom­milla.
Odotamme Port Arthurin,
imininsin ja Toronton välillä jän­nittävää
ottelua ja kymmenittäin
uusia tilauksia Vapaudelle.
Kesld-Ontarion piiri parhain.
Nyt kun Canada on jaettu jär­jestön
edustajakokouksen päätöksel-piireihin,
lienee paikallaan kat-staa,
mitä niiden taholta Vapau­den
levittämiseksi tehdään.. Ja jos
nyt otamme kaksi suurinta, Port
Arthurin ja Keski-Ontarion piirit
vain huomioon, niin täydymme
myöntää, että vaikka Keski-Ontari-ossa
on liuomattavaa työttömyyttä,
teollisuuslaitoTcset melkein kaikki
seisaulcsissa ja jäsenmäärän ollessa
kummassakin piirissä melkein sa­man,
"kulkee Keska-Ontarion raata­jat
lehtensä levitystyössa huomatta­van
joukon edellä Port Arthurin
piiriä. Melkein kaikkialla Keski-
Ontarion farmiseuduilla, joissa on
osasto on tilaaja määrä liiljalleen
kohoamassa. Samaa ei voida
Port Arthurin piiristä, jossa ;
pä farmiosastoissakin tilaajai
jatkuvasti laskee. Jollei Fort
iiam olisi edustanut itseään
viikon ajalla niin kunniakk
niin saisimme asettaa kaikki
Arthurin piirin osastot listallt
ka ei osottaisi ainakaan piirille
niaa.
Mutta keski-ontariolaisille i
aksi voisimme sanoa, että
on käsitetty velvollisuudet ja ;
kin toimitaan niitten velvollisi
en täyttämiseksi. Eteenpäin
edelleenkin Keski-Ontarion pii
näyttäkäämme muille mitä tode
la tarmolla voidaan aikaan £
Tosin Port Arthurin piiriin nj
hetettiin veteraani asiamieh(
Helin, mutta tuskinpa Helii
pystyy kotiperukkansa tamoli
asiamiehiä löylyyttämään niirj,
Keski-Ontario menettäisi kurs
Sauilt Ste Marieta odottaa I
Ont. piiri joukkoon ja kun se
tvy täydellä todella toimintaan
silloin koko piirimme on esitä
jäin listalla.
Kukaan et saavuttanut päämt
Viimeinen viikko kului ta
niin, että yksikään paikkakun
saanut tilauksia otettua niinp
että ehdoksi asetettu päämääri
si täytetty. Me kuitenkin odi
me, että seuraavassa katsaukse
me saamme sellaisia Velv&llisu
sa täyttäneitä mainita usea
Vielä meillä on aikaa, mutta <
ka onkin toimittava tarmoklv
Muistakaa jokainen, että PU
,NEN KUUKAUSI EI OLE LE
AIKAA, VAAN SILLOIN ON
MITTAVA NIIN, ETTÄ PÄÄi
RÄ SAAVUTETAAN. - V
den levitysosasto.
—.—o—-—
Friends of Soviet I
sian tiedonantoja
Canadan Neuvotto-Venäjän yil
pääviratto, 519 Qu«en St. \
Toronto Bulletiini.
Allaoleva kaapelisanoma on
punut New Yorkin virastoon
kovasta maaliskuun 17 päivän
«Rakkaat toverit, Yleisvenäl
keskuskomitea nälänhätäisten
tamista varten ilmoittaa mielii
lä ja kiitollisuudella siitä ta;
kaasta työstä mitä Neuvosto-'
jän ystävien toimesta Yhdysvj
sa on nälänhätäisten hyväksi
Komitea on varma, että nimi
Neuvosto-Venäjän ystäväin ke
dessa Yhdysvalloissa tulee tuo
huomattavia summia avustul
nälkäännääntyvilJe työläisillf
asukkaille nälänhätäalueilla^.
Teidän Neuvosto-Venäjän
Iestä
L. Kamen
Koska me olemme canadal
osasto Neuvosto-Venäjän yst
liitosta, kuuluu tämä kaapeli
ma meille yhtähyvin kuin työl
Yhdysvalloissakin ja lähettää
le saraan rohkaisun.
Olemme saaneet kirjeen
Yorkin virastosta, jossa kehoit
palauttamaan käytetyt nimihui
tat. Nämä tarvitaan New Yo:
valmisteluissa sitomis- ja muili
lastotarkoituksiin. Kaikkien tov
ja haaraosastojen sihteerien on
tava tämä kehoitus huomioon.
Yorkin-viraston saamain avusta
main suuruus huhtikuulla i
$93,000. Toukokuussa on f^r
saada ?100,000. Mitä me vo
tehdä tämän eteen.
WorkeK Partyn Suomalaine,'
sialisti Järjestö on edellä käv
Neuvosto-Venäjän canadalaistei
täväin hyväksi. Maksuosoit
?1,000, sen lisäksi, että useat
tyiset ovat palauttaneet nimih
listoilla keräämänsä varat, sa
viime viikolla suomalaisilta tov
ta. Suomalaiset toverit eiväf
koskaan sen jällceen kun työ
tiin osottaneet läimeutta. He
vat loistavan esimerkin järjes
tä tarmokkuudesta;