Vapaus, February 19, 1925

              V A P A U S
Cmmisn notnsli^aeii tySviesUte iSneokaxmsttaja» OmtB-tjf
SodbsryEsa, Ont., joka tiistai, torstai j a laoantaL
T o i m i t t a j a t :
, A . R MÄKELÄ. A S y p V A A^
petos-, lahjomis' y. m. jottiijca katitta he ovat kapit»-
lismiin ja tounentpisiinsa sidotut. Vaxsin Icnvaara on
Saksan soiAem. jofatomidiea Herman HfUerin aelitys
V A P A U S (Uberty)
The only organ of Finnish Workers i n Canada. Pnb-liflbed
fn Sndbury, O n t , every Tuesday, Tbursday and
^ * ^ ^ t e r e d at the Post Office Department, Ottava,
as second class roatter. \ •_
General advertising rates 75c per coL inch. M i -
nimom charge for sin^e inaertion 75c. The Vapaus
is the best advertising m^iam among the Fmmui
People in Canada. " '
ILMOITUSHINNAT V A P A U D E S S A:
Naimaibnotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotnkset 60c palstatuuma.
Nimenmuutorilmotnksct 60c kerta; $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotolcset $2.00 kerta, $60^ lisamaksn
ciitöslanseelta tai mnistovärssyltä.
Halotaantiedot j a osoteiimotnkset 60e kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakcnttnonen on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen. -^
l^aijerilaista EHiard Aueria koAevaaaa kysymyksessa,
etla bin cei voimit AseriUe mttaan, kodca tiliä oli
liian mankka asema Myndiaim pttoloerybmassä». Jos-han
suuri Magdebur^ itikeusjatta-on maihnalle |a
vastaiselFe historialle paljastanut Saksan to&j^emskxa-tian
jtradas-petturuudea tySväenluolckaa kohtaan, tulee
Mynchenissä alkanut Aoerin joitta paljastmnaa^ ei ai­noastaan
näiden johtajien poliittisen, f aan myös mies­kohtaisen
konnuuden. .
Myndienin jutussa tullaan uudelleen nakranaän
iiimii y KmaaD
T I L A U S H I N N A T : .
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 j a yksi kk. 76c.
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi ^k. $6.60, puoli vk
$8.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tti^a lähettämään,
paitsi niiianiiesten j o i l l a on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla Voni-tonssa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3. ' ^
Vapauden konttori j a toimitus: Lil^erty Bldg Lorne
BL Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Mikä kangersi huumaus-ainer
asiassa
Huumausaineitten kaupan lopettamista varten Ge­nevessä
monta monoista viikkoa kestänyt toinen kon
ferenssi päättyi samaan kuin ensimäinenkin, Haagissa
aikoinaan pidetty, nim. mitään merkitsemättömiin fiurs-kaihin
toivomuksiin. Opiumia kasvatetaan edelleen
niinkuin ennenkin, vaikka konferenssin päätökseen «i-aältyy
ajatus, että joskus tulevaisuudessa ruvetaan te­kemään
loppua opiumin poltosta ja muista huumaus­aineitten
käytöstä. Kaikki todelliset parannusyritykset
raukesivat Englannin sitkeän vastarinnan txHcia.
Vähää ennen neuvottelujen loppua Suomen edusta
ja Toivola, sanomalehtien kertoman mukaan, hfitti
«pommin» keskelle kokousta, ahtamalla sellaisen poii-nenf
että Kansainliiton neuvoston Wkittavaksi alistet­taisiin,
«eikö piakkoin kokoontuvan ase- ja ammuke-kauppaa
säännöstelevän konferenssin käsiteltäväksi oli­si
lykättävä kysymys luvattomasta aseitten kuljetuk­sesta
Kaukaisen Idän alueille, siinä mielessä ^tä 'asian­omaiset
hallitukset tällä välin voisivat hanldcia tilastoa
ja tehdä suunnitelmia, joiden avulla saataisiin poiste­tuksi
yksi mailman huumausainetilanteen onnellisen
ratkaisun tiellä olevista perus-esteistä.» •
Oikeastaan Toivola vain puki joiuinkin selviksi
kirjotetuiksi sanoiksi sen, mitä pitldn lukaa oU kui^
kailtu «Kansainliiton liepeillä, etta näet; <9iiut'-etiulijdt»
ovat itämailla harjotetun as^upmi i^anä. Näihini
asti on noiden samaisten «5uur'-eluilijain> arvisltu ole­van
vaSEuttavimpana tekijänä' huumausaihekaupafisa.
Toivola syyttää asekauppiaita Kiinan, yhä lisääntyvän
opiumituotannou pääasiallisiksi aiheuttajiksi, selittäen
että kiinalaiset sotapäälliköt pakottavat väestön^ kasvet-tamaait
opiumia, »millä saavat hankituksi varoja aseit-iten
ja axnmukkeiden ostoon ja ainaisten levottomuuk­sien
jatkamiseeni Väitti, että niin kauan kuin länsi­maat
ja\ lapani hankkivat kiinalaisille aseita, tulevat
rauhattomuudet Kiinassa jatkumaan, ja opiumia tul­laan
siellä Icasvattamoan/ ^ . .
Japanin pääedustaja Sugimura,vähetttääkaeen Toi­volan
lausunnon tekemää vaikutusta, vakuutti opiumi-tuotannolla
Kiinassa olevan «syveromät» syyt kiiin va­rojen
hankkiminen sotatarpeisiin. Toiselta puolen taos
Englannin edustajiston johtaja, varakreivi Cecil, myön­si
suomalaisen edustajan paljastaneen asian ytimen.'
Sen pitäisi Japanin edustaj istonkin hyvin tietää, sillä
viime vuosina ovat japanilaiset vieneet Kiinaan sota-tarpeita
yhtä paljon kuin kaikki Europan vallat yh­teensä.
Toivola koetti myöhemmin lieventää ehdotuksensa'
sanamuotoa, mutta japanilaiset edustajat ovat jyikästi
sitä vastaan, että tuota ajatusta missään muodossa
esiintuotaisiin. Asia on nähtävästi Japanin eduille
liian kipeä. Sensijaan yleisti Itullaan brittiläisten
ja ranskalaisten edustajien kannattavan esitystä, enem­män
taikka vähemmän avoimääti.
Nyt paljastuvat Baijerin nosket
. «Voimme huoleti väittää, että sak-laiset
sosialidemokraatit ovat hävyttö-mimpiä
ja suurimpia lurjuksia, mitä ma-ilmanhistoria
tuntee.»' '
Rosa Luxemburg.
Historiasta olemme oppineet, että jokainen perika­toon
.tuomittu yhteiskuntaluokka viettää valtakautensa
viimeiset .vaiheet mitä hurjimmassa siveellisen' turme^
luksen humussa. Se, joka yhdistää kohtalonsa häviä­vän
valtaluokan kohtaloihin,- aina ja poikkeuksetta
joutuu ^tuon märännäisyyden pyörteeseen. Yhteistoi­minta
porvariston kanssa ei ole ainoastaan ohjektiivi>
sesti (ulkokohtaisesti) tehnyt sosialidemokratiaa. yh­deksi
porvafillisen järjestelmän osaksi, vaan myös sub-jektirvistoti
(mie^ohtaisesti) turmellut sosialidemo­kraattiset
johtajat. Pätevimmin ovat laman todistaneet
Saksan sos.demokraattien viimeiset oikeusjutut, Eber-tin
«kunnianloukkaus»-juttu Magdeburgissa, Barmatieh
huijausjutut jne. On .perinpohjainen erehdys luulla,
että sos.dem johtajat, siitä huplim^ta, että he asialli­sesti
ovat kapitalismin kätyrien asemassa, kuitenkin
omasta mielestään tarkottaisivat hyvää - eli omalla ta­vallaan
yrittäisivät ajaa sosiali^ista politiildcaa köyhä­listön
eduksi. Sos.dean. johto on korkeimpia huippu-jaan
myöten läpeensä ttinneltuniAta. Lukemattomien
kappale Saksan valladcutnodbsen historiaa. Tällä Icer-taa
älotte^tdkijoina eivät ole f^scistit,^ niinkuin Magd^-
burgin jutussa. AHieena' Baijierin 80s.dem. ylimmän
johtajan Auerin nostamaan «kunnianlod(kau8»-jut-tuun
on ollut «räs lentokirjanen, jonka s<».dem. puo­lueen
oppositsiooniryhmä 'ipkoinaan juH^i. Tuon
ryhmän' johtomiehinä olivat entiset «riippumattomat»
Winter ja Kämpfer. Winter oli'v. 1923 Sdcsin sos^
dem^ pääministerin Zei^eiin asiamiehenä Ms^chenissä
Uudessa Japanin j a Venäjän vä.
lisessä sopimaksessa on enemmän
ktnn pelkkä diplomaattinen uenvos-tohallitnksen
tonnustaminen. Sii­hen
risältyy idän länttä vastaan t&.
kemän liiton eräs vaihe. Neuvosto-^
Venäjii ' k o n . e i onnista pääsemään
sopimakriin länsimaiden •kanssa,
kääntää katseensa itään; j a Japani,
samaten lännen hylkäämänä, jota
se on liiankin onnistuneesti matki>
nnt, astuu taas idän esitaistelijaksi
Keväällä 1924, vähää ennen, valtiopäivävaaleja, hän jal­kasi
Baijerin sosulem. puolueen sisäbiä oloja ja eri­tyisesti
Auerin persoonaa, käsittelevän lentokirjasen.
Siinä tehtiin mitä raskauttavimpia syytöksiä Aueria
vastaan. Mynchenjn puoluepomot toimivat nopeasti:
Wjnter potkastiin pbb puolueesta — ja Auer jäi puo-luepaaviksi,
niinkuin ennetdcin. Oikeuden ^essä ot­telivat
nyt sos.5iem.okräatit, joita puolueessaan vallitse­va
lika ilettää, ^toisia, sosialidemokraatteja vahaan. Et­tei
puolue kyk^e tuollaisia asioita selvittämään työ­läisten
itsensä muodostaman tuomioistuimen edessä, to-dbtaa
riittäväni, kuinka*pohjiaan myöten laho Saksan
sosialidemokratia on. Wnterin ja Kämpferin Ibäksi
on porvarillisessa oHieudessa kunnianloukkauksesta
syytettynä kommunbtben Neue Zeitungin toimittaja
Danzmeier, hän kun oli lehteensä ottanut kappaleita
edellämainitusta leiitokirjasesta I
Auerin juttu vielä kerran valaisee sen seikan, että
turmelus jpukkoilmiönä saksalaisessa sosialidemokrati­assa
sai alkunsa maiimansodasta. Auer asettui sa­malle
kannalle kuin Ebert ammuketyöläisten lakkoon
riäl^den. Heli oikeudenkäynnift alussa hän selitti:
«Ammuketyöläisten lakon minä katsoin kansalliseksi
onnettömuul^eksi ja Saksan työväenlyokalle vahingolli­seksi,
ja aisi hedcestä työskeiitelin sen vastustamiseksi.»
Tammikuussa 1918 ei ainoastaan Berliinissä ollut
808.dem puoluejohto ottaAut suorittaakseen pyövelintyö-tä
annhukotyöläisten lakon murskaamiseksi, «vaan olrvat
'sib jroaaseuduillakin samanlaiset kavaltajat toufSiussa.
Vielä marraskuun 7 p. 1918 (s. o. aivan vallankimiouk-.
Sen edellä) t§mä Auer-roisto oli 'neuvotteluissarJai^\]^'
kaaltuen Baijerin. hdlUu^ ja vaati sUtä joi­takin
satoja miehiä väilanjiutnouksen kukistamiseksi.
Samaan aflcaah hän neuvotteli Kurt- Ebnerin kai^sa
ministefipaikan saamisesta uudessa' vailankUmoukselli'
sessa hallitukseisä! ; \
Entnu ;,on Saksan sosialidemokra­tian
petturipolitiikka Baijerin neuvostotasavallan äika-lia.;
Suunnitelmallisesti se ' asesti- poryariston ja riisui
aiseet tyÖväeltä^^v Se oli tuoni^ji^amiaineisen «yäestS[-
suojeluben» Varsinainen alkuunpanija; vain sen suo­rittamat
esityöt tuottivat <ialkpk^^ voiton.
Toverilehti Rote Fahnen kertoman inukaOn tulee
tässä oikeusjutussa todistetuksi,, että Auer on Kurt
Ebnerin murhan älyllinen alkuunpanija.' Hän piti ke­muja
Baijerin pahimman feodaaliaateliston kanssa klu-leissa
ja viinituvissa^ eikä koskaan kerivillisiltä suoje-
'ijoiltaau' salannut vihamielbyyttään ^vanhaa kelpo
Eisneriä kohtaan'.' . '
So8.dem johtajat, joilla>on tunnollaan Liebkne(^tii;i,
'luxenbUrgin yim. murhat, loivat sen tilanteen, mitä
Ebnerin. murhaambeksi tarvittiin. Auer' itse lähetti
DbAerin^murhaajalle, kreivi Arcolle, ruusukimpun ja
kunnioittavan iervefidyksensä. ; Tuo teko suututti jo
Auerin omia huonoon valoon joutuneita kavereitakin.
Auerin jiitussa paljastuu^ koko turmeluksen kuilu.
Sös.demokraattiset, toimihenkilöt Winter ja Kämpfer
valaisevat pienimpiä yksityisseikkoja myöten, mitä Sak­san
sos.dem puolueen keskuudessa oh tapahtui)ut. Auer
käytti likaista lahjombjärjestelmää., Pienemmillä tai
suuremmilla rahoilla )ian säännöllisesti osti ammatti-iittojen
ja piirien si^teerit^ ääneni varallbuutensa
öKtui mitä vepäilyttävimmistä. liikekeinotteluista. M. m
lienee hän ottanut osfiä keinottelupiin pohjbis-Ranskan
taistelukentillä kaatuneilta r/östetyllä saaliilla.' Luon­nollisesti
onj AUer myös «kontrollineuvoksena' porva­rillisissa
liikkeissä ja saa niistä suuret tulot.
Samaan aikaan kun Mynchenissä ei porvarillinen-oikeus
parhaalla tahdollansäkaan voi peitellä, sosiali­demokratian
löyhkävää lätäkköä, on Hampurissa «vai-coisen
oikeuden» käsil|<ävänä sankarillisten vallanku*
moustaistelijain suur juttu. Siinä meillä on edessämme
kaksi mailmaa:. mätänevä, vararikkömen, perikatoonsa
i rientävä sosialidemokratia, ja nuori, ^lovseva, '|iistorian
valtaan-kutsuma komräunistinen puolue edellinen
lorvariston viimeinen turva,-, jälkimäinen työväenluokan
taisteluvalmis etujoukko.
Tapahtumat, ovat vaihdelleet no­peasti
Versaillesin päivien jälkeen.
SHoin. Japani, ollessaan'^ liitossa
Englannin kanssa ja liittovahojen
salaisten sopimusten tukemana, k i -
n s t i Kiinaa. Katkera mieliala val­litsi
Kiinassa Japania kohtaan. K i i ­nan
edustajat raahankon^essbsa
kieltäytyivät allekirjoittamasta: rau­hansopimusta.
Japani oli joutunut
epäsuosioon kaikkialla idässä. - S i ­periassakin
se^ näytteli julkeaa i m ­perialistin
osaa. Sen armeijat
Vladivostokin rintmnalla olivat pal­joa
.suuremmat kuin mitä polsevjk-ki-
vastainen ristiretki vaati, j a Nf-kolaievskin
tapahtumaa pidettiin t e ­kosyynä
Venäjälle kuuluvan . rik­kaan
Sahalinin saaren anastami­seen.
- J a p a n i n - p o l i t i i k k a on kuitenkin
osannut ovelasti sopeutua muuttu­viin
tilanteisiin. • i Japani e i enää ole
idässä vain yhtenä riistävistä kapi­talistisista
valloista — sen suhde
Kiinaan j a Siperiaan on muuttunut,
j a näyttelee se nyt suojelevan ys­tävän
osaa. JSe on kutsunut-sota-väkensä
pois Siperiasta j a Shantun
gista, I j ä ; nyt aikoo se taas tehdä
jotain odottamatonta, se lupaa kut­sua
pois sotajoukkonsa pohjoisosas­ta
Sahalinin ^ saarta ensi kevännä.
Kun liitto Englannin kanssa on l o ­pussa,
on Japani ruvennut ystävjry'
teen sen jainpah vallan kanssa, j o ­ka
on vastustanut vieraiden valto­j
e n taholta Kiinaa vastaan harjoi­tettua
kirisestä.' Loppujen lopuksi
on se 'Opiumikonferenssissa puolus­tanut
Kiinaa j a vastustanut lännen
siirtomaavaltoja.
K a i k k i Jämä tietenkin takaa J a ­panille
uuden yalta-aseniaijJdjIsM^.
j a voidaan, blia vannoja slitäi.että
se tulee käyttämään, sit^ edukseen.
Oli aika, että Kiina vaistomaisesti
^dotti apua Yhdysvalloilta, luottaen
siihen, että se ainakin oli puoluee­ton
ystävä. Valtiosihteeri Hughe­sin
menettely, oh täydelleen poista­nut
tämän h&rhaluulon, j a japani­laiset
pyrkivät hyt pääsemään Y h ­dysvaltojen
: tilalle. Yhdysvaltioin
.yältiodepart;eme|KH<iC kärkäs valmius
lähettämään;':yastalause j a korvaus-'
vaatimus : j o k a kerran kun joku
kauppias tahi lähetyssaarnaaja sat­tui
katoamaan jossajcin Kiinan kan­kaisessa
osassa - r - vaikka hyvin tie­dettiin,
että m a a oli anarkian ja
sisällissodan vallassa —. ei ole lisän­nyt
"yhdysvaltojen arvoa idän mai­den
silmissä... I^ikuisat amerikka­laiset
sotalaivat Shanghain satamas-massa
jokaista amerikkalaista sinne
sijoitettua dollaria, paremmfpTnn
kuin Kiinan kohtaloa. Js toaaan-
Idn, milräli voi Hughesin kantaa a r ­vostella,
ovat amerikkalaisten omai-sunsednt
hänelle tärkeämmät imin
muut seikat. Verratkaamme tätä
Japanin ulkoasiain ministerin pa-
Tooni Shideharan valtiopäivillä a n -
tamaan lausuntoon, joka on ^ seu­raavanlainen:
K i i n a n kansan täytyy saada
itse järjestää kansallisen elä­mänsä
omalla tavallaan. Kii­nan
-rauhoittaminen j a yhte-näiststtäminen
on sangen vai­kea
tehtävä. Senvuoksi' että
tämä työ ei ole vielä suoritettu,
olisi väärin otaksua k i i n a l a it
ten ei kykenevän hallitse­maan
maataan. Me emme mis­sään
tapauksessa voi hjrväksyä
^mitään ehdotusta, joka pe­rustuu
suunnitelmiin Kiinan
rautateiden ja hallinnollisten
elimien asettamisesta kansain­välisen
kontrollin . a l a i s e k s i . ..
U i t t o Venäjän kanssa tulee edel­leen'
vahvistamaan Japanin valta-asemaa
idässä., On helppoa, Was-hingtonissa
tai Pariisissa, ivata
Neuvosto-Venäjän politiikkaa Kau­kaisessa
Idässä, mutta ei ole yhtä
helppoa tehdä tyhjäksi sen tulok­sia.
Kiinalle tuo politiikka on osoit­tautunut
ainutlaatuiseksi esimerkiksi
kansainvälisestä, auliudesta. Neu­vosto-
Venäjä hylkää ne erikoiset
yksinoikeudet, joita tsaarin halli-^
tus oli pakottanut heikon kiinalai­sen
hallituksen myöntämään. Ve­näjän
Kiinassa asuvat kansalaiset
eivät enää nauti mitään erikoboike-uksfc;
he tulevat samojen kiinalais­ten
- tuomarien tutkittaviksi kuin
kiinalaiset jtsekiu. Venäjä aon kuo­lettanut
vanhat s^imukset, j a on
lupautunut ratkabemaan kaikki k y ­symykset
"yhdenvertaisuuden, mo­lemminpuolisen
edun j a oikeuden"
perusteella, Venäjän lähettiläs, K a -
rakhan, on nyt, ylemmän-arvoinen
kuin kukaan Europan tai Amerikan
edustajista* Hänen kunnioituksen­sa
kiinalaisia perinnäistapoja koh­taan,
hänen . puheensa Kiinan itse-häbyyden
puolesta ovat suures^
vaikuttaneet kiinalaisen ylioppilas­nuorison
mieliin.
Niinpä esiintyvät nyt Japani ja
Venäjä * K i i n a n ystävinä. Hughe-siri
taipumaton Neuvosto-Venäjän
hyljeksiminen, hänen itsepintaisuu­tensa
miiika amerikkalaisten "oike­uksien"
ajamisessa Kiinassa, j a Y h ­dysvaltain
avoin vihamielisyys Jsr
pahia; kohtaan ovat yhdessä näyt­täneet
toteen, että Yhdysvallat ön
vihamielinen näitä kaikkia kolmea
valtaa kohtaan, josta seuraa että
monet kiinalaiset uskovat "Yhdysval­tojen
myös vastustavan Kiinan v a -
pautumbhankkeita. i Yhdysvallat ei
enään esiinny Kiinan erikoisena
suojelijana, vaan yksinkertaisesti
yhtenä rikkaitten riistävien valto­jen
ryhmässä. Tämä uusi tilanne
j o t a lähetetään Vaneonverin kantta
nUcomajU^ peritään 22 % sorttia
«fl^aitfl paoTialta rahtia, mutta. v i i.
jasta, joka tulee käytettäväkri länsi­rannikolla
otetaan 41 ^ senttiä.
Mitenkä rantatiekomppaniat ; ovat
oikeutettuja .verottamaan hritish-columbialaista
kuluttajaa 19 sent­tiä
sadalta pannalta- enemmän k un
kiinalaista j a - japanilaista, tätä. ei
suinkaan jiorvariUisenkaan vahron-n
a n ^ a l l a kasvatetta oikeudentunto
voi sulattaa, j a ' sentähden kai se
on lopnksikih herättänyt jonkunlais.
ta huomiota. Tutkimnksissa on sel­vinnyt,
että noin 36 tonnin vflja-vaunu
kuljetettuina Edmontonista
Vancouveriin tuottaa puhdasta v o i t - I ^ pakoitettu hankBmaan toime»:
toa 22 ^ sentin jälkeen f84.50.
Tämä; on s i b se mitä japanilainen
saa mnk?««. 41 % sentin jälkeen
jonka britbhcolumbialainen kuluttaja
maksaa, tuottaa sama määrä viljaa
kiiljetettuna saman matican knin
edeUinenkin i$121.30. E i löydy s ib
mitään puollustnsta sille, että B r i ­tish.,
Cqlumhian kuluttaja pannaan
maksamaan enempi rahtia Canadan
aroilta tuodusta viljasta, kuin j a ­panilainen.
Sillä Japanin rantaan-tulee
rahti canadalaisesta viljasta
25—100 senttiin halvemmaksi ton­nilta
kuin B r i t b h Columbian ran­taan.
Tässä on osa kapitalismin
diktatuurista aivan tyypillisintä laa­tua.
Silloin kun tavallisten ihmis­ten
joka' ainut liike on^ laeissa
määritelty, kun järjestyksen valvo­jat
että lain kirjain tulee meihin
nähden täytetyksi, sillä aikaa pääo­man
suurrosvdl häärivät lakien ylä­puolella
aina maanpetoksesta mur­hapolttoon
saakka. Viai eikö tässä
voi olla bänmaan pettämisestä pu­hetta?
British Columbian työläi­set
ovat osaksi nälkäkuoleman par­taalla.
Sen maakunnan farmarit
ovat menettämäisillään farminsa-
Tämän selitetään ' johtuvan anka­rasta
kilpailusta, /mikä vatUitsee
kansainvälisillä markkinoilla en
maitten tuottajien välillä. Kun
canadalaiset rantatiekomppaniat täl­laisessa
hengenpääUe käyvässä k i l ­pailussa
enempi auttavat japanilais­ta
. kun canadalaista tuottajaa, eikö
se ole maansa pettämistä, ainakin
niin paljo kuin sitä "rauhan" a i ­kana
voikin pettää.
I. Wester.
Bajndnin, jocta «encaa ysSvjy,
ka loppiri vasta cdäfiaen kn«lC^
Mozartia aäveIly]aQa>ä i l i n e a ^ ^ '
na j ^ v y y t t S . V . 1782 otti £ L
zart vaimokseen Constance
rin, j a kuten nsein tapahtnu,
rasi aitä vain vaikeus tobenaa i a .
keen. •
VaildEa hänen .vmmoDaao cli j^j.
j o n hyviäkin ominiisnuksia, ei ] ^
osannut - hoitaa raha-aäoita, j ,
knnden knukauden kulottua ofi
heillä edessä kaikeUaiset vaikeudet
j o i t a jatkui koko lophn eleaäl
Mozartin ei onnistunut saada laj.
tään parempipalKkaista työtä, j a «g
sa ovat ilmeisesti olleet suojele- sisältää paljon mahdollisuuksia.
«känmaan petosta I»
KijrkotnspiiaiK
Yksikäänkapitalistinen.Iehti ei voi syyttää Rauta­tieläisten
veljesliiilojja punaisesta vallankumoukselH-su|
idesla.. " • . :
Sitä huomattavampaa on sentähden, että noiden
veljesliittojen läetystö tdci matkan Ouawaan, jättääk-seen
-Kingin iTallilukselle joukon uudislus^dotuksiaj
joitten joukossa oli myös vaatimus Siirtolais-asetuksen
41 pykälän kumoamisesta... Mainittu pykälä , antaa
hallinloyirkaiUjoiIle. vallan karkottaa maasta kaikld
sellabet lyoläbiet^ jotka. joUt^n tapaa ovat joutuneet
selkkauksiin tämän «tilaisuuksien _^maan» kapitalbti-luokän
kanssa. •
Tlio pykälä^, samaten kuin vastaavat kohdat Cana­dan
rHcoslaissa, ovat ainaisena uhkana Canadan työ­väenluokan
vapauddk, järjestämiselle ja valistanut
sdle. :
Joku aika takaperin näkyi eng­lanninkielisissä
.lehdissä ilmiöi­tä,
jotka taaskin koko räikeästi v a -
laisevat miten pääoman omistajat
järjestävät riistoansa. Ensimäinen
on "The G r a i n Growers Guidista"
j a kuuluu näin: '
"Skotlantilainen Co-öperator n i ­minen
lehti valittaa että brittiläi­nen
talon emäntä saa maksaa 10 d.
(20 senttiä) neljän paunan leipä-tumpusta,
kun sitävastoin korkein
hinta sodan aikana- oli 18 senttiä.
Täss4 on kuitenkin", brittiläinen k u ­luttaja
edullisemmassa asemassa
kuin canadalainen. Hän maksaa
kaksikymmentä senttiä neljän pau»
nan tumpusta, siis viisi senttiä pau­nasta,
j a nisu, josta leipä on tehty
on kuljetettu tuhansia maileja.
Täällä arolla me itse kastatamme
nisun, ja jauhot "bn valmistettu
melkein leikkuupellolla, j a kuiten­kin
Canadan Labor-Gazetten (eräs
hallituksen' julkaisu) numerojen
mukaan keskinkertainen leivän hin­ta
pannalta on '^Manitobassa 5
senttiä, Saskatchewanissa 7.4 ' sent­tiä
j a Albertassa 8 Sentti^, Drum-heller
poisluettuna, jossa leipäpau-nan
hinta on 10 sentUä, korkein
koko Dominionissa.''
Arvattavasti englantilaiset myl­lärit
eivät valmiita jauhoja ilman
"kohtuullista profiittia", mutta ca­nadalainen
myllytmsti ei tyydy sii­hen.
Sen pitää saada ^''kohtuulli­nen
profiitti", 'kuletuskustannukset
Englantiin j a sitte vielä muutamia
senttejä pannalta pääSe.' Mikä
myösldn pistää sihnun taota p a t ^
katsellessa on se, «ttä leipä'4>n kal­liimpaa
Manitobasla länteen. - N o
se f r e i t t i " , sanoi parturi kerran
lännellä, kun mies moitti hänen
työtään "kalliiksi. Ja hän oB aivan
oikeassa, sillä tSillä lännellä täy­t
y y kaikkien maksaa kiväslään
Tahti edestaka:än m n ^ p e g o n , va3c-
.kapa hän tilaisi jauhot lähimmäisel­tä
myllyltä, joita on melkein jo­kaisessa
vähänkään suuremmassa
kaupungissa. ' Näinollen me saam­me
ensiluokan jauhoja samalla hin
nalla olipa ne sitten valmistettuja
^'innipegissa, Reginassa, Saskatoo-nissa,
Calgaryssa tahi Edmontonis­sa.
Tämän yhteydessä muistuu mie­leen
eräs tapaus aivan tässä lähi­seudulla
muutamA vuosi takaperin,
jota en voi olla tässä kertomatta.
Eräs pieni yksityinen yrittelijä tuli
j a pystytti jauhomyllyn tänne far­marien
keskuuteen ja alkoi valmis­tamaan
jauhoja farmareille heidän
omasta viljastaan. Ensiluokan v i l ­j
a s t a sai Ensiluokan jauhoja ja
paljon halvemmalla kun mitä ne
tulivat myllytrustin kautta käytet­tynä
maksamaan. . M u t t a tämä ei
tifetystikään miellyttänyt snurmyllä-reitä
,sillä <he pudottivat jauhojen
hinnat tällä ympäristöllä aivan ''uon
pikkumyllärinkin ' , tuotantokustan­nuksien
alapuofelle. Farmarit - e i ­vät
kuitenkaan olleet -aivan luokka-tiedottomia.
He tunsivat että hei--
dän oma etunsa vaati heidät kan­nattamaan
tuota pikkumylläriä ja
jatkoivat vain nbunsa jauhottamis-ta
hänen myllyssään. Mutta trusti
oli nähtävästi päättänyt hävittää
pienen tunkeilijan heidän laidun-
»"ailtaan - keinolla millä hyvänsä,
sillä eräänä yönä nousi mylly l i e -
keinä ylös ilmaan j a mylläri katosi
näyttämöltä.
vToinen- suurpääoman riistämis-
•mähdolHsunksia valaiseva artikkeli
on myösädn *XIrmn Gnidessa" ot-sakirjoituksella
••KärsrvälBnen F r a -
ser-laakson farmari". ^ Kirjotokses­sa
m.mt selvitetään kuinka rautatie;^
komppaniat ovat ottaneet käytän^
toön "Kotoinen j a ulkolähetys rah-tieroavaisuns"
nimellä; tonnetun
systeemin, jonka makaan viljasta^
Mo
Mozartista on sanottu, että hän
ön viimei;i«n suuri musikaalinen
nero, mutta emme saa unohtaa,
että Beethoven ja Wagner elivät
myöhempänä aikana kuin hän,
v a i k k a ' siitä voidaan olla eri miel­tä,
oliko kumpikaan näbtä n i i n k y ­kenevä
j a monipuolinen kuin M o ­zart.
Sillä Mozart; oli^suuri sävel­täjä
samalla kuin hän o u suuri soit­taja,
kun taas Beethovenin kyky
ilmeni vain orkesterissa j a Wagne-rin
oopperassa.
Kerrotaan, että 6-vuotiaana Mo­zart
esiintyi pianon soittajana kai­kissa
Europan ' suuremmissa kau-pUngeidsa
j a vuotta myöhemmin sä­velsi
j a kustansi suuren joukon
sonetteja pianolle j a viululle. JIuo-ren
taiteilijan maine pian saapui
"Pieniin, jossa kuninkaaseenkin teki
vaikutuksen tämä "pieni ihmeitten-tekijä"
miksi hän nimitti Mozartia.
Häntä pyydettiin soittamaan y h ­dellä
sormella, j a siten että kielet
peitettiin, joten niitä ei voinut
nähdä. ' Mozart kuitenkin suoriutui
siitäkin ^ja pyysi hovin säveltäjän
olemaan läsnä j a kuuntelemaan hä­nen
- soittoaan. • : '
Hänellä' oli samanlainen menes­tys
Englannissa, jossa kuningas käs­ki
hänen soittamaan hyvin vaikeita
kappaleita, jotka . hän esitti aina
erehtymättömällä täydellis3^dellä.
Hän oli kuitenkin hyvin heikko ruu­miillisesti,
j a sanottiin' hänen ol­leen
ikäisekseen liian vakavan.
'Hänen elämänsä näytiää' olleen
vain jatkuva musikaalinen unelma.
Epäilemättä tämä musiikkiin kiin-tjoninen
vaikutti hänen terveyteen­sä,
sillä hän o l i usein sairalonen.
Siitä huolimatta sävelsi hän monta
eri lajia sävellyksiä.
V . 1769 meni Mozart Italiaan
jatkamaan opintojaan j a Roomaan
talonsa soiton opettamisella.
Näyttää kummalliselta, että aös^
oli näin, sillä hänen symfonianaa
j a operettinsa oKvat varsin snoai^
tuita. ' Huolimatta vaikeuksistaan,
sävebi hän ihmeellisellä taidolla ja
mnsiiUkia virtasi hänen hedelnjälB.
sestä kynästään loppumattomiin.
Mutta hänen jatkuva taloudeIlin«,
^ahdinkotilansa alkoi uuvuttaa hän­tä
j a kerrankin sanoi hän kyyne­leet
silmissä: "Minä sävellän omaa
kuolinhymniäni." Hän Jcyllä lopnk.
si saavutti taloudellben hyvjnybin-nin,
mutta kuoli , ennenkuin ehti
siitä'paljoakaan nauttia.
Hänen hautauksensa tapahtui
kuin "kaikkein köyhimmän ihmisen,
sensijaan että olisi saanut tuhan­sien
ihmisten kunnioituksen osak-seen,
kuten olisi voinut luulla niin­kin
tunnetusta j a etevästä sävel-täjästä.
Hänet haudattiin kerjä­läisten
hautaan, eikä pitkiin aikoi­hin
edes tiedetty missä se oli.
Mozartia on oikeudenrnnkaisestT
nimitetty '^sointujen jruhtinaakai"
j a ne^ jotka tuntevat hänen sävel-lyksiään,
tietävät että tämä nini-
^ s sopii hänelle hyvin.
i^Nft Arthorin
saavuttuaan kävi kuulemassa'Alleg-rin
- - k i i n l u i s a n Mbereren esitystä.
Palattuaan hotelliinsa antoi hän ne-'
rondostaan ihmeteltävän näytteen,
kirjoittamalla' sävellyksen kokonai
suudessaan tämän ^ ensi kuulemansa
jälkeen.
Tämä on varmaan ihmeteltävin
teko mudikin alalla mitä.mailmas-sa
on koskaan tehty, j a luonnolli­sesti
ihmettelevät kaiUd sitä, mut­ta
pian hän hämmästytti mailmaa
sävelämäDä kokonaisen operetin
kahdessa /riikossa, vmkka tätä teh­dessään
asm .-naapuritalossa . pianon
opettaja, hänen yläpuolellaan vinlxm
soittaja j a eräs toinen soittaja a-limmaisessa.
kerroksessa, jotka; kaik­ki
työskentelivät aamusta iltaan^
l i n t u / i a erikoisU. Lauantaina,
helmikuun 21 pnä on v.- j a u.-seura.
" I s k u n " ohjelma ja tanssi-iltamat
Ohjelmassa muun muassa on kuva­elmia,
puhe, runo, voimistelua ty-töUtä,
v pojilta j a pikkutytöiltä jne.
MuUii ohjelman lisäksi sitäpaitsi
on . j o t a in oikein 'erikoista, nimit­täin
radiokonsertteja ja lopuksi
tanssia radion soitolla; onhan tä­mä
nyt jotain j a ennen kuuluma­tonta,
että Arthurissa tanssitaan
Chicagosta tai New Yorkbta asti
otetulla soitolla. Mutta niin ih­meelliseltä
j a omituiselta kun se
tuntuukin niin ensi lauantaina sen
kaikld saavat nähdä ja kokeills
«•Iskun" iltamissa.
Sisäänpääsy on asetettu mahdol­lisimman
alhaiseksi nimittäin 25
senttiä etukäteen j a 30 senttiä o-vella.
E i siis korkea sisäänpääsy­kään
ei ole esteenä, jotenka ku­kaan
arthurilainen ei varmaankaan
tule , jättämään käyttämättä tätä
houkuttelevaa ja arvokasta tilai­suutta.
- • Eri paikkakiumilta
NIPIGON, ONT.
Tämä ei kuitenkaan hmrinnyt hän­tä^
vaan 'sanoi hän saavansa niistä
m i d a herätteitä.
V.- 1778 M o e a r t - t o l i tnntemaan kattaa sShen v51inpitäm|ttömyys J '
On aika j o tämänkin kylän työn-jättiläben
seurata tobten paikka­kuntien
antamaa esimerkkiä ja he­rättävä
inhoittavasta toimettomuu­desta
j a uneliabuudesta. Arvatta-vastildn
on olemassa lukemattomia
sjätä j a "ekskyysejä" tähän velt­touteen
mutta on aika tullut, jol­loin
joka työläisen on käsitettävä
järjestäytymisen j a tiiviin joukko-toiminnan
välttämättömyyden. Täl­lä
myrkkysotien aikakaudella, jol­loin
vähänkin lukeneina meidän on
väkbin huomattava, että me sei­somme
suurien tapahtumien kyn­nyksellä,
kaikki mailman tapahtu­mat
viitaten siihen, on koko luok­kamme
tulevaisuus vaakalaudalla,
josko vajoamme entbeen henkior:
junteen eli nousemme mailman val-litsijoiksL
Meidän on, joka yksi­lön
toimitettava ankara itsekritiik­k
i , on kolkutettava omantuntomme
'ovelle j a kysyttävä siltä että,
olenko minä tehnyt voitavani riis­tetyn
Inokan jäsenenä oman luok­kani
hyväksi vai olenko minä edis­tänyt
vihöUisluokan pyrkimyksiä,
yhdeUä eK toisella tavalla, taiÖs
olenko minä ainoastaan yksi niitä
kunniallisia ' sympatiseeraajia, jotl»
itse eivät koskaan tartu mihinkääa
toimintaan, mutta hyvin pystyvät
toisia ohjailemaan sekä arvostele­maan.
V.
K e r t a kaikkiaan on totuus niin,
että joka' yksilöllä on määrätty
merkitys, .sillä niistä kokoontu^t
joukot j a luknbten yksflöiden pic*
l i i K n 'tunnollinen apu muodostaa
voimakkaan joukkotoiminnan Jok«
vuorostaan takaa voiton tulevaisuu­den
ratkaisevissa taisteluissa.
Nyt kun puhumme toimintatfi
liittyndsestä niin pienemmässä mää­rässä
on siihen esteenä tietämättö­myys
vaan paljon snuremmasti vai-