1925-02-19-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
V A P A U S Cmmisn notnsli^aeii tySviesUte iSneokaxmsttaja» OmtB-tjf SodbsryEsa, Ont., joka tiistai, torstai j a laoantaL T o i m i t t a j a t : , A . R MÄKELÄ. A S y p V A A^ petos-, lahjomis' y. m. jottiijca katitta he ovat kapit»- lismiin ja tounentpisiinsa sidotut. Vaxsin Icnvaara on Saksan soiAem. jofatomidiea Herman HfUerin aelitys V A P A U S (Uberty) The only organ of Finnish Workers i n Canada. Pnb-liflbed fn Sndbury, O n t , every Tuesday, Tbursday and ^ * ^ ^ t e r e d at the Post Office Department, Ottava, as second class roatter. \ •_ General advertising rates 75c per coL inch. M i - nimom charge for sin^e inaertion 75c. The Vapaus is the best advertising m^iam among the Fmmui People in Canada. " ' ILMOITUSHINNAT V A P A U D E S S A: Naimaibnotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotnkset 60c palstatuuma. Nimenmuutorilmotnksct 60c kerta; $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Knolemanilmotolcset $2.00 kerta, $60^ lisamaksn ciitöslanseelta tai mnistovärssyltä. Halotaantiedot j a osoteiimotnkset 60e kerta, $1.00 kolmekertaa. Tilapäisilmottajien ja ilmotusakcnttnonen on, vaadittaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen. -^ l^aijerilaista EHiard Aueria koAevaaaa kysymyksessa, etla bin cei voimit AseriUe mttaan, kodca tiliä oli liian mankka asema Myndiaim pttoloerybmassä». Jos-han suuri Magdebur^ itikeusjatta-on maihnalle |a vastaiselFe historialle paljastanut Saksan to&j^emskxa-tian jtradas-petturuudea tySväenluolckaa kohtaan, tulee Mynchenissä alkanut Aoerin joitta paljastmnaa^ ei ainoastaan näiden johtajien poliittisen, f aan myös mieskohtaisen konnuuden. . Myndienin jutussa tullaan uudelleen nakranaän iiimii y KmaaD T I L A U S H I N N A T : . Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk. $1.60 j a yksi kk. 76c. Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi ^k. $6.60, puoli vk $8.00 j a kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tti^a lähettämään, paitsi niiianiiesten j o i l l a on takaukset Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla Voni-tonssa lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain lehteen torstaina kello 3. ' ^ Vapauden konttori j a toimitus: Lil^erty Bldg Lorne BL Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. Mikä kangersi huumaus-ainer asiassa Huumausaineitten kaupan lopettamista varten Genevessä monta monoista viikkoa kestänyt toinen kon ferenssi päättyi samaan kuin ensimäinenkin, Haagissa aikoinaan pidetty, nim. mitään merkitsemättömiin fiurs-kaihin toivomuksiin. Opiumia kasvatetaan edelleen niinkuin ennenkin, vaikka konferenssin päätökseen «i-aältyy ajatus, että joskus tulevaisuudessa ruvetaan tekemään loppua opiumin poltosta ja muista huumausaineitten käytöstä. Kaikki todelliset parannusyritykset raukesivat Englannin sitkeän vastarinnan txHcia. Vähää ennen neuvottelujen loppua Suomen edusta ja Toivola, sanomalehtien kertoman mukaan, hfitti «pommin» keskelle kokousta, ahtamalla sellaisen poii-nenf että Kansainliiton neuvoston Wkittavaksi alistettaisiin, «eikö piakkoin kokoontuvan ase- ja ammuke-kauppaa säännöstelevän konferenssin käsiteltäväksi olisi lykättävä kysymys luvattomasta aseitten kuljetuksesta Kaukaisen Idän alueille, siinä mielessä ^tä 'asianomaiset hallitukset tällä välin voisivat hanldcia tilastoa ja tehdä suunnitelmia, joiden avulla saataisiin poistetuksi yksi mailman huumausainetilanteen onnellisen ratkaisun tiellä olevista perus-esteistä.» • Oikeastaan Toivola vain puki joiuinkin selviksi kirjotetuiksi sanoiksi sen, mitä pitldn lukaa oU kui^ kailtu «Kansainliiton liepeillä, etta näet; <9iiut'-etiulijdt» ovat itämailla harjotetun as^upmi i^anä. Näihini asti on noiden samaisten «5uur'-eluilijain> arvisltu olevan vaSEuttavimpana tekijänä' huumausaihekaupafisa. Toivola syyttää asekauppiaita Kiinan, yhä lisääntyvän opiumituotannou pääasiallisiksi aiheuttajiksi, selittäen että kiinalaiset sotapäälliköt pakottavat väestön^ kasvet-tamaait opiumia, »millä saavat hankituksi varoja aseit-iten ja axnmukkeiden ostoon ja ainaisten levottomuuksien jatkamiseeni Väitti, että niin kauan kuin länsimaat ja\ lapani hankkivat kiinalaisille aseita, tulevat rauhattomuudet Kiinassa jatkumaan, ja opiumia tullaan siellä Icasvattamoan/ ^ . . Japanin pääedustaja Sugimura,vähetttääkaeen Toivolan lausunnon tekemää vaikutusta, vakuutti opiumi-tuotannolla Kiinassa olevan «syveromät» syyt kiiin varojen hankkiminen sotatarpeisiin. Toiselta puolen taos Englannin edustajiston johtaja, varakreivi Cecil, myönsi suomalaisen edustajan paljastaneen asian ytimen.' Sen pitäisi Japanin edustaj istonkin hyvin tietää, sillä viime vuosina ovat japanilaiset vieneet Kiinaan sota-tarpeita yhtä paljon kuin kaikki Europan vallat yhteensä. Toivola koetti myöhemmin lieventää ehdotuksensa' sanamuotoa, mutta japanilaiset edustajat ovat jyikästi sitä vastaan, että tuota ajatusta missään muodossa esiintuotaisiin. Asia on nähtävästi Japanin eduille liian kipeä. Sensijaan yleisti Itullaan brittiläisten ja ranskalaisten edustajien kannattavan esitystä, enemmän taikka vähemmän avoimääti. Nyt paljastuvat Baijerin nosket . «Voimme huoleti väittää, että sak-laiset sosialidemokraatit ovat hävyttö-mimpiä ja suurimpia lurjuksia, mitä ma-ilmanhistoria tuntee.»' ' Rosa Luxemburg. Historiasta olemme oppineet, että jokainen perikatoon .tuomittu yhteiskuntaluokka viettää valtakautensa viimeiset .vaiheet mitä hurjimmassa siveellisen' turme^ luksen humussa. Se, joka yhdistää kohtalonsa häviävän valtaluokan kohtaloihin,- aina ja poikkeuksetta joutuu ^tuon märännäisyyden pyörteeseen. Yhteistoiminta porvariston kanssa ei ole ainoastaan ohjektiivi> sesti (ulkokohtaisesti) tehnyt sosialidemokratiaa. yhdeksi porvafillisen järjestelmän osaksi, vaan myös sub-jektirvistoti (mie^ohtaisesti) turmellut sosialidemokraattiset johtajat. Pätevimmin ovat laman todistaneet Saksan sos.demokraattien viimeiset oikeusjutut, Eber-tin «kunnianloukkaus»-juttu Magdeburgissa, Barmatieh huijausjutut jne. On .perinpohjainen erehdys luulla, että sos.dem johtajat, siitä huplim^ta, että he asiallisesti ovat kapitalismin kätyrien asemassa, kuitenkin omasta mielestään tarkottaisivat hyvää - eli omalla tavallaan yrittäisivät ajaa sosiali^ista politiildcaa köyhälistön eduksi. Sos.dean. johto on korkeimpia huippu-jaan myöten läpeensä ttinneltuniAta. Lukemattomien kappale Saksan valladcutnodbsen historiaa. Tällä Icer-taa älotte^tdkijoina eivät ole f^scistit,^ niinkuin Magd^- burgin jutussa. AHieena' Baijierin 80s.dem. ylimmän johtajan Auerin nostamaan «kunnianlod(kau8»-jut-tuun on ollut «räs lentokirjanen, jonka s<».dem. puolueen oppositsiooniryhmä 'ipkoinaan juH^i. Tuon ryhmän' johtomiehinä olivat entiset «riippumattomat» Winter ja Kämpfer. Winter oli'v. 1923 Sdcsin sos^ dem^ pääministerin Zei^eiin asiamiehenä Ms^chenissä Uudessa Japanin j a Venäjän vä. lisessä sopimaksessa on enemmän ktnn pelkkä diplomaattinen uenvos-tohallitnksen tonnustaminen. Siihen risältyy idän länttä vastaan t&. kemän liiton eräs vaihe. Neuvosto-^ Venäjii ' k o n . e i onnista pääsemään sopimakriin länsimaiden •kanssa, kääntää katseensa itään; j a Japani, samaten lännen hylkäämänä, jota se on liiankin onnistuneesti matki> nnt, astuu taas idän esitaistelijaksi Keväällä 1924, vähää ennen, valtiopäivävaaleja, hän jalkasi Baijerin sosulem. puolueen sisäbiä oloja ja erityisesti Auerin persoonaa, käsittelevän lentokirjasen. Siinä tehtiin mitä raskauttavimpia syytöksiä Aueria vastaan. Mynchenjn puoluepomot toimivat nopeasti: Wjnter potkastiin pbb puolueesta — ja Auer jäi puo-luepaaviksi, niinkuin ennetdcin. Oikeuden ^essä ottelivat nyt sos.5iem.okräatit, joita puolueessaan vallitseva lika ilettää, ^toisia, sosialidemokraatteja vahaan. Ettei puolue kyk^e tuollaisia asioita selvittämään työläisten itsensä muodostaman tuomioistuimen edessä, to-dbtaa riittäväni, kuinka*pohjiaan myöten laho Saksan sosialidemokratia on. Wnterin ja Kämpferin Ibäksi on porvarillisessa oHieudessa kunnianloukkauksesta syytettynä kommunbtben Neue Zeitungin toimittaja Danzmeier, hän kun oli lehteensä ottanut kappaleita edellämainitusta leiitokirjasesta I Auerin juttu vielä kerran valaisee sen seikan, että turmelus jpukkoilmiönä saksalaisessa sosialidemokratiassa sai alkunsa maiimansodasta. Auer asettui samalle kannalle kuin Ebert ammuketyöläisten lakkoon riäl^den. Heli oikeudenkäynnift alussa hän selitti: «Ammuketyöläisten lakon minä katsoin kansalliseksi onnettömuul^eksi ja Saksan työväenlyokalle vahingolliseksi, ja aisi hedcestä työskeiitelin sen vastustamiseksi.» Tammikuussa 1918 ei ainoastaan Berliinissä ollut 808.dem puoluejohto ottaAut suorittaakseen pyövelintyö-tä annhukotyöläisten lakon murskaamiseksi, «vaan olrvat 'sib jroaaseuduillakin samanlaiset kavaltajat toufSiussa. Vielä marraskuun 7 p. 1918 (s. o. aivan vallankimiouk-. Sen edellä) t§mä Auer-roisto oli 'neuvotteluissarJai^\]^' kaaltuen Baijerin. hdlUu^ ja vaati sUtä joitakin satoja miehiä väilanjiutnouksen kukistamiseksi. Samaan aflcaah hän neuvotteli Kurt- Ebnerin kai^sa ministefipaikan saamisesta uudessa' vailankUmoukselli' sessa hallitukseisä! ; \ Entnu ;,on Saksan sosialidemokratian petturipolitiikka Baijerin neuvostotasavallan äika-lia.; Suunnitelmallisesti se ' asesti- poryariston ja riisui aiseet tyÖväeltä^^v Se oli tuoni^ji^amiaineisen «yäestS[- suojeluben» Varsinainen alkuunpanija; vain sen suorittamat esityöt tuottivat <ialkpk^^ voiton. Toverilehti Rote Fahnen kertoman inukaOn tulee tässä oikeusjutussa todistetuksi,, että Auer on Kurt Ebnerin murhan älyllinen alkuunpanija.' Hän piti kemuja Baijerin pahimman feodaaliaateliston kanssa klu-leissa ja viinituvissa^ eikä koskaan kerivillisiltä suoje- 'ijoiltaau' salannut vihamielbyyttään ^vanhaa kelpo Eisneriä kohtaan'.' . ' So8.dem johtajat, joilla>on tunnollaan Liebkne(^tii;i, 'luxenbUrgin yim. murhat, loivat sen tilanteen, mitä Ebnerin. murhaambeksi tarvittiin. Auer' itse lähetti DbAerin^murhaajalle, kreivi Arcolle, ruusukimpun ja kunnioittavan iervefidyksensä. ; Tuo teko suututti jo Auerin omia huonoon valoon joutuneita kavereitakin. Auerin jiitussa paljastuu^ koko turmeluksen kuilu. Sös.demokraattiset, toimihenkilöt Winter ja Kämpfer valaisevat pienimpiä yksityisseikkoja myöten, mitä Saksan sos.dem puolueen keskuudessa oh tapahtui)ut. Auer käytti likaista lahjombjärjestelmää., Pienemmillä tai suuremmilla rahoilla )ian säännöllisesti osti ammatti-iittojen ja piirien si^teerit^ ääneni varallbuutensa öKtui mitä vepäilyttävimmistä. liikekeinotteluista. M. m lienee hän ottanut osfiä keinottelupiin pohjbis-Ranskan taistelukentillä kaatuneilta r/östetyllä saaliilla.' Luonnollisesti onj AUer myös «kontrollineuvoksena' porvarillisissa liikkeissä ja saa niistä suuret tulot. Samaan aikaan kun Mynchenissä ei porvarillinen-oikeus parhaalla tahdollansäkaan voi peitellä, sosialidemokratian löyhkävää lätäkköä, on Hampurissa «vai-coisen oikeuden» käsil|<ävänä sankarillisten vallanku* moustaistelijain suur juttu. Siinä meillä on edessämme kaksi mailmaa:. mätänevä, vararikkömen, perikatoonsa i rientävä sosialidemokratia, ja nuori, ^lovseva, '|iistorian valtaan-kutsuma komräunistinen puolue edellinen lorvariston viimeinen turva,-, jälkimäinen työväenluokan taisteluvalmis etujoukko. Tapahtumat, ovat vaihdelleet nopeasti Versaillesin päivien jälkeen. SHoin. Japani, ollessaan'^ liitossa Englannin kanssa ja liittovahojen salaisten sopimusten tukemana, k i - n s t i Kiinaa. Katkera mieliala vallitsi Kiinassa Japania kohtaan. K i i nan edustajat raahankon^essbsa kieltäytyivät allekirjoittamasta: rauhansopimusta. Japani oli joutunut epäsuosioon kaikkialla idässä. - S i periassakin se^ näytteli julkeaa i m perialistin osaa. Sen armeijat Vladivostokin rintmnalla olivat paljoa .suuremmat kuin mitä polsevjk-ki- vastainen ristiretki vaati, j a Nf-kolaievskin tapahtumaa pidettiin t e kosyynä Venäjälle kuuluvan . rikkaan Sahalinin saaren anastamiseen. - J a p a n i n - p o l i t i i k k a on kuitenkin osannut ovelasti sopeutua muuttuviin tilanteisiin. • i Japani e i enää ole idässä vain yhtenä riistävistä kapitalistisista valloista — sen suhde Kiinaan j a Siperiaan on muuttunut, j a näyttelee se nyt suojelevan ystävän osaa. JSe on kutsunut-sota-väkensä pois Siperiasta j a Shantun gista, I j ä ; nyt aikoo se taas tehdä jotain odottamatonta, se lupaa kutsua pois sotajoukkonsa pohjoisosasta Sahalinin ^ saarta ensi kevännä. Kun liitto Englannin kanssa on l o pussa, on Japani ruvennut ystävjry' teen sen jainpah vallan kanssa, j o ka on vastustanut vieraiden valtoj e n taholta Kiinaa vastaan harjoitettua kirisestä.' Loppujen lopuksi on se 'Opiumikonferenssissa puolustanut Kiinaa j a vastustanut lännen siirtomaavaltoja. K a i k k i Jämä tietenkin takaa J a panille uuden yalta-aseniaijJdjIsM^. j a voidaan, blia vannoja slitäi.että se tulee käyttämään, sit^ edukseen. Oli aika, että Kiina vaistomaisesti ^dotti apua Yhdysvalloilta, luottaen siihen, että se ainakin oli puolueeton ystävä. Valtiosihteeri Hughesin menettely, oh täydelleen poistanut tämän h&rhaluulon, j a japanilaiset pyrkivät hyt pääsemään Y h dysvaltojen : tilalle. Yhdysvaltioin .yältiodepart;eme|KH<iC kärkäs valmius lähettämään;':yastalause j a korvaus-' vaatimus : j o k a kerran kun joku kauppias tahi lähetyssaarnaaja sattui katoamaan jossajcin Kiinan kankaisessa osassa - r - vaikka hyvin tiedettiin, että m a a oli anarkian ja sisällissodan vallassa —. ei ole lisännyt "yhdysvaltojen arvoa idän maiden silmissä... I^ikuisat amerikkalaiset sotalaivat Shanghain satamas-massa jokaista amerikkalaista sinne sijoitettua dollaria, paremmfpTnn kuin Kiinan kohtaloa. Js toaaan- Idn, milräli voi Hughesin kantaa a r vostella, ovat amerikkalaisten omai-sunsednt hänelle tärkeämmät imin muut seikat. Verratkaamme tätä Japanin ulkoasiain ministerin pa- Tooni Shideharan valtiopäivillä a n - tamaan lausuntoon, joka on ^ seuraavanlainen: K i i n a n kansan täytyy saada itse järjestää kansallisen elämänsä omalla tavallaan. Kiinan -rauhoittaminen j a yhte-näiststtäminen on sangen vaikea tehtävä. Senvuoksi' että tämä työ ei ole vielä suoritettu, olisi väärin otaksua k i i n a l a it ten ei kykenevän hallitsemaan maataan. Me emme missään tapauksessa voi hjrväksyä ^mitään ehdotusta, joka perustuu suunnitelmiin Kiinan rautateiden ja hallinnollisten elimien asettamisesta kansainvälisen kontrollin . a l a i s e k s i . .. U i t t o Venäjän kanssa tulee edelleen' vahvistamaan Japanin valta-asemaa idässä., On helppoa, Was-hingtonissa tai Pariisissa, ivata Neuvosto-Venäjän politiikkaa Kaukaisessa Idässä, mutta ei ole yhtä helppoa tehdä tyhjäksi sen tuloksia. Kiinalle tuo politiikka on osoittautunut ainutlaatuiseksi esimerkiksi kansainvälisestä, auliudesta. Neuvosto- Venäjä hylkää ne erikoiset yksinoikeudet, joita tsaarin halli-^ tus oli pakottanut heikon kiinalaisen hallituksen myöntämään. Venäjän Kiinassa asuvat kansalaiset eivät enää nauti mitään erikoboike-uksfc; he tulevat samojen kiinalaisten - tuomarien tutkittaviksi kuin kiinalaiset jtsekiu. Venäjä aon kuolettanut vanhat s^imukset, j a on lupautunut ratkabemaan kaikki k y symykset "yhdenvertaisuuden, molemminpuolisen edun j a oikeuden" perusteella, Venäjän lähettiläs, K a - rakhan, on nyt, ylemmän-arvoinen kuin kukaan Europan tai Amerikan edustajista* Hänen kunnioituksensa kiinalaisia perinnäistapoja kohtaan, hänen . puheensa Kiinan itse-häbyyden puolesta ovat suures^ vaikuttaneet kiinalaisen ylioppilasnuorison mieliin. Niinpä esiintyvät nyt Japani ja Venäjä * K i i n a n ystävinä. Hughe-siri taipumaton Neuvosto-Venäjän hyljeksiminen, hänen itsepintaisuutensa miiika amerikkalaisten "oikeuksien" ajamisessa Kiinassa, j a Y h dysvaltain avoin vihamielisyys Jsr pahia; kohtaan ovat yhdessä näyttäneet toteen, että Yhdysvallat ön vihamielinen näitä kaikkia kolmea valtaa kohtaan, josta seuraa että monet kiinalaiset uskovat "Yhdysvaltojen myös vastustavan Kiinan v a - pautumbhankkeita. i Yhdysvallat ei enään esiinny Kiinan erikoisena suojelijana, vaan yksinkertaisesti yhtenä rikkaitten riistävien valtojen ryhmässä. Tämä uusi tilanne j o t a lähetetään Vaneonverin kantta nUcomajU^ peritään 22 % sorttia «fl^aitfl paoTialta rahtia, mutta. v i i. jasta, joka tulee käytettäväkri länsirannikolla otetaan 41 ^ senttiä. Mitenkä rantatiekomppaniat ; ovat oikeutettuja .verottamaan hritish-columbialaista kuluttajaa 19 senttiä sadalta pannalta- enemmän k un kiinalaista j a - japanilaista, tätä. ei suinkaan jiorvariUisenkaan vahron-n a n ^ a l l a kasvatetta oikeudentunto voi sulattaa, j a ' sentähden kai se on lopnksikih herättänyt jonkunlais. ta huomiota. Tutkimnksissa on selvinnyt, että noin 36 tonnin vflja-vaunu kuljetettuina Edmontonista Vancouveriin tuottaa puhdasta v o i t - I ^ pakoitettu hankBmaan toime»: toa 22 ^ sentin jälkeen f84.50. Tämä; on s i b se mitä japanilainen saa mnk?««. 41 % sentin jälkeen jonka britbhcolumbialainen kuluttaja maksaa, tuottaa sama määrä viljaa kiiljetettuna saman matican knin edeUinenkin i$121.30. E i löydy s ib mitään puollustnsta sille, että B r i tish., Cqlumhian kuluttaja pannaan maksamaan enempi rahtia Canadan aroilta tuodusta viljasta, kuin j a panilainen. Sillä Japanin rantaan-tulee rahti canadalaisesta viljasta 25—100 senttiin halvemmaksi tonnilta kuin B r i t b h Columbian rantaan. Tässä on osa kapitalismin diktatuurista aivan tyypillisintä laatua. Silloin kun tavallisten ihmisten joka' ainut liike on^ laeissa määritelty, kun järjestyksen valvojat että lain kirjain tulee meihin nähden täytetyksi, sillä aikaa pääoman suurrosvdl häärivät lakien yläpuolella aina maanpetoksesta murhapolttoon saakka. Viai eikö tässä voi olla bänmaan pettämisestä puhetta? British Columbian työläiset ovat osaksi nälkäkuoleman partaalla. Sen maakunnan farmarit ovat menettämäisillään farminsa- Tämän selitetään ' johtuvan ankarasta kilpailusta, /mikä vatUitsee kansainvälisillä markkinoilla en maitten tuottajien välillä. Kun canadalaiset rantatiekomppaniat tällaisessa hengenpääUe käyvässä k i l pailussa enempi auttavat japanilaista . kun canadalaista tuottajaa, eikö se ole maansa pettämistä, ainakin niin paljo kuin sitä "rauhan" a i kana voikin pettää. I. Wester. Bajndnin, jocta «encaa ysSvjy, ka loppiri vasta cdäfiaen kn«lC^ Mozartia aäveIly]aQa>ä i l i n e a ^ ^ ' na j ^ v y y t t S . V . 1782 otti £ L zart vaimokseen Constance rin, j a kuten nsein tapahtnu, rasi aitä vain vaikeus tobenaa i a . keen. • VaildEa hänen .vmmoDaao cli j^j. j o n hyviäkin ominiisnuksia, ei ] ^ osannut - hoitaa raha-aäoita, j , knnden knukauden kulottua ofi heillä edessä kaikeUaiset vaikeudet j o i t a jatkui koko lophn eleaäl Mozartin ei onnistunut saada laj. tään parempipalKkaista työtä, j a «g sa ovat ilmeisesti olleet suojele- sisältää paljon mahdollisuuksia. «känmaan petosta I» KijrkotnspiiaiK Yksikäänkapitalistinen.Iehti ei voi syyttää Rautatieläisten veljesliiilojja punaisesta vallankumoukselH-su| idesla.. " • . : Sitä huomattavampaa on sentähden, että noiden veljesliittojen läetystö tdci matkan Ouawaan, jättääk-seen -Kingin iTallilukselle joukon uudislus^dotuksiaj joitten joukossa oli myös vaatimus Siirtolais-asetuksen 41 pykälän kumoamisesta... Mainittu pykälä , antaa hallinloyirkaiUjoiIle. vallan karkottaa maasta kaikld sellabet lyoläbiet^ jotka. joUt^n tapaa ovat joutuneet selkkauksiin tämän «tilaisuuksien _^maan» kapitalbti-luokän kanssa. • Tlio pykälä^, samaten kuin vastaavat kohdat Canadan rHcoslaissa, ovat ainaisena uhkana Canadan työväenluokan vapauddk, järjestämiselle ja valistanut sdle. : Joku aika takaperin näkyi englanninkielisissä .lehdissä ilmiöitä, jotka taaskin koko räikeästi v a - laisevat miten pääoman omistajat järjestävät riistoansa. Ensimäinen on "The G r a i n Growers Guidista" j a kuuluu näin: ' "Skotlantilainen Co-öperator n i minen lehti valittaa että brittiläinen talon emäntä saa maksaa 10 d. (20 senttiä) neljän paunan leipä-tumpusta, kun sitävastoin korkein hinta sodan aikana- oli 18 senttiä. Täss4 on kuitenkin", brittiläinen k u luttaja edullisemmassa asemassa kuin canadalainen. Hän maksaa kaksikymmentä senttiä neljän pau» nan tumpusta, siis viisi senttiä paunasta, j a nisu, josta leipä on tehty on kuljetettu tuhansia maileja. Täällä arolla me itse kastatamme nisun, ja jauhot "bn valmistettu melkein leikkuupellolla, j a kuitenkin Canadan Labor-Gazetten (eräs hallituksen' julkaisu) numerojen mukaan keskinkertainen leivän hinta pannalta on '^Manitobassa 5 senttiä, Saskatchewanissa 7.4 ' senttiä j a Albertassa 8 Sentti^, Drum-heller poisluettuna, jossa leipäpau-nan hinta on 10 sentUä, korkein koko Dominionissa.'' Arvattavasti englantilaiset myllärit eivät valmiita jauhoja ilman "kohtuullista profiittia", mutta canadalainen myllytmsti ei tyydy siihen. Sen pitää saada ^''kohtuullinen profiitti", 'kuletuskustannukset Englantiin j a sitte vielä muutamia senttejä pannalta pääSe.' Mikä myösldn pistää sihnun taota p a t ^ katsellessa on se, «ttä leipä'4>n kalliimpaa Manitobasla länteen. - N o se f r e i t t i " , sanoi parturi kerran lännellä, kun mies moitti hänen työtään "kalliiksi. Ja hän oB aivan oikeassa, sillä tSillä lännellä täyt y y kaikkien maksaa kiväslään Tahti edestaka:än m n ^ p e g o n , va3c- .kapa hän tilaisi jauhot lähimmäiseltä myllyltä, joita on melkein jokaisessa vähänkään suuremmassa kaupungissa. ' Näinollen me saamme ensiluokan jauhoja samalla hin nalla olipa ne sitten valmistettuja ^'innipegissa, Reginassa, Saskatoo-nissa, Calgaryssa tahi Edmontonissa. Tämän yhteydessä muistuu mieleen eräs tapaus aivan tässä lähiseudulla muutamA vuosi takaperin, jota en voi olla tässä kertomatta. Eräs pieni yksityinen yrittelijä tuli j a pystytti jauhomyllyn tänne farmarien keskuuteen ja alkoi valmistamaan jauhoja farmareille heidän omasta viljastaan. Ensiluokan v i l j a s t a sai Ensiluokan jauhoja ja paljon halvemmalla kun mitä ne tulivat myllytrustin kautta käytettynä maksamaan. . M u t t a tämä ei tifetystikään miellyttänyt snurmyllä-reitä ,sillä <he pudottivat jauhojen hinnat tällä ympäristöllä aivan ''uon pikkumyllärinkin ' , tuotantokustannuksien alapuofelle. Farmarit - e i vät kuitenkaan olleet -aivan luokka-tiedottomia. He tunsivat että hei-- dän oma etunsa vaati heidät kannattamaan tuota pikkumylläriä ja jatkoivat vain nbunsa jauhottamis-ta hänen myllyssään. Mutta trusti oli nähtävästi päättänyt hävittää pienen tunkeilijan heidän laidun- »"ailtaan - keinolla millä hyvänsä, sillä eräänä yönä nousi mylly l i e - keinä ylös ilmaan j a mylläri katosi näyttämöltä. vToinen- suurpääoman riistämis- •mähdolHsunksia valaiseva artikkeli on myösädn *XIrmn Gnidessa" ot-sakirjoituksella ••KärsrvälBnen F r a - ser-laakson farmari". ^ Kirjotoksessa m.mt selvitetään kuinka rautatie;^ komppaniat ovat ottaneet käytän^ toön "Kotoinen j a ulkolähetys rah-tieroavaisuns" nimellä; tonnetun systeemin, jonka makaan viljasta^ Mo Mozartista on sanottu, että hän ön viimei;i«n suuri musikaalinen nero, mutta emme saa unohtaa, että Beethoven ja Wagner elivät myöhempänä aikana kuin hän, v a i k k a ' siitä voidaan olla eri mieltä, oliko kumpikaan näbtä n i i n k y kenevä j a monipuolinen kuin M o zart. Sillä Mozart; oli^suuri säveltäjä samalla kuin hän o u suuri soittaja, kun taas Beethovenin kyky ilmeni vain orkesterissa j a Wagne-rin oopperassa. Kerrotaan, että 6-vuotiaana Mozart esiintyi pianon soittajana kaikissa Europan ' suuremmissa kau-pUngeidsa j a vuotta myöhemmin sävelsi j a kustansi suuren joukon sonetteja pianolle j a viululle. JIuo-ren taiteilijan maine pian saapui "Pieniin, jossa kuninkaaseenkin teki vaikutuksen tämä "pieni ihmeitten-tekijä" miksi hän nimitti Mozartia. Häntä pyydettiin soittamaan y h dellä sormella, j a siten että kielet peitettiin, joten niitä ei voinut nähdä. ' Mozart kuitenkin suoriutui siitäkin ^ja pyysi hovin säveltäjän olemaan läsnä j a kuuntelemaan hänen - soittoaan. • : ' Hänellä' oli samanlainen menestys Englannissa, jossa kuningas käski hänen soittamaan hyvin vaikeita kappaleita, jotka . hän esitti aina erehtymättömällä täydellis3^dellä. Hän oli kuitenkin hyvin heikko ruumiillisesti, j a sanottiin' hänen olleen ikäisekseen liian vakavan. 'Hänen elämänsä näytiää' olleen vain jatkuva musikaalinen unelma. Epäilemättä tämä musiikkiin kiin-tjoninen vaikutti hänen terveyteensä, sillä hän o l i usein sairalonen. Siitä huolimatta sävelsi hän monta eri lajia sävellyksiä. V . 1769 meni Mozart Italiaan jatkamaan opintojaan j a Roomaan talonsa soiton opettamisella. Näyttää kummalliselta, että aös^ oli näin, sillä hänen symfonianaa j a operettinsa oKvat varsin snoai^ tuita. ' Huolimatta vaikeuksistaan, sävebi hän ihmeellisellä taidolla ja mnsiiUkia virtasi hänen hedelnjälB. sestä kynästään loppumattomiin. Mutta hänen jatkuva taloudeIlin«, ^ahdinkotilansa alkoi uuvuttaa häntä j a kerrankin sanoi hän kyyneleet silmissä: "Minä sävellän omaa kuolinhymniäni." Hän Jcyllä lopnk. si saavutti taloudellben hyvjnybin-nin, mutta kuoli , ennenkuin ehti siitä'paljoakaan nauttia. Hänen hautauksensa tapahtui kuin "kaikkein köyhimmän ihmisen, sensijaan että olisi saanut tuhansien ihmisten kunnioituksen osak-seen, kuten olisi voinut luulla niinkin tunnetusta j a etevästä sävel-täjästä. Hänet haudattiin kerjäläisten hautaan, eikä pitkiin aikoihin edes tiedetty missä se oli. Mozartia on oikeudenrnnkaisestT nimitetty '^sointujen jruhtinaakai" j a ne^ jotka tuntevat hänen sävel-lyksiään, tietävät että tämä nini- ^ s sopii hänelle hyvin. i^Nft Arthorin saavuttuaan kävi kuulemassa'Alleg-rin - - k i i n l u i s a n Mbereren esitystä. Palattuaan hotelliinsa antoi hän ne-' rondostaan ihmeteltävän näytteen, kirjoittamalla' sävellyksen kokonai suudessaan tämän ^ ensi kuulemansa jälkeen. Tämä on varmaan ihmeteltävin teko mudikin alalla mitä.mailmas-sa on koskaan tehty, j a luonnollisesti ihmettelevät kaiUd sitä, mutta pian hän hämmästytti mailmaa sävelämäDä kokonaisen operetin kahdessa /riikossa, vmkka tätä tehdessään asm .-naapuritalossa . pianon opettaja, hänen yläpuolellaan vinlxm soittaja j a eräs toinen soittaja a-limmaisessa. kerroksessa, jotka; kaikki työskentelivät aamusta iltaan^ l i n t u / i a erikoisU. Lauantaina, helmikuun 21 pnä on v.- j a u.-seura. " I s k u n " ohjelma ja tanssi-iltamat Ohjelmassa muun muassa on kuvaelmia, puhe, runo, voimistelua ty-töUtä, v pojilta j a pikkutytöiltä jne. MuUii ohjelman lisäksi sitäpaitsi on . j o t a in oikein 'erikoista, nimittäin radiokonsertteja ja lopuksi tanssia radion soitolla; onhan tämä nyt jotain j a ennen kuulumatonta, että Arthurissa tanssitaan Chicagosta tai New Yorkbta asti otetulla soitolla. Mutta niin ihmeelliseltä j a omituiselta kun se tuntuukin niin ensi lauantaina sen kaikld saavat nähdä ja kokeills «•Iskun" iltamissa. Sisäänpääsy on asetettu mahdollisimman alhaiseksi nimittäin 25 senttiä etukäteen j a 30 senttiä o-vella. E i siis korkea sisäänpääsykään ei ole esteenä, jotenka kukaan arthurilainen ei varmaankaan tule , jättämään käyttämättä tätä houkuttelevaa ja arvokasta tilaisuutta. - • Eri paikkakiumilta NIPIGON, ONT. Tämä ei kuitenkaan hmrinnyt häntä^ vaan 'sanoi hän saavansa niistä m i d a herätteitä. V.- 1778 M o e a r t - t o l i tnntemaan kattaa sShen v51inpitäm|ttömyys J ' On aika j o tämänkin kylän työn-jättiläben seurata tobten paikkakuntien antamaa esimerkkiä ja herättävä inhoittavasta toimettomuudesta j a uneliabuudesta. Arvatta-vastildn on olemassa lukemattomia sjätä j a "ekskyysejä" tähän velttouteen mutta on aika tullut, jolloin joka työläisen on käsitettävä järjestäytymisen j a tiiviin joukko-toiminnan välttämättömyyden. Tällä myrkkysotien aikakaudella, jolloin vähänkin lukeneina meidän on väkbin huomattava, että me seisomme suurien tapahtumien kynnyksellä, kaikki mailman tapahtumat viitaten siihen, on koko luokkamme tulevaisuus vaakalaudalla, josko vajoamme entbeen henkior: junteen eli nousemme mailman val-litsijoiksL Meidän on, joka yksilön toimitettava ankara itsekritiikk i , on kolkutettava omantuntomme 'ovelle j a kysyttävä siltä että, olenko minä tehnyt voitavani riistetyn Inokan jäsenenä oman luokkani hyväksi vai olenko minä edistänyt vihöUisluokan pyrkimyksiä, yhdeUä eK toisella tavalla, taiÖs olenko minä ainoastaan yksi niitä kunniallisia ' sympatiseeraajia, jotl» itse eivät koskaan tartu mihinkääa toimintaan, mutta hyvin pystyvät toisia ohjailemaan sekä arvostelemaan. V. K e r t a kaikkiaan on totuus niin, että joka' yksilöllä on määrätty merkitys, .sillä niistä kokoontu^t joukot j a luknbten yksflöiden pic* l i i K n 'tunnollinen apu muodostaa voimakkaan joukkotoiminnan Jok« vuorostaan takaa voiton tulevaisuuden ratkaisevissa taisteluissa. Nyt kun puhumme toimintatfi liittyndsestä niin pienemmässä määrässä on siihen esteenä tietämättömyys vaan paljon snuremmasti vai-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 19, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-02-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250219 |
Description
Title | 1925-02-19-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
V A P A U S
Cmmisn notnsli^aeii tySviesUte iSneokaxmsttaja» OmtB-tjf
SodbsryEsa, Ont., joka tiistai, torstai j a laoantaL
T o i m i t t a j a t :
, A . R MÄKELÄ. A S y p V A A^
petos-, lahjomis' y. m. jottiijca katitta he ovat kapit»-
lismiin ja tounentpisiinsa sidotut. Vaxsin Icnvaara on
Saksan soiAem. jofatomidiea Herman HfUerin aelitys
V A P A U S (Uberty)
The only organ of Finnish Workers i n Canada. Pnb-liflbed
fn Sndbury, O n t , every Tuesday, Tbursday and
^ * ^ ^ t e r e d at the Post Office Department, Ottava,
as second class roatter. \ •_
General advertising rates 75c per coL inch. M i -
nimom charge for sin^e inaertion 75c. The Vapaus
is the best advertising m^iam among the Fmmui
People in Canada. " '
ILMOITUSHINNAT V A P A U D E S S A:
Naimaibnotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotnkset 60c palstatuuma.
Nimenmuutorilmotnksct 60c kerta; $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotolcset $2.00 kerta, $60^ lisamaksn
ciitöslanseelta tai mnistovärssyltä.
Halotaantiedot j a osoteiimotnkset 60e kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakcnttnonen on, vaadittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen. -^
l^aijerilaista EHiard Aueria koAevaaaa kysymyksessa,
etla bin cei voimit AseriUe mttaan, kodca tiliä oli
liian mankka asema Myndiaim pttoloerybmassä». Jos-han
suuri Magdebur^ itikeusjatta-on maihnalle |a
vastaiselFe historialle paljastanut Saksan to&j^emskxa-tian
jtradas-petturuudea tySväenluolckaa kohtaan, tulee
Mynchenissä alkanut Aoerin joitta paljastmnaa^ ei ainoastaan
näiden johtajien poliittisen, f aan myös mieskohtaisen
konnuuden. .
Myndienin jutussa tullaan uudelleen nakranaän
iiimii y KmaaD
T I L A U S H I N N A T : .
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 j a yksi kk. 76c.
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi ^k. $6.60, puoli vk
$8.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tti^a lähettämään,
paitsi niiianiiesten j o i l l a on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla Voni-tonssa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3. ' ^
Vapauden konttori j a toimitus: Lil^erty Bldg Lorne
BL Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Mikä kangersi huumaus-ainer
asiassa
Huumausaineitten kaupan lopettamista varten Genevessä
monta monoista viikkoa kestänyt toinen kon
ferenssi päättyi samaan kuin ensimäinenkin, Haagissa
aikoinaan pidetty, nim. mitään merkitsemättömiin fiurs-kaihin
toivomuksiin. Opiumia kasvatetaan edelleen
niinkuin ennenkin, vaikka konferenssin päätökseen «i-aältyy
ajatus, että joskus tulevaisuudessa ruvetaan tekemään
loppua opiumin poltosta ja muista huumausaineitten
käytöstä. Kaikki todelliset parannusyritykset
raukesivat Englannin sitkeän vastarinnan txHcia.
Vähää ennen neuvottelujen loppua Suomen edusta
ja Toivola, sanomalehtien kertoman mukaan, hfitti
«pommin» keskelle kokousta, ahtamalla sellaisen poii-nenf
että Kansainliiton neuvoston Wkittavaksi alistettaisiin,
«eikö piakkoin kokoontuvan ase- ja ammuke-kauppaa
säännöstelevän konferenssin käsiteltäväksi olisi
lykättävä kysymys luvattomasta aseitten kuljetuksesta
Kaukaisen Idän alueille, siinä mielessä ^tä 'asianomaiset
hallitukset tällä välin voisivat hanldcia tilastoa
ja tehdä suunnitelmia, joiden avulla saataisiin poistetuksi
yksi mailman huumausainetilanteen onnellisen
ratkaisun tiellä olevista perus-esteistä.» •
Oikeastaan Toivola vain puki joiuinkin selviksi
kirjotetuiksi sanoiksi sen, mitä pitldn lukaa oU kui^
kailtu «Kansainliiton liepeillä, etta näet; <9iiut'-etiulijdt»
ovat itämailla harjotetun as^upmi i^anä. Näihini
asti on noiden samaisten «5uur'-eluilijain> arvisltu olevan
vaSEuttavimpana tekijänä' huumausaihekaupafisa.
Toivola syyttää asekauppiaita Kiinan, yhä lisääntyvän
opiumituotannou pääasiallisiksi aiheuttajiksi, selittäen
että kiinalaiset sotapäälliköt pakottavat väestön^ kasvet-tamaait
opiumia, »millä saavat hankituksi varoja aseit-iten
ja axnmukkeiden ostoon ja ainaisten levottomuuksien
jatkamiseeni Väitti, että niin kauan kuin länsimaat
ja\ lapani hankkivat kiinalaisille aseita, tulevat
rauhattomuudet Kiinassa jatkumaan, ja opiumia tullaan
siellä Icasvattamoan/ ^ . .
Japanin pääedustaja Sugimura,vähetttääkaeen Toivolan
lausunnon tekemää vaikutusta, vakuutti opiumi-tuotannolla
Kiinassa olevan «syveromät» syyt kiiin varojen
hankkiminen sotatarpeisiin. Toiselta puolen taos
Englannin edustajiston johtaja, varakreivi Cecil, myönsi
suomalaisen edustajan paljastaneen asian ytimen.'
Sen pitäisi Japanin edustaj istonkin hyvin tietää, sillä
viime vuosina ovat japanilaiset vieneet Kiinaan sota-tarpeita
yhtä paljon kuin kaikki Europan vallat yhteensä.
Toivola koetti myöhemmin lieventää ehdotuksensa'
sanamuotoa, mutta japanilaiset edustajat ovat jyikästi
sitä vastaan, että tuota ajatusta missään muodossa
esiintuotaisiin. Asia on nähtävästi Japanin eduille
liian kipeä. Sensijaan yleisti Itullaan brittiläisten
ja ranskalaisten edustajien kannattavan esitystä, enemmän
taikka vähemmän avoimääti.
Nyt paljastuvat Baijerin nosket
. «Voimme huoleti väittää, että sak-laiset
sosialidemokraatit ovat hävyttö-mimpiä
ja suurimpia lurjuksia, mitä ma-ilmanhistoria
tuntee.»' '
Rosa Luxemburg.
Historiasta olemme oppineet, että jokainen perikatoon
.tuomittu yhteiskuntaluokka viettää valtakautensa
viimeiset .vaiheet mitä hurjimmassa siveellisen' turme^
luksen humussa. Se, joka yhdistää kohtalonsa häviävän
valtaluokan kohtaloihin,- aina ja poikkeuksetta
joutuu ^tuon märännäisyyden pyörteeseen. Yhteistoiminta
porvariston kanssa ei ole ainoastaan ohjektiivi>
sesti (ulkokohtaisesti) tehnyt sosialidemokratiaa. yhdeksi
porvafillisen järjestelmän osaksi, vaan myös sub-jektirvistoti
(mie^ohtaisesti) turmellut sosialidemokraattiset
johtajat. Pätevimmin ovat laman todistaneet
Saksan sos.demokraattien viimeiset oikeusjutut, Eber-tin
«kunnianloukkaus»-juttu Magdeburgissa, Barmatieh
huijausjutut jne. On .perinpohjainen erehdys luulla,
että sos.dem johtajat, siitä huplim^ta, että he asiallisesti
ovat kapitalismin kätyrien asemassa, kuitenkin
omasta mielestään tarkottaisivat hyvää - eli omalla tavallaan
yrittäisivät ajaa sosiali^ista politiildcaa köyhälistön
eduksi. Sos.dean. johto on korkeimpia huippu-jaan
myöten läpeensä ttinneltuniAta. Lukemattomien
kappale Saksan valladcutnodbsen historiaa. Tällä Icer-taa
älotte^tdkijoina eivät ole f^scistit,^ niinkuin Magd^-
burgin jutussa. AHieena' Baijierin 80s.dem. ylimmän
johtajan Auerin nostamaan «kunnianlod(kau8»-jut-tuun
on ollut «räs lentokirjanen, jonka s<».dem. puolueen
oppositsiooniryhmä 'ipkoinaan juH^i. Tuon
ryhmän' johtomiehinä olivat entiset «riippumattomat»
Winter ja Kämpfer. Winter oli'v. 1923 Sdcsin sos^
dem^ pääministerin Zei^eiin asiamiehenä Ms^chenissä
Uudessa Japanin j a Venäjän vä.
lisessä sopimaksessa on enemmän
ktnn pelkkä diplomaattinen uenvos-tohallitnksen
tonnustaminen. Siihen
risältyy idän länttä vastaan t&.
kemän liiton eräs vaihe. Neuvosto-^
Venäjii ' k o n . e i onnista pääsemään
sopimakriin länsimaiden •kanssa,
kääntää katseensa itään; j a Japani,
samaten lännen hylkäämänä, jota
se on liiankin onnistuneesti matki>
nnt, astuu taas idän esitaistelijaksi
Keväällä 1924, vähää ennen, valtiopäivävaaleja, hän jalkasi
Baijerin sosulem. puolueen sisäbiä oloja ja erityisesti
Auerin persoonaa, käsittelevän lentokirjasen.
Siinä tehtiin mitä raskauttavimpia syytöksiä Aueria
vastaan. Mynchenjn puoluepomot toimivat nopeasti:
Wjnter potkastiin pbb puolueesta — ja Auer jäi puo-luepaaviksi,
niinkuin ennetdcin. Oikeuden ^essä ottelivat
nyt sos.5iem.okräatit, joita puolueessaan vallitseva
lika ilettää, ^toisia, sosialidemokraatteja vahaan. Ettei
puolue kyk^e tuollaisia asioita selvittämään työläisten
itsensä muodostaman tuomioistuimen edessä, to-dbtaa
riittäväni, kuinka*pohjiaan myöten laho Saksan
sosialidemokratia on. Wnterin ja Kämpferin Ibäksi
on porvarillisessa oHieudessa kunnianloukkauksesta
syytettynä kommunbtben Neue Zeitungin toimittaja
Danzmeier, hän kun oli lehteensä ottanut kappaleita
edellämainitusta leiitokirjasesta I
Auerin juttu vielä kerran valaisee sen seikan, että
turmelus jpukkoilmiönä saksalaisessa sosialidemokratiassa
sai alkunsa maiimansodasta. Auer asettui samalle
kannalle kuin Ebert ammuketyöläisten lakkoon
riäl^den. Heli oikeudenkäynnift alussa hän selitti:
«Ammuketyöläisten lakon minä katsoin kansalliseksi
onnettömuul^eksi ja Saksan työväenlyokalle vahingolliseksi,
ja aisi hedcestä työskeiitelin sen vastustamiseksi.»
Tammikuussa 1918 ei ainoastaan Berliinissä ollut
808.dem puoluejohto ottaAut suorittaakseen pyövelintyö-tä
annhukotyöläisten lakon murskaamiseksi, «vaan olrvat
'sib jroaaseuduillakin samanlaiset kavaltajat toufSiussa.
Vielä marraskuun 7 p. 1918 (s. o. aivan vallankimiouk-.
Sen edellä) t§mä Auer-roisto oli 'neuvotteluissarJai^\]^'
kaaltuen Baijerin. hdlUu^ ja vaati sUtä joitakin
satoja miehiä väilanjiutnouksen kukistamiseksi.
Samaan aflcaah hän neuvotteli Kurt- Ebnerin kai^sa
ministefipaikan saamisesta uudessa' vailankUmoukselli'
sessa hallitukseisä! ; \
Entnu ;,on Saksan sosialidemokratian
petturipolitiikka Baijerin neuvostotasavallan äika-lia.;
Suunnitelmallisesti se ' asesti- poryariston ja riisui
aiseet tyÖväeltä^^v Se oli tuoni^ji^amiaineisen «yäestS[-
suojeluben» Varsinainen alkuunpanija; vain sen suorittamat
esityöt tuottivat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-02-19-04