Vapaus, February 23, 1929

              ^ 4 :c
No. 46 — 1IJ29
S U O M E E N
Kurssi SooiiienMar][I[aa
Ganadan Dollarista
- • • /,
LÄHETYSKULUT» ^
40e lähetyksistä aUe $20.00, 60 e H -
hetyksistä (20.00—$49.99, 80c lä»
faetyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00
lähetylöslstä $80.00—$100.00
26e jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SaLkoMnoiDalalietyluUti OVat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. EuTSSi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MY'.'DÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASlOITA
. Vapaudelle oiT;ai'i>^ rabavälityksiä
vastaan mySskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street.
Port Arthnr. Ontario
V A P A U S MONTREAL BRANCH
1387 St. Antoine St.,
Montreal. Qne.
Lauantaina, Ihehniktinn 23 p;nä~Sat, Feb. 23
a hokkabodjetti
_ Kunkin hallituksen tosiolemus näh-J ^assa nyt lakkautettaisiin n^. teknil-daan
tavaUisesti siitä talousarviosta, linen hätäapu (Teno) eU rikkurijär.
jonka se valtiopäiville esittää. Selvem­min
kuin Tninaari muulla paljasti a i ­koinaan
Suomen sosdem hallitus juu­ri
budjetillaan itsensä valkoisen val-takomennon
hallitukseksi. Budjetti
näyttää paljastavan auttamattomasti
Saksankin kokoomushallituksen, jossa
Opiskelusta
Tärkeä väOhnomautns
Varsin laajalle, etenkin koulumies-piireissä,
oli" levinnyt aikoinaan käsi.
tys, että. oppilaitten tuli muka hank­kia
mahdollisimman paljon asiatieto­ja.
Vanhemmat oppT^jat ovat tästä
selvänä esimerkkinä. ICoska tämä vir­heellinen
ja jo muodista poistunut kä­sitys
on
lÄä-, sisä-, työ- j a rahaministerien
salkut ovat sosialidemokraattisilla joh­tajilla.
V J L 25 p:n "Die Rote Fahness-sa"
selostetaan sosialidemokraatti H i l -
ferdingin talousarviota Saksan valta­kunnalle.
Budjetin kokonaissimima päätjr^' n.
9,900 milj. saksanmarkkaan. Lehti lau­suu,
että kaikissa työläisille tärkeis­sä
menoluokissa on sosdem Hilferdins
noudattanut mitä suurinta säästäväi­syyttä,
mutta ollut hjrvinkin runsaskä-tinen
kaikissa porvariston luokkame-noissa.
Yksin ulkoministeriön osalle
on merkitty 67 m i l j . 822,100 markkaa,
mikä on 7 milj:'' saksanmarkkaa enem­män
kuin porvarilliset ministerit o-vat
lihavatuloisiUe lähettiläille anta­neet.
Summasta pn merkitty kokonais,
ta 6 miljoonaa "salaisten menojen" o-salle,
joista sosdem minist(*.'i ei halua
tehdä selvää. Valtiotalouden osalle
on merkitty 24,099,790 markkaa, josta
kokonainen miljoona on merkitty r a -
tionalisoimispyrkimyksiin. "Rote Fah-ne"
huomauttaa, että nji; ollaan siis
jo niin pitkällä, että työläisten verova­roilla
kustannetaan hiestyttäjäjärjes-telmän
kehittämisetkin. SosiaUdemo-kraattiseh
sisäministeri Ssveringin
hallintoelimille on merkitty suunnaton
summa, 72,087,959 markkaa ja sillä
summalla hankitaan sitten kalikkaa
Saksan työläisten päihin ja kuulia
turkkiin. Vaikka ministeri Ssvering ja
hänen mukaansa sosdem. lehdet ovat
pitäneet suurta melua siitä, että Sak-jestö,
on sosdem. Hilferdingin bud­jetissa
sille kuitenkin merkitty miljoo­nia
markkoja. Sosdem ministerit r a ­hoittavat
valtion varoilla siis kaikesta
huolimatta rikkurijärjestöt. Lento
liikenteen avustamiseksi on otettu ko­konaista
43.486,500 saksanmarkkaa
Kun ottaa huomioon, että siviililen-tokoneet
voidaan hetkessä muuttaa
taistelulentokoneiksi, merkitsee lento-määräraha
siis asiallisesti sotavarus-telua.
Suoraan sotilastarkotuksirn vaa­tii
sosdem HUferding 703,878,290 sak*
sanmarkkaa. Kun otetaan huomioon
vielä lentoavustuksetkin, on sosdem
hallituksen sotllasmääräraha suurem­pi
kuin aikaisempien porvarillisten
hallitusten.- Edelleen vaatii sosdem
hallitus toista erää panssariristeilijää
varten. (Ensimäineu erä 90 milj. mk
myönnettiin viime- vuonna.)
Mutta oh sosdem Hilferding menoja
pienentänytkin. Esim. manvuokraajain
huoltomäärärahoja on vähennetty 15
miljoonalla, yleisistä huoltorahoista 30
miljoonaa ja elintarveministerlön me-noja
on pienennetty kokonaisella 46
miljoonalla markalla.
"Rote Eahne" huomauttaa, että
hallitus korottaa tupakkatuUia. olut-ja
sokeritulliä. Ja kaikki kiskotaan
3*i2 miljoonalta palvelushur-talaiselta.
joiden kuukausiansio on keskim. 153
mk. ja 19 milj. proletaarilta, joidea
tulot ^ivät ole yhtään suuremmat. 3
milj. saksalaista työläistä nääntyy
työttömänä nälkään. Ja tällä aikaa
lujittavat sosialidemokraatiset minis­terit
Severing, Hilferding, Wissell ja
Muller kaikkine voimineen valkoista
valtakomentoa. Tämän vuoksi kutsu­vat
kommunistit Saksan työtätekeviä
taisteluun hallitusta ja porvarillista
komentoa vastaan.
SivaS
nuoria midiiä asuu määrättömän pai. Sitä seurasi surullinen Nobilen Uma-jon
a.vi<«tomasti nuorten naisten | purjehdus, joka päättyi ilmalaivan
tuhoutumiseen. Sen jätteiden etsiml-
: sessä hävisi tietämättömiin timnettu
kanssa yhdesäi. koska eivät halua sol­mia
melkein purkamatont^ avioliittoa.
AvioUitott voi näet purkaa vain sutm-' capassutximatkustaja 'BftsCiA Amund-nattaoiSa
rahasxmimilla. sen.
Amerikalaiset ovat innostuneet tut- useita tutkimusmatkoja on tehty
kimustySUJnsä kaukaisessa Siperiassa,, Kiinaan ermen tutkimattomiin osiin,
jonne aikoY^t vielä palata takaisin. | Afrikan keskiosiin ja Etelä-Ameri­kan
vähän txmnetuille alueille.
Myöskin ori erltj-isten koneiden a-vuUa-
viime vuoden ajalla voitu määri.
, - ~——r , „ . I teliä maapallon muoto ja sen paino.
Aiotaan muodosta» famsi uutta vai- . j , ^ tapahtunut' n.k. gravitatsio-nikoneen
avulla.
NEUVOSTOLnTON JULKAISUTOI­MINTAA
KEHITETÄ.^
Broddynm osinisliike ja taaohmmsblofai
Brooklynin. N. Y . osuusliike, joka on loisuutensa takia katso jakssv:
vuosikymmenen toiminut kommunisti,
sen ja vasemmistolaisten työläisten
Ruskohiiltä ja öljyä
Pohjois-Ontariossa
Sudburylainen firma tulee tutkimaan
n^tä'löytöjä
TORONTO. Ont., helmik. 22. —
't^uLnk^e^uTtu^nlu^t^ Zjo^s^sa^m^- ^mx^aa'^ri^n^; ^^ ^m^aa^k^u^n ta^h^a^l^li^tu^k sen kaiv^os.-j'
NeDYOstollitosta
Lapin kansan elämästä
tion kostannnsUikettä
Venäjän soslfidistlsen neuvostotasa­vallan
kansankoBoisarien neuvoston is­tunnossa
on käsitelfy %symystä t a ­savallan
kustaiihustoimiiman kehittä­misestä.
ValUon stiunilltelmakomitea
Psykologia,
Toimitettujen tutkimusten kautta
on saatu selville, että vanhemmat i h ­on
esittänyt iuuden valtion kustan. j "^«^t voivat oppia Ueteellislä prob-nusUikkeen
muodostamifisuunnitelman leemeja yhtä helposU kuin nuoret.
Kullakin kustarmuslUkkeellä tulee oi- '^ä.mä kokeisUn perustuva tutkimuksen
la omat konkreettiset erikoistehtävän- i °" mieluinen niille, jotka ha­sa.
Näiden kustaimusliikkeiden ohella 1 ^"^^^^ vanhemmalla iällään ryhtyä
cn laajennettava valtion julkalsutoi-! ^"tklmaan jotain erikoista alaa taik-mintaa'
teknilliseen kirjallisuuteen j lukemaan joUekin toimialalle,
nähden. Hiljattain perustetun lääke.! Viimeisimpien tutkimusten mukaan
tieteellisen kirjallisuuden kustannus-1 mielenlllkutuksef ihmiselämässä
liikkeen toimintaa tullaan laajenta-! ^»^««"«P»""'* "^'o""* « " ^ intelll-maan.
Maataloudellisen kirjallisuuden eenssL Tutkimusten mukaan voidaan
julkaisemista varten tuUaan valtion' ^yö<ly"islä mielenllikutukselllsla vai-kustannusliike
"Novaja Derevnja" uu-destijärjestämään.
LCTSTELUKILPAILUT MOSKOVA-LENINGRAD
kutteita kehittää ja pahojen vaikutus­ta
estää. Lähemmässä tulevaisuudessa
adotaan mitata ja arvioida mlelenlll-kutuksellisen
voiman pysyvälsj-yttä.
IlucmatuUa keksintöjä v. 1928 ajalla
Keksittiin keino miten amatööriva-johdon
alaisena, on yksi onnistiuielm-i^
ia osuusliikkeitä Amerikassa. Sen e-distys
on ollut yhtämittaista ja nope­aa.
Se on hankkinut itselleen laajojen
työlälskuluttajain luottamuksen ja
kunnioituksen. Se on ollut näihin asti
pääasiallisesti suomalaisten työläisten
rakentama j a hallitsema, mutta' viime
\'uosina on siihen liittynyt ruotsalai-jsia
ja muunkielisiä työläiskuluttajia.
JTämä kauppa on myöskin vuosien k u -
I luessa avustanut huomattavasti voit-tovaroistaan
työläisten taisteluja.
Ei ole ihme. että tämä osuusliike
on ollut vuosia taantumuksellisten
ainesten, eritoten raivaajalalsten nos-kelaisten
silmätikkuna. Raivaaja on
yrittänyt kokoilla kannattaJiaaA jo­kaiseen
vuosikokoukseen, aikeissa val­lata
tämä vauras työläisten osuusliike
pois kommunististen ja edistysmielis­ten
työläisten käsistä. Mutta joka kerta
oa sen alkeet lyöty murskaksi.
Mutta nyt kun Ne\v Yorkin Ja
Brooklynin suomalaisten työläisten
keskuudessa trotskilaisen kommunisti-luopion
Sulkasen Johdolla saatiin a i.
kaan tilapäistä sekaannusta, katsoi
suurta tarmoa kysyvää liikettä hottss.
Mutta nyt kun johtokunta oli aDni»>
tunut saamaan kyvykkääii,liikkeeolnl-tajan.
yhtyi ralyaaJalais-snlkasTiH-trotddlainea
ia^ 4^t^ vatto-kaartllaisaines
yhdessä kukistazoass
työläiskulut^jain luottamusta ja tnn-nustusta""°]
näuttivan johtokunnan J;-
liikkeenhoitajan.
Se seikka, että Brooklynin osuuslll^--
keen taantumuksellisen blokin valit­sema
j(^tokunta nyt Eteenp&lssä r*-
littää muka ajavansa "edlstysmiel
syjttä". on mitä katalinta työliistr
pettämlsyrityksen jatkamista, eikil
vasemmistolaisten työläisten tule a n ­taa
tällaisten livertelyjen sokaista i t ­seään,
sen jälkeen, kun nämä ainfk?i>t
ovat juuri niitä, jotka kukisUvat to­della
edistysmielisen johtokunnan.
Brooklynin esimerkki, jossa on kip-sitty
tilapäinen tappio, on suuresti va­rottava
edistysmieliselle osuustoiniin>
taväellc täällä keskivaltiolssakln. On
lujitettava edistysmielisten työläistes
ja farmarien kontrollia, ettei samal-
Inisia kaappauksia tapahtuisi. On kas­vatettava
työläiskuluttajia eksymästä
taantumuksellisten ainesten ansolMs
Ja valheellisen propagandan alaiseksi.
Mc kommunistinen työväestö, emme
Sunnuntaina tammikuun 27 p:nä
päättyivät Moskovan j a Leningradin
väliset luistelukilpailut. jotka kestivät • lokuvaäjat filmejä varten (clnemato-kaksi
päivää. Voittajaksi tuli Mosko-I grafit) voivat saada värikuvia tavalUs.
van joukkue, saaden 629,2 pistettä le-1 ten yksiväristen sijaan. Se tapahtuu
r-ingradilaisten 633 vastaan. Parhaat siten, että koneeseen liitetään vain
tulokset kaikilla matkoilla tulivat, "värisiivilät" Ja käytetään erikoisia
seuraaville luistelijoille: Kalinin (Le-j filmejä.
ningrad). Mihejev (Moskova). Jakobs­son
(Leningrad), Kushin (Moskova),
Strunnikov (Moskova), Filatov ( M 0 5.
kova), Kusmln (Moskova) j.n.e.
Saavutukset sovittele­van
tieteen aloilla
Vaikka vuoden 1928 aikana ei ole­kaan
saavutettu erikoisen mullista­via
tuloksia käytännöllisen tieteen
[millään erikoisalalli^ on sentähden
Pohjoinen tuuli puhalteli jo kolmat-1 havaittavissa monia merkitseviä kehi-työläisopiskelijamkin
keskuuteen, niin
pysähtykäämme siihen hetkiseksi.
Useitten ihmisten ajatuselämän e.
lämänrakenne on sellainen, että heil­le
tuottaa paljon "vaivaa suurten asia-tietomäärien
aivbihlnsa laskeminen.
Kuitenkin näillä samoilla ihmisillä
saattaa olla niitä parhain johdonmu-len,
että Pohjois-Ontariossa Abitibi-ta
vuorokautta. Jäämeren aallot oli­vat
paisuneet mahtaviksi vuoriksi, joi­den
harjoilla keinuivat kalastajave-mien
todellinen laajuus.
joen alueella löydetyt ruskohiili- j a ! heet tuulen riepoittaessa niitä kuin
öljypitoisten alueiden tutkiminen on' höyheniä. Kalastajat olivat tällä vuo-annettu
sudburyläiselle Smith and della viimeisiä "kertoja seikkailemassa
TrtJvers-kbepora-usyhtiöUe, tarkoituk-. hyisen Jäämeren mahtavien aaltojen
seTla saada tietoon näiden kerrostu-; parissa. '
Tuossa läheisessä tunturissa on lap-palaiskylä.
jonka erään kodan ikku-
, nrnilra pohjoispuolella Timiskaming
nasta katselee lappalaisukko. Takka­valkeasta
lieskahtaa savu sisälle mus-'
set joutuvat luonnostaan, ellei hei-'
kemansa ajatussisallöiv.Jäutta^ paljra ^iljettämään näille alueille ja tullaan
pahemmin on usein niitten- ihmisten
laita, joilla on kohtalaisen hyvä muis­ti,
mutta elikä sitä heikompi ymmär-tämiskyky.
He horjahtavat helposti
kasaaanaan suuren annoksen asiatieto­ja,
ilman ^ "ä he niitä sen paremmin
sulattelisivat, yfadistelisivät. muodos.
tidfflyat, täi edes pyrkisivät muodosta­maan
l u l ^ ^hdonmukaista koko-nmsuutta,
selvää maailmankuvaa. Ja
niin saattaa käydä, että .<;i"»~sta asia-tietomääräStään
"huolimatta ovat hei­dän
aivonsa kiiin kivikkoinen sekasor­toinen
eränma.
On itsestään -selvää, ettei tällaisesta
"tietoisuudesta" ole mitään hyötyä.
Korkeintaan sUlä voi ravita tiurhamai-suuttaan:
poylikelllä muka laajoilla
tiedoillaan. Sitäpaitsi suuri asiatieto­jen
xnäärä. tm •esteenä uusien syvälli­sempien
ajatusten "hankkimisessa. Sil­lä
jos mieli tte -säilyttää muistissaan.
työt aloittamaan heti kun ilmasto-;
y.m. suhteet sen sallivat.
"HällituTcsen kalvosdepartementin
toimesta suljettiin tämä alue yksityis-sntä
yrittelljöiltä heti, kun hallituk­sen
geoloogil "havaitsivat siellä olevan
Iraomattavssti ruskohiiltä ja öljyä.
•on mainio 'kuva . lappalaiskansan en­tisaikaisesta
.elämästä- Ei .lappalainen
ennen osannut lukea sanaakaan, sniä
pienimmätkin valistuksen mahdölli-
•suudet -dli kielletty Lapin kansalta.
•Pimeät ovat olleet Lapin kansan elä­män
taipaleet vanhan vallan aikana.
Kahdestoista vuosi neuvostojen v a l ­taa,
pohjolan lappalaisen lapsikin O r
tyksla.
Seuraavassa tehdään selkoa merkit-fserimmlstä
saavutuksista.
UmaBa
IlmailuturvalUsuuden alalla on tie-ide
koettanut päästä tuloksiin, Joiden
Icautta ilmailu tfiBsi turvallisemmak­si
ja monta parannusta pn saatu a i ­kaan
Joiden avulla lentäminen nyt on
vaarattomampaa liuin ennen. Tärkein
keksintö tällä alalla on turvalaite vaa­rallista
ja pelättävää kärsä-edeHät pu^
toamlsta vastaan.
IlmapuTjehduksen aloilla pn myös-
Erityisellä metoodiUa voidaan nyt
pauralla kivihiiltä siirtää tonnin pai­nomäärä
7.74 mailia, kun ennen; a i ­noastaan
7.4 mailia. Tämä merkitsee \ tuen erottamaan vasemmistolaisen
Raivaaja ajan tulleen. Se julkaisi ke-1 anna työläisten yhteisiä laitoksia taan-hoituksen
ennen vuosikokousta Brook- tumukselllsten käsiin, taantumukscL
lynln osuusliikkeen valtaamiseksi poLs listen aseiksi työväenluokkaliiketti.
sen rakentajien ja kannattajien käsls-' vastaan. Me tulemme armottomasti
tä. Luopio Sulkanen oli kylliksi alhal- ^ paljastamaan nämä taantumukstBi-nen
alentaakseen kannattajineen r a l - , set agentit työläisten ja työtfilekevl-vaajalaisten
noskelaistcn, suomalaisten en farmarien edessä, ja käymme lei>-
valkokaartllalsten Ja kaikkien taantu-1 pymätöntä taistelua heitä vastaaiL —
niukselllsten ainesten kanssa lUttooa | T>'öm. •
vasemmistolaista johtokuntaa Ja liik-,
keenholtajaä vastaan. Tämä kirjava
taantumuksellinen sakki muodosti yh-] LENINISMI
teisen blokin vucslkokoukscssa. onnis-
Näytteet ovat osoittautuneet" olevan i piskelee -nyt. ensiasteen työkoulussa,
arvokkaita, joten siinä tapauksessa 1 Hän kykenee'jo vanhemrpilleenkin sa-etfä
osottautuvat kyllin laajaksi, vrö nomälelrtiä y.m. kirjallisuutta Itike-alue_
kellittyä -vilkkaaksi kaivöskestaik-se°
ksL
Mielisairaiden sterilisoi­mista
Itannatetaan
maan, sanomaan mitä maailmassa t a ­pahtuu.
Njrt opiskelee lappalaisnuo-
Tukarnen 'korkeampltyypplslssäkin "kou­luissa.
Uusi kulttuuri murskaa lappa­laisestakin
kylästä henkisen orjuuden
ja Tiostaa Lapin kansan toisten Ican-sojen
tinnalle. — E. A.
viiden prosentin edistystä, joka näyt­tää
ensi katsannolla vähäpätöiselle,
mutta oleellisesti voidaan säästää 3,-
800,000 tonnia kivihiiltä.
Puhuvia elokuvia on niin paljon
saatu parannetuksi, että no käytän­nössä
ovat mahdollisia.
On kehitetty 900,000 voltin cathode-säteen
putki.
On täydennetty radio-loisto lentä­jien
ohjaukseksi yölennossa.
On keksitty sähkökone, jonka a-vuUa
voidaan saada selville ratakis­koissa
olevat rikkälmet.
On valmistettu lasinen pyöreä le.
vy. jonka halkaisija on 72 tuumaa Ja
paksuus U tuumaa. Se on valmistettu
maailman suurimman teleskoopin ku­vastinta
varten.
On todettu, että takorautaa voidaan
valmistaa ilman "keittämistä" suuris­sa
määrin.
Teletypelatomakoneen on keksinyt
'W'.'^V. Morey. Se on sellainen, että
kun mies esim. 'New Yorkissa kirjoit­taa
• sähkökirjotuskoneella, voidaan e.
Täoslssa 'maata latoa sama artikkeli
on ImpcrialVsmln (ja "proletaarislea
Johtokunnan Ja liikkeenhoitajan. Iskn vallankumousten aikakauden mami-
Johtokuntaa vastaan tähdättiin sillä
syyllä, että se on valinnut uudeksi
liikkeenhoitajaksi tov. W;n. Marttilan,
jonka suomalaiset työläiset Ja maan­viljelijät
tuntevat r i l n lännessä, kes-kivaltloissa
kuin idässäkin yhdeksi
tarmokksdmmaksl Ja kyvykkäämmäksi
työläisten yhteisten liikelaitosten joh-lalsuutta,
Joka selvittää proletariaati»
vapaustaistelun ehdot Ja vie maailmaiz
köyhälistön sosialistiseen varterikunav-ukseen
ja kommunismiin. Se on trfl-lut
koko maailman proletariaatin o-plksl,
maailmanvallankumousta jcazttr-van
Komlternln volttolsäkiii teoriaksi.
Leninin opin sekä puolueen ja Kn»
kin edistytty huomattavasti^^jOlJe^i sen _
johtajana tri Hugo''EÄV.i^i^eliii-lB^Toih^ lehtito. Jos"tämä"kone osoTtä^
Ilmalaivojen kuuluisa rakentaja joka
onnellisesti ohjasi ilmalaivan suurien
m3TskyJen vallitessa.
LONT(X), lieimik. 22. — Joukko joh­tavia
lääkäreitä, piispoja y.m. henM-löltä,
jotka ovat olleet huolissaan
joutira tuMaamaan suuren määrän a i . niistä seuraulaista, mitä on koitumit
voenergiaa niitten alituiseen mieleen- Englannissa tapahtuneista mielisairal-palauttamiseen.
Serrvuoksl ei olekaan den avioHitöista, kehoittavat terveys. | EI inTJöfituUonia. Se pn amerikabusten
Aviollista vapautta el
väärinkäytetä Neu­vostoliitossa
opiskelijan raskautettava aivojaan
suurella hajanaisella asiatietojen mää­rällä.
Alvojen tehtävänä ei ole olla j o ­nakin
rojtilaa13Kkona t a i elävänä tie­tosanakirjana,
vaan johdonmukaisen
ajattelun, yhtenäisen maailmanhavait-semisen
välineinä.
On tiet3Rsti huomattava, että asiatie­doilla
ja numerosarjoilla cn oma mer­kityksensä
teoreettisten päätelmien to-distusainehistona,.
niitten konkretisoi-jäna.
Mutta niillä on tässäkin mieles.
sä merkitystä ainoastaan sikäli, mikä­li
ne liittyvät kiinteästi taillolnkin e-mlnisteriä
ryhtymään toimenpiteisiin
tutkimuksen toinilttamiseksi Britanni­assa
olevista, mielisairaista ja henki­sesti
vajavaisista ihmisistä, jotta saa-
I täisiin selvitetyksi -mahdoUisiuudet täl­laisten
herikilö'iäen sterilisoimlseksi.
Lehdissä on tänään ollut useiden
huomattujen herikilöiden
'tiedemiesten kokemus
Radio Ja televisioni
Radion alalla on edistytty sutlfes.
ti ja on kehitetty radiolta jo melkern
korkeimpiin Tnahdollisuukslin. Radio
on jo yksiiikertalsena laitteena mil­joonissa
Amerikan kodeissa. Sähköra-dio
on vallannut vanhan patteriradion
tilan kaikkialla, missä sähkö on käy­tännössä.
Televisioni eli kuvain näkeminen
sähköjohdon avulla on vastaiseksi ke­hitysasteellaan,
mutta n i i n pitkälle on
silläkin alalla päästy, että senkin ke-hitys
pidetään mahdollisena käytän­nölliseltä
kannalta katsoen. Niinpä
saattaa olla mahdollista, että vuoden
1929 ajalla Yhdysvalloissa sovitetaan
jo käytäntöön tuhansia televislonin
laitteita.
Uusi huomattava tulos sähköinsi-tajaksl.
Tov. Marttila, joka on toiminut \ mlnternin leniniläisen linjan puhtaa-vUmelset
seitsemän vuotta Eteenpäin | dcn säilyttäminen, ta\s'telu kalkkia l e -
lllkkeenholtajana," ottt toimen vas­taan
lukuisten keholtusten Jälkeen,
johon Brooklynin osuusliikkeen Johto­kunnan
sos. demokraattinenkin jäsen
yhtyi, valinta ollen täysin yksimieli­nen.
Jo usean vuoden ajan on Brook­lynin
osuusliikkeen Johtokunta hake­nut
kunnollista liikkeenhoitajaa, kos.
ka nykyinen liikkeenhoitaja el klvul-nlnlsmlh
.väärcntämlsyrljykslä -vastaan
— se on Boslallemln - voiton t^ehto
koko maailmassa.
Voittaen valtavat valkeudet. "tanÄ-tallstien
vastustultsen ja sovlttelHa-puolueltten
petoksen, liikkuu maail­man
vallankumousliike Komitcrolit
johdolla eteenpäin leninismin voittoi-snn
lipun Johtamana.
ainaisten työväenjärjestöjen osotteila
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SlIITEEniN
OSOTE
Kommnniatipanlucetle IShetMllvl fcirjanlbio en
O M t e t U T i «DaolmlU o M l t « « l l « i Mr. J . McDuailii,
R<Kim 15, I 6 S % Church S l . . Tntonto 2. Ont,
utuu kaikin puolin käytännölliseksi,
tulee sellainen käytäntöön sanoma­lehtialalla.
On keksitty uusi metalli. Jonka nimi w. i . u. of C A N A D A N , Pohjoii.Odi.rioD i i uc
on berryönm. Se saattaa aiheuttaa ^^.„„„.,^^„ ^ ^ ... .
DEAVER LAKEN a. OMMOS lokotikMt Joka kana
ensi aunpuaul kello 1 piiUiltUI OMMOO lalnlla.
Outtoa oMiei Box 07. Wortbifi<taB. O o l .—
VoimiatclaMiira Jeken oeote on Mma.
mullistuksia monilla teollisuuden a-lollla.
Sen jäntevyys on kaksi kertaa
suurempi kuin teräksen, mutta pai­naa
atmm^taan osan teräksen painos­ta.
Väiklca sen paino on vain puoli
aluminiumin painosta, on se niin ko­vaa,
että sillä voi leikata lasia. 400-
hevosvoiman moottori, joka on raken­nettu
tuosta uudesta metallista, olisi
TOta toveä, että sen mies helposti
voisi nostaa. — P . L . I. S.
V.k. ^ päivän ruotsinmaalainen; nööritieteen -aloilla oh n'k.'"'televOT
"Dagens TJyheter" julkaisee • kahden -a- j eli "sähköihmlnen".
merikäläisen tiedemiehen haastattelun, i
Haakalaiskomento
Liettuassa
pciatfi.<;(a vankia nääntynyt fcaoIi<
aak.si fa.scisti-Liettaas.sa
sterilisoimismenetelmäh käs^äntöön-ottamisen
puolesta, jotta estettäisiin
fyysimsesti vajavaiset tahi perinnöllL
siä tauteja sairastavat Jatkamasta su­kua.
Esimerkkinä viitataan vastaavanlai­silla
olevaan kysymykseen, kelpaavat! seen lain^ädäntöön, joka on otettu
todellakin sen selventäjiksi. Mutta se
määrä, minkä me niitä tässä mielessä
Jokapäiväisessä käjrtäimössä välttä-mättömästi
tarvitsemme, säilyykin,
kun ne ovat johtopäätelmiimme kiin­teästi
ulotettuina, helposti mielessäm­me.
Silloin taas, kun Joudumme esiin­tymään
Julkiseni kirjoituksen tai pu­heen
puitteissa, me voimme niitä hel­posti
palauttaa mieleemme kirjois­tamme
tai muistiinpanpistamme. Mut.
ta tämän me voimme tehdä menestyk­sellisesti
vain ehdolla, että ol€Bftime
harjoitelleet niitä f^o^iasti Ja sokke^'
lasti käyttämään.
Siis:
Olkoon opiskelumme i»ätarkÖitttk^
sena Johdonmukaisen, järjestelmam>^
sen ajattelukyvyn kehittäminen. Stf.
lattakaamme välttämätön määrä' a -
siatietoja todistusaliiehistona teoreetti-siin
pSätelmilnTjinf!;-jEfllS ailoin ne py-syvSt
helpon;^^ zoleles^mme. Voi­daksemme
haiiklda tarpeen -tullen
suuremmat määrät adatietöjä, har-jcriteTfcnamme
niitä nopeasti hankki­maan
Jjrjoistamme tai ^ muistllnpanoi -
tamme. ;
SUnS muutama sana tästä kysy­myksestä,
joka vaatisi paljon yksitys-käsrtäntöön
Yhdysvalloissa, ja muissa
maissa.
Kuinkahan, sterillsmmlsajatus voi­daan
sovelluttaa siihen vanhaan käsi­tykseen
,että avioliitot ovat solmitut
taivaassa ja että lapset ovat "herran"
lahjoja, joka käsitys näyttää olevan
vielä hyvin yleisesti vallalla Cäna-dassa;
Osuustoiminta Rans­kassa
jossa inolemmat käsittelevät kokemuk­siaan
l^euvostoliiton alueella, jossa t)-
vetoomus'"^* olleet suorittamassa. tieteeHisfä
työtään. "Haastatellut ovat Walter J .
Eyerdam ja "Williain F. Ooultas ja -o-vat
he olleet tutkimassa Kamtsatkan
kasvistoa ja eläinkuntaa. Matkallaan
! kotiin ovat he poikenneet Tukhol­maankin,
jossa ovat lahjoittaneet
Ruotsin -valtion museolle SOO erilaista
kasvia. Kun toinen haastatelluista on
myöskin museomies. on tutkinut mu-seo-
oloja Neuvostoliitossa ja mxn. sa­nonut
Tomskin museon olevan yhtä
suuren kuin Ituotsin valtion iniiseon
jota amerikalaiset pitävät maailman
parhaimpina. Byerdam oli sairastunut
Neuvostoliitossa ollessaan, j a joutunut
sen vuoksi viipymään Moskovassa 1%
kuukautta. Tämäa kokemuksen perus­teella
ylistää hän venäläisiä lääkärei­tä
Ja salraanhrttejla erinomaisiksi
ammatissäati. Hän lausuu m.m.: " H a ­vaitsimme
olosuhteet Venäjällä yleen­sä
paljon paremmiksi kuin odotimme
Varsinkin kim pn eUnt siellä jonkun
Osuustoiminnalliset myymälät ovat
Ranskassa muodostaneet suurimman
kaumiaketjuh, sillä niiden koiconalslu-ku
on noussut vuoden 1928 loj^mun
mennessä 7300, eli neljä kertaa niin
suureen määrään kuin oli ennen so­taa..
Näitten liike on kasvanut kaksin­kertaisesti
sitte vuoden 1920.
aikaa ja o];>pinut tuntemaan kansaa
ja sen tapoja." Neiivc^liiton paljon
puhutulsita avioSittosiäiteiista, Jotisa
porvaristo ieelkeln:-: |wM;j|f»»ksetta lei­maa
hillittömiksi, lausasat'amerikalai­set
tiedemiehet, että vaikka aviolii­ton
voikin purkaa heti solmiamisen
setu^vana päivänä, ei tätä avloliitor
Jäseniä näissä osuuskaupoissa on | vapautta yleensä ole useinkaan jää­nnin
3500,000 ja vuotuinen liikevaihto j rinkäytetty. He toteavat, että uudet
Xääketiede
Vitamlnien alalla on tehty uusia
huomattaviakin havaintoja, vaikka vas
täiseksi ei vielä tiedetä mitä vita-minit
oleellisesti ovat, mutta niiden
vaikutus tunnetaan ja tiedetään missä
ain^fcca sitä mitäkin lajia on.
Wisconsinin yliopistossa on tutki­musten
kautta tultu havaitsemaan
että kupari on se aine, joka on kaik­kein
tärkein veren muodostuksessa
ihmisruumiissa. Tähän saakka on us­kottu,
että rauta on tärkein mlneraa-lisuola
tässä suhteessa. -
Tuhkarokon alalla on saavutettu
erityisen merkitseviä huomiolta, var­sinkin
sen syistä, jonka vuoksi lähim­mässä
tulevaisuudessa saataneen hel­pottavaa
seerumin keksimistä sen es­tämiseksi
Kemia
Tärkein kelöiii^ ^kemian alalla on
,m Robert A. MiUikaiää havaitsemat
voimakkaat kos^iiHij^ säteet. Jotka
virtaavat maapallolle- .
On IcelEsitty kieiiio vamdstää 'alko-h<
din ja mutta seosfkkksli petroleumis-
.ta.Ja iutmnonkaasusta.'
Tutkimulcsissa maissinvarren Ja.muU
den maanviljelyBjätteiden k&ytt&tai-seksl
teollisuudessa on päästy jo aika
Liettuassa vallitsevan fasclsmln joh­dosta
-ovat mauin vankilat täynnä po­liittisia
vankeja. Niistä suurin osa on
vasemmistolaisia Ja kommunisteja,
mutta joukossa on joitakin sosialide­mokraattejakin,
jotka ovat joutuneet
fascismin uhreiksi, vaikka ennen fas-cistieh
vallankaappausta tekivätkin
voitavansa, ettei työväki vaan olisi i
ryhtynyt varokeinoihin fasclsmluhkaa
vastaan. Poliittisia vankeja on mitä
raakamaisimmin kiusattu ja rääkätty
maan kaikissa vankiloissa. He ovat
Joutuneet erikoisen fascistlsen valho-järjestelmän
alaiseksi. Tästä johtuen
ovat maan poliittiset vangit olleet näl­kälakossa
Jo monet päivät. Äskettäin
Riiasta lähetetty sähkösanoma tietää
kertoa, että yksin Kaunasin 600 näl­kälakkolaisesta
on jo 6 kuollut, joista
CANADAN SUOMALAISEN lARJESTON. Ulllitt*.
lon, a i b l e e T i a U M t t oat A . T . H i l l . M7 Broad-ri
»w A«a.. ToroBlo, Oot.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN PIIRI No.
Sanea (K..Oin) toiDetnpanrvaa plfrlkumJlaaji
Ja kpm Sndharja kaopunkijarjeatöa osolleet O T a l i
Boi ia, Suilbnry, Ont. — KommnDlatipuolueeo
Sadlniryo Jiir)eat&a alblaerfrabaXoDbniraja. S. C .
Nelt. on lanllarUaa Vtpaudr|) loimilukaaaaa,
Lil<*riy.TakeiinDfcaeM8, Lotoa-kaOalla.'
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISIEN VH;
IIEILULilTTO, LiflioloimlkunDan kotipaikka oa
Sadtiiin'. O B I . Liiton »'hlctrl oa P . nauboneD,
IM. Box </», Sadtiurr. Onf.
S. J . CONNAUCIIT STA. l A R J E S I O N suaUad-
Lnkou» pidetään joka kuukaudea eolHiiineo aun-nanUi
klo 10 ap. Dos 3S. CoaoMu^l Sla., O s l.
S. J . L E V A C K I N oMilon No. 3 3 kokoakaat
ttia Joka kuukaudea itoinao auDOaotal. SIktm
rtn oaoiai Doi i l , La<ai>k, Oat.
i.UMBEn wonKEn5 I N D U S T B I A L U N I O V or
CANADAN IlilDen pitri. KirlaTaibto-oaoM e a c
Alf. IlautatniikI, 323 Sccord S l . . Port Mkac
n„t, Rabatlbafkot oo uhlini rlUateMOs
oaotlaelia.,
S. J . N O L A L U N outton Vokoiakaat oa loiialM*
kuukaudea 2Mr.a aunnunlal kalli> S l.p. Ch|a
Mibto-oiotei F/aäk Nuroil. Nolalu, P . A . D .,
aaa(« «m
COBALTIN a. a.
ball. Q p l .
oaaaltm oauta oat Box 610 Co.
CONjMEEN S. }. oaaalon l«ökokouk>«l lokalaeo
kana loinra aaoauntai; lurjeenvaibto-oaoiat
A . Jaoaluioea. UokomoD P.O,i Out.
S. J . C O r C A U H I L L I N OMaloo IrSkukoukaet p i '
dctiiitt tokalMD kaukaaden cotlmifiacn ja kol>
maa aaanaolai kello 3 pHirätlä. Klrjevaibto-otote
O D : J . E . Koaki. Dioamore. P. O.. Saak.
S. J . C B E I C I I T O N oMatoo kokotta 00 Joka fcaa-kaudea
4» aaaaaoiai kello 3 J.pp. P . O. Bos 9 3 .
S. COLEMANIN oaaat«a kokovkaat pUttiia
Joka loioea Ja. «llnciDen aaaauotai klo 1 l.p.
Kirjeca»ibio-oaoU: S. 1. Oaaato. Box 31, Co­leman.
Alta.
kaksi on oHut naisia. Nälkälakko Jat­kuu
edelleen ja sen seuraukset saatta­vat
olla kauheita. Mutta Liettuan fas­cismin
uhrit ovat valmiit kuolemaan-idn,
siten protesteeratalcseen raaka-lalskomentoa
vastaan, ^ ^
Samanaikaisesti järkyttävän näl­kälakon
kanssa vallitsee maassa hyvin
kireä poliittinen tilanne. Suhteet fas-pistlseen
Puolaan ovat mitä huonolm-malla
kannalla. Liettuan nykyisiä dik­taattoreja
vastustavat porvarilliset pii­rit
j a osa sosialidemokraateista ovat
heittäytyneet Puolan fascistien syliin
voidakseen Puolan avulla päästä Vol-dsmära-
sln tilalle maan diktaattoreik-
Icalkesta
on 3.500.000,000 frangia. avicdiittosuhteet ovat
Osuuskauppojen j a ruokatavaroita' parantaneet vaimon asemaa. Amerika-välittävien
h.s. ketjukauppojen välillä laiset toteavat, että uusi aviolilttojär-pn
ankara kilpQ&c^. Mutta osuuskaupat Jestelmä on johtanut siihen, ette'
kohtaisemman käsittelyn. Mutta kos-1 pitävät puoHaaa hyvin näitä suurilla prcstitutionia ole lainkaan. Mutta mi­kä
siihen ei tässä ole tilaismrtta niin 1 Pääomilla Ja muutenkin tehokkaasti liisi pitää ankaraa vartiointia, etteivät
suosittelen erinomaisena kysymykseen! Järjestettyjä ketjukauppoja vastaan yksinäiset naiset saa olla hotellelss?
pitkälle, joten saatetaan odottaa, että
niitä lälriminässä tulevaisuudessa voi-ifii. Tässä tarkoituksessa ja
daan käyttää raaka-aineena hyödylU-; pöättäen Puolan salaisesti tukemana,
huomattavasti i ^ tuotteisiin, i ovat eräät upseeripllrit tehneet sala-
' Ultravioletti säteiden avulla on saa- i mton Voldemarasla vastaan. Se pal-tu
kehitetyksi vltamini D, Joka on e-jjastul ja 18 korkeinta upseeria van-rittäin
tärkeä ravintoaineissa.
tutustamlsvällneenä Helle Cannelinln
pa±a tBCBta Klija<: ja öedöt <Wenief^
SSdisstiäm OsabeiflitlSn kostantania-;
na.) ö. O-flen.
— kertoo eräs. amerikalainen porvari Jällteen puolen ygn. Säännön rikko-valitellen
dllä varsinkin ^rSväes-töh
keskuudessa on osuustoiminta Sf-v^
än jutnlimut
Jat vangitaan heti. Amerikalaiset pitä-
-trät NeuvoEtoliit<m avioliitto-ploja pal-jjon
parempina kuin Amerikan, Jossa
TntUmssmaikat
Tutkimusmatkoja on tehty. Joilla
upseeria
gittiin Ja yleisesikunnan päällikkö Ple-havltshlus
eroitettlin virasta. Mutta
nyt on erotettu ryhtynyt kiivaaseen
taisteluun asemansa puolustamiseksi
tm ollut tärkeä meridtys tieteen a- Ja saanut upseereista kannattajiakin,
loilla. Wilkins Ja EäelMn lensivg;^ A-;Nämä iasdstien keskinäiset riidat Ja
ladusta yli pohJoisnsQiBn, jonka. a^-vaJta^ saattavat kiristää tilan*
nilla tehtiin havaintoja netta arvaamattomastL
s. J. FINLANDIN oaaaloo kpkoskact pldeUIn
Joka eiiaimiiaea •ansuotaJ kuaaaa, kello I I p t l ,
rälU, Oaote; Fialasd, aie Barvick. Oat.
S. J . FORT WILLIAMIN oaaatos . trSkokoekaM
orat jokaiaes kttno coalmifaaai Ja ka>«*e M S .
O D B U i . kello 0. illalla, lobtokaaaaa kokookeet
edalliaetiX tiiataiaa, omalla booDciMtolIa 311 Be*
benaos Fort WiUiaa, Os<.
S. J . NORTH BRAHCHIN ^uton fatH» «at
Saasa • Kanttaato. Bos 430, Pe>t Axtlmr, Ont,
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN KUMMOLAN
oaafttoa tfökokoukaet pideUäa kerrao kuoaaa.
rilmeinea •annontaJ, keila I J.p.p, Oaoite:
0 O I 29, SbauiaToa. Saak., Cutii».
S. J , m P I C ON oaaatao tjSluAmimit pMatUa
ka kova 3 » Ja 4 » aaaoBStai. KJrJ«i«ailo.oaou
on: S, i . Oaaato. J , Narala. Box SI, KiTigSB,
Oat,
S. }, L A K E COTEAU oaaatoa No. 41 kofcoakart
p i d c l i i s oeeatoa kaalilla Joka kaoa «öisen »aa-nanUi
kefla I p i i r i l l i , Poatioaotas Bos t7,
Duablaae. Saak,
8. J. LADYSMITHIN eaaatoa kokookact pi4«aia
joka kana selJä* •aaaatai. «Ikaca klo 7 lUalla.
Kifjccaraikto-oaotai B«s 1S3, L a ^ r i a i t k , B . C .
i. J. X O K C L A K E l f Maaioa fciTjecDTa]kt»««»«:
Victof Blaaisea, Bbcaalt, vSa Ssdbitfr. Out.
Kokaakan jtiVal«w l a a » tmmtn^ k a MM
kello 1 l p.
S, f. LAKOEH L A K R f « M M «aeu Utfca
Aalto. B«s U , Utdm U k a . Oat,
9. J . MONTHKALIN OSASTON TYftKOKOUKÄCT
pideliiUn oaaalnn bunnru<lulla. Z19 Bt. Aataias
.Sl„ Jnkaiwti kuukauden enilniäluai auntivBtalM.
krllii 3 iltapalvelu. Jahlnkiinnan kokoukaM a t -
i»a»> jiäit^nii. kello 2 iltapMivallii. OHMOII k i t -
jrvaihin nioiiei .S. 1. Montrealia out», Z9
Sl. Aiitbina St.. Muntrral. Quebec,
S. S. KIRKLAND LAKEN oaaaltia
Doa 240. Kirktaad Lake, OtJ,
S. J , P O I I T ARTMinilN OSASTON k'.k«iAw< i i v
Jiiiiikauilrii intimi.nrn •unnunlai. jabliikanaam
k"k)/ukirt Joka kiiukaudrn. loinrn Ja ^Y>mr'mtrm
..iinjtfianta'. ii<'iyi(-linÄ«f uro» kokfmkft . Joka lakt^ia
f.cKkivlJkko. naUjdoiito k"koun(tiu joka rii«jnili^
,.<-ti ia .-.»Inu» liirlai kiiiikaudou, Kaikkl/a k»-
kmflin aika »n k>'ll<> B illalla. KitjceanlK«-
iivtUe 316 Ilnr S(., Huri Arsliur. Onl.:
S. i . r p T T S V l L L E N oaaito No. I t . Pot«««ia«k,
Ostaria.
TVOLAI.S.NAISTEN LIITON POTTSVILLEN OSUS-T
O . N kokuuktrt |>i')<rlii;in kakii keritä ktuntaa.
rn«!iniiin<;n Ja kolinaa keikivlikko. TrökAkartfk-fft
oUfn rniitniiinT» k<!«klviikku kellu I pZitSOa
H oh|rlniak'ikouk«et joka kulmaa ketkiTlitta fct»
UjH illalla. OMIIO C . T n , LiHon SaomalaiBea
O M * ! » , Porcuplne, Oat.. Can.
9. / . nn:,F. G K O V E N »aarton kokouVaet pldetifa
Joka luukaij(l'-n lolnrn aunnonlai VI'> J J * ? -—
KirJcFfivaibio-oaute; T . Kokkuuen, Uoae GÖKK,
P . O . Ontario.
S. J . .«iAL-LT .STK. MA/IIEN O.SASTO .\0. 5 t?*-
kokouk*>«-t |M'IftjiJin joka loinen rnaanancat, alko^
J-fllo. 8 j. p . p . «maila lia.ililla, OMite:
Tliomfi»<m S l . , Sauli Sie. Marir, Ont,
S . 7 . 60UTK PORCUPiNEN oaaatos lr«kok«Jraie
pidetilZa Joka kuukaudea koltaaateaa aaaai»
taloa, kelle 3 L p . Oaotat Box S2S,
SOINTULAN OSASTO {Untimn Saoutataca /Ca-
Jcatöo Oaaato if>) kokooatoa «ouUa HaaUOaaa
Joka kuukauden eaaitsJIaeal auaaaouiaa kaO»
1 pluaiU. Ototei SofataU, B, C.
SUDBURVN O.SAST0?< NO. 1 6 kirjrenraiitoHHate
bci: .S. Otaiio, tSoi 26, Sadhiirf. Ont,
9. }..TIMMlNSIN oaaatoa kokoakaat yldatUa fabi
toioeo auoDuntal. Oaaatos klfJ«*aibto,«aeMi S.
Oaaato. Boi 1090. Tlmialaa. Out. Paikkakaastl.
~ ia oo ediatjrmaaaa Jirjeatlftfatiocs kaltaata. i »
tDetaaif^liiiatea JIrJcatMa.
8, / . TORONTON oaaaloo tfSkekoakaat pUUtgim
Torontoa Suoisalalaea Seuraa kanaaaetaUa. 4SV
Broadrleir Are., Jokalaea kaakao^ »ariinaM
Ja. kolmaa aaoaofital>IIta, alkaaa kalla
Objalnia, Ja kcakDotcl«kokoakaat pUttUm
aca kiiakaades toioeo Ja neljiä aaaaastaf-dMb
atkaea keUo SXM. OaoUt K . 8. Oiaatai. ffl
Broad<rZew Avo.
, J , WEBST£R-S C O R N E R I N eaaataa Mta0am
pidetääa ceaiaiiiBeo aaasaBUi kaaaaa, Xtijtm
aaibto-oaote r O , Saliat, Vabalai^a Cotaar. B . C .
8. S. VASVVtN oaaatos kuakaaaikokoakaol f«i».
«äZo Joka kaukaodco 3 « aasaoaiai klo 2 Uf^
Poatjoaotet Qoartx, Oat.
8. J. V A K C O U V E R I N O S A S T O N Ko. S S Ukmm
oo Jokaiten knakaadeti tofaeoa kaakWtm«—
kello 7JW illalla CUotoo HaaliDa. 2 6 » P t M or
Street Eaat, • '
AUEBnCAN VOkKCBSPyOLVZEN
ToiaiMoa, SMtaaUatas T y M a s j I i J l a j—
kakaca )a tartaaSISites oaottaet mm
MentUm. 1000' B d a o M ATO,. ^
Kaikki Utfaatmflito }• nUSOatJkm m.t^
t
Mk
mm
i i i i