Vapaus, July 9, 1926

              V A P A U S
fJanadan snomalaiseo tySväestön ainoa .aarHTiIfannattaja,
ilmestyy Sndbniyssa^Ont^ maanantaina, keskiviikkona
ja perjantaina.
T o i s t i t t a j a t :
S. e- NEIL. ABVO VAARA.
VAPAUS tläberfy),
' > The only organ of Finnish''Wofkers in Canada. Pob-lished
in Sadbury, Onty cvery Monday, Wcdnesday
and Friday. • - ^ — *
Registored
as seeond class mattcr. - ;
TILAUSHINNATr
Canadaan yksi vk."$4.00, puoli vk. $2.25, kolme. kk.
' $1.50 ja yksi kk. 76c '• - '
Yhdysvaltoihin ja' S vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
: pilauksia, joito raha, ei tnlla mhettämään,
paitsi ariamiesten joiUa on takaukset. -
General advertising rates. 75c per col. inch. H i -
tntaum charge for: singje insertion-, 75c. The Vapaus
isi 'the best advertising medium among fhe Finnish
J^/^le in Canada. ? - . .
!?!?o!!!!^aanantainylehteen aiottujen flmotusten "intäa olla
'kdnttorissa lauantaina, keskiviScon lehteen: tiistaina ja
pcrjantam lehteen torstaina kello 12 päivällä. ' -'
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, Idrjottakaa undeDeen liikkeenhoitajan
soönallisella nimellä.
• , J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Byii£r — kenraali-^diktaattorf'
. Jfonduttuaan häviölle tulliasioita tuduneen komi
teah lausuntoa käsiteltäessä Mäckenzie^^^^K^
nen ylhäisyytensä parooniByngin,jc^
>kenr0alikuvernoori jumalan ja Downing-kadunara
ta, kuten; tavallista^ sallimaan parlamentin pikaisen ha­jottamisen.
«Hänen ylhäisyytensä kieltäydyttyä hyyäkr
symästä minun neuvoani, että' aaisin hajottaa paria*
mentin. Johon mmä uskon 'brittiläisten menettelytapo-jen^^^
mnkaan olleenfa oikeutettu», ilmotti King^: «jätin
minä heti etohakemukseni . . .-»Täten tuli taas yksi
naula lyötyä «perustu^aijUf uuden»^ tuon^^'<^
etuoikeuksien, ja pääoman valfteverfaonniumuarkkoun.
tJseiden miespolvien ikäinen parlamentaarinen ennak;
kotapaus lepää pirstana tuhkassa (yhdestä ennddco-tapauksesta
toiseen laajentuva brittiläinen «vapaus»
i^Parlamentaarisenjäijestelmän itsensä eduksi ei;^ S
britanniassa ole ^sataan ,-vuoteen sattunut ^sellaista ta>
-pausta, että kraunu olisi kieltänyt sui^
hajottamiselta silloin, kun sitä on faallitidEsen
taholta pyydetty. Mutta Mussolinin henki on levinnyt-laajalle
hallitsevassarluokassa. Parlamentaarinen en-nakkotapaus;
on odottamattomien ^ tapausten sattuessa
lusikko ruoko riistäjäin nojattavaksi. Brittiläisen im*
perialisiqui kriisi on niin^ ankara, ettei voi tulla kysy*
•mykseen lempilauseen «kenraalikuvernööri on vain nir
mellinen tekijä» käytännössä^toteuttaminenj£^^^
fdusmaiden kanssa.
X ; Byng Idelsi Kingiltä parlanrantin hajottamisen siksi^
että faän halusi antaa sen tditavän Mei^enille. > Hän
antoi faallittisohjakset Mei^enille, hyvin tietäen, ettei
Mei^en voisi saada'enemmistöävparlö^
min kuin KingMan. Mutta Chiirchillin, Chaniberlai-nui
ja Baldwinin - valtakunta on'niin puhnallisessa ti­lanteessa,
ettei hän katsonut sopivaksi olla. tuiman-
^ taipua. Taikotiis- oli amaa Meighenille kilparadan
sisäpuoU^tulevissa vaaleissa; saada;varmuus siitä, etta
Meig^en, eikäJICing, joka^nojaa Quebecin ja länsi-
Canadan .kannatujcseen, tulee edustamaan Cahadaa tu­levassa
valtakumiankonferepssissa; tehdä meikityksei^.
tömSksi äskettäin parlamentissa hyväksytty - päatöslaur
"Selma, jossa vaaditaan Canadan parlamentm hyväksy­minen
kaikille valtakunnan hallituksen tekemille sopi-°
muksiile, ennenkun niitä voidaan pitää sitovina Cana-
' daan itahden; antaa Canadan puolesta lupaus, että se
tulee allekirjottamaan Locamon; sotasopimuksen; estää
Canadan lähettämästä l^ettilästär.^ashingtonim^^
4caikesta yhteistoimhmasta Yhdysvaltain ulkopolitiikan
kanssa yleensä. Näistä ja monista muista syistä Byn-gin
päätös näyttää hänen majesteettinsa valtakunnan
hallitukselta tiri]eelta määräykseltä Canadan, hallitus-ohjaksien
antamiseksi siirtomaaimperialistin^^ k
Saada Arthur Meighen pääministeriksi — Arthur Meig-hen^
Winnipegin lakon rikkoja, p^ollisen asevelvolli­suuslain
laatija, vuoden 1919 kapina- Ja karkotus-
Idcien laatijaa Saada hampaitaan kiristelevä ja- murir
seva Arthur Meighen hyvän militaristisen ja valta­kunnan
lippua liehuttavan siirtomaahallituksen: pää-
^mieheksi. ' .
Kapitalistilehdistö pohtii kuumc^tsella^kiireellä vaali­ta
istelukysymyksiä liberaaliselta ja konservatiiviselta
kannalta. Canadan pelastus lepää ICingissä,*^
liberaaliset lehdet. Meighenissä! -huutaa nälkäinen'
konservatiivinen lehdistö. Joskus kapitalistilehti, lähen^j
telee vilpittömyyttä lausunnossaan vaalitaistelukysy-myksisiä.
'Kesäkuun kahdennenkymmenennen päivän
numerossaan sanoi «Montreal Star»: ; «Olkaamme re^:
hellisiä. Mistä parlamentti ajattelee täÄään?. Kumpi;
etupenkki -tulee mobilisoimaan ne virkapaikat, Jobta
xoäärätään, ketkä saavat nauttia suosi^ota ja joista vir­kapaikoista
käytetään kolmesataa miljoonaa dollaria
yleisiä varoja joka vuosi?» Lehti lähtee sitten puhu^
maan tullisuojeluksesta, siirtolaisuudesta, säastaväisyy-*
destä, velkojen vähentämisestä ja muista syöteistä, joil­la
kapitalistipuolueet kalastelevat ääniä; kaikissa 'vaK-leissa.
Mutta mistä Canadan työväenluokka on huolis­saan?
Kolmesataa miljoonaa yleisiä varoja kulute­taan:
joka vuosi. ; Mutta^ mitä saa työvä.estö tästä yh*
leiskunnallisen lainlaadinnan muodossa? Miten on
vanhuudeneiäkkeiden laita? Tarvitaan Tei vain niitän
tön kaksikymmentä dollaria kuukaudessa seitsemän­kymmentä
vuotta täyttäneelle työläiselle vaan eläke,
:joka on. vähintään kolmdcymmentä. dollaria kuukau-;
dessa .kuusikymmentä, vuotta täyttäneelle'; työläiselle.
Miten:on laita työttömyysvakuutuksen, jolla 'ylläpidet-täiäiin
-i työläisiä pysyväisiksi ilmiöiksi tulleiden kapitar
lististenliikelamaannuksien aikoina? Miten on laita
vuoden 1919 työväenvastaisen^ lainsäädännön perumtä-misen,
joka iainisaädäntö asettaa jokaisen työläisen ka<;
(fatalistisen hallituksen armoille? Bliten on Jaita lak­kojen
rauhallisen, vardoiiminoiki^lden,^^^^^
nismin alkeellisimman oikeuden?'Miten on- laita
luokkasotavankien vapatittaniiseD Aibertassa-. ja Nova
Scotiassa? Miten on laita kaivosten kansallistulta-misen?
,/ '
Näiden:'icyBym3rslen takana on: toisia vielä t a i k^
piä.TariEein niistä on kysymys Jtsensävoittojä^^
man'liavittami$esla^': Mutta pikaisen
lainsäädännön . ja faallinnoUisenr ' vastuunalaisuuden
asettamisenr tiellä: on senaatti: ja-^rittiläisen Polq
Canadan-vptmtävaratySläis^n, teol-lfennaIiiton^^"<
aomenldflr'fyiffiä.^
a u E s a . . J o n k a kolr
mas ^numero ?':on jnuii Hmestynyt
Ameräum laki sekäj finadan siictomaarasema, jonka on
todennut sdcä; senaatin - että dk^
tauluminen,. edellisen vanbuuifeneläkkeihin ja viimdcsi
mainitun parlamezdin; Imjoftamiseem x M3cali työväestö
on kyseessä, ;niin se huomaa,- että poliittiset ja talon^
delliset kysymykset ovat selittämättömät yhteenpn»
nontuneet. Ammattijdbdis^liikkeelle on yhtä tärkeää
taistella vaaleissa tarmokkaasti työväenpuolueen pnor
Iestä kuin poliittiselle liikkeelle vaalia oikeutta lak­kojen
vartiointiin. - \
• Canadan viidestobta-parlamentti on osottanut, että
työväestö^/c^^^^^
ten vonnienj tasapainoon .joutui^^
puolueiden välisissä yhteenotoissa.: Voimakkaalla työ^
väen .edustajistolla:-liittoparlamentissa olbi paljoarsuu-rempi
vaikutus kuin mitä heidän pelldcä lukumääränsä
edellyttäisi. Luokkakysymykset: voitaisiin työntää i etn»
alalle paremmin kuin milloinkaan ennen. Suuremman » » » 'jaihaimmat ja voimak-tyoväen
edustajiston lähettäminen liittoparlamentin-l'^*^*^,,"»^^^.^*'«"«^^
alahuoneesi-fuusi;r^^
jokaisen:elimen'toimiiitaan.:: Työväestön täyt
itsenäistä taisteluaam^i-C^
heti: ryhtyä .:toimeen. Meidäntäytyy antaa työ
jdbkeampaa;-johtoa itsenäistä poliittista toimintaa koh-den^^
kuinvtähän saakka on annettu^^^v:K^
ta';:välin pessimistisyjrteen : tä3rtyy
tarmokkaasti vastustaa. Alkakaamme' taistelu nyL
Antakaamme/työläisille johtoa niin suurella Ja va­kuuttavalla
tavalla kuin suinkin mahdollista^ Jos tyo*
väenpuolueen j Jonkun: mosScuntajaostonkonventsioni
auttaisi V'ohjelman-^suunnittelemisessa, vaatimuksiemme
tunnetuksi tekemisessä ja työväen huomion taisteluun
kiinnittämisessä," "^niin pidettäköön konventsipni. Jos
taistelurafaasto Voitaisiin ! koota näillä /keinoilla, niin
ryhtykäämme työhön sellaisen rahaston kokoamiseksi
Mutta ryhtykäämme työhön!
Maurice Spector.,
BoUingerin voitot
Brittiläisen PohjoisrAmerikan laki estää työläisten
palkkojen korottanoisen ja olosuhteiden rpaxtotamisen,
mutta ei estä minkään kapitalistisen liikeyrityksen
osakkeenomistajia; saamasta voittoja,, kirjottaa «The
iErittäinkin ' perheellisten .' /miesten
ön/olhit: 1^^^ mahdoton tallai toi­meen
sillä palkalla; mitä metdssa
on maksettu;' Kun ottaa lukuun
, alituisen' työttömyyden' ja palkan,
Worker». Hollinger Consolidated kaivosyhtiön johto-> .j^j^^ kunkausittäin on tehnyt siinä
kunta' on valtuuttanut voittojen korottamisen kahteen — ' — » « • .M..
prosenttiinjjoka^^:.maksetaan jokaisen kdidenkymmenen
kahdeksan päivän, iniluttua heinäkuun / maksiista' al­kaen.
. Tämä nousee kditeenkymmeneenkuuteen' pro-smttiin
vuodessa,: verrattuna 20.8 prosenttiin v^
tähän; saaldca/ Ja'nierkitse^ että föHoltingertultt tule­vaisuudessa
jaksonaan voiUo<<>siiidcoina VUOh
dessa, Jisäyksen tehdessä. 1 1 , ^ 4 ^ . 1 vuotta kohden.
Siinä sen näette.^^^-1^
tut^voitot saavat nousta suiimnsAtömiin.sumimin, eikä
Brittiläisen^JPohjois-Ameiikan ¥la^^
kään muukaan :Iaki voi; sanoa voittoilijoillez«ei». Mut­ta
'puhutaaifpa>yhtddamnallisesta^^
minimipalkasta tai paremmista työs^
niin Brittiläisen Pohjois-Amerikan laki, senaatti tai
joku muu elähtänyt laitos voi sanoa «kädet irti».
Tulevien vaalien tulisi nähdä työläiset; järjestyneinä
vaatimassa ohjelmallaan Brittiläisen ;Pohjois-Amerikan
lain peruuttamista ja senaatin hävittämistä.
20-sivtdsena:.v'.monistnskonepainokser
na, kirjotta» «imim- ^'V. T . " K y t -
tävä- yUäolevaJIä ~ ot5ikolIa~^ seuraa-vaaj
mistö::~tyoskeDtelee metsä-, j a 'eahar
teollisnudessa^r jä~ kaivostnotannossa,
jötkar ovat iäman.maan jobtavampia
tnotantoalojäT^ ja: joissa, porvarilliset
riistomahdollämudet -ovat - oikeas­taan
r^attomat. -^Pie;iet j a , suuret
yritt^ät: ovat "käyttäneet hyväkseei)
suunnattomia lnomionrikkankKia.kuin
inyosldn^Aehty^
määriä^: joiden':
,mansa UBdceet. ovat kasvaneet jätti-läistrufiteikd,
/joilla jo tänä päivänä
on/^inähtava, asema . kansainvälisillä
markkinoillsdkin;'' ^ Heistä^on.rmuo^
dostunntsmaah' johtavin': porvariisto
ja~ heidän^ riistäraishalnllaan e i n ä ^
olevan rninkäänlaista rajaa, ,josta
on sdvänä'iodistnk^
pavak^- : käynyt^-' työntehostaäunen;:
jaksaa:X;ttäyttääV.niitä' vaatimuksia^
joita ktuvannoissa, 'kämpiUä j a sa-.
hamyllyiM'^; asetetaan.. Kaivostyo^*
«1 tarvitdd - tällaKt»^ loAtehutv^täe-iS&
t aHä «illoin - voidmme asettaa
l^mpät hoJkpfe»' afaisikBi, «Ilennme
^)li«ikaan:<titaisnndC8sa-käymään "tjför
taistelua itse .kämpällä, aleilla on
käytettävissännae^ kaScU voiton Ja
pnolcKdtiaksen; mahdolliOT
dynnTO"-:ja>»TiikRVi liiibrt)^
Industrial Uniotf cf Canadaan ja
tai8telenmie::::yhdistetyin':voinun.^:S^
loin el työttSmyysI^än voioUa on-nistumisennne^
r.esteenä^
nai :ty51äina!i,..olipaihän^työssä \sika.
työttömänä ^ u a a vapautua' tästä
heidiorjuudesta-ja'päästä pois .siifö
hornan laaksosta,' missä • nykyisin
elämme. Nyt ef ole enää aikaa
epäröintiin, vaan jokaisen miehen
on J3^dyttävä toimintaan kaHdlla
keinoiHaan ja^^^i^irHlään, saadak-senmie
pturannnkda Inugiin r^^
me. ~ . "
kä nyt tulee paremmin^-> knn h ^
set tarttuvat asiami. ~ " ~ '
Hyos: olisi järjestettävä, :.josmab
döllis%'^ kiertävä nmsorganiseeraa-ja,\
joto*'täs».piirisrä. t a i ' y l i koko
Canadan, sutes:':vaitt 'pazliaiten'^aa*
talsmt soveltumaan-^:Organiseeraar>
jan »tulisi myös .Ifiamalla>i%ertaa pi^
tää «una erikoinen p^&~tai esiteF>'
mä lapsille. '/Kam^^-m^ ''mie^
Iestämme "saataisiin- myöskin par-'
kustannnksilla kuin jos järjestettäi-rain
puhujat naisille ja taas läpaOe
erittäin. - -
Mielipiteet kokouksessa siis esiin^
tyiväC edellämainittnun /jsnuntaan.
Nyt vain toivomme, että tässä,.€äu>-
tajakbkoustouhussainassemme; onnl^
itäisivät paremmin kuin. vuosi taka.
perin, jolloin ei saatu edustajako*
koustakaan pystyyn,: v a i l ^ - oli sei-'
laiinneen^ tiaMrkKootrnoss^. - „ . yleisöön ja rahalliseen puoleen näK- .f-ssr .iTLsr^ ^ ^ ^ ^ ^ °a°t
KItPAIUlKUTSU
Iäiset/-^ollessaan edes jossain mää­rin
^' jäijes^eitäi ovat katkerien
taisteluiden^: ^avulla kyenneet^- edes
jossain, määrin' säilyttämään enti­set
saavutuksensa, mutta metsätyor
Iäiset ^tjärje^tymättöodnä: joukkoina
ovataivan.'f avuttomia -rahama^
armottgmiaVhyöIäcäyksiä vattoan,-* lomeliin juoksu; ^ e IS-vnotiaillft
joiikav tähden/puutavarateolIisunden>pojine^^^
Wliite Fishin v.- Ja~n.-5eura K i ­pinä;:
toimeenpanee yleiset rata-: ja
3centtänrheflukilpailut heinäkuun 18
jtäivänä 1926-, White Flsbm osastibn-ke^^
dhlien yhteydessä. - Urheilut
alkavat kello 10 ap. .
- Urheiluaineina tulee olemaani
miesten 5-ottelu;-100 m:n juoksu,
kuulantyöntö, pituus, ja korkeus^
hyppy: ja' kolmiloildui V-miest«i|,. 5 ^^^U^^^
työväeäto' onion kaiMeein •kurjem­massa:
asemassa^^^'^
koloK manfereella. - .
hirveä työttömyys ja siitä joh­tuva
palldkbjen^-polkeminen^^:-s
elinkustannusten kohoaminen? ovat
pahimmin vaikuttaneet :^ : j a
salratyöläisiinv tehden ;heidän,elä­mänsä
kerrassaan sietämättömäksi,
työpäivän o H e ^ yleensä suhteet­toman
pit^n^ yhdestätoista (kah­teentoista^
tuntiin päivässä ja uitto^
aikoina .aina''16 tuntiin ~ saakka.-
20 . ja 40r dollarin vaiheille, niin
kuukausipaJkiJla^'&nin: urdskatöis^
kui' olevOIe/^^^iin' ei ol« ensinkään
ihmettelemistä,, rjos tästä johtuva
ahdas^ elämä aj&a' epätoivoihin' te­koihin
ja:moneioa. tapauksessa itser.
murhiinkin, jotka eivät ole ollen­kaan
outoja tapauksia -metsämies-^
MiirhabUjoonia
Vielä viime^Vttoden aikana oli 21 ulkovallan, velka
Yhdysvalloille ilman korkoa y l i 12 biljoonaa dollaria;
joka oli näillemaille lainattu sodan aikana ja ennen
sotaa. . TiSiän mennessä on velkasopimus saatu 11
maan kanssa, joiden. yelkapääoma ja korico yhteensä
nousee 22 biljoonaan." ^'Kaildcien maiden velan koroksi
on sovittu kolme ja puoli prosenttia, paitsi Italialle
myönnettiin kahden prosentin korko.
Itävallan huonon aseman vuoksi ei sen tarvitse al­kaa
maksaa, ennenkun v. 1943. Venäjä ei ole tähän
mennessä hyväksynyt tsaarinaikaisia velkoja makset­taviksi.
Armenialta ei voida kerätä. sen. velkaa, koska
Armeniaa ei sellaisenaan;enää ole olemassa. Suu
osa-siitäTahasta, jonka Yhdysvallat lainasi sodan ai­kana,
kerättiin Vapauslainoina,- joista hallitus maksaa
vähä yli 4 pros. korkoa.
Seuraava taulukko osottaa eri maiden velan Yh­dysvalloille,
toisella sarakkeella ollen se .^umma, mikä
kerääntyy koroista 62 vuoden aikana. Joka on myön­netty
velkojen maksuajaksi: ^
Pääoma
Britannian .?4,554,000,000
Ranska 3,340,000,000
Italia 1,645,000,000
Belgia 376,200,000
Venäjä 193.000,000
Korot
$6,552,000,000
3,50j7,000,000'
760,000,000
351,400,000
-Puola . . . . . . . i
Tsbekko-SIovdkia
Jugoslavia
Romania ^
Itävalta
Kreikka
Viro ...\
Armenia ,
Suomi ..
Liettua .
Latvia .
Unkari
178,500,000
90.400,000
51,000,000
36,125,000
24,000,000
15,000.000
12,000,000
12,000,000
8,700,000
6,090,000
5^132,000
1,963,000
257,200,000
22,400,000
44,140,000
86,380,000
21,255,000
12,800,000
8,440,000
8,826,000
2,730,000
ten keskuudessa .viimeisinä aikoina.;
Etko^oleikin kohtalon ivaa, «ttä
kaikkea^ tätä saattaa tapahtua lei­vän
puutteen '.tähden sellaisessa
maassa, josta viedään. vuosittain:
enemmän viljaa ulkomaille kuin
mistään muualtit koko maailmassa?
Eiköhän olisi jo^laika^metsämiesten-kin
ryhtyä .johonkin^.^ratkaiseyaan
eikä nukkua tietämättömyyden unta
täydellisessä töimetitonmudessa^nä
tö, korkeusi j a pituushjrppyrTÖle
14-vuotiaille pojille 100 nun juok­su;
korkeus-: j a pituushyppy; naisille
100 m mjnoksui kuulantyöntö j a j « -
tuushyppy; miehille nintia.
Pojat tai tytöt, jotka eivät kuulu
.urheiluliittoon, eivät voi ottaa kil­pailuihin
-osaa,' ellei' *fieidän ^ n -
hempansa kuulu jphonldn työväen­järjestöön.
'Toivomme - runsasta
osanottolu >^ .
--Urheilutervehdyksin v.. ja ^.-seura
Kipinä. ' -
Henry pja, , AiH Aho,
-puheenj. , sihteeri.
Punaisesta urheilniii-ternätsionalesta
Punaisen > ivheilumtematsionalen
Moskovassa koolla ollut toimeenpa­nevan
-fcomiteaO'- laajennet^. täysi-isboräto
on' päättänyt työnsä. Por-'
värillisten ja työväen seurahi Jväli*
siä suhteita f koskevassa kyssonyk-sessä
päätti'täysi-ikunto,,että min-*
käänlaista yhteistoimintaa ^porvaril­listen
> j a .työväen -urheilujärjestö^
välillä ei ole sallittava.
~ Ottaen _ erikoisesti huomioon Pu­naisen
/nrheiluintemationalenvenäo
liisett osaston aseman, mikä osasto
toimii maailman :-ensimäisen'F
taarisen vallsm^ alueella^ 'Punainen
intematsionale: on sitä ndeltä, että
erikoistapauksissa ) j a/ . Urheiliunter^'
natsionalen 'erikoisella substumuksel-nen
jnielipide, että olid pemstet-tavBi-
erikoinen ;naisJärjesto,~^^:€
toimmtddtt dtten luistaisi parem­min
naisten keskuudessa yleensä. '
Koiraa tihntStS. ^Sunnuntaiaa­muna
''varhain ' 'riime kutm p.,
kun 'muuan R Darbey,-Hammon­dissa
^'^Sharpe tien varrella asu­va,
meni J^aii^uoneiUensak^
88; ruolddmaan, näki hän kanoja ' t a ­petun
a u r i i n läjiin- useoissa eri
osastoissa. ^ Oarb^ - älkoi-- silmäillä
että - minkä näköinen' ~ teurastaja
mahdollisesti voisi olla/vielä'?jossäto
tavattavissa. Samalla hän huoma,
sildn ovenraosta :lliaapQrfnsa:.ko^ahr.
la neuvostovallan-^ w
aikaa, kun_ tukkiherrat jvievät vii-!.Yoivat tekemisissä porvarillis-tn
'Urheilujärjestöjen kanssa/8ikW
.mikäli'tiiollainen yhteistoiminta^^:o^
ondaan': kohottamaaniifyöläisvallan
urheiluliikkeen auktoriteettia: ja l u ­jittamaa^
keen aatteita ja^^
taliislisissa maissa.
moisenkin elämisen, mahdollisuuden?
Kuulkaapas toverit. - Tämän täytyy
loppua. Meidän on noustava yh­tenä
jottkkoQa tappelemaan tunnot­tomia
riistäjiämme 'vastaan, " tah^
muutoin vievät helmeiltä. kaiUcein
mitättömimmätkinedot^ joita olem­me
jodnis saavuttaneet^
jo heidän "'^taholtaan/ rfotettu hyök­käys
tapaturma-' jä kämppälakeja
kuin muitakin^ pHdcuetnja" vastaan,
mitä meillä vielä .on jälellä.
-Olemmeko todellakin niin avut­tomia^
että emmepystyid suojele­maan
edes näitäw'pieniä. saavutuksia,^
joita oikeastaan vain olemisen ja
elämisen välttämätlömyyrf^on meille
hankkinut? , " " -
Pitäisi muistaa, että joukoissam­me
on arvaamaton määrä ::taisteltt-kykyisyyttä,
jos -rain järjestyisim­me
ja muodostaisimme;. : y
puolustus- sekä: ^ hyökkäymntaman.
Ja taistelun sj^tä on joka puolella
aivan tarpeeksi. Kämpät, joissa stia-ri
enemmistö asuu, ovat sellaisia,
että niissä ei voi elää edes/alkeelli-simpiakaan
vaatimuksia silmällä: pi­täen,
mutta rahattomina j a ' työttö-'
minä ollessa oniuseamman meistä
niissä pysähdyttävä ainakin het­keksi,
saadaksemme niin paljon ra­haa,
että pääsemme:jmnualle.. Tä­män
lisäksi~tapafatuu*:ikämpillä initä
julkeimpia mielivaltaisuuksia niin
sanottujen-"ottoJen". muodossa, jol­loin
jo kyllin pienestä.palkastamme;
viedään aivan laittomalla tavalla
huomattavia summia^ - Allekirjotta-nutkin
on ollut iSämpäUä, missä
isäntä revolverin' kanssa: on jahdan­nut
työläisiä kuin ^vilKpetoja 6^^
tähden, että nämä eivät jaksaneet
raataa pitempää v p £ i ^ ; kuin puoli
viidestä aamullat;: kello, seitsemät
. WE^STER'S CORNERS,.B. C.
^ ^ Naiaillmmme oli tSSlUt: kolEoas n i -
me kuun 27 -päivänä^: jossa tietysti
oli meitä miehiäkin mnlrana.
illalla, ja mikään; muu ei auttanut
kuin~ lähteä kämpältä, dUä koko
joukko oli järjestyinätöntä i ja näin
ollen kaikkeen vastustukseen Icyke-nemätöntä.
. "
Jos järjestyisimme,' niin- meidän
:• Kokous oli: kutsuttu koolle va­litsemaani
edustajan ^tai:^ useampia
Vancouverissa ~'pidettävää ;'l naisten
edustajakokoukseen heittäk. 3 pai-;
vänä.^: Edustajaksi 'vvaUtäin^ Anna
nnbert. I
Ja sitten keskusteltilh ' niisth
eväistä, joita edustajamme .tarvit­see
mukaansa. Ensiksi £oko'us oli
mieltä^ että edustajakokouksesr
ea yhtenä. ::tärkeimpäiiä'kyc7mykse^;
nä olisi 'otettava: esille lasten kasva­tus.:
: ja' ^ kouluntnskysymys ' laokka-hengessä:
ja työväenlilldkeelle ' edulf
liseen suuntaan.- Pyhäkoulujen avul­la
tätä opetustyötä on J o jonkun
verran piiris^mme vteh^kinf mutta
olisi sitä yhä vain tehostettava. '
Näin kesänaikana olisi lapsille
järjestettävä'-myös jonkunlaisia oi^
pikursseja, jotka Jcäsittäisivät koko
piirin, tai useammassaj osassa, ja?jov
den tulisi, tapahtua: kunnollisen: joh­don
alaisena. ' T ä m ä siis ;'mielestäm-me
olisi yksi .-hyvä toimenpide/ jolla
voitaisiin' parhaiten lasten: mielipi­teet
kiinnittää niäin asioihin^ jolta
heille opetetaan kotona ja pyhä­kouluissamme.
' . - . j . '
Oppikurssien' . järjestäminen on
ollutkin jo piirikomiteamine,'-käsitel-tävänä,
vaan ei siitä kai ole vielä
mitään valmista tullut. Mutta eb-
:pään,> johon :-ampui ;.3 ' h
niin tuota lajia lafatari oikaisi koi-^:
pensa. ~ * ' 1
Lahtari oli jo ehtinyt teurastaa
120 erikoisen hyvin jalostettuja
leghom kanaa, joista oli maksettu
1^25.00 parista; ja lisäksi oli koira
tehnyt. vielä 10 ^jraajarikkoa, joten
mies menetti kaikkiaan 130 par­hainta
kanaa.
'I.apai paloi^knoliaaksi kesäk.'lo­pulla
.täällä'' eräässä Japanilaisessa:
perheessä. ' Köyhän äidin ' ollessa
mansikkapellolla ^mansikoitapoimi­massa;
syttyi huone jollain lailla
palamaan. Sisällä oli ^ toinenkiii
lapsi,, vaan- hän pääsi kumminldn
kpakoon > ja^ toinen/ :-nuorin^ jäi tulen
uhriksL Ikävä - tapana varmnkin
lapsen vanhemmille.
Toimiaiuui komitean::^ kokouksessa
kesäk.''27 päivä päätettiin osastom-me
kirjeenvaUttorOsöte muuttaa/ ni­melle
O. Salmi; osote on ennen ol-^
lut Ida Hjnrärisen: nimeUä.^^^ T^
pyydämme Vapauden ilmo^sosas-tonjottamaan
huomioon:-järjestäes-;
sääti^ osasti2Jen osoteilmotuksia.
Miuikaalinen illatcq. Vancouve­rin-"
osaston: laulukuoro "ja orkesteri:
käväsivät täällä Webster'sCoTnerr:
sin työväentalolla kesäkuun 26 p:n
iltana. - Tämä olikin, meille harvi­nainen
tilaisuus, .sillä imeiHit itsel­lämme
ei ole' kumpaakaan, orkeste­ria
eikä lanlulraoroa,':. joten: esi^b
oli meille ikääs^in uutta.
Ohjelmaa alikin pitkästi; vuoroin
soittoa ja ?vuoroin-läuluJä. Yleisöä
oli aivan juhlasalimme täydeltä ja:
kuulöstii *ttä kaikki "olivat tyyty­väisiä
illan ohjelmaan. Ja samat
sanat'sanon minäkin."
L. Nikkola näyttääkin olevan ai­van
paikallaan^ laulun ja isoiton
johtajana'^ v joten - Vancouverin. laula­jilla
ja soittajilla on hyvä opin-mahdollisuus
..; korkeampaan iäu-siikkiin
ja laulutaiteeseenkin/. jos
vain halua ja innostusta riittää.
NUU Webster's Coraenia k c u -
juhliä^ Jotka alkavaa heinäkuun
viimeisenä' lauantai-iltana' rliaalilla^
on taloudelifaiin järjestöihin hak.
koi. -
.mA toivottava että kaikki B.»
työSiset,^ jotka ovat nyt sivnstaka^
sojia, yhtyiävät unioon ja aliaiä-vat
tonninnan työväenluokan yhtö-sen,
^sian puolesta. Heidän, jär
j^tymättömäin työläisten, e i t n l ii
ajatella,,kyllä minä saan sen pai.
kan ja työolot flman t ^ e l a a - ja
uniooii yhtymistä mikä maksetaan
toiäfle työläisiUe. Työaantajalo!?
^ ei näet tule antamaan parem.
IJaa palkkaa, ja oloja ilman pak­koa
jsTsiksi on työläisten tarpeel­lista
järjestyä sataprosenttisessa.
E i . j a i n jäseneksi yhtymään, vaan
myfe^toimimaan :nnioissa; siliä yk.
sistään unioon kuuluminen ei an*
na naiÖän. Tarvitaan toimintaa.
JKenttmjnUat, jotka toimeenpani
piiritoimiktmta,,.. onnistuivat hyvin
listnspuoleen nähden kerrassaan
huonosti^ - E i ollut mitään munta
henkistä ohjehnaa kuin snomalai-sen
soittokunnan soittamat kappa,
leet. - Työväenliikkeen toiminnassa'
on: täällä se paharpuoli asiassa, et­tä
:aattMllisuus,v^istus ja jouk­kojen
keräämispuoU jää sivuun ja
tilalle otetaan tanssit ja muut hnm-puukipuolet,'
joista ei ole mitään,
muutavhyötyä kuin vain vähän ra­hallista,
'
Juhlissa oli paljon ihmisiä ja oli-st;:;,
ollut mainio tilaisuus tehdä agi.
tatdonityötä. Oli myöskin puoln-eem
en^tanninkielinen puhuja, mut­ta
hän: ei Tantanut mitään ohjelmaa
eri.'-muodossa;: Kommunistien pi.
täisi tehdä kaikissa tilaisuuksissa
järjfestämistyötä - J a tämä tilaisuus
olisi siihen: ollut mainio. Olen var­ma,
.että:-moni suomalainen ajatte­lee
näistä samoin kuin tämän kir-jottaja.
Saomalauet .valkoiset ovat taa&
näyttäneet sankaritöitään. Heidän
esiintymisensä antaa ,. selvän todis­teen
.mitä: he .ovat,, ovatko he ni­mensä
: \a^ "Lahtari".ninii
tunnetaan' täällä jo kaikkien kas-saliisuuksien:
/kesken ja tiedetään
mitä ;he ovat ja millaisia he ovat
Viimetalvinen oikeusjuttu jo todis­ti
heidän tekojaan, sillä suomalai­sen
^.papin- puoltamisesta huolimatta
antoi Canadan oikeus heille tuo­mion.'
: Nyt hiljan tapahtunut tappelu tai
verityö antaa uuden kuvan valkoi-sen
- Suomen -sankareista. Schu­macherissa,
joka on noin mailin
päässä täältä Tunminsistä, ovat val-ja
jatkuvat seuraavana sunnuntaina
ulkona, ei pitäisi ' kenenMän ^.
vuuttaa/ sinä silloin .tulee -:oIemaan
hauskaa niin' nuorille^ kuin van-holUekm.
Kaikki tervetulleita juh­limaan.-—
Vesipoika.
koiset pitäneet yllä majapaikkaansa
ja-pitäneet pahaa .elämää. Maini­tun
paikan pihamaalla hakkasi kak­si
^veljestä: yhden asukkaista puul­la,
että on heikkona sairaana. Mie­het
ovat: vangitut ja ovat tunnet
tuja valkoisia ja elämöitsijöitä, ko­toisin.:
Härmästä. : Tapahtuman jäl­keen
-onr: heidän''; olinpaikkansa hä­vinnyt
mainitusta talosta.
'.Sopii mainita, että he, joudut­tuaan
muualle, - esiintyvät täysin
viattomina ihmisinä, jotka eivät ole
mitenkään :jplle£!«. osallisia Suomen
työläisten .'.teurastamisessa. Sillä
Sudbnryn—^uutisista näimme taan­noin;
mainitim talon asukkaan louk­kaantuneen
.^fpiitatessaan", ja hän­tä
kutsuttiin vain rehelliseksi työ­läiseksi.'
KvUmnvarkanfcsista on viime ai­koina
joutunut) moni ityöläisnen me­nettämään
työpaikkansa ja toisia
on 'Joutunut linnaan. Varkaudesta
ei l työläinen hyödy^ juuri mitään,
vaan välittä jä, joka on monasti il­miantaja;:;
: Nyt ön tavattu kahden
taiJkölmen dollarin kulta ja siitä­kin
saa saman kuin isommasta var­kaudesta;
:;^^
TIMMINS, ONT.
: Miiie Worken Ubion of i Canadan
paikallisena osaston jkokous pidettiin
kesäkuun 27 päivä union haalilla.
Valittihi uudet virkaflijat ja toi­mitsijat...
Vanhalle, vakituista palk­kaa
nauttineelle säteerille annettiin
ankarat, ^paheksuneet; toimettomuus
4e8ta ja tilaäe' väittim nusL
aholaisten järjestämbellä on tääl­lä:
JEtehjois-Ontariossa; n i i n k u i n eh­kä
muuallakin Canadassa, vaikeuk-
)Bia;'^utta: moha^i^jtoimitsijat^ uni-oissa
J a 1 osastoissa eivät valita mis*
CllELSEA FALLS, QUE.
Tailla on' suurempui työmaita, ja
ehkäfhoonoimmin järjestayneitä työ­läisiä
kuin. missään muualla Caua-fdassa.
, Tämä pitää paikkansa niin
taloudellisesti kuin valtioUisesti jär.
jeffltyneisiin: nähden. Ja nekin vä­häiset
työläi^oukot, Jotka ovat ^uni­on
tai kommunistipuolueen jäseniä,
ovat hyvin haluttomia juuri mitään
toimimaan. Siihen ehkä suuresta
osasta vaikuttaa i)itkä työpäivä, jo-ika
herpauttaa toiminfahalun. Mut­ta
sitä ei" voi ihmetelläkään, knn
^ . . ^» ^ ^ , mies iekee työtä i3—15 tuntia pai­taan
.muusta, kum ,etta saavat it- '^1,5 i_ii3 kursön
selleen < palkan. Meidän työläistenj
jotka jo kuulumme .-järjestööiv tu­lisi
H käydä ..'^^^okouksissa ja seurata
tarkom mitä^ tounitsijat tounirat.
Jos - näemme leväperäisyyttä'heissä;
niin V heiltä mikä on heil­le
mahdollista. ':; Samoin tulisi, eten­kin
toimitsijain, käyttäytyä yksi-i
tyiselämäänsä myöten mallikelpoi­sesti,
etteivät emitkään: huomautuk­set
miltään /taholta* heihin ;p3^styisL
\ .Kokouksissa käynti/ ja asioitten
seuraaminen -estää toimitsijoilta toi-inettomuuden
ja asettaa:,heille ku­vassa,
niui kyllä se ottaa kurssin
pois vaikka dliä:-i)^njakin toimia
työväenluokan kohottamiseksi.
En tahdo sentään edistää toimet-tbmnutta.''
"Tahdon", sanoa suoraan, ,
että kyllä sitä sentään on roeiH»
vähän aikaa,'jos/vaan käytämme
sen oikein; joa jätÄmme korttipelin
ja juopottelun työnantajille J«
teemiäe . järjestämistyötä oman
luokkamme hyväksi? ja ei uhrattais
kaikkia aikaamme porvaristolle nun-kuin
täällä:näyttää olevan tapana-
•; M Ä ii^^^^ työmaakona-teur
joka on Ivasta^ ollut to»»"»»?!;
rin. Mutta meitä suomalaisia, el « a kolmisenrviikköa. , Alku on oU^
käy kokouksissa kuin vam joku ja* hyvin. ]npaavai|j<; Joukot näytt^
sekin tapahtuu saitumalta. Se , o n ' ymmärtävän rasiat oikein. Konutfr
surullinen ilmiö/ mutta täysi :tosL
Välinpitämättömyys. ; tai ~ puolue-aan
.on-/liittynyt parisenkymnien»
uutti jäsentä; Joten on hyviä M|-
asiahi yksipuoUnen käsittäminen vaij veita 8aW" näfllclan. työmanie JJ*"
miis Menee syynä kum meidän suo-' jestetly pttolq?toiininta eloon, 3 ^
mahiisten puoluejäsenten osanotto] *5afflu ymp5ris%/työläiset eaaoi-