1924-04-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
t N; ^•A p j ^ ^ g 'dcn, jonka kapitalistit toisella t a i o l l a , elinkustannubia B « « d M «xoaaldsen tyS^estSn i ä n e n W ^ tyottömyyää lisäämällä 7 ^ ' l ^ o i l k in Sndbuzyasa. Ont. jok* tiistai, torstai j a lanantai-'giltä riistävät takaisin? Ei y k s i n , vaan siksi, etta sillä, ONNI SAAEI Tokai£a^Ia?nen laokkatabtelun kehityttyä ratkaisevaksi taisteluksi val- Vastaava o"" lasta, olisi taistelujärjestönsä kunnossa j a siksi, että OAbertj) voiton tetken tultua olisi kykeneviä miehiä prole- The only orKan of Finnish Worker8 in Canada. Pab- 'taarisen talouselämän johtoon. liBhed i n Sudbury. OnL. every Tuesday, Tbursday ana j Satarday. Ihmisyyskäsite sellaisena kuin sen tapaamme nykyaikaisten sivistyskansoiksi nimitettyjen kansalli saoksien yhteiakunnailis-vaitiollises- Samat syyt pakoiltavat meidät jo nyt tämän järjes- j sa e l a m ä ^ oonn ssaannggeenn ^i^^ Advertising rates 40c per col. inch. Jlinimum char^e;telmän vallitessa proletaarista kulttuuria luomaan. ^^\^^^,^^f%^'\^^^^ £eVt'"¥L"v\'p?u^^^ antavat kuluuuritaistelullemme enkoisen suu-: ^^^^.^ ^..^ menu I B C P U U » merkityksen. • 'gella siveellisellä tasolla olevien vä- Proletaarinen vallankumous, uusi maailma j a uusi, esiöryhmien ajatustavassa. ment The Vapaus the Finnish People in Canada. TILAUSHLVNAT: , . , , Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25. kolme kk. ihminen voidaan toteuttaa vain kaikkien työväenluokan •1-50Y hjday ysvkasli tokikh^m. 7 j5ac Suomeen. y « i „vvk . $0.50. paon vVKk. harrastusten keskittämisellä sen palvelukseen. _ J-a k, ul,t - $3 00 j a kolme kk.$1.75. tuurielamämme proletaansoimisen tarkevden tassa kon- "Tilaaksia, joita ei seuraa raha ei tulla lähettämään. myöntänee nyt jokainen. Työhön on siis todenteol- M i t s i asiamiesten ^oslla on taknukyet. , , , - , la ryhdyttävä. IlmctushinU kerrac julaistuista ilmotuksista 40c- Dalstatunmalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista. Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva tieanus, Buoloilmotukyet $2.00 kerta ja 50c hsää jokai-lelta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta. $1-00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, 13,00 keksi kertaa. Syntyaiäilmotukset $1.00 kerta. Ha- Saksan kommunistien taistelut Mutta lähemmin asiaa tarkasta-essamme j a samalla huomioon ottaen eri ryhmien taloudellisen aseman ja niiden esteettis-eetillisen kypsyneisyyden, jää tulokseksi, suuria väestörymiä joulckopsykoloogian valossa katsofttuna, toteemus: ihmi-syyskäsite nykyaikaisissa yhteiskunnissa joukkosielun kannalta arvioi- Saksan kommunistipuolueen johto on ilmoittanut' jakaantuu kahteen kategoori-ru^^; ti:t": To^ot^^^^^rio^^^n^^^^^ että nykyinen tHanne on P - l i l a i l l i s u u t t a . j » " ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ kertaa. Tilapäisilmotuk.i.ta natää raha seurata mukana. poikkeustilan lakkauttamfsenkin jälkeen ^oida^f^^'^^^^^^^^'^^^^ Vapaaden konttori ja toimitus on: Liberty Buildine'odottaa lehtien lakkauttamista j a järjestöjen toiminta- ..u.=_::_ s i . _ : Lorne S t . Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. ^.^^^^.^ ^jgä^inigteH jo rientänyt ilmoit- • —7~, 1 Z ; . tamaan, että vallankumouksellisia virtauksia vastaan Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitaa olla kont-1 , „ . , . , K •• . •••• I M U • i torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-1tullaan hallituksen taholta esiintymään kaikella jyrk-tain lehteen torstaina kello 3. kyydellä. Mutta tämä uhkaus ei suinkaan peloita puo Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen luetta. Päivän tunnuksena olkoon joukkojen mobili- Krjeeseenne,_kjrjottekaa uudelleen Hikkeenhoitajan per- gointi taistelurintaman suuntautuessa sosialidemokraatt teja, ammattiyhdistysbyrokraatteja, suurkapitalistigia y^itymiä ja suursaksalaisia hämäystä vastaan. Ja joh- •oonallisella nimellä. .T. V, KAN.VASTn. T.iikkeenhoitnia. Repirtered at the Post Office Department. Ottawa. Köyhälistön kulttuuritaistelu to kehoittaa kaikkia jäseniä noudattamaan toiminnas saan mitä suurinta aktiivisuutta. Ensimäisessä laillisesti ilmestyneessä numerossaan Luokkatietoisen työväestönkin keskuudessa käsite-|lau8uu cKämpfer», että kommunistinen lukijakunta on tään proletaarinen vallankumous sangen yksipuolisesti, jollut kokonaista neljä kuukautta ilman omaa sanoma-mista iohluu se, että monia sen onnistumiselle väittä-llehteä. Sotilasdiktaattori luuli täten tekevänsä lopun mättömiä arvoja väheksytään ja pääliuomio kiinnite-i kommunismista. Sotilasdiktatuurin .hyväkseenkäyttäjät tään vain työväenluokan taloudelliseen taisteluun. Tä-^vararikkoisen ja romahtaneen sosialidemokratian ää mä ei tosin ihmetytä, kun tietää, että luokkamme jäse- nenkannattajat luulivat lyövänsä mynttiä kommunist net ovat kautta aikojen saaneet kamppailla alituisen puolueen lakkauttamisesta ja sen lehdistön kuristam; puutteen kanssa. Ja ovathan tänä päivänä työväen- sesta. Ne valoivat kommunistit eikaimaisuutensa loka-luokan taloudelliset elinehdot entisestäänkin paljon huonontuneet. Kuitenkin, jos me lähemmin syvennymme proletaarista vallankumouskäsitettä tarkastamaan, niin me huomaamme, ettei se rajoitu ainoastaan taloudellisen ja poliittisen vallan valloittamiseen työväenluokan käsiin, vaan tarkoittaa koko nykyisen yhteiskuntajärjestelmän kumoamista kaikkine eri ilmenemismuotoineen. Toisin sanoen pyikii vällankmnouk- , aellinen työväenluokka samalla, kun se valloittaa tuotantovälineet kasiinsa ja saattaa hallituskoneiston sen mukaiseksi myöskin muuttamaan flivistyselamän omaq ajdtuskantaansa vastaavaksi, 8Jt.8. toimeenpataemaan vallankumouksen myöskin kulttuurielämän alalla, luomaan i|uden, proletaarisen kulttuurin. -Että näin tay» tyy olla, kosittaa jokainen, fiilla jofl miden proletaarisen talous- ja valtioelSmSn'vallitessa vaiAiat porvarilliset kulttuarielaman muodot ja tavat saisivat jäädä koske- ' mattomina voimaan, merkitseisi se rikkaruohojen kylvämistä uuteen, orastavaan laihoon. Vallankumouksellisen työväenluokan, joxika päämääränä on kommunistinen j^teiskunta, josta nykyinen luokkaleima on hävitetty, täytyy siis taloudellisen taistelunsa ohella kiin-niittaa' myös huomionsa, eikä suinkaan vStemmässä anaarässa, proletaarisen kulttuurielämän ' luomiseen. Tässä kohdin onkin kivikkoinen pelto kynnettävänäni-ne. Kun me lähdemme uudelle proletaariselle kulttuurielämälle suuntaviivoja piirtelemään, täytyy meidän alati pitää mielessämme se, mikä merkitys kaikkina aikoina on kulttuujrielämälla ollut kulloinkin vallassa olleen luokan pyrkimyksille. Historian Iditia tarkastellessamme huomaamme,'miten fienkinen elämä, koulut, taidelaitokset tieteet ja taiteet ovat tähän asti palvelleet yksinomaan-jyaliassa. olevan luokan pyyteitä. Meidän bn alistettava ne palvelemaan yallankumouk-seilisen proletariaatin tarkoitusperiä, proletaarista vallankumousta; Tältä ainoalta oikealta pohjalta on meidän lähdettävä proletaarisen kulttuurielämän suuntaviivoja piirtämään virralla, kun luulivat, etteivät nämä kyenneet puoluta maan itseään. Mutta kaikki oli turhaa. Kommunistipuolueen ja sen lehtien kuristaminen oli tietysti omiaan häiritsemään kommunismin voittokulkua mutta ei kyennyt sitä nujertamaan. Silla kommunismi ei ole mikään joidenkin johtajien ilmassa häilyvä teoria vaan elää ja vaikuttaa se sorrettujen ja riistettyjen päissä ja sydämissä. Se on proletaraatin kaipuu ja proletariaa (in tahto vapautua kapitalistisesta raakalaisuudesta ja orjuudesta. Saksilainen puoluejohto taas puolestaan toteaa, et tä kommunistipuolue pysyi kaikfsta neljä-kuukautisis ta kuristustoimisfa huolimatta hengissä. "^Tuhansia^par haita tovereja vangittiin jal pjdeltiin p^oin. Harjoi tettiin julmaa terroria, veriMa sortoa ja säädettiin dra-koonisia rangaistuksia. Vastavallankumouksen isku kommunistipuoluetta .vastaan osoittautui yhtäkkiä hu taukseksi ilmaan. Sorto on vain Riittänyt kommunis tit entistä tiukemmin yhteen. Päättäväisinä ja monien kokemusten rikastuttamina ryhtyvät nämä nyt suureen t^täväänsä suurten proletaaristen joukkojen voittami seksi kommunistipuolueen päämäärän ja taistelumedoo-tin puolelle. <0n osoitettava joukotlle, että kommu nistipuolue on se ainoa, joka on aina valmid taistelemaan työläisten etunenässä.» Selittäpääkä ero Scott Nearing kirjottaa:, Kansantaloustieteen tavallisissa oppikirjoissa koe tetaan osottaa, että korko tulee palkkoiksi säästämises tä, Amerikalaisen elämän kokemus osottaa aivan sei västi, että korko on keino, joka tekee' mahdolli^eks jollekin elää toisten työn kustannuksella. LouisviUe & Nashville Railroad Go. etsii halullisilta sijoittajilta ^4,000,000 arvosta kiinnityslainaa joka kantaisi korkoa lokakuun 1 päivästä, 1923 huh-tikuun 1 päivään 2003. Nämä kiinnityslainat tuottaisivat omistajilleen 5 Jokii huomauttanee, etta luAaa on puhua proletaa- Pros®"*'" korolla $14,000,000 jokaisen 20 vuoden ku-tisijn kulttuurin luomisesta vielä lultua. Sen 80 vuoden kuluttua, jonka ajan ne kestä-saolcva luokka, porvaristo taloudellisella ja valtiolli-' ^«*» olisivat niiden omistajat saaneet korkoina $70, isellaniahtisanallaari määrää yhteiskunnan taholta har- |Q0O,000 — ja sen jälkeen tulisivat ne saamaan takai Jöiteltavan sivislyötyon hengen j a muodot. Sillähän sijoittamansa pääoman ?14/)00,000 — jos nimit-on kuten tiedetään, inääräämisvältä rahansa avulla amerikalaisen väestön kärsivällisyys sitä kestää; kaikkeen henkiseenkin elämään nähden! Kouluissa 7<*'fsanoen: 80 vuoden kuluessa tulisivat nämä opetetaan porvariston luokkahehgen mukaisesti. Kör- (Sijoittajat saamaan korkoina viisi kertaa v. 1923 sy keampiin oppilaitoksiin harvoja poikkeuksia lukuun-^'"'"^'J'^*"'^ summan ja sen jälkeen öijoittamansa ai-ottamatta, on sen jäsenillä vain pääsyoikeusi joten tie- pääoman voidafeeen sen sijoittaa uudelleen, teellinen ja käytännöllinen yhteiskuntaelämä on sen P^i^^sjärjestelmä oli sellainen, jonka vallitessa yksinomaisena etuoikeutena. Taidelaitokset (teatterit i ^ " " ^ * orjilleen: «Te teette.työtä ja raadatte, an; y,ro.) noudattavat kannatuksen tähden sen makua. Tai- ??'*sette leivän — minä syön sen.» teili joiden on elääkseen prostituoitava myytävä itsensä Jonkun kykenevän talouslielelijäin tulisi selittä_ mitä eroa on näitten kahden menettelyn välillä koet-taakseen siten osottaa ettei Yhdysvalloissa ole mitään orjuutta. Kojmeneljännestä vuosisataa on jo Kommunisti-sen Manifestin tunnuslause «Kaikkien maiden pröleta- ' ^ sen turmeltuneelle maulle. Kaikki edellä sanottu on totta, mutta silti me ^m-me saa:suhtautua proletaarisen kulttuurielämän luomiseen yliolkaisesti. Hallitseelhan porvaristo taloudelH- ^»5 senkin elämän alalla, onhan sen hallussa tuotantolaitokset Riippuuhan sen mielivallasta työväenluokan K^: taloudellisen elämän ehdot siinä määrin, että työväes-tön on ankaralla taistelulla, järjestyneen työväenluokan .naatit, liittykää yhteen», kutsunut maailman köyiSis-joukkovoimalla valloitettava itselleen parempia työ- töä vapautumistaisteluunsa. Ja köyhälistö on herännyt ehtoja.. Ja vasta työväenluokan vallan aikana voi sen maan uumenista nousevan luonnon voiman tavoin on pyrkimykset tällä alalla täydellisesti toteutua. Mutta se vapisuttanut kapitalistista yhteiskuntaa. Raskaita ^ kuitenidn kokoaa .työväenluokka joukkovoimansa, jär- verisiä taisteluita on kä>-tv, mutta proletariaatin luofc- . jestaa taloudelliset j a poliittiset taistelujärjestönsä, tais- kavihollinen on yhäkin varustetuissa valta-asemissaan lelee useinhin tyvin epätoivoiselta näyttävää taistelu-jVain Venäjän laajassa talonpoikaismaassa on porvaris-aan. Miksi? Siksiko vain, että saavuttaisi pienen li-iton valta murrettu ja-v-dlassa on sosialismin r a k ^ a m i - ,TSan palkkaansa, voittaisi. jonkun näennäisen eluisuu- selle tietä raivaava työväen valtio. sen puitteissa ymmärrettävän ihirii-syyskäsJtteet, toinen aivan vastakkainen kategooria omistavien, tuotantovälineitä hallitsevien ihmisyys-käsitteen. J a siksi kuin nuo kaksi, toisilleen vastakkaista, erillistä maail mankatsomnsta törmäävät vastak kain joka hetki nykya?kaisessa luok. kajakoon peru^uvassa yhteiskunnassa, kaikilla' inhimillisen viljelyksen piiriin kuiduviUa aloilla, samal la joutuvat ihmisyyskäsitteenkin kaksi toisilleen vastakkaista prins siippiä, perusajatusta, keskenään taisteluun inhimillisen käshtämyk sen elämää merkitse^rästä olemassa olosta. Tämä on niin riidaton perustotuus-ettei sitä voida johdonmukaisella ajattelulla kumota. Ensikerran, meidän päivinämme vielä kiiiJ-aDllisuudessa, hisftoriassa tavattavana iSydäTome ihmisyyskä' sitteen helleeniläisteh kansojen kes' kuudessa. ATutta näillä oli se kehittynyt käsittämään' yksinomaan n A vapaita kansalaisia valtiossa, s.o. ai noastaan niJtä' j o i l l a oli varaa pitää orjia, joiden ainoana toimena oli joko tieteet, taiteet, politiikka taikka laiskotteilti. Tämä muoto jatkui j a kehittivät sitä vielä muut antiikin kansat, saavuttaen siinä vaiheesssaan huippukohdan Rooman vdtiomuodossa, jotka käsitteet tapaamme syöpyneenä kaikkien nykyistenkin aivis-tyskansain oikeus&äsitteeseen. Sen perusajatus oli : vain vapaalle miehelle kuuluivat ' oikeudet astua eetillisen j a esteettisen elämän j a valtion toiminnan piiriSn. Nai^ seita se oikeus ynnä ihmisyys k ie lettiin. Poikkeuksena lie mainittava runoili jatar Sapfo n. 600 e K r . j a lääkäri Hygienia aleksandrialai-seHla ajalla m 300 e. K r . , sekä muutamat Bysanttiiniilaisajan naishallit-sijat. YllSmainittu aijatustapa samoinkuin Aristoteleen käsitystapa mail-mankaikkeudesta tuli) vallitsevaksi koko Keskiajalle; johon kuitenkin oli tullut jo lisää aatelispiirien naisten parempi käsittämys. Mutta samalla se myosldn. kiteytyi sitä enemmän omaisuuteen perustuvaksi. Rahvas oli massaa, jota' aatelir nen voi kohdella mielinmäärin sillä oikeudella, johon kirkko valtuutti, 8.0. pitää sitä aineellisen toimeentulonsa lähteenä — . massaa,' jolta puuttuivat inhimilliset oikeudet ja kyky vaikuttaa inhimiHiseen ' k e h i tykseen"- välittBmästr. Massan sienistä vastasi kaikkrvalltjas kiilcko, ruumiit hoiti j a omisti linnanherra. Mutta massan yhteiskunnalliset vaistot kehittyivät huolimatta sen ylle kudotusta palkkopaidastä. Se oli antiikkisen ajattelun puitteisiin valettua, mutta muodostui uUa ta-oudellinc^ n tekijä: kehitys rupesi murtautumaan kohti porvarinfata maaflman- ja elämänkatsomusta; Tuon murtautumisen henkiset aseet takoivat renessansi- J a valistusajan miehet; taloudellisella alalla työnsuorittajaksi muodostui- Napoleon Bonaparte. - Meidän aikamme vallitseva ihmi-syyskäsite, porvarillinen on yksinomaan omistavien etupyrkfmyksille rakentunut, j a myöntää vain visseille yhteiskunnallisessa asemassa oleville ryhmille oikeudeii astua i n - imiHisen elämän j a käsitteen p i i - riin. Mutta kielttää palKkaorjuuteen perustuen, massalta :mahdolliBuuden sekä kyvyn inhimillisen henkeisyy-den alana, säilyttäen rahvaalle yksi. tyisomaisuuteen nojautuvan henld-orjuuteen. Jonkinlaisena puoliva-paana, mutta nopeaa henkisesti ja aineellisesti kuristuvana ihniSnä on maata omistava talonpoikaishiokka. Samalla aikaa on rahaan perustuva taloudellinen kilpailu, jännit-yksäö vaipuu mekaaniseksi lasku-' koneeka taikka jäijettömäa mässäilyn uhrina rappeutuu. Nuo mekaaniset Zaskukoneet,mei-dän päiviemme rahamiehet hallitsevat maailman taloutta, j a heidän mekaanisen käsityksensä mrfkaan lajitellaan ihmiskunnan henkeiselä-mä. Ja samalta, kun näin tapahtuu, keskittyy ihmiskunnan omai. 3UU3 j a sitä luovat, tuotantovälineet yhä harvempiin käsin. Tiede ja taide muodostuu määrättyjä tarkoitusperiä palvelevaksij hengettömäksi ilmiöksi Mutta sen rinna!kkais-ilmiönä tapaamme, syy^ä, kun ei koko ihmiskunta ole ollut tilaisuudessa turmelemaan luontaisen terveitä vaistorjaan, että rahaan perustuva elämänkatsomus, on, t u r - meltuneisuutensa tähden, kehitys-vastaisena muodo^nut jo nähtävän tuhonsa. Tämä siksi, että ihmisolemuksessa asuva ylevyjrttä tunnustava, tah. ratonta kaihoava pyhyyden, henkei-syyden j a kauneuden tunne ei ole voinut sammua niiden suurien jouk-koryhmien sielueläanässä, jotka ovat olleet erotettuja, kykettynä työn pakkovaljaisiin, --omaisuuden tuottaman hyvinvoinnin nauttimisen, mutta ei näkemisen j a tuntemisen oikeudesta. ' OVöväen Urheiluliittoon saaps^ neen sähkösanoman mukaan eivät suomalaiset ole saaneet ijtitäSn sel-kähäviötä. T U L : n mestaripainijaln ensi eain-tyminen Skandinaviassa on «iii päättynyt menestyksellisesti. TOT.» painijat ovat saaneet otella Ruoti sin parhaita vastaan, miehiä sellaisia kuin maailmanmestari Wester-greniä, Rudolf Svenssonia j a Carl Anderssonia vastaan j a kunnostan» tuneet," mikä bsöiftaa," että pämT T U L : s s a on korkealle kehittynyt CreightDn mSm 10 vuotta Ihmisten kirjoja - penkoessani sattui eteeni «Canadan suomalaisen sosiallstijäroestön ' ensimäisen edustajakokouksen pöytäkirja 1914>. Järjestön nuorena jäsenenä halidla tartuin tuohon historialliseen asiakirjaan, tutustuakseni tämän maan j a varsinkin sen suomal. väestön osaan proletariaatin maailman mul listuksessa. Ikäviä oli . havainnot, jotka sain tutkimuksieni tuloksena^ Varsinkin kun silloin elettiin nousukaudessa. 19(13 alussa oli järjestössä 40 osastoa ja,jäseniä 221 1914 alussa oli 49 osastoa j a 2328 jäsentä.' Vastajulkaistussai toimeen panevan komitean järjestömme huh tik. Toront(»3a pidettävälle dustajakokoukselle osoittamassaan toimintakertomuksessa ilmenee, että 1923 alussa oli 2263 jäsentä j tämän vuoden alussa 64 osastossa 2733 jäsentä. Sodan aiheuttamasta taantumiskaudesta ollaan juuri n ou semassa puhdistautuneina sosialide mokratian räähkästä. J a se yksinään jo on äärettömän suuri voitto. Mutta se ei ole mielestämme niin varma kuin'esim. U. S. A :n puolelle, jossa on käyty tuimaa taistelua siitä. Sen vuoksi 'ori valistustyöllä lujitettava kommunistista asemaamme. Siinähän se varsinainen voitto ja tulos on^ 10 vuotisesta työstä. Jäsenlukuumme nähden se on hiukan masentava. Siliä 19il4 alussa oi järjestömme jäsenmäärä hiukan suurempi kuin .tämän vuoden alkaessa, vaikkakin nyt oli- 23 osastoa enemmän kuin silloin. Todistaahan se kyllä laajempaa jalansijaa. M u t ta alituisen aiirtolaisuuHen vuoksi pitäisi järjestömme jäsenmäärä olla suurempi. Vaikka valtava enemmis- « .Suomesta tulifioista joutuukin culkutyöläiseksi, niin pitäisi heidän litää veiyollisuutenaan — varsia-cin viimeaikoina tulleet, jo ennes-ään jär-jesCöihin kuuluneet kaikesta huolimatta tuaoea j a avustaa täkäläistä järjestöä. Järjestön äänenkannataja jota silloin liian suuremmoisesti vähillä edellytyksillä julaistiin j a joka siten sortui, on nyt saatu varmemmalle pohjalle. Jäjljestörakentecm. mie on myös tullut rakennetuksi melko vahvaksi. Nä?llä perusteilla oh suuret mahdollisuudet tehdä voimakasta valistustyötä j a laajentaa järjestöämme. , Vaisin pieni murto-osa tämän maan suomalaisista työläisistä - k u u l u u vaata järjestöömme. Paljon on vielä työalaa. Terä. Kurssi m. 37:. öollarisia *60.0oJJS.99 3 ^ 1 % Xemmilta- lähetyksiltä. l^St s^omalähetyksiUe on ^^^i .057 Broadyiew L ^ Vapaus sulautu- TYÖVÄEN URHEILU TULin painijat kunnostautuneet Ruotsissa täessään kaikki vaistot taloudelKsen Tukholmassa äskettäin pidetyissä työläisurheiluseura Athenin päini-kilpailuissa painivat TUL-.n painijat Kuusisto, Puranen, Kokkinen, N y lund, Nuutinen j a A . Siponen. H e i - smknn saapuneen sähkösanoman mukaan on raskaassa sarjassa t u l - lut -ensimäiseksi R. Svensson Ruotsista, toiseksi Kuusisto, aUe 8 2 i kg. sarjassa Ruotsin mestari Wester-gren, toinen Puranen, alle 75 kg-n sarjassa tuU Kokkinen ensimmäiseksi voitettuaan kaikki vastustajansa. AUe 67J sarjassa tuK T U L -n Karjalaa ^Imalaivarahastooa orat seuraavat henkilöt vastanneet haasteensa j a antavat uusia haasteita:- A . Savolainen vastaa A . Rauhalan haasteeseen ?2. jä haastaa BT. Kauhasen j a E . Johnsonin'^udborysta j a V. Heikkilän Creightosta, kunkin $2. — V . K a r h u -yastaa Rauhalan haasteeseen $2. j a ^nastaa K. Pellisen, V. Kilpisen j a A . Ahder-sonin Y^orthington Mihelta, jokaisen 12. A . Saari «astaa Rauhalan haasteeseen ?2. j a haastaa E. H j . liänsi, Kusti Mäki, L. Luoto^ jokaisen f2. Kalle Mäki vastaa Rauhalan haasteeseen $2. j a haastaa M . L. Mäen j a K . V . Nurmen, N i - kolai Mäkelän, Sudburysta, jokai-l^"^**'^ todistaa, johon tällä irep sen $2. , ^yva'tilaisuus!' Tysvoin^^ 0«a.toinme naytelmiUearan joh- <»" ympärillä jnu. tajaksi on valittu H u g o ' L u o t o PortJ"Jw^°^^ Uhkaavalta näyttää WiUiamista $80.00 ' kriukausipalkäl^l^i^^lf, ^"^^9^ oUaan kulkemassa., la. rramän > pitäisi oUa" kanhustime? V - - . I • , p e i l l e joukkotoimintaan Vo.m..teIu.euran miesten j a poi-Uisessa — Rakki kasten.touhuista olen tullut siihen' * varmaan tulokseen, että jotain ratkaisevaa on tulossa : lähitulevaisuudessa. Ovat puhuneet iltamien p i dosta j a miltei joka ,ilta oh marssittu j a painittu/ j o k a todistaa pu-i - , heen paikkansapitäväisyyden Ja . ' ^ ' i ^ ^ l ilmalaivarahas-vanhastaan jo tiedämme, että s i l - r " * ^^^h joka on käynnissä loin "kun voimisteluseura jotain tä-r^^^^-^" muodossa Karjalan kan-mäntapaista meinaa, niin siitä a i - . ^eifciUisellä tavaUa. ja na silloin tulee katsomisen arvois- varsinkin tällä ympäristSl-ta. PaikkakunriaUa oh paljon seu-P^ otettu huomioon .kiitefetäväsÖ,oa raan kelpoista miestä j a naista, T ^ - «»sastomme päätöksen mukaan mutta eivät vaan ole seuraan yh- lopetetuksi, jo-tyneet jäseniksi. Nyt kuitenkin kun haasteisun -ovat vas-kevään tuUessa tarjoutuu voimista- T"!!^^* seuraavat ioyerit: seuralle eduUinen toiminta-aika, - ^ " ^' ^'^"^ niin nyt toivottavasti, jokainen ai- K* !3' " ~ Hietala lahj. %i. _ nakin miespuoUhen toveri, eikä p a i ^ . ^ ' ^ l - 7" F- Heik-ha naistenkaan,/kiirehtiä v i h d o i n k i n ~ " ^' %l. — mukaan kaikki. Uikourheilu alkaa H^* *'°*^"^°" J. Gromberg kohtapuolin luistamaan, tulee kier- }\ -^^^"^ ^ topaiffinnoh kilpailut ja monet r ? " * ? ^ ^ ^- — "HJ- Lindroos muut urheilupuolta kehittävät, jän- ^IT-^' S^P^^^J' - ^ nittävät ottelut, joten meidänkin on Jf' W ° J',?^' 7" ^'^^ ^- kohta -keväästä alettava h a r j o t ^ e - T-, Hakkarainen v ? i . - J . maan, ettei se keUo vaan jäisi S u d J f ^ ^ ^ ; " ^ ' J ^ - 7 ^ buryyn, joka niin,. , ^ ä l l ä viimeP^ i ^ ! Nyl^n^/. $ 1 - vuonna menetettiin.' Sen verran MJA;-Yaaralayn.-J . , I s o n i e m i v sää on pian ponnisteltu j a kirimäl- f ^-^.T i : J?^^ f 7, lä varmasti nun paljon, että keUo J^^*^, ^^""^ jää kun jääkin^meiUe. Mutta.ensin - ^ P ^ l^V::"::"" ^./.Z täytyy' ilmottaa nimensä , K . Hoh- - - ^^'^^^ ""-^^ Cobaitin uutisia galle joka kirjottaa jäsenkirjaan ja oppu seuraa itsestään. Vappn,: kansainvälinen työläisten uhlapäiyä,.lähenee tuotapikaa, j on ca ; varalta osastomme.::vappukomi-teakiix jo on tehnyt alkuvalmistelu a juhlien onnistumiseksi j a uskal-anpa vakuuttaa, että näistä j u h l i l ta tulee muodostumaan: parhaat, mitä €reightossa on ennen vietetty, jonka päätän siitä,, että komitea on kokoonpantu asian tärkeyden ymmärtävistä, vakavista -miehistä. Juhlat on pääte|;ty'pitää ensimäinen. päivä toukokuuta, torstaina, alkaen v k * e l l o . yksi päivälUL Ohjelmasta y.m. seikoista r tuonnempana. Osaston toiminta v o n : ollut kiitettävän vilkasta talvikaudella. E i sen^ tään niin etteikö se olisi voinut si tä olla enempääkin, mutta nyt sitä voidaan kaikilta puolilta siihen enempään nyhjätä j a mahdollisuus on mainio, kun ajattelemme pa-r remmin sata, jos vaan ei toista, joka on osastomnae yksikkdluk»; niin sillä voimallahan; jo voidaan paljon toimintaamfiie'tiivistää hyvinkin monipuoliseksi j a kerrassaan tarkotusfean: vastaavaksi; .;;:p"alvele-maan nykyisiä; - l u o k k a t a i s t e l u p e r i - aatteitamme poliittisesti, jä ' t a l o u - eilisesti, kasvattaaksemme itses^ ' imme 'VaUankumou8tyon-,<ynunärtä'- viä ^tekijyitä. Mikään puoli' osaJston toinunnastax e i ole ^vähemmän tärkeä. Kaikki on työtä luokkamme vapautumisen eteen. Jokainen'' kaksinkertaisin „ terästetyin voimin entistä lujemmin , toimintaan kiinni. olemassaolon taisteluun, raa'iätanut' • ensimaiseksi, aUe 62 kg:n ihmisen- sieluelämän hienomman ! J ' ^ ^ f\. « " « » ö i s e n ä Nauttinen, tunteen: epäitsekkyyden, pakottaen f ^^?rpässarjassa toiseksi, J„«„v..! r ' y . "'^«".ensimäiseksi tiiH Ruotsin mestan « n , o p „W J^--—^^^^ Se on velvollisuutemme, jönkä t u - "ee muistaa. ' \, Työt nayttiivat Taheneran.: Usei4 deh viime föiukausieh .aikana ön tuotanto j a mifesteh- kysyntä jatku^ vasti kohonnut,'muttaV n:^^ ^kähdeii viikon ajaga on kaivannosta j a t k ui vasti- annetta ; mieliane matkapasseja. Samanaikaisesti on uusille' tu^' lokkaille—annettu -mahdoIUsuus käsivarsien kaupaksi siiamiseen, joskin irahemmässä määrässä; "Itsepini^^ tainen^-fauhu iiikkntt' viidenkymmö-nehprosentin työvoimasta' vahentär misestä j a merkeistä ^päättäen voisi otaksua niin tulevan "käymään,- tai dtteh komppania sikoö ~ tgn- Yht. 1133.50 . Tlläoievan summan on Cohaltia ; osasto .lähettänyt M. Tenhusen, Sii->r: p e r i o r , W i s . , kautta määräpaikkaan-sa Karjalaan. Koska joillakin tovereilla vielä kuuluu 9levan käsifys, ^ etjiä vSanotua rahastoa kerätään m. talsia tarkotuksia varten ja vaikka siitä on jo ennemmin tiedotetta monia kertoja, niin ei taida olla pahitteeksi vaikka siitä vielä tässäkin muutaanalla sanalla mainitsisin. lEar-j a l a tietääksemme on laaja harvaan asUttu' maa^ jonka väestöllä on entiseltä Venäjän tsaraihallitukselta perintönä 'metsäiset, tiettömät sen-, dut asuttavanaan, sillä ei tsaari-hallitus lainannut huomiotaan juuri nimeksikään alustalaistensa ^ ^ työväestön elinehtojen kuin tietoi-suustasonkaan kohottamiseksi. Jo- ; tavastoin nykyisellä Venäjän .työ-väehhallitukseUa on - nämä seikat i tärkeämpiä tehtäviä. Vaan koska teiden j a niillk tarvittavien kulkuvälineiden ' häi^kkiminen on " liian Ihdasta, -niin on Karjalan työväenhallitus katsonut edullisemmaksi saada ilmalaiva siihen tehtävään, , joka toimenpicie onkin omiaan ku- - vaamaan neuvostohallituksen nykyit ;; sen ' teollisuuspolitiikan tehokkuut-ta. — Ö. H . iSuutkaupungin toilauksia •Snnrkanpanld on paikka, ]pk» kätkee sisäänsä kaikenlaisen saastan ä l i ä h ' j a v samalla niissä on nähtä-yänä "mitä räikeunmät vastakohdat hmisölämässä, toisella puolella y-elUsyys j a loisto ja toisella poo-ella huutava hätä j a kurjuus. Sunr-kaupuhgin helmassa kehittyy kaikenlaiset huijaukset, petkutoteefe sanalla.' sanoen suurkaupunkiin paikka, jossa parhaiten voi viljellä n i i n sanottua provokatsioonia J» siföi näeriimekin suurkaupungin l»-- , d u i l l a InOjeskelemassa kaikennäköi-a ä . jttndaksia, jotka" vahtivat Ö ä - fihtttta saada tarjottaa provokatsioonia. kariofttaako suomalainen proTokitaooiiIar Täkäläinen b r^ mii mx
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 8, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-04-08 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus240408 |
Description
| Title | 1924-04-08-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
t
N;
^•A p j ^ ^ g 'dcn, jonka kapitalistit toisella t a i o l l a , elinkustannubia
B « « d M «xoaaldsen tyS^estSn i ä n e n W ^ tyottömyyää lisäämällä 7 ^ ' l ^ o i l k
in Sndbuzyasa. Ont. jok* tiistai, torstai j a lanantai-'giltä riistävät takaisin? Ei y k s i n , vaan siksi, etta sillä,
ONNI SAAEI Tokai£a^Ia?nen laokkatabtelun kehityttyä ratkaisevaksi taisteluksi val-
Vastaava o"" lasta, olisi taistelujärjestönsä kunnossa j a siksi, että
OAbertj) voiton tetken tultua olisi kykeneviä miehiä prole-
The only orKan of Finnish Worker8 in Canada. Pab- 'taarisen talouselämän johtoon.
liBhed i n Sudbury. OnL. every Tuesday, Tbursday ana j
Satarday.
Ihmisyyskäsite sellaisena kuin
sen tapaamme nykyaikaisten sivistyskansoiksi
nimitettyjen kansalli
saoksien yhteiakunnailis-vaitiollises-
Samat syyt pakoiltavat meidät jo nyt tämän järjes- j sa e l a m ä ^ oonn ssaannggeenn ^i^^
Advertising rates 40c per col. inch. Jlinimum char^e;telmän vallitessa proletaarista kulttuuria luomaan. ^^\^^^,^^f%^'\^^^^
£eVt'"¥L"v\'p?u^^^ antavat kuluuuritaistelullemme enkoisen suu-: ^^^^.^ ^..^
menu I B C P U U » merkityksen. • 'gella siveellisellä tasolla olevien vä-
Proletaarinen vallankumous, uusi maailma j a uusi, esiöryhmien ajatustavassa.
ment The Vapaus
the Finnish People in Canada.
TILAUSHLVNAT: , . , ,
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25. kolme kk. ihminen voidaan toteuttaa vain kaikkien työväenluokan
•1-50Y hjday ysvkasli tokikh^m. 7 j5ac Suomeen. y « i „vvk . $0.50. paon vVKk. harrastusten keskittämisellä sen palvelukseen. _ J-a k, ul,t -
$3 00 j a kolme kk.$1.75. tuurielamämme proletaansoimisen tarkevden tassa kon-
"Tilaaksia, joita ei seuraa raha ei tulla lähettämään. myöntänee nyt jokainen. Työhön on siis todenteol-
M i t s i asiamiesten ^oslla on taknukyet. , , , -
, la ryhdyttävä.
IlmctushinU kerrac julaistuista ilmotuksista 40c-
Dalstatunmalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
tieanus, Buoloilmotukyet $2.00 kerta ja 50c hsää jokai-lelta
muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta.
$1-00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13,00 keksi kertaa. Syntyaiäilmotukset $1.00 kerta. Ha-
Saksan kommunistien taistelut
Mutta lähemmin asiaa tarkasta-essamme
j a samalla huomioon ottaen
eri ryhmien taloudellisen aseman
ja niiden esteettis-eetillisen
kypsyneisyyden, jää tulokseksi, suuria
väestörymiä joulckopsykoloogian
valossa katsofttuna, toteemus: ihmi-syyskäsite
nykyaikaisissa yhteiskunnissa
joukkosielun kannalta arvioi-
Saksan kommunistipuolueen johto on ilmoittanut' jakaantuu kahteen kategoori-ru^^;
ti:t": To^ot^^^^^rio^^^n^^^^^ että nykyinen tHanne on P - l i l a i l l i s u u t t a . j » " ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
kertaa. Tilapäisilmotuk.i.ta natää raha seurata mukana. poikkeustilan lakkauttamfsenkin jälkeen ^oida^f^^'^^^^^^^^'^^^^
Vapaaden konttori ja toimitus on: Liberty Buildine'odottaa lehtien lakkauttamista j a järjestöjen toiminta- ..u.=_::_ s i . _ :
Lorne S t . Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. ^.^^^^.^ ^jgä^inigteH jo rientänyt ilmoit-
• —7~, 1 Z ; . tamaan, että vallankumouksellisia virtauksia vastaan
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitaa olla kont-1 , „ . , . , K •• . •••• I M U • i
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-1tullaan hallituksen taholta esiintymään kaikella jyrk-tain
lehteen torstaina kello 3. kyydellä. Mutta tämä uhkaus ei suinkaan peloita puo
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen luetta. Päivän tunnuksena olkoon joukkojen mobili-
Krjeeseenne,_kjrjottekaa uudelleen Hikkeenhoitajan per- gointi taistelurintaman suuntautuessa sosialidemokraatt
teja, ammattiyhdistysbyrokraatteja, suurkapitalistigia
y^itymiä ja suursaksalaisia hämäystä vastaan. Ja joh-
•oonallisella nimellä.
.T. V, KAN.VASTn. T.iikkeenhoitnia.
Repirtered at the Post Office Department. Ottawa.
Köyhälistön kulttuuritaistelu
to kehoittaa kaikkia jäseniä noudattamaan toiminnas
saan mitä suurinta aktiivisuutta.
Ensimäisessä laillisesti ilmestyneessä numerossaan
Luokkatietoisen työväestönkin keskuudessa käsite-|lau8uu cKämpfer», että kommunistinen lukijakunta on
tään proletaarinen vallankumous sangen yksipuolisesti, jollut kokonaista neljä kuukautta ilman omaa sanoma-mista
iohluu se, että monia sen onnistumiselle väittä-llehteä. Sotilasdiktaattori luuli täten tekevänsä lopun
mättömiä arvoja väheksytään ja pääliuomio kiinnite-i kommunismista. Sotilasdiktatuurin .hyväkseenkäyttäjät
tään vain työväenluokan taloudelliseen taisteluun. Tä-^vararikkoisen ja romahtaneen sosialidemokratian ää
mä ei tosin ihmetytä, kun tietää, että luokkamme jäse- nenkannattajat luulivat lyövänsä mynttiä kommunist
net ovat kautta aikojen saaneet kamppailla alituisen puolueen lakkauttamisesta ja sen lehdistön kuristam;
puutteen kanssa. Ja ovathan tänä päivänä työväen- sesta. Ne valoivat kommunistit eikaimaisuutensa loka-luokan
taloudelliset elinehdot entisestäänkin paljon
huonontuneet. Kuitenkin, jos me lähemmin syvennymme
proletaarista vallankumouskäsitettä tarkastamaan,
niin me huomaamme, ettei se rajoitu ainoastaan
taloudellisen ja poliittisen vallan valloittamiseen työväenluokan
käsiin, vaan tarkoittaa koko nykyisen yhteiskuntajärjestelmän
kumoamista kaikkine eri ilmenemismuotoineen.
Toisin sanoen pyikii vällankmnouk-
, aellinen työväenluokka samalla, kun se valloittaa tuotantovälineet
kasiinsa ja saattaa hallituskoneiston sen
mukaiseksi myöskin muuttamaan flivistyselamän omaq
ajdtuskantaansa vastaavaksi, 8Jt.8. toimeenpataemaan
vallankumouksen myöskin kulttuurielämän alalla, luomaan
i|uden, proletaarisen kulttuurin. -Että näin tay»
tyy olla, kosittaa jokainen, fiilla jofl miden proletaarisen
talous- ja valtioelSmSn'vallitessa vaiAiat porvarilliset
kulttuarielaman muodot ja tavat saisivat jäädä koske-
' mattomina voimaan, merkitseisi se rikkaruohojen kylvämistä
uuteen, orastavaan laihoon. Vallankumouksellisen
työväenluokan, joxika päämääränä on kommunistinen
j^teiskunta, josta nykyinen luokkaleima on hävitetty,
täytyy siis taloudellisen taistelunsa ohella kiin-niittaa'
myös huomionsa, eikä suinkaan vStemmässä
anaarässa, proletaarisen kulttuurielämän ' luomiseen.
Tässä kohdin onkin kivikkoinen pelto kynnettävänäni-ne.
Kun me lähdemme uudelle proletaariselle kulttuurielämälle
suuntaviivoja piirtelemään, täytyy meidän
alati pitää mielessämme se, mikä merkitys kaikkina aikoina
on kulttuujrielämälla ollut kulloinkin vallassa
olleen luokan pyrkimyksille. Historian Iditia tarkastellessamme
huomaamme,'miten fienkinen elämä, koulut,
taidelaitokset tieteet ja taiteet ovat tähän asti palvelleet
yksinomaan-jyaliassa. olevan luokan pyyteitä.
Meidän bn alistettava ne palvelemaan yallankumouk-seilisen
proletariaatin tarkoitusperiä, proletaarista vallankumousta;
Tältä ainoalta oikealta pohjalta on meidän
lähdettävä proletaarisen kulttuurielämän suuntaviivoja
piirtämään
virralla, kun luulivat, etteivät nämä kyenneet puoluta
maan itseään. Mutta kaikki oli turhaa. Kommunistipuolueen
ja sen lehtien kuristaminen oli tietysti omiaan
häiritsemään kommunismin voittokulkua mutta ei kyennyt
sitä nujertamaan. Silla kommunismi ei ole mikään
joidenkin johtajien ilmassa häilyvä teoria vaan
elää ja vaikuttaa se sorrettujen ja riistettyjen päissä ja
sydämissä. Se on proletaraatin kaipuu ja proletariaa
(in tahto vapautua kapitalistisesta raakalaisuudesta ja
orjuudesta.
Saksilainen puoluejohto taas puolestaan toteaa, et
tä kommunistipuolue pysyi kaikfsta neljä-kuukautisis
ta kuristustoimisfa huolimatta hengissä. "^Tuhansia^par
haita tovereja vangittiin jal pjdeltiin p^oin. Harjoi
tettiin julmaa terroria, veriMa sortoa ja säädettiin dra-koonisia
rangaistuksia. Vastavallankumouksen isku
kommunistipuoluetta .vastaan osoittautui yhtäkkiä hu
taukseksi ilmaan. Sorto on vain Riittänyt kommunis
tit entistä tiukemmin yhteen. Päättäväisinä ja monien
kokemusten rikastuttamina ryhtyvät nämä nyt suureen
t^täväänsä suurten proletaaristen joukkojen voittami
seksi kommunistipuolueen päämäärän ja taistelumedoo-tin
puolelle. <0n osoitettava joukotlle, että kommu
nistipuolue on se ainoa, joka on aina valmid taistelemaan
työläisten etunenässä.»
Selittäpääkä ero
Scott Nearing kirjottaa:,
Kansantaloustieteen tavallisissa oppikirjoissa koe
tetaan osottaa, että korko tulee palkkoiksi säästämises
tä, Amerikalaisen elämän kokemus osottaa aivan sei
västi, että korko on keino, joka tekee' mahdolli^eks
jollekin elää toisten työn kustannuksella.
LouisviUe & Nashville Railroad Go. etsii halullisilta
sijoittajilta ^4,000,000 arvosta kiinnityslainaa
joka kantaisi korkoa lokakuun 1 päivästä, 1923 huh-tikuun
1 päivään 2003.
Nämä kiinnityslainat tuottaisivat omistajilleen 5
Jokii huomauttanee, etta luAaa on puhua proletaa- Pros®"*'" korolla $14,000,000 jokaisen 20 vuoden ku-tisijn
kulttuurin luomisesta vielä lultua. Sen 80 vuoden kuluttua, jonka ajan ne kestä-saolcva
luokka, porvaristo taloudellisella ja valtiolli-' ^«*» olisivat niiden omistajat saaneet korkoina $70,
isellaniahtisanallaari määrää yhteiskunnan taholta har- |Q0O,000 — ja sen jälkeen tulisivat ne saamaan takai
Jöiteltavan sivislyötyon hengen j a muodot. Sillähän sijoittamansa pääoman ?14/)00,000 — jos nimit-on
kuten tiedetään, inääräämisvältä rahansa avulla amerikalaisen väestön kärsivällisyys sitä kestää;
kaikkeen henkiseenkin elämään nähden! Kouluissa 7<*'fsanoen: 80 vuoden kuluessa tulisivat nämä
opetetaan porvariston luokkahehgen mukaisesti. Kör- (Sijoittajat saamaan korkoina viisi kertaa v. 1923 sy
keampiin oppilaitoksiin harvoja poikkeuksia lukuun-^'"'"^'J'^*"'^ summan ja sen jälkeen öijoittamansa ai-ottamatta,
on sen jäsenillä vain pääsyoikeusi joten tie- pääoman voidafeeen sen sijoittaa uudelleen,
teellinen ja käytännöllinen yhteiskuntaelämä on sen P^i^^sjärjestelmä oli sellainen, jonka vallitessa
yksinomaisena etuoikeutena. Taidelaitokset (teatterit i ^ " " ^ * orjilleen: «Te teette.työtä ja raadatte, an;
y,ro.) noudattavat kannatuksen tähden sen makua. Tai- ??'*sette leivän — minä syön sen.»
teili joiden on elääkseen prostituoitava myytävä itsensä
Jonkun kykenevän talouslielelijäin tulisi selittä_
mitä eroa on näitten kahden menettelyn välillä koet-taakseen
siten osottaa ettei Yhdysvalloissa ole mitään
orjuutta.
Kojmeneljännestä vuosisataa on jo Kommunisti-sen
Manifestin tunnuslause «Kaikkien maiden pröleta-
' ^ sen turmeltuneelle maulle.
Kaikki edellä sanottu on totta, mutta silti me ^m-me
saa:suhtautua proletaarisen kulttuurielämän luomiseen
yliolkaisesti. Hallitseelhan porvaristo taloudelH-
^»5 senkin elämän alalla, onhan sen hallussa tuotantolaitokset
Riippuuhan sen mielivallasta työväenluokan
K^: taloudellisen elämän ehdot siinä määrin, että työväes-tön
on ankaralla taistelulla, järjestyneen työväenluokan .naatit, liittykää yhteen», kutsunut maailman köyiSis-joukkovoimalla
valloitettava itselleen parempia työ- töä vapautumistaisteluunsa. Ja köyhälistö on herännyt
ehtoja.. Ja vasta työväenluokan vallan aikana voi sen maan uumenista nousevan luonnon voiman tavoin on
pyrkimykset tällä alalla täydellisesti toteutua. Mutta se vapisuttanut kapitalistista yhteiskuntaa. Raskaita
^ kuitenidn kokoaa .työväenluokka joukkovoimansa, jär- verisiä taisteluita on kä>-tv, mutta proletariaatin luofc-
. jestaa taloudelliset j a poliittiset taistelujärjestönsä, tais- kavihollinen on yhäkin varustetuissa valta-asemissaan
lelee useinhin tyvin epätoivoiselta näyttävää taistelu-jVain Venäjän laajassa talonpoikaismaassa on porvaris-aan.
Miksi? Siksiko vain, että saavuttaisi pienen li-iton valta murrettu ja-v-dlassa on sosialismin r a k ^ a m i -
,TSan palkkaansa, voittaisi. jonkun näennäisen eluisuu- selle tietä raivaava työväen valtio.
sen puitteissa ymmärrettävän ihirii-syyskäsJtteet,
toinen aivan vastakkainen
kategooria omistavien, tuotantovälineitä
hallitsevien ihmisyys-käsitteen.
J a siksi kuin nuo kaksi, toisilleen
vastakkaista, erillistä maail
mankatsomnsta törmäävät vastak
kain joka hetki nykya?kaisessa luok.
kajakoon peru^uvassa yhteiskunnassa,
kaikilla' inhimillisen viljelyksen
piiriin kuiduviUa aloilla, samal
la joutuvat ihmisyyskäsitteenkin
kaksi toisilleen vastakkaista prins
siippiä, perusajatusta, keskenään
taisteluun inhimillisen käshtämyk
sen elämää merkitse^rästä olemassa
olosta.
Tämä on niin riidaton perustotuus-ettei
sitä voida johdonmukaisella
ajattelulla kumota.
Ensikerran, meidän päivinämme
vielä kiiiJ-aDllisuudessa, hisftoriassa
tavattavana iSydäTome ihmisyyskä'
sitteen helleeniläisteh kansojen kes'
kuudessa. ATutta näillä oli se kehittynyt
käsittämään' yksinomaan n A
vapaita kansalaisia valtiossa, s.o. ai
noastaan niJtä' j o i l l a oli varaa pitää
orjia, joiden ainoana toimena oli
joko tieteet, taiteet, politiikka taikka
laiskotteilti.
Tämä muoto jatkui j a kehittivät
sitä vielä muut antiikin kansat, saavuttaen
siinä vaiheesssaan huippukohdan
Rooman vdtiomuodossa,
jotka käsitteet tapaamme syöpyneenä
kaikkien nykyistenkin aivis-tyskansain
oikeus&äsitteeseen.
Sen perusajatus oli : vain vapaalle
miehelle kuuluivat ' oikeudet astua
eetillisen j a esteettisen elämän
j a valtion toiminnan piiriSn. Nai^
seita se oikeus ynnä ihmisyys k ie
lettiin. Poikkeuksena lie mainittava
runoili jatar Sapfo n. 600 e K r .
j a lääkäri Hygienia aleksandrialai-seHla
ajalla m 300 e. K r . , sekä muutamat
Bysanttiiniilaisajan naishallit-sijat.
YllSmainittu aijatustapa samoinkuin
Aristoteleen käsitystapa mail-mankaikkeudesta
tuli) vallitsevaksi
koko Keskiajalle; johon kuitenkin
oli tullut jo lisää aatelispiirien naisten
parempi käsittämys. Mutta samalla
se myosldn. kiteytyi sitä
enemmän omaisuuteen perustuvaksi.
Rahvas oli massaa, jota' aatelir
nen voi kohdella mielinmäärin sillä
oikeudella, johon kirkko valtuutti,
8.0. pitää sitä aineellisen toimeentulonsa
lähteenä — . massaa,' jolta
puuttuivat inhimilliset oikeudet ja
kyky vaikuttaa inhimiHiseen ' k e h i tykseen"-
välittBmästr. Massan sienistä
vastasi kaikkrvalltjas kiilcko,
ruumiit hoiti j a omisti linnanherra.
Mutta massan yhteiskunnalliset
vaistot kehittyivät huolimatta sen
ylle kudotusta palkkopaidastä. Se
oli antiikkisen ajattelun puitteisiin
valettua, mutta muodostui uUa ta-oudellinc^
n tekijä: kehitys rupesi
murtautumaan kohti porvarinfata
maaflman- ja elämänkatsomusta;
Tuon murtautumisen henkiset aseet
takoivat renessansi- J a valistusajan
miehet; taloudellisella alalla työnsuorittajaksi
muodostui- Napoleon
Bonaparte. -
Meidän aikamme vallitseva ihmi-syyskäsite,
porvarillinen on yksinomaan
omistavien etupyrkfmyksille
rakentunut, j a myöntää vain visseille
yhteiskunnallisessa asemassa
oleville ryhmille oikeudeii astua i n -
imiHisen elämän j a käsitteen p i i -
riin. Mutta kielttää palKkaorjuuteen
perustuen, massalta :mahdolliBuuden
sekä kyvyn inhimillisen henkeisyy-den
alana, säilyttäen rahvaalle yksi.
tyisomaisuuteen nojautuvan henld-orjuuteen.
Jonkinlaisena puoliva-paana,
mutta nopeaa henkisesti ja
aineellisesti kuristuvana ihniSnä on
maata omistava talonpoikaishiokka.
Samalla aikaa on rahaan perustuva
taloudellinen kilpailu, jännit-yksäö
vaipuu mekaaniseksi lasku-'
koneeka taikka jäijettömäa mässäilyn
uhrina rappeutuu.
Nuo mekaaniset Zaskukoneet,mei-dän
päiviemme rahamiehet hallitsevat
maailman taloutta, j a heidän
mekaanisen käsityksensä mrfkaan
lajitellaan ihmiskunnan henkeiselä-mä.
Ja samalta, kun näin tapahtuu,
keskittyy ihmiskunnan omai.
3UU3 j a sitä luovat, tuotantovälineet
yhä harvempiin käsin. Tiede ja
taide muodostuu määrättyjä tarkoitusperiä
palvelevaksij hengettömäksi
ilmiöksi Mutta sen rinna!kkais-ilmiönä
tapaamme, syy^ä, kun ei
koko ihmiskunta ole ollut tilaisuudessa
turmelemaan luontaisen terveitä
vaistorjaan, että rahaan perustuva
elämänkatsomus, on, t u r -
meltuneisuutensa tähden, kehitys-vastaisena
muodo^nut jo nähtävän
tuhonsa.
Tämä siksi, että ihmisolemuksessa
asuva ylevyjrttä tunnustava, tah.
ratonta kaihoava pyhyyden, henkei-syyden
j a kauneuden tunne ei ole
voinut sammua niiden suurien jouk-koryhmien
sielueläanässä, jotka ovat
olleet erotettuja, kykettynä työn
pakkovaljaisiin, --omaisuuden tuottaman
hyvinvoinnin nauttimisen,
mutta ei näkemisen j a tuntemisen
oikeudesta. '
OVöväen Urheiluliittoon saaps^
neen sähkösanoman mukaan eivät
suomalaiset ole saaneet ijtitäSn sel-kähäviötä.
T U L : n mestaripainijaln ensi eain-tyminen
Skandinaviassa on «iii
päättynyt menestyksellisesti. TOT.»
painijat ovat saaneet otella Ruoti
sin parhaita vastaan, miehiä sellaisia
kuin maailmanmestari Wester-greniä,
Rudolf Svenssonia j a Carl
Anderssonia vastaan j a kunnostan»
tuneet," mikä bsöiftaa," että pämT
T U L : s s a on korkealle kehittynyt
CreightDn mSm
10 vuotta
Ihmisten kirjoja - penkoessani sattui
eteeni «Canadan suomalaisen
sosiallstijäroestön ' ensimäisen edustajakokouksen
pöytäkirja 1914>.
Järjestön nuorena jäsenenä halidla
tartuin tuohon historialliseen asiakirjaan,
tutustuakseni tämän maan
j a varsinkin sen suomal. väestön
osaan proletariaatin maailman mul
listuksessa. Ikäviä oli . havainnot,
jotka sain tutkimuksieni tuloksena^
Varsinkin kun silloin elettiin nousukaudessa.
19(13 alussa oli järjestössä
40 osastoa ja,jäseniä 221
1914 alussa oli 49 osastoa j a 2328
jäsentä.' Vastajulkaistussai toimeen
panevan komitean järjestömme huh
tik. Toront(»3a pidettävälle
dustajakokoukselle osoittamassaan
toimintakertomuksessa ilmenee, että
1923 alussa oli 2263 jäsentä j
tämän vuoden alussa 64 osastossa
2733 jäsentä. Sodan aiheuttamasta
taantumiskaudesta ollaan juuri n ou
semassa puhdistautuneina sosialide
mokratian räähkästä. J a se yksinään
jo on äärettömän suuri voitto.
Mutta se ei ole mielestämme
niin varma kuin'esim. U. S. A :n
puolelle, jossa on käyty tuimaa taistelua
siitä. Sen vuoksi 'ori valistustyöllä
lujitettava kommunistista
asemaamme.
Siinähän se varsinainen voitto ja
tulos on^ 10 vuotisesta työstä. Jäsenlukuumme
nähden se on hiukan
masentava. Siliä 19il4 alussa oi
järjestömme jäsenmäärä hiukan
suurempi kuin .tämän vuoden alkaessa,
vaikkakin nyt oli- 23 osastoa
enemmän kuin silloin. Todistaahan
se kyllä laajempaa jalansijaa. M u t
ta alituisen aiirtolaisuuHen vuoksi
pitäisi järjestömme jäsenmäärä olla
suurempi. Vaikka valtava enemmis-
« .Suomesta tulifioista joutuukin
culkutyöläiseksi, niin pitäisi heidän
litää veiyollisuutenaan — varsia-cin
viimeaikoina tulleet, jo ennes-ään
jär-jesCöihin kuuluneet
kaikesta huolimatta tuaoea j a avustaa
täkäläistä järjestöä.
Järjestön äänenkannataja jota
silloin liian suuremmoisesti vähillä
edellytyksillä julaistiin j a joka siten
sortui, on nyt saatu varmemmalle
pohjalle. Jäjljestörakentecm.
mie on myös tullut rakennetuksi
melko vahvaksi. Nä?llä perusteilla
oh suuret mahdollisuudet tehdä
voimakasta valistustyötä j a laajentaa
järjestöämme. , Vaisin pieni
murto-osa tämän maan suomalaisista
työläisistä - k u u l u u vaata järjestöömme.
Paljon on vielä työalaa.
Terä.
Kurssi m. 37:.
öollarisia
*60.0oJJS.99 3 ^ 1 %
Xemmilta- lähetyksiltä. l^St
s^omalähetyksiUe on ^^^i
.057 Broadyiew L ^
Vapaus
sulautu-
TYÖVÄEN URHEILU
TULin painijat kunnostautuneet
Ruotsissa
täessään kaikki vaistot taloudelKsen
Tukholmassa äskettäin pidetyissä
työläisurheiluseura Athenin päini-kilpailuissa
painivat TUL-.n painijat
Kuusisto, Puranen, Kokkinen, N y lund,
Nuutinen j a A . Siponen. H e i -
smknn saapuneen sähkösanoman
mukaan on raskaassa sarjassa t u l -
lut -ensimäiseksi R. Svensson Ruotsista,
toiseksi Kuusisto, aUe 8 2 i kg.
sarjassa Ruotsin mestari Wester-gren,
toinen Puranen, alle 75 kg-n
sarjassa tuU Kokkinen ensimmäiseksi
voitettuaan kaikki vastustajansa.
AUe 67J sarjassa tuK T U L -n
Karjalaa ^Imalaivarahastooa orat
seuraavat henkilöt vastanneet haasteensa
j a antavat uusia haasteita:-
A . Savolainen vastaa A . Rauhalan
haasteeseen ?2. jä haastaa BT. Kauhasen
j a E . Johnsonin'^udborysta
j a V. Heikkilän Creightosta, kunkin
$2. — V . K a r h u -yastaa Rauhalan
haasteeseen $2. j a ^nastaa K.
Pellisen, V. Kilpisen j a A . Ahder-sonin
Y^orthington Mihelta, jokaisen
12. A . Saari «astaa Rauhalan
haasteeseen ?2. j a haastaa E. H j .
liänsi, Kusti Mäki, L. Luoto^ jokaisen
f2. Kalle Mäki vastaa Rauhalan
haasteeseen $2. j a haastaa
M . L. Mäen j a K . V . Nurmen, N i -
kolai Mäkelän, Sudburysta, jokai-l^"^**'^ todistaa, johon tällä irep
sen $2. , ^yva'tilaisuus!' Tysvoin^^
0«a.toinme naytelmiUearan joh- <»" ympärillä jnu.
tajaksi on valittu H u g o ' L u o t o PortJ"Jw^°^^ Uhkaavalta näyttää
WiUiamista $80.00 ' kriukausipalkäl^l^i^^lf, ^"^^9^ oUaan kulkemassa.,
la. rramän > pitäisi oUa" kanhustime?
V - - . I • , p e i l l e joukkotoimintaan
Vo.m..teIu.euran miesten j a poi-Uisessa — Rakki
kasten.touhuista olen tullut siihen' *
varmaan tulokseen, että jotain ratkaisevaa
on tulossa : lähitulevaisuudessa.
Ovat puhuneet iltamien p i dosta
j a miltei joka ,ilta oh marssittu
j a painittu/ j o k a todistaa pu-i - ,
heen paikkansapitäväisyyden Ja . ' ^ ' i ^ ^ l ilmalaivarahas-vanhastaan
jo tiedämme, että s i l - r " * ^^^h joka on käynnissä
loin "kun voimisteluseura jotain tä-r^^^^-^" muodossa Karjalan kan-mäntapaista
meinaa, niin siitä a i - . ^eifciUisellä tavaUa. ja
na silloin tulee katsomisen arvois- varsinkin tällä ympäristSl-ta.
PaikkakunriaUa oh paljon seu-P^ otettu huomioon .kiitefetäväsÖ,oa
raan kelpoista miestä j a naista, T ^ - «»sastomme päätöksen mukaan
mutta eivät vaan ole seuraan yh- lopetetuksi, jo-tyneet
jäseniksi. Nyt kuitenkin kun haasteisun -ovat vas-kevään
tuUessa tarjoutuu voimista- T"!!^^* seuraavat ioyerit:
seuralle eduUinen toiminta-aika, - ^ " ^' ^'^"^
niin nyt toivottavasti, jokainen ai- K* !3' " ~ Hietala lahj. %i. _
nakin miespuoUhen toveri, eikä p a i ^ . ^ ' ^ l - 7" F- Heik-ha
naistenkaan,/kiirehtiä v i h d o i n k i n ~ " ^' %l. —
mukaan kaikki. Uikourheilu alkaa H^* *'°*^"^°" J. Gromberg
kohtapuolin luistamaan, tulee kier- }\ -^^^"^ ^
topaiffinnoh kilpailut ja monet r ? " * ? ^ ^ ^- — "HJ- Lindroos
muut urheilupuolta kehittävät, jän- ^IT-^' S^P^^^J' - ^
nittävät ottelut, joten meidänkin on Jf' W ° J',?^' 7" ^'^^ ^-
kohta -keväästä alettava h a r j o t ^ e - T-, Hakkarainen v ? i . - J .
maan, ettei se keUo vaan jäisi S u d J f ^ ^ ^ ; " ^ ' J ^ - 7 ^
buryyn, joka niin,. , ^ ä l l ä viimeP^ i ^ ! Nyl^n^/. $ 1 -
vuonna menetettiin.' Sen verran MJA;-Yaaralayn.-J . , I s o n i e m i v
sää on pian ponnisteltu j a kirimäl- f ^-^.T i : J?^^ f 7,
lä varmasti nun paljon, että keUo J^^*^, ^^""^
jää kun jääkin^meiUe. Mutta.ensin - ^ P ^ l^V::"::"" ^./.Z
täytyy' ilmottaa nimensä , K . Hoh- - - ^^'^^^ ""-^^
Cobaitin uutisia
galle joka kirjottaa jäsenkirjaan ja
oppu seuraa itsestään.
Vappn,: kansainvälinen työläisten
uhlapäiyä,.lähenee tuotapikaa, j on
ca ; varalta osastomme.::vappukomi-teakiix
jo on tehnyt alkuvalmistelu
a juhlien onnistumiseksi j a uskal-anpa
vakuuttaa, että näistä j u h l i l ta
tulee muodostumaan: parhaat,
mitä €reightossa on ennen vietetty,
jonka päätän siitä,, että komitea
on kokoonpantu asian tärkeyden
ymmärtävistä, vakavista -miehistä.
Juhlat on pääte|;ty'pitää
ensimäinen. päivä toukokuuta, torstaina,
alkaen v k * e l l o . yksi päivälUL
Ohjelmasta y.m. seikoista r tuonnempana.
Osaston toiminta v o n : ollut kiitettävän
vilkasta talvikaudella. E i sen^
tään niin etteikö se olisi voinut si
tä olla enempääkin, mutta nyt
sitä voidaan kaikilta puolilta siihen
enempään nyhjätä j a mahdollisuus
on mainio, kun ajattelemme pa-r
remmin sata, jos vaan ei toista,
joka on osastomnae yksikkdluk»;
niin sillä voimallahan; jo voidaan
paljon toimintaamfiie'tiivistää hyvinkin
monipuoliseksi j a kerrassaan
tarkotusfean: vastaavaksi; .;;:p"alvele-maan
nykyisiä; - l u o k k a t a i s t e l u p e r i -
aatteitamme poliittisesti, jä ' t a l o u -
eilisesti, kasvattaaksemme itses^
' imme 'VaUankumou8tyon-, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-04-08-02
