Vapaus, April 8, 1924

              t
N;
^•A p j ^ ^ g 'dcn, jonka kapitalistit toisella t a i o l l a , elinkustannubia
B « « d M «xoaaldsen tyS^estSn i ä n e n W ^ tyottömyyää lisäämällä 7 ^ ' l ^ o i l k
in Sndbuzyasa. Ont. jok* tiistai, torstai j a lanantai-'giltä riistävät takaisin? Ei y k s i n , vaan siksi, etta sillä,
ONNI SAAEI Tokai£a^Ia?nen laokkatabtelun kehityttyä ratkaisevaksi taisteluksi val-
Vastaava o"" lasta, olisi taistelujärjestönsä kunnossa j a siksi, että
OAbertj) voiton tetken tultua olisi kykeneviä miehiä prole-
The only orKan of Finnish Worker8 in Canada. Pab- 'taarisen talouselämän johtoon.
liBhed i n Sudbury. OnL. every Tuesday, Tbursday ana j
Satarday.
Ihmisyyskäsite sellaisena kuin
sen tapaamme nykyaikaisten sivis­tyskansoiksi
nimitettyjen kansalli
saoksien yhteiakunnailis-vaitiollises-
Samat syyt pakoiltavat meidät jo nyt tämän järjes- j sa e l a m ä ^ oonn ssaannggeenn ^i^^
Advertising rates 40c per col. inch. Jlinimum char^e;telmän vallitessa proletaarista kulttuuria luomaan. ^^\^^^,^^f%^'\^^^^
£eVt'"¥L"v\'p?u^^^ antavat kuluuuritaistelullemme enkoisen suu-: ^^^^.^ ^..^
menu I B C P U U » merkityksen. • 'gella siveellisellä tasolla olevien vä-
Proletaarinen vallankumous, uusi maailma j a uusi, esiöryhmien ajatustavassa.
ment The Vapaus
the Finnish People in Canada.
TILAUSHLVNAT: , . , ,
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25. kolme kk. ihminen voidaan toteuttaa vain kaikkien työväenluokan
•1-50Y hjday ysvkasli tokikh^m. 7 j5ac Suomeen. y « i „vvk . $0.50. paon vVKk. harrastusten keskittämisellä sen palvelukseen. _ J-a k, ul,t -
$3 00 j a kolme kk.$1.75. tuurielamämme proletaansoimisen tarkevden tassa kon-
"Tilaaksia, joita ei seuraa raha ei tulla lähettämään. myöntänee nyt jokainen. Työhön on siis todenteol-
M i t s i asiamiesten ^oslla on taknukyet. , , , -
, la ryhdyttävä.
IlmctushinU kerrac julaistuista ilmotuksista 40c-
Dalstatunmalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
tieanus, Buoloilmotukyet $2.00 kerta ja 50c hsää jokai-lelta
muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta.
$1-00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13,00 keksi kertaa. Syntyaiäilmotukset $1.00 kerta. Ha-
Saksan kommunistien taistelut
Mutta lähemmin asiaa tarkasta-essamme
j a samalla huomioon ot­taen
eri ryhmien taloudellisen ase­man
ja niiden esteettis-eetillisen
kypsyneisyyden, jää tulokseksi, suu­ria
väestörymiä joulckopsykoloogian
valossa katsofttuna, toteemus: ihmi-syyskäsite
nykyaikaisissa yhteiskun­nissa
joukkosielun kannalta arvioi-
Saksan kommunistipuolueen johto on ilmoittanut' jakaantuu kahteen kategoori-ru^^;
ti:t": To^ot^^^^^rio^^^n^^^^^ että nykyinen tHanne on P - l i l a i l l i s u u t t a . j » " ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
kertaa. Tilapäisilmotuk.i.ta natää raha seurata mukana. poikkeustilan lakkauttamfsenkin jälkeen ^oida^f^^'^^^^^^^^'^^^^
Vapaaden konttori ja toimitus on: Liberty Buildine'odottaa lehtien lakkauttamista j a järjestöjen toiminta- ..u.=_::_ s i . _ :
Lorne S t . Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. ^.^^^^.^ ^jgä^inigteH jo rientänyt ilmoit-
• —7~, 1 Z ; . tamaan, että vallankumouksellisia virtauksia vastaan
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitaa olla kont-1 , „ . , . , K •• . •••• I M U • i
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-1tullaan hallituksen taholta esiintymään kaikella jyrk-tain
lehteen torstaina kello 3. kyydellä. Mutta tämä uhkaus ei suinkaan peloita puo
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen luetta. Päivän tunnuksena olkoon joukkojen mobili-
Krjeeseenne,_kjrjottekaa uudelleen Hikkeenhoitajan per- gointi taistelurintaman suuntautuessa sosialidemokraatt
teja, ammattiyhdistysbyrokraatteja, suurkapitalistigia
y^itymiä ja suursaksalaisia hämäystä vastaan. Ja joh-
•oonallisella nimellä.
.T. V, KAN.VASTn. T.iikkeenhoitnia.
Repirtered at the Post Office Department. Ottawa.
Köyhälistön kulttuuritaistelu
to kehoittaa kaikkia jäseniä noudattamaan toiminnas
saan mitä suurinta aktiivisuutta.
Ensimäisessä laillisesti ilmestyneessä numerossaan
Luokkatietoisen työväestönkin keskuudessa käsite-|lau8uu cKämpfer», että kommunistinen lukijakunta on
tään proletaarinen vallankumous sangen yksipuolisesti, jollut kokonaista neljä kuukautta ilman omaa sanoma-mista
iohluu se, että monia sen onnistumiselle väittä-llehteä. Sotilasdiktaattori luuli täten tekevänsä lopun
mättömiä arvoja väheksytään ja pääliuomio kiinnite-i kommunismista. Sotilasdiktatuurin .hyväkseenkäyttäjät
tään vain työväenluokan taloudelliseen taisteluun. Tä-^vararikkoisen ja romahtaneen sosialidemokratian ää
mä ei tosin ihmetytä, kun tietää, että luokkamme jäse- nenkannattajat luulivat lyövänsä mynttiä kommunist
net ovat kautta aikojen saaneet kamppailla alituisen puolueen lakkauttamisesta ja sen lehdistön kuristam;
puutteen kanssa. Ja ovathan tänä päivänä työväen- sesta. Ne valoivat kommunistit eikaimaisuutensa loka-luokan
taloudelliset elinehdot entisestäänkin paljon
huonontuneet. Kuitenkin, jos me lähemmin syven­nymme
proletaarista vallankumouskäsitettä tarkasta­maan,
niin me huomaamme, ettei se rajoitu ainoastaan
taloudellisen ja poliittisen vallan valloittamiseen työ­väenluokan
käsiin, vaan tarkoittaa koko nykyisen yh­teiskuntajärjestelmän
kumoamista kaikkine eri ilme­nemismuotoineen.
Toisin sanoen pyikii vällankmnouk-
, aellinen työväenluokka samalla, kun se valloittaa tuo­tantovälineet
kasiinsa ja saattaa hallituskoneiston sen
mukaiseksi myöskin muuttamaan flivistyselamän omaq
ajdtuskantaansa vastaavaksi, 8Jt.8. toimeenpataemaan
vallankumouksen myöskin kulttuurielämän alalla, luo­maan
i|uden, proletaarisen kulttuurin. -Että näin tay»
tyy olla, kosittaa jokainen, fiilla jofl miden proletaarisen
talous- ja valtioelSmSn'vallitessa vaiAiat porvarilliset
kulttuarielaman muodot ja tavat saisivat jäädä koske-
' mattomina voimaan, merkitseisi se rikkaruohojen kyl­vämistä
uuteen, orastavaan laihoon. Vallankumouk­sellisen
työväenluokan, joxika päämääränä on kommu­nistinen
j^teiskunta, josta nykyinen luokkaleima on hä­vitetty,
täytyy siis taloudellisen taistelunsa ohella kiin-niittaa'
myös huomionsa, eikä suinkaan vStemmässä
anaarässa, proletaarisen kulttuurielämän ' luomiseen.
Tässä kohdin onkin kivikkoinen pelto kynnettävänäni-ne.
Kun me lähdemme uudelle proletaariselle kulttuuri­elämälle
suuntaviivoja piirtelemään, täytyy meidän
alati pitää mielessämme se, mikä merkitys kaikkina ai­koina
on kulttuujrielämälla ollut kulloinkin vallassa
olleen luokan pyrkimyksille. Historian Iditia tarkas­tellessamme
huomaamme,'miten fienkinen elämä, kou­lut,
taidelaitokset tieteet ja taiteet ovat tähän asti pal­velleet
yksinomaan-jyaliassa. olevan luokan pyyteitä.
Meidän bn alistettava ne palvelemaan yallankumouk-seilisen
proletariaatin tarkoitusperiä, proletaarista val­lankumousta;
Tältä ainoalta oikealta pohjalta on mei­dän
lähdettävä proletaarisen kulttuurielämän suunta­viivoja
piirtämään
virralla, kun luulivat, etteivät nämä kyenneet puoluta
maan itseään. Mutta kaikki oli turhaa. Kommunisti­puolueen
ja sen lehtien kuristaminen oli tietysti omiaan
häiritsemään kommunismin voittokulkua mutta ei ky­ennyt
sitä nujertamaan. Silla kommunismi ei ole mi­kään
joidenkin johtajien ilmassa häilyvä teoria vaan
elää ja vaikuttaa se sorrettujen ja riistettyjen päissä ja
sydämissä. Se on proletaraatin kaipuu ja proletariaa
(in tahto vapautua kapitalistisesta raakalaisuudesta ja
orjuudesta.
Saksilainen puoluejohto taas puolestaan toteaa, et
tä kommunistipuolue pysyi kaikfsta neljä-kuukautisis
ta kuristustoimisfa huolimatta hengissä. "^Tuhansia^par
haita tovereja vangittiin jal pjdeltiin p^oin. Harjoi
tettiin julmaa terroria, veriMa sortoa ja säädettiin dra-koonisia
rangaistuksia. Vastavallankumouksen isku
kommunistipuoluetta .vastaan osoittautui yhtäkkiä hu
taukseksi ilmaan. Sorto on vain Riittänyt kommunis
tit entistä tiukemmin yhteen. Päättäväisinä ja monien
kokemusten rikastuttamina ryhtyvät nämä nyt suureen
t^täväänsä suurten proletaaristen joukkojen voittami
seksi kommunistipuolueen päämäärän ja taistelumedoo-tin
puolelle. <0n osoitettava joukotlle, että kommu
nistipuolue on se ainoa, joka on aina valmid taistele­maan
työläisten etunenässä.»
Selittäpääkä ero
Scott Nearing kirjottaa:,
Kansantaloustieteen tavallisissa oppikirjoissa koe
tetaan osottaa, että korko tulee palkkoiksi säästämises
tä, Amerikalaisen elämän kokemus osottaa aivan sei
västi, että korko on keino, joka tekee' mahdolli^eks
jollekin elää toisten työn kustannuksella.
LouisviUe & Nashville Railroad Go. etsii halulli­silta
sijoittajilta ^4,000,000 arvosta kiinnityslainaa
joka kantaisi korkoa lokakuun 1 päivästä, 1923 huh-tikuun
1 päivään 2003.
Nämä kiinnityslainat tuottaisivat omistajilleen 5
Jokii huomauttanee, etta luAaa on puhua proletaa- Pros®"*'" korolla $14,000,000 jokaisen 20 vuoden ku-tisijn
kulttuurin luomisesta vielä lultua. Sen 80 vuoden kuluttua, jonka ajan ne kestä-saolcva
luokka, porvaristo taloudellisella ja valtiolli-' ^«*» olisivat niiden omistajat saaneet korkoina $70,
isellaniahtisanallaari määrää yhteiskunnan taholta har- |Q0O,000 — ja sen jälkeen tulisivat ne saamaan takai
Jöiteltavan sivislyötyon hengen j a muodot. Sillähän sijoittamansa pääoman ?14/)00,000 — jos nimit-on
kuten tiedetään, inääräämisvältä rahansa avulla amerikalaisen väestön kärsivällisyys sitä kestää;
kaikkeen henkiseenkin elämään nähden! Kouluissa 7<*'fsanoen: 80 vuoden kuluessa tulisivat nämä
opetetaan porvariston luokkahehgen mukaisesti. Kör- (Sijoittajat saamaan korkoina viisi kertaa v. 1923 sy
keampiin oppilaitoksiin harvoja poikkeuksia lukuun-^'"'"^'J'^*"'^ summan ja sen jälkeen öijoittamansa ai-ottamatta,
on sen jäsenillä vain pääsyoikeusi joten tie- pääoman voidafeeen sen sijoittaa uudelleen,
teellinen ja käytännöllinen yhteiskuntaelämä on sen P^i^^sjärjestelmä oli sellainen, jonka vallitessa
yksinomaisena etuoikeutena. Taidelaitokset (teatterit i ^ " " ^ * orjilleen: «Te teette.työtä ja raadatte, an;
y,ro.) noudattavat kannatuksen tähden sen makua. Tai- ??'*sette leivän — minä syön sen.»
teili joiden on elääkseen prostituoitava myytävä itsensä
Jonkun kykenevän talouslielelijäin tulisi selittä_
mitä eroa on näitten kahden menettelyn välillä koet-taakseen
siten osottaa ettei Yhdysvalloissa ole mitään
orjuutta.
Kojmeneljännestä vuosisataa on jo Kommunisti-sen
Manifestin tunnuslause «Kaikkien maiden pröleta-
' ^ sen turmeltuneelle maulle.
Kaikki edellä sanottu on totta, mutta silti me ^m-me
saa:suhtautua proletaarisen kulttuurielämän luomi­seen
yliolkaisesti. Hallitseelhan porvaristo taloudelH-
^»5 senkin elämän alalla, onhan sen hallussa tuotantolai­tokset
Riippuuhan sen mielivallasta työväenluokan
K^: taloudellisen elämän ehdot siinä määrin, että työväes-tön
on ankaralla taistelulla, järjestyneen työväenluokan .naatit, liittykää yhteen», kutsunut maailman köyiSis-joukkovoimalla
valloitettava itselleen parempia työ- töä vapautumistaisteluunsa. Ja köyhälistö on herännyt
ehtoja.. Ja vasta työväenluokan vallan aikana voi sen maan uumenista nousevan luonnon voiman tavoin on
pyrkimykset tällä alalla täydellisesti toteutua. Mutta se vapisuttanut kapitalistista yhteiskuntaa. Raskaita
^ kuitenidn kokoaa .työväenluokka joukkovoimansa, jär- verisiä taisteluita on kä>-tv, mutta proletariaatin luofc-
. jestaa taloudelliset j a poliittiset taistelujärjestönsä, tais- kavihollinen on yhäkin varustetuissa valta-asemissaan
lelee useinhin tyvin epätoivoiselta näyttävää taistelu-jVain Venäjän laajassa talonpoikaismaassa on porvaris-aan.
Miksi? Siksiko vain, että saavuttaisi pienen li-iton valta murrettu ja-v-dlassa on sosialismin r a k ^ a m i -
,TSan palkkaansa, voittaisi. jonkun näennäisen eluisuu- selle tietä raivaava työväen valtio.
sen puitteissa ymmärrettävän ihirii-syyskäsJtteet,
toinen aivan vastak­kainen
kategooria omistavien, tuo­tantovälineitä
hallitsevien ihmisyys-käsitteen.
J a siksi kuin nuo kaksi, toisil­leen
vastakkaista, erillistä maail
mankatsomnsta törmäävät vastak
kain joka hetki nykya?kaisessa luok.
kajakoon peru^uvassa yhteiskun­nassa,
kaikilla' inhimillisen viljelyk­sen
piiriin kuiduviUa aloilla, samal
la joutuvat ihmisyyskäsitteenkin
kaksi toisilleen vastakkaista prins
siippiä, perusajatusta, keskenään
taisteluun inhimillisen käshtämyk
sen elämää merkitse^rästä olemassa
olosta.
Tämä on niin riidaton perustotuus-ettei
sitä voida johdonmukaisella
ajattelulla kumota.
Ensikerran, meidän päivinämme
vielä kiiiJ-aDllisuudessa, hisftoriassa
tavattavana iSydäTome ihmisyyskä'
sitteen helleeniläisteh kansojen kes'
kuudessa. ATutta näillä oli se kehit­tynyt
käsittämään' yksinomaan n A
vapaita kansalaisia valtiossa, s.o. ai
noastaan niJtä' j o i l l a oli varaa pitää
orjia, joiden ainoana toimena oli
joko tieteet, taiteet, politiikka taik­ka
laiskotteilti.
Tämä muoto jatkui j a kehittivät
sitä vielä muut antiikin kansat, saa­vuttaen
siinä vaiheesssaan huippu­kohdan
Rooman vdtiomuodossa,
jotka käsitteet tapaamme syöpy­neenä
kaikkien nykyistenkin aivis-tyskansain
oikeus&äsitteeseen.
Sen perusajatus oli : vain vapaal­le
miehelle kuuluivat ' oikeudet as­tua
eetillisen j a esteettisen elämän
j a valtion toiminnan piiriSn. Nai^
seita se oikeus ynnä ihmisyys k ie
lettiin. Poikkeuksena lie mainitta­va
runoili jatar Sapfo n. 600 e K r .
j a lääkäri Hygienia aleksandrialai-seHla
ajalla m 300 e. K r . , sekä muu­tamat
Bysanttiiniilaisajan naishallit-sijat.
YllSmainittu aijatustapa samoin­kuin
Aristoteleen käsitystapa mail-mankaikkeudesta
tuli) vallitsevaksi
koko Keskiajalle; johon kuitenkin
oli tullut jo lisää aatelispiirien nais­ten
parempi käsittämys. Mutta sa­malla
se myosldn. kiteytyi sitä
enemmän omaisuuteen perustuvak­si.
Rahvas oli massaa, jota' aatelir
nen voi kohdella mielinmäärin sillä
oikeudella, johon kirkko valtuutti,
8.0. pitää sitä aineellisen toimeen­tulonsa
lähteenä — . massaa,' jolta
puuttuivat inhimilliset oikeudet ja
kyky vaikuttaa inhimiHiseen ' k e h i ­tykseen"-
välittBmästr. Massan sie­nistä
vastasi kaikkrvalltjas kiilcko,
ruumiit hoiti j a omisti linnanherra.
Mutta massan yhteiskunnalliset
vaistot kehittyivät huolimatta sen
ylle kudotusta palkkopaidastä. Se
oli antiikkisen ajattelun puitteisiin
valettua, mutta muodostui uUa ta-oudellinc^
n tekijä: kehitys rupesi
murtautumaan kohti porvarinfata
maaflman- ja elämänkatsomusta;
Tuon murtautumisen henkiset aseet
takoivat renessansi- J a valistusajan
miehet; taloudellisella alalla työn­suorittajaksi
muodostui- Napoleon
Bonaparte. -
Meidän aikamme vallitseva ihmi-syyskäsite,
porvarillinen on yksin­omaan
omistavien etupyrkfmyksille
rakentunut, j a myöntää vain vis­seille
yhteiskunnallisessa asemassa
oleville ryhmille oikeudeii astua i n -
imiHisen elämän j a käsitteen p i i -
riin. Mutta kielttää palKkaorjuuteen
perustuen, massalta :mahdolliBuuden
sekä kyvyn inhimillisen henkeisyy-den
alana, säilyttäen rahvaalle yksi.
tyisomaisuuteen nojautuvan henld-orjuuteen.
Jonkinlaisena puoliva-paana,
mutta nopeaa henkisesti ja
aineellisesti kuristuvana ihniSnä on
maata omistava talonpoikaishiokka.
Samalla aikaa on rahaan perus­tuva
taloudellinen kilpailu, jännit-yksäö
vaipuu mekaaniseksi lasku-'
koneeka taikka jäijettömäa mässäi­lyn
uhrina rappeutuu.
Nuo mekaaniset Zaskukoneet,mei-dän
päiviemme rahamiehet hallit­sevat
maailman taloutta, j a heidän
mekaanisen käsityksensä mrfkaan
lajitellaan ihmiskunnan henkeiselä-mä.
Ja samalta, kun näin tapah­tuu,
keskittyy ihmiskunnan omai.
3UU3 j a sitä luovat, tuotantovälineet
yhä harvempiin käsin. Tiede ja
taide muodostuu määrättyjä tarkoi­tusperiä
palvelevaksij hengettömäk­si
ilmiöksi Mutta sen rinna!kkais-ilmiönä
tapaamme, syy^ä, kun ei
koko ihmiskunta ole ollut tilaisuu­dessa
turmelemaan luontaisen ter­veitä
vaistorjaan, että rahaan pe­rustuva
elämänkatsomus, on, t u r -
meltuneisuutensa tähden, kehitys-vastaisena
muodo^nut jo nähtä­vän
tuhonsa.
Tämä siksi, että ihmisolemukses­sa
asuva ylevyjrttä tunnustava, tah.
ratonta kaihoava pyhyyden, henkei-syyden
j a kauneuden tunne ei ole
voinut sammua niiden suurien jouk-koryhmien
sielueläanässä, jotka ovat
olleet erotettuja, kykettynä työn
pakkovaljaisiin, --omaisuuden tuotta­man
hyvinvoinnin nauttimisen,
mutta ei näkemisen j a tuntemisen
oikeudesta. '
OVöväen Urheiluliittoon saaps^
neen sähkösanoman mukaan eivät
suomalaiset ole saaneet ijtitäSn sel-kähäviötä.
T U L : n mestaripainijaln ensi eain-tyminen
Skandinaviassa on «iii
päättynyt menestyksellisesti. TOT.»
painijat ovat saaneet otella Ruoti
sin parhaita vastaan, miehiä sellai­sia
kuin maailmanmestari Wester-greniä,
Rudolf Svenssonia j a Carl
Anderssonia vastaan j a kunnostan»
tuneet," mikä bsöiftaa," että pämT
T U L : s s a on korkealle kehittynyt
CreightDn mSm
10 vuotta
Ihmisten kirjoja - penkoessani sat­tui
eteeni «Canadan suomalaisen
sosiallstijäroestön ' ensimäisen edus­tajakokouksen
pöytäkirja 1914>.
Järjestön nuorena jäsenenä halidla
tartuin tuohon historialliseen asia­kirjaan,
tutustuakseni tämän maan
j a varsinkin sen suomal. väestön
osaan proletariaatin maailman mul
listuksessa. Ikäviä oli . havainnot,
jotka sain tutkimuksieni tuloksena^
Varsinkin kun silloin elettiin nou­sukaudessa.
19(13 alussa oli jär­jestössä
40 osastoa ja,jäseniä 221
1914 alussa oli 49 osastoa j a 2328
jäsentä.' Vastajulkaistussai toimeen
panevan komitean järjestömme huh
tik. Toront(»3a pidettävälle
dustajakokoukselle osoittamassaan
toimintakertomuksessa ilmenee, että
1923 alussa oli 2263 jäsentä j
tämän vuoden alussa 64 osastossa
2733 jäsentä. Sodan aiheuttamasta
taantumiskaudesta ollaan juuri n ou
semassa puhdistautuneina sosialide
mokratian räähkästä. J a se yksi­nään
jo on äärettömän suuri voit­to.
Mutta se ei ole mielestämme
niin varma kuin'esim. U. S. A :n
puolelle, jossa on käyty tuimaa tais­telua
siitä. Sen vuoksi 'ori valis­tustyöllä
lujitettava kommunistista
asemaamme.
Siinähän se varsinainen voitto ja
tulos on^ 10 vuotisesta työstä. Jä­senlukuumme
nähden se on hiukan
masentava. Siliä 19il4 alussa oi
järjestömme jäsenmäärä hiukan
suurempi kuin .tämän vuoden alka­essa,
vaikkakin nyt oli- 23 osastoa
enemmän kuin silloin. Todistaahan
se kyllä laajempaa jalansijaa. M u t
ta alituisen aiirtolaisuuHen vuoksi
pitäisi järjestömme jäsenmäärä olla
suurempi. Vaikka valtava enemmis-
« .Suomesta tulifioista joutuukin
culkutyöläiseksi, niin pitäisi heidän
litää veiyollisuutenaan — varsia-cin
viimeaikoina tulleet, jo ennes-ään
jär-jesCöihin kuuluneet
kaikesta huolimatta tuaoea j a avus­taa
täkäläistä järjestöä.
Järjestön äänenkannataja jota
silloin liian suuremmoisesti vähillä
edellytyksillä julaistiin j a joka sit­en
sortui, on nyt saatu varmem­malle
pohjalle. Jäjljestörakentecm.
mie on myös tullut rakennetuksi
melko vahvaksi. Nä?llä perusteilla
oh suuret mahdollisuudet tehdä
voimakasta valistustyötä j a laajen­taa
järjestöämme. , Vaisin pieni
murto-osa tämän maan suomalai­sista
työläisistä - k u u l u u vaata jär­jestöömme.
Paljon on vielä työ­alaa.
Terä.
Kurssi m. 37:.
öollarisia
*60.0oJJS.99 3 ^ 1 %
Xemmilta- lähetyksiltä. l^St
s^omalähetyksiUe on ^^^i
.057 Broadyiew L ^
Vapaus
sulautu-
TYÖVÄEN URHEILU
TULin painijat kun­nostautuneet
Ruotsissa
täessään kaikki vaistot taloudelKsen
Tukholmassa äskettäin pidetyissä
työläisurheiluseura Athenin päini-kilpailuissa
painivat TUL-.n painijat
Kuusisto, Puranen, Kokkinen, N y ­lund,
Nuutinen j a A . Siponen. H e i -
smknn saapuneen sähkösanoman
mukaan on raskaassa sarjassa t u l -
lut -ensimäiseksi R. Svensson Ruot­sista,
toiseksi Kuusisto, aUe 8 2 i kg.
sarjassa Ruotsin mestari Wester-gren,
toinen Puranen, alle 75 kg-n
sarjassa tuU Kokkinen ensimmäi­seksi
voitettuaan kaikki vastusta­jansa.
AUe 67J sarjassa tuK T U L -n
Karjalaa ^Imalaivarahastooa orat
seuraavat henkilöt vastanneet haas­teensa
j a antavat uusia haasteita:-
A . Savolainen vastaa A . Rauhalan
haasteeseen ?2. jä haastaa BT. Kau­hasen
j a E . Johnsonin'^udborysta
j a V. Heikkilän Creightosta, kun­kin
$2. — V . K a r h u -yastaa Rauha­lan
haasteeseen $2. j a ^nastaa K.
Pellisen, V. Kilpisen j a A . Ahder-sonin
Y^orthington Mihelta, jokai­sen
12. A . Saari «astaa Rauhalan
haasteeseen ?2. j a haastaa E. H j .
liänsi, Kusti Mäki, L. Luoto^ jo­kaisen
f2. Kalle Mäki vastaa Rau­halan
haasteeseen $2. j a haastaa
M . L. Mäen j a K . V . Nurmen, N i -
kolai Mäkelän, Sudburysta, jokai-l^"^**'^ todistaa, johon tällä irep
sen $2. , ^yva'tilaisuus!' Tysvoin^^
0«a.toinme naytelmiUearan joh- <»" ympärillä jnu.
tajaksi on valittu H u g o ' L u o t o PortJ"Jw^°^^ Uhkaavalta näyttää
WiUiamista $80.00 ' kriukausipalkäl^l^i^^lf, ^"^^9^ oUaan kulkemassa.,
la. rramän > pitäisi oUa" kanhustime?
V - - . I • , p e i l l e joukkotoimintaan
Vo.m..teIu.euran miesten j a poi-Uisessa — Rakki
kasten.touhuista olen tullut siihen' *
varmaan tulokseen, että jotain rat­kaisevaa
on tulossa : lähitulevaisuu­dessa.
Ovat puhuneet iltamien p i ­dosta
j a miltei joka ,ilta oh mars­sittu
j a painittu/ j o k a todistaa pu-i - ,
heen paikkansapitäväisyyden Ja . ' ^ ' i ^ ^ l ilmalaivarahas-vanhastaan
jo tiedämme, että s i l - r " * ^^^h joka on käynnissä
loin "kun voimisteluseura jotain tä-r^^^^-^" muodossa Karjalan kan-mäntapaista
meinaa, niin siitä a i - . ^eifciUisellä tavaUa. ja
na silloin tulee katsomisen arvois- varsinkin tällä ympäristSl-ta.
PaikkakunriaUa oh paljon seu-P^ otettu huomioon .kiitefetäväsÖ,oa
raan kelpoista miestä j a naista, T ^ - «»sastomme päätöksen mukaan
mutta eivät vaan ole seuraan yh- lopetetuksi, jo-tyneet
jäseniksi. Nyt kuitenkin kun haasteisun -ovat vas-kevään
tuUessa tarjoutuu voimista- T"!!^^* seuraavat ioyerit:
seuralle eduUinen toiminta-aika, - ^ " ^' ^'^"^
niin nyt toivottavasti, jokainen ai- K* !3' " ~ Hietala lahj. %i. _
nakin miespuoUhen toveri, eikä p a i ^ . ^ ' ^ l - 7" F- Heik-ha
naistenkaan,/kiirehtiä v i h d o i n k i n ~ " ^' %l. —
mukaan kaikki. Uikourheilu alkaa H^* *'°*^"^°" J. Gromberg
kohtapuolin luistamaan, tulee kier- }\ -^^^"^ ^
topaiffinnoh kilpailut ja monet r ? " * ? ^ ^ ^- — "HJ- Lindroos
muut urheilupuolta kehittävät, jän- ^IT-^' S^P^^^J' - ^
nittävät ottelut, joten meidänkin on Jf' W ° J',?^' 7" ^'^^ ^-
kohta -keväästä alettava h a r j o t ^ e - T-, Hakkarainen v ? i . - J .
maan, ettei se keUo vaan jäisi S u d J f ^ ^ ^ ; " ^ ' J ^ - 7 ^
buryyn, joka niin,. , ^ ä l l ä viimeP^ i ^ ! Nyl^n^/. $ 1 -
vuonna menetettiin.' Sen verran MJA;-Yaaralayn.-J . , I s o n i e m i v
sää on pian ponnisteltu j a kirimäl- f ^-^.T i : J?^^ f 7,
lä varmasti nun paljon, että keUo J^^*^, ^^""^
jää kun jääkin^meiUe. Mutta.ensin - ^ P ^ l^V::"::"" ^./.Z
täytyy' ilmottaa nimensä , K . Hoh- - - ^^'^^^ ""-^^
Cobaitin uutisia
galle joka kirjottaa jäsenkirjaan ja
oppu seuraa itsestään.
Vappn,: kansainvälinen työläisten
uhlapäiyä,.lähenee tuotapikaa, j on
ca ; varalta osastomme.::vappukomi-teakiix
jo on tehnyt alkuvalmistelu
a juhlien onnistumiseksi j a uskal-anpa
vakuuttaa, että näistä j u h l i l ­ta
tulee muodostumaan: parhaat,
mitä €reightossa on ennen vietet­ty,
jonka päätän siitä,, että komi­tea
on kokoonpantu asian tärkey­den
ymmärtävistä, vakavista -mie­histä.
Juhlat on pääte|;ty'pitää
ensimäinen. päivä toukokuuta, tors­taina,
alkaen v k * e l l o . yksi päivälUL
Ohjelmasta y.m. seikoista r tuonnem­pana.
Osaston toiminta v o n : ollut kiitet­tävän
vilkasta talvikaudella. E i sen^
tään niin etteikö se olisi voinut si
tä olla enempääkin, mutta nyt
sitä voidaan kaikilta puolilta siihen
enempään nyhjätä j a mahdollisuus
on mainio, kun ajattelemme pa-r
remmin sata, jos vaan ei toista,
joka on osastomnae yksikkdluk»;
niin sillä voimallahan; jo voidaan
paljon toimintaamfiie'tiivistää hy­vinkin
monipuoliseksi j a kerrassaan
tarkotusfean: vastaavaksi; .;;:p"alvele-maan
nykyisiä; - l u o k k a t a i s t e l u p e r i -
aatteitamme poliittisesti, jä ' t a l o u -
eilisesti, kasvattaaksemme itses^
' imme 'VaUankumou8tyon-,<ynunärtä'-
viä ^tekijyitä. Mikään puoli' osaJston
toinunnastax e i ole ^vähemmän tär­keä.
Kaikki on työtä luokkamme
vapautumisen eteen. Jokainen'' kak­sinkertaisin
„ terästetyin voimin en­tistä
lujemmin , toimintaan kiinni.
olemassaolon taisteluun, raa'iätanut' • ensimaiseksi, aUe 62 kg:n
ihmisen- sieluelämän hienomman ! J ' ^ ^ f\. « " « » ö i s e n ä Nauttinen,
tunteen: epäitsekkyyden, pakottaen f ^^?rpässarjassa toiseksi,
J„«„v..! r ' y . "'^«".ensimäiseksi tiiH Ruotsin mestan
« n , o p „W J^--—^^^^
Se on velvollisuutemme, jönkä t u -
"ee muistaa. ' \,
Työt nayttiivat Taheneran.: Usei4
deh viime föiukausieh .aikana ön
tuotanto j a mifesteh- kysyntä jatku^
vasti kohonnut,'muttaV n:^^ ^kähdeii
viikon ajaga on kaivannosta j a t k ui
vasti- annetta ; mieliane matkapasse­ja.
Samanaikaisesti on uusille' tu^'
lokkaille—annettu -mahdoIUsuus kä­sivarsien
kaupaksi siiamiseen, jos­kin
irahemmässä määrässä; "Itsepini^^
tainen^-fauhu iiikkntt' viidenkymmö-nehprosentin
työvoimasta' vahentär
misestä j a merkeistä ^päättäen voi­si
otaksua niin tulevan "käymään,-
tai dtteh komppania sikoö ~ tgn-
Yht. 1133.50
. Tlläoievan summan on Cohaltia ;
osasto .lähettänyt M. Tenhusen, Sii->r:
p e r i o r , W i s . , kautta määräpaikkaan-sa
Karjalaan. Koska joillakin tove­reilla
vielä kuuluu 9levan käsifys, ^
etjiä vSanotua rahastoa kerätään m.
talsia tarkotuksia varten ja vaikka
siitä on jo ennemmin tiedotetta
monia kertoja, niin ei taida olla pa­hitteeksi
vaikka siitä vielä tässäkin
muutaanalla sanalla mainitsisin. lEar-j
a l a tietääksemme on laaja harvaan
asUttu' maa^ jonka väestöllä on enti­seltä
Venäjän tsaraihallitukselta
perintönä 'metsäiset, tiettömät sen-,
dut asuttavanaan, sillä ei tsaari-hallitus
lainannut huomiotaan
juuri nimeksikään alustalaistensa ^ ^
työväestön elinehtojen kuin tietoi-suustasonkaan
kohottamiseksi. Jo- ;
tavastoin nykyisellä Venäjän .työ-väehhallitukseUa
on - nämä seikat i
tärkeämpiä tehtäviä. Vaan koska
teiden j a niillk tarvittavien kulku­välineiden
' häi^kkiminen on " liian
Ihdasta, -niin on Karjalan työväen­hallitus
katsonut edullisemmaksi
saada ilmalaiva siihen tehtävään, ,
joka toimenpicie onkin omiaan ku- -
vaamaan neuvostohallituksen nykyit ;;
sen ' teollisuuspolitiikan tehokkuut-ta.
— Ö. H .
iSuutkaupungin toila­uksia
•Snnrkanpanld on paikka, ]pk»
kätkee sisäänsä kaikenlaisen saastan
ä l i ä h ' j a v samalla niissä on nähtä-yänä
"mitä räikeunmät vastakohdat
hmisölämässä, toisella puolella y-elUsyys
j a loisto ja toisella poo-ella
huutava hätä j a kurjuus. Sunr-kaupuhgin
helmassa kehittyy kai­kenlaiset
huijaukset, petkutoteefe
sanalla.' sanoen suurkaupunkiin
paikka, jossa parhaiten voi viljellä
n i i n sanottua provokatsioonia J»
siföi näeriimekin suurkaupungin l»-- ,
d u i l l a InOjeskelemassa kaikennäköi-a
ä . jttndaksia, jotka" vahtivat Ö ä -
fihtttta saada tarjottaa provokat­sioonia.
kariofttaako suomalainen
proTokitaooiiIar Täkäläinen b r^
mii mx