Vapaus, July 20, 1927

              SiTii2 Keskiviikkona, heinak. 20 p:iia—Wed^ Jirfy 20
SANGEN TARMOKKAIN OTTEIN
RAKENTAVAT TYÖLÄISET JA
TALONPOJAT NEUVOSTOANSA
NarorouiMklsM: nkennu»työ kiy kaumeuesti. 65.000 uukaste 21.000
«mm. jirjestyneUi, lepokodej*» • O M i t t j u B 120.000 työULuti
AMMATTIJXRJESTON VALT UUSKUNNAN NÄKEMYKSIÄ
(T, T m kirjeenvaihtajalta)
Tihoretskaja, 6. 6. 1927. f Kaupunki on ollut vailla vesi-
4 m päivän aamulla tutustui v a i - ' j o h t o a ^ Nyt se valmistuu. 16 km
tuuskunta Jaltassa vesilukennetyö- ] etäisyydestä johdetaan vuoristoläh-läisten
lepokotiin, jossa o l i 70 työ- devesL Sähkövoima-asemaa ryhdy-läistä.
Valtuuskuntaa tervehti A r - |tään rakentamaan. Puisia satama-kangelista
kotoisin oleva merimies laitteita puretaan j a rakennetaan
seuraavin sanoin: Suokaa minun jtilalle betonista, ^ o k o sataman u u -
tervehtiä teitä, suomalaiset toverit, simiatyö on käynnissä. Käymme
10 vuotta sitten errät.Venäjän työ- suurella jäähdytyslaitosrakennuksel-läiset
voineet kuvitellakaan, että'la, jossa sunnuntaista huolimatta
nyt saavat näissä palatseissa hoitaa'työ käy tulisella kiireellä. Eaken-terveyttään.
Täällä olivat ennen jnuksen pituus on 76 m., leveys 55
keisari j a ruhtinaat. Vain määrä- j a korkeus 20 metriä. Työssä 500
tyillä kaduilla saatiin kulkea. Nyt'miestä. Rakennuksen kustannusar-
Ammatillioen liike
Avdn Urje Neinrostolntoo p!e-
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
t i o l l i s t a j a yhteiskunnallista t i e t o i ­suutta.
Tämä o n csotuksena sHtä,
että sitä armeijaa e i voida käyt­tää
työtätekevflle vieraisiin tarkb-t
u k s i i n -
-Kun nyt, k u t en j o kotoa lähties^
sämme tiesimme, maailTtian impe­r
i a l i s t i t punovat sotajuoniaan, jopa
ovat sotaisissa toimissakin, kuten
esim. Kiinan vapauteen pyrkivää
1 Trnnsaa vastaan, niin haluamäie
r
SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖN VALTUUSKUNNAN KAIKKIEN
JÄSENTEN ALLEKIRJOTTA MANA JÄTETTY NEUVOSTO-LIITON
TYÖLÄISILLE
vapaus on saavutettu. Englannin
ja Venäjän välien katkeaminen on
vakava kysymys. Sitä seurataan
työläisten keskuudessa mielenkiin­nolla.
Toverit! Lujittakaa kan­sainvälistä
ammatillista rintamaa ja
viekää terveisemme Suomen työ^
Iäisille.
Valtuuskunnan puolesta puhui
Ampuja. Merimiesten keskuskomi­tean
puolesta ojennettiin hänelle
suuri Tuxisalämppu ia kohoieiiijn
voimakas eläköönlinuto Suomen
proletariaatille.
Tämän jälkeen käytiin vielä kul­jetustyöntekijäin
lepokodissa ja
suuressa keuhkotautisten paranto­lassa.
Matka NovorossSukiin
4>p. klo 3.30 i p . lähdettiin J a l ­tasta
meritse Novorossiiskin sata-makaupuskiio.
Ilma o l i kaunis ja
meri tyyni. Laivamiesten edusta­ja
kutsui meidät keskustelemaan
heidän kanssaan kluhihnoneustoon.
Täällä kertoivat laivamiehet olois­taan
seuraavaa: Laivoissamme ei
ennSn ollut tällaista huoneustoa
miehiä varten. Työväen suojelus-komitea
tarkastaa nyt laivat ja
niissä täytyy olla lukuhiione j a v a -
Ustustyönurkka. Nyt pohdimme
K i i n a n .kysymystä, kuten tuosta sei­nällä
olevasta kartasta huomaatte.
Oppiaineenamme « n nyt valtiomme
rakenne.
L a i v a n työpaikkakomitean puo­lueeton
puheenjohtaja selitti tä-p
»än hetken tärkeimpänä kyaymyk-nä
. olevan engläntilais-venälätsen
selkkauksen. Sitä seuraa j a har­kitsee
koko laivan miehistö. Eläm­me
vaikeissa oloissa. Olemme so­taa
vastaan, mutta emme pelkää.
Olemme valmiit puolustamaan v a l -
lanktimouksen saavotuKsia. Luo­tamme
koko maailman ammatilli­sesti
järjestyneeseen työväkeen.
Vesiliikennetyöläisten oloista ker­toi
hän: Samalla kun teemme v a ­listustyötä,
otamme osaa taloudelli­seen
(laivasto-) rakennustyöhön.
Mustanmeren kauppalaivasto jou­tui
Vrangelin joukoille. Kahden
vuoden kuluessa, rakennamme 1 0—
15 uutta laivaa. TyÖläbten aktii­visuus
on ;. 100 prosenttia. Ei siis
sellainien, kuin sosialidemokraatit
väittävät.
Vcsiliikennetyöntekijäin järjc*.
töissä on 130,000 jäsentä. Mustan­meren
laivastossa työskentelee
3,000 henkeä. Tässä " I l j i t s h " - l a i -
vassa on 72 henkeä. Työsopimus
tehdään 6 kk. Laivan kapteeni on
puolueen jäsen. Hän on o l l u t l a i ­v
a l l a 30 vuotta. Saimme tarkat
tiedot laivamiesten palkoista ja
muista työsuhteista.
NovoroMiiskitaa
Novorossiiskin suureen satama-ja
sementtitehtaiden kaupunkiin
saavutaan 5 päivän aamulla klo 9.
Ensimäiseksi tarkastetaan satama-hallinnon
rakennuttamat j a raken­t
e i l l a olevat työläisasumuksct. Ote­taan
selville rakennustyöläisten
palkat j a asimtojen vuokrat Mai­nittakoon,
että näihin rakennuksiin
tnlee erikoissuojat sodan varalta.
Kaupungin 65,000 asukkaasta on
ammatillisesti järjestyneitä 21,000,
niistä rakennustyöläistä 12,000,
kuljetustyöläisiä 4,000, vesiliikenne-työläisiä
2,000, metallityöläisiä 700
; j.n.e- Keskimääräinen työpalkka
kaikissa ammattiliitoissa 85 rup­laa
kuukaudessa. Vilkkaasta r a k e n ­nustoiminnasta
huolimatta asun t o ­vi
o 2,100,000 ruplaa. Rakennuk­sen
on oltava valmiiSa vallankumo­uksen
kymmenvuotispäivänä.
Käymme suuressa sementtiteh­taassa,
missä työskentelee 2,700
työläistä. Katselemme sementin
valmistumisen alusta loppuun. K i ­vi,
josta sementti valmistuu, on lä­hellä.
Paitsi tätä t A d a s t a oli k a u ­pungissa
5 pienempää sementtiteh­dasta.
Tehtaat omisti aikoinaan
saksalaiset yhtymät.
Tarkastamme edelleen merimies­ten
kansainvälisen kluhihuoneuston.
Käymme vesiliikenhetyöläisten puis­tossa.
Tämä entinen aateliston
huvipuisto on nyt työläisten käsis­sä.
On ulkoilmateatteri j a erin­omainen
klubihuoneusto. Erikoises­ti
kiinnyimme shakki- j a lasten-huoneustoihin.
On voimistelusalit
ja ampumaradat. Urheilukenttää
parhaillaan rakennetaan.
V i l k a s rakennus- j a liikennetoi-minta
on käynnissä. Vuodesta 1918
vuoteen 1922 seisoivat työt. N yt
viedään satamasta vuosittain 1
m i l j . tonnia viljaa, öljyä, kuten
naftaa j a bentsiiniä puoli miljoo­naa
tonnia, sementtiä, 72,000 ton­nia,
aurinkokukkaöljyä 25,000 ton­nia
j.n.e. Karjaa vuosittain 15,000
päätä. Tuontitavarasta on tärkeim­mät
maanviljelsrskoneet. Rannikko-rahtausliike
nousee 25,000 tonniin.
U l k o l a i s i a laivoja käy vuosittain s a ­tamassa
400. Vuoden sementin
valmistusmäärä nousee 3,400,000
tynnöriin j a viedään sitä T u r k k i i n,
K r e i k k a a n j a Amerikaan.
Kylpylät ja. lepokodit laskevat
lävitse vuosittain 120,000 henkeä.
V i i n i n , hedelmien j a tupakan v i l ­jelys
on yleistä. Kansan valistuk­seen
käytettiin ennen 70 kopeek­kaa
henkeä kohti, nyt 4 ruplaa.
Tämän Pohjois-Kaukasian alueen
läänien yhdistelmässä on 300,000
asukasta, joista vähenunistökansal-lisuuksia
60 pros.
Klo 5.30 i p . . jätämme tuqn luo­van
työn kaupungin j a lähdemme
rautateitse kohden Amerikan suo­malaisten
kommuuna "Kylväjää".
M a t k a l l a poikkesimme Tihoretska-ja-
nimiseen kaupunkiin, jossa kä­vimme
suuressa t-autatien konepa­jassa,
missä työskentelee l,82ö työ­läistä.
Tultuamme konepajalle oli­vat
työläiset ruokailutunnilla. Pian
he kokoontuivat ympärillemme ja
lausuivat valtuuskunnan tervetul­leeksi.
Tervehdykseen vastasi A m ­puja.
Kävimme lävitse monet k o -
nepajarakennukset, keskustelimme
työläisten kanssa palkoista j a työ­oloista.
Koko konepajan työläisis­tä
oli vain 30 järjestymätöntä.
Työnantajat ovat miltei poikkeuk­setta
entiset. Muutamia työnjohta­jia
on omasta keskuudesta "vedet­t
y esille". Neuvostovallan aikana
on konepajaa huomattavasti laajen­nettu,
ollen siinä ennen vain 500
työläistä. Tutustuimme edelleen
työläisten klubifauoneustoon, joka
oli kirkosta muodostettu. Kävimme
tehdaskoulussa, jossa nuoret pojat
ja tytöt muodostelivat erilaisia työ­kaluja.
P a i t s i tätä konepajaa oli kau­pungissa
muitakin konepajoja. Y h ­teensä
konepajataisia 4,000.
. E N G L A N N I N K I E L I J A - V . \ L T A .
Noin 300 vuotta sitten englan­n
i n k i e l i oli muutamain miljo''onain
ihmisen käyttämä k i e l i , jotka asui­vat
B r i t t e i n saarilla. Nykypäivinä
tätä kieltä käyttää 200,000,000 i h ­mistä,
j o t k a ovat jakaantuneet maa­pallon
kuuteen osaan, halliten vä­littömästi
kolmatta osaa maapallon
pinta-alasta j a välillisesti koko maa­palloa.
Tämän kielen rikkaus on kas­vanut
samassa suhteessa kuin sen
tehtävät j a valta maailmassa kas­vavat.
Tämän kielen ympärille on k e ­hittynyt
alkuperäisesti suuresti e-roavia
sivistys- j a k i r j a l l i s u u s a l u e i -
ta. Yhdysvaltain kirjallisuus on e-räissä
suhteissa edelläkävijä. Ja
Yhdysvaltain sivistys on polkenut
oman ja . e r i k o i s en latunsa, joka
matta on takennxistyöt täydesä suuresti eroaa edelläkävijöistä ja
käynnissä. antaa vuorostaan esimerkkiä n i i l l e.
p u l a vaikea. Työttömyyttä tuntu­vasti,
sillä noaaseudulta siirtyy vä­estöä
kaupunkiin. Puoluetoiminnas­sa
7,000 jäsentä j a nuorisojärjes­töissä
8,000.
Siirrymme tarkastamaan valtavia
s a t ^ a l a i t t e i t a . Sataman edustalta
syvyyksissä makaa Mustanmeren
laivastoa. Sitä nostetaan parhail­l
a a n . Katselemme Denikinin ja
VrangeKn valkojoiikkojen. ^ v i t y k -
siä, uusia siemenöljysMiöitä^y. na.
Menemme, suureen varastomakasii-n
i i n , missä on säiliössä sementti-tynnyreitä
45,000 tomua. Katse­lemme
jfanaradat j a uudet satama­l
a i t u r i t . Sunnnniaijpäivästä huoU-Jo
kaksi vuotta vireillä ollut Suo­men
työtätekevän' luokan harras
pyrkimys päästä tutustumaan Neu­vostoliiton
sosialistiseen rakennus­työhön,
on vihdoinkin toteutunut.
Kuukauden päjvät on Suomen työ­väenluokan
edustajat olleet tilaisuu­dessa
tekemään verrattain laajoja
tutkimuksia taloudellisen,' yhteis­kunnallisen,
valtiollisen j a sivistyk­sellisen
elämän aloilta. Kaiken nyt
näkemänsä j a kokemansa perusteel­la
pyytää Suomen Ammattijärjes-
.tön Valtuuskunta tällä avoimella
kirjeellään s a a t t ^ Neuvostoliiton
proletariaatin tietoon toverillisesti
seuraavaa:
Tultuamme rajan y l i kuluneen
toukokunn 24 pmä, elähytti meitä
ne tunnukset, j o i l l a Suomen työ­väenluokan
viralliset edustajat ensi
kerran vastaan otettiin. Nuo t u n ­nukset:
"Tervetuloa Nieuvosto-Ve-näjän
maahan", "Eläköön . Suomeh
työväenluokka" ja "Eläköön työ­väen
yhteinen rintama kapitalismia
vastaan", ovat toistuneet meille j o ­kainen
päivä. Kaikkialla, tehtaissa
ja muissa laitoksissa, sekä elimissä,
j o i s s a olemme käyneet, ovat työ*
Iäiset, ammatillisten j a muiden jär<
jestöjen edustajat ottaneet meidät
toverillisesti j a ystävällisesti vas­taan.
Vapaasti olemme saaneet käy­dä,
missä olemme halunneet, kysel­lä
j a keskustella työläisten kanssa
tehtaissa, työpaikoilla, klubeissa j a
tehdaskomiteoissa.. Monilta e r i a l o i l ­ta
olemme saaneet tyhjentäviä tie­t
o j a ammatillisista, osuustoiminnal­lisista,
taloudellisista j a h a l l i n n o l ­lisista
keskuselimistä. Parhaan y m ­märryksemme
mukaan olemme pyr­kineet
tutustumaan oloihin j a elä­mään,
työhön j a saavutuksiin, vai­keuksiin
j a pautteellisuuksiin. Rau­han
rakkautenne olemme todenneet,
mutta myöskin taisteluvalmiutenne
vallankumouksen saavutuksien puo­lustamiseksi.
Olemme käyneet Mos­kovassa,
Harkovissa, Sevastopolis-sa,
Jaltassa, Novorossiskissä, Tiho-retskajassa,
Salskissa, Rostovissa,
Artemovskissa, Konstantinovkassa,
Gorlovkassa, Krasnogorskissa, L e ­ningradissa,
Petroskoissa y.m. T u t ­kimuksiemme
n y t päätyttyä pidäm­me
velvollisuutenamme todeta tällä
lyhyellä kirjelmällä näkemämme ja
kuulemamme.
Taloudellinen rakennustyönne
tsarismin, imperialististen j a kan­salaissotien
synnyttämille raunioille
on kohonnut asteelle, jota rohkein­kaan
meistä ei ollut osannut kuvi­tellakaan.
Teollisuustoiminta on
täydessä käynnissä. Uusia tehtaita,
kaivoksia, satamalaittcita, vesijohto­ja,
koneita, parantoloita j a asuin­rakennuksia
rakennetaan, vanhoja
korjataan j a parannetaan. -Tuotan­nollinen
elämä j a toiminta on k o ­honnut
j a kohoaa joka i>äivä. Val­lankumouksenne
kymmenvuotispäi­vänä
voitte monet uudet tehtaat,
laitokset j a rakennukset vihkiä t a r -
kotuksiinsa.
E r i k o i n e n huomiomme on k i i n t y ­nyt
siihen seikkaan, että työläiset
itse ottavat tarmokkaasti osaa tuo­tannon
suunnitteluun j a johtoon.
Työväen vallan käsissä on suurtuo­tanto,
liikenne-välineet, ulkomaan­kauppa,
maa- j a metsäomaisuudet,
siis tärkeimmät taloudelliset tekijät.
Tuotteiden jaosta huolehtivat osuus­toiminnalliset
yritykset aina kasva­v
a l l a suuruudella. Työläiset j a t a ­lonpojat
ovat neuvostovallan kan­nalla,
puohisitavat sitä j a ovat har­rastuksellaan
mukana sosialistisessa
rakennustyössä. Vaikeuksiaan eivät
työläiset ole kieltäneet, mutta eivät
myöskään näjrtä niitä pelkäävän,
vaan toimivat vaikeuksien voittami­seksi.
Työläisillä j a t a l o n p o j i l l a on
valta niin taloudessa kuin valtion­hallinnossakin
omien järjestöjensä
ja elimiensä kautta.
Suuri merkityksellinen k u l t t u u r i ­toiminta
j a kansan terveydenhoito
ovat mieltämme kiinnostaneet. Am--
matilliset y.m. järjestöt tekevät mo­nipuolista
valistus- j a kasvatustyö­tään
laajojen joukkojen keskuudes­sa.
Lukuisat parantolat jä lepoko­dit
ovat avattu työtätekevän luokan
jäsenille. Lasten j a nuorison huolto
sekä kasvatus on mallikelpoisesti
järjestetty.
Tutustuessamme Neuvostoliiton
ammatilliseen "ärjestötoimintaan,
sen pyrkimyksiin j a saavutuksiin,
on siinä erikoisesti mieltämme k i i n ­nittänyt
ammatillisen l i i k k e e n eheys
ja yhtenäisyys. Ammatillisen l i i k ­keen
eheyden j a yhtenäisyyden ä i -
Ijrttäminen oni myöskin Suomen työ­väenluokan
hartaana pyrkimyksenä.
T e i l l e toverit sanoa, että tulemme
p.Tit?.g^ ^ n r f - r n m a l l a tarmolla töimi-m
a y ubk^fitfaft maaflmanpaloa, vas­taan
i a että tässä toiminnassa on
muEäna yksimielisesti koko työtä-t
e ^ v ä In^V^a gaf>mPR.«^r
Jättäessämme_ nyt Neuvostoliiton,
seka kansallisesti että kansainväli- ^ tervehdimme Suomen työtätekevän
sesti. Suomen ammatiUisesti järjes- laokan nimessä koko Neuvostoliiton
tynyt työväestö on mielenkiinnolla- proletariaattia j a toivomme par-seurannut
Neuvostoliiton ammata- h ^ n t a menestystä rauhallisessa r a -
Itsten järjestöjen toimintaa amma-! ignnustyössänne sosialismin toteuta
tiilisen yhtenäisyyden saavuttami- ' tamiseksL
selcsi koko maailmassa. Yfatenäisyy-I - t - ^ t.
den puolesta tounii j a taistelee Suo- '
menkin ammatillisesti järjestynyt j
työväestö järjestöineen. |
Toverit. Me olemme nähneet k a ­pitalistisen
maailman sanomalehdis­sä
syytettävän Teitä, Nessostalii-ton
työläiriä. t a l n n p n i H . . T^ i l l Sn
"^^^'^"»""'^trannr jentgigfctpi j^yr^i-myW
«fn -Onnti nuhuttn "niinn;>.o<u
ta militari«mista", iopa "pnno?c/.c-ta^
JmBSJÖsOdaaaais^—tällaisiin pu­heisiin
me emme kyllä olleet usko-neetj
sillä jrmmärsimmehän, että
työväenluokka, joka koko maail­massa
kannattaa rauhan j a kanso­j
e n veljellistä yhteistyötä, ei val­taan
päästyäänkään tästä kannasta
voi luopua, vaan päinvastoin pyrkii
sitä toteuttamaan. Täällä näke­mämme
on tätä vakaumusftamme
yhä vahvistanut. Me voimme nyt.
tyoane!
Eläköön kansainvälinen ammatil­linen
yhteisrintama!
-Eläköön maailman ranha!
Leningrad, 19. 6. 1927.
T o v e r i l l i s e s t i :
SUOMEN AMBflATTIJÄRJESTöN
VALTUUSKUNTA
Metsätyöläiset!
Pohjois-Ontarion metsatyoläisten
edostajalcokovs pidetään Connaught
Sta. S. J . haalillä, elokuun 10 päi­vänä
1927. - Kokouksessa tärkeim­pänä
kysymyksenä tulee, olenman
tulevan katkaisukauden. palkkatak-san
tarkistaminen, josko lopullises­ti
hyväksjrtään ennen tehdyt pää­tökset
$3.00 koortin katkaisumak-suksi
neljän jalan paperipuilta se­kä
samassa suhteessa 8—16 j a l k a i s ­ten
paperipuiden katkasusta. Sen-jälkeen
päätetään menettelytavois­ta
millä keinoilla ajetaan vaatimuk-set
ISpL
Kokouksessa tullaan myöskin päät­tämään
josko taasen työtaistelun
ajaksi' muodostetaan erikoinen met­satyoläisten
keskuskomitea tai j ä ­tetäänkö
palkkataistelun a j a l l a tais-teluasioiden
hoitaminen L . W. L
U n i o n pohjois-Ontarion aluekomi­tean
hoidettavaksi.
Näistä sekä mahdollisesti muista
asioista on kämpillä olevien metsä-työläisten
evästettävä edustajiansa.
K a i k i l t a kämpiltä t a i kamppäalueil-ta
on lähetettävä Pohjois-Ontarion
alueelta edustaja. Kokoukseen e-dnstuspemsta
lasketaan sillä perus­teella,
kuinka monta metsätyöläistä
on ottanut osaa edustajan, vajjn-taan.
talonpoikain saavan sotilaskasva- L. W. I. Union Pohjois-Ontarion
tuksen lisäksi yleissivistystä, vai- 'Aluekomitea.
täydellä varmuudella Suomen tyÖj
läisiue ja*t»Joiipujillg"vä!Euuttaä. eT
ta Te, NeuvostöUiton työläiset ja
talOhjpojat oiet^lialhtuk3enn'e'^og-
"^^jj^^l-Jfeakgaä^ -raufegp
kannalla ja että teidäji^sjfco^l^yiki-myi^
nnite>r:^^ 'ett^'1'säg'
sitttflraSbiassalatkaa taloutenne k o ­hottamista
ja sosialismin rakenta­mista,
j o t a ette tee v a in omaksi o n ­neksenne,
vaan hyödyksi koko maa­ilman
työtätekevälle kansalle. Me
olemme vahvasti vakuutetut siitä ja
tahdomme sen myöskin kertoa to­vereillemme
Suomessa, että. Teidän
Punainen armeijanne ei ole m i l i t a ­ristinen
armeija, jonka tarkotukse-na
olisi palvella vallotuspyrkimyk-siä
j a toisten kansojen isortamista.
Armeijanne on kokoonpantu työläi­sistä
j a talonpojista. Työläisiä'ja
talonpoikia on'^ myös sen päällystö,
eikä Teillä niinollen ole mitään
eristettyä fascistista upseerikastia,
mikä antaa leimansa kapitalistimai­den
armeijoille. Punaisessa armei­jassa
olemme nähneet työläisten ja
Ostakaa parhaimmat
Ruotsalaiset viikatteet
BANKO LAATUA ^
Ovat taattuja leikkansterän kestävyydestä terävänä. Ovat
täydellisesti taattuja tehtaan tekovijoilta-
No. 5 — HEDEMORA M A LU
Leveä leikkuutera j a tukeva selkä. Katkaisee alempaa kun
tavalliset viikatteet
SOTTHES
No. 11 — DUTCHMAN MALLI
Ruohon j a rikkaruohon katkaisua varten. Varustettu tuke­v
a l l a selällä joka kestää raskasta työtä.
" B A N K O " viikatteet ovat tehdyt kolmesta eri teräksestä,
kaksi pehmeää j a keskellä kova, jonka voi t e r o i t t a a kun parta­veitsen.
-
" B A N K O " viikatteet ovat parhaat Ruotsin viikatteet. Mark-.
k i n o i l l a on jäljennöksiä, joten olkaa ostaessanne huolellisia saa­daksenne
kuuluisia Banko v i i k a t t e i t a.
Ostakaa kauppiaaltanne taikka k i r j o i t t a k a a asiamiehelle Ca-nadaa
varten.
S A N D V I K
20 ST NICHOLAS ST MONTKEAL Pt d
J U O K A A
Lemon and Orange Smash, Goldfield 'Pale D r y Ginger Ale, y.m.
hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia.
" Tilaukset toimitetaan nopeaan j a huolella.
ORANGE_SMASH BOTTLING WORKS
Box X749, 61 B i r c h St., N . , Timmins. O n t . — T e l e f 646 J . — K . A . Merikallio
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORt)NTO.
iia>a«f i ^«kakj
ON TODETTU ETTÄ USEIMMAT SUOMAL. MATKUSTAVAT
RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA
Tähän heillä ön monta pätevää syytä! Näin tekemällä he
menettelevät v i i s a a s t i ! Minkätähden? Suomalaiset tietävät että- RUOTSIN M R K A N LINJA
ON SUORA JA MUKAVA TIE
SUOMEEN tai SUOMESTA
AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ
E i minkäänlaisia viivytyksiä
Atlannin j a Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa
Jos aiotte matkustaa Suomeen taikka tuottaa omaisianne t a i ystä­viänne
Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti j o s käytätte
hj-väksenne R U O T S I N A l t f E R I K A N L I N J A N tarjoamaa erin­omaista
palvelusta j a nopeata kuljetusta.
K . \ I K K I , N Y K Y A I K A I S E N V A L T A M E R D I A T K U S T U K S EN
• M U K A V U U D E T
RUOTSIN ABIERIKAN LINJAN laivoilla vallitsee mitä suurin
puhtaus j a ruokajärjestys on soviteltu tyydyttämään suoma­laisten
makua. . '.
Käyttäkää aina R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A A j a olkaa vakuu­tetut
luotettavasta palveluksesta j a tunnetusta mukavuudesta.
SaännöUinen liäenne vuoden ympäri Halifaxiin
Itäänpäin New Yorkista sekä talvlsjn myöskin. Halifaxista
K O L M A N N E N L U O K A N A L I M M A T H I N N A T:
SUOÄIEEN $110.50 — SUOMESTA $122.00
EDESTAKAINEN PILETTI $186.00
(Canadan vero $5.00 lisää)
L A I V O J E N K U L K U \ ^ O R O T N E W Y O R K I S T A :
G R I P S H O L M heinäk. 13 pmä
S T O C K H O L M heinäk. 30 p:nä
G R I P S H O L M elokuun 13 p:nä
D R O T T N I N G H O LM
elok. 20 pmä
STO C K H O L M syysk. 1 p :nä
Saapukaa M O N T R E A L I I N noin p a r i ^ kolme päivää ennen laivan
lähtöpäivää j ä Umoittakaa kirjeellisesti M O N T R E A L I N KONT­T
O R I I N osoitteella: SWEDISH . A M E R I C A N L I N E , 1410
S T A N L E Y S T . , M O N T R E A L , Q U E . , m i l l o in j a millä junalla
saavutte, n i i n L i n j a n suomalaiset edustajat ovat vastassa ase­malla
j a auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti j a maksutta k a i ­kissa
matkaa koskevissa asioissa, passin—kuntoon saami­sessa
j . n . e.
Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista
kysymyksistä kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tahi
k i r j o i t t a k a a suoraan:
SWEa)KH AMERICAN LINE
1410 STANLEY STREET, MONTREAL. QUE.
J. -V. KANNASTO, BOX 69, SUDBURY, ONT.
rmw\
Käydessänne En^rlehartissa tulkaa
IH. I M airi
Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa, ;
lihaa, y.m.
Kahvia, 5 Ib. erissä 4 5 c l b . Tuoreita Yeast Cakeja. Kaademummaa.
PERUNAJAUHOJA, SOKERIA, LARDIA Y . M .
'^^-^--^--.mm^mm^mmmmm^^mm^mmm ......-.»^
Jack Seppälän Sauna
Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina», kesldviikkona^ perjantaiaa ja
lauantaina kello 1 j.F.p. kello I2:tayölla.
Spraco St. Puhelin 1107 Sadbnry. Oat.
Lähellä Vapauden konttoria.
STAR BOmJNG ff ORKS
K. V. NURML omistaja
Box 1028 — Sudbury, Ont — Phone 946 |
• V A L M I S T A A P A R H A AT J U O M A T S U D B U R YN PIIRISSÄ. '
G R I P S H O L M syj-sk. 10 p.nä
D R O T T N I N G H O LM
syysk. 24 p:nä
S T O C K H O L M lokak. 1 p:nä
G R I P S H O L M lokak. 8 pmä
D R O T T N I N G H O L M loka. 22 p.
NORTHERN COU & VOOD CO,
K O V A A J A PEHMEÄÄ K O L I A _ K O K S I A — K O V A A J A
PEHMEÄÄ PUUTA
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbury.
I V A R A S T O P A I K KA L O R N E S T R E ET P U H E L I N 86.
ALGOMA STEAM BATH
AND BOTTLING WORKS
146 Algroma St, Soiith^^ P ^ Arthur, Ont
— Saosttellaaa — —
_ HÖYRY-, SUIHKU-. AMB4E- JA HÖYRYKAAPPIKYLPYJ*
AuK iofci artipiiv» keOo 1—-12 yoU^^
VirrotusjnomatiUnkset
PUHELIN 240aN.
AMMATTITAITOINEN RÄÄTÄLI
BS
\ ottaa vastaan k a i k k e a räätälin alaan kuuluvaa työtä. Liikkeeni on
lähellä suomalaista haalia 4th A v e . 5 8 Timmins, O n t , B o x 1761.
H U O M . ! Undet näytteet kankaista ovat saapuneet.
^j«.jt^a>i^aain'ia»i»««»si»»nnnanaiaian ^^innai
Työläistoveri! Oletko jo lilaifliul VapaödeD i?
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto
rakennustarpeita
I , Kahvi* _
C A N A D I A N CAFE