Vapaus, September 14, 1927

              i
I t i
Sivu 2 Keskiviikkona, gyysk. 14 pinä—Wed., Sept. 14
Osuustoiminta
Osuustoiminta ja luokkataisteluoppi
Paoin«ettoman osuustoiminnan
i a n n a t t a j a t ' hyökkäävät ankarasti
työväenluokan luokkataisteluoppia
vastaan. Jo ennen maailmansotaa
hylätä luokkataisteluteoria Ja k i e l ­tää
luokkataistelulta oikeus olla
l i i k k e en (ammattiyhdistysten ja
köyhälistön valtiollisten järjestö-tunnettu
osuustoimintamies Hansljen) politiikalle. Sillä jos osuus-
M u l l e r oli vaatinut osuustoiminta­liikettä
pysytteleväksi erossa luokka­taisteluopista
selittäen, että osuus-
• t o i m i n t a yksinään voi ratkaista y h ­teiskunnallisen
probleemin j a muut­t
a a nykyinen kapitalistinen yhteis­kuntajärjestelmä
sosialistiseksi. Mut­t
a se hänen mielestään tapahtuu n i ­menomaan
vain siten, että osuus­toiminta
pidetään erossa luokkatais­teluun
nojaavista työväenluokan t a ­loudellisista
j a poliittisista järjes­töistä.
toimintaliikkeen oppi liikkeen ol-^-
muksesta, sen kehitysmahd-oirsuuk-
?i?t3 ja pyrkimyksistä on oikea,
jos tuotannon välineet todel-jalcsL
Joutilaana ollessani rupesin
miettimään mitä olisi tehtävä. A j a t ­t
e l i n että jos joudun olemaan jouten
pitemmän aikaa j a olen pakotettu
pienistä säästöistäni maksamaan a-suntovuokraa
ja syömään niitä v a ­r
o j a , niin pian olen aivan kykene­mätön
lähtemään mihinkään ' päin.
Sitten jatkoi hän, päätin lähteä
Venäjälle nyt heti kun olen kykene­vä
lähtemään varojeni puolesta ja
n i i n laitoin hakemukseni sisälle ja
nyt olen matkalla. Kuulin hänen
omat sanansa kun hän sanoi: N y t
menen Venäjälle j a myös olen»siellä,
vaikka vettä j a leipää ensiksi s a i - "
O n t o d e t t a että a»eimm«t s a o m a l a i s e t m a t k u s t a v at
RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA
Tähän heillä on monta päte'.'ää syj-tä!
Näin tekemällä he menettelevät \nisa2sti!
MINKÄTÄKDEN
l a k i n voidaan laajassa määrässä yh-• sin syödä.. Toivon että kaikki Neu-teiskunnallistuttaa
ilman yhteiskun­nallista
vallankumousta, köyhälistön
diktatuuria, väkivaltaista anastusta,
jos osuustoimintaliike tehokkaasti
kykenee vähitellen muuttamaan k a ­pitalistisen
talousjärjestelmän kaik­kine
puutteineen j a j y r k k i n e luok-j
kavastakohtineen sosialistiseksi jär-on
j jestelmäksi kuluttajain yleisen jär-
J&lkeen maailmansodan j jestämisen avulla, s i l l o in on luokka-mulleriläinen
suunta voittanut j a l a n - ;;i;teiu;eöria' väärä""ja"sUle ^pT^l
sijaa useissa muissa maissa t o i m i v i ­tuva
köyhälistön politiikka suurta
en osuusliikkeiden keskuudessa. M o ­nissa
maissa, joissa sosialistitkin a i ­emmin
vastustivat ankarasti moista
luokkataistelua vierovaa oppia, ovat
he nyt v a l m i i t sen hyväksymään ja
hyväksymisensä yhteydessä kieltä­mään
entiset mielipiteensä. Senpä
vuoksi on paikallaan esittää luokka­taistelua
vierovan osnustoimintamie-hen
mielipide puolueettomasta, o-fiuustoiminnasta
sillä se erittäin h y ­v
i n valaisee sitä kantaa j o t a puolu­eettomat
osuustoimintamiehet ny­k
y i s in edustavat. Seuraava on Hans
M u l l e r i n esittämä kanta:
"Jokainen, j o k a on osuustoiminta­mies,
s. o., jokainen joka johdon­mukaisesti
eovelluttaa kulutustoimin-nan
periaatetta, toimii niiden Ice-hittamiseksi
j a toivoi niiden tulevan
hyväksytyiksi k a i k k i a l l a , hänen tulee
h u l l u u t t a , koska se estää työväen­luokan
käymästä tielle joka todella
johtaisi sen vapautukseensa."
Tämä luokkataistelua vierova puo-luecttomuuskanta
heikentää osuus­toimintaliikettä
synnyttämällä osuus-toimintaväestön
keskuuteen ryhmit­tymiä
j a liikettä tuhoavia ryhmä-r
i i t o j a . Senpä vuoksi tulisi jokai­sen
osuustoimintaa harrastavan hen­kilön
visusti varoa antautumasta
puolueettomuuskannalla purjehtivi­en
osuustoimintamiesten johdetta­vaksi
t a i muussa tapauksessa joutu­vat
he taisteluun oman liikkeensä
periaatteita j a pyrkimyksiä vastaan.
Osuustoimintaa on pidettävä osana
työväenliikkeestä joka menestyäk­seen
j a kantaakseen toivottuja he­delmiä
on pysyttelevä luokkataistelu­opin
kannalla.
YHÄ VAIN YLEMMÄS. •.
K u t e n äskettäin olemme saaneet
tietää, « n Suomen sosdem. puolueen
johtoberra j a nykyisen Suomen v a l -
Jkovallan pääministeri Väinö Tanner
v a l i t t u kansainvälisen osuustoiminta-l
i i t o n presidentiksi. Asialla e l s i ­nänsä
meikäläiseile ole mitään o-leellista
merkitystä,' eikä siinä asi­assa
j u u r i Tannerin vuoksi mustetta
kannattaisi tuhlata, mutta asian y-leismerkityksellinen
suunta kehoittaa
meitä samassa yhteydessä muuta­m
a l l a sanalla herra Tanneriakin
muisiamaan.
" Hra T a n n e r i n p o l i i t t i n en j a y h t e i s -
kunnallinjen u ^ voitaneen varsinai-
/jsäsi^ntisk^h alkaneeksi Suomen kan­salaissodan
jälkeiseltä ajalta. Kan­salaissodan
jälkeen nim. hänen j o h -
. d o l l a an alkoi toimintansa njrttemmin
n i i n surullisen kuuluisaksi t u l l u t sos­dem.
puolue. Tämän puolueen joh­dossa
o l i T a n n e r i l l a ensimäinen t i ­laisuus
nayttäiä oikea karvansa V.
1919 sosdem. puolueen puoluekoko-nkseösa,
jossa vähemmistöön joutu­neet
vasemmistolaiset karkoitettiin
puolueesta. Sittemmin on tämän
h e r r a n johtama puolue kaikkine
pikkukihoineen häärinyt vuosi vuo­den
perään ohranan uskollisena a-puriria
vasemmistolaista työväenlii­kettä
vainotessa.
. J a l o p u l t a olivat tämän " v a l l a n k u ­mouksellisen"
puolueen osakkeet
nousseet porvarien silmissä s i k s i kor­kealle,
että.heille v o i t i i n uskoa l a h -
t a r i v a l t i o n hallitusohjat, " v a l l a n k u -
mousroies" Tanner pääministerinä.
Yhdeksän kuukauden ajan on T a n ­ner
apulaisineen hoitanut porva­rien
heille uskomaa veristä hallitus-leiviskää
k u i n — k a i k k e i n m u s t i n p o r ­v
a r i k i n . Hman mitään eroitusta.
Vieläpä tämä hallitus on o l l u t kaik­k
i e n porvarien yhteinen lellipoika.
Sitä on n i n i . haukuttu porvarien t a ­h
o l t a kaikkein vähimmin kuin m i ­tään
muuta aikaisempaa porv*arihal-litu&
ta.
N i i n , tämän valko-Suomen nykyi­sen
pääministerin (jota sivumennen
sanoen suojeluskuntalaiset antoivat
k e r r a n Hausjärvellä selkään) ovat
kansainvälisen osuustoimintaliiton
k o o l l a olleet napamiehet valinneet
presidentikseen- Tanner olv-«ib a i ­noa
mies maailmassa, joka täytti
siihen virkaan asetetut ehdot. K e ­väällä,
muutamia kuukausia ennen
osuustoimintaliiton maafimankons'
ressia lausui eräs l i i t on sihteereistä
että tulevassa kongressissa tullaan
valitsemaan l i i t o l l e presidentti, k u n
l i i t o n siihen astisen presidentin
Goedhartin täytyy terveydellisistä
syistä erota. Tämä sihteeri mainit­s
i , että tulevaltar presidentiltä vaadi­t
a a n pienempien avujensa lisäksi
tarmokasta esiintymistä e r i ^suuntien
v i r t a u k s i e n ehkäisemiseksi liitossa.
V a r s i n k i n vaisemmiston taholta t u ­l
e v i e n .
Tanner o l i siis ainoa, jolle voiUin
uskoa tuon 50 miljoonaisen osuus-
'toimintajoukon paimentaminen por­v
a r i e n riistomaaia pysyttämiseksL
K a u n i s tehtävä, j a hyvin kukaava
mitä suuntaa sosdemiläinen ' V a l l a n -
kumousmies" kulkee. Ja yleensä
kokb sosdemiläinen liike.
I/UokkataJBtelukantialla oleva työ­väki
kyllä osaa antaa arvonsa T a n ­nerin
kaltaisille porvareiden käty­r
e i l l e , j o t k a teeskennellen työväen-miehia
asettuvat porvarien käskystä
vetämään työläisten luokkajärjestö-j
ä porvariston vanaveteen. Huoli­matta
siitä, että kapitalistien ren­kinä
ansioitunut Tanner on nyt, t o i -
,sen samallaisen tilalle v a l i t t u kan­sainvälisen
osuustoimintaliiton pre­sidentiksi,
on vallankumouksellisen
työväestön tehtävänä entistä k i i n t e -
ämmäsiti j a tarmokkadmmasti ajaa
osuustoimintajärjestöissä niiden v a l ­lankumoukselliseksi
tekemisen asiaa.
V a r s i n k i n niillä luokkatietoisilla työ­läisillä,
j o t k a ovat jo osuustoiminta
liikkeessä jäseninä, niillä on arvaa­mattoman
suuri vainio vallankumo­uksellisen
liikkeen tunnetuksi ' t e ­kemisessä'
luokkatiedottoman jäse­nistön
keskuudessa. Narrinkaapuun
pukeutuneet tannerit eivät saa o l la
esteenä osuustoimintaliikkeen v a l -
lankumouksellistuttamisessa. Luok-katietoisten
työläisten on paljastet­tava
jokaiselle luokkatiedottomalle
työläiselle kaikkien Tannerin kal­taisten
huvittavan surullinen kierto­k
u l k u kapitalistien palkkaamina
luokkataistelun hämääjinä poliitti­sella
t a i v a a l l a . — R — d.
Matkakertomus Kom-muna
Työn yhdis­tykseen
menijältä
Matkamme alkoi Sault Ste. Mario­sta,
Ont., Canada, kahdestoista päi­vä
heinäkuuta C. P. R : n j u n a l la
Montrealin kautta. Matkamme rau­tatiellä
oli kovin tukahduttavaa ää­rettömän
kuumuuden johdosta. Saa­vuttuamme
New Yörkim kuumuus
yhä vaan yleni. Nämä päivämme,
mitkä olimme New Y o r k i s s a , kaksi
päivää tuntui ikäänkuin olisimme
olleet yhtämittaisessa höyrysaunassa.
V o i kuvitella ajatuksissaan suuria
pilvenpiirtäjiä, jotka kuuman au­ringonpaisteen
johdosta kuumenevat
äärimäisen kuumiksi j a siten kuu­mentaen
ilman rakennuksien välissä
olevilla kaduilla sietämättömän vai­keaksi.
T u n t u i m u k a v a n t u n l o i s e l ta
kun lauantaina, kuudestoista päivä,
kello yhdentoista aikaan edellä puo­lenpäivän
saimme liukua ulos New
Y o r k i n laivasatamasta. Matkaseuru­eeseemme
kuului K o m n t n n a Työn
jäseniä, kuusi miestä, kaksi naista
j a kolme l a ^ a . Muihin yhtymiin
ympäri Venäjän oli myös paljon me­nijöitä,
useampia eri kansallisuuksia,
kaikkiaan kaksikymmentäyksi. Mie-^mennä
liala yleensä lähtijöitten keskuudessa
oli hilpeä ja toivorikas. Kaikki
tuntuivat käsittävän lähtemisen tar­koituksen
j a siellä tulevan työn ja
tofminnan.
Keskusteluja kuunnellessani kuu­lin
mikä mitäkin oli kannustanut
lähtemään. Muun muassa oli mei­dän
matkaseurueessamme nuori ve­näläinen
mies, joka k e r t o i : Olen a-sunut
pitemmän aikaa Clevelandissa,
Ohiossa j a käynyt tehtaassa yössä
yhtämittaisesti, paitsi viime lakon
aikana olin työstä,^ pois j a hävitin
pieuiä säästöjäni. Sitten taas olin
työssä, mutta nyt keväällä jouduin
vähennykseen määräämättömäksi a-vosto-
Venäjälle menevät henkilöt o-vat
varustettu näin varmalla vakau­muksella.
Eikä tyhjiä haaveillen.
5Ieillä oli johtokunta, joka huo­lehti
kaikista asioista matkan var­rella.
Me järjestimme matkaseuru­eemme
keskuudessa kokouksia, jois­sa
keskustelimme päivänkysymyksiä.
Muun muassa päätimme että jos
joukostamme joku joutuu kärsimään
j o t a k i n vajavaisuutta, niin hänen on
siitä ilmoitettava johtokunnalle ja
johtokunta on velvollinen saamaan
k o r j a t t u a kaikki hyvin.
Mieltä ylentävän ja juhlallisen
vaikutuksen teki joka ainoaan k un
meidän matkaseurueemme kajahut-teli
Kansainvälistä useampina eri
päivinä A t l a n n i n a a l l o i l l a keinuessa.
En voi k u v i t e l l a sitä vaikutusta min­kä
"Kansainvälinen" tuottaa, kun
sitä useammat eri kansallisuuksiin
kuuluvat toverit laulavat kukin o-malla
kielellään kumminkin sävel so­veltuen
k a i k i l l a yhtä hyvin. Mahta­vina
j a voimakkaina kaikuivat " K a n ­sainvälisen"
säveleet ruokailusalin
tilavissa holveissa, sillä seurueemoie
usein viritti, "Kansainvälisen" en­nen
ruokailun alkua johtajamme o h ­jaamana.
Syntsrmäpäiväjullia muodostui e-riCtäin
rattoisaksi, huvittavaksi ja
teimme hyvää agitatsioniyötä samal­la.
Eräs pieni poika matkaseuru­eemme
jäsenistä täytti kaksi vuotta
kahdesksrmmenes päivä heinäkuuta
j a hänen vanhempansa tarjoilivat
k a i k i l l e matkaseurueemme jäsenille
juomia, makeisia j a savukkeita. Nau­tittuamme
tarjoilusta, väistyimme
suorittamaan ohjelmaa. Laulettiin
j a soitettiin useampia kappaleita ja
lausuttiin tervehdyksiä sekä onnen­toivotuksia.
Muun muassa toivo­mus
että tämä pieni poika kehittyy
j a kasvaa terveeksi j a voimakkaaksi
polseviikiksi. Samassa tilaisuudessa
kohotettiin kolmikertainen eläköön-huuto
Neuvosto-Venäjälle ja K o l ­mannelle
KanBainväliselle.
Otimme mjröskin yhteisen kuvan
j a päätimme lähettää sen j u l k a i s t a ­vaksi
Aroerikan Daily "VVorker^issa.
Samassa tilaisuudessa panimme toi­meen
yleisen keräyksen Daily Work-erin
hyväksi j a t u o t t i se kolmekym­mentä
kolme dollaria j a neljäkym-mentä
senttiä.
E u r o p a s s a
Kahdeskymmeneskolmas päivä var­hain
lauantaiaamulla saavuimme
Havreen, Ranskassa. Matkamme
A t l a n n i n yli suoritimme Paris-lai-v
a l l a CParis L i n e ) . Haluan sanoa
muutaman sanan Paris-laivasta.
Saimme tyydyttävpn kohtjelun j o muu
ten laivan puolesta huolehdittiin
matkustajien huvipuolesta koko hy­vin.
Elokuvia näyteltiin joka toi­nen
i l t a j a tanssit joka toinen ilta
hyvällä soitolla j a muun muassa y k ­si
konsertti annettiin, johon meidän­k
i n matkaseurueemme jäseniä osal­listui
ohjelman suorittajana. Tä­hän
päättyi Atlannin matkamme.
Lauantaiaamulla väistyimme pie­nempään
saman komppanian laivaan.
Siinä jouduinune odottamaan myö­hään
iltaan, sillä Pariisista kutsut­tiin
Neuvostohallituksen konsuli, j o ­ka
sitten tarkasti passimme ja teki
asianmukaisia kysymyksiä Neuvosto­l
i i t o n ; alueelle menijöiltä. Passien
tarkastuksen jälkeen jatkoimme mat­kaamme
pitkin Pohjanmerta Kielin-kanavalle.
Saavuttuamme Kielinkanavan
suulle, josta yhdeksänkymmentä k i ­lometriä
pitkä Kielinkanava alkoi,
avautui meille näkemistä j a nautti­mista
kauniista Saksanmaasta. Sil­mänkantamattomiin
viljavainioita,
niiden keskellä kohoten kauniita
maalaistaloja hyvinjärjestettyjen
puutarhain ympäröiminä. Sievän
näköisiä kyliä j a pieniä kaupunkeja.
Erityistä huomiota herätti rauta­tiet,
joita o l i rakennettu useampia
y l i kanavan niin korkealle että suu­ret
valtamerilaivat voivat hyvin
alitse. Ikävä kyllä, emme
voineet nähdä koko kanavaa kun a i ­noastaan
puoliväliin, sillä tuli yö
j a pimeä j a niinollen täytyi mennä
vuoteelle. Se tuntuikin hjrvältä,
sillä olimmehan väsyneitä päivän
katseltuamme j a r a i t t i i n meri-ilman
vaikutuksesta. Seuraavana aamuna,
maanantaina kahdeskymmenesviides
päivä herättyämme olimme Itämerta
halkomassa suotuisan ilman, v a l l i ­tessa.
Kahdenk3rmmennenseitsemännen päi­vän
aamulla olimme kansainvälisessä
satamassa Danzigissa, joka paikka
ennen maailman sotaa kuului Sak­salle,
matta liittolaiset ovat sen njrt
ottaneet kansainväliseksi satamaksi.
Suomalaiset tietävät että
RUOTSI ilMERIKM liJA
O N S U O R A J A M U K A V A T I E
SUOMEEN tai SUOMESTA
A I N O A S T A A N 10 V U O R O K A U T T A K U M P A A K I N T I E TX
E i minkäänlaisia viii->-tyksiä
A t l a n n i n jä Pohjanmeren poikki samassa komeassa, valtamerilaivassa
Jos aiotte matkustaa Suomeen t a i k k a tuottaa omaisianne tai ystä­viänne
Suomesta Canadaan, menettelette '.iisaasti jos käytätte
hyväksenne R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N tarjoamaa erin­omaista
palvelusta j a nopeata kuljetusta.
K A I K K I N Y K Y A I K A I S E N V A L T A M E R I M A T K U S T U K S EN
M U K A V U U D E T
R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N laivoilla vallitsee mitä suurin
puhtaus j a ruokajärjestys on soviteltu tj-ydyttämään suoma­laisten
makua.
Käyttäkää aina R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A A j a olliaa vakuu­tetut
luotettavasta palveluksesta j a tunnetusta mukavuudesta.
Säännöllinen l i i k e n n e v u o d e n ympäri H a l i f a x i in
Itäänpäin N e w Y o r k i s t a sekä t a l v i s n i myöskin H a l i f a x i s ta
K O L M A N N E N L U O K A N A L I M M A T H I N N A T:
SUOMEEN $110.50 — SUOMESTA §122.00
EDESTAKAINEN PILETTI $186.00
(Canadan vero $5.00 lisää)
L a i v o j e n k u l k u v u o r o t N e w Y o r k i s t a
Drottningholm .. .... Syysk. 24 p:nä
S|S Stockholm .. .. Lokak. 1 p:nä
Gripsholm . . . . . . . . . . . . . Lokak. 8 p.
J O S A I J O T T E VIETTÄÄ J O U L U N N E S U O M E S SA
teette viisaasti matkustamalla
jommallakummalla R U O T S I N A M E R I K A N L I N J AN
J O U L U H U V I M A T K A - L A I V O I S T A
H A L I F A X I S T A — S U O M E E N
SS "Drottningholm" marraskuun 28 p:nä
SS "Stockholm" joulukuun 5 p:nä
(Gööteporin kautta)
A i n o a s t a a n 10 v u o r o k a u t t a Suomeen s a a k ka
Matkustakaa näillä l a i v o i l l a , s i l l o i n vältätte väsyttävän p o i k k i -
k u l u n Englannin kautta j a myös hankalan matkan Itämeren y l i .
V o i t t e myös tehdä miellyttävimmän
J O U L U H U V I R E T K E I L Y N matkustamalla kuuluisalla
Moottorilaivallamme
"Gripsholm" New Yorkista, jWuk. 9 p:nä
A i n o a s t a a n 10 t u n t i a M o n t r e a l i s t a N e w Y o r k i i n
A i n o a s t a a n 10 v u o r o k a u t t a N e w Y o r k i s t a S u o m e en
. . (Gööteporin kautta)
Saapukaa M O N T R E A L I I N noin pari, kolme päivää ennen laivan
lähtöpäivää j a ilmoittakaa kirjeellisesti M O N T R E A L I N K O N T ­T
O R I I N osoitteella: SWEDISH A M E R I C A N L I N E , 1410
S T A N L E Y ST., M O N T R E A L , Q U E . , m i l l o i n j a millä junalla
saavutte, n i i n L i n j a n suomalaiset edustajat ovat vastassa ase­malla
j a auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti j a piaksutta kai­kissa
matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saami­sessa
j . n . e. • , , .
Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista
kysymyksistä kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tahi
k i r j o i t t a k a a suoraan:
SWEDISH AMERICAN LINE
1 4 1 0 S T A N L E Y S T R E E T , MONTREAL,
J . V . K A N N A S T O , B O X 6Ö, S U D B U R Y , O N T .
No. 106 —
on
I
Matkustakaa
Biäavian-Amerikaa liejaHa
S u o s i t t u , m u k a v a j a n o p e a t ie
suorin tie SUOMEEN ja SUOMESTA
Linjallamme on 48 vuotinen kokemus kohdella matl-oH- ••
on ensimäinen skandinavialainen l i n j a säännöUi< ; A l i : ^ i t ^ ^ '^
Canadaan. Linjamme, on yhdistys S u o m S ^ a C a n a S ^ ^ , ^^
joUa rasittava junamatka Euroopan mantereella voi v ä l ^ - ^ ^ ^
l a n t in j a Pohjanmeren ylitse samalla suuralla valtamerilak^ii
Kopenhammasta uusilla ajanmukaisiUa j a mukaviUa . n l
l a i v o i l l a . Skandinavian-Amerikan L i n j a on t u n S hyS^f? voistaan, mainiona ruu'asta j a palveluskunnan kohteliaa5:t5.
tavallisesta kohtelusta. Matkustaja joka kerran on S v i - ^
meidän laivaamme matkustaa myöhemmin aina linjallammV^^
.Säännöllinen jaivakulkuyhteys vuoden ympäri E u r o o p ^ " a ,
l i f a x ' i i n j a itaanpam New Y o r k ' i s t a seka talvisin H a l i f a x - ^
S u o m e e n $108.50 Ostamalla edestakainen n,Uf«
S u o m e s t a $120.00 SÄÄSTÄTTE $4^.50 fa
E d e s t a k a i n e n pUetti $ 1 8 3 . 0 0 on voimassa 12:sta kuuk^u^
Lähettäkää sukulaisillenne tai tuttavillenne Suomessa V!"
maksupiletin. Me takaamme nopean^ hauskan j a mukavan mstl,
j a parasta avustusta Canadaan saapuessa. . ""»titan
L a i v o j e n k u l k u v u o r o t N e w Y o r k i s t a :
Syysk. 22 p. ........United States Marrask. 3 p. ........United States
Lokak. 6 p. Oscar II , •;v-.9.scar U
Lokak. 13 p. Hellig Olav
Lokak. 25 p. . . . . . F r e d e r ik V I II
Jouluk. 1 p. HeUigÖlav
Jouluk. 7 p Frederik Vlfl
Tammik. 5 p. ...........Qscar H
Muisutaa Skaodin.vian.Amerikan Linjan hau.ka jouluretki Halifai-i.t, Suom«n Ui
vastomme IippuUi»alla, .uurella ja mukavalU Frederik' VIII, joka lähtee Half.',';
joulukuun 9 päiräni. .iellä ottaen kaikki jouluksi kotimaahan lähtevit v;eraiIam.tku!Lji^
Jos ilmoitatte allamainituUa osoitteella koska j a millä iunaii
te saavutte Montrealiin n i i n lähetämme linjan suomalaisen « w
t a j a n ottamaan Teitä vastaan asemalle j a autamme Teitä »aV
sutta j a mielihyvällä kaikissa matkaa koskevissa asioissa i a &nn^'
me johdatusta passi- j a leimausanomuksiin nähden j n e ™'
Halutessanne lähenapiä tietoja kääntykää lähimmän asiamie
hemme puoleen tai k i r j o i t t a k a a suoraan meille osoitteella-
SCANDINAVIAN AMERICAN LINE
1 4 1 0 S T A N L E Y S T R E E T MONTREAL, QUEBEC
Q U E .
Tässä paikassa päästettiin kaikki
Puolaan menevät maihin. Kun l a i ­vamme
oli i r r o i t e t tu tokasta, niin
meidän matkaseurueemme alkoi juh­lallisen
voimakkaasti kajahutella
"Kansainvälistä", joka tietystikään
ei ollut virkansrrkkien mieleen, joita
näkyi täs^ä satamakaupungissa ole­van
tavallista runsaammin,; j a oli­vat
varustettuna mauserilla j a pit­kä
t i k a r i vyöllä. Kyllä nämä v i r k a -
nyrkit näyttivät olevan hyvin tehtä­vänsä
tasalla, sen havainnon tein
kun katselin kuinka he esiintyivät
työläisiin nähden. Siinä oli suurem­pi
joukko resuisia työläisiä jotka
kärkkyivät saadakseen jonkunlaista
työtä lossaushommassa, • n i i n nämä
n y r k i t tyrkkivät niitä että maahan
huonommat kaatuivat.
Torstaina kahdeskymmenes kah­deksas
päivä tulimme Liettuan sata­makaupunkiin
Memeliin. Tässä taas
tarkastettiin passit j a annettiin a-sianmukainen
lupa Latvian konsulin
puolesta matkustaa Riigaan Latvi­assa.
Aamulla, kahdeskymmenesyhdek-säs
päivä saavuimme Riigaan. Siellä
taas menimme Neuvostohallituksen
konsulin luokse näyttämään passiam­me.
Meidän johtajamme huoltivat
kaikkien passit hyvään kuntoon.
Konsulin luona käyneet johtajamme
kertoivat että konsuli oli ollut ker­rassaan
toverillinen, keskustelut ja
kyselyt olivat olleet toverilliset, e i ­kä
niinkuin kapitalistisissa virastois-j
sa, virallisen töykeitä. Saatuamme
passimme olimme valmiit matkusta­maan
P u n a i s e l l e Venäjälle.
Uusi tavara t u l l a t t i i n , j o i l l a sitä o l i -
Me kommuneihin menijät olimme
poikkeusasemassa, meidän tavaroita
ei t u l l a t t u lainkaan. Kaikki kommu-noihin
menevä tavara on tulliva­paata.
Passien tarkastuksen jäl­keen
saimme jatkaa matkaamme Le­ningradia
kohden. '
Viimeinen päivä heinäkuuta s a a -
"vuimme Lokakuun vallarikumpusra-semalle
(ent. N i k o l a i n as.) L e n i n ­gradissa.
Saman päivän i l l a l l a saa­vutimme
matkamme päämäärän,
Rääpyän. Tämä paikka näjrttää h y ­vin
miellyttävältä kauniin puiston­sa
johdosta, j o k a ympäröi kartanoa.
Viimeksi voin sanoa, että matkam­me
suoritimme ilman suurempia vai­keuksia.
Terveinä olimme j a muu­tenkin
hyvissä voimissa kun saa­vuimme
perille. Tämän yksinkertai­sen
kirjeeni omistan luokkatove­reilleni
ja Neuvostoliiton ystäville
Canadassa.
Toverillisesti.
A k s e l i Leppänen.
J U O K A A
Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale TUL
hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia, ' '
Tilaukset toimitetaan nopeaan j ä . huolella.
ORANGE SMASH BOTTLING WORKS
Box 1749, 61 B i r c h S t . , N . . Timmlns, Ont.—^Telef 646 J . — K . A . Merikallio
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
>i*^<^'»<iia»a»aaaaaa*i
Käydessänne Engrlehartissa tulkaa
C. H. Powell and Sons kauppaao
Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa, i
lihaa, y.m. 1
K a h v i a , 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuoreita Yeast Cakeja. Kaademummaa. ]
P E R U N A J A U H O J A , S O K E R I A , L A R D I A Y. M . i
P u n a i s e s t a p o r t U t a -— Nenvosto-l
i i t t o on
U U S I A S U O M A L A I S I A LEVYJÄ
S A A P U N U T 7 5 c
W . L a r s e n A c c .
3031 Helmi — Scottische
Viimeinen Valssi
H a n n e s S a a r e n l a u l a i p t a:
Meripojan Heilat j a Chrystantemun
No. 3036—F.
K a l l e K a u p p i , b a r i t o ni
3032 F Maailman Matti
Rivakka Polkka
A i n o S a a r i , soprano
3039 F Sorakumpujen vainajille
Tehtaassa
3044 F Mustalais Ruhtinatar No. 3
Ingapieni
3041 F Marjalunnin Jussi
Härmän Pojat
3042 F A i k o j a entisiä
H e i l i n i soitteli
3043 F Kevät Suomen metsässä
Käki, Valssi
Jack Seppälän Sauna
A v o i n n a 4 k e r t a a v i l k o M a : T i i a t a i n a , keskiviildEona, perjantaina ja
l a u a n t a i n a k e l l o 1 j . p . p . k e l l o 12: t « yölla.
S p r u e e S t . Puhelin 1 1 0 7 Sndbnry, Oat
Lähellä Vapauden konttoria.
3utU
Qualriv f J i m i -
LAUTATALOLLA
on monta etua, ei vain se, että on
halvempi. Koristamisessa on laaja
vara valikoida; rakenteellisia maa-toksia
voi tehdä helposti, ja lauta-talossa
on jotain semmoista, joka
tekee sen n i i n kodikaan nakoiseks;.
A n t a k a a meidän täyttää teidän pup-tavaratarpeet.
Meidän Mr. Harju
mielellään näyttää varastoamme.
The Mnton Francis
LumberCo.
— Puhelin 1901—999— '
Lauantaina kolmaskymmenes päi­vä
odotimme jännityksellä sitä het­keä,
jolloin saisimme nähdä paljon
puhutun työläisten hallitseman P u ­naisen
Venäjän. Kaikki odotimme
junan ikkunoilla milloin se tulee, j
Yhtäkkiä se t u l i . Näimme suuren, { Leo K a a p p i
rautaisen sillan eli punaisen^ portin, 3049 F L a u l u on iloni j a työni
j o k a oli rakennettu rautatien y l i .
P o r t i n päällä liehui Neuvostohalli-uksen
punainen lippu sirpillä j a -va­saralla
koristettuna. Mennessämme
punaisesta portista sisälle, olinime
k a i k k i ikkunoista uk>s katselemassa
j a samalla lauloimme Kansainvälistä.
Junan seisahdettua näimme suuren
jomkon punasotilaita jotka iloisesti
huiskuttivat käsiään meidän laulun
loputtua. Tässä paikassa o l i passien
tarkastus j a t u l l i . Kaikki k i r j a t ja
kirjoitukset katseltiin huolellisestL
H i s k i S a l o m a a ( C o m i c l a a i n)
3045 F Askon Kolmerivinen
T i s k a r i n Polkka
Heitä huolet pois
P o s t i r a b a n t a l e e s e u r a t a t i l a a s t a.
A m p l t p h o n i c G r a m o f o o n e ja
$ 9 5 . 0 0 — $ 1 1 5 . 0 0
U u a i a " B r a n s w i e k " G r a m o f o o n e ja
$ 1 5 5 — $ 2 3 5
B A R K E R S M U S I C S T O RE
P h o n e 1694.88 D a r h a m S t . . S n d b a rv
UUDISTAKAA
TMUKSENNE!
ROUYN 06UUSBU0KALA
Tarjoaa ruokaa aterioittain j a päivittäin. Jäsenyyteen voiva
myös järjestyneet työläiset liittyä. /V)
F I N N I S H C L U B '
Home Ave. Box 455 Rouyn, Quebec
MARS H O T EL
A i n o a suomalainen hotelU Rouynissa. Siistiä huoneita saatava
T . J . K U P I A I N E N QUE.
Noranda j a !3tlain A v e . kulma. P.OLTrN,
Rouyn New Baktngr C!)o.
K O R P U T , K O V A N J A K A I K E L -
L A I S T E N K A H V X L E I V AN
saatte 2>arhaiten meiltä. Myöskin
ulkotilaukset täytetään huolella.
N E W B A K I N G C O M P A NY
R o n y n . Q n e . (K)
PALLORUUMA
ja
PARTURI
K E M P P L E. S A J ^
G a m b e l S t . , Rouyn, 0 " " -