Vapaus, September 8, 1930

              Maanantainarsyysk. 8 p:nä. — Mon. Bept. 8.
i :
T A "JP A TT Q CcBsdia a^^xeiltiteii trS^Iettte c i sM IXsaksnBstU)*. flaMtry »»*-
» burm. Ont., p«ia4 »«rn¥iif»i- Js a O i f i t t T i a l J»fc]^llTi«I.
VAPAUS OJbettji
ai TlitOA VaAm ia C«a»d«. PubU«h«d dtHy ct Ssdbnr, tettcia.
Sodan päätyttyä tehtiin kemial- j suuret sedium-snlfiitti-varastot, ja
: lisessa teoJIisuudes?a uu?ia järjes-
Armh ['•« t U P o « ' ^ f i e * D«^*rt«eiit, Ott«w«. u terni eU» a>»nq.
«iTStuiof mt . 7Se > « eoi. ioeh. UioisöUB ebui« far ilici*
tfljitä. Se laiteltiin voittoa tuot
?(•. l i i tavalle pohjalle rauhan ajaksi. Li-r
l e n t i m ä ä r ä s t ä kuuluu NeuvostoHi-
:on osalle- f tekstiilituotteista 74 pTos
ja metäHituoteista 80 pfois.).
Viro, jQfca vasta ä s k e t t äM solmiÖ
Z KauppagopfTrtnksen NäavÖstoliitoö
VoiäoiouV Va^a*. Boz £9, Saabnrr. Oot.
• I
MUffiBMrr Koottofi 1038;- — Tolxsina S3«W. — Khjslunippa 3B87W. ^
g l M r f ' O C D M (j<* » o r k , »dpertljeinenu. etr.) 103»—Editor 536y.-B—tatow HgTW.
.«»rin. ««n.^».«k«« näet nopeasti muuttaa rauhan ajan
# r , . i - « - - . ^ N i « | « . - a « u ^ ^ ^ ^ ^ ^ tavaroiden luottamisesta sota-ajan
— ic«MBMniiBwaibiä « J O kert». sff u>»<o«i«a kat^^ tijvaroidcn luoltamiceen.
« » l u a r t » » «-n. T*WJ:»I»«»M. ' i h e t t u ä t i iiror4a,biDU etautoea. | J uila perusteella on Lanadassa
: kehillynyt laaja—kemtaJlinen._teQj-
*** I lisuus. Canadian Industries Ltd.
on iaajenlaifut toimintaansa useille
_ ; rri aloille, jolka kaikki näyttävät
OfHca, fiookitor* «ad Pruiufaops VapaM Boiidiji*. tim Stxeet. j palvclcvan rauhau ^ojan tarpeita,
tst-mta to u tiättmta'. vtptBt, P . O . Box t9. Sodborr.'OBI. : muILa jotka voidaan muuttaa am-
I M . « 9 * mUlbin u h u iM «aa viataaata «uimiiteea kii}ee*eesc«, Utlattaku « S M IM
pcMMmaUiaaU B i s a l l i i J. IT. Abbjrut. lUkkMoboiUja.
sedium-sulfliltia ynnä kuparlsutat-tojen
rikkisavtfista s a a t t a a kemial­lista
ainesta k i j r t e t ä ä n n i k k e l i n s ä ­äksi
l e h l i i n tuotannossa vielä sera- lättaiiiiseeft. Ja n i k k e l i o n m y ö s , ^^^^.^ huonomniässä suhteessa.
varsm tarkea osa sotateollisuudes- vi^on vienU NeuvosfoMttoön v. 1923'
ta- —27 oli^22,7 pros. teoHisuustavarain
M i l l e i jokainenr Canadian In-[ viennistä, v. 1927 ia.8 pres. j a v .
dustfies Ltd iii tnotantohaara on, 1928 vain 13,7 prös. (etupäaissä pa-senimoinen,
etla se saatetaan muu-' P^^^, jonka ostaminen- ulkomailta
laman lunnin kuluessa muuttaa ° " ^° loppimut).
Sen- ke-' K u n virossa joulukntiua v. 19129
' moisia muutoksia, että myrkkykaa-
I -.ujen tuottami.^een voidaan heti
. ryhtyä seuraavan sodan puhjetessa.
Kf-rniallinen teollisuus saatetaan
mAUSIIfN-NAT:
jr^mOOmidtti^ V %U. tCJJT. a i-i. t2JS0 > 1 kk/ «1.03.
«•soilai^ä J '•'S/, ALlqxitt.
I. V. AhUiritt.
DöUäri puhuu
Muutamia yhdysvaltalaisia se­naattoreita
on vast'ikään palannut
Nieuvostoliitosta. Heidän kerallaan
palasi Europasta Yhdysvaltoihin
Kansallisen Turvallisuusliiton' po­momies,
S. S. Menken, joka on
kaikih'^ punaisen katkera viholli­nen.
Näitä-herroja ei saateta syyt­tää
siitä, että he olisivat missään
tekemisissä vallankumouksellisen
työväenluokan kanssa. Kuitenkin
« l i ' heistä itsekullakin jotakin sa
nMtavaa' siitä suuresta edistykses
tä, mitä tapahtuu Neuvostoliitossa
5-vuotissuunnitelman toteuttamises­sa.
Menken lausui: "Me piilotam­me
päämme santaan, kun emme
tunnusta Venäjää. Amerikan kan­salla'
ei ole' todellista käsitystä
siitii, mitä tapahtuu Venäjällä.
Täällä ei kukaan käsitä sen sisäi­sen;,
ohjelman laajuutta, jota Ve­näjällä
toteutetaan."
'Kentuckylainen senaattori Bark-ley'sanoi:
"Näkemykseni oli mi­nulle'
suuri yllätys, Ihinisen on
luovuttava ennakkoluuloistaan.
Talfö matkallani olen minä .saanut
tietoja» jotka pehmittävät niitä mie-lipitcfitäf
joita minulla on saattanut
Httiaaa-1 inukelähtpiksi heti seuraavan 'so-s
= r : dan puhjetessa. .Sen toimintapiiri
• yleltyy ruokasuolan valmistamises-
> ta "duco"-maalin valmistamiseen,
autojen viimeistelystä huonekälui-
* I hin saakka. Se vaTmislaa neste-aikaisemmin
olla Venäjiiän näh-'mäistä klorinea (josta tehdään klo-'
den.' I rinekaasiia), nitrosellulosea ja am-
Monlanalainen senaattori Whee-' rnonian sulfaattia (jota tarvitaan
ler lausui: "Venäjä on suurin räjähdysaineiden tuotannossa), rik-mahdollinen
markkinapaikka ame-jkihappoa, maaleja, vernissaa, kei-rikalaisille
tavaroille ja ellemme; „„tekoisla silkkiä, lannoitusainei-me
tunnusta Venäjää, olemme me'ta ja useita muita tuotteita,
suuria narreja. Kaupalliselta kan-' Saskalchewanissa on-Canadian
naita katsoen me menetämme mii-j Injlustries Ltd. saanut haltuunsa
Joonia." "
luottamaan sotatarpeita.
hitlyminen on osana Canadan so­d
i työttömiä rekisteritö 5,288 h.,
niin t ä m ä n vuoden alussa oli jo 20,-
dan valmisteluista,. Tätä s e i ^ ^ P3i^3i t ^ t ä on maatalous-ei
vähimmässäkään maarassg muu-1 .yöiäisiä, joita ei ole työttömien v i
ta se tosiasia, että b r i t t i l ä i n e n ja rallisissa numeroissa otettu lukuun,
yhdysvaltalainen pääoma omistaa Maatadoustyöläiaten yleinen luku-
Canadian Industries Ltd-.n. Mnis- määrä ön Liettussa 231,000, L a t -
tellakoon, että b r i t t i l ä i s e l l e pää- " » s s a 290m Virossa 2Ö0;000 ja-omalle
maksettiin voilto-osingoita " " O " ' ^ ^ * ^80,000 henkilöä,
saksalaisesta Kruppin tehtaasta v i i - , ^'
me maailmansodan aikana. "Sota j Snonien taioaäpnla
on businesta, l i i k e t t ä . " j Suomen talous ei ollut ennen so-
J a "rauhan ajan" tuotannostaan • taakaän kytketty Venäjän markkf-p
e r i i Canadian Industries^ noihin siinä määrin kuin mainittu-suuria
liikevoittdja. Sen rosyosaa-. jen Itämerenniaiden.
lis 1928 teki yhteensä 14,462,000 Suomen teollisuuden kehityksestä
, . . . rri.. .. . 1 - 1 1 . vumevuosula antavat kuvata seuraa-dollaria.
Taman Paosta huo-j^.^j.^„^^^^t.y 192(^-27 teollisuus.
mauttr The Financial Fost: Ta-, tuotteiden kokonaisarvo kasvoi 6,1
män firman osakkeila tulee vain miljaardista markasta 1214' miljaär-verraten
vähä • julkjsiile markki- diin. Kesklmääräineri vuotuinen
noille, mutta myvdessä saadaan j J^asvu oli 12 pros.
niistä korkeita hititoja." — The Suomen teollisuuspulaan on huo-
Furrotv.
Nämä lausunnot puhuvat itse Kaivoskaptceiii puheenjohtäjäna osiiuskaapan
puolestaan.
Pari kuuta sitten lähtivät yllä­mainitut
herrasmiehet Yhdysval-1
loista, jossa tehtaat ovat suljettui­na
ja miljoonia työläisiä kävelee
kaduilla työttöminä. Saavuttuaan
Neuvostoliittoon havaitsivat he
siellä kaikkien tehtaiden olevan
käynnissä ja vieläpä saloja uusia
tehtaita olevan rakennuksen alai­sena.
Pieni tarkastus koneiden
kysyntään 5-vuptissuunnitelman to­teuttamiseksi
niin maanviljelyksen
kuin teollisuudenkin alalla tuhorv
nopeasti' senaattorien ennakkoluu­lot.
He näkivät uusia markkina-ja
Tiistomahdollisuuksia. Mutta
juuri tiio seikka toteaa sen, että so­sialismin
rakentaminen edistyy
Neuvostoliitossa.
kokouksessa
ntaatalbitspttlii
"Yhdysvaltiiin fatmarit- tuntevat
nykyisen yfeisen; maatalous- ja
teöllisuuspulart vaikutukset aivan
saAialla tavalla kuin Canadankin
farmarit.. Samana päivänä kim
Ganädäh^ vehnärengas ilmotti alenr
tavänsa" ensimäistä maksua vehnä-budhelista,
kertoi muuan Washing-toniflta"
lähetetty tiedotus Yhdysval­tain-
f Änrtarien olosuhteista seuraa­vaa!
"VeKhän hinta on alhaisimmassa
rajassaan sitten maailmannMlan.
PUuviHanhinta on aivan samoissa
ra joissa kiliin^ mitä se oli ennen
maailmansrodän alkamista. Ru­kiin
hinta on noin puoli siitä mitä
se* oli korkeimmillaan ollessa vii­me
tammikuussa. Lihan, rasvan,
kahvin ja sokerin hinnat ovat las­keneet
tämän vuoden alhaisimpaan
tisöon: Hbpeä on halvempaa kuin
milloinkaan ennen. Teräs, rauta,
lyijy, sinkki ja tina ovat niinikään
tämän vuoden alhai^mmassa ta­sosi*/
Samäien- kumi, silkki j a
pjDrtipuHkankäat.^'
Samassa tiedotuksessa maini-tfhn;'
että "Nebraskan farmarit tu­levat'saamd%
in 15—^18 senttiin ruis-bnshelilta,
latnpaita myydään yh­dellä
dollarilla kappale," karjan
hinta on alentunut kolmella • dol-vehhäbushelilta;
Mutta samaan ai­kaan
kuiri farmarien tuotteiden hin­ta
täten laskee, huomautetaan tie­dotuksessa,
peri Union Pacific-rau-tatie
350 dollaria vehnävaunun
kuljettamisesta • noin kahdensadan
mailin matkan. Tuon vehnävau­nun
kuljettamiseen kului aikaa
kolmekymmentä -" tuntia ja viisi
miestä voi kuljettaa 125 vaunua
yKdellä kertaa.- =
Mikään "järjestetty myynti" pa­remmin
kuin Leggen farmilauta-kunta
tahi mikään muukaan keino
ei voi ehkäistä moista rautatiekor-poratsionien
harjottamaa farma­rien
rosvoamista. Tämä rosvous
on ykisi f ihanssipääoman meto­deista
tullin kantamiseksi farmauk-sfcsta
ja kuuluu se erottamattoma­na
osana kapitalistiseen talouteen-
Sitä vastaan protesteeraaminen on
Itse paikan päällä ollut henkilö
on meille kertonut miten eräässä
keskivaltioiden osuusliikkeen puoU-vuosikokouksessa
toimi puheenjoh­tajana
eräs kaivoskapteeni, pahin
työläissyöjä mitä saattaa maanpääl-tä
löytyä. Tarpeetonta kai lienee-huomauttaa,
että kysymyksessä tle*-
va osuusliike- on Halosen sakin hal­lussa.
Jokainen ajatteleva, osuustoimin­taan
innostunut ja-.siitjiä mukana
oleva, luokkatietoinen työläinen' k y ­syy
itseltään, että mitä tekemistä
on kaivoskapteenilla työläisten o-suusliikkeessä
ja m i t ä merkitsee se,
e t t ä sellainen asetetaan vieläpä pu­heenjohtajan
paikalle, .Tn h ä n el
*oi löytää muuta vastausta kuin
e t t ä sellaisessa tapauksa-^a täytyy
asiain olla pahasti vinossa ja o-suuslilkkeen
sellaisella tiellä, jota
seuraaminen vie sen lopulliseen pe­rikatoon.
S i l l o in vielä- kun kysymyksessä'
oleva osuusliikekin oli luokkatietois--
fcen j a vallankumouksellisten työläis­ten
kontrollin alla, toimi liikkeen
kokouksissa pUheenjohtalftna joku
liikkeen jäsenyydessä' oleva' työ­läinen
j a jos jonkun näJihän olisi
p ä l k ä h t ä n y t esittää iJötakln kaivos-kapteenia
puheenjohtajaksi, olisi jo­kainen
läsnäoUut häpeästä punas­tunut
ja pitänyt sitä hävyttömänä
loukkauksena niitä työläisiä koh­taan,
jotka liikkeen ovat perusta­neet
j a . rakentaneet.
Mutta ajat ovat muuttuneet. K a -
pitallstiluokan rengeiksi antaantu-neet,
osuustoimintaliikettä kapitalls- t;o,Usuud"eh "aiallä j X ^ W paS-tien-
paiveluksisfen kiiljettamaan r y h .
tyneet työväenluokan petturit ovat
saaneet toistaiseksi vallan' joissa­k
i n työläisten ja farmareiden' o-;
suusliikkeissä. Ja ceuraukj^et alka­vat
heti näkyä;- E i e n ä ä Kelpaa työ­l
ä i n e n puheenjohtajaksikaan oman
osuusliikkeensä kokouksena, vaan
siihenkin vii-kaan nimitetään joku
kaivoskapitalistien uskollinen vahti,
p i t ä m ä ä n huolta siitä, e t t ä kokouk­sessa-
ei t e h d ä mitään t e t ä i t r u s t i i le
epäedullisia päätötoiä. puheen­vuoroja
sel^isille, jotka* haluavat
'ptihOÄ'petetyille'työläfsille sUta ka­talasta'
ansasta, joihin heitä tietä­m
ä t t ä ä n kuljetetaan, Halosten ja
kaiVoskapteenien johdolla. Teräs-trustiij,
kffist haniföee . työläbte»''i^;',
suusliikkeen kokouksessa:
Oh jo aika näiden petetyiden j s '
harhaänjöhdettu.iett työläisten he­r
ä t ä n ä k e m l ä n asiat todellisuuden
valossa. On jo aika heittää pellolle
työläisten osuusliikkeistä terästrus.
t i n kalvoskapteenit j a ne jotka n äL
t ä kajvoskapteeneja- n i i h i n vetävät.
, Eteenpäin.
mattavimmin vaikuttaneet vilkas­tunut
puutavaran vienti Neuvostö-liitcsta
iilkomaille, joten Suomi t u ­li
syrjäytetyksi huomattavassa mää-;
rin ja myöskin tuonnin puute Suo­meen.
Pääteollisuuäälana Suomessa on
puu. ja paperiteollisuus. Puollvalr
miitten puutavarain vienti Suomes­sa-
k ä s i t t ä ä 57 proS; koko maan vien.
nistä; papörin^ vienti — 30 pro*'
ley.OOOtsta teoUisuUstyöläisestä vie?
]ä V. 1927 57,000' työskenteli puu-den
ulkomaankauppa on passiivinen,
ainoaisfaaä l i e t t u a on jcssiain mää-'
r i n säilyttänyt kaigppafetlanssinsa
aktiivisena.
K a i k k i ma:at ovat ulkoisen pankki-päSöman
käsissä. Latvian pankeista
on 63 pros. uMölaisen kapitaalin
hallussa, teollisuus 54 pros. jne. V i ­ron
teollisuuslaitoksista on Sa pros.
Englannin hallussa. Suomessa on
>-li 8 miljaardia markkaa ulkoisista
p ä ä o m a a ' j a siinä luvussa 3'miljaar-dia
valtiovelkaa. Suomen minkki-noilla
isännöivät englantilainen, a-merlkaläinen'.
saksalainen ja ruot
salainen pääoma. Ruotsin tulitikku-trusti
tavottelee Suomen metsäteol­lisuutta;;
Suomien maatalouspankil-la
on 300 m i l j . frangia ranskalais­ta
pääomaa. Viro, Liettua ja L a t -
jotenkin järjestää kygymyksessäole-van
iltaman, sillä tälläkertaa. km»
mttommekin on taloudellisesti hei-kcissa
varoissa, e l se voi siiärändix-sesti
taloudellisesti yleisliittoa tukea,
vaan on se t e h t ä v ä jouldrötoilnin- L , -S^fät ,
nalla. Toivomme seurojen mikäli g t ^ T ^ ' ^ ' ^ ^«Pai
vaan suinkin mahdollista ottavan!
asian huomioonsa. tOaisn, «ii
josaston h a a ö U a ^ ^^
jkuun 29 piivä.
om tysöisttthemjain iönKmomepo 1 ° " ^äksi k
Canadaan j vost^j-Karjalaan
nan hyvSstijättöL^
gaUdlle mtu,mn,e J ä ^ o . "SS^SL^ ^
villa se tilanne nuka Suomessa t äL
l ä k e r t a a vallitset. Työväen luokka-talsteluliilfe
pc^iÖSn s i e ^ lySmääfr
kokonaai prrs£all^iM. :^j'äpati6t
suljetaan, työväenjärjestöt klelle.
tään' toimimasta, — sanalla sanoen
vaHit^e"^' siellä täydeflinaä B ^ ^ l an
via ovat tulitikkuteollisunden l u t f - j d i ^ ä t u U r l ja anarkiaV Senvuoksi ei
vuttaneet Ruotsin trustille. tJlkblai-sen
pääoman tehtävänä j a tarkoi­tuksena
luonnollisesti on: mahdolli­simman
suuren voiton haku, pitää
n ä i t ä maita puolisiirtomaina' ja- va­rustaa
niitä Neuvostoliittoa vas­taan.
Työläisten j a pikkatalonpoiklen
asrada ,
oh näissä maissa yhä huonontunut.
Latviassa ovat työpalkat 50 pros;
sodanedellisistä. Lainaprosentit kO.
hoavat aina ryöstöön asti — 72 pro­senttiin.
Väestön köyhin osa pake­nee
taloudellisen ja poliittisen pu­ristuksen
johdosta. I
Suomen fascistit ovat nostanieet
suderfulvontänsa ja verisen tekrd-rin.
Suomen fascisml nuolee e m ä .
maittensa —-Ranskan ja Englan.;
n i n fascismin kättä, terrorisoiden
maansa työtätekeviä. |
Kaiken tämän se tekee loppunsa
edellä, viimeisissä kuolinköurisfcuk-slÄaan.
Jmcil'
Suomeni Puolan ja liämerenmaiden
Suomen, Puolan ja Itämerenmal-den
fascistiigoituminen tapahtuu no­peassa
vauhdissa.' Näiden maiden
kapitalistit pyrkivät avolmtti fas^
clstidiktatuurin avulla hetkellisesti
pelastumaan • uhkaavasta taloudel­lisesta
katastroofista, sälyttämällä
turhaa, sillä se tulee kestämään' yhä raskaamman taakan työtäteke.
niin kauan kuin kapitalismi kestää.
Ja niitten, jotka ylipäänsä kannat­tavat
kapitalismia, pitäisi olla tyy­tyväisiä
myös kapitalismin siihen
kohtaan, joka heitä sortaa.
Moinen ros-vous ja sen synnyttä­mä
talouspula saatetaan poistaa
vain riistettyjen farmarien ja palk­katyöläisten
vallankumouksellisella
yhteistoimhmalla, kapitalisjisen
larilla sataa paunaa koliti, sikain järjestelmän kukistamisella, raken-kahdella'
dollarilla, ja eitä Neb- j tamalla sen tilalle sosialistinen
raik&rt farmarit saavat 53 senttiä I yhteiskunta.
Canuimv sotateolUsuus^
Canadan sotateollisuuden kehit-tjrminen-
Vjjoka on yksi erittäin tär­keä
osa läriiän maan sodan'valmis­teluista,'
tapahtuu nopeassa tem­possa;
Uusia kemiallisia tehtaita
rakennetaan erinäisten tuotteiden
-valniislamiseksi.' Näiria' tuoUeel
ylettyvät ruokasuolasta keinotekoi-sedb'?
nahkaan- ja lahnotusaineesta
hudiuekaltfjen' kiillolusaineeseen.
Kentällisen teollisuuden kehittä­mistä
tietysti nimitetään teollisuu-dj^*
"rauhalliseksi" kehittämiseksi.
Mutta useimmat näistä -vialtomilta
näyttävistä laitoksista saatetaan kä­denkäänteessä
muuttaa räjähdys-ame-
ja myrkkykaasu-tehtaiksi.
Canadan kemiallisesta teollisuu-
' desta muodostaa pääryhmän Cana­dian
IndUitries "Limited. Se on
skotlantilaisen Nobels Explösives
Ltd:nja yhdysvaltalaisen G. I. du
Pont Co:n, joista kumpikin valmis­taa
myrkkykaasuja ja räjähdysai­neita,
alafirma.
Nobels ]a du fonf • firmat orga­nisoivat
Canadian Industries Ltd:n
jo 1911, jolloin valmistauduttiin
maailmansotaa varten. Europassa
suoritetussa imperialistien verijuh-lissa
tienasi Canadian Industries
Ltd. hyvin.- 'Mäinifessaan: tästä fir­masta
kirjottaa r/je Financial Post
kesäkuun 6 p:n numerossaan
1929:
Sotavuosina nautti Canadian In­dustries
Ltd. suurenmoisesta ku- kylvöalat laajenivat sunrPmmoisella
koistuksesta, erikoisesti kordiittin tempolla.
ja muitten räjähdysaineitten vai-mistulcsen
takia.'*
Canadan työläiset ja farmarit,
joista maailmansodasta palanneet
sotilaat muodostavat osan. saavat
vielä tänä päivänä korkeain vero­jen
muodossa maksaa tuosta ''suu­renmoisesta
kukoisluksesla".
vgh' luokan hartioille. •
Puolassa alkoi fasclstisoltuminen
jo V. 1928. Miten PuOlan fascistit
ovat sitten löytäneet - "pelastuksen"?
T ä l l ä hetkellä Puolassa erikoi-'
Sesti vallitsee jä kasvaa maatalou­dellinen
pula. Karja- ja' viijatuot-,
teitten hinnat ovat laskeneet kuu­kausi
kuukaudelta. K u n v. 192^^28
Varsovassa sentneri ru'.£li makso:
43,77 slottia, oli sen hinta-mfiaiis.
kuussa tänä vuonna 20,75 slottia,
toukokuussa 18,19 j a ke.<;äkiiussa 15,5
slottia. Maaseudulla hinta putosi
aina 10 slottiin.
Viime talousvuoima PUola" menet­t
i yksistään viljanhintojen alennuk­sessa
400 milj. slottia.
Apulantojen hankinnasta on Puo­l
an talonpoikien täytynyt kieltäy­tyä.
K u n V. 1929 kevätkylvöjen a i ­kana
varsovalaiset maatalous-(kulak-ki)
Icooperatiivit myivät 14,411 ton­nia
apulantoja, inyivät ne t ä n ä ke­väänä
vain 5,747 tonnia. Samom
maiatalouskoneiden myynti väheni
noin 30 pros. ESkä Puolan maata--
lousspesialistit näe ulospääsyä. Vie­lä
kesäkuussa lausui Pttolan maa-talousdepartementin
tirehtööri: " U u .
si talousvuosi alkaa vaikeissa olo- ^
suhteissa. Tuotteiden väheneminen 1921 on tehtaitten lukumäärä nous-da
saada kuntoon.. Raskaassa teol--
llsuudessa jo viime vuoden lopulla"
alkbl • vaikea tilanne. Täälläkin 25
pros. alentuminen.
•Pilsudskin politiikan pyrkimuS
kartellisoida teollisuus ei ole tuot­tanut
muuta' kuin hintojen nou­sua,
tuotannon jatkuvasti alentu­essa.'
Työttömiä^ on tällä hetkellä'
noin nrfjännesmilJoonaa rekisteröi­ty.
Tödellisuudessk on luku paljon-suurempi.
Vekseleistä 18 pros. me­nee
protestiin. Talonpoikien vel­kaantuminen
on y h ä jatkunut.
Piiolä pyrkii kriisistä sodan avul-»-
l a — e i vapautumaan, mutta tois­taiseksi
' p i d ä t t ä m ä ä n j a säilyttämään
fascistidiktatuuria.
Pnia' Itämerenmaissa
. Neuvostoliiton rajamaat (Liettua,
Latvia, Viro j a Siiomi) kärsivft tä-tänykyä
samanlaisesta taloudelUses"
ta pulasta. Pula ulottuu teollisuu­teen,
maataloutsen kauppaan ja-luottoon;
Se o n osa yleismaailmal­lisesta
kapitalismin kriisistä, joka
t ä t ä nykyä vallitsee; Se ön tuloa
Neuvostoliiton taloudellisesta kas­vusta
ja sen markkinoiden tarpeel-lisuudesta
mainituille maille.
"Tsaarivallan aikana Latvian ja'
Viron kautta kulki 35 pros. Venäjäii
keisarikunnan ulkomaakaupan tuon-nista*"^
j a viennis^; Näissä maissa
on viimeisen vuosikymmenen aika­na
tehtaitten j ä tehdastyöläisten l u .
k n kasvanut. Latviassa vuodesta
teollisuudessa. Lautasähojen tuote­m
ä ä r ä ' v.v. 1920—27 kohosi 700,000
standartista 1,400,000 standarttiin.
Tämä' o l i mahdollista siksi, k im
Neuvostoliiton, osuus puutavaran
vienneissä' oli vielä varsin' vähäinen.
V. l.°!27 suomi vei puutavaraa 1,250,--
COO standarttia ja oli Englannin
puiitavaramarkkinoilla ensitilalla.
Mutta jo V. 1928 osat vaihtuivat.
Ensitila joutui NeuvostolIitoUe ja
Suomen vienti väheni jo v. 192?
100;o6o standartilla. V. 1930 ensi-mäisen-
neljänneksen aikana Suo­mesta
vietiin puutavaraa vain 490,-
CGO standarttia ~ 600;000 standartin
asetoesta- viime vuödeif ensineijän-neksen
aikana.^
r TiiTds:'~30 sahalaitosta Suomessa
seisahtui, joukossa kaksi suurem^
paakin. Joltakin sahoja kapitalistit
j a tukkipomot poltattivat, vakuutus-P­rahat
saadakseen. He pyrkivät nyt
enemmän kllnnlttämfiän' (jä lainaa-,
maan) varoja paperi, ja- sellUloösä-teollisuuteen.
Rakentavat uusia teh­taita.
Siiömen taloudessa vallitsee pula;
rakennus, metalli- j a tekstiiliteolli­suudessa,-
liikenteessä ja kaupassa.
Tefcstlllitehtaat työskentelevät 4;
päivää" viikossa,' trikootehtaat ovat
vähentäneet tuotantoaan 24 pros. Ja
työläinä' on vähennetty 22 pros.
Metallityöläisiä on vähennetty 11
pros. Tämän vuoden ensiheijäiinek-sella
501 liik<&laitosta meni konkurs­siin.
Viime vuonna protesteefattlin
vekseleitä 100 m i l j . markan arvo;^-
ta.
Alkuvuodesta oli Suomessa rekls--
teröJty >li- 12,000' työtöntä suurem-mis!
sä työläiskeskukslssa' ja kalkki-aah
leöiOOOista teollisuuStyölälsestä
¥astaiäuse Suomen
" Kallifiikselle
Me Trochun Ni' L . jäsenet yhdessä'
meille myötämielisten työläisten
kanssa lausumme pyrkän paheksu­misemme
kaikkia niitä • rolstontöitä
vastaan joita lapualaisjoukot saavat
verikoirien tavoin tehdä, jahdata ja
raadella rauhallisia työläisiä joutu,
matta teoistaan edes edesvastUiiseeh.
Me in-otesteeraamme m i t ä jyrkem­min
kaikkea sitä laitonta r ä a k a l a l -
suutta vaötaah niitä Suomen työlÄife-ten
pyövelit saavat harjoittaa vlrkii--
vallan p ä ä l t ä katsellessai
Suönfen hallitukselta me vaadlrh-me
täydellistä sana-, kokoontumife-j
a yhdistymisvapautta, j a sellaisten
lakien- pikaista poistamista joilla r a ­joitetaan
työväenluokan poliittista
ja taloudellista toimintaa.
Me" vaadimme ihmlsrääkkäjrkset
ja-kuoleman ajot lopetettavaksi.
Alas suomen lahtarivaltal Elafcödn
Öiiömert taisteleva' köyhälistö j a ' sen
johtaja; SUomen kömöittriistipuolue!
Kokouksen valitsema^ protestiko-1
mitea:
——— I'' ' ^
edes Työväen Urheilulehti voi i l ­mestyä,
sekin katsotaan jo maan-petolliseksi
julkaisuksi Ja estetään
levittämästä aatteellista urheilun
kasvatustyötään työläisten keskuu.
teen. K i m Työväen ITrhe'ilulehti on
siis lakannut tulemasta- t ä m i e C a -
nadaan ja hjrvin tiedämme kuinka
kipeästi työlälsurhellijat sentään
kaipaavat omaa lehteään, niin päät­ti
llititotdfahikuhta;' e t t ä se' julkaisee
nyt ensinnäkin oman erlkolsjoulu-nuttteifen-
jaV j o s tilanne on suotul.
sa-, n l l i i ' e t t ä lehti saa kannatuksen,
n i i n sitten myöhemmin rupeaa jul­kaisemaan
vakituisebunlh oikein
keirran täi p a r i , kertaa kuussa i l ­mestyvää
oma^ ä ä n e n k a i m a t t a j aa
Nyt kummiiilrin kokeillaan ensa
joulunumerolla-.' Voidakseriime mää^
r ä t ä painoksen suurUudön kiehoi'
tetaan- seuroja:^ käsittelemään urhel»
lulehtlkysytiiystä ensitilassa j a . ari.
tamaan' lilttotoimilrannalle- tiedon
ensimaiseen päivään marraslMuta
kuinka- paljon seura ottaa; levittääk-sen
t ä t ä ensimäistä-, omaa Juhlajul­kaisuamme.
Tieto pn lähetettävä
viimeistään yMmalnittuun päivään
mennessä. Jälkeen tulleita tllauk.
sia ei voida enään ottaa huomioon.
Lehden hlniiäksi' tuiöe nbiri 2S—33
senttiä, riippuen painoksen suuruu­desta
- ja- kuvituksen, kalleudesta.
Kön nyt ensimälseri kerran koko-toimihta-
ajallaan Uittotoimikunta
itse kustafttaa oman lehden, niin
toivotaan, että seuroissa otetaan
asla vakavalta kannalta j a jo ajois.
sa ryhdytään valKseihäan asiamie­h
i ä j a j ä r j e s t ä ö i a a n lehden levitys­toimintaa.
Kalkkien liiton seuVöJen
velvollisuus on avustaa mahdolll.
slmniän paljon leHdeh levityksessä,
Ttrlee muistaa, että mitä laajem­pien
joukkojeia keskuuteori lehdem-me
leviää sen enempi teemme t y ö -
läisurhellune j a sen* aatteelle niaa-pefää
laajempien joukkojen keskiiu-dessa,
antamällU sätrialla. erisimal.
seri syääylcseri ' h e i ä ä i i niukaanvetä-miseksi
työVaeri luökkätalstöliillik-keeseen.
.„, .
on työttömiä 37,000 h .
Eikä ainoastaan puutavafä^ muP-t
a myöskin neuvostopellavan kilpai­lin
lyö V i r o n ; Lataan j a Liettuan
laudalta. Pellavan vienti näistä
maista on v ä h e n t y n y t joiiä 4 kertai­sesti.
on odotettavissa maatalouden kal­k
i l l a aloilla". _
Samanaikaisesti Neuvostoliitossa
TedllEtiadessa myöskin vakava pnla
Tekstiiliteollisuudessa; jossa- POo-sut
406:sta 85ö:een ja työläisten l u ­ku
24 tuhannesta 43 tuhanteen.
Virossa on teollisuuslaitoksissa
työskenteleviä työläisiä 35 tuhatta
henkeä (ennen sotaa 75 tuhatta).
Liettuassa-^ 7,730 tuotantolaitoksessa^
työskentelee 31,000 henkeä.
Latvian teollisuus- kärsii eniten
sisäisten markkinoiden j a ulkomaa-lassa
työskentelee. 30 pros. kaikista kaupan vähenemisen takia. Rekis-työläisitä,
väheni tuotanto 13 kuu- teröityjä työttömiä on 15.000 henki-kauden
aikana 41 pros. Rakennus- löä. Latvian - teoHisuustavarain vien.
työt kulkevat alenevassa vauhdissa.
Ei edes aloitettuja rakennuksia voi.,
nissä on Neuvostoliitolla huomat­tava
osuus, nim. 42 pros. yleisestä.
Maatalonspola'
Samoili kuin" Puola, ovat- Suomi,
v i r o . Latvia ja Liettualdn vaikean
määtalöUspialän: (maaHihan- agraa-rikrlisin)
alaisina. Näissä oö maa­taloudella
kansantaloudessa ensltilav
V. 1928- o l i lisäkii kato. Monet köy­hemmät
talonpojat olivat pakotet­tuja
mysonään viimeisen) lehmänsä.
Jopa t ä l o n s a k ö , huokaUlessaaii' vel­ka-
j a verotaakan alla.
Liettuassa rukiin hinta aleni kol­minkertaisesti
V. 192Ö> hintoihin ver-iräten;
Hallituksen' yritykset ostaa
kulakeilta kalliilla hinnalla viljaa el
ole voineet 4nannetta korjata. Lat­via,
Suomi Ja V i r o ovat Jo pitem­män
aikaa pjrrkineet viljatuotätoan-;
sa: vaihtamaan karjataloudeksi. :ViL"
Jah • asemesta • viedääÄ voita; lihaa y.
;ml karjantuotteita.
. V ö i n viennin; kasvu näkyy seuraa­vasta
(tönnelsssT:
Vuosi Ldettua L a t v i a Viro Suomi
1924 524 3.666 3.187 ' —
1926 1.749 10.13& 8.691 19.888
1920 4;084 14.79? 12.359 '23.359
: - Pääöstajainaiden; BngJannin- ja
Saksan' työväestön eKhehtojen"
^päikkkolojen kurjistuttua on vienti
jnainJtuista maista vähenemässä. •
!E3 roillainenkaan fascismi voi- Suo-J
mea, I t ä m e r e n m a i t a ja- samoto .Puo.f^
.iaa pelastaa- taloudellisen'kataatrooJ
f i n partaalta.-E^ikkieir näiden mai-f
Kiljpailukutsu?
Ainoastaan täten kutsumme
kaikkia C.TiU. L r n seuroja jäsfe-niensä"-
kautta osanistumaän syyis-kilpailuihin
rata- j a ' kenttäUfhei-luissa,
joka asianomaisella luvalla
J ä r j e s t ä m m e Kirkland Lakella
Svrastikan k e n t ä l l ä syysk. 28 päi­vä,
1930. Toivoen runsasta osah-ottoa
merkitsemme
Työläistervehdyksin:'
K i r k l a n d Laken v.- j a u.-senra *
" J Y M Y "
T a l i ^ ö i n i l n t a ja sliaftälrjolfiibset
kSyintiiä^ ;
Kesäset? päivät alkavat olla jo
menneet, kohta tulee aika jolloin
meidän oh s i i r r y t t ä v ä sisälle,- so;
harjoituksemme järjestettävä ahtai­den
seinien- rajoittamalle ^alueellei
Seurojen; Johtokunnissa • on otettava
asia vakavammalta kannalta kuin
ennen. J o n y t oji aika ruveta teke­m
ä ä n suunnitelmia si^ätoimlnnalle.
Voimistelu-, patal-, nyrkkeily- y.m.
harjoitusten ohella on vakavasti r u ­vettava',
kilnnittämänä- huomiota
myöskin muihin liitossamme, t ä h än
asti- vähemmin harrastettuihin har­joituksiin.
Koripalloilu on yksi^ jo­ta
ei liittomme seuroissa ole monesi
sakaan ix^xA^ ^ ^ e k s l k ä t o v visato'näyttää tulevan-haonä%.
_ ,pygjjQj„j„at ovat (^rtilB;!
eikä Sitä nlinonealS,
ilmoittaa, niia ^
haali täyteen JSkk^
soittaa, että työläi^T^.
neet Neuvostoliittoa lälSl
vun seikkoiliin. ""^^l
Tilaisuuteen oU järjestettv,
Pia numeroita eusikaalJ.
maa ja kokonainraTsSr
Joita pitivät lähtevän tyffl
senet sekä tänne jäävät
järjestöjen kuten k . . , ^ ,
satyolaisten jäljestän jaT^ '
puolesta. Myöliemmia t'
istuimet seinille, pantiin
maan ja alettiin yleinen ta^,
-kului, ei ainoastaan U t a ^
yötäkin toverilllsesk- sMrT^
lähtevien ja tänne iäJvföf.
kesken.
Sunnuntaina ebku^m-3^iA-;
vän aamuna. joUob -TonaM.^
press" alkoi kulettaa täaM-ifi
työkunnan jäseniä- mmi^i
taivalta Neuvöisto^örjaiaa
OK asemalle saaiparnrt-sumi
työläisiä, lähtevien tuttäTia''
harvat omaiset'joitä;](fflö»'t,
tä täällä on, sumimaijätä-oaltil
tehkin • lähtevien entisiä tj5> j
jestötoiminta- ja taJst^Juf
sanomaan lähtevi]le-viimsfcrt'i
tit ja toivottamsira-heaie^oiläi',
kallaan ja vielä enennnänänj
päästyään. Ja täliän yhtyy
jottanutMn kaikessa
saan.
Piirlihme syysjnMsfy joJUn
tjin syyskuun l:nett-]älTäi
kokonaan myttyyn, milffli n
juhlat ovat kysymykfcsi;
teet olivat liarvinaisen ep
juhlille. Jo aamusta aitoa ,1
rapisteli. Pitäen ke^ijfiivafi-1
verran välipäätä, että ehdittiiiii
tälle menemään. Mutta-jmiil im
tiin pääsemässä allcunn jä yleisi
oli jo kerääntynyt jonÄnTerra^ii
alkoi taasen satathästt'ja tälli
taa oikein lujaa. Tam ajoi lm
tyneen yleisön ajoÄiivbifilia')
lähtivät hyrräämäah"
päin, jättäen jublakehtSn
ehkä ensi kesään asti'
Iltaohjelma sen sijaan' tnlTsI
tettua laaditun sutmnltäiaar.
kaan. Ja saivat iltäfflklsuuiKl j
puoleltakin runsaani
ukkojen ja poiklm-vil&fii
kUpailut siinä rytälÄ^ ]
rittamatta; Ja' aiiläkMntSläii-l
nessä en ole vieE knullitlfj
siltä, aikovatko-lie'järjesiaidi
kilpailut viölä mj^SliHnäiD' j
syksynä vai jätt^feväMi
kesään ,MUtta;k8i-sekin!
kanaan jotenkin tietoffliinS'
8; ; |
Hearst, Öht.
Nyt katkaisen ääiettöi
kirjoitan vähän ViapäUtÄftetl
tään sitä täälläkin, vaiöi'!
me ei ole lehden paktolll»
nyt mitään; ,
Kesä on ollut tyydyttävä;^
tä asti satoi hyviii;Jot«'vip
kasvaneet hyvin ja nyt
lämmintä, että' ovat hyvin P«i
myöskin valmistumaan. MsMM
olliit juurikasveissa, jotäi
K. Rantala.
Puheenjoht.
Frans Niemi.
Sihteeri
Ohjelfrta: Miehille 3-ott6lU (lÖQ-m.
ju6ksu, kiekonheitto, pituus­hyppy);
nuorille (alle 18 v.) 3-
ottelu (60 m. juoksu, kuuläntyöh-t
ö j a pituushyppy), sekä yleiheri
1,000 m. juoksu. Miehille 1,5ÖÖ
tettu; vaikksjtin-, naapurimme. Y hf
dysvaltain L.S.U:n seuroissa on u-seammassa
korlpaUojoukkueetv jo*'
ten sen harjoittelulla- on m e i l l ä ' tl--
laisuus saada vieraiksemme rajah-lakalset
naapurimme. Henkisen kas.
vatustyön teho o n - m y ö s k i n . saatava
liitossamme nouseäjaän. Seurojen
johtokuntien on ruvettava peruste­lemaan
n.s. opiÄJöpiii*eJ3^ joiden
t e h t ä v ä n ä ohvtoimitäljavohnlen kas­vattaminen,
joisra- melkein jokaisel­l
a paikkakunnalla vallitsee huutava
puute, ei ainoastaan' urheiluseurois­sa
vaan muissäkiri-,työväen järjestöis­sä.
Maaäsä? s ^ t y n ö i d e ä , n i i n sanot,
tujeh kielisfeini. nuorten m i ^ ä a n r t -
lämlseksl uflieilUCoöiintäan ori k i i n ­n
i t e t t ä v ä väluivaa huömTöta; U u .
sien" jäsenieii" mukaan saamiseksi
on ainakin kerran kuussa tai k a h -
dest!k"fii7 missä vään^ ori tilaisuutta,
j ä r j e s t e t t ä v ä illäriVieltötilalsuuksiä
m. viestinjuoksu, 5x300 m. Nub- Ja perheiltatnia; Joiden ohjelma on
_ M i X _. ^ ««« . saatava mähdöllisimmiaai tarköifus-taäri
vastaavaksi: j a työväen luok-kähiengeri
mbkalseksL Miittä on
tarkoin varottava, e t t ä el töllaisls-sa-
vastaariötEotiläisuuksissa saatet­ta
polstyöritävää. ajatusta mukaan
aikovaan nuoren mieleen. Meidän
tulee o p i ^ viemään seurat nuori­son
' luokBöi nlfii ettei'nuorten tar­vitse^
s i t ä - häkeiriMla^ hkkea.-
rillie (alle 18 v . ) 800 m . viestin­juoksu,
4x200. m.
M ä ä r ä y k s i ä : Kilpailut suoritfe-taan
voimassaolevia T . U . L m sään­töjä^
noudattaen. 5x300 m; -vies-tinjtfoksnssä
kilpaillaari Drug Stb-re
Kirkland L . P h ä r m a s y ' n lah­joittamasta
kilvestä. Nuorten ( a l ­le
18 V.) myös kiertopalkinto.
Kilpailut aloitetaan kellö 1 i . ^ i .
Osanotto ilmoitukset t e h t ä v ä syysk.
19 p ; ä ä n mennessä osoite: F . Nie-'
mi. Box 657, K i r k l a n d Lake| Ont.
Vieraspaikkakuntalaisille vapaa
asunto.
paristolla melkoisen-käynnissä
koko kesäii,_
puiden teko - oä olliit m
moui on myöskin mM ^
ja vanhaa levitrtty: MitttrB
olla hyvin puipuU talft n
jalkamiehille. HevosaJoavM
olemaan jonkiiri- verratt WW
miehiä tullut toaita^ P g
nilta tänne Heafstiin;
tä näkee i^än • kjnnm^ra»»;,
katalojen ^^^'^^.J^J^-L tännekin torttmmian B |
"Suomi-äidin"
Haalihommaan M^TJSJ
noa, että- iltamia^ Zr^Si
tää, vaikka-mdtä^onlin^^^
tömän-pieni sakki J a ^ ' ^
e t t ä yksi saa toimia
naua. toisten katsellessa J
Cäiiadäil T.U.Iiiii: S Jiii
Koska viimekeväinen - liittonöfte e.
dustajakokous^ hyväksyi ylliriääräi^*
setf: edusiäjakokoukseri päätöksMi?
e t t ä liiton seurojen on- j ä r j e s t e t t ä vä
yhdet iltamat, joista osa lankeaa
suomalaisen jaoston* ja- osa ylelfe-canadalaisen
T. U . liiton' tnkenii-seksl,
ja' seurat eivät vielä' kattki
ole päätöstä- noudattaneet^ n l l h - ke-holtetaan
seurdja • korjaamaMt l a i^
minljröntinsä ensitilassa- Ja' koettaa
' Toivoen seiirojeri johtokxmtlen ot­tavaan
• edellä*^ e s i t e l ^ ' a s i ä t ' h n o m i o o t f
jätekeväöitaiK|feiäarifiiri urheilu
toimintanunfe- muoaöstäisi nllri p a l -
joh^kttitt sillä sdinkitt' on" mahdollis­ta'
kaikkien- työläisten- yhteisetöi
i01äiliiriaiö4; vanhat Ja nuoret on
säatä-ya' niukaän; kalkki työläiset bn
saatava' yminfertäöläto,, e t t ä mitä
terveempt rurimfe hänellä '(m niin
seri'' vOöniEikkaaÄimÄliil" tulee hänen
tdlstfehmsk^ olKeukSienäa puolesta,
sett*"heliÄ«iil^ on kestäff kah-dctt
mälitälräri- luokan, työväfen ja
bmistäVäri Iilökätf välisessä valta­taistelussa.
T t a a S g n r h e i l t t t e r f e h ä J i t a h :
Ö: T . ul L : n S.J:n liittotolmiknnta.
U.IiÖtmt sihteeri.
Nyt hommaanm^la^^
syyskuun 20 pähgf-lee
pieni toPP^^'^ "i^'IB
nan elätti". Iltama' ^ ^
illalla.
Sitten tekee
Juojille, että VTSJi^
iltamista; kon-ette.»»
jolta. Vieläi» n a m ^ . ,
niaan r y y p p y i a ; . a i v^
Tuollainen elama
mitä surketota^a^
ifoi!jalaisen ^
."i3ratvaagin- • ^
Nprjan ^f^^m
etk heiUe on r'
tiU Andreen
yiibeisellä l e i r . ^ ^ . ^
leiriä.
retki^untJäi jari
elo suur-ven
ovan "Pravda" l
i artikkelissaan
sta ja nykyhei
nyksestä seura
! StaUn kiinnitti
«ssa pitämää
Iselostuksessa eri!
] taistelun voim
!en sisällä kan
alalla olevia 1
jStalin ei puhunu
Puolueellemme
maassa, jossa
isallisuuksia, on
Neuvostoliiton
jtyön sekä m
bouksen ja en
valiankun
[katsottuna yksi
nyksiä. Juuri
(emme onkin täi
pyt niin monissa
ja konferen
htikuun konfere
IXn edustajakok(
uutta on kan
tullut sen jäi
uudestiraki
n-alettu voimisti
ihyökkäystä kaiki
1 kun suoritetaar
pvisointia ja k
likvidoimista. Mas
|, luokkataistelu,
'"isten Intelligen
ta rakennusty
jvoineet olla s
P työvoiman rii
|aineksis.sa ja he
| n ncuvostovastai