1930-09-08-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Parhaillaan voimas^oleva kirjallisuuden alennusmyynti kestää vielä t.k. loppuen. Useat ovatkin käyttäneet tätä harvinaista tilaisuutta fayväkseeh. Mutta paljon on vielä toivomisen varaa. Paljon on vielä kansalaisia jotka e i vät ole Cjivajtaneet, että nyt olisi ollut mainio tilaisuus lisätä k i r - javarastoaan. — Miitta ne jotka tähän saakka ovat tässä suhteessa lyöneet laimin voivat kiirettä pitämällä vielä hyvin sen korjat a . On vaan muistettava, että tämänkin kesän perästä tulee talvi Kylmät, koleat "ilmat o v a t ' aivan vastassamme. Ja silloin ei mikään vedä vertoja seuralaisena hyvälle kirjalle. Hyvä k i r j a on aina uskollinen, aina valmis ja aulis tuomaan lukijalleen mitä parhainta, jalointa ajanvietettä. — Luettelossamme, jonka olemme useita kertoja Vapaudessa julaisseet ja tulemme edelleenkin tämän alennuksen aikana julkaisemaan, on paljon ensiluokkaisia periaate- ja tietokirjoja. On myöskin kaunokirjallisia teoksia, joten jokaisen vähänkin kirjallisuutta harrastavan pitäisi sieltä löytää ''yhden kymmenen dollarin edestä kirjoja, jotka sitteri saa lähettämällä a i noastaan viisi dollaria. Taikka seuraavaa menetelmää noudattaen "saisi alennuksen vieläkin tuntuvammaksi: Neljä henkilöä lyö tuumansa yhteen. Panevat viisi dollaria kukin, josta tulee si^mma ?20.00. Lähettävät sen summan tänne Vapauteen. Merkkaavat luettelostamme viiden kymmenen (Huom.! $50.00!) dollarin edestä k i r j o j a , jotka täältä kiireen kaupalla lähetämme' postivapaasti t u - le/naan. Jäämme odottamaan lisää alennustilaiuksianne ennen tämän kuun loppua. Toveruudella: Kirjallisuusneekeri. -kijäin. kaadereita, seHaisist i<^^ tulee olemaan yhteys p a i k a l l i s^ väestön kanssa. Tästä oli k y l l i n s ö . västi sanottu puolueemme X ja X I I edustajakokouksen päätöksissä. Ert-' koisen räikeästi on tämä kysyvajs astunut eteemme sen jälkeen, kaa kansallisissa tasavalloissa on astuttu uudestirakennuskauteen ja jolloin tähän työhön tulee. vetää koko paikallinen väestö. Hampaat ja terveyd Tri S. W. W3nmen radiopoheliöt' mnlman Hyvät hampaat merkitsevät hy- Muutamissa kainsallisissa tasaval- {vää tervejrttä. Hjrvät hampaat antavat kasvoille hyvän näön. Mle. luisaa on nfihdff voimakkaiden ja valkeain hampaiden välkähdys. Hyvät hampaat tuovat ihmiseUe onneYah. deksäntoista sataa vuotta' s i l loissa on viime aikoina tehty useita virheitä kansallisuuspolitiikan alalla. Muutamat työntekijät ovat joutuneet shovinlstiläisten mielialojen valtaan. Useat toverit luottivat s i i hen, että koneistoon tulee kansal-lista ainesta luonnonvoimaisesti, et- ten sanoi roomalainen lääkäri Cftl- 1 tii kansalliset ksiaderit kasvavat i t - ^yg^ että sen aikakauden "korkean sestään. NKP(ta):n Keskuskomitea [ gjyj^jy^g^» juxpuksena olivat mä- , käsitellessään viime vuonna A s e i - 1 tänevät hampaat, jollaiset johtui- 1 beitshanin ja Usbekistanin Keskus, • kohtuuttomasta elämästä. Ef jkcmiteain sekä Karjalan ja T a t a - j o i e valkea käsittää, että hammaS' rian Aluekomiteoiden toimintaselos- i yiat olivat yleisiä sen ajan rooma. tukset, totesi, että valtion neuvos-j lajsten keskuudessa, kun he yhtä. tokoneistori kansallistuttaminen käy mittaa juhlivat. Keittäminen oli sil« kuorten murskaamiseen ja langan jxSkkipiuremiseen. 5. Käy hammaslääkärissä kahdesti Icuukaudessa. .6. Hoida kaikin tavoin lapsesi en. simaisia hampaita, niiden hoitamU nen on yhtä tärkeä kuin pysyvien tompaidenkin, 7. Käytä säännöllisesti hamtoas-harjaa. joka aamu j a joka ilta. Ja k i i n olet hampaasi harjannut, v i ruta suu kalkkivedellä. .8. Älä käytä nuppineulaa ham-piattesi kaivamiseen, ^ois neulat suusta. Nämä ovat tärkeimpiä neuvoja, yksityiskohtaisempia neuvoja antaa hammaslääkäri, k u n nlifä seuraa, ; kovin hitaasti. Muutamissa tapauksissa cn kansallisen aineksen oml- , naispaino neuvostovirastoissa. pie-loin suurta taitoa kysyvää hommaa, juhlapäivälliset olivat ylellisiä ja kaikenlaisia herkkuja tarjottiin. , työläisten ja talonpoikien keskuu-jdessa, ei kiinnittänyt minkäänlaista" I huomiota kansallisten kaaderien I kasvatukseen. I Neljännessä kansallisessa neuvot- : felukokouksessa v. 1923 tov. Stalin ' totesi, että kansallisen työn alalla jort Ukraina viimeisellä tilalla'. Tä-i män jälkeen on Ukrainan puolue-' j järjestö saavuttanut jo tälläkin -a- |lalla huomattavia tuloksfa. KoiTÄ- ; tivisoinnin, vilja- ja kevätkylvö-kamppailun menestyksellineh suoritus osoittaa vain sitä, että Ukrainan neuvostohallitus on välittömäs-yhteydessä työtätekevien jouk- A kansailisuusk^ymyksen renäläisfä'ja paituSlista shovinismia vastaan " kirjoittaa j o h - n tästä mielen-hetken tärkeäs-iraavaa: :ti X V I educ»-q- .ässään poliittl- ;rikoista huomi-iimistuttamisesta :ansallisuuskysy-i liukumia vas-nut tästä sattu-me joka työssä on n i i n mo-on kansallisutis-ton sosialistisen maailman vaiennen kalkkefa umoukseh kansi sen tärkelm-. ri tämän vuoksi tätä kysymystä ssa edustajako-rensseissa ( v. erenssissa, Vni, okouksissa). ;ansallisuuskysy-jälkeen- kun on akeimuskauteen, istuttaa sosialis. ikilla rintaman ian maaseudun kulakin luok-laassamme kär- 1, kulakkien ja-enttien taistelu styötär vastaan synnyttämättä Kansallisuuskiihkoilljaln toiminnan tullessa aktiivisemmaksi Neuvostoliittomme rajojen sisällä," alkavat puölueessammekln selvemmin tim-tua erilaiset virtaukset tällä alalla. Nämä liukumat ja virtaukset jarruttavat sitä' puolueen" ja hallituksen toteuttamaa kansallisuuspolitiikkaa, joka pyrkii saamaan mahdollisimman hyvän yhteyden eri t a savaltojen välillä, taistelee niiden IsanSälilsen kulttuurin kehittämisen puolesta j a kaikkia puolueemme politiikkaa vastaan taistelevia aineksia vaataan: Juuri uudestirakentamiskausi asettaa^ kansallisuuskysymyksen erikoisen kärjistyneenä eteemme. Muinaisella tsaristisella Venäjällä luodaan nyt mahtavia teollisuuskeskuksia. Aserbeltsnanissa, Usbekis-täiussa, Kasakstanissa ja toisissa kansallisissa tasavalloissa, kehittjry teölllsuiu huimaavaa vauhtia. SlfeUä värvätään uusia työläiskaaderöita paikallisesta • väestöstä. Jos tarkastamme Neuvostoliiton proletariaatin kansallista kokoonpanoa, niin tulee meldäh todeta, että venäläisten o-mlnalspälno yhä pienenee; Kaikesta tästä huolimatta järjestävät. ammattiliitot j a muutamissa tapauksissa puolue järjestötkin työnsä silmälläpitäen vain venäläistä proletariaattia. Tällä alalla on tehtävä- jyrkkä käänne. " Me olemme astimeet kollektivisoL sa köjen kanssa. — Meidän neuvosto-koneistossamme on vielä sellaisiakin työntekijöitä ja vieläpä puoluejäseniäkin, jotkaj syyttävät N KP (b) : n Keskuskomiteaa kansallisuus-kiihkoilusta. Tätä he perustelevat sillä, kun venäjänkieli alkaa yhä enemmän väistyä pois ukralnankie-len tieltä. On selvää, että' tällaiset mielipiteet ovat. mitä selvintä ve-venäläistä natsionalismla. Ukrainassakin, jossa kansallisuus, politiikan alalla tehtiin vähemmän virheitä kuin * muissa tasavalloissa, käyttivät kulakit ja muUt meUle vie. raat ainekset näitä virheitä hyväkseen, ne tekivät neuvostovastaista agitatsionia vähemmän kehittyneen väestön keskuudessa. Tällaisen agi-tatsibnin vaikutus tuntui sentään e-nentmän Aserbeitshanissa, Usbekls-tanissa, Kasakstaniisa j a muissa t a savalloissa, siellä, josj^a emme olleet tarpeeksi tehneet työtä palkallisen väestön ja ennenkaikkea talonpoi. kaiston, keskuudessa. Yksistään nämä esimerkit osolt. tavat, kuinka oikeassa tov, Stalin oli, antaessaan' murskaavan Iskun niille, jotka puhuivat /kansallisten tasavaltojen llkvidoimlsesta ja y h den, riippumattoman venäläisen kulttuurin luomisesta. Tässä emme Joudu tekemlsim yksinomaan vastavallankumouksellisten venäläisten natsionalistien kanssa, jotka haluavat säilyttää venäjänkielen kaikkien tasavaltojen peruskielenä, haluavat pysyttää neu-vostokoneistossa kaikki entiset tsaa-rinaikaiset virkamiehet sen vuoksi, että olisi helpompi perustaa jälleen yhtenäinen, jakamaton Venäjän valtakunta. Tämän lisäksi joudumme tekemisiin sellaisen natsionalis-min kanssa, joka. pyrkii syyttämään neuvostohallitusta siitä,, että se muka jatkaa tsarismin aikaista kan^ sallisuuspolitiikkaa ja saa toiminnallaan aikaan vihamlelissryttä eri kansallisuuksien välillä. Neuvostoliiton menestyksellinen sosialistinen teollistuttaminen, maatalouden kehittyminen ja uudestira-kentuminen sosialistiselle pohjalle, maaseudun kollektivisoiminen ja kulakin luokkana likvideeraaminen, vaatii kansallisuuspolitiikan päättävää toteuttamista j a laajaa kansallisten tasavaltojen kulttuurin kehittymistä, sillä vain tätä tietä onnistumme vetämään kaikki työtäi tekevät joukot sosialistiseen raken-i nentynyt. Niinpä esim. Aserbeitsha- Hunajaa ja säilyketaateejla oli a l - I n i n vanha puoluejohto ei tehnyt j pöydillä. I juuri minkäänlaista kasvatustyötä!^ saatamme asettaa tuon yh^ deksäntoista sataa vuotta vanhan roomalaisen kiivan kahdennenkymmenennen vuosisadan uusimmaihal-kaisUn puitteisiin. E i sillä, että. me voisimme kilpailla syöntiylelllsyy-dessä. entisajan roomalaisten kans. sa, vaan sen puolesta, että nykyaikana osoitetaan samanlaista mle-* lenkiintoa sopimattomiin ruokiin*, leivoksiin, makeisiin jälkiruokiin ja vahvasti sokeroituihin syötäviin. Missä hunajaa ja sokeria runsaast i käytetään, siellä tapaamme myös-^ k i n huonoja hampaita. Sokeroidut ja tärkkelyspitoiset leivokset syn-nyttävät helposti käymistä, josta taasen johtuu happoa, mikä vuorostaan syö hampaiden emalij*.- Ruokien aiheuttama käyminen ja siltä johtuvat hapot eivät kumminkaan ole ainoat, jotka syövät, lahotta, vat Ja mädättävät hampaita. VU. melsimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että hampaiden pahentumisen syy on syvemmällä Ja s i i näkin tapauksessa johtuu siltä, että ihmiset eivät kyllin väiltä, ra;- vinhostaan, vaaii- että slttäi puuttuu ollteanlalsia aineita. Mlssii' kansan' ravintoon pääasl. assa k"uuluvat karkeat ruoat, jotka vaativat kovaa pureskelemista, ja missä kansa sen lisäksi käyttää r u n saasti vihanneksia j a hedelmiä, s i e l lä ovat hampaatkin hyvät. Pehmeät, mehuisat ruokalajit heikentävät hampaita ja sltea aiheuttavat häiriön. lampaat pysyvät sensijaan parempina, k im valmistetaan-ruoka karkeaksi, n i i n että hampain den on pakko toimittaa nlUle säädetty puremisen työ ravinnon vaL luistamiseksi sulattamlsmenetelmää varten. Afrikan alkuasukasneeke-relllä, Uuden Seelannin maoreilla, maapallon pohjolsim^ien osien a-sukkallia, esklinoilla, Etelämerien saarten kansoilla jnei on hampaiden lahoaminen poikkeuksellinen Il.< miö eikä yleinen, kuten sivistyskansojen kesken. iUna sUtä saakka, kun tiedemiehet alkoivat parikyirim^ntä vuotta sitten tarkemmin kysymystä tutkia, on käsitetty miten pieni raärkä-paise hampaan JuuressJa saattaa a i heuttaa vakavia Ja vaarallisia t a u. teja. Siihen saakka el sitä tiedetty. Nyt jo tiedetään miten näennäisesi tl vähäpätöiset viat usein aiheuttavat sydäntauteja, luu- j a nivelko-lotuksia j a vaarallista ruoansulatushäiriötä. Hampaansa olevasta pienestä raätäpaOiflsta saattavat baslL Iit mennä vereen j a aiheuttaa kroo»- nillisen myrkytyksen, joka taasen osaltaan heikentää ruumiin j a synnyttää verenvähyyden, terveyden Ja voiman , menettämisen. Viimeisten vuotten ajalla on lukemattomia i h misia parannettu reumatismista vain sillä, että on poistettu ham'- paanjuuresta pieni mätäpaise. Pa^ hentunut hammas saattaa näköjääili olla aivan terve ja eheä, mutta sittenkin sen märkiintymlneet levit tävät myrkkyä ruumiin kaikkiin o. siin. k t t a hampatSiin ilmestyy pako. völ säilyttää hampaansa hyvinä ja terveytensä myöskin. — P.L.T.S. «• " ' t, st. New Yorkin huvit-vitteluelämää New Yorkin revyteatterln johtajaE tekevät siUoin tällöin yrityksiä matk i a kuuluisaa pariisilaista revyteat-terla Polles Bergeres'tä ja multa pariisilaisia alastomuuden temppeleitä, mutta siveelllsyysyhdistykset pitävät siitä tarkkaa vaaria.. Pahin syntinen liene Earl Carroll, joka jälleen on joutunut kiinni. Tällä kertaa hänen revyssään on kaksi kohtausta, jotka erikoisesti ovat herättäneet pahennusta. POUlski erikoinen siveyden kaitsija, kapteeni Ooy (nimi merkitsee ujoa!) kävi kerran eräässä esityksessä ja sen-j& lkeen hän kutsui paikalle lauman poliiseja j a pidätti niin monta esiintyjää kuin vain sai kiinni. Sensatio ei ollut sen vähäisempi, kun asia tuli tuomari GotUebln käsiteltäväksi. Kapteeni Coy teki en-fiin selkoa mainituista kohtauksista.. Viisi nuorta tyttöä* hän selitti, seisoivat kuin vahanuket jossakin näytelkkunassai Sitten astui näyttämölle kaksi näyttelijää. M r . S a vo j a Miss Ray. Miss Ray sanoi- "Opetan, teille, miten nukke laitetaan kuntoon. Poistakaa tältä sukat." Poliislkapteeni vältti, että M r . S a . VO tällöin meni liian pitkälle. — Niin, kokemukseni nedsten sukista — Pitemmälle hän ei ehtinyt, kun hänet keskeyttivät puolustusasianajajat vastalausehuutoineen. — Jatkakaa, sanoi tuoraarL — Eräs nukke pudotti housunsa, jatkoi Mr. Coy, j a Mr. Savo ryhtyi niitä asettamaan paikoilleen. — Nytkin oli Savo Mr. Coj*n mielestä mennyt lilan pitkälle. — Minä voisin kyllä asettaa palkeilleen jonkin tytön housut tekemättä sitä. mitä hän teki, seUttl M r . Coy yleisön äänekkäästi nauraessa. Sitten ryhdyttiin pohtimaan toista kuvaelmaa, jossa Miss Bacon oi! tanssinut ilkialastomana. Jos minulla olisi täällä rilklnsulat, n i i n voisin näyttää, miten hän teki, selitti Mr, Coy. Tuomari, katseli Mr. Coyn harmaata tukkaa ja lihavaa vartaloa j a kieltäytyi oitis ehdotuksesta. Sen sijaan hän kysyi, oliko kukaan y-leisöstä tuntenut Itsensä loukatuksi ja lähtenyt salista, multa tätä M r . Coy ei ollut nähnyt. Sitten kysyttlhi Coylta, onko hän pätevä lausumaan arvelunsa taide-asioista ja käsittikö hän, mikä on siveellistä ja mikä epäsiveellistä.' Hän vastasi nähneensä Pavlovan tanssivan ja se oli ollut hienoa. Juttu Lykättiin ja New Yorkin yleisöllä on tiedossaan vielä hauskoja kohtauksia oikeussalissa. Mutta Earl Carollln revyytä esitetään muuttamattomana joka Ilta täysills huoneille. Karjalan metsätalouden ja metsäteollisuuden kehityksestä 10-vuotiskautena Ennen Karjalan Työkommuunln peruBtamlsta sijaitsivat Karjalan metsät Aunuksen ja Arkangelin läänien alueilla. Oikeata: suunnitelmallista metsätalouden järjestelyä-ei cllut, vaikkakin ennen maailman sotaa suoritettiin verrattain laajasti raetsänjärjestelytöitä metsäalueiden tarkempaa selvittämistä varten. Lähimpinä vuosina Lokakuun vallankumouksen jälkeen — vuosina- 1318122 — ei metsätaloudella ja -te-olUsuudellai^ ole selviä suunnitelmallisia järjestömuotoja. Hakkuu-töitä suorittivat pääasiassa erilaiset urakoitsijat kansantalousneuvoston metsäteollisuuden kehityksestä 10- alalsten elinten toimesta. Vuonna 1922 perustettiin metsäteollisuuden alalla itsekannattavaisuuden pohjalla toimiva Karjalan metsä- ja puunjalostustrustl Karelles, Jonka p - heifa Karjalassa toimi jo silloinkin toisia metsänhakkauttajajärjestöjä, J^j^^ 'äiit^na' esim: pohjoinen metsätrusti "Seve-roles". Vasta vuodesta 1922123 a l kaen -alettiin Karjalassa metsätaloutta- Ja metsänhakkuuta harjoittamaan suunnitelmallisesti. alueita oli v. 1922—23 30 Ja v. 1929 ^30 55, metsää hakattiin v. 1922 —23 1,400.0-30 kiintokuutiometriä, mutta V. 1929—30—11.300,000 kllnto. kuutiometriä. Yhteensä tekee hakkuumäärä sanottuina vuosina ja n i i den välisenä aikana kaikkiaan 33,- 911,600 kiintokuutiometriä. Metsätuloja saatiin v. • 1922—23 — 2,9I>5.000 rpl., mutta v. 1929— 30 nousevat ne 20,780,0'00 ruplaan. Koko tämän aikajakson, siis* 8 vuoden, metsätulot tekevät yhteensä 69.536i000 rpL Vuonna 1923—24 uhrattiin metsätalouteen 120,000 rpl.; V. 1929—30 — 3,673,300 rpl. j a kaikkiaan näinä vuosina 10,653,400 rpl., - Joista pe. rustavaa laatua oleviin töihin 4,. 577;3O0 rpl. Esitetyistä numeroista ilmenee, että Karjalan metsätalous on suuresti, kehittynyt Karjalan autono-riistoon tbttu- mls-i- Ja kulakin luokkana likvidol-heidän ideoloo- \ misalkakauteen. Tähän aikakauteen taista shovinis- ovat siirtyneet kansallisetkin piirit Ja alueet. Tämän tehtävän toteuttaminen kohtaa - kansallisilla alueilla 1 asti kannat- suuria: vaikeuksia, jotka puolueen Ligentit Smenoj . jjes^^oQjitea on tammikuun 5 päi-teKevac jouKou sosianstiseen j ^ i ^ e i x - tus. on mentävä-heti hammaslääkä-nustyohon. Koittaa y i e l a s e k h i a L ; vähintäin kaksi kertaa vuo^ ka jollom sosiahsmin voiton.^vai. käytävä: tarkastuttamassa tiojarjestelman kuole^^^n.ja yhden. Pienetkblopalkat vol-ikoko maailmaa kosittavan kommu- ^^^^^^^ ^„ ^ t ^ . . odot-nistisen yhteiskunnan l ^ o m ^ n Jal- taa n i i n kauan, että" ne suurenevat, keen, koko maai man vaesto alkaa ^ ^ ' - täyttä-p u h i u yhdeUä kielellä. Tuleeko «e i LjäUä koriata Olemaan joku jo^ nyt laajasti ^^y- ^ ^^^^ g^ännöt^ tännossä oleva kieli tai tullaanko sellainen kieli keksimään — on vielä liian aikaista ennustaa. Joka toivoivat, että tyisi porvaristo täisiin luomaan 3n Venäjä. V i i . imme murskasi Smenovehovin' »n sen kannat-ne leiriin. He . että yhtenäisiä, ei saa k a n - L taholta.ja et. tule sellaista aiset SmenoVc- 'vat asettuneet saakka toivoi-valkovenälälset,^ !nialaiset yjn. euvostotasavaJta vän- ptä-ä^tö,k' st if ss.ä.ä^ n ^o^tt"a^nu^tk^in^ th"u^o- '- tapauksessa ewi =t:ä„,m„^ä, : ole tämän päl-miöon.>>. Tämä ei johdu siitä, että useimmat = kansalllsefc tasavallat ovat taloudellisesti Jälellejääneitä. Se johtuu suTM^namaksi osaksi siitä, että näidTen tasavaltojen neuvostoko, neisto ei useimmissa - tapauksissa ole vän polttavin kysymys. Tämän päivän tehtävä vaatii meiltä kansallisuustyön kehittämistä bolshevistisella päättävälssrydellä. Ellemme kansadlista työtä kehitä," emme silloin tule myöskään onnis. yhteydessä palkallisten työläisten ja tumaan vetämään kaikkia työtäte-talonpöKain kanssa,- että neuvosto-koneistossa on .vielä paljon sellaisia venäläisiä virkamiehiä, jotka toiminnallaan . jarrnttava,t . kansallisen 'aineksen vetämistä sosialistiseen, r a kennustyöhön, laiden lisäksi on koneistossa palkallisia IntelUgentte- J l i jotka ovat. yhteydessä mmlien. keviä sosialistiseen rakennustyöhön. Kansallisuustyön suurimpana jarruttajana on suur-yenäläinen ja-paikallinen shovinlsmi. Suur.veoä-läinen shovinlsmi nojaa kokonaL-suiidessaan venäläisiin Inilakkeihin.* porvarilliseen intelligenssiin, spesia-listeihin ja entisiin virkamiehiin. sa. nvastoin — eri l i i t o n hijittn-nepinannin yjn. meiDe -vieraiden Tämä shovinisrai saa jonkunverran ainesten, mutta ei työläisten karis- j jalansijaa keskivarakkaan talonpoikaisten ja vähemmän kehittjraeeu' väestön keskuudessa. Meidän on taisteltava ennenkaikkea tätä- sho- •pinismia vastaan, sillä se on tällä hetkellävaarallisempi kuin toinen- Paikallinen shovinlsmi saa tukea kaunisten tasavaltdjen kulakki-ainesten taholta j a harjoittaa agitatsionia työtätekevien joukkojen keskuudessa. Tämä shovinlsmi saa tsenäisiin tasa- Kansallisten ta»vaitojen" köyhien vat kulkemaan ja %eskivaraWäidih' talonpoikais, ratian osoitta- joukkojen fauomton kiinnittämiseksi it käsittivätkin, taisteluun kulakkia^ porvaristoa; ja •litiikka johtaa- paikallista inteHigeh^siä vastaan, yt on tullut jo tulee- joukkojen keskuud^sa kesittä uudestira- keytymättömästl suorittaa poliittis-tullessaan hei- ta ja' Joukkovalistnstyötä- kansallisella IdeleMl Kansallisten tasavaltojen on omattava- sellainen ammat-tömät j a ne täyttävät liiaksi suun, tulee- ne laitattaa kuntoon. Jos ne jätetään sellaisiksi, saattavat ne myöhemmällä tuottaa - suunnattomia vaikeuksia. Niillä ei voi pmra TUO. kaa oikealla tavjdla. Mitä alkaisenu min ne korjataan, sen parempi lapselle itselle. Mftilstettavä on myöskiri, että vaikka lapsen ensimälset hanqjaat ovat vato väliaikaiset; täytyy; niitä hoitaa yhtä-suurenit hnoleUa-kuin varsinaisia pysyviä hampaita. Tä^ä- mtmtamia ohjeita - hampain «Jte hoitoon: 1. Syö oikeaa" l a j i a makaa: " O i keassa" ruoassa on runsaasti n i i - neraalisuoloja. Sellaisia ovat: maL to,' tiioteiet vihannekset,, köorlmat-tomista viljalaijeii^a. valmistettu ruoka j a hedelmät. 2. sm syö liiaksi karamelleja, p i i rakkia- Ja' sokerileivöksia. 3. Voimistuta hampaitasi puremalla, h y v i n räokäät, 4. m m ^ ^ ii^itt^ttori Metsänjärjestelyn ja Käytön pohjaksi asetettiin aivan toiset periaatteet kuin ennen vallankumousta. Metsiä • alettiin jakaa piireihin, alet-tUn pitää. silmällä hakkuiden . keskittämistä, siirtymistä paljaaksi hakkuuseen Jne. Rinnan tämän' kanssa- on, suoritettu suurta töitä muilla metästalouden aloilla, ku. ten metsänhoidon, palosuojeluksen, hakkuualueiden puhdistuksen ynnä muilla aloilla. On järjestetty kokeilutöitä;, joissa ensisijassa on kiinnitetty huomio metsän viallisuuteen ja vikapulden käyttöön. Jotka puut aikaisemmin jäivät pystyyn lahoa, maan; Tästä on ollut seurauksena, että -viallisia puita kaadettiin v.n ne. 1929|30 teoULsuustarkoituksiln noia miljoona' kiintokuutiometriä. Metsänjäi-jestely metsäteoUisuus. ja koksilufcoiraintaa on viime vuosina harjoitettu ammattitaitoisten spesia. llstient Johdolla ja neuvotellen tle-teelllstekhililsen neuvoston kanssa. Tästä kaikesta on ollut tuloksena, että hakktiumäärät ovat suuresti kaivaneet Ja hakkuut aikaisemmin vain' vähän käytetyiUä metsäalueilla lisääntyneet. Metsätalouden kehittämistöiden l i sääntyessä ovat myöskin rahalliset sijoitukset' näihin toimenpiteisiin vuosi vuodelta lisääntyneet. Tä^tä antavat seuraavat numerotiedot jonkunlaisen kuvauksen. Vuosien 1923—24 j a 1929—30 vä. lisenä aikana toimitettiin metsän- Järjeistely- j a metsätaloudellisia tutkimustöitä kaikkiaan 14,296 tuhannen hehtaarin alalla; metsänhoito- Uittoväylien pulidlstamlseen on viimeisten vuosien aikana kiinnitetty erikoinen huomio. Viimeksi k u luneen vuoden aikana on tähän tarkoitukseen käytetty noin 3 miljoonaa ruplaa. vat valmistumaan jo ensi syksyyn mennessä. . : Ulkoai tuodun työvoiman Ja etenk i n hevosten ja-ajovehkeiden tuonn i n , kalleus on pakoittanut hakkuu- Järjestöt jatkuvasti lisäämään omia kuormastojaan. Vuozma 1923-^0^ oli Karjalassa.-toimivien hakkuujöxjes. töjen kuormastossa. yhteensä. W l traktorisi. .6.710 hevosta ja 10,470 pankkorekeä. Puunjalostus Lukuunottamatta paria pienempää laitosta, jotka- valmistavat p i temmälle jalostettuja tuotteita sekä v. 192.°l valmistunutta, kuusisia paperipuita raaka-aineenaan käyttävää Kontupohjan, paperitehdasta; on puunjalostusteollisuus tänä a i kana kehittynyt yksinomaan saha-' teollisuuden muodossa. Karjalan Työkansan Kommuunin syntyessä oli suurin osa K t r j a l a n sahoista varsin huonossa kunnossa. Tuotta, vaisuus oli alhainen. Eräitä sahoja alettiin uudistamaan jo v. 1922— 23, mutta vasta vuodesta 1926—27 alkaen on niissä tehty suurempia uudistustöitä. Nyt on kuusi sahaa melkehi kokonaisuudessaan uudistettu. Joltakin' pienempiä sahoja on pysäytetty, niutta toisia d n ' s i tävastoin huomattavasti laajennettu, Jonka johdosta on tuotanto suuresti kasvanut. Esimerkiksi Soro-kan sahat sahasivat v. 1913, jolloin niiden tuotanto oli suurimmllla&n, yhteensä 26,<)00 standarttla, mutta V, 1929—30 sahaavat nämä sahat 57,250 standarttla. Jokseenkin sa. massa suhteessa- on tuotanto kas-vanut muillakin suurimmilla sahoilla. Kaikkien sahojen- tuotanto teki V. 1922—23 43,000 standarttla. mutta V. 1929|30 nousee se 260.000 standarttlln, Sahatavaxaln vienti ulkomaan markkinoille on myös kasvanut moninkertaiseksi. Jos n'uoden 1922—23 vienti merkitään 100:11a on vastaava suhdeluku v. 1929—30 — C25.3. Yleistä tuotannon tilaa kuvaavat seuraavat numerot: Vuonna 1029—30 oli sahoja' 11. samoin kuin v:nna 1922.— 23. R a a mien luku kasvoi 36:sta v:nna 1922—23 59:sään v. 1329—30. Vakinaisia työläisiä oli sahoUla ensin mainittuna vuonna 1,742 ja viimemainittuna vuonna' 4,B0Ö. Sahatavaraa** tuotettiin v:nna 1922—23 1,979 standarttla raamltyövuoroa kohden; vastaavat luvut v:nna 1929 —30 nousivat 3,472tteen ja viiteen Jft neljäkymmenesosa standarttlln. Kokonaistuotanto (vuonna 1922-*-23 teki 35.300 standairttla j a v:nna 1929 —30 205,200 standarttla. Myyntimäärä prosenteissa vuonna 1929-—30 nähdään seuraavista luvuista: kokonaismyynti enslnmalnlttuna vuonna 100, vllmemahilttuna v:nna 623,54 j a kotimainen myynti vastaavina vuosina IQO j a 373.23. « Sahojen uudistamisien sekä . n i i den yhteydessä olevien kunnallisten ja asuinrakennusten ralcentamisech on vuosi ,'vuodelta sijoitettu yhä e-nemmän vasoja. Sljoltftttujen varojen kasvu viimeisenä seitsenvuotiskautena nähdään seuraavista nu. mcroista: uusiin rakennuksiin käy. tettlln v:nna 1923.-24 kailcklaan 401,100 ruplaa, joista asuinrakennuksiin 27,800 ruplaa; perlnpohjai-koko CsiMdM yj^mii g ""^ Icaikkis.' niMir. vinBiB^r^* seUe InnlttviA t^it&vift^JBM ^..^ ^ Mia matkvuttna**. TArt^a lcoWd^. ban tai mauAUer vahvista» jtf^J*» foja, kSännöksid 7^, KMUSiM rintk- ja muita Saosito kaaMiHA-siin kohdistavia asioita. Osoite: CoasnUta. Geacra] ott^abattk^,^ 1410 Stanley Stx«et, mnttmii, ii l»K>m.'918'' , -.'t»' (Corner St. Cathteine and-IStai^J^» AKSELI RAUANHEIlia . pS&konsuU. r > Lisäksi 00 SnomelU «dttstaitaMk* Canadassar- Konauli Exick- sa^ te, Port Arthur, O n f c . , A d i# Saarimäki. 819 Baly St, Tovbntb Ont' — IL F« Albert HermaaaoD, 479 Main St, Winnipeg, Man. — Thomas Franssi. Box' L* Coppe» Cliff, Ont. — Charles E ; M ^ u a - 3on, 54 Dock St, Saint Jutan, N.B. — G. W. Törnroos, 661 H6w€ Sfc, Vancouver. B.C» - • . Kiirsa SiBonien Metsätalouden alalla toimitetut giin korjauksiin käytettiin alkuVuo- Canadan DoUaricAa ^ iMtUtyakulut: *oc lähetyksistä ; »W^»'-SÄ5 ähetyksista »20,0(K-»4».99» .v 80« ähetyksistä, ?60.00—$79.9». Jj» ri.OO lähetykBlotä.) $80.00—f 100.00 .sekä 60c jokaiselta > aeoiaavalU •>> kavalta'sadalta' doUarätat LahetykMt $500.0»^ja-*UtS' ylS* t3.00/ buoHmatU •uamaii. •aarun '*SahkS«aBoraaiah»tyksl»tl-;«yrt«» hetyskulut |3.60 lähetykseltIL Suoman ratiaan Mtataaa«.<: KtUiS' $2.45 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset. oiottMlIat VAFAUS; Bbx 6». SUDBURV; OM. LaivapiUUHiä myydäSuil, Tiedustakaa <pUeUiaiMl»y Vapaudelle otUvat nAaviUtflB»- ilä vastaan'n^Öskln^ VAPAUS MONTREAL BRANCB 1196 St Antoiua St, Uontraal, Que. AARO mvinm JOHN vjöcm^ South Porenpinav Oar. MRS HILJA KOSKELA, , Box 183, Timmins, Oat.~ «ri paikkakiii^iBinXHEdaki-OntarloiM työt ovat vaatineet huomattavan määrän metsäalan spesialisteja, joi-ta Karjalassa aikaisemmin oli var- .sin vähän. Työntekijäin hankklmi-nen Karjalan ulkopuolelta on vaatinut ennen kaikkea jellnehtoj^n pa. rantamista. Toimenpiteitä tällä ia. lalla kuvaavat seuraavat numerot: Spesialisteille tarkoitettuja asuin, rakennuksia oli Karjalassa v. 1922— 23 27, mutta v; 1929—30 nousi n i i den lukumäärä 50:neen. Speslalis. tien keskimääräinen kuukausipalkka oli V. 1922—23 42 ruplaa, mutta v. 1929—30 teki se 132 ruplaa. Vuonna 1925 perustettiin Karja- Jaan metsäteknlkumi metsäalan spesialistien valmistamista varten. Metsänhakkdutöitä on viimeisten vuosien kuluessa suuressa määrässä keskitetty suurempien hakkuujär. jestöjen käsiin. V, 1924 toimi K a r - Jalas.sa 14 hakkuu järjestöä, mutta v. 1929—30 oli niiden lukumäärä supistunut kolmeen. / sina 399 rpl. ja nyt 400,000- r p l . Kaikkiaan pn seitsemän viimeisen vuoden aikana uutisrakennustölmin' taan käytetty 17,477,3^ ruplaa. Joista asulnrakennustolmihtaan- käytetty 3.663,1100 rpl. Perinpohjaisiin korjauksiin on saman ajah kulucs. sa kulutettu 1,246,^00 ruplaa. Tässä lyhyesti esitettynä Karja-lan metsätalouden ja metsäteollisuuden kehitys viimeisten 8-^10 vuoden ailcana, Köhltys on ollut var- 6ln huomattava, mutta^ Vfehäjän Sosli^listlsen Federatiivisen Neuvostotasavallan Ja Karjalan Kansanko» mlasaarlcn Neuvoston vuoden 1929 heinäkuun* 24"p:nä tekemä- päätös j a Karjalan hallituksen tekemät vastaavat päätökset metsätalouden ja metsäteollisuuden yhdistämisestä saman elimen hoitoon; antaa; näille aloille; vielä suurempia kehltysmah. dolllsuuksia Ja saattaa ne vastaa, maan kansantalouden yhteisiä etuja.; Karjalan metsien nöllisen Icokemuksen sovclIuttamUta kalkiUa metsäteollisuuden aloU&i. Näin tehden voimme olla ^ vakuutettuja siltä, eta tämä yhteiselle kansantaloudelle erlt*äto Buurimerkl-tyksellhien tehtävä^ tnlee^;yytetCya. KOMMUNIS1iPIDilTXKSi;( ' POHJOIS.SVOMESSA Noiil paril^rmmeniä^' henkai pidätetty , , yurae kuunio—17 päivien iiYJ^lsen v i i k o n ' aikana - on ohranan^ taimesta pidätetty Kemissä, Karihaa^assa, Rytikarissa. Rdvaniemellä/, Kemijärvellä ja Kuolajärvellä uteitä'kömr munistlseen toiniintaan osallistuneita henkllölti, Fasclstisai Perä- Pohjolan' saaman tledon> mtikaan oia Kemissä pidätetty kokonaisuudessaan merkitys sieiiä toiminut SKP:n nuorisoliitott n.s^, allpilrilfömitcay Edefieeh oh pidätetty mainitun pilrikomttieän* p a i . kaltlskomltcalnr psiiheenjohtajat ja; Jäsenet Kemissä^ Karihaarassa, Veitsiluodossa, Simossa, Rovaatemelr lä, Kemijärvellä, Ja. Kuolajanrellä. Kalidclaan nousee pldätettyjlexf^ln-kumäärä noin pariinkymmeneen, jvialnlttu Kemin aUpllrikbttUtea on Johtanut salaista kommunistini toi-;- min taa koko Oulun läänin pohjols-v osa-ssa, kertoo fascistilehtl, J<jstÄ.-:yl-; läolevan uutisen olemme lalnajineÄt.( Kuten Jo aikaisemmin esitetyistä, viennin kannalta koko Neuvostoin. numeroista ilmeni ovat metsänhaki-kuut Karjalassa huomattavasti laajentuneet. Tämä on vaatinut ryhtymään töiden koneelllstuttamiscen j a valmentamaan vakinaisia metsä-työläi. sjoukkoJa. Omien kuormasto-jen Ja koneelll^n kuljetuksen va. rustamiseicsl työvoimalla. Tässä tarkoituksessa on Karelles myöntänyt 300,000 rpl. kahden työläiskeskuk-sen rakentamiseksi, toisen Uhtuallo j a toisen Kiestinklln. Nämä tule-ton mitassa vaatji lisäämään puutavaran mukaan on Karjalan < p u u tavaran vienti viisivuotiskauden loppuun mennessä koho,tettava 350;13ä prosentilla. Karjalan metsistä saa. tavan tukkimäärän tulee nousta vlL teentolsta miljoonaan kuutiometriin vucsittain. Nämä tehtävät vaativat ei ainoastaan jännittämään kaikki voimat niiden toteuttamiseksi, mutt a myöskin tieteen, täydelllsimmän ulkomaalaisen tekniikan j a käytän^ ei tule ihme- tMttö^ ja puoluetiinfeisto, joka ky- huomattavaa tukea suur-venäläisen Hiset kansallis-tukea rajojen kenee tämaii - tehtävää suoritta-maan; tulee valmistaa • luotettavia ja kestäviä puolue'- ja neuvostotyönte-natsionalismin taholta, shovinismia vastaan päättävää taistelua. Ki^allisihistyiSta.':' oa ' voimlstutctr j tava, miu>-yei^äaSs13L seliS, paikallista, slunrin^diia> vastaan on käytävä Inttävää' tafstelaa r — tämä on puolueen XVI: edustajakokoulEsen antama ofajle.; KaiUden puoluejär-jestöjen on otettava tämä huoml. on käytävä I oonsa ja^ toteutettava'' se käytän-jnSssa-' TMSkin aiotte matkustaa Suomeen tai tuottaa omaisiamie Suomesta Cana-dasm, niin ostakaa pilettimie työ olttaist^' liikkeet liike myy pOettejä kaikiUe suomaläiMeirstidri^^ VAPAUS poirr ARTHUR" B R A N C H 316 Bay St. FOHT ARTHUR, ONT. PÄÄkoNTTORt Box 6äj SUDBUR1P, ONTARIO VAPAUS MÖNtREAt; BftANCff 1196 St. Aiitoihe Sfc
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 8, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-09-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300908 |
Description
Title | 1930-09-08-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Parhaillaan voimas^oleva kirjallisuuden
alennusmyynti kestää
vielä t.k. loppuen. Useat ovatkin
käyttäneet tätä harvinaista tilaisuutta
fayväkseeh. Mutta paljon
on vielä toivomisen varaa. Paljon
on vielä kansalaisia jotka e i vät
ole Cjivajtaneet, että nyt olisi
ollut mainio tilaisuus lisätä k i r -
javarastoaan. — Miitta ne jotka
tähän saakka ovat tässä suhteessa
lyöneet laimin voivat kiirettä
pitämällä vielä hyvin sen korjat
a . On vaan muistettava, että tämänkin
kesän perästä tulee talvi
Kylmät, koleat "ilmat o v a t ' aivan
vastassamme. Ja silloin ei mikään
vedä vertoja seuralaisena hyvälle
kirjalle. Hyvä k i r j a on aina uskollinen,
aina valmis ja aulis tuomaan
lukijalleen mitä parhainta,
jalointa ajanvietettä. — Luettelossamme,
jonka olemme useita
kertoja Vapaudessa julaisseet ja
tulemme edelleenkin tämän alennuksen
aikana julkaisemaan, on
paljon ensiluokkaisia periaate- ja
tietokirjoja. On myöskin kaunokirjallisia
teoksia, joten jokaisen
vähänkin kirjallisuutta harrastavan
pitäisi sieltä löytää ''yhden
kymmenen dollarin edestä kirjoja,
jotka sitteri saa lähettämällä a i noastaan
viisi dollaria. Taikka
seuraavaa menetelmää noudattaen
"saisi alennuksen vieläkin tuntuvammaksi:
Neljä henkilöä lyö
tuumansa yhteen. Panevat viisi
dollaria kukin, josta tulee si^mma
?20.00. Lähettävät sen summan
tänne Vapauteen. Merkkaavat
luettelostamme viiden kymmenen
(Huom.! $50.00!) dollarin edestä
k i r j o j a , jotka täältä kiireen kaupalla
lähetämme' postivapaasti t u -
le/naan. Jäämme odottamaan lisää
alennustilaiuksianne ennen tämän
kuun loppua.
Toveruudella:
Kirjallisuusneekeri.
-kijäin. kaadereita, seHaisist i<^^
tulee olemaan yhteys p a i k a l l i s^
väestön kanssa. Tästä oli k y l l i n s ö .
västi sanottu puolueemme X ja X I I
edustajakokouksen päätöksissä. Ert-'
koisen räikeästi on tämä kysyvajs
astunut eteemme sen jälkeen, kaa
kansallisissa tasavalloissa on astuttu
uudestirakennuskauteen ja jolloin
tähän työhön tulee. vetää koko paikallinen
väestö.
Hampaat ja terveyd
Tri S. W. W3nmen radiopoheliöt'
mnlman
Hyvät hampaat merkitsevät hy-
Muutamissa kainsallisissa tasaval- {vää tervejrttä. Hjrvät hampaat antavat
kasvoille hyvän näön. Mle.
luisaa on nfihdff voimakkaiden ja
valkeain hampaiden välkähdys. Hyvät
hampaat tuovat ihmiseUe onneYah.
deksäntoista sataa vuotta' s i l loissa
on viime aikoina tehty useita
virheitä kansallisuuspolitiikan alalla.
Muutamat työntekijät ovat joutuneet
shovinlstiläisten mielialojen
valtaan. Useat toverit luottivat s i i hen,
että koneistoon tulee kansal-lista
ainesta luonnonvoimaisesti, et- ten sanoi roomalainen lääkäri Cftl-
1 tii kansalliset ksiaderit kasvavat i t - ^yg^ että sen aikakauden "korkean
sestään. NKP(ta):n Keskuskomitea [ gjyj^jy^g^» juxpuksena olivat mä-
, käsitellessään viime vuonna A s e i - 1 tänevät hampaat, jollaiset johtui-
1 beitshanin ja Usbekistanin Keskus, • kohtuuttomasta elämästä. Ef
jkcmiteain sekä Karjalan ja T a t a - j o i e valkea käsittää, että hammaS'
rian Aluekomiteoiden toimintaselos- i yiat olivat yleisiä sen ajan rooma.
tukset, totesi, että valtion neuvos-j lajsten keskuudessa, kun he yhtä.
tokoneistori kansallistuttaminen käy mittaa juhlivat. Keittäminen oli sil«
kuorten murskaamiseen ja langan
jxSkkipiuremiseen.
5. Käy hammaslääkärissä kahdesti
Icuukaudessa.
.6. Hoida kaikin tavoin lapsesi en.
simaisia hampaita, niiden hoitamU
nen on yhtä tärkeä kuin pysyvien
tompaidenkin,
7. Käytä säännöllisesti hamtoas-harjaa.
joka aamu j a joka ilta. Ja
k i i n olet hampaasi harjannut, v i ruta
suu kalkkivedellä.
.8. Älä käytä nuppineulaa ham-piattesi
kaivamiseen, ^ois neulat
suusta.
Nämä ovat tärkeimpiä neuvoja,
yksityiskohtaisempia neuvoja antaa
hammaslääkäri, k u n nlifä seuraa,
; kovin hitaasti. Muutamissa tapauksissa
cn kansallisen aineksen oml-
, naispaino neuvostovirastoissa. pie-loin
suurta taitoa kysyvää hommaa,
juhlapäivälliset olivat ylellisiä ja
kaikenlaisia herkkuja tarjottiin.
, työläisten ja talonpoikien keskuu-jdessa,
ei kiinnittänyt minkäänlaista"
I huomiota kansallisten kaaderien
I kasvatukseen.
I Neljännessä kansallisessa neuvot-
: felukokouksessa v. 1923 tov. Stalin
' totesi, että kansallisen työn alalla
jort Ukraina viimeisellä tilalla'. Tä-i
män jälkeen on Ukrainan puolue-'
j järjestö saavuttanut jo tälläkin -a-
|lalla huomattavia tuloksfa. KoiTÄ-
; tivisoinnin, vilja- ja kevätkylvö-kamppailun
menestyksellineh suoritus
osoittaa vain sitä, että Ukrainan
neuvostohallitus on välittömäs-yhteydessä
työtätekevien jouk-
A kansailisuusk^ymyksen
renäläisfä'ja paituSlista shovinismia vastaan
" kirjoittaa j o h -
n tästä mielen-hetken
tärkeäs-iraavaa:
:ti X V I educ»-q-
.ässään poliittl-
;rikoista huomi-iimistuttamisesta
:ansallisuuskysy-i
liukumia vas-nut
tästä sattu-me
joka työssä
on n i i n mo-on
kansallisutis-ton
sosialistisen
maailman vaiennen
kalkkefa
umoukseh kansi
sen tärkelm-.
ri tämän vuoksi
tätä kysymystä
ssa edustajako-rensseissa
( v.
erenssissa, Vni,
okouksissa).
;ansallisuuskysy-jälkeen-
kun on
akeimuskauteen,
istuttaa sosialis.
ikilla rintaman
ian maaseudun
kulakin luok-laassamme
kär-
1, kulakkien ja-enttien
taistelu
styötär vastaan
synnyttämättä
Kansallisuuskiihkoilljaln toiminnan
tullessa aktiivisemmaksi Neuvostoliittomme
rajojen sisällä," alkavat
puölueessammekln selvemmin tim-tua
erilaiset virtaukset tällä alalla.
Nämä liukumat ja virtaukset jarruttavat
sitä' puolueen" ja hallituksen
toteuttamaa kansallisuuspolitiikkaa,
joka pyrkii saamaan mahdollisimman
hyvän yhteyden eri t a savaltojen
välillä, taistelee niiden
IsanSälilsen kulttuurin kehittämisen
puolesta j a kaikkia puolueemme politiikkaa
vastaan taistelevia aineksia
vaataan:
Juuri uudestirakentamiskausi asettaa^
kansallisuuskysymyksen erikoisen
kärjistyneenä eteemme.
Muinaisella tsaristisella Venäjällä
luodaan nyt mahtavia teollisuuskeskuksia.
Aserbeltsnanissa, Usbekis-täiussa,
Kasakstanissa ja toisissa
kansallisissa tasavalloissa, kehittjry
teölllsuiu huimaavaa vauhtia. SlfeUä
värvätään uusia työläiskaaderöita
paikallisesta • väestöstä. Jos tarkastamme
Neuvostoliiton proletariaatin
kansallista kokoonpanoa, niin tulee
meldäh todeta, että venäläisten o-mlnalspälno
yhä pienenee;
Kaikesta tästä huolimatta järjestävät.
ammattiliitot j a muutamissa
tapauksissa puolue järjestötkin
työnsä silmälläpitäen vain venäläistä
proletariaattia. Tällä alalla on
tehtävä- jyrkkä käänne. "
Me olemme astimeet kollektivisoL
sa
köjen kanssa. — Meidän neuvosto-koneistossamme
on vielä sellaisiakin
työntekijöitä ja vieläpä puoluejäseniäkin,
jotkaj syyttävät N KP
(b) : n Keskuskomiteaa kansallisuus-kiihkoilusta.
Tätä he perustelevat
sillä, kun venäjänkieli alkaa yhä
enemmän väistyä pois ukralnankie-len
tieltä. On selvää, että' tällaiset
mielipiteet ovat. mitä selvintä ve-venäläistä
natsionalismla.
Ukrainassakin, jossa kansallisuus,
politiikan alalla tehtiin vähemmän
virheitä kuin * muissa tasavalloissa,
käyttivät kulakit ja muUt meUle vie.
raat ainekset näitä virheitä hyväkseen,
ne tekivät neuvostovastaista
agitatsionia vähemmän kehittyneen
väestön keskuudessa. Tällaisen agi-tatsibnin
vaikutus tuntui sentään e-nentmän
Aserbeitshanissa, Usbekls-tanissa,
Kasakstaniisa j a muissa t a savalloissa,
siellä, josj^a emme olleet
tarpeeksi tehneet työtä palkallisen
väestön ja ennenkaikkea talonpoi.
kaiston, keskuudessa.
Yksistään nämä esimerkit osolt.
tavat, kuinka oikeassa tov, Stalin
oli, antaessaan' murskaavan Iskun
niille, jotka puhuivat /kansallisten
tasavaltojen llkvidoimlsesta ja y h den,
riippumattoman venäläisen
kulttuurin luomisesta.
Tässä emme Joudu tekemlsim yksinomaan
vastavallankumouksellisten
venäläisten natsionalistien kanssa,
jotka haluavat säilyttää venäjänkielen
kaikkien tasavaltojen peruskielenä,
haluavat pysyttää neu-vostokoneistossa
kaikki entiset tsaa-rinaikaiset
virkamiehet sen vuoksi,
että olisi helpompi perustaa jälleen
yhtenäinen, jakamaton Venäjän
valtakunta. Tämän lisäksi joudumme
tekemisiin sellaisen natsionalis-min
kanssa, joka. pyrkii syyttämään
neuvostohallitusta siitä,, että se muka
jatkaa tsarismin aikaista kan^
sallisuuspolitiikkaa ja saa toiminnallaan
aikaan vihamlelissryttä eri
kansallisuuksien välillä.
Neuvostoliiton menestyksellinen
sosialistinen teollistuttaminen, maatalouden
kehittyminen ja uudestira-kentuminen
sosialistiselle pohjalle,
maaseudun kollektivisoiminen ja
kulakin luokkana likvideeraaminen,
vaatii kansallisuuspolitiikan päättävää
toteuttamista j a laajaa kansallisten
tasavaltojen kulttuurin kehittymistä,
sillä vain tätä tietä
onnistumme vetämään kaikki työtäi
tekevät joukot sosialistiseen raken-i
nentynyt. Niinpä esim. Aserbeitsha- Hunajaa ja säilyketaateejla oli a l -
I n i n vanha puoluejohto ei tehnyt j pöydillä.
I juuri minkäänlaista kasvatustyötä!^ saatamme asettaa tuon yh^
deksäntoista sataa vuotta vanhan
roomalaisen kiivan kahdennenkymmenennen
vuosisadan uusimmaihal-kaisUn
puitteisiin. E i sillä, että. me
voisimme kilpailla syöntiylelllsyy-dessä.
entisajan roomalaisten kans.
sa, vaan sen puolesta, että nykyaikana
osoitetaan samanlaista mle-*
lenkiintoa sopimattomiin ruokiin*,
leivoksiin, makeisiin jälkiruokiin ja
vahvasti sokeroituihin syötäviin.
Missä hunajaa ja sokeria runsaast
i käytetään, siellä tapaamme myös-^
k i n huonoja hampaita. Sokeroidut
ja tärkkelyspitoiset leivokset syn-nyttävät
helposti käymistä, josta
taasen johtuu happoa, mikä vuorostaan
syö hampaiden emalij*.- Ruokien
aiheuttama käyminen ja siltä
johtuvat hapot eivät kumminkaan
ole ainoat, jotka syövät, lahotta,
vat Ja mädättävät hampaita. VU.
melsimmät tutkimukset ovat osoittaneet,
että hampaiden pahentumisen
syy on syvemmällä Ja s i i näkin
tapauksessa johtuu siltä, että
ihmiset eivät kyllin väiltä, ra;-
vinhostaan, vaaii- että slttäi puuttuu
ollteanlalsia aineita.
Mlssii' kansan' ravintoon pääasl.
assa k"uuluvat karkeat ruoat, jotka
vaativat kovaa pureskelemista, ja
missä kansa sen lisäksi käyttää r u n saasti
vihanneksia j a hedelmiä, s i e l lä
ovat hampaatkin hyvät. Pehmeät,
mehuisat ruokalajit heikentävät
hampaita ja sltea aiheuttavat
häiriön. lampaat pysyvät sensijaan
parempina, k im valmistetaan-ruoka
karkeaksi, n i i n että hampain
den on pakko toimittaa nlUle säädetty
puremisen työ ravinnon vaL
luistamiseksi sulattamlsmenetelmää
varten. Afrikan alkuasukasneeke-relllä,
Uuden Seelannin maoreilla,
maapallon pohjolsim^ien osien a-sukkallia,
esklinoilla, Etelämerien
saarten kansoilla jnei on hampaiden
lahoaminen poikkeuksellinen Il.<
miö eikä yleinen, kuten sivistyskansojen
kesken.
iUna sUtä saakka, kun tiedemiehet
alkoivat parikyirim^ntä vuotta
sitten tarkemmin kysymystä tutkia,
on käsitetty miten pieni raärkä-paise
hampaan JuuressJa saattaa a i heuttaa
vakavia Ja vaarallisia t a u.
teja. Siihen saakka el sitä tiedetty.
Nyt jo tiedetään miten näennäisesi
tl vähäpätöiset viat usein aiheuttavat
sydäntauteja, luu- j a nivelko-lotuksia
j a vaarallista ruoansulatushäiriötä.
Hampaansa olevasta pienestä
raätäpaOiflsta saattavat baslL
Iit mennä vereen j a aiheuttaa kroo»-
nillisen myrkytyksen, joka taasen
osaltaan heikentää ruumiin j a synnyttää
verenvähyyden, terveyden Ja
voiman , menettämisen. Viimeisten
vuotten ajalla on lukemattomia i h misia
parannettu reumatismista
vain sillä, että on poistettu ham'-
paanjuuresta pieni mätäpaise. Pa^
hentunut hammas saattaa näköjääili
olla aivan terve ja eheä, mutta
sittenkin sen märkiintymlneet levit
tävät myrkkyä ruumiin kaikkiin o.
siin.
k t t a hampatSiin ilmestyy pako.
völ säilyttää hampaansa hyvinä ja
terveytensä myöskin. — P.L.T.S.
«• " ' t, st.
New Yorkin huvit-vitteluelämää
New Yorkin revyteatterln johtajaE
tekevät siUoin tällöin yrityksiä matk
i a kuuluisaa pariisilaista revyteat-terla
Polles Bergeres'tä ja multa
pariisilaisia alastomuuden temppeleitä,
mutta siveelllsyysyhdistykset
pitävät siitä tarkkaa vaaria.. Pahin
syntinen liene Earl Carroll, joka
jälleen on joutunut kiinni. Tällä
kertaa hänen revyssään on kaksi
kohtausta, jotka erikoisesti ovat herättäneet
pahennusta. POUlski erikoinen
siveyden kaitsija, kapteeni
Ooy (nimi merkitsee ujoa!) kävi
kerran eräässä esityksessä ja sen-j&
lkeen hän kutsui paikalle lauman
poliiseja j a pidätti niin monta esiintyjää
kuin vain sai kiinni.
Sensatio ei ollut sen vähäisempi,
kun asia tuli tuomari GotUebln käsiteltäväksi.
Kapteeni Coy teki en-fiin
selkoa mainituista kohtauksista..
Viisi nuorta tyttöä* hän selitti, seisoivat
kuin vahanuket jossakin
näytelkkunassai Sitten astui näyttämölle
kaksi näyttelijää. M r . S a vo
j a Miss Ray. Miss Ray sanoi-
"Opetan, teille, miten nukke laitetaan
kuntoon. Poistakaa tältä sukat."
Poliislkapteeni vältti, että M r . S a .
VO tällöin meni liian pitkälle.
— Niin, kokemukseni nedsten sukista
—
Pitemmälle hän ei ehtinyt, kun
hänet keskeyttivät puolustusasianajajat
vastalausehuutoineen.
— Jatkakaa, sanoi tuoraarL
— Eräs nukke pudotti housunsa,
jatkoi Mr. Coy, j a Mr. Savo ryhtyi
niitä asettamaan paikoilleen.
— Nytkin oli Savo Mr. Coj*n
mielestä mennyt lilan pitkälle.
— Minä voisin kyllä asettaa palkeilleen
jonkin tytön housut tekemättä
sitä. mitä hän teki, seUttl M r .
Coy yleisön äänekkäästi nauraessa.
Sitten ryhdyttiin pohtimaan toista
kuvaelmaa, jossa Miss Bacon oi!
tanssinut ilkialastomana.
Jos minulla olisi täällä rilklnsulat,
n i i n voisin näyttää, miten hän teki,
selitti Mr, Coy.
Tuomari, katseli Mr. Coyn harmaata
tukkaa ja lihavaa vartaloa
j a kieltäytyi oitis ehdotuksesta. Sen
sijaan hän kysyi, oliko kukaan y-leisöstä
tuntenut Itsensä loukatuksi
ja lähtenyt salista, multa tätä M r .
Coy ei ollut nähnyt.
Sitten kysyttlhi Coylta, onko hän
pätevä lausumaan arvelunsa taide-asioista
ja käsittikö hän, mikä on
siveellistä ja mikä epäsiveellistä.'
Hän vastasi nähneensä Pavlovan
tanssivan ja se oli ollut hienoa.
Juttu Lykättiin ja New Yorkin
yleisöllä on tiedossaan vielä hauskoja
kohtauksia oikeussalissa. Mutta
Earl Carollln revyytä esitetään
muuttamattomana joka Ilta täysills
huoneille.
Karjalan metsätalouden ja metsäteollisuuden
kehityksestä 10-vuotiskautena
Ennen Karjalan Työkommuunln
peruBtamlsta sijaitsivat Karjalan
metsät Aunuksen ja Arkangelin
läänien alueilla. Oikeata: suunnitelmallista
metsätalouden järjestelyä-ei
cllut, vaikkakin ennen maailman sotaa
suoritettiin verrattain laajasti
raetsänjärjestelytöitä metsäalueiden
tarkempaa selvittämistä varten.
Lähimpinä vuosina Lokakuun vallankumouksen
jälkeen — vuosina-
1318122 — ei metsätaloudella ja -te-olUsuudellai^
ole selviä suunnitelmallisia
järjestömuotoja. Hakkuu-töitä
suorittivat pääasiassa erilaiset
urakoitsijat kansantalousneuvoston
metsäteollisuuden kehityksestä 10-
alalsten elinten toimesta. Vuonna
1922 perustettiin metsäteollisuuden
alalla itsekannattavaisuuden pohjalla
toimiva Karjalan metsä- ja
puunjalostustrustl Karelles, Jonka p -
heifa Karjalassa toimi jo silloinkin
toisia metsänhakkauttajajärjestöjä, J^j^^ 'äiit^na'
esim: pohjoinen metsätrusti "Seve-roles".
Vasta vuodesta 1922123 a l kaen
-alettiin Karjalassa metsätaloutta-
Ja metsänhakkuuta harjoittamaan
suunnitelmallisesti.
alueita oli v. 1922—23 30 Ja v. 1929
^30 55, metsää hakattiin v. 1922
—23 1,400.0-30 kiintokuutiometriä,
mutta V. 1929—30—11.300,000 kllnto.
kuutiometriä. Yhteensä tekee hakkuumäärä
sanottuina vuosina ja n i i den
välisenä aikana kaikkiaan 33,-
911,600 kiintokuutiometriä.
Metsätuloja saatiin v. • 1922—23
— 2,9I>5.000 rpl., mutta v. 1929—
30 nousevat ne 20,780,0'00 ruplaan.
Koko tämän aikajakson, siis* 8 vuoden,
metsätulot tekevät yhteensä
69.536i000 rpL
Vuonna 1923—24 uhrattiin metsätalouteen
120,000 rpl.; V. 1929—30
— 3,673,300 rpl. j a kaikkiaan näinä
vuosina 10,653,400 rpl., - Joista pe.
rustavaa laatua oleviin töihin 4,.
577;3O0 rpl.
Esitetyistä numeroista ilmenee,
että Karjalan metsätalous on suuresti,
kehittynyt Karjalan autono-riistoon
tbttu- mls-i- Ja kulakin luokkana likvidol-heidän
ideoloo- \ misalkakauteen. Tähän aikakauteen
taista shovinis- ovat siirtyneet kansallisetkin piirit
Ja alueet. Tämän tehtävän toteuttaminen
kohtaa - kansallisilla alueilla
1 asti kannat- suuria: vaikeuksia, jotka puolueen
Ligentit Smenoj . jjes^^oQjitea on tammikuun 5 päi-teKevac
jouKou sosianstiseen j ^ i ^ e i x - tus. on mentävä-heti hammaslääkä-nustyohon.
Koittaa y i e l a s e k h i a L ; vähintäin kaksi kertaa vuo^
ka jollom sosiahsmin voiton.^vai. käytävä: tarkastuttamassa
tiojarjestelman kuole^^^n.ja yhden. Pienetkblopalkat vol-ikoko
maailmaa kosittavan kommu- ^^^^^^^ ^„ ^ t ^ . . odot-nistisen
yhteiskunnan l ^ o m ^ n Jal- taa n i i n kauan, että" ne suurenevat,
keen, koko maai man vaesto alkaa ^ ^ ' - täyttä-p
u h i u yhdeUä kielellä. Tuleeko «e i LjäUä koriata
Olemaan joku jo^ nyt laajasti ^^y- ^ ^^^^ g^ännöt^
tännossä oleva kieli tai tullaanko
sellainen kieli keksimään — on vielä
liian aikaista ennustaa. Joka
toivoivat, että
tyisi porvaristo
täisiin luomaan
3n Venäjä. V i i .
imme murskasi
Smenovehovin'
»n sen kannat-ne
leiriin. He
. että yhtenäisiä,
ei saa k a n -
L taholta.ja et.
tule sellaista
aiset SmenoVc-
'vat asettuneet
saakka toivoi-valkovenälälset,^
!nialaiset yjn.
euvostotasavaJta
vän- ptä-ä^tö,k' st if ss.ä.ä^ n ^o^tt"a^nu^tk^in^ th"u^o- '- tapauksessa ewi =t:ä„,m„^ä, : ole tämän päl-miöon.>>.
Tämä ei johdu siitä, että
useimmat = kansalllsefc tasavallat ovat
taloudellisesti Jälellejääneitä. Se
johtuu suTM^namaksi osaksi siitä, että
näidTen tasavaltojen neuvostoko,
neisto ei useimmissa - tapauksissa ole
vän polttavin kysymys.
Tämän päivän tehtävä vaatii
meiltä kansallisuustyön kehittämistä
bolshevistisella päättävälssrydellä.
Ellemme kansadlista työtä kehitä,"
emme silloin tule myöskään onnis.
yhteydessä palkallisten työläisten ja tumaan vetämään kaikkia työtäte-talonpöKain
kanssa,- että neuvosto-koneistossa
on .vielä paljon sellaisia
venäläisiä virkamiehiä, jotka toiminnallaan
. jarrnttava,t . kansallisen
'aineksen vetämistä sosialistiseen, r a kennustyöhön,
laiden lisäksi on
koneistossa palkallisia IntelUgentte-
J l i jotka ovat. yhteydessä mmlien.
keviä sosialistiseen rakennustyöhön.
Kansallisuustyön suurimpana jarruttajana
on suur-yenäläinen ja-paikallinen
shovinlsmi. Suur.veoä-läinen
shovinlsmi nojaa kokonaL-suiidessaan
venäläisiin Inilakkeihin.*
porvarilliseen intelligenssiin, spesia-listeihin
ja entisiin virkamiehiin.
sa.
nvastoin — eri
l i i t o n hijittn-nepinannin
yjn. meiDe -vieraiden Tämä shovinisrai saa jonkunverran
ainesten, mutta ei työläisten karis- j jalansijaa keskivarakkaan talonpoikaisten
ja vähemmän kehittjraeeu'
väestön keskuudessa. Meidän on
taisteltava ennenkaikkea tätä- sho-
•pinismia vastaan, sillä se on tällä
hetkellävaarallisempi kuin toinen-
Paikallinen shovinlsmi saa tukea
kaunisten tasavaltdjen kulakki-ainesten
taholta j a harjoittaa agitatsionia
työtätekevien joukkojen
keskuudessa. Tämä shovinlsmi saa
tsenäisiin tasa- Kansallisten ta»vaitojen" köyhien
vat kulkemaan ja %eskivaraWäidih' talonpoikais,
ratian osoitta- joukkojen fauomton kiinnittämiseksi
it käsittivätkin, taisteluun kulakkia^ porvaristoa; ja
•litiikka johtaa- paikallista inteHigeh^siä vastaan,
yt on tullut jo tulee- joukkojen keskuud^sa kesittä
uudestira- keytymättömästl suorittaa poliittis-tullessaan
hei- ta ja' Joukkovalistnstyötä- kansallisella
IdeleMl Kansallisten tasavaltojen
on omattava- sellainen ammat-tömät
j a ne täyttävät liiaksi suun,
tulee- ne laitattaa kuntoon. Jos ne
jätetään sellaisiksi, saattavat ne
myöhemmällä tuottaa - suunnattomia
vaikeuksia. Niillä ei voi pmra TUO.
kaa oikealla tavjdla. Mitä alkaisenu
min ne korjataan, sen parempi lapselle
itselle.
Mftilstettavä on myöskiri, että vaikka
lapsen ensimälset hanqjaat ovat
vato väliaikaiset; täytyy; niitä hoitaa
yhtä-suurenit hnoleUa-kuin varsinaisia
pysyviä hampaita.
Tä^ä- mtmtamia ohjeita - hampain
«Jte hoitoon:
1. Syö oikeaa" l a j i a makaa: " O i keassa"
ruoassa on runsaasti n i i -
neraalisuoloja. Sellaisia ovat: maL
to,' tiioteiet vihannekset,, köorlmat-tomista
viljalaijeii^a. valmistettu ruoka
j a hedelmät.
2. sm syö liiaksi karamelleja, p i i rakkia-
Ja' sokerileivöksia.
3. Voimistuta hampaitasi puremalla,
h y v i n räokäät,
4. m m ^ ^ ii^itt^ttori
Metsänjärjestelyn ja Käytön pohjaksi
asetettiin aivan toiset periaatteet
kuin ennen vallankumousta.
Metsiä • alettiin jakaa piireihin, alet-tUn
pitää. silmällä hakkuiden . keskittämistä,
siirtymistä paljaaksi
hakkuuseen Jne. Rinnan tämän'
kanssa- on, suoritettu suurta töitä
muilla metästalouden aloilla, ku.
ten metsänhoidon, palosuojeluksen,
hakkuualueiden puhdistuksen ynnä
muilla aloilla. On järjestetty kokeilutöitä;,
joissa ensisijassa on kiinnitetty
huomio metsän viallisuuteen
ja vikapulden käyttöön. Jotka puut
aikaisemmin jäivät pystyyn lahoa,
maan; Tästä on ollut seurauksena,
että -viallisia puita kaadettiin v.n
ne. 1929|30 teoULsuustarkoituksiln
noia miljoona' kiintokuutiometriä.
Metsänjäi-jestely metsäteoUisuus. ja
koksilufcoiraintaa on viime vuosina
harjoitettu ammattitaitoisten spesia.
llstient Johdolla ja neuvotellen tle-teelllstekhililsen
neuvoston kanssa.
Tästä kaikesta on ollut tuloksena,
että hakktiumäärät ovat suuresti
kaivaneet Ja hakkuut aikaisemmin
vain' vähän käytetyiUä metsäalueilla
lisääntyneet.
Metsätalouden kehittämistöiden l i sääntyessä
ovat myöskin rahalliset
sijoitukset' näihin toimenpiteisiin
vuosi vuodelta lisääntyneet. Tä^tä
antavat seuraavat numerotiedot jonkunlaisen
kuvauksen.
Vuosien 1923—24 j a 1929—30 vä.
lisenä aikana toimitettiin metsän-
Järjeistely- j a metsätaloudellisia tutkimustöitä
kaikkiaan 14,296 tuhannen
hehtaarin alalla; metsänhoito-
Uittoväylien pulidlstamlseen on
viimeisten vuosien aikana kiinnitetty
erikoinen huomio. Viimeksi k u luneen
vuoden aikana on tähän
tarkoitukseen käytetty noin 3 miljoonaa
ruplaa.
vat valmistumaan jo ensi syksyyn
mennessä. . :
Ulkoai tuodun työvoiman Ja etenk
i n hevosten ja-ajovehkeiden tuonn
i n , kalleus on pakoittanut hakkuu-
Järjestöt jatkuvasti lisäämään omia
kuormastojaan. Vuozma 1923-^0^ oli
Karjalassa.-toimivien hakkuujöxjes.
töjen kuormastossa. yhteensä. W l
traktorisi. .6.710 hevosta ja 10,470
pankkorekeä.
Puunjalostus
Lukuunottamatta paria pienempää
laitosta, jotka- valmistavat p i temmälle
jalostettuja tuotteita sekä
v. 192.°l valmistunutta, kuusisia
paperipuita raaka-aineenaan käyttävää
Kontupohjan, paperitehdasta;
on puunjalostusteollisuus tänä a i kana
kehittynyt yksinomaan saha-'
teollisuuden muodossa. Karjalan
Työkansan Kommuunin syntyessä
oli suurin osa K t r j a l a n sahoista
varsin huonossa kunnossa. Tuotta,
vaisuus oli alhainen. Eräitä sahoja
alettiin uudistamaan jo v. 1922—
23, mutta vasta vuodesta 1926—27
alkaen on niissä tehty suurempia
uudistustöitä. Nyt on kuusi sahaa
melkehi kokonaisuudessaan uudistettu.
Joltakin' pienempiä sahoja
on pysäytetty, niutta toisia d n ' s i tävastoin
huomattavasti laajennettu,
Jonka johdosta on tuotanto suuresti
kasvanut. Esimerkiksi Soro-kan
sahat sahasivat v. 1913, jolloin
niiden tuotanto oli suurimmllla&n,
yhteensä 26,<)00 standarttla, mutta
V, 1929—30 sahaavat nämä sahat
57,250 standarttla. Jokseenkin sa.
massa suhteessa- on tuotanto kas-vanut
muillakin suurimmilla sahoilla.
Kaikkien sahojen- tuotanto teki
V. 1922—23 43,000 standarttla.
mutta V. 1929|30 nousee se 260.000
standarttlln, Sahatavaxaln vienti
ulkomaan markkinoille on myös
kasvanut moninkertaiseksi. Jos
n'uoden 1922—23 vienti merkitään
100:11a on vastaava suhdeluku v.
1929—30 — C25.3. Yleistä tuotannon
tilaa kuvaavat seuraavat numerot:
Vuonna 1029—30 oli sahoja' 11.
samoin kuin v:nna 1922.— 23. R a a mien
luku kasvoi 36:sta v:nna
1922—23 59:sään v. 1329—30.
Vakinaisia työläisiä oli sahoUla
ensin mainittuna vuonna 1,742 ja
viimemainittuna vuonna' 4,B0Ö. Sahatavaraa**
tuotettiin v:nna 1922—23
1,979 standarttla raamltyövuoroa
kohden; vastaavat luvut v:nna 1929
—30 nousivat 3,472tteen ja viiteen
Jft neljäkymmenesosa standarttlln.
Kokonaistuotanto (vuonna 1922-*-23
teki 35.300 standairttla j a v:nna 1929
—30 205,200 standarttla. Myyntimäärä
prosenteissa vuonna 1929-—30
nähdään seuraavista luvuista: kokonaismyynti
enslnmalnlttuna vuonna
100, vllmemahilttuna v:nna 623,54
j a kotimainen myynti vastaavina
vuosina IQO j a 373.23. «
Sahojen uudistamisien sekä . n i i den
yhteydessä olevien kunnallisten
ja asuinrakennusten ralcentamisech
on vuosi ,'vuodelta sijoitettu yhä e-nemmän
vasoja. Sljoltftttujen varojen
kasvu viimeisenä seitsenvuotiskautena
nähdään seuraavista nu.
mcroista: uusiin rakennuksiin käy.
tettlln v:nna 1923.-24 kailcklaan
401,100 ruplaa, joista asuinrakennuksiin
27,800 ruplaa; perlnpohjai-koko
CsiMdM yj^mii g ""^
Icaikkis.' niMir. vinBiB^r^*
seUe InnlttviA t^it&vift^JBM ^..^ ^
Mia matkvuttna**. TArt^a lcoWd^.
ban tai mauAUer vahvista» jtf^J*»
foja, kSännöksid 7^, KMUSiM
rintk- ja muita Saosito kaaMiHA-siin
kohdistavia asioita.
Osoite:
CoasnUta. Geacra] ott^abattk^,^
1410 Stanley Stx«et, mnttmii, ii
l»K>m.'918'' , -.'t»'
(Corner St. Cathteine and-IStai^J^»
AKSELI RAUANHEIlia .
pS&konsuU. r >
Lisäksi 00 SnomelU «dttstaitaMk*
Canadassar- Konauli Exick- sa^
te, Port Arthur, O n f c . , A d i#
Saarimäki. 819 Baly St, Tovbntb
Ont' — IL F« Albert HermaaaoD,
479 Main St, Winnipeg, Man. —
Thomas Franssi. Box' L* Coppe»
Cliff, Ont. — Charles E ; M ^ u a -
3on, 54 Dock St, Saint Jutan, N.B.
— G. W. Törnroos, 661 H6w€ Sfc,
Vancouver. B.C» - • .
Kiirsa SiBonien
Metsätalouden alalla toimitetut giin korjauksiin käytettiin alkuVuo-
Canadan DoUaricAa
^ iMtUtyakulut:
*oc lähetyksistä ; »W^»'-SÄ5
ähetyksista »20,0(K-»4».99» .v 80«
ähetyksistä, ?60.00—$79.9». Jj»
ri.OO lähetykBlotä.) $80.00—f 100.00
.sekä 60c jokaiselta > aeoiaavalU •>>
kavalta'sadalta' doUarätat
LahetykMt $500.0»^ja-*UtS' ylS*
t3.00/ buoHmatU •uamaii. •aarun
'*SahkS«aBoraaiah»tyksl»tl-;«yrt«»
hetyskulut |3.60 lähetykseltIL
Suoman ratiaan Mtataaa«.<: KtUiS'
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset. oiottMlIat VAFAUS;
Bbx 6». SUDBURV; OM.
LaivapiUUHiä myydäSuil,
Tiedustakaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-09-08-03